Hyvinvointipalvelut tulonjaon kokonaisuudessaMaria Vaalavuo

Maria Vaalavuo / THL2

Tulonjakotutkimus ja palvelut

• Tulonjaon mittaamisessa vakiintuneet käytännöt, mutta

• Julkisten palveluiden rooli saanut viime aikoina yhä enemmän huomiota

• Palveluiden raison d’être toki muu kuin tulonjaollinen• Rahaetuus vs. julkinen palvelu hyvinvointivaltion

keinovalikoimassa

Maria Vaalavuo / THL3

Sosiaaliset riskit ja tulonjaon paradigmamuutos

• Hyvinvointivaltion muutos suurin palveluissa• Uudet sosiaaliset riskit• Sosiaalinen investointi

• Muuttuuko tulonjaollinen paradigma?• Palveluista saatava hyöty ja sen

jakautuminen eroavat perinteisistä tulonjaon mekanismeista Vanhusmenot Perhemenot

0.0

5.0

10.0

15.0

20.0

25.0

30.0

35.0

Rahaetuuksien suhde palveluihin

2000 2011

Maria Vaalavuo / THL4

Sosiaalimenot: vanhukset (ESSPROS 2011)

Italy

Denm

ark

Greec

e

Franc

e

Austri

a

Sweden

Portu

gal

EU15

United

King

dom

EU28

Nethe

rland

s

Switzer

land

Finlan

d

Sloven

ia

Belgium

Cypru

s

Germ

any

Hunga

ry

Czech

Rep

ublic

Poland

Spain

Malt

a

Roman

ia

Norway

Latv

ia

Bulgar

ia

Eston

ia

Slovak

ia

Lithu

ania

Luxe

mbo

urg

Icela

nd

Irelan

d0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0

12.0

14.0

16.0

Palvelut

Rahaetuudet

% B

KT

:sta

Maria Vaalavuo / THL5

Köyhyysriskissä elävät vanhukset (Eurostat 2011)

Cypru

s

Bulga

ria

Croat

ia

Slove

nia

Lith

uani

a

Finl

and

Belgi

um

Sweden

Portu

gal

Mal

ta

Greec

e

Estoni

aIta

ly

Unite

d Kin

gdom

Roman

ia

Austri

a

Germ

any

Spain

EU15

Denm

ark

Polan

d

Latvi

a

Irela

nd

Fran

ce

Norway

Slova

kia

Luxe

mbo

urg

Hunga

ry

Czech

Rep

ublic

Nethe

rland

s

Icela

nd

0.0

5.0

10.0

15.0

20.0

25.0

30.0

% y

li 6

5-vu

oti

aist

a

Maria Vaalavuo / THL6

Sosiaalimenot: lapset ja perheet (ESSPROS 2011)

Denm

ark

Luxe

mbo

urg

Irelan

d

Finlan

d

Germ

any

Sweden

Norway

Hunga

ry

Austri

a

Icela

nd

Franc

e

Belgium

EU28EU15

Sloven

ia

Eston

ia

Cypru

s

Greec

e

Bulgar

ia

Lithu

ania

Slovak

ia

United

King

dom

Poland

Roman

iaSpa

inIta

ly

Portu

gal

Malt

a

Nethe

rland

s

Switzer

land

Czech

Rep

ublic

Latv

ia0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

3.5

4.0

4.5

Palvelut

Rahaetuudet

% B

KT

:sta

Maria Vaalavuo / THL7

Köyhyysriskissä elävät lapset (Eurostat 2011)

Roman

iaSpa

in

Bulgar

ia

Greec

eIta

ly

Latv

iaM

alta

Croat

ia

Luxe

mbo

urg

Hunga

ry

Slovak

ia

Poland

Portu

gal

EU15

Lithu

ania

Franc

e

Austri

a

United

King

dom

Belgium

Irelan

d

Eston

ia

Germ

any

Cypru

s

Sweden

Sloven

ia

Czech

Rep

ublic

Nethe

rland

s

Finlan

d

Icela

nd

Denm

ark

Norway

0.0

5.0

10.0

15.0

20.0

25.0

30.0

35.0

% a

lle

16-v

uo

tiai

sta

Maria Vaalavuo / THL8

Miten sosiaalimenot jakautuvat yhteiskunnassa?

• Progressiivinen verotus• Universaalit palvelut

• Tällöinkin käytössä voi olla eroja sosioekonomisten luokkien välillä

• Julkinen palvelu voi toimia vakuutuksena ja hyödyttää jopa niitä, jotka palvelua eivät käytä

Maria Vaalavuo / THL9

Tutkimustuloksia

• Alemman asteen koulutus kaventaa tuloeroja• Koulutuksen suhteen kv-erot pieniä

• Korkeakoulutus suosii rikkaita• Terveyspalvelut kaventavat tuloeroja• Lasten päivähoidon merkitys tulonjaon kannalta

vähäinen• Vaikutus suurempi naisten työnteon kautta

• Vanhusten palvelut kohdentuvat erityisesti alimpiin tuloluokkiin

Maria Vaalavuo / THL10

Yli 65-vuotiaiden tulot ja palveluiden käyttö

Q1 Q2 Q3 Q4 Q50%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

Käytettävissä olevat tulot Vanhus- ja terveyspalvelut

% k

aik

ista

tu

lois

ta

Maria Vaalavuo / THL11

Jälkipyykki

• Palveluita tulisi kehittää myös tulonjaon näkökulmasta

• Sosiaalipolitiikkaa (ja sosiaalimenoja) tutkittaessa tulisi kiinnittää huomiota myös kustannusten jakautumiseen• Miten julkisia varoja käytetään ja kuka siitä oikeastaan

hyötyy• Kaikki sosiaalimenot eivät samanarvoisia eivätkä yhtä lailla

sitoutuneita sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen