Satakunnan sairaanhoitopiirinhenkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli

2•2013

Patologiassa yhdistyvät

tiede ja taide

Hyvällä sykkeella

HEPAssa

Hyvä palvelu

2013

Satakunnansairaanhoitopiirinhenkilöstö- ja sidosryhmä-lehti Vinkkeli

TOIMITUSJULKAISIJASatakunnan sairaanhoitopiiriSairaalantie 328500 PORIPUH. (02) 627 71FAX (02) 627 7799

PÄÄTOIMITTAJAHallintoylihoitajaPaula Asikainen

ULKOASU JA TAITTOTiina Liivola / 400 kepposta Oy

KANNEN KUVAKuva: Meritta Heino

PAINOPAIKKABrand ID Oy / Kehityksen Kirjapaino

PAINOS5 500 kpl

ISSN 1797-5638

S I S Ä L LYS L U E T T E L O

ToimituskuntaPäätoimittaja, hallintoylihoitaja Paula Asikainen (02) 627 7783

Toimitussihteeri, viestintäsihteeri Taru Tolppo (02) 627 7784

Työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa (02) 627 7754

Johtajaylilääkäri Olli Wanne (02) 627 7782

Ylihoitaja Paula Ranne (02) 535 4424

Hankintapäällikkö Seppo Havukainen 044 7077 595

Pääluottamusmies Maija Nummelin (02) 627 7285

Pääluottamusmies Vesa Rasikko (02) 627 7452

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@satshp.fi

Toimituskunnalle voi lähettää artikkeliehdotuksia ja palautetta

sähköpostiosoitteeseen vinkkeli@satshp.fi

Kannen kuva: Tea Kekki ja maailman kultaisin Lumi Kuva: Meritta Heino

s.4 Toimivan kokoinen sairaanhoitopiiri

s.5 Hyvällä sykkeellä HEPAssa

s.8 Psykiatrian kesäkoulu helpottaa lääkäritilannetta

s.10 Silmätaudit on nopeasti kehittyvä ja kasvava kirurginen ala

s.12 Potilaan omat toiveet ja tarpeet ovat keskeisiä kuntoutuksessa

s.14 Patologiassa yhdistyvät tiede ja taide

s.16 Avohoitopainotteisuus toi lisätarpeita ohjaukselle

s.18 Ain laulain työtäs tee…

s.20 Näyttöpäätteen ääressä pähkäilyä – näyttöpäätetyö ja ergonomia

s.20 Sokkivaiheen tukena kriisissä – henkisen ensiavun päivystys

s.22 Meillä on hyvä työsyke!

s.23 Henkilöstön hiljaisilla signaaleilla hukkaa kuriin päivystyksessä

s.25 Puheohjattu keräily käyttöön logistiikkakeskuksessa

s. 27 Harrastusvinkkeli: ”Kukkahattutädit hullaantuivat hevosiin”

s. 28 Työsuojeluvinkkeli: Tapaturmatutkinnalla kohti turvallisempaa työympäristöä

s. 29 Järjestövinkkeli: Kunta-alan neuvottelujärjestelmä uudistuu

s.30 Pikku-uutiset

Vinkkeli2

S I S Ä L LYS L U E T T E L O

PÄÄKIRJOITUS

Työhyvinvointi on nostettu meillä omaksi ohjelmakseen vuodesta 2008 ensimmäisten kuntaorganisaatioiden joukossa. Näiden vuo-sien aikana on työyksiköissä tuotu esille hyvän johtamisen, osaa-misen kehittämisen, toimivan työyhteisön ja työympäristön sekä työkykyisen työntekijän merkitys osana HYVÄÄ TYÖTÄ! Näinä vuosina esimiehiä ja työntekijöitä on valmennettu työhyvinvoin-nin osa-alueisiin. Erilaisia ohjeita ja toimintamalleja on kehitetty pitkän matkaa toistakymmentä henkilöstön avuksi. Oppimista on ollut paljon toimintakulttuurin muutoksessa, ja ajoittain lukuisat ohjeistukset on koettu enemmän perustyötä haittaaviksi kuin hel-pottaviksi. Asiantuntijatyössä ei enää riitä, että toimitaan kuten ai-na ennenkin, koska maailma ympärillä on muuttunut.

Valtiovalta velvoittaa työnantajia huolehtimaan työurien piden-tämisestä, toiminnan tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Työn-tekijöiden työkyvyn erot elinajassa ja terveydentilassa ovat kah-den viime vuosikymmenen aikana suurentuneet. Erot näkyvät jo sairauspoissaoloissa, ja myös asenteessa työhyvinvointiin. Elääkö työhyvinvointi jokaisen meidän arjessa?

Meistä jokaisesta lähtevä työhyvinvointi on tulevaisuuden pai-nopisteenä. Työn sujuminen on toinen tärkeä näkökulma työhy-vinvointiin, jossa esimiehen rooli on olennaisen tärkeä. Ongelma-tilanteiden nopea selvittäminen on parhain, edullisin ja tehokkain tapa edistää työn sujuvuutta ja työniloa. Työntekijöiden ideoita ja parannusehdotuksia kannattaa kuunnella. Se mihin huomio kiin-nitetään, se kasvaa. Jos kiinnitämme huomiomme hyvin toimiviin asioihin, saamme paljon hyvää aikaan. Päivystyksessä toteutettiin

Työhyvinvointia – asenne ratkaisee!Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista,

se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen kun olet lukenut tämän.”

- Mike Dooley

kuluneena vuonna henkilöstötuottavuuden kehittämishanke, jos-sa henkilökunnan ideoilla saatiin hyviä muutoksia aikaan ja samal-la työn tuottavuusluvut saatiin kasvuun.

Erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen työtehtävien sisällöt ovat muuttuneet viime vuosina. Perinteisen potilaan tai asukkaan vierellä tehdyn työn lisäksi työtehtäviksi ovat tulleet kirjaaminen, tiedonhallinta, osaamisen kehittäminen sekä vuorovaikutusosaa-minen. Meidän tulee huomioida, että työn kokonaisuus on muu-takin kuin potilaan ja asukkaan kohtaamista. Erityisesti vuorovai-kutusosaaminen on nostettu työn sujuvuuden mahdollistajaksi. Tulevat vuodet kuntakentällä eivät tule olemaan helppoja, mutta meillä siihen on hyvät valmiudet, koska henkilöstöllä on hyvä työ-motivaatio ja neljä viidestä työntekijästä voisi suositella työpaik-kaa toisille. Myös vahva talous ja osaamiseen panostaminen aut-tavat meitä profiloitumaan haluttuna työpaikkana.

Työyksiköissämme on tehty paljon hienoja käytännön kehittä-mistoimia, joiden ansiosta työtä on saatu sujuvammaksi. Tulevai-suudessa haluamme tuoda jokaiseen lehteen jonkun hyvän käy-tännön toisille jaettavaksi. Parhaiten ihminen oppii silloin, kun hän osaa ”ihmetellä” asioita kuten lapset osaavat. Vaikka vanha sanan-lasku sanoo, ettei vanha koira opi uusia temppuja, haluan kumo-ta sen, koska jokainen meistä voi oppia kun vain sitä haluaa! Kyse on siis viime kädessä asenteesta, ja sitä Meillä on!Hyvää Työtä Satakuntaan!

Työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa

Vinkkeli 3

Hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Uu-sitalo pitää Satakunnan sairaanhoitopiiriä monella tapaa optimaalisen kokoisena. Yli 200 000 asukkaan väestöpohja on riittävän suuri keskussairaalan ylläpitämiseen. Alue on melko tiheästi asuttua eivätkä välimatkat ole kohtuuttoman pitkiä.

– Meidän keskussairaalamme on hyvin toimiva. Rakennukset ovat hyvin hoidettuja, henkilökunta on osaavaa, hoitotakuu toteu-tuu ja meillä on useita vahvoja osaamisalu-eita. Erikoissairaanhoidon päivystys on täl-lä asukasmäärällä tarkoituksenmukaista jär-jestää, ja ensihoito tavoittaa potilaan jo koto-na tai sairastumispaikalla. Kykenemme tuot-tamaan Satakunnassa ne palvelut, joita tar-vitsemme. Erityisvastuualueyhteistyö Varsi-nais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirien kanssa vahvistaa osaamista.

Myös talousasiat ovat hänen mielestään hyvällä tolalla.

– Normaaliolosuhteissa palvelujen kysyn-nän vuosittaiset vaihtelut ovat ennustetta-vissa ja samoin budjetti on ennakoitavissa. Asioita on hoidettu taitavasti, sanoo Uusi-talo. – Hallituksessa yritetään tehdä aidosti

hyviä ratkaisuja.Tapio Uusitalo ei lämpene ajatukselle sai-

raanhoitopiirien lopettamisesta tai niiden pilkkomiselle pienemmiksi alueiksi.

– Ajatus sairaanhoitopiirin lopettamises-ta tuntuu hyvin erikoiselta, mihinkä se sit-ten johtaisi? pohtii Uusitalo. – Jos sairaan-hoidon järjestämisalueet pilkotaan pienem-miksi, se johtaa helposti epäterveeseen kil-pailuun työvoimasta ja sitä kautta yksikkö-hintojen nousuun, jotka puolestaan vaikeut-tavat erikoissairaanhoidon kehittämistä. Sa-takunnan jakautuminen kahteen erikoissai-raanhoitoa tuottavaan alueeseen heikentäi-si maakuntaa.

Uusitalo pitää maakuntamallia hyvänä rat-kaisuna sairaanhoidon järjestämiseen.

– Vastuukuntamalli ei ole tällä hetkellä lain-mukainen. Mallissa alueen kunnat jaettaisiin isäntiin ja renkeihin, yksi päättää ja muut mak-savat. Käytännössä tiheämmin asutut alueet pitäisivät palvelunsa, mutta reuna-alueilta nii-tä karsittaisiin. Itse pidän parempana ehdo-tuksena maakuntamallia, jossa maakunnal-linen kuntayhtymä järjestää alueen sekä pe-rusterveydenhuollon että erikoissairaanhoi-

don, lähellä ja kohtuuhinnalla. – On hyvä, että yhteisöllisiin asioihin on

erilaisia kuvakulmia. Ihmisten yhteistyökyky ratkaisee sitten sen, millaisia päätöksiä teh-dään, sanoo Uusitalo. – Aina pitäisi kuiten-kin katsoa kokonaisuutta – iso, hyvin toimi-va kokonaisuus on eduksi sekä kunnille et-tä kaupungeille.

Poliitikkojen tehtäväksi Uusitalo näkee sen, että he pyrkivät luomaan asukkaille hy-vät elinolosuhteet riippumatta siitä, asuvatko he kaupungeissa tai maaseudulla.

– Työpaikkojen lisäksi ihmiset tarvitsevat palveluita ja mahdollisuuksia harrastaa, ke-hittää itseään ja viedä eteenpäin tärkeiksi ko-kemiaan asioita. Elämää, joka on koko kuval-taan jotenkin viihtyisää. Nämä tekijät hou-kuttelevat ihmisiä paikkakunnalle, ja se hel-pottaa osaavan henkilöstön rekrytoimista.

– Terveydenhuollon tehtävät ovat haasta-via, ja niiden vastapainoksi tarvitaan irrot-tautumista työstä ja akkujen lataamista, to-teaa Uusitalo, jolla on pitkä kokemus yhteis-kunnallisesta vaikuttamisesta. Fysioterapeut-tina hän seuraa terveydenhuoltoa myös am-matillisesta näkökulmasta.

teksti TARU TOLPPO

Toimivan kokoinen sairaanhoitopiiri

Vinkkeli4

Henkilöstöpalvelut, tuttujen kesken Hepa, arvioi viime keväänä oman työhyvinvointin-sa sairaanhoitopiirin työsyke-kyselyssä erin-omaiseksi. Myös meillä on ajoittain liikaakin tekemistä ja usein vain työ kiittää tekijään-sä, mutta tunnemme olevamme tärkeä osa suuren koneiston pyörittämisessä.

Voimalla kahdentoista naisen Hepan kaut-ta kulkevat sairaanhoitopiirin 3600 työnte-kijän palkkaan, työaikaan, lomiin ja pois-saoloihin liittyvät asiat. Meiltä löytyy apua niin rekrytointiin kuin koulutustarpeisiin. Jos jonkun työkyky ei enää ole entisellään, Hepan asiantuntijat auttavat löytämään rat-kaisuja, joilla työssä kuitenkin voisi vielä jat-kaa. Kun eläke on ajankohtainen, löytyy elä-keneuvoja Hepasta.

Yksittäisten työntekijöiden asioiden hoi-tamisen lisäksi yhtä tärkeä osa työtämme on paikallinen sopiminen ammattijärjestö-jen kanssa. Sopimuksia tehdään mm. työ-

ajoista ja palkankorotuksista. Me myös val-mistelemme koko henkilöstöä koskevia oh-jeita ja ohjelmia, esimerkkinä vaikkapa työ-kykyohjelma ja ohje siitä, millä periaatteilla virka- ja työvapaata myönnetään.

Kun työ ja terveys eivät sovi yhteen, työkykysuunnittelija auttaaOtimme sairaanhoitopiirissä vuosi sitten syyskuussa käyttöön Yhdessä TYökykyÄ! –työkyvyn tukiohjelman, joka sisältää varhai-sen, paluun ja tehostetun tuen vaiheet. Oh-jelman tarkoituksena on edistää työntekijöi-den työkykyä ja työhyvinvointia sekä tukea osatyökykyisten työntekijöiden jäljellä ole-vaa työkykyä. YTYÄ-ohjelmassa keskeises-sä asemassa on varhainen tuen vaihe, jossa työssä selviytymisen vaikeuksia havaitaan, niihin tartutaan ja ne ratkaistaan mahdolli-simman varhain.

Työkykysuunnittelijamme on Minna Mik-

kola. Hänen keskeiset työtehtävänsä ovat varhaisen tuen toimintatavan levittäminen ja tehostetun tuen vaiheessa olevien osatyö-kykyisten työntekijöiden kanssa työskente-ly yhteistyössä esimiesten, työterveyshuol-lon ja Kevan kanssa. Tehostetun tuen vai-heen käynnistyessä työntekijöiden työssä selviytymisen ongelmia on jo aikaisemmin pyritty ratkaisemaan esimiehen ja työter-veyshuollon kanssa, mutta tästä huolimat-ta ei ole löydetty sellaisia työtehtäviä, joita henkilön työkyky edellyttäisi ja työkyky on edelleen uhattuna.

– Minä autan tarvittaessa esimerkiksi lo-makkeiden täyttämisessä, sosiaaliturva-asi-oissa ja ammatillisen kuntoutuspolun raken-tamisessa, sanoo Minna Mikkola. – Tehtä-viini kuuluu olla tarvittaessa esimiesten tu-kena ja apuna, kun osatyökykyisen työnte-kijän työssä jatkamisen mahdollisuuksia sel-vitellään ja suunnitellaan.

Hyvällä sykkeellä HEPAssateksti HENKILÖSTÖPALVELUT

kuva TARU TOLPPO

Sykettä pitävät yllä (takarivissä) Raija Silvius, Milla Palkimo, Kai-sa Kausto-Uski ja (eturivissä) Pir-jo Aho, Anna-Kaisa Kautto, Kai-ja Reunanen-Männistö, Minna Mikkola, Marjo Lambacka, Jaa-na Häyrinen, Tarja Rosendahl ja Merja Ranta.

Vinkkeli 5

Työterveyshuolto, esimies tai työntekijä voi olla yhteydessä työkykysuunnittelijaan pääasiassa siinä vaiheessa, kun esimies ja työntekijä ovat ensin käyneet varhaisen tu-en keskustelun ja työterveysneuvottelu on pidetty. Joskus tilanne tosin voi olla sellai-nen, että tarvitaan suoraan tehostetun tuen keinoja. Työkykysuunnittelun piiriin tuleval-la työntekijällä on työn ja terveyden välistä yhteensopimattomuutta, joten työyhteisöpe-räiset ja sisäilmaongelmista johtuvat työssä jaksamisen vaikeudet hoituvat esimiehen, työterveyshuollon ja työsuojelun keinoin.

Ole yhteydessä, jos• varhaisen tuen keskusteluissa ja työter-

veysneuvotteluissa ideoidut keinot eivät riitä työkyvyn tueksi.

Palkkatoimisto auttaa palkka-, eläke- ja henkilöstöasioissaPalkkatoimistossa palvelevat palkkasihtee-rit Merja Ranta ja Raija Silvius sekä toimis-tosihteeri Tarja Rosendahl. He ohjaavat ja neuvovat palkkoja, eläkettä ja henkilöstö-asioita koskevissa kysymyksissä.

– Huolehdimme siitä, että työaikaan, pois-saoloihin ja lomiin liittyvät tiedot otetaan huo-mioon palkanmaksussa, sanoo Merja Ranta.

– Palkanmaksun toteuttaa yhteistyökump-panimme KuntaPro.

Ole yhteydessä meihin, kun• haluat kysyä neuvoa palkkaan, työaikaan,

lomaan tai sairauteen liittyvissä asioissa• tarvitset neuvoja eläkeasioissa

Ole yhteydessä KuntaProhon, kun sinulla on kysyttävää- verokorteista- palkkalaskelmistaKuntaPron yhteystiedot ovat Hiisissä.

Henkilöstösihteeri valmistelee, tiedottaa ja kokoaaKaija Reunanen-Männistö toimii henkilös-töjohtajan työparina ja tiiviissä yhteistyös-sä koulutuksen, palkkalaskennan ja rekry-toinnin kanssa.

– Toimin sihteerinä työnantajan ja hen-kilöstön edustajien välisissä yhteisissä ko-

kouksissa, esimerkkeinä henkilöstöryhmä ja teknisten kehittämistyöryhmä. Valmiste-len kokouksissa käsiteltäviä asioita ja myös tiedotan tehdyistä päätöksistä asianosaisil-le henkilöille ja tarvittaessa koko henkilö-kunnalle. Tiedotuskanavina ovat pääasias-sa sairaanhoitopiirin sisäinen tiedotuslehti Kesti ja intranet Hiisinet, kertoo Kaija Reu-nanen-Männistö.

Henkilöstösihteerin tehtäviin kuuluu lisäksi• sairaanhoitopiiriä koskevien ohjeiden se-

kä palkka- ja palvelussuhdeasioiden val-mistelu

• henkilöstöjohtajan päätösvaltaan kuulu-vien tehtäväkohtaisten palkantarkistus-ten valmistelu

• henkilöstökertomukseen tarvittavien tie-tojen kerääminen toimialueilta ja toimijoil-ta

• henkilöstökertomuksen kokoaminen • erilaisten henkilöstö- ja palkkaraporttien

laatiminen johdon, esimiesten ja luotta-musmiesten käyttöön.

Asiantuntija-apua rekrytointiin– Me vastaamme rekrytointiin liittyvien asi-oiden suunnittelusta, valmistelusta ja koor-dinoinnista yhteistyössä toimialueiden kans-sa, ja pyrimme tuottamaan laadukkaita pal-veluita niin omalle henkilöstölle ja kuin ul-kopuolisille sidosryhmillekin, kertoo rekry-tointivastaava Marjo Lambacka. Hänen li-säkseen yksikössä työskentelee rekrytoin-tiassistentti Laura Poikkeus, jonka äitiyslo-maa sijaistaa Jaana Häyrinen.

Rekrytoinnin perustana on työnantaja-kuva. Mitä parempi työnantajakuva on, si-tä houkuttelevampi työnantaja on työnteki-jän näkökulmasta.

– Meidän työnantajakuvamme on hyvä eri-tyisesti nuorten terveydenhuollon ammat-tilaisten silmissä, tietää Marjo Lambacka. Työnantajakuvaa rakennetaan pitkäjäntei-sesti tunnettavuutta lisäämällä ja pitämäl-lä huolta jo olemassa olevasta henkilöstös-tä sekä sairaanhoitopiiristä kiinnostuneista työnhakijoista. Rekrytointiyksikkö tekee sai-raanhoitopiiriä näkyväksi ja tunnetuksi työn-antajaksi osallistumalla messuille ja tapahtu-miin ja olemalla esillä sisäisessä viestinnässä.

Kuntarekry-järjestelmä ja rekrytoin-tiyksikkö ovat sekä työantajaa että työnhakijaa vartenYksi suurista rekrytoinnin kehittämishank-keista on ollut Kuntarekry-järjestelmän käyt-töönotto. Järjestelmä selkeyttää ja nopeuttaa vakinaisten virkojen ja toimien rekrytointi-prosessia täyttöluvasta alkaen. Sijaisten hal-lintaan järjestelmä antaa hyvät työvälineet ja säästää sijaistenhankintaan osallistuvien henkilöiden aikaa. Rekrytointiyksikkö kou-luttaa rekrytointiin ja sijaishankintaan osal-listuvan henkilökunnan Kuntarekry-järjestel-män käyttöön sekä opastaa ja tukee käyttä-jiä rekrytointiprosessin kaikissa vaiheissa. Myös työnhakijoiden opastaminen työnha-kuun ja viestintä työnhakijoiden kanssa on tärkeä osa yksikön työtä!

Ota yhteyttä, jos• suunnittelet uuden vakinaisen työntekijän

palkkaamista• tarvitset apua määräaikaisen työntekijän

etsimisessä• tarvitset tietoa henkilökuntatarpeistamme• tarvitset tunnukset Kuntarekryyn työnan-

tajan edustajana (työnhakijat rekisteröity-vät itse)

• tarvitset apua Kuntarekryn käytössä joko työnantajan edustajana tai työnhakijana

• tarvitset apua lehti-ilmoituksen laadinnas-sa

• messu- ja tapahtumajärjestelyihin liittyvät asiat

Meidät tavoittaa sähköpostilla marjo.lam-backa@satshp.fi, jaana.hayrinen@satshp.fi tai rekrytointi@satshp.fi / puhelimitse 044 707 6979 / 044 707 6980

Psykiatrian toimialueen lääkärirekrytoinnis-ta vastaa Marika Pöyrimarika.poyri@satshp.fi / puh. 044 7079457

Koulutuspalvelut tukevat osaamistaItse järjestetyllä täydennyskoulutuksella vas-tataan henkilökunnan koulutustarpeisiin se-kä sairaanhoitopiireille asetettuun alueellisen koulutuksen järjestämisvelvoitteeseen. Kou-lutuspalvelujen tehtäviin kuuluu koulutusten suunnittelu, koordinointi, organisointi, tie-

Vinkkeli6

dottaminen, toteutus, seuranta ja arviointi. – Meidän lähtökohtanamme on lisätä ja

vahvistaa henkilökunnan osaamista, am-matillista kasvua ja kehittymistä - myös työn mahdollisesti muuttuessa, kertoo koulutus-päällikkö Pirjo Aho. – Koulutuksella tuetaan ja varmistetaan hoidon saatavuutta, jatku-vuutta ja turvallisuutta.

Täydennyskoulutusta järjestetään omal-le henkilökunnalle ja alueellisena koulutuk-sena myös muille alueen sosiaali- ja tervey-denhuollon yksiköissä toimiville ammattilai-sille. Koulutuksia järjestetään eri menetelmil-lä: Alueellisista koulutuksista suurin osa on luentokoulutusta. Pienryhmissä järjestetään esimerkiksi esimieskoulutusta ja akuuttivas-taavien koulutusta. Osa täydennyskoulutuk-sesta tapahtuu verkko-oppimisympäristössä.

Pirjo Aho toivoo palautetta koulutustilai-suuksista.

– Keräämme palautetta koulutustilaisuuk-sista, ja myös kaikki muu palaute on terve-tullutta. Palaute on tärkeää ja välttämätöntä yhteistyön ja koulutustoiminnan sekä palve-lun kehittämisen kannalta.

Kaikki alueellisen koulutuksen ohjelmat löytyvät internetsivuilta -> tietopankki -> Kou-lutus ja opetus. Saman sivun alaosasta löy-tyy myös koulutuksista mahdollisesti jaossa olevat materiaalit.

Ilmoittaudu koulutushallintajärjestel-män kauttaVoit ilmoittautua sairaanhoitopiirin järjestä-

miin sisäisiin ja alueellisiin koulutuksiin hel-posti ja nopeasti koulutushallintajärjestel-män kautta:

Kirjaudu sisälle (kertakirjaus tai omat verk-kotunnukset) -> etsi haluamasi koulutus listalta -> ilmoittaudu koulutukseen linkin kautta. (Il-moittautumisen voi myös perua samaa reittiä.)

Ilmoittautumisen yhteydessä voit ilmoittaa myös mahdolliset erityisruokavaliot ja mui-ta tarpeellisia tietoja. Koulutushallintajärjes-telmästä Voit myös tarkistaa omat ilmoittau-tumisesi ja osallistumisesi koulutuksiin sekä tulostaa itsellesi koulutuskortin, jossa näky-vät kaikki käymäsi koulutukset.

Verkko-oppimisympäristö avaa uusia mahdollisuuksiaKirjautuminen Moodle-oppimisympäristöön onnistuu omilla mikroverkkotunnuksilla. Moodle-verkko-oppimisympäristö löytyy In-ternetistä: https://satshp.mmg.fi.

Oppimisympäristössä on mahdollista jat-kossa opiskella erilaisilla kursseilla. Tällä

YhteystiedotHenkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari (02) 627 7791

Palvelussuhdepäällikkö Kaisa Kausto-Uski 1.1.2014 alkaen

Henkilöstösihteeri Kaija Reunanen-Männistö (02) 627 7798

Työkykysuunnittelija Minna Mikkola (02) 627 9302

Palkkasihteeri Merja Ranta (02) 627 7640

Palkkasihteeri Raija Silvius (02) 6277645

Toimistosihteeri Tarja Rosendahl (02) 627 7641

Rekrytointivastaava Marjo Lambacka (02) 627 6979

Rekrytointiassistentti Laura Poikkeus/Jaana Häyrinen (02) 627 6980

Koulutuspäällikkö Pirjo Aho (02) 627 7792

Toimistosihteeri Milla Palkimo (02) 627 6799

Toimistosihteeri Tarja Koivisto (02) 627 6798

Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Kautto 044 707 6950

Sisäinen osoite: Satakunnan keskussairaala, N2

hetkellä kursseja on lääkehoidosta (LOVe).

Lääkehoidon osaamisen ylläpitäminen on kaikkien etu

LOVen LOP -lääkehoidon osaamisen pe-rusteet kurssin teoriatentin on hyväksytys-ti suorittanut lähes 1300 henkilöä. Oletko si-nä, hoitaja, jo tässä joukossa, joka on päi-vittänyt tietonsa lääkehoidosta ja näyttänyt osaamisensa?

LOVe-opiskelumateriaali takaa yhdenmukai-sen koulutuksen ja vaatimustason. LOVe-lää-kehoidon luvat ovat voimassa viisi (5) vuotta, jonka jälkeen päivitetään lääkehoidon osaa-minen LOVen avulla uudelleen.

Ota yhteyttä, kun sinulla on• koulutustarve• koulutusidea• tehtävänä koulutuksen suunnittelu ja jär-

jestäminen• kysyttävää LOVestaSovi tapaaminen, lähetä sähköpostia, soita!

Vinkkeli 7

Psykiatrian kesäkoulu on psykiatrisen hoidon toimialueen ponnistus alan vetovoiman pa-rantamiseksi. Satakunnassa kuten valtakun-nallisestikin suurin pula on juuri psykiatrian erikoislääkäreistä. Lääketieteen opiskelijoil-le suunnatun Psykiatrian kesäkoulun tarkoi-tuksena on herättää lääketieteen opiskeli-joiden kiinnostus psykiatriaa kohtaan. Ke-säkoulu-konsepti on laatuaan ensimmäinen koko Suomessa.

– Idea kesäkoulusta kypsyi kesällä 2012, kun lääketieteen kandidaatteja työskenteli ennätysvähän lääkäreiden kesälomasijaisi-na psykiatrian toimialueelle. Ahdinko antoi pontimen miettiä uutta lähestymistapaa lää-ketieteen kandidaattien houkuttelemiseksi töihin psykiatrialle. Mielessäni oli ikivihreä totuus siitä, että opiskelijat arvostavat seni-

oritukea ja hyvää perehdytystä. Toivoin että kolminaisuus, johon edellisten lisäksi kuuluu opetus, takaisi menestyksen, sanoo psykiat-risen hoidon toimialuejohtaja, nuorisopsy-

kiatri Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu.

Kesäkoulua markkinoitiin monin keinoinHaku psykiatrian kesäkouluun oli syys-loka-kuussa 2012, jolloin oli jo tiedossa kesäkou-lun opinto-ohjelma. Kesäkoulua markkinoitiin tiedekuntien yhteissähköpostien välityksellä.

– Lääketieteen opiskelijoiden kiinnostus kesäkoulua kohtaan ylitti kaikki ennakko-odotuksemme. Sinne oli hakijoita enemmän kuin pystyimme ottamaan. Valitsimme ke-säkouluun yli kaksikymmentä lääketieteen kandidaattia Suomen eri yliopistoista. Lisäk-si meillä oli muutama opiskelija Tartosta ja Riikasta, jatkaa Haapasalo-Pesu.

– Ajatus kesäkoulusta oli yllättävän helppo markkinoida myös sisäisesti eli muille lääkä-reille. Innostunut vastuuryhmä syntyi hyvin helposti, kuin itsestään. Sovimme, että kesä-koulun opetusta on puolipäivää viikossa ja ohjausta työhön niin paljon, että se tuntuu. Sovitut luentoaiheet kävivät kaupaksi nuo-remmille lääkäreille. Huomasin lopulta, et-tei minulle jäänyt yhtään luentoa valmistel-tavaksi, sanoo Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu ja hymyilee.

Lisäksi markkinoinnin kannalta tärkeäs-sä roolissa oli yhteydenpito kesäkoululai-siin oman Psykiatrian kesäkoulun facebook-

ryhmän kautta. Facebook-ryhmän avulla tie-donkulku ja yhteydenpito olivat helppoa läpi talven. Tämä auttoi osaltaan kesäkoululais-

ten sitouttamisessa ja ryhmäytyminenkin lähti käyntiin jo pitkälti ennen kesäkoulun alkua. Ryhmästä saattoi nähdä, keitä muita kesäkouluun oli tulossa. Facebook-ryhmä oli myös tehokas yhteydenpitokanava itse kesä-koulussa, koska opiskelijoita oli kolmella eri paikkakunnalla useassa eri toimipisteessä.

Ohjattua työskentelyä kesäkoulussaKesäkoululaiset työskentelivät ohjatusti kah-den kuukauden ajan. Jokaiselle kesäkoulu-laiselle oli kesän alussa nimetty ohjaaja, jo-ka oli joko erikoislääkäri tai kokenut erikois-tuva lääkäri. Tämä mahdollisti päivittäisen konsultoinnin.

Kesäkoululaisten työpaikat olivat psykiat-risen erikoissairaanhoidon toimipisteissä Harjavallassa, Porissa ja Raumalla. Vastuu-aluejohtajat olivat kertoneet kesäsijaistar-peistaan ennakkoon ja vastaavasti opiske-lijoilta oli pyydetty toiveita siitä, millä psy-

teksti MARIKA PÖYRIkuva VIRPI AALTONEN

Psykiatrian kesäkoulu helpottaa lääkäritilannetta

– Idea kesäkoulusta kypsyi kesällä 2012, kun lääketie-teen kandidaatteja työsken-teli ennätysvähän lääkä-reiden kesälomasijaisina psykiatrian toimialueelle.

– Lääketieteen opiskelijoi-den kiinnostus kesäkoulua kohtaan ylitti kaikki ennak-ko-odotuksemme.

Vinkkeli8

kiatrian erikoisalalla ja millä paikkakunnal-la he haluavat työskennellä.

– Näihin toiveisiin pystyimme vastaamaan kohtuullisen hyvin, ja neuvottelemalla saim-me kaikkia tyydyttävän lopputuloksen, tote-aa Haapasalo-Pesu.

Opetus suunniteltiin huolella– Kesäkoulun opetusohjelma suunniteltiin niin, että opiskelijat hyötyvät koulutuksesta työskentelyssään psykiatrialla. Halusimme antaa opiskelijoille ”kättä pidempää” omien työtehtävien hoitamiseen, lisää Haapasalo-

Pesu. – Tavoitteena oli myös antaa hyvä ko-konaiskuva psykiatrian moninaisuudesta, erilaisista työskentelytavoista ja siitä, kuinka työskennellään eri-ikäisten potilaiden kanssa.

Joka keskiviikkoiltapäivä kesäkoululaiset kokoontuvat koulutukseen. Opiskelu jakau-tui yhdeksään eri viikkoteemaan, jotka ovat psykiatrian eri alueilta. Viikoittainen opinto-kokonaisuus muodostui teorialuennosta ja potilastapausfoorumista.

Opiskelijat saivat tietoa psykiatrian monia-mmatillisesta työotteesta ja yhteistyökump-paneista. He harjoittelivat ohjatusti muun muassa potilaan haastattelua ja M1-lähet-teen eli tahdosta riippumattoman hoidon lähetteen tekemistä.

Kesäkoululaisten oppimista mitattiin li-säksi kyselyillä. Kesäkoulun aluksi opiske-lijat arvioivat strukturoidun kyselyn avulla omaa osaamistaan. Sama kysely toistettiin kesäkoulun lopuksi, jolloin pyydettiin arvio myös psykiatrian toimialueesta oppimisym-päristönä. LT Ulla Saxen teki kyselypohjat ja LT Max Karukivi koosti vastaukset.

Leivän lisäksi vähän sirkushuveja– Vaikka kesäkoulu on ensisijaisesti kesätyö, emme halunneet unohtaa huvipuoltakaan, lisää Haapasalo-Pesu. – Suurin osa kesäkou-lulaisista tuli muualta Suomesta ja asui Har-javallassa. Halusimme tarjota etenkin muu-alta tulleille hyvän kuvan Satakunnasta mo-nipuolisine harrastus- ja vapaa-ajanmahdol-lisuuksineen. Siksi järjestimme kesäkoulun yhteyteen myös muuta ohjelmaa. Kesäkou-lu sai psykiatriyhdistykseltä apurahan, mikä mahdollisti sen, että leivän lisäksi oli mah-dollista tarjota hieman ”sirkushuveja”. Täs-tä toiminnasta parhaana esimerkkinä on Kir-jurinluodon piknik-konserttiin osallistuminen.

Psykiatrian kesäkoulu helpottaa lääkäritilannetta

Psykiatrian kesäkoulu saa jatkoaPsykiatrian kesäkoulusta on tarkoitus tehdä perinne, niin hyviä olivat kokemukset ja saa-tu palaute. Kesäkoululaisilta saadut palautteet olivat lähes poikkeuksetta erinomaisia. Palaut-teita on hyödynnetty vuoden 2014 kesäkou-lun suunnittelussa. Alkuvaiheen perehdytys-tä lisätään entisestään, ja opinto-ohjelmaa on muokattu vielä aikaisempaa käytännönlähei-semmäksi. Psykiatrian henkilökuntaa kiitettiin hyvästä vastanotosta, ja jokainen kesäkoulu-lainen oli valmis suosittelemaan Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialuetta työ-paikaksi muillekin.

Joissakin maissa yhteistyö lääketieteen opiskelijoiden kanssa on helpottanut valmii-den lääkäreiden rekrytointia alalle. Psykiatri-an kesäkoulu voi toimia erinomaisena startti-na erikoistumista suunnittelevalle lääkärille.

– Aika näyttää, kasvaako kesäkoululaisista tulevia psykiatreja Satakunnan tarpeisiin. Ke-säsijaistarve ainakin saatiin ratkaistua, toteaa toimialuejohtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu.

Psykiatrian kesäkoulun päätös-tä juhlistettiin lounaan ja todistus-ten jaon merkeissä Hotelli Hiitten-harjussa Harjavallassa. Tilaisuu-den päätteeksi kesäkoululaiset oh-jaajineen koottiin vielä yhteiseen kuvaan.

– Kesäkoulun opetusohjel-ma suunniteltiin niin, että opiskelijat hyötyvät koulu-tuksesta työskentelyssään psykiatrialla.

– Kesäkoulu sai psykiatriyh-distykseltä apurahan, mikä mahdollisti sen, että leivän lisäksi oli mahdollista tarjo-ta hieman ”sirkushuveja”.

Vinkkeli 9

Ylilääkäri Pasi Pehkosen mielestä unelmia saa ja pitää olla.

– Tavoitteenamme on olla keskussairaala-tasoisten silmäklinikoiden parhaimmistoa, ellei suorastaan paras. Olemme Jyväskylän jälkeen maan toiseksi suurin keskussairaala-piiri, sanoo Pehkonen. – Olemme uusineet laitteistoa tämän vuoden aikana, joten meillä on nykyaikaiset ja toimivat työvälineet, siitä kiitos sairaalan johdolle. Suunnitelmissa on luoda erikoistuneita poliklinikoita, ja antaa parasta mahdollista hoitoa satakuntalaisille potilaille omalla paikkakunnalla.

– Silmätauteja pidetään yleisesti ottaen pie-nenä erikoisalana, mutta lähetteiden määräl-lä mitattuna taidamme olla peräti neljännellä sijalla kirurgian, sisätautien ja naistentautien jälkeen, sanoo Pehkonen. – Monet silmäsai-raudet liittyvät ikääntymiseen, joten väestön hoitotarve on kasvussa.

Lääkäripula on silmätaudeillakin tuttu juttu. – Meillä työskentelee 16 lääkäriä, joista 10 erikoislääkäriä ja kuusi erikoistuvaa. Erikois-lääkäreistä vain ylilääkärit toimivat kokopäi-

vätoimisina. Lääkäreille olisi töitä, mutta vir-koihin ei ole tulijoita vaikka erikoistumispai-koille jonotetaan. Tavoitteenamme on olla kutsuva ja motivoiva työympäristö, joka tarjo-aa haasteita ja mielenkiintoisia tehtäviä. Tar-joamme sitoutuneen ja innostuneen työyh-teisön, mutta muutakin tarvitaan. Mielestä-ni koulutusmäärärahoja pitäisi lisätä – meillä on köyhän vaikkakin taloudellisesti vakaan sairaanhoitopiirin maine.

Osastonhoitaja Meritta Heino on työsken-nellyt nykyisessä tehtävässään 13 vuotta, mut-ta sitä ennen hän ehti tehdä kaikkia yksikös-sä tarjolla olevia töitä poliklinikalla, päivä-osastolla ja leikkaussalissa.

– Yksikössä työskentelee noin 45 henki-löä. Hoitohenkilökunnan vaihtuvuus on ai-ka pientä, tänne töihin tuleva hoitaja yleensä tänne myös jää, sanoo Meritta Heino. –Työ-yksikkömme on tutkimus ja toimenpidepai-notteinen, potilaat tulevat ja menevät ja työ-tahti on nopea. Poliklinikka on ruuhkainen, päivisin käytävät täyttyvät potilaista ja hei-dän omaisistaan. Teemme parhaamme, että

saisimme poliklinikan toimivuutta parannet-tua. Nyt päivät venyvät ja ylitöitäkin kertyy.

Leikkaustoiminta on vilkasta– Kaihin poisto on maailman yleisin kirurgi-nen toimenpide. Teemme täällä noin 3500 sil-män alueen toimenpidettä vuosittain normaa-lin poliklinikkatoiminnan lisäksi ja toiminta-luvut ovat nousussa, kertoo Pasi Pehkonen.

Kahdessa leikkaussalissa tehdään täydet työpäivät, yhteensä 12-14 kaihileikkausta päi-vässä. Lisäksi tehdään erilaisia luomileikka-uksia, joissa esimerkiksi korjataan luomen asentovirheitä ja poistetaan kasvaimia. Vaa-tivia luomileikkauksia tehdään keskimäärin kahtena päivänä kuukaudessa, ja niissä kor-jataan syvemmällä luomen rakenteissa ole-via virheitä.

Toimenpidehuoneessa tehdään lasiaisinjek-tiot ja kyynelteiden avaukset sekä leikataan polikliinisia näppyjä. Näillä tarkoitetaan sil-mäluomen alueella olevia pieniä patteja, luo-mia tai nystyröitä, joita leikataan 6-8 päivässä; leikkaukset ovat nopeita ja jono vetää hyvin.

Silmätaudit on nopeasti kehittyvä ja kasvava kirurginen alaToimenpidepainotteisessa yksikössä käy parhaimmillaan sata asiakasta päivässä

Vinkkeli10

Päiväosastolla potilaat viipyvät muutaman tunnin, ja taustaosastona toimii korva-, ne-nä- ja kurkkutautien osasto, jossa nukutet-tavat potilaat viipyvät yön yli.

Hoitotyö tarjoaa monipuolisia tehtäviä– Meillä on paljon teknisiä laitteita ja työ-tehtävät kiertävät, kertoo Meritta Heino. – Meillä työskentelevän hoitajan on hyvä ol-la teknisesti suuntautunut.

Hoitajat tekevät yksikössä esimerkiksi sil-män etuosien ja silmänpohjan valokuvauk-sia, silmän verisuonten varjoainekuvauk-sia, sarveiskalvon muodon kuvauksia ja sil-män valokerroskuvauksia. Hoitajat tekevät myös näkökenttätutkimuksia, kaksoiskuva-tutkimuksia ja erilaisia väriaistitutkimuksia, avustavat lasiaisinjektioissa, pientoimenpi-teissä ja botuliinitoksiinipistoksissa ja työs-kentelevät lääkärin työparina poliklinikalla.

Yksikössä on ryhdytty perustamaan hoi-tajavastaanottoja, joiden tavoite on helpot-taa lääkärin työmäärää. Kaksi sairaanhoi-tajaa on koulutettu pitämään itsenäistä sil-mänpainetaudin hoitajavastaanottoa. Lisäksi hoitajan karsastusvastaanotto on alkamas-

sa ja suunnitteilla on myös makulavastaan-otto, johon kuuluu silmänpohjakuvauksia ja injektiohoidon seurantaa omatoimisesti.

Tilanpuute rajoittaa tekemistäYksikön toimintatilat sijaitsevat keskussairaa-lan M-rakennuksen toisessa kerroksessa. Silmäpoliklinikalla ja -osastolla on kymme-nen tutkimushuonetta, joista kaksi on va-rustettu toimenpidehuoneiksi. Lisäksi po-liklinikalla on laser-hoitohuone, näkökent-tätutkimushuone, valokuvaushuone ja nä-önkuntoutusohjaajien huone. Päiväosastol-la on yksi yhdeksän hengen potilashuone, yksi toimenpidehuone/leikkaussali sekä aputiloja. Leikkausyksikössä on kaksi leik-

< Ylilääkäri Pasi Pehkonen opettaa kaihileikkausta erikoistuvalle lääkä-ri Petri Mustoselle. Taustalla on leik-kaussalin vastaava sairaanhoitaja An-ne Kuusisto.Pikkukuva: Ylilääkäri Pasi Pehkonen aloittaa kaihileikkausta.

> Karsastushoitaja Tea Kekki tutkii po-tilasta näkökenttälaitteella.

kaussalia ja välinehuoltohuone. – Tilapula täytyy huomioida toiminnas-

sa, sanoo Meritta Heino. – Ensin varaam-me lääkäreille heidän tarvitsemansa huo-neet, ja sen jälkeen katsomme onko hoita-javastaanotolle tiloja.

– Työskentelytilat ovat toiminnan vilkkau-teen nähden ahtaat ja epäkäytännölliset, toteaa Pasi Pehkonen. - Kaikki mahdolliset nurkat ja huoneet varastotiloja myöten on otettu hoito- ja tutkimuskäyttöön. Seuraa-vaksi suunnitelmissa on muuttaa keittiötila toimenpidehuoneeksi. Toivomme saavam-me lisätilaa tulevaisuudessa, kun uusia tiloja valmistuu ja nykyisten tilojen käyttöä suun-nitellaan uudelleen.

Yleisimmät silmäsairaudet ovat

• harmaakaihi eli silmän mykiön sameneminen

• glaukooma eli viherkaihi, joka on näköher-

mon sairaus, johon usein liittyy silmänpai-

neen kohoaminen

• verkkokalvon sairaudet kuten esim. diabeet-

tiset verkkokalvomuutokset ja ikään liittyvä

verkkokalvon tarkan näkemisen alueen

rappeuma

• karsastus ja toiminnallinen heikkonäköisyys

• silmän etuosan tulehdukset

2004 2008 2012 2020

Poliklinikka yhteensä 13 421 18 157 19 179 25 000

Ajanvaraus 11 766 16 236 17 364 23 000

Päivystys 1 655 1 921 1 815 2 000

Hoitopäivät 873 729 379 500

Leikkaukset 2 478 2 795 3 556 4 650

Päiväkirurgiset operaatiot 2 237 2 524 2 818 3 400

Injektiot -- 178 586 3 800

Poliklinikkakäyntien, hoitopäivien ja toimenpiteiden määrän nousu ja arvioitu ennuste vuodelle 2020

Vinkkeli 11

Kuntoutusta yli 30 vuottaKuntoutusvuodeosastollamme hoidetaan ja kuntoutetaan potilaita vankalla ammattitai-dolla. Osastolla on 33 sairaansijaa ja tarvit-taessa käytössämme on myös kotiuttamis-yksikkö. Toimimme potilaan parhaaksi äkil-lisen, vakavan sairastumisen kohdatessa. Ta-vallisimpia sairausryhmiä ovat aivohalvaus-, trauma-, amputaatio- ja kipupotilaat, tuki- ja liikuntaelinsairaat sekä leikkauksen jälkeen akuuttikuntoutusta tarvitsevat potilaat. Tavoit-teemme on palauttaa potilaan paras mahdolli-nen toimintakyky selviytyäkseen tulevista ar-jen haasteista. Potilaan hoidon suunnittelua ja toteutusta teemme yhteistyössä moniam-matillisen tiimin kanssa. Potilas ja hänen lä-heisensä osallistuvat hoitoprosessiin aktiivi-sesti. Toimintamme perustana on kuntoutta-va hoitotyö 24 tuntia vuorokaudessa.

Päiväkuntoutus on tarkoitettu tuki-ja liikun-

taelinsairaille potilaille sekä reumapotilaille. Potilaalle voidaan tehdä myös kuntoutustut-kimus ja työkyvynarvio. Keskeistä kuntoutuk-sessa on potilaan motivoituminen itsehoitoon. Kuntoutuksen tavoitteena on saada myöntei-siä vaikutuksia potilaan toimintakykyyn ja sitä haittaaviin oireisiin, psyykkiseen hyvinvoin-tiin ja sairauspoissaoloihin. Moniammatilli-nen työryhmä, johon kuuluu lääkärin ja hoi-tajien lisäksi fysioterapeutit, psykologit, sosi-aalityöntekijät ja toimintaterapeutit, laatii yh-dessä kuntoutujan kanssa jaksolle yksilöllisen kuntoutussuunnitelman.

Rikkautena vahva ammattitaito, harjoittelun suolana sydämellisyys ja huumoriFysiatrian palveluyksikön 19 ammattilaista vastaa päivittäin osaltaan siitä, että potilaan kanssa suunniteltu jaksosisältö ja tavoitteet

olisivat saavutettavissa. Fysio- ja toimintatera-pia koostuvat tilanteen mukaan yksilö- ja ryh-mäterapioista. Päätavoitteenamme on löytää yksilölliset, ongelmiin kohdentuvat harjoit-teet ja potilaiden motivoituminen harjoitte-luun kuntoutusjakson jälkeen osana tervey-tensä edistämistä. Tavoitteiden saavuttamis-ta tukevat manuaalisen terapian menetelmät.

Vahvuutenamme on vankka ammattitaito, sitoutuneisuus ja positiivinen asenne työhön. Tiimitoiminta on selkiytynyt ja sitä käytetään jatkuvan kehittämisen lähteenä niin yksikköm-me sisällä kuin osastojen välillä.

Satalinnassa kuntoutumista tukee mieltä piristävä ympäristö, ajanmukainen, moni-puolinen välineistö ja harjoittelun mahdol-listavat tilat.

Alueellinen yhteistyö on valttiaSairaanhoitopiirin jäsenkunnat, Raumaa lu-

teksti ELINA LINDGREN, MARITA PRIIA, PIRJO RAKKOLAINEN, MERVI SILLANPÄÄ, TUULA VAHTERA

Kaikki potilaamme tulevat kuntoutusjaksolle saamaan eväitä oman elämänsä hallintaan. Toimintamme on moniammatillis-

ta, jolloin potilas saa omista tarpeistaan lähtevän ohjauksen, tuen ja terapian. Alueellinen apuvälinekeskus, fysiatrian pal-

veluyksikkö, kuntoutusvuodeosasto (33 sairaansijaa) ja päiväkuntoutus (20 sairaansijaa) ovat erityistyöntekijöineen ja tuki-

palveluineen Satalinnan sairaalan ydin.

Potilaan omat toiveet ja tarpeet ovat keskeisiä

kuntoutuksessa

Vinkkeli12

Fysiatria ja kuntoutus sai kesällä uuden ylilääkärin ja uuden ylihoitajan

kuun ottamatta, ovat allekirjoittaneet sopi-muksen alueellisesta apuvälinetoiminnasta. Alueellisessa toimintamallissa apuvälinepal-velut tuotetaan perusterveydenhuollon ja eri-koissairaanhoidon tiiviinä yhteistyönä. Tämä mahdollistaa sen, että asiakas saa tarvitse-mansa viiveettömän ja asuinpaikasta riippu-mattoman tasa-arvoisen apuvälinepalvelun.

Apuvälinekeskuksessa työskentelee 9 apu-välineasiantuntijaa, 5 huoltomiestä, laitoshuol-taja ja osastosihteeri. Lasten apuvälinepalve-lut tuotetaan keskussairaalan apuvälineyksi-kössä. Satalinnassa, missä sijaitsee myös apu-välinehuollon toimipiste, tuotetaan aikuis-ten apuvälinepalvelut. Apuvälinekeskus toi-mii alueen apuvälinepalveluiden asiantunti-jana ja koordinoijana sekä ”keskusvarasto-na” (apuvälineiden kilpailutukset, tilaukset, varastointi, kuljetukset).

Vierivä kivi ei sammaloidu. Apuvälinetyö on haasteellista ja edellyttää jatkuvaa koulut-tautumista. Moniammatillisen tiimin yhteis-työnä syntyneet yksilölliset apuvälineratkai-sut vaikeavammaisen kotona selviytymisen tueksi ovat onnistuessaan erittäin palkitse-via. Yrittäjähenkisyys, luovuus, huumori, us-kallus ovat ominaisuuksia, joita apuväline-työssä tarvitaan.

Terapiavälineistöä ovat esimerkiksi

• erilaiset toimintakyvyn mittarit ja testit

• tasapainoradat

• kuntosalivälineistö

• sähkökäyttöiset seisomatelineet

• atk-avusteinen tasapainon harjoituslaite

seisomatelineessä sekä voimalevyllä

• kävelysimulaattori

• suspensio ja therapy master -laitteet

• harjoituskeittiö

• toimintatupa toiminnallisiin harjoituksiin

• harjoitussalit yksilöllisiä ja ryhmäohjaustilan-

teita varten

• allas-sauna-tilat

• sähköterapiavälineistö

Ylilääkäri Hannu Heikkilä on teh-nyt pitkän uran kuntoutuksen pa-rissa Ruotsissa ja Norjassa, ja lä-hestyy aihetta myös psykotera-pian näkökulmasta.- Mitä on kuntoutus? kysyy Heik-kilä. – Onko se sitä, että aivove-renkiertohäiriön kokenut tai vam-mautunut potilas avustetaan fy-sioterapialla, apuvälineillä ja kun-toutussuunnitelmalla takaisin ja-loilleen?Hän näkee kuntouttamisen ja kun-toutumisen laaja-alaisempana ko-konaisuutena, ja haluasi panos-

taa niihin asioihin, jotka ovat potilaalle erityisen tärkeitä.- Monet entiset kuntoutuspotilaat häpeilevät rajoitteitaan ja kokevat jonkin tasoista ky-vyttömyyttä ja / tai haluttomuutta sosiaaliseen kanssakäymiseen, ja näistä syistä he syr-jäytyvät herkästi. Mielestäni he tarvitsevat myös kognitiivista psykologista ohjausta, jo-ka auttaa heitä itsen ja uuden tilanteen hyväksymisessä, ja olosuhteisiin nähden mah-dollisimman laadukkaan elämän rakentamisessa, sanoo Hannu Heikkilä.

TtM, fysioterapeutti Marika Ha-lisen työhistoriaan kuuluu kun-toutuskokemuksen lisäksi työs-kentelyä muun muassa asiantun-tijatehtävissä neurologisten sai-rauksien, kuten muistisairauksi-en ja epilepsian, parissa. Hänen tavoitteenaan on edistää eri toi-mijoiden yhteistyötä.- Terveydenhuolto toimii rajallisil-la resursseilla, joten yhteistyöstä ei voi koskaan puhua liikaa, toteaa Marika Halinen. – Sosiaali- ja terveysalan järjestö-maailmassa on tarjolla monenlaisia palveluja, koulutuksia ja infotilaisuuksia, palvelevia puhelimia, oppaita ja nettisivuja. Uskon, että yhteistyön kehittäminen järjestöjen kanssa edistää yhteistä tavoitettamme eli kuntoutujan toimintakyvyn palautumista ja säilymistä.

teksti ja kuvat TARU TOLPPO

< Moniammatilliset tiimit kokoontuvat viikoittain.

Vinkkeli 13

Patologia-sanan kuuleminen tuo monille mieleen vain hämyisän ruumishuoneen ja siellä suoritettavat ruumiinavaukset eli obduktiot.

– Todellisuudessa osastolla tehtävät lääketieteelliset ruumiinavaukset edus-tavat kuitenkin vain noin kymmentä prosenttia patologialla tehtävästä työs-

tä, kertoo osastonhoitaja Marja Kangasniemi. Muu työ jakautuu pääosin histopatologisten (kudos) ja sytopatolo-

gisten (irtosolu) näytteiden käsittelyyn ja tutkimiseen. Näitä näytteitä ovat esimerkiksi poistetut luomet, imusolmukkeet sekä pienet koe-palat eli biopsiat. Esimerkiksi viime vuonna patologian laboratorios-sa annettiin 20 235 lausuntoa. Jokainen näyte päätyy mikroskoopin alle tutkittavaksi, ja jokaisesta näytteestä patologi antaa lausunnon. Ennen kuin lääkäri pääsee mikroskoopilla näytettä katsomaan, pitää näyte kuitenkin käsitellä ja saada lasilevylle (objektilasille), ja miten-käs se sitten tapahtuu?

Potilaalta X on poistettu epäilyttävä luomi, josta lääkäri haluaa his-tologisen diagnoosin. Laboratoriossa tehtävien useiden proses-

sien jälkeen näyte on valmis patologin analysoitavaksi. Pa-tologi tutkii näytteen ja sanelee lausunnon, jonka osas-

tonsihteeri kirjoittaa tietojärjestelmään. Vuodesta 1969 toimineella patologian osastolla näytteitä on kerty-

nyt hurja määrä ja kaikki löytyy edelleen arkistoi-tuina. Patologian osasto tarjoaa palveluitaan ko-ko sairaanhoitopiirin alueelle.

teksti VESA RASIKKO kuvat TARU TOLPPO

Patologiassa yhdistyvät tiede ja taide

Ylilääkäri Sinikka Holl-mén tutkii kudosnäyttei-tä mikroskoopilla ja te-kee patologis-anatomi-sen taudinmäärityksen.

Parafiiniin valetusta kudospalas-ta leikataan mikrotomilla ohuet leikkeet.Kuvassa: Laboratoriohoitajat Sirpa Salminen, Hanna Lukka ja hoitaja/laborantti Ly Sisask

Vinkkeli14

Patologiassa yhdistyvät tiede ja taide

Patologien ja kliinik-kolääkäreiden tapaami-sia järjestetään useana päivänä viikossa. Tapaa-misista on apua potilaan hoi-don suunnittelussa.

Patologialla työskentelee tällä hetkellä 4 patologia, 7 laboratoriohoita-jaa, 1 laborantti, 3 osastonsihteeriä ja obduk-tioavustaja. Ylilääkärinä toimii Sinikka HolI-mén. Lisäksi osaston väkeen kuuluu huolto-palveluista kaksi laitoshuoltajaa. Työ on täs-mällistä ja kullakin työntekijällä on oma tär-keä tehtävänsä. ”Opimme toinen toisiltam-me” ja työnilo syntyy kuin itsestään. Kave-ria ei jätetä.

Patologian osasto sijaitsee N-rakennukses-sa ykköskerroksessa. Tilat ovat avarat, va-loisat ja viihtyisät. Lisäksi laboratoriosta erillään oleva H-rakennus (obduktioti-lat ja vainajan säilytys) kuuluu osas-ton tiloihin.

Kudosnäytteet tuodaan patologi-alle 10 prosenttisessa formaliini-liuoksessa. Patologi ottaa suuris-ta kudospaloista näytteet kaset-teihin.Kuvassa: Patologi Carita Vasama-Nolvi, laboratoriohoitajat Tuula Salmio ja Maija Tuomenlarva

Patologi Carita Vasama-Nolvi ja obduktioavusta-ja Erkki Laine ovat aloitta-massa ruumiinavausta.

Lähes koko henkilökunta paikalla ”tonttuilemassa”. Patologialla vallit-see hyvä yhteishenki ja ilmapiiri on lämmin. Toivotamme Hyvää Joulua koko sairaanhoitopiirin väelle.

Vinkkeli 15

Vuonna 1956 Ulvilaan perustettu Antinkar-tanon toimintakeskus on viime vuosina ol-lut monien muutospaineiden alla. Alun pe-rin Porin Hoivakodin nimellä aloittanut lai-tos tarjosi hoitopaikan 80 lapselle. Tänä päi-vänä monien vaiheiden ja muutosten kautta toimintakeskus on osa Satakunnan sairaan-hoitopiirin sosiaalipalveluiden toimialueen asumis- ja kuntoutuspalveluja. Viimeisimpä-nä on Antinkartanon toimintaan tuonut muu-toksia valtioneuvoston päätös laitoshoidon hajauttamisesta ja työkeskusten siirtymises-tä sairaanhoitopiiriltä kunnille.

– Ulvilan työvalmennuskeskus siirtyi Porin perusturvalle, jolloin tyvaan jäivät vain pe-rusturvan asiakkaat. Tämä oli ensimmäinen ponnistus, sosiaalipalveluiden asiakkaille tuli löytyä päivätoiminnanpaikka. Tässä vaihees-sa Antinkartanon toimintakeskus oli monille se uusi ja usein myös ainoa vaihtoehto, toi-mintakeskuksen johtaja Maija Nyström muis-telee muutosprosessia.

– Kuitenkin nämä asiakkaat asuivat sosiaa-lipalvelujen asumisyksiköissä eli töitä tai kou-lupaikka täytyi löytyä.

Päivätoiminnalla uusia haasteitaTämän muutoksen lisäksi laitoksen hajautta-minen on asettanut toimintakeskuksen muu-tosten eteen. Palvelukodeista muuttaa asiak-kaita avohuoltoon ja sen myötä päivätoimin-nan asiakaskunta muuttuu, tarve yksilöllisel-le ohjaukselle on entistä suurempaa. Lisäksi palvelukodista avohuoltoon muuttavien koh-dalla päivätoimintavalmiudet ovat usein vie-lä orastavat?

– Siinä kohden kun palvelukodista muu-tetaan avohuoltoon, ovat muutokset suuria. Asiakas on ennen saattanut työskennellä 45 minuuttia kerran viikossa toiminnoissam-me ja seuraavaksi kunnat maksavatkin kah-desta kokonaisesta työpäivästä. Tämä vaa-tii meiltä jo melkoisia järjestelyjä ja yksilöllis-tämisprosesseja, sanoo vastaava ohjaaja Ee-va-Maria Silván.

Avustajat saavat isot kiitoksetToimintamuodot ovat näiden muutosten kes-kellä Antinkartanossa pysyneet kuitenkin sa-moina. Yhä edelleen toiminta on Työkartanon toimipisteessä työpainotteista sisältäen paljon muun muassa erilaisia kädentaitoryhmiä ja toi-mintatalo on painottanut toimintaansa virik-keellisyyteen ja vaativaan yksilöohjaukseen

– Toiminta on samaa, sen sijaan yksilöl-listä räätälöintiä tehdään entistä enemmän. Toimintoja suunnitellessamme pohdimme,

teksti EIJA HAMMARBERG kuvat EIJA HAMMARBERG ja TARU TOLPPO

Avohoitopainotteisuus toi lisätarpeita

ohjaukselle

Eeva-Maria Silvan ja Maija Nyström vas-taavat asiakkaiden muuttuviin päivätoi-minnan haasteisiin yksilöllisillä ratkai-suilla.

Yksilölliset ratkaisut voi-vat vaatia asi-akkaan päi-vän pilkkomis-ta ja kuvittamis-ta, kuvassa esi-merkki ohjaa-jan käyttämäs-tä kuvanipus-ta, josta asiak-kaalle näyte-tään toiminta siirtymätilan-teen helpotta-miseksi.

Vinkkeli16

Ala-asteella olin yhden vuoden, jonka jälkeen menin Ala-Haapion erityiskouluun. Siellä kä-vin toisesta luokasta yhdeksänteen luokkaan asti. Koulussa olin villi. Hain kokkipuolelle Ko-kemäen jokilaakson ammattioppilaitokseen erityispuolelle ja pääsin sinne. Se kesti kolme vuotta. Pinnasin ja huitelin missä vaan. Asuin

Jannen tarinavielä kotona äidin ja isän kanssa, kun tuli vir-kavallan kanssa vähän ongelmia.

Yhdyskuntapalvelun suoritin vuonna 1996 sekä 1998 Antinkartanossa. Ajoin nurmikoi-ta ja tein puutarhatöitä. Kotona asuin äidin ja isän kanssa 28-vuotiaaksi. Kotoa muutin Ra-vaninkotoon. Siellä en asunut kauan, ehkä

kaksi vuotta. Siellä oli levotonta ja tuli juotua kaljaa. Sitten jouduin Harjavallan sairaalaan, jossa olin noin kaksi kuukautta. Siellä tarkis-tettiin lääkitys. Sairaalasta menin Antinkar-tanoon palvelukoti Veikkolaan ja sieltä ohjat-tuun asumiseen Hakuninkotoon Harjavaltaan.

Autettuun asumisyksikköön Liinahakaan Poriin muutin vappuna 2010. Siellä aloitettiin muuttovalmennus ja omaan tuettuun asuntoon muutin 8.6.2013. Käyn joka päivä Liinahaas-sa, että tietävät missä olen. Liinahaasta käy-dään kaksi kertaa viikossa luonani. Silloin ju-tellaan ja tehdään kotiaskareita yhdessä. Olen tehnyt sopimuksia paperille, minkä olen alle-kirjoittanut ja joita pyrin noudattamaan. Ker-ran on tullut pieni notkahdus kaljan suhteen, mutta selvisin siitä. Käyn joka arkipäivä töissä Antinkartanon toimintakeskuksessa.

mikä ryhmä on kullekin asiakkaalle sopiva ja millaisia muutoksia ryhmässä joudutaan mahdollisesti tekemään, että kyseinen asia-kas voi siinä toimia.

Kaikki nämä muutokset ovat vaatineet hen-kilökunnalta niin uusien toimintamuotojen omaksumista kuin kasvavan työyhteisöön sopeutumista: henkilökohtaisten avustaji-enmäärä on kasvanut merkittävästi muuta-massa vuodessa.

– Meillä on entistä enemmän henkilökoh-taista avustajaa vaativia asiakkaita. Henkilö-kohtainen avustaja on paikallaan vaikeasti vammaisen fyysisessä ohjauksessa kuin asi-akkaalla, jolla on toiminnanohjauksen pulmia.

Maija Nyström ja Eeva-Maria Silván kiit-televät molemmat Antinkartanossa toimivia henkilökohtaisia avustajia.

– He tekevät todella hyvää työtä. Oikeas-taan emme enää edes voi puhua avustami-sesta vaan henkilökohtaisesta ohjauksesta.

Asiakastiimeistä työssäjaksamistaAntinkartanossa henkilökunta on muutosten kanssa ajan hermolla. Koulutusta järjestetään asiakkaan ohjauksesta kuin esimerkiksi tuki-viittomistakin.

– Asiakkaiden haasteellisuus ja haastava käyttäytyminen on aika lailla koetellut työyh-teisöämme. Olemme kuitenkin aktiivisesti et-sineet niitä keinoja, joilla sekä asiakkailla et-tä henkilökunnalla olisi turvallista olla täällä

töissä, Nyström sanoo.Asiakaskunnan muutoksen myötä ovat An-

tinkartanossa toimintansa aloittaneet myös ns. asiakastiimit, joissa kunkin asiakkaan oh-jaavat ohjaajat yhdessä miettivät asiakkaan kohdalla toteutettavia yhteisiä toimintamal-leja ja -linjoja.

– asiakkaille on tärkeää säännöllisyys ja yh-denmukaisuus niin toiminnoissa, säännöissä kuin vaatimustasossakin.

Asiakastiimit ovat Nyströmin mukaan tuo-neet henkilökunnalle lisää työssäjaksamista. On helpottavaa, kun vaikeitakin asioita voi-daan miettiä yhdessä muiden kanssa.

– Samalla asiakastiimeissä pystytään jaka-maan tietoa ja hyödyntämään monenlaista eri-tyisosaamista kuten esimerkiksi erilaisia kom-munikaatio- tai ohjausmenetelmiä tai miettiä asiakkaan tarvitsemia mahdollisia muutoksia.

Asiakastiimeissä voivat ohjaajien lisäksi ko-koontua myös vaikkapa muuttovalmentaja ja sosiaalityöntekijä.

– Esimerkiksi asiakkaalle, joka käy 5päivä-nä viikossa meillä töissä ja asuu tukiasumi-sessa, asiat tulevat keskusteluun meillä täällä töissä eivätkä mahdollisesti näy kotona teh-tävillä tukikäynneillä . Tämän vuoksi on tär-keää saattaa asiat tiedoksi myös muille toimi-joille, Maija Nyström kertoo.

Osana sisäistä muutosta Antinkartanossa on lisäksi taannoinen koulutuskeskuksen ja toimintakeskuksen yhdistyminen.

– Yhdistyminen mahdollisti kattavamman erityisosaamisen, mikä puolestaan on näky-nyt erityistä tukea vaatien asiakkaiden ohja-uksen lisääntymisenä päivätoiminnan puo-lella. Nyt menossa on kolmas yhteinen vuo-si ja toiminta on saatu jo ihan konkreettises-tikin hyvin käyntiin.

Uusia yhteistyökuvioitaOhjaus on Antinkartanossa yhä haasteelli-sempaa, ulkoapäin tulee paineita muutoksel-le koko ajan. Kuitenkin työ on edelleen hyvää ja laadukasta. Myyjäisiä järjestetään ja uusia yhteistyökuvioita on kehitteillä.

– Olemme iloisia SataDiagin kuvantamisen röntgenpussien taittelun alihankintatyöstä. Sa-moin meillä on yhteistyötä esimerkiksi päivä-kotien kanssa, minne leikkaamme kuvioleik-kureilla erilaisia kuvioita, jotka pakkaamme heille askartelua varten pieniin pusseihin.

Tunnusteluja uusista yhteistyökuvioista sai-raanhoitopiirin sisällä tehdään Nyströmin mu-kaan parhaillaan.

– Tarvitsemme hyvätasoisille asiakkaillem-me työsijoituspaikkoja. He voisivat toimia esimerkiksi kahvio- tai keittiöapulaisina tai laitoshuoltajan tehtävissä. Pitää muistaa, et-tä tänä päivänä kehitysvammaisetkin käyvät koulua ja valmistuvat ammatteihin ja olisi tär-keää, että heille myös löytyisi koulutusta vas-taavaa työtä, Nyström huomauttaa.

Vinkkeli 17

Hyvä tuuli on tarttuvaista, ainakin kun seu-raa puuverstaan parivaljakkoa Maukkaa (Mauri Rintamaa) ja Kentsua (Kennet Lehto) heidän työssään. Laulu ja vihellys kuuluvat jo kaukaa, kun herrat ovat saapumassa kul-loiseenkin työkohteeseensa. Tämän työpa-rin toiminta on saumatonta yhteistyötä ja sanailu uskomatonta – toinen jatkaa suve-reenisti siitä, mihin toinen on lopettanut. Ja kuulijoilla on hauskaa!

Toimiva työyhteisöHuumori kukkii muutenkin kiinteistöhuol-lossa, vaikka ihan kaikki työntekijät siellä eivät julkisesti lauleskele. Kiinteistöhuollon porukka kehuu kilvan toisiaan ja esimies-tään, Jouko Ahosmäkeä, kun heiltä kysyy,

teksti MAIJA NUMMELIN kuvat TARU TOLPPO

Ain laulain työtäs tee…mikä on tuon näkyvän työn ilon salaisuus. Asiat puhutaan halki, eikä turhista nipote-ta. Työntekijöiden omaa näkemystä arvos-tetaan ja heihin luotetaan. Kiinteistöpalve-lujen ammattilaiset ovat moniosaajia, mutta kuitenkin jokaisella on oma vastuualueen-sa. Huulen heitto kuuluu työkulttuuriin ja keventää mukavasti työpäivää.

Palvelu pelaaSairaalan kiireinen tahti tuntuu myös kiinteis-töpalveluissa, mutta siitä huolimatta palvelu pelaa ja aikataulut pitää. Kiinteistöpalvelu-jen tehtäviin kuuluu monenlainen rakennus-alan kunnossapito, huolto ja ylläpito. Isos-sa kiinteistömassassa remontoitavaa riittää jatkuvasti ja yksiköiden alati muuttuva toi-

minta vaatii muutoksia myös tiloissa. Lukot vaativat huoltoa, opasteiden on oltava kun-nossa ja maalisutiakin on usein käytettävä.

Jari Menonen ja Ari Kainulainen taitavat lattiatyöt ja laatoitukset, Jari hoitaa myös maalaustyöt. Rakennusalan korjaustyöt, puu-sepän työt, lukot ja opasteet ovat Mauri Rin-tamaan, Kennet Lehdon ja Jukka Salon eri-koisalaa. Puuverstaalla syntyy monenlaista tarvekalua omana työnä, mm. apuvälinei-tä ja erikoiskalusteita. Tilat sijaitsevat tekni-sen keskuksen alakerrassa ja puuverstaalla ja maalamossa tilaa on yhteensä n. 260 ne-liötä. Lisäksi varastotilaa on n. 120 neliötä.

Kiinteistöpalveluja työllistävät runsaas-ti muutot tiloista toisiin. Keskussairaalassa tuntuu olevan jatkuva ”kansainvaellus” pai-

Team Kentsu & Maukka liikkeellä – hommat hoituvat iloisella otteella.

Vinkkeli18

kasta toiseen, kun yksiköiden toiminta vaatii uusia tiloja, eri syistä tarvitaan väistötiloja, projektitehtävissä olevat tarvitsevat toimis-totiloja tai tilat vaativat remontointia. Ras-kaiden huonekalujen ja muuttolaatikoiden kantaminen käy työstä, eikä työpäivän jäl-keen varmasti tule ensimmäisenä mieleen lähteä lenkille. Vaikka työ on fyysisesti ras-kasta, jaksavat kaverit hauskuuttaa muita.

Työpöytien asennukset ja hyllyjen kiin-nitykset sujuvat muuttojen yhteydessä suk-kelasti. Kärsivällisyyttä ja huumoria riittää, vaikka juuri asennettu työpöytä pitäisikin seuraavana päivänä kääntää toisinpäin, ku-ten tämän kirjoittajalle kävi. Pienimuotoinen ”Maukka ja Kentsu – show” ja hyvä mieli tuli kaupan päälle. Ammattimiehet ovat erään-

Yksikön väki kokoontui kiinteistöpalvelun sirkkelihuoneeseen (SATKS) kuvausta varten. Vasemmalta oikealle kiinteistöhuoltopääl-likkö Jouko Ahosmäki ja ammattimiehet Jari Menonen, Mauri Rintamaa, Jukka Salo, Merja Rusola, Seija Helenius, Ari Kainulainen, Rauno Itänen, Vesa Ukkonen ja Kennet Lehto.

laisia yleismiehiä, joilta kyllä hommat sujuu. Heitä voidaan käyttää asiantuntemuksensa vuoksi myös investointikohteissa.

Kaunis ympäristö ilahduttaaKeskussairaalan piha-alue on saanut vuosi-en varrella paljon kiitosta hyvin hoidetuis-ta istutuksista, kauniista kukista ja siistey-destä. Sisätilojen ja erityisesti talvipuutar-han kukat ilahduttavat sekä henkilökuntaa että potilaita. Kiinteistöhuoltopäällikkö Jou-ko Ahosmäen komennossa meitä palvelee ammattimiesten lisäksi myös kaksi ammatti-naista, Merja Rusola ja Seija Helenius, joita saamme pitkälti kiittää näistä silmän iloista. Keväästä syksyyn heidän apunaan on kou-lulaisia ja opiskelijoita, monet heistä ovat

henkilökunnan lapsia. Viime kesän aikana työllistettiin yhteensä 15 nuorta. Monelle keskussairaala on ensimmäinen työpaikka ja siksi tärkeä kokemus. Mielenkiintoista on se, miten työt jakautuvat; tytöt nimittäin kit-kevät ja pojat ajavat ruohonleikkuria. Tytöt kyllä haluaisivat myös ajaa ruohonleikku-ria, mutta pojat eivät jostain syystä kitke…

Kiinteistöpalvelujen ammattilaiset hoita-vat ympäristöämme sisällä ja ulkona. Olem-me tottuneet siihen, että talvella on lumet aurattu ja kulkureitit hiekoitettu. Näistä toi-mista vastaa ammattimies Vesa Ukkonen.

Kiinteistöpalvelut ansaitsevat kiitoksen hyvästä ja ripeästä palvelusta. Toiminnas-ta näkee, että yksikössä on hyvä työn te-on meininki.

Vinkkeli 19

Näyttöpäätetyön yleistymisen myötä huo-mattiin, että mainion apuvälineen käyttö aiheutti työntekijöille erilaisia ongelmia ja tarvittiin säädöksiä ohjaamaan kuinka työ-tä päätteen ääressä tulisi tehdä, jotta ongel-mat olisivat mahdollisimman vähäisiä. Vuon-na 1993 säädettiin ohjeistus, jonka pääperi-aatteet ovat voimassa vielä tänäkin päivänä. Ergonomia näyttää nykyisin liittyvän terminä vähän kaikkeen. On uniergonomiaa ja työ-vuoroergonomiaa, termeinä ergonomiaa rin-nastetaan käytettävyyteen, toimivuuteen ja esteettömyyteenkin. Ergonomia ei siis ole pelkästään fyysisten toimintojen tarkaste-luun tarkoitettu, vaan sitä voidaan soveltaa myös organisaation toimintaan ja käytäntöi-hin. Käytetäänpä mitä termiä tahansa, kaikki ilmentämään sitä, että työ sujuisi kevyesti ja kitkatta. Päätetyöskentelyn säädöksissä an-nettu ohjeistus on kuvaus hyvin staattisesta paikallaan olevasta työnteosta. Istutaan sel-kä ja kädet hyvin tuettuna, hartiat alhaalla, melkeinpä hengittämättä, lisää takanojaa ja luomikin alkaa jo mukavasti painaa ja hy-vä tulee ainakin lyhyellä aikavälillä. Mutta työ muuttuu ja niin muuttuu ergonomiakin?

Liikkumattomuus on vaarallista. Liikutta-malla ihmisiä hoitotulokset ovat parempia, viimeistään operaatiota seuranneena päi-vänä kaikki pyritään saamaan liikkeelle, jot-ta komplikaatiot vähenevät. Lasten ”ruutu-ajan” kasvaminen on huolestuttavaa lisään-tyvien terveysongelmien takia. On esitetty myös, että kovakaan liikunta ei korvaa me-netettyjä terveyshyötyjä, jos elämäntapa ja työ ei muuten ole aktiivista.

Nyt viimeinen työterveyslaitoksen julkaisu otsikoi: Liikuskele töissä, vältät istumiskuole-

man. Ohjeiksi tarjotaan helppoja ratkaisuja. Tuolista kannatta nousta ylös säännöllisesti, tunninkin istuminen paikallaan alkaa olla pit-kä aika. Puhelimeen voi puhua seistenkin, täytyykö printterin olla omalla työpöydällä? Ei ole kiellettyä istua tuolin etureunalla, päin-vastoin, nykytiedon valossa jopa suositelta-vaa. Satulatuolia ja kaikennäköisiä keikkuvia aktiivisia tuoleja voi kokeilla osan päivästä, jos istumista on paljon, jumppapallokin pyl-lyn alla pitää aktiivisena. Sähköisesti säädet-tävä työpöytä sallii työskentelyn välillä seis-ten. Mobiilit työpisteet kierroilla vähentä-vät istumiseen käytettävää aikaa. Hidaskin kävely, vaikka vain muutaman minuutin ja-loittelu pitää kropan aineenvaihduntaa ak-tiivisena. Portaita kannattaa käyttää, myös ruokailun jälkeen! Neuvottelut seisten sei-somapisteessä ja palaverit seisten ovat te-hokkaampia kuin istuen toteutetut tai aina-kin nopeammin ohi?

Jotenkin työpisteet täytyy kuitenkin sää-tää. Meitä on pidempiä ja vähemmän pit-kiä, vahvarakenteisia ja hintelämpiä. Vuoro-ja tehdään ja samoissa pisteissä toimitaan. Säädettävyyttä pitää olla, näytöissä, tuoleis-sa ja pöydissä. Muutoksia ei tehdä pelkäs-tään vanhoihin kalusteisiin, vaan niitä joudu-taan tekemään myös usein uusiin, vastahan-kittuihin kalusteisiin. Työpisteiden saattami-nen työkuntoon vaatii joskus monenlaista so-veltamista ja kekseliäisyyttä jota löytyy tek-niikasta. Muutostöissä avainasemassa ovat kiinteistöpalveluiden osaavat ammattimie-het. Heidän kanssaan on ilo työskennellä. Ilman tekniikan työpanosta ja kekseliäisyyt-tään emme työskentelisi näinkään hyvissä ja ergonomisissa olosuhteissa.

Satakunnan keskussairaalan psykososiaa-lisen tuen ryhmä (HEA) antaa sokkivaih-teen tukea akuutissa traumaattisessa krii-sissä. Ryhmä toimii ensihoidon ja päivys-tyksen toimialueen alaisuudessa. Hälytys HEA-ryhmän päivystäjälle tulee joko yhteis-päivystyksestä, ensihoidosta, sosiaalipäi-vystykseltä, poliisilta tai pelastusyksiköltä.

Lähtökohtaisesti tukea tarjotaan kaikil-le onnettomuudessa osallisina olleille uh-reille ja heidän omaisilleen riippumatta heidän kotikunnastaan, kun he joutuvat äkilliseen onnettomuuteen Satakunnan alueella. Tällaisia tilanteita ovat mm. lii-kenneonnettomuus, itsemurha, tapatur-mainen kuolema tai raiskaus. Tapaukses-ta riippuen asiayhteydessä tavataan uhre-ja, omaisia, ystäviä, silminnäkijöitä tai ko-konaisia yhteisöjä.

Kriisi-interventiot, joita varhaisessa vai-heessa korostetaan pohjautuvat kansain-välisen asiantuntijapaneelin suosituksiin (Hobfall et al. 2007 ja TENS intervention guidelines).

Päivystys HEA-ryhmässä päivystää oman työnsä ohel-la tällä hetkellä 15 henkilöä, joilla on ter-veydenhuollon pohjakoulutus sekä jatko-koulutusta kriisityön alueelta. Ryhmä tukee uhreja hoitavien yksiköiden ja työntekijöi-den toimintaa kohtaamalla uhreja, omai-sia, ystäviä ja perheenjäseniä ja vapaut-taa samalla ammattihenkilöstöä suoritta-maan perustehtäväänsä. Ryhmän päivys-täjät ovat vuorollaan varallaolossa ja val-miina lähtemään omaisten tai uhrien tueksi kellon ympäri viikonpäivästä riippumatta.

Asiakkaita ohjataan tapaamisten perus-teella tarvittaessa jatkokontakteihin, mut-ta tärkeää on asiakkaan oman selviytymi-sen tukeminen. HEA-tapauksia on vuosit-tain noin 100 ja ne sisältävät keskimäärin 1000 kontaktoitua henkilöä.

HEA-ryhmä henkilökunnan tukenaRyhmä hoitaa sovitusti tarvittaessa myös henkilökunnan traumaattisten tilanteiden purut eli defusingit. Jatkuva kärsimysten kohtaaminen on raskasta, ja auttajan mie-lessä käy joskus ajatus; tämä olisi voinut tapahtua minulle tai perheelleni. Suurin osa ihmisistä ei käsittele elämän raakuut-ta päivittäin, mutta ammattiauttaja toimii tällaisessa todellisuudessa.

Raskaiden tilanteiden jälkeen on tärke-ää tukea jaksamista järjestämällä työvuo-

teksti KIMMO NYGREN

Näyttöpäätteen ääressä pähkäilyä – näyttöpäätetyö ja ergonomia

Vinkkeli20

ron aikana tai sen jälkeen nopea purkutilan-ne eli ”defusing”. Sillä tarkoitetaan purku-kokousta, jossa auttajat saavat ohjatusti pur-kaa kokemuksiaan ja tuntojaan psyykkisesti raskaasta ja kuormittavasta tilanteesta, ku-ten esimerkiksi vakavasti loukkaantunut lap-sipotilas, kollega potilaana tai kovalle väki-vallalle altistunut uhri.

Osallistuminen purkukokoukseen on va-paaehtoista ja suotavaa, sillä vaikka itse ei kokisi sillä hetkellä apua tarvitsevansa, voi läsnäolo tai kommentti auttaa työtoveria. Aja-tuksena on käydä tilanne läpi läsnäolijoiden kautta, sillä jokainen on huomioinut ja koke-nut tilanteesta eri asioita. Samalla kaikki kuu-levat tapahtunutta koskevat faktat.

Viranomaistoiminta pohjautuu terveydenhuoltolakiinTerveydenhuoltolain mukaan kriisitilantei-den välitön ja pidemmän aikavälin psyko-sosiaalinen tuki on terveydenhuollon koor-dinoimaa moniammatillista toimintaa, jossa tarvitaan yhteistyötä. Perustuslaki, valmius-laki, hätäkeskuslaki, mielenterveyslaki ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista ovat myös

teksti JAANA LEHTONEN kuva TARU TOLPPO

Sokkivaiheen tukena kriisissä – henkisen ensiavun päivystys

Henkinen ensiapu on tasavertaista, em-

paattista ihmisen kohtaamista, oman per-

soonan likoon laittamista, ammatillista oh-

jausta, psykoedukaation antamista ja jat-

kohoitotarpeen arviointia; intensiivistä läs-

näoloa ahdistuksen ja surun värittämässä

tilanteessa.

keskeisesti vaikuttamassa psy-kososiaalisen tuen järjestämi-seen. Yhteistyötä tehdäänkin tiiviisti sosiaalityöntekijöiden, Punaisen Ristin henkisen tuen ryhmien, sairaalapappien, ja alueen kriisiryhmien kanssa.

Psykososiaalisen tuen ja pal-velujen avulla tuetaan normaalia toipumista. Alkavien psyykkisten häiriöiden varhainen tunnistaminen, hoito ja kuntoutus ovat kes-keisiä häiriöiden pitkittymisen ehkäisyssä.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää tai tulemaan mukaan ryhmän toimintaan, ota yhteyttä Jaana Lehtoseen 044-707 9408 / jaa-na.lehtonen@satshp.fi.

Mukaan kuvaan ehtivät pitkään toiminnassa mukana olleet Tuire Myllymaa (vas.) ja Maria Santikko sekä vuosi sitten mukaan lähtenyt Terhi Kauppila. Oikeassa reunassa, toimintaa koordinoiva Jaana Lehtonen ja hänen vieressään Päivi Vettenranta sekä Aila Mäkinen

Vinkkeli 21

Meillä on ollut työhyvinvointiohjelma vuo-desta 2008. Työhyvinvointia on mitattu Ke-van toimesta vuosina 2010 ja uusintamitta-us tehtiin tänä keväänä. Tulosten perusteella voitiin arvioida kuuden vuoden aikana teh-tyä työhyvinvointityötä. Kysely kohdennet-tiin henkilökunnalle sähköisesti ja postikyse-lynä 8.4.-28.4.2013 välisenä aikana. Mittauk-

sen koordinoijina toimivat tutkimus- ja kehit-tämisasiantuntija Risto Kaartinen ja kehittä-misasiantuntija Eija-Maria Gerlander Kevasta.

Kyselyssä kartoitettiin henkilökunnan työ-hyvinvointia ja siinä ilmeneviä kehittämiskoh-teita. Kysely toteutettiin Kevan laatimalla lo-makkeella, jota on käytetty jo useissa kun-taorganisaatioissa vuosien 2009-2013 välil-

lä. Sairaanhoitopiirin tuloksia verrattiin mui-hin Kevan kyselytutkimukseen osallistunei-den kuntaorganisaatioiden tuloksiin. Loma-ke jakautui työhyvinvointia käsitteleviin ko-konaisuuksiin; esimiestyö, työyhteisön toi-mivuus, työolot ja osaaminen, omat voima-varat ja työssä jatkaminen, organisaatiokult-tuuri, sisäinen viestintä ja yhteistyö, työyh-

teisötaidot sekä muutokset.

Työhyvinvointi on parantunutTyöhyvinvointimme oli edelleen useiden kysymysten osalta parem-pi tai vähintään samalla tasolla kuin muulla kuntasektorilla kerätyssä ver-tailuaineistossa. Kehitystä oli tapah-tunut parempaan suuntaan vuodes-ta 2010. Ainoastaan kiireen ja kuor-mittuneisuuden tunteet olivat men-neet aavistuksen verran (3%) huo-nompaan suuntaan. Johtamisosios-sa sairaanhoitopiirin henkilöstö ko-ki saaneensa apua ja tukea esimie-heltään hyvin. Myös palautetta saa-tiin hieman vertailuaineistoa parem-min kuin kunta-alalla keskimäärin. Kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti käyneensä esimiehensä kanssa kehi-tyskeskustelun, kun kuntasektorilla kaksi kolmasosaa esimiehistä oli pi-tänyt kehityskeskustelun.

Työyhteisön toimivuus arvioitiin vuotta 2010 paremmaksi etenkin työkavereilta saadun tuen ja työyh-teisön ilmapiirin perusteella. Asioi-den riittävä käsittely työyhteisön ko-kouksissa oli verrokkeja hieman pa-remmalla tasolla. Eniten kritiikkiä il-meni henkilökunnan osallistumisen mahdollistamisessa pidemmän täh-täimen suunnitteluun. Toiseksi haas-teeksi nousi myös ristiriitatilanteiden käsittely. Sairaanhoitopiirin vastaa-jista peräti neljä viidestä olisi val-mis suosittelemaan työpaikkaansa

teksti KATRI MANNERMAA

Meillä on hyvä työsyke!

4,5

4

3,5

3

2,5

2

1,5

1

0,5

0Esimiestyönkeskiarvo

3,58 3,5

3,05

3,55 3,48 3,63,48

3,9 3,9

3 3,06

3,35 3,3

Organisaationjohtamisenkeskiarvo

Työyhteisöntoimivuuskeskiarvo

Työolot jaosaaminenkeskiarvo

Omat voimavaratja työssä jatkaminen

keskiarvo

Johtamisenavoimuuskeskiarvo

Sisäinen viestintäja yhteistyökeskiarvo

SATSHP 2013 muu kuntasektori SATSHP 2010

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0Työpaikansuosittelu%

81 79 79

75

65

72 69 67 68

Kehityskeskustelujenkäymis%

Kehityskeskustelujenhyödyllisyys%

SATSHP 2013 muu kuntasektori SATSHP 2010

Lisätietoja > hiisinet > henkilöstö > työhyvinvointi Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Vinkkeli22

Meillä on hyvä työsyke!

teksti JAANA TURUNEN, MARKO KESTI ja KATRI MANNERMAA

Henkilöstön hiljaisilla signaaleilla hukkaa kuriin

päivystyksessä

tuttavallensa. Työolot ja osaaminen -teemassa

korostuvat erityisesti työtehtävien mielekkyys ja käytössä olevat työ-menetelmät ja -välineet. Jopa lähes yhdeksän kymmenestä vastaajis-ta koki työtehtävänsä mielekkäinä. Kuitenkin vain noin viidesosa vas-taajista koki työnantajan palkitse-mistavat kannustavana. Tässä osi-ossa merkittävää on, että huolimat-ta sairaanhoitopiirin työn luontees-ta henkilöstö kokee, että työn ja yk-sityiselämän yhteensovittaminen on huomioitu hyvin työpaikalla. Vastaa-jista noin kolmasosa koki, ettei ole aikaa saada työtään tehdyksi, mutta tulos on aavistuksen verran parempi kuin vertailuaineistossa. Organisaa-tion johtaminen saa verrokkeja hei-kommat arvosanat avoimuudesta. Vain vähän yli kolmasosa vastaajista on sitä mieltä, että avoimuus on hy-vällä tasolla. Tilanne on hieman ko-hentunut kolmen vuoden takaisesta.

Omia voimavaroja ja työssä jaksa-mista arvioitaessa sairaanhoitopiirin henkilöstö koki omien voimavaro-jensa riittäviksi kohdata työn haas-teet hyviksi.

Mittauksen jälkeiset toimenpiteetPiiritason tulokset käsiteltiin sairaan-hoitopiirin johtajistossa ja Keva piti esimiehille omat valmennustilaisuu-det, jossa annettiin vinkkejä tulosten käsittelyyn omassa työyksikössä. Työ-yksiköt ovat käyneet omat tuloksen-sa läpi ja toimittaneet työyksikkönsä työhyvinvointisuunnitelman työhy-vinvointipäällikölle. Työhyvinvointi-ohjelmaa kaudelle 2014-2016 raken-nettaessa on otettu huomioon toimi-alueiden ja liikelaitoksen esille tuo-mat kehittämiskohteet. Tärkeintä on, että tulosten jälkeen työyksiköissä ylläpidetään tai kehitetään työn su-juvuutta HYVÄÄ TYÖTÄ -ajatuksen mukaisesti.

Lisätietoja > hiisinet > henkilöstö > työhyvinvointi Satakunnan sairaan-hoitopiirissä

Päivystyksessä toteutettiin vuosina 2012-2013 henkilöstötuottavuuden kehittämishan-ke, jossa henkilöstön Hiljaisia Signaaleja kuuntelemalla toteutettiin konkreettisia kehit-tämistoimenpiteitä. Tämän hankkeen avulla haluttiin saada pysyvä toimintamalli arki-asioiden kehittämiseksi päivystyksessä. Samalla arvioitiin HTT Marko Kestin luomalla mallilla tehokkaan työajan osuutta yksikössä. Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi hank-keessa oli mukana kolme julkisen ja kaksi yksityisen sektorin organisaatiota, ja organi-saatioverkoston avulla hyviä käytäntöjä voitiin jakaa.

Mcompetence Oy:n yritysvalmentaja Jaana Turusen mukaan työntekijöiden äänen kuuluville tulo sai aikaan positiivista henkeä ja työn tekeminen saatiin sujumaan parem-min. Hankkeen aikana päivystyksessä ideoidusta 207:stä ideasta toteutettiin 37 toimen-pidettä. Lisäksi hankkeen loppuvaiheessa on vielä 10 ideaa toteuttamisvaiheessa. To-teutetut kehittämistoimenpiteet liittyivät esimiestyön kehittämiseen, palaverikäytäntö-jen terävöittämiseen, pelisääntöihin, toimenkuvien tarkasteluihin, työvuorosuunnitte-lun kehittämiseen, prosessikuvauksiin, rekrytointiin, HaiPro-käsittelyihin, koulutuksiin ja osaamisen kehittämiseen sekä yhteistyöhön eri ammattiryhmien välillä. Hankkeen aikana päätettiin hankkia myös asiakaspalvelukoulutusta ja kahvihuoneeseen asennet-tiin kehittämislaatikko – Kebo. Esimiehille pidettiin omia valmennuksia, joiden anti ko-ettiin hyväksi. Hankkeen lopussa niitä toivottiin jopa enemmän.

Marko Kesti ja Jaana Turunen

Vinkkeli 23

Perustamme Vinkkeliin uuden palstan, jossa työyksiköt voivat esitellä hyviksi koettuja käytäntöjä, joiden avul-la työtä on saatu sujuvammaksi. Käytännöt voivat olla työmenetelmiin, toimintamalleihin, ohjeisiin, johtami-seen, osaamisen kehittämiseen, pelisääntöihin, työntekijöiden viestin esille tuomiseen tai mihin muuhun osa-alueeseen liittyviä käytäntöjä. Jokainen työyksikkö voi oppia toimialasta riippumatta toisiltaan ja meillä tehdään paljon hyviä muutoksia työn arjessa. Miksi emme siis laittaisi hyvää kiertämään!

Anna hyvän kiertää - opitaan toinen toisiltamme!

Lähetäthän viestintäsihteeri Taru Tolpolle, os. D1 keskustoimisto tai sähköpostina taru.tolppo@satshp.fi oman työyksikkösi hyvän käytännön, parhaat palkitaan yhteisöllisesti!Lisätietoja työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaalta tai viestintäsihteeri Taru Tolpolta.

Vaikuttavuus tunnuslukujen valossaHenkilöstötuottavuuslukujen tulosten mu-kaan työaika voidaan jakaa useaan eri osaan. Suurin haaste on hukan syntyminen tai pa-himmillaan sähläys arjessa. Marko Kestin mu-kaan esim. toimimattomat tietojärjestelmät ja tiedonkulun katkokset aiheuttavat sählä-ystä. Tärkein keino on nostaa avoimeen kes-kusteluun sähläystä aiheuttavat asiat ja etsiä niihin ratkaisu. Samalla, kun ratkaistaan on-gelmia, saadaan onnistumista ja hyvää fiilis-tä työpaikalle – hyvää työtä!

Kestin mukaan tehollisen työajan osuus on noin 50 – 60 % kokonaistyöajasta. Osan ajasta henkilökunta on lomalla (vuosilomat ym.), koulutuksissa, perehdyttää uutta henki-lökuntaa tai ovat sairauden vuoksi pois työn äärestä. Yllättävän paljon työpaikalla viete-tystä ajasta menee sähläykseen. Kestin mu-kaan sähläyksen kuriin saamisen avulla työn tulos paranisi, töissä olisi viihtyisämpää ja jaksaisimme paremmin työssä.

Hankkeen lopussa päivystys pärjäsi kuu-

den organisaation porukassa hyvin. Viidek-si kehittämistyöryhmäksi jaetun yksikön jo-kainen ryhmä tuotti keskimäärin 7,3 ide-aa (suositus 4-5) ja etenkin toimintakulttuu-ria ja yhteistyötä saatiin kehittymään hank-keen aikana.

Hankkeen vastuullisen asiantuntijan Jaa-na Turusen mukaan suurin haaste hankkeen onnistumisen kannalta oli hektinen työ. Ajan saaminen kehittämiselle on tämän luontoises-sa työssä haasteellista. Lisäksi tiedon kulku henkilöstön välillä työvuoroista johtuen vaa-tii suuria ponnisteluja. Henkilökunta oli kui-tenkin erittäin sitoutunutta ja heillä oli valta-vasti ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Lisäksi esimiehet ottivat kehittämisasiat to-sissaan ja tämän ansiosta iso määrä yhdes-sä sovittuja toimenpiteitä saatiin vietyä käy-täntöön ja toimimaan arjessa.

Päivystyksen esimies koki, että hankkeen ansiosta pienryhmissä päästiin luomaan ja kehittämään uusista ideoista toimenpiteitä. Henkilökunta toi ideat esille rohkeasti ja kes-

kustelu oli avointa ja idearikasta.Päivystyksen esimiehet pohtivat, että

hankkeen ansiosta Lean-ajattelu* ja toimin-tatapa varmasti vahvistui kaikkien mieles-sä. Näkökulmaa käytettiin mm. prosessiku-vauksia tehtäessä. Päivystyksen esimiesten mielestä suurin haaste hankkeen onnistumi-sen kannalta on sen jatkuvuus. Vaikka han-ke päättyy, niin kehittämistoiminnan tulisi kuitenkin jatkua työyhteisössä. Ajan kans-sa selviää, onko hanke saanut synnytettyä henkilöstöön ”kehittämisen kipinän”. *Le-an-ajattelu on johtamisfilosofia, joka keskit-tyy seitsemän erilaisen turhuuden (tuotta-mattoman toiminnon) poistamiseen, min-kä avulla pyritään parantamaan asiakastyy-tyväisyyttä, laatua ja pienentämään toimin-nan kustannuksia ja lyhentämään tuotan-non läpimenoaikoja. Lean pyrkii siihen, et-tä oikea määrä oikeanlaatuisia oikeita asioi-ta saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paik-kaan ja oikean laatuisena.

Vinkkeli24

– Elämme logistiikkakeskuksessa edelleen muutoksen aikoja. Tavoitteemme on yhtenäinen, palve-leva materiaalitoimen asiantuntijaorganisaatio, sanoo logistiikkapäällikkö Juha-Pekka Heikkonen.

Puheohjattu keräily Logistiikkakeskuksessa on otettu käyttöön puheohjattu keräily, joka nostaa tehokkuutta ja vähentää keräilyvirheitä. Uusi toimintamalli tekee historiaa perinteisistä paperisista keräilyluetteloista, jotka on korvattu Talkman-päätelaitteet. Päätelaite kertoo keräilijälle kuulokkeiden välityksellä keräilyoh-jeet, jotka keräilijä puolestaan kuittaa puhumalla kuulokkeisiin kiinnitettyyn mikrofooniin. Keräilijä ei tarvitse työssään enää kynää ja paperia, joten hänellä on molemmat kädet vapaana keräilyyn. Järjes-telmään on linkitetty tiedot hyllytetyistä tavaroista, määristä ja sijainneista. Myös tavaran kokotieto-ja on ryhdytty tallentamaan, jotta keräilijä voisi varustautua sopivalla määrällä rullakoita ja laatikoita.

teksti ja kuvat TARU TOLPPO

Ammattimies Marita Koskinen keräilee asiakastilausta puhe-ohjatusti logistiikkakeskuksen pientavaravarastossa.

Puheohjattu keräily käyttöön logistiikkakeskuksessa

Vinkkeli 25

HARRASTUSVINKKELI

Marraskuussa 2011 silmätautien yksikköm-me vietti TYKY-päivää. Työyhteisömme oli jaettu ryhmiin ja me, osastonhoitaja Me-ritta Heino sekä sairaanhoitaja Tea Kek-ki, päätimme osallistua ratsastustunnille. Aikaisempi hevostelumme oli todella vä-häistä rajoittuen lähinnä nuoruusvuosiin. Meritta oli ystävänsä kanssa ratsastellut kesäöisin naapurin hevosilla ilman satulaa ja salaa tietenkin. Tea taas oli uskaltautu-nut muutaman kerran tölttäämään ns. Is-sikkahevosilla sekä seuraillut vanhimman tyttärensä ratsastusharrastusta siitä miten-kään itsen innostumatta.

Nyt oli kuitenkin meidän vanhempien vuoro. Valitsimme tallin, joka sijaitsee Luvialla. Ryhmämme otettiin lämpimästi vastaan ja saimme ensin perehdytyksen siitä, miten hevoset laitetaan kuntoon en-nen ratsastustuntia. Osalle ryhmäläisistäm-me tämä oli jo tuttua puuhaa. Teaa jännit-ti jo pelkästään hevosen kanssa samaan pilttuuseen meno, mutta onneksi tukea ja neuvojia oli vieressä. Näistä eläimistä huokuva lämpö ja lempeys hullaannutti-vat meidät ja pian jo innokkaina harjasim-me hevosia ja puhdistelimme niiden kavi-oita. Suitsien ja satuloimisen suhteen saim-me apua, joten pääsimme itse asiaan ko-keilemaan, miltä ratsastus tuntuu. Ja tun-tuihan se vieden sydämen mukanaan sil-lä seurauksella, että nykyään me vietäm-me joka tiistai tallilla pari tuntia , joista en-simmäinen tunti menee hevosten hellimi-sessä ja varustamisessa , sekä toinen tun-ti on varattu varsinaiseen ratsastukseen. Alussa meillä kahdella oli ns. ”kaksituis-tunti”, mutta nykyään ryhmässämme on

Vastaa sähköpostilla taru.tolppo@satshp.fi

31.1.2014 mennessä ja osallistu arvontaan!

Vastaa ja voita!Mikä on

sinun mielestäsi tämän

Vinkkelin mielenkiintoisin

juttu?

Hyllytys- ja tilauspalvelua pilotoidaanPerusturvakeskuksen vanha keskusvaras-totoiminta siirtyi liikkeenluovutuksena sai-raanhoitopiirille vuoden 2012 alusta. Pian tä-män jälkeen aloitettiin hyllytys- ja tilauspalve-lun pilotointi kaupunginsairaalan yksiköissä

– Uudessa toimintamallissa logistiikkakes-kuksen henkilökunta huolehtii kulutustavara-tilausten tekemisestä ja saapuvien toimitus-ten hyllyttämisestä yksikössä. Toimintamal-li vapauttaa hoitohenkilökunnan työpanosta perustehtävään, ja se onkin saanut suuren suosion perusturva-alueella. Palvelun piirissä on tällä hetkellä jo noin 100 yksikköä, kertoo Heikkonen. - Keskussairaalassa pilotissa on ollut mukana kolme yksikköä, joiden kans-sa yhteistyössä on hiottu tilaustoimintaa hel-pottavien kämmenmikrojen toimintaa. Ensi vuoden alusta tarjoamme myös sairaanhoi-topiirin toimialueille mahdollisuutta liittyä ti-laus- ja hyllytyspalvelun piiriin.

Hyvä työ saa tunnustustaAsiakastyytyväisyyskyselyn tulokset yllättivät positiivisesti Juha-Pekka Heikkosen.

– Odotimme kuumeisesti keväällä 2013 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn tu-loksia, sanoo Heikkonen. – Olemme mie-lestämme saaneet alkuvaikeuksien jälkeen toiminnot hyvälle mallille, mutta silti kautta linjan kiitettävät tulokset olivat hieno yllä-tys. Haluamme kiittää asiakaskuntaamme luottamuksesta ja lupaamme edelleen pa-rantaa palvelun laatua.

Logistiikkakeskus valittiin myös yhdek-si Hyvä palvelu 2013 -palkinnon kolmes-ta voittajasta.

Toimintoja keskitetäänHankintapalvelut ovat siirtyneet syksyn ai-kana Juha-Pekka Heikkosen alaisuuteen. Hankintapäällikkö Seppo Havukainen on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle, säilyttäen kui-tenkin avainroolinsa kilpailutusten asian-tuntijana. Henkilöstöä on vahvistettu apu-laishankintapäällikön toimella, ja Juha Hol-mi aloittaa tehtävässään tammikuussa. En-si vuoden aikana myös Kuljetuspalvelut-yk-sikkö siirtyy teknisestä keskuksesta logis-tiikkakeskukseen.

Vinkkeli26

teksti TEA KEKKI JA MERITTA HEINO

”Kukkahattutädit hullaantuivat hevosiin”

kolmesta kuuteen ratsastajaa. ”Kukkahattutätiryhmämme” eli me, Meritta

ja Tea, olemme löytäneet ratsastuksesta ener-giaa ja hyvää oloa antavan harrastuksen. Kak-si kukkasta koristavat ratsukypäröitämme ja lisäämme kukkia edistymisen mukaan. Olem-me oppineet suunnattoman määrän erilaisia ratsastukseen ja hevosiin liittyviä termejä, ko-keilleet maastossa menemistä, hypänneet pie-niä esteitä, taiteilleet eri ratsutyylien kanssa, saaneet uusia ystäviä ja edistyneet hevosten käsittelyssä. Opettajamme Jenna on jaksanut kannustaa, opettaa, ohjata, tsempata, ”piis-kata” ja varmasti välillä menettänyt toivon-sakin meidän suhteen, mutta uskomattoman hienoa työtä hän on kanssamme tehnyt. Kun Jenna karjaisee ”Hanaa!”, niin jo vain tietä-vät ponit ja hevosetkin, että nyt mennään ei-kä laiskotella. Tunti kuluu nopeaan emmekä ehdi ajatella mitään muuta kuin ratsastusta ja siihen liittyviä asioita. Onnistuminen tunnilla antaa huikaisevan onnen tunteen, mutta kyl-läpä sitä välillä epäonnistumisen peikko vel-loo sisuksissamme ja silloin ystävän tuki ja kannustus on äärimmäisen tärkeää.

Onnistuneen tunnin ja vähemmänkin hy-vin menneen ratsuilun jälkeen palkitsemme itsemme noin kerran kuukaudessa ns. ”Mum-miksilla” eli ranskalaisilla perunoilla. Ne nau-titaan matkan varrella sijaitsevassa motellis-sa kera majoneesin ja hauskan jutustelun.

Kommelluksiakin on toki sattunut. Hevosia

aitauksesta hakiessamme on tallin ihastutta-va pikku poni Siru ampaissut ainakin kolme kertaa vapauteen ja kuin kiusaten juoksutta-nut meitä perässään, on otettu ”väärä” hevo-nen ja ihmetelty, miten se nyt näin vauhko-na, kun viimeksi oli aivan erilainen, olemme juosseet melkein polvia myöten saviliejus-sa, kun olemme yrittäneet saada aitaukses-sa kiinni meille tunnille määrättyjä hevosia, paleltu pakkasella, hikoiltu kesällä paarmo-ja hätistellen ja sattuipa Tealle oikea tapatur-makin, kun poni Goldie oli eri mieltä ratsas-tajattaren kanssa ja sinkautti Tean kohti ma-

neesin hiekkapohjaa. Niin pääsi hoitaja ko-keilemaan ambulanssikyytiä ja potilaan roo-lia. Onneksi turvavarusteet säästivät suurem-milta vahingoilta.

Meille hevoset ja ratsastus ovat antaneet suunnattoman paljon. Olemme ymmärtäneet, miten vanhempanakin voi ja kannattaa kokeilla uutta. Hyvä harrastus auttaa jaksamaan työs-säkin paremmin. Onneksi meistä molemmat innostuivat ratsastukseen, sillä hyvä ja huumo-rintajuinen ystävä antaa oman lisäbonuksen-sa. Hevoskuiskaajiako? Kyllä ja ehdottomasti, sellaisina me itseämme pidämme.

Alwent eli Allu on pirteä puoliverinen, joka omaa ”automaativaihteiston”. Al-lun persoona on lumonnut muutkin rat-sastajat kuin vain tämän suukottelevan ”Kukkahattutädin”. Lempihevosen saa-minen tunnille on aina luxusta, mutta jotta kehittymistä tapahtuisi, tulisi rat-sastaa monella erilaisella hevosella.

Vinkkeli 27

Työturvallisuuden edistäminen lähtee hy-västä suunnittelusta, jossa ihmisen toiminta suhteessa työympäristöön on otettu huomi-oon joustavasti. Lähtökohtana kehittämiselle on riskien ja työympäristön arviointi. Tapa-turmien ja vaaratilanteiden tutkiminen sekä niistä oppiminen edistävät työturvallisuutta.

Turvallisuus ja tuottavuus ovat saman mita-lin kaksi eri puolta. Ne kulkevat käsi kädessä ja niitä ei voi erottaa toisistaan. Tämä tulee ilmi myös tutkimuksessa ”Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuu-den merkitys työpaikkojen tuottavuuteen”. Tutkimuksen mukaan suurin osa yrityksistä on tunnistanut turvallisuuden ja tuottavuu-den välisen yhteyden. Tapaturmien ja sai-rauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia seurataan useilla eri tavoilla, mutta harva yritys seuraa panoksia, jotka on laitettu ta-paturmien ehkäisyyn ja työterveyden edis-tämiseen. Tulosta on mahdollista saada ai-kaan pienilläkin satsauksilla esimerkiksi pa-rantamalla siisteyttä ja järjestystä.

Työn kiireen keskellä ei aina oivalleta vaa-raa ja vahingon mahdollisuutta, vaikka työ-hön liittyvät riskit on kartoitettu kaikissa yksiköissä. Sairaanhoitopiirin hankkimaan HaiPro-järjestelmään on vuodesta 2011 al-kaen ilmoitettu työturvallisuuspoikkeamia. Kerättyä tietoa kannattaa ehdottomasti hyö-dyntää riskien arvioinnissa sekä työhön pe-rehdyttämisessä.

Työturvallisuus on osa toiminnan laatuaTapaturmavaarat tulee tunnistaa. Yhtä va-kavaa tapaturmaa kohden sattuu jopa sato-ja häiriöitä tai vaaratilanteita. Havahtumalla jo niihin ja tekemällä oikeat toimet voidaan tapaturmia estää. Tapaturmat ja vaaratilan-teet ovat usein esimerkki siitä, että työpro-sesseissa on ongelmia tai epäkohtia. Tapatur-milla on kalliita seurauksia, jotka maksavat.

TYÖSUOJELUVIN

KKELIteksti SISKO PAKARINEN, SUSANNA TASKU JA TERO JÄRVIMÄKI kuva SISKO PAKARINEN

Tapaturmatutkinnalla kohti turvallisempaa työympäristöä

Työtapaturmien tutkiminen on tärkeää On ollut aika, jolloin Satakunnan sairaanhoi-topiirissäkin on työtapaturman satuttua täy-tetty lomakkeita lähinnä vakuutuskorvauk-sen saamiseksi. Tapaturma sinänsä ei oike-astaan herättänyt kiinnostusta. Tosin valveu-tunut esimies saattoi tällöinkin tapahtumaa käsitellä, ettei vastaava onnettomuus tois-tuisi. Tällainen toiminta ei kuitenkaan ollut kovin yleistä.

Nykyisin työpaikallamme on ohjeistettu tutkimaan jokainen poissaoloon johtanut ta-paturma. Tutkinnan tarkoituksena on löytää

syyt, jotka aiheuttivat tapaturman, ei syylli-siä. Tutkimus on tehtävä mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, kun tapahtumaan johtaneet seikat ovat hyvässä muistissa. Täl-löin selvitetään, mitä ja miksi tapahtui ja mi-ten vastaavat tapaturmat torjutaan. Toimialu-een työsuojeluvaltuutettu auttaa tarvittaessa selvitystyössä.

Esimerkiksi sormien oven väliin jääminen aiheutti yhdelle työntekijälle kahdeksan viikon sairauspoissaolon. Tapaturmatutkinnan ansi-osta toiseen oveen asennettiin ovitoppari ja pelisääntöjä sekä työmenetelmiä kehitettiin.

Vinkkeli28

JÄRJE

STÖVINKKELI

KT Kuntatyönantajat, kunta-alan pääsopijajärjestöt ja Tehy ovat päässeet yhteisymmärrykseen kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Osapuolet hyväksyivät 25.9.2013 valtakunnansovitteli-ja Esa Longan tekemän ehdotuksen, joka koskee työllisyys- ja kasvusopimuksen soveltamis- ja pääsopimuk-sen uudistamismenettelyä kunta-alalla.

Kunnallinen pääsopimusKunnallinen pääsopimus määrittelee kunta-alan sopijaosapuolet, neuvoteltavat asiat sekä neuvottelujen pe-lisäännöt. Sopimuksessa on työnantajan edustajana KT Kuntatyönantajat. Työntekijöitä edustaa Kunta-alan Unioni (JHL: n ja Jyty: n neuvottelujärjestö), Tekniikka ja Terveys KTN, Julkisalan koulutettujen neuvottelu-järjestö JUKO ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ (SuPerin ja Tehyn neuvottelujärjestö vuoteen 2007 asti, jolloin Tehy erosi TNJ: stä). Nyt solmitun sopimuksen mukaan Tehy ja SuPer sitoutuvat perustamaan 1.3.2014 mennessä uuden pääsopijajärjestön, josta tulee kunnallisen pääsopimuksen 3 § mukainen neuvot-telu- ja sopijaosapuoli. Samanaikaisesti TNJ lakkaa olemasta pääsopijajärjestönä.

SopimusalatPääsopimuksessa säädetään sopimusalat. Suurin sopimusala on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopi-mus, jonka piiriin kuuluu 314 000 palkansaajaa. Näistä 130 000 on koulutettua hoitohenkilöstöä. Opetus-alan sopimuksen piiriin kuuluu n. 66 000 henkilöä, Teknisten sopimuksen n. 25 000, Lääkärisopimuksen n. 15 000 ja tuntipalkkaisten sopimuksen 13 000 henkilöä. Yhteensä kunta-alalla työskentelee 434 000 henkilöä.

Tehyn pitkäaikaisena tavoitteena on ollut koulutetun hoitohenkilöstön oma sopimus. Nyt solmitun sopi-muksen mukaisesti perustetaan 1.11.2013 TEHO - ryhmä, jossa käsitellään terveydenhuollon hoitohenkilös-tön erityiskysymyksiä. Tässä ryhmässä on työnantajalla 4 paikkaa, Tehyllä 2, SuPerilla 2, JUKOlla 1 ja Unio-nilla 1 paikka. TEHO – ryhmässä neuvotellaan hoitoalan palvelussuhteen ehtoja koskevista kysymyksistä, mm. palkkaus- ja työaikamääräyksistä liite 3 osalta. Jaksotyöaikamääräysten uudistaminen tapahtuu TEHO – ryhmän puitteissa nykyisen sopimuksen mukaisen jaksotyöaikakokeilun pohjalta.

Työllisyys- ja kasvusopimusTehy ry ja nykyiset pääsopijajärjestöt päättävät kukin itsenäisesti työllisyys- ja kasvusopimuksen toimeenpa-nosta saavutettavan neuvottelutuloksen hyväksymisestä sekä virka- ja työehtosopimusten allekirjoittamisesta.

Kohti uutta pääsopimustaNykyinen pääsopimus on vuodelta 1993. Ympäröivä yhteiskunta ja kuntakenttä muuttuvat ja sopimusjärjes-telmän pitäisi myös huomioida nämä muutokset ja vastata palvelujärjestelmän ja toimintaympäristön haas-teisiin. Kunta-alan suuria lähivuosien haasteita ovat kunta- ja palvelurakenneuudistus, väestön ikääntyminen, kansalaisten valinnanvapauden lisääntyminen sekä ammattiryhmien välisen työnjaon uudistaminen. Kunnal-lisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluu kirjava joukko ammattinimikkeitä ja hyvin erilaisia työtehtäviä, joten järjestelmää on syytä tarkastella kriittisesti.

Valtakunnansovittelijan 24.11.2011 Tehyn ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisen erimielisyyden rat-kaisemiseksi tekemän sovintoesityksen mukaisesti tavoitteena oli, että neuvottelut uudesta kunta-alan pää-sopimuksesta saadaan päätökseen niin, että pääsopimus tulee voimaan tämän sopimuskauden aikana. Tä-mä tavoite ei ole toteutunut, mutta nyt tehdyn sopimuksen mukaan KT, Kunta-alan unioni, JUKO, KTN, TNJ ja Tehy sitoutuvat tarkastelemaan pääsopijajärjestöjen edustavuutta ja pääsopimuksen sisältökysymyksiä 1.6.2014 mennessä.

teksti MAIJA NUMMELIN

Kunta-alan neuvottelujärjestelmä

uudistuu

Vinkkeli 29

PALKITTUJA JA VÄITELLEITÄ

Kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri, osastonylilääkä-ri Tapio Nieminen otti vastaan Vuoden erikoislääkärikoulutta-ja –palkinnon. Turun Lääketiedepäivien avajaisissa 5.11.2013.Palkinnon myöntää Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekun-nan ammatillinen jatkokoulutustoimikunta. Tähän asti Vuoden erikoislääkärikouluttaja –palkinnon saajat on valittu yliopistos-airaalan sisältä. Tapio Niemistä ehdotti palkittavaksi kaksitois-ta Satakunnan keskussairaalassa työskentelevää tai työskennel-lyttä erikoistuvaa lääkäriä ja erikoislääkäriä. Ehdotuksen perus-teluissa tuotiin esille muun muassa Tapio Niemisen nauttima laaja arvostus, ammatillinen taitavuus, kunnioittava suhtautu-minen potilaisiin sekä tinkimätön mutta kärsivällinen ja kan-nustava ote opetustyöhön. Lisäksi nostettiin esiin alue- ja kes-kussairaaloissa tapahtuvan kirurgisen koulutuksen suuri mer-kitys, koska perusoppi ja käytännön taidot opitaan runkokou-lutusvaiheessa.Tapio Nieminen on ilahtunut palkinnosta ja lähettää lämpimät kiitokset Nina Bruckille, Eeva Elamolle, Sami Elamolle, Marjo Hellelle, Pauliina Hartialalle, Erika Hoppelalle, Saila Kauhasel-le, Ira Saariselle, Johanna Syväselle, Kari Syväselle, Esko Ve-räjänkorvalle ja Hanna Vihervaaralle.

TtM Kristiina Puolakan hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Hyvän mielen koulu. Substantiivinen teoria mielenterveyden edistämisestä yläkoulussa” (Substantive theory of mental health promotion in the upper level of comprehensive school) tarkastet-tiin 19.6.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jar-mo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere. Vastaväittäjänä oli professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Kustoksena toi-mi professori Eija Paavilainen.Kristiina Puolakka toimii ylihoitajana psykiatrisen hoidon toimi-alueella.

TtM Katri Mannermaan tietojohtamisen väitöskirja ”Tiedon ja-lostaminen osaamiseksi – vertaileva tutkimus yksityisen ja julki-sen sektorin työterveyshuolto-organisaatioissa” tarkistettiin Tam-pereen teknillisessä yliopistossa 19.4.2013. Mannermaa vertaili tiedon jalostamisprosessia yksityisen ja julkisen työterveyshuol-tojen välillä. Väitöskirjan vastaväittäjänä toimi professori Helinä Melkas Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Mika Hannula Tampereen teknillisestä yliopistosta. Katri Mannermaa toimii Satakunnan sairaanhoitopiirin työhyvin-vointipäällikkönä.

LL Sinikka Oksan synnytys ja naistentautiopin alaan kuuluva väi-töskirja Toremifene in premenstrual mastalgia (Toremifeeni pre-menstruaalimastalgiassa) tarkastetttin 14.6.2013 Pirkanmaan sai-raanhoitopiirin M-rakennuksen pienessä luentosalissa. Vastaväit-täjänä toimi dosentti Leena Anttila (Turun yliopisto). Kustoksena toimi professori Johanna Mäenpää.Sinikka Oksa toimii Satakunnan keskussairaalassa naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä.

Suomen Telelääketieteen ja eHealth seura, Finnish Society of Telemedicine and eHealth on myöntänyt eHealth-tunnustus-palkinnon, kunniakirjan ja ansiomitalin palkinnoksi erityisen ansiokkaasta toiminnasta teleterveydenhuollon alalla vuonna 2012 terveystieteiden tohtori (TtT) Tiina Mäenpäälle väitöskir-jasta ”The outcomes of regional health information exchange in health care delivery”. Kunniakirja ja ansiomitali luovutet-tiin Suomen telelääketieteen ja eHealth seuran XVIII Kansal-lisen telelääketieteen ja eHealth seminaarissa 18.4.-19.4.2013 Seinäjoella.

Vuoden erikoislääkärikouluttaja –palkinto erikoislääkäri Tapio Niemiselle

eHealth-tunnustuspalkinto TtT Tiina Mäenpäälle

VÄITÖSKIRJAT

Tapio Nieminen (vas) vastaanottamassa palkintoa, jonka ojen-sivat PR-toimikunnan sihteeri Outi Jääskeläinen, dekaani Ta-pani Rönnemaa ja professori Juha Mäkinen. Kuva Ulla Roine, Kuva-Paijula Oy.

Vinkkeli30

Pikku-uutiset

Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Antti Vuolanne, rouva Jenni Haukio, presidentti Sauli Niinistö, yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama sekä rakennustoimikunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo.

Presidenttipari kunnioitti läsnäolollaan lasten- ja naistentalon peruskiven muuraustilaisuutta 13.6.2013

kuva HANNU JÄKÄRÄ

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pal-kitsi 28.8.2013 Siivouskeskuksen vuoden työyhteisöksi. Palkintoa jaettaessa halut-tiin huomioida yhteistyökumppani, joka panostaa erityisesti opiskelijoiden koulut-tamiseen ja muuhun kehittämistyöhön.

Palkintoperusteina oli, että Satakunnan sairaanhoitopiirin siivouskeskus on aktiivi-nen, kannustava, mahdollisuuksia antava ja oppimismyönteinen työyhteisö. Omalla toiminnalla ja aktiivisuudellaan Siivouskes-kus kannustaa ja antaa työntekijöilleen mah-dollisuuksia kouluttaa itseään. Siivouskes-kus tekee arvokasta työtä puhdistuspalve-lualan kehittämisessä ja erityisesti opiske-lijoiden kouluttamisesta. Henkilökunta on aktiivisesti mukana tutkintotilaisuuksien ar-vioinneista ja osa arvioijista on kouluttau-tunut näyttötutkintomestareiksi.

teksti HANNA MARI MUIKKU

Siivouskeskus – vuoden työyhteisö

Laitoshuoltajien työpa-nos on merkittävä opis-kelijoiden ohjaamises-sa – he toimivat työpaik-kaohjaajina opiskelijoil-le. Opiskelijat oppivat käytännön työssä lai-toshuoltajan tehtäviä. Siivouskeskuksessa lai-tos-/tai toimitilahuolta-jan tutkinnon osia on otettu vuonna 2012 vas-taan 70 kappaletta. Vastaava määrä toteu-tunee myös 2013.

Kiitospuheessaan huollon johtaja Tapio Kal-lio totesi, että yhteistyö on ollut antoisaa mo-lemmin puolin. Siivouskeskukseen tuleva työssäoppija antaa aina uusinta tietoa myös koko työyhteisölle.

Siivoustyönohjaaja, näyttötutkintomes-tari Eija Räikkönen, siivoustyönjohta-ja Jaana Tamminen ja huollon johta-ja Tapio Kallio ottivat vastaan WinNo-van myöntämän vuoden työyhteisöpal-kinnon Yyterissä Valtakunnallisilla Koti-työ-, puhdistus ja toimitilapalvelujen ke-hittämispäivillä.

Vinkkeli 31

Pikku-uutiset

Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatri-sen hoidon toimialue toimi tänä vuonna isäntänä Valtakunnalliselle Skitsofreniaver-koston symposiumille 19.−20.9.2013 Po-rin Pripolissa. Porissa järjestettyyn sympo-siumiin osallistui yli 400 vaikeiden mielen-terveyshäiriöiden kanssa työskentelevää ammattilaista eri puolilta Suomea.

Vuoden 2013 symposiumissa esiteltiin sata-kuntalaisia malleja toteuttaa skitsofrenian hoitoa. Ohjelmassa oli muun muassa uutta tutkimustietoa hoitopalvelujen järjestämi-sestä ja toiminnan ulkoistuksen vaikutuk-

Valtakunnallinen skitsofreniaverkoston symposiumi keräsi Poriin yli 400 osallistujaa

sista, skitsofrenian hoidon historiasta Sa-takunnassa sekä mielenterveyskuntoutuji-en omia kokemuksia saamastaan hoidosta.

Symposiumin iltajuhlassa osallistujille tar-joiltiin aimo annos satakuntalaista kulttuu-ria. Porin taidemuseossa esiintyivät Eli-na Wallin, Rättö & Lehtisalo ja Tehdas Ry.

Valtakunnallinen skitsofreniaverkostoSkitsofreniaverkosto on valtakunnallinen vaikeiden mielenterveyshäiriöiden kans-sa työskentelevien verkosto. Verkostossa on mukana eri ammattiryhmien edustajia

Henkilökunnan jo perinteeksi muodostunut virkistystapahtuma Tähtiseikkailu pidettiin 22.5.2013 Porin Raviradalla. Henkilökunta pääsi kiertämään rasteilla, joissa mm. ren-touduttiin, tutustuttiin hevosten hoitoon, ta-sapainoiltiin, maalattiin, maisteltiin makuja sekä pohdittiin palautumiskeinoja. Tähtiesiin-tyjinä olivat tangokuningatar Tiina Räsänen, tangokuningas Petri Hervanto sekä todelli-nen tähtiesiintyjä Rauli Badding Somerjo-ki (Petri Hervanto), joiden tahdissa päästiin nauttimaan hetki yhdessä sateisena kevätil-tana. Mukana oli noin 400 sairaanhoitopii-rin työntekijää.

Raviratatapahtuma

teksti KATRI MANNERMAA kuvat KARI VALTONEN

kuva puuttuu

sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Heihin kuuluu mm. tutkijoita, sairaanhoi-tajia, psykologeja, psykiatreja ja sosiaali-työntekijöitä.Vuosittain eri paikkakunnilla järjestettävis-sä symposiumeissa tarkoituksena on tuoda esiin hoitojärjestelmien sekä -menetelmi-en kehittämistä. Verkoston puheenjohtaja-na toimii professori Raimo K. Salokangas. Menossa on jo 18. symposium.

Skitsofrenia sairautena

Satakuntalaisista skitsofreniaa sairastaa

noin yksi prosentti väestöstä. Skitsofrenia

on yleensä nuorella aikuisiällä alkava mo-

nimuotoinen psykoosisairaus. Psykoosilla

tarkoitetaan ajatushäiriötä, jossa todellisuu-

den ja mielikuvien erottaminen on vaikeu-

tunut. Skitsofrenia on erityisesti nuorten ja

työikäisten sairaus. Sitä pidetään yleisesti

vakavimpana psyykkisistä häiriöistä, joka

vaikuttaa potilaan itsensä lisäksi hänen

perheeseensä. Kuitenkin jopa 98 prosenttia

skitsofreniapotilaista selviää sairautensa

kanssa ilman jatkuvia laitoshoitoja ja suurin

osa toipuu viiden vuoden aikana sairastu-

misestaan.

Vinkkeli32

Hyvä palvelu 2013 –palkinto jaettiin kolmen yksikön kesken

Kuvassa vasemmalta: Röntgenhoitaja Sabina Saari, ylifyysikko Tapio Ollonqvist, röntgenhoitaja Elina Saarihuhta, ylilää-käri Maija Murashev, fyysikko Juha Vanhatalo, osastonhoitaja Taru Koskinen, logistiikkaesimies Aki Kaukonen, osas-tonylilääkäri Martti Flander, logistiikkaesimies Aila Kleemola, logistiikkapäällikkö Juha-Pekka Heikkonen, Harjavallan lää-kekeskuksen vastaava farmaseutti Anitta Helkala, vt. sairaala-apteekkari Eeva Suvikas-Peltonen, Porin lääkekeskuksen vastaava farmaseutti Petteri Lähteenmäki, proviisori Ercan Celikkayalar, farmaseutti Johanna Lepistö ja Kankaanpään lää-kekeskuksen vastaava farmaseutti Piia Nurminen.

Tänä vuonna 10 000 euron Hyvä palvelu -palkinnon jakoi kolme yksikköä: Logistiikkakeskus, lääkehuolto ja sädehoitoyksikkö. Kunniakirjat ja kukat luovutettiin valtuuston kokouksessa 11. marraskuuta.

Lähetä toimitussihteeri Taru Tolpolle

sattumia ja juttuaiheita Vinkkeliin! taru.tolppo@satshp.fi

Sattumia ja juttuaiheita:

Vinkkeli 33

Pikku-uutiset

Nähdyn unen perusteella syntyi ajatus kerätä sairaanhoitopiirin bändit yhteen ja viettää musiikillinen ilta. Kysely piirin sisällä tuottikin kuusi asiasta innostu-nutta bändiä. Sen jälkeen piti varata paikka illanvietolle. Kehräämöstä löytyi sopivasti vapaa lauantai-ilta viime maaliskuussa.Tapahtumaan osallistui noin 200 henkilöä. Illan aikana kuulimme musiikkia lai-dasta laitaan. Yleisöllä oli hauskaa ja musiikki vei mennessään. Istumapaikko-ja ei illan aikana tarvittu. Tätä hauskuutta on kyselty kovasti lisää ja jatkoa on-kin todennäköisesti luvassa ensi keväänä.Haluamme kiittää bändejä Veto ja Naula, Simple boogiemen, AK Pleibois, The Tarjas, Bear City Gentlemen, Tina& Turners ja Complement system. Lisäksi kiitämme Ahti Pistoa ja kaikkia illassa mukana olleita.

Asmo Heikintalo, Solja Salminen, Karoliina Lehti, Susanna Aalto ja Eveliina Muli

Sounds of SATSHP 2013 Hyvää Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta!

teksti ASMO HEIKINTALO kuvat KARI VALTONEN

Kansallisessa Opiskelijaohjauksen laa-tu -vertailutoiminnassa on mukana 29 sosiaali- ja terveysalan organisaatioi-ta. Niissä kaikissa mitataan harjoittelun ohjauksen laatua Suomessa kehitetyllä CLES-mittarilla (Clinical Learning Envi-ronment and Supervision Scale, Saari-koski ©). CLES-mittari sisältää oppimis-ympäristön ja ohjauksen laatua mittaa-via kysymyksiä, joihin opiskelija vastaa harjoittelujakson päätyttyä.CLES-verkoston koordinaattori, kehit-tämispäällikkö, dosentti Riitta Meretoja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopii-ristä esitteli Helsingissä elokuun lopulla vuoden 2012 kansallisia vertailutuloksia. Keskussairaaloiden (n=13) joukossa Sata-kunnan sairaanhoitopiiri sijoittui jo tois-ta vuotta peräkkäin kolmanneksi keski-arvolla 8.5. Verkostossa mukana olevi-en sosiaali- ja terveydenhuollon organi-saatioiden (n=29) keskiarvo oli 8.4 (vaih-teluväli 7.7 – 8.7). Vastaajia oli 14 129.Satakunnan sairaanhoitopiirissä kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu työntekijöil-le, jotka osana omaa työtään ohjaavat harjoittelujaksoilla olevia opiskelijoita. Laadukas ohjaus edistää oppimista ja osaavien terveydenhuollon ammattilais-ten saatavuutta. Lisätietoja: Hoitotyön klinikkaopetta-ja Helena Susilahti (helena.susilahti@satshp.fi)

Opiskelijaohjaus kolmen parhaan keskussairaalan joukossa

Vinkkeli34

Satakunnan sairaanhoito-piirin tämän vuoden sähly-turnaus pelattiin lauantai-na 9.11.2013 sairaanhoito-oppilaitoksen liikuntasalis-sa. Kaiken kaikkiaan pelat-tiin 18 peliä. Voittajajoukkueen pelaajat Tero Ruusuluoto, Niko Veh-kalahti, Timo Leppälahti, Hanna Akola, Kimmo Au-ravalta, Vesa Lund, Marko Penttilä ja Ari Nikki.

Länsirannikon sairaanhoitopiirien yhteistyötoimikunnat tapasivat ensimmäisen kerran 23.8.2013 Vuojoen kartanossa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kutsumana. Päivän aikana tutustuttiin toisiin ja keskusteltiin omista ja yhteisistä työhaasteista. Päivän kruunasi kulttuurikierros Vuojoen kartanossa ja kaunis kesäsää.

teksti KATRI MANNERMAA

Voitonriemua!

Tulokset:

1. Ensihoitokeskus

2. Psykiatria

3. Kuljetukset

4. Antinkartano

Vinkkeli 35

Satakunnan sairaanhoitopiiri

Satakunnan sairaanhoitopiiriSairaalantie 328500 PoriPuh. (02) 62771

Satakunnan keskussairaalaSairaalantie 328500 PoriPuh. (02) 62771

Satakunnan keskussairaalan toi-mintaa Rauman aluesairaalassaSteniuksenkatu 226100 RaumaPuh. (02) 83511

Harjavallan sairaalaSairaalantie 1429200 HarjavaltaPuh. (02) 535 4911

Satalinnan sairaalaSatalinnantie 7729200 HarjavaltaPuh. (02) 535 3011

Antinkartanon kuntoutuskeskusRavanintie 35928450 Vanha-UlvilaPuh. (02) 62771

Merikarvia

Honkajoki

SiikainenKankaanpää

Jämijärvi

Pomarkku

Lavia

Pori

Luvia NakkilaHarjavalta

KokemäkiEurajoki

RaumaRauman aluesairaala

Eura Köyliö Huittinen

Säkylä

UlvilaSatakunnan keskussairaala

Antinkartanon kuntoutuskeskus

Satalinnan sairaalaHarjavallan sairaala

Satakunnan keskussairaalan toimintaa aluesairaalassa

Karvia