Embed Size (px)
Citation preview
Kylmykuun № 44 (980) 11. päivy 2009
Sygyzyloman aigua Kentjärven rannal Kondupohjan piiris piettih kolmas etno-kultuurine Ilmori-leiri lyydiläzih lapsih näh.
Se on järjestetty yhteiskunnal-lizen Trias-nuorižojärjestön
da Lyydiläzien Seuran kehityk-ses. Mennyt vuvvennu lapset kerävyttih Anuksen piiris olijah Kuujärven kyläh, a perindö pidiä moizet lyydiläzet leirit on pandu alguh suomelazes Nurmijärves.
– Luagerikohtua val l i tes duumaičimmo enne kaikkiedah sih näh, kedä on avvutettavu da kannatettavu enzimäzekse, huomuau eräs luagerin järjes-täjis, MAFUN:an johtai Aleksei Tsikarev. – Luagerin järjeständy eihäi ole vaiku lapsien tulendu da mittumantah ohjelman luajindu. Se on suuri yhteiskunnalline rezonansu, kudai voi kiinnittiä huomivuo kogonazeh aihieh. Myö kiännyimmö paikallizen intelligentsien puoleh: opas-tajien, kultuurualal ruadajien, deputuatoin puoleh, ku hyögi avvutettas valmistuakseh luage-rin pidämizeh. Paiči sidä, myö kučuimmo abuh tänävuon keviäl avavunnuon Karjalaine silmy-kaivo -nimizen liiton rahvastu.
Luagerin ohjelmu oli luajittu muga, ku lyydin kielen urokoil, harjoutteluloil, eri tansu- da
Lyydiläzien Seuran johtajan si-jahine Seppo Tuomi on suuri lyydiläzien abuniekku.
Lyydiläzet lapset kerävyttih yhteh
Marija Tapanen tuli kursoile sendäh, ku hänen mollembi-
en vahnembien – muaman, sego tuatan – oma kieli oli karjalu.
– Minä ainos rakkahal olen
kuunnelluh, kui hyö keskenäh paistih karjalakse. Minul himoit-tau opastuo ellendämäh, midä karjalazet inehmizet keskenäh paistah.
Lieksalazet Marija da Pentti Tapazet ollah ahkerat karjalan kieldy suvaiččijat.
Karjalua kanzanopistos Suomes
tuo luadimah karjalazii tyttilöi, kävvä etnodiskole, kus kuului pajuo karjalan, vepsän, suomen da toizil suomelas-ugrilazil kielil. Käytös oldih myös uvvet tiijoitus-tehnolougiet – Internet-matku karjalazen muanruadajan Jakov-levan taloidu myö. Sanakse, se on luajittu Kiži-muzein ruadajien väil. Terväh Trias-järjestön da Kiži-muzein ruadajat piästetäh ilmah tämän Internet-matkan lyydiläine versii.
– Myö kučuimmo luagerih eri rahvahallizet pajo- da tansujou-kot, kudamat ezitetäh perindöl-listy da nygyaigastu kultuurua: Petrovskoi rahvahalline hora Munjärvenlahtespäi, nuorien Čičiliušku-tyttiteatru Petros-koilpäi, kentjärveläine lap sien ansambl’u “Lahju”. Lapset kuun-neltih, kyzeltih da nägyi, ku hyö ollah kinnostunnuot täh kaikkeh, sanelou luagerin ohjelmas Trias-järjestön piälimäine, Karjalazien VI Kerähmön vallittuloin nevvos-toh kuului Sergei Kasjanov.
Loma ei mennyh vaiku lyydin kielen da kultuuran opastumizel. Lapset yhtyttih erilazih spor-tupidoloih, luajittih piirustuksii tulieh ozutteluh näh, käydih Martsial’nije vodi -parando-lah, oldih yhtevykses toine toizenke. Kolmandennu piän hyö käydih Lyydiläzien seuran johtajan sijahizen Seppo Tuo-men Lyydinmua-foto-ozuttelun avajazih.
On tärgei, ku lapset tahtotah
pajojoukkoloinke vastavuksis, tunnustusmatkoil lapset tutta-vuttas etnillizen vähembistö-rahvahan – lyydiläzien – kieleh da kultuurah. Viizipäivähizen luagerin aigua lapset iče lua-jittih pienen ven’a-lyydiläzen paginsanakniigazen, avvutettih školan muzein ruadajua luadie lyydinkielizet allekirjutukset eks-ponuattoih. Harjoitteluloin ai-gah käytös oldih kaikenjyttymät keinot da tehnolougiet. Lapset suadih kuunnella luvendoloi histouries, suarnoi paikallizis buabolois. Heil oli mahto opas-
pidiä yhtevytty toine toizenke jälles luageriigi. Se tovendau, ku kerävyy joukko aktiivistu nuordu, kudamat ylbiesti voijah sanuo omas ičes: “Olen lyydiläine!”. Jälgipiän niken ei tahtonuh lähtie järilleh, kaikin kyzyttih, konzu rodieu tulii luageri. Järjestäjät vie ei piätetty sidä, ga jo nygöi kačotah pidiä tulii luageri toi-zes Kondupohjan piirin kyläs – Munjärvenlahtes. Se andau piirile mahton suaha lyydiläzien keskučan stuatussu.
Luagerii ei voinnus olla ilmai pättäviä partn’ouroin ruaduo: Trias, Karjalaine silmykaivo, Nuori Karjala -järjestöt, Kentjär-ven škola, Kondupohjan piirin administratsii.
ALINA ČUbUrOVA
On mainittavu, Marija Tapa-zen ukol Pentti Tapazel ei olluh nimittumua yhtevytty karjala-zuoh enne naindua. A ku hänen mučoin vahnembat roindua myö mollei ollah karjalazet, sithäi ro-dih mieli algua opastuo karjalan kieldy.
– A sikse opastun karjalan kieleh, ku se on ylen kebjei kieli, sanou omas puoles Tarmo Mar-tiskainen. – Vaigiettavu karjalan kieles on kirjuttamine, a pagizendu on vesselembi da kebjiembi.
Opastai Zoja Ivanova kerdou, ku häi on hyväs mieles tämän ruadopaikan suaduu.
– Hyväl mielel opastan aigu-zile karjalan kieldy. Opastujat ollah ahkerat da mielihyväl har-javutah lugemah, kirjuttamah da pagizemah omal armahal karjalan kielel.
Zoja Ivanova opastau karjalua myös Lieksan kahten susiedu-kunnan Nurmeksen da Juuan kanzanopistos. Ližäkse häi oh-juau Nurmekses karjalankielisty kielipeziä, kus karjalan kieleh harjaitetah pikkarazii lapsii.
Tekstu da kuvat: PASI KOrONeN
Jo tostu vuottu Lieksan linnan kanzanopistos Pohjas-Karjalas Suomes hyvin menöy opas-tandu karjalan kieleh. Opastujua tiä on läs kymmendy, a opastajannu ruadau Anuksespäi rodužin olii Zoja Ivanova.
Tilavushinnat Karjalas vuvvekse 20106 kuukse
toimituksesLehten nimi
120,00
85,00
45,00
226,62
123,72
84,96
počtan kauti
“Oma Mua” on teijän lehti
Hyvät “Oman Muan” lugijat! On algavunnuh lehtien tiluandu vuvvek-se 2010.
Livvinkarjalazien “Oma Mua” lehtes löydyy luge-mistu jogahizele – rua-vahile, keski-igäzile da lapsile. Meijän lehtes tiijustatto, midä eletäh rahvas Karjalan kylis da linnois, suatto uuttu tieduo karjalazien his-touries, kultuuras da kanzallizes poliitiekas.
Potakoiččizimmo kaik-kii karjalazii tiluamah “Omua Muadu”. Myö luajimmo tädä lehtie teih niškoi. Mustakkua, gu oletto karjalazet! Ilmai teijän kannatustu da abuu lehti nikui ei voi olla. Karjalan kielen kan-nattamine da elospiendy on kaik kien meijän yhte-hine huoli.
Opastai Zoja Ivanova opastau karjalan kieldy da Karjalan kultuurua Pohjas-Karjalas Suomes.
Lyydiläzet brihačutgi nerovuttih luadimah karjalazii tyttilöi.
Lapset mielihyväl tullah luagerih tulielgi kerdua.
2 Kylmykuun 11. päivy 2009 № 44 (980)
Anuksen Taidoškola 30. ligakuudu täytti 35 vuottu. Školan alguh-
panijoinnu oldih Viktor Sergejevič Leontjev da Dmitrii Konstantinovič Volkov. Viktor Leontjev täh päivässäh on Taidoškolan direktorannu.
Taidoškolan olemas olemizen aigah on tapahtunnuh äijy hyviä muutostu. Vuvvennu 1980 syvyskuus on avattu uuzi rakendus Anuksen linnan histouriel-lizes puoles, kus nygöi sijoittuugi škola. On avavunnuh ozutteluzualu, lujettih yhtevykset Petroskois olijan Karjalan Taidomuzeinke. Anuksen Taidoškolan seinis täs aijas on pietty kaikenmostu vastavustu da seminuarua. On hyviä yhtevytty rajantagazien taidomiehienke: Anukses piettih ulgomualazien taidoili-join da neroniekoin ozutteluloi. Vuvven-nu 1995 taidoškolas avavui oma “paja”, kus lapsii opastetah kudomah kangastu, luadie kaikenmoizii vehkehii biiseras da äijy midä muudu. Nämii luajilmuksii sai nähtä da ostua monenmoizis ozuttelu-lois. Anuksen rahvas da tulolazet nähtih Taidoškolan opastajien tevoksii da tuottehii. Omua n’eruo ozutettih Natalja Čanžina, Julija Žuravl’ova, Irina Tikku-jeva, Nikolai Zaitsev, Jurii Bobin, Jurii Kanajev. Taidoškolal on lujii yhtevyksii Karjalan taidomiehienke.
Vuvvennu 2003 Taidoškolah oli avattu saviluajilmuksien paja. Sen ižändänny on endine školan opastui da nygöine opastai Roman Leontjev. Se on merkittävy, ku školas ruadau jo kaksi Leontjevien sugupolvie – roman on Viktor Sergejevičan poigu. Sanakse, enimät Taidoškolan opastajis ollah sen endizii opastujii. Kolmeskymmenesviijes vuvves školas on piässyh enämbi 500 lastu. erähät heis jatkettih opastundua ielleh keski- da korgielois opastuslaitok-sis. Ga sih huolimata, vallitahgo lapset školas opastettu n’ero ruavokse vai ei, hyö mielihyväl mustellah opastusvuozii. Kaikis tärgevin, mih tiä heidy opastet-tih on nähtä tavallizis šeikois, ymbäri olijas muailmas kaunehuttu. Sidä paiči Taidoškolas lapset ollah rounoku kois, omien keskes. Sendäh školangi loppiet-tuu äijät lapset puaksuh kävähtetähes tiijustamah omii opastajii.
Hyväl sanal mustellah školua ei vaigu lapset. Kolme vuottu tagaperin školah otettih opastumah ruavastu rahvastu. Avavui uuzi stuudii “Otraženije”, sen johtajakse rodih Natalja Čanžina. Nai-zen opastujikse roittihes eri alal ruadajat rahvas – opastajat, vračat, biznesmiehet da eläkkeheläzet. Hyö jo valmistettih oma ozuttelu, kuduan korgiesti arvos-tettih kaččojat.
Taidoškola ainos kehittyy edehpäi. Sen ruadajil on äijy n’eruo da uuttu hyviä mieldy, kuduat vältämättäh todevutah.
NATALJA JUdINA,Anuksen linnu
Tiä opastetah arvostamah kaunehuttu
Ennepäi niilöin ombelendua inehmine ei maltanuh, tuli opastuo. Internetas löydi, kui pidäy oigieh viiltä da ommelta karjalaine ferezi da paijat. Lapsien vah-nembatgi autettih, ostettih kangahat.
– Nämmien lapsien kel jo toine vuozi ruammo, heil jongoi on 6 vuottu igiä. Terväh hyö školah lähtietäh. Juuri kieleh heidy emmo opasta, hyö tietäh erähät sanat vai, maltetah tervehtie karjalakse. Opastammo vai pajattamah karjalakse, tansimah da kižuamah. Tämängi ruavon enimite omas tahtos vai luajimmo, sel-littäy Nina Kulagina.
Kučutah abuh lapsienkazvattajat muudugi rahvastu. Päivykodih gostih kävyi Kantele-ansamblin soittai. Häi saneli lapsile kandeleheh näh, ozutti kui pidäy soittua sidä. Jällespäi lapset iče piirustettih kandelehtu. Toiči lapset iče kunnetah kävväh, käydih jongoi Kar-jalazeh gorniččah, kudai on Turizman keskukses. Gorničan emändät sanel-tih, kui enne elettih da midä maltettih karjalazet.
Ga omua karjalastu gorniččua, kai pikkarastu čuppuugi, kunne suas azet-tua karjalazet vehkehet, päivykois ei ole.
– ei ole kunne luadie, tilua vähä on. Olis kudamidä karjalastu vehkehty, iče olemmo tuonnuh niilöi, ga ei ole kunne panna. Toiči suammo nägyvih dai ker-ras sit pidäy kabrastua. Pidäy miettie, toinah puuttuugi luadie hos pikkaraine čuppuine, toivotah lapsienkazvattajat.
Tekstu da kuvat: JeLeNA FILIPPOVA
Midä ni malta, kai pädöyPäivykoin n:o 120 kazvatit pajatettih karjalakse Sygyzy-illačus
Sygyzyle omistettu illačču piettih Pet-roskoin lapsien päivykois n:o 120,
kudai on Čkalova-pihal. Täs päivykois jälgimäzet nelli vuottu lapsii harjaitetah karjalazien kultuurah. Tädä ruaduo lua-jitah kazvattajat Nina Kulagina da Nina Aleksejeva. Inehmizet mollembat ollah karjalazet. Nina Vasiljevna Kulagina on Vieljärven kyläh rodivunnuh, Nina Pet-rovna on rodužin Kindahan kyläspäi.
– Ruammo puarakkai. Midä iče mus-tammo, midä maltammo, opastammo lapsile. Minun buabo tiezi äijän pajuo karjalakse, niilöi nygöi juohatan dai pajatammo lapsien kel, sellittäy Nina Kulagina.
Päivykois on kirjutettu programmu, kudaman mugah lapsii harjaitetah meijän tazavallan kanzoin kultuurah. Karjalazien kultuurugi bokkah ei jiä.
– Meidy ylen äijän auttau Svetlana Ivanova, päivykois häi on muuzikan opastajannu. Häi iče kirjuttau muuzikan, kirjuttau pajoloin sanatgi. Sit voimmogi pidiä illaččuloi, löyhkäy Nina Kulagina.
Sygyzy-illačus lapset äijän pajatettih ven’akse dai karjalakse, tansittih, kižattih kadrielii. Kaikil heil oldih karjalazet ruutat piäl. Čomat ferezit tyttölöile da paijat brihaččuloile ombeli Nina Vasiljevna.
Karjalan merkipäivät11. kylmykuudu – vuvvennu 1899 Petroskoil avavui feršaliopisto (nygöine liečindyalankolledžu).
13. kylmykuudu – vuvvennu 1920 oli roinnuhes Mihail Sisoikov, karjalaine kirjailii da runoilii.
13. kylmykuudu – vuvven-nu 1940 on roinnuhes Valentin Čekmasov, karjalaine taidoilii.
13. kylmykuudu – vuvvennu 1991 Karjalan Avtonoumine Nevvos-tovallan tazavaldu rodih Karjalan tazavallakse.
14. kylmykuudu – vuvvennu 1935 avavui linnan Voimistelutaloi Petroskoil.
15. kylmykuudu – vuvvennu 1918 Aleksandrovskoi zavodu Pet-roskoil rodih Oniegan rauduzavo-dakse.
16. kylmykuudu – vuvvennu 1916 oli loppiettu Murmanan raudu-tien jälgimäzen palan panemine.
16. kylmykuudu – vuvven-nu1988 Petroskoil piettih virallizet Taidopaja-teatran avajazet.
17. kylmykuudu – vuvvennu 1918 Anuksen gubernien Opastus-ozaston käskyn mugah oli piätetty järjestiä yhtehine lapsien opastamine kaheksan vuvven ijäs algajen.
19. kylmykuudu – vuvvennu 1914 oli roinnuhes Ivan Artamonov (1914-1985), Anuksen piirin Kotkat-järven kyläspäi rodužin olii Nevvos-toliiton urhoi.
21. kylmykuudu – vuvvennu 1926 oli avattu Petroskoin yleisraa-divoazemu.
Fil’mu oli luajittu podporožjalazen lehtimiehen da kirjailijan P’otr Vasil-
jevan käzikirjutuksen pohjal. Fil’mu luajittih Ojat’-joven rannoil,
vepsäläzis kylis Viinnitsi, Ladva, Oz’ora da Kurba. Se sanelou nämis kohtis omal aijal elänyön suomi-ugrilazen heimon histouries, folklouras, perindölöis.
Fil’mah on ližätty myös paikallizien eläjien kerdomustu nygözes elaijas.
“Vepsän zavietan” jälles – “Armastan”?..
Kyläläzien keskes oli Ladva-roindukyläh lomale tulluh tundiettu petroskoilaine lehtimies, kirjailii da kiändäi Nikolai Abramov da sie eläi hänen muamah Marija Aleksejevna.
Fil’mu andau myös tieduo konzuto elokkahis, a nygöi hävinnyzis vepsäläzis kylis. Kibei on kaččuo, kui kurittomasti net on pietty da hyllätty…
Fil’mah on ližätty 30-vuozien kino-hrouniekkua da vepsänkielisty pajuo, kudamii pajatetah petroskoilaine Noid-folkjoukko da Ladvan kultuurutaloin Koivuine-pajojouko. Fil’mas suau kuulta myös Jevgenii Stets’ukan kirjutettuu muuzikkua.
Ga vie enne sidä Aleksandr T’utrumov työndi oman fil’man vaste ei ammui Kemerovas pietyle II Kanzoinvälizele mul’timediataijon Kuldaine Sibirin kedruoksu -nimizele kilvale. Da nygöi tuli viesti, ku oman syväindön puoles tämä fil’mu, kudai luajittih piiteriläzet ohjuaju-azettai Vladimir Studennikov da operuatoru Igor’ Kačorovski, sai mainitun kilvan Gran-pri parahas ohjuandu-, operuatoru- da muuzikan-luajinduruavos.
Sil aigua Aleksandr T’utrumov on piättänyh luadie vie eräs dokumentua-line fil’mu vepsäläzis. On mainittavu, ku ainehistuo Podporožjan čupul oli filmattu muga äijy, ga kaikkii ei ni suannuh panna “Vepsän zaviettah”.
Prod’useran suunnitelmis on luadie myös taijolline fil’mu vepsäläzen aihien mugah. Voibi olla tulien fil’man peruste-hekse rodieu iel mainitun P’otr Vasilje-van käzikirjutus “Armastan”, kudaman mugah Podporožjan TeleVes’- stuudien ohjuaju da operuatoru dmitrii Gridin moni vuottu tagaperin on jo luadinuh samannimizen fil’man. On mainittavu, ku se oli merkitty erilazien kanzoinvä-lizien da Ven’al piettylöin festivualiloin aigah, kudamat oldih järjestetty ei-ammatillizien fil’moin arvostettavakse. T’utrumovan fil’man luadimizeh yhtytäh tundietut piiteriläzet aktourat.
VALerII SIdOrKINKuva: Nikolai Abramov
Viktor Leontjev täh päivässäh on Taido-školan direktorannu.
Petroskoin lapsien päivykois n:o 120 jälgi-mäzet nelli vuottu lapsii harjaitetah karjalazien kultuurah.
Aleksandr T’utrumovua kiinnostau vep-säläine aihe.
Piiteriläine, Podporožje-linnaspäi rodužin olii kinoakt’ouru, a nygöi vie fil’moin ohjuaju da prod’useru Aleksandr T’utrumov omas Kampanija ATK – studio -prod’userukeskukses loppi Vepsän zaviettu -nimizen do-kumentualizen fil’man luadimizen.
“Vepsän zavietan” enziozutus oli pietty Vinnitsi-kyläs, Podporožje- da Lodeinoin linnois.
3Kylmykuun 11. päivy 2009 № 44 (980)
karjalan 90-vuozipäiväkse
“Lapsile vastavus suar-nan kel ainos on pru-azniekku, huomuau
eräs ozuttelun luadijois Svetlana Žul’nikova, Kiži-muzein lapsien muzeikeskuksen ruadai. – Kaikil aijoil juuri suarnas algavui lap-sen matku kultuuran muailmah. Tänäpäigi pikkaraine tuttavuu perindöllizeh rahvahan kultuu-rah suarnan vuoh. Ga ku vie sada vuottu tagaperin suarnois mainitut vehkehet oldih tuttavat ristikanzale da net oldih käytös elaijas, sit nygyaigazile, linnas rodivunnuzile lapsile, suarnas on äijy midä tundemattomua.”
Tämä ozuttelu, sen järjestäjien sanoin mugah, avvuttau luadie rahvahan suarnan vehkehien muailmu lähembi lapsile. Tiä pik-karaine omin silmin suau nähtä sidä, mis häi lugou suarnas.
Ozuttelun ruavon aijakse luadijat muutettih ozutteluzualu suarnumuailmakse, kus on äijy kummallistu ezinehty da eletäh ven’alazien, karjalazien da vep-säläzien suarnoin piähenget. Täs suau nähtä kodi, kudamas “elettih-oldih” buabo da died’oi, kanankodas kuldujäiččiä haudoi kana, Pyöräkkö, Ivan-suarinpoi-gu tsarevnu-šlöpöin kel, lendäi laivu da muudu mieldykiinnittäjiä. Ku lapset ei yöksyttäs suarnu-muailmas, ozuttelun luadijoin väil on valmistettu matkunevvoikirju.
Ozuttelus on äijy petroskoilazien lapsien käzin luajittuu tyttii – suarnoin piähehgie.
Suarnan muailmu rodieu lähembi
Uuzi interaktiivine Prosto skazka -ozuttelu lapsih näh oli avattu 30. ligakuudu Kiži-muzein ozutteluzualas Kirovan lagevol. Se jatkau ozuttelusarjua, kudai tut-tavuttau lapsii Karjalan kandurahvahien folklouru-perindöh. Täl kerdua ozutte-lu on omistettu ven’alazien, karjalazien da vepsäläzien suarnoin vehkehellizele muailmale.
Ozutteluh on pandu kačot-tavakse etnogruafiellistu vehkeh-ty Kiži-muzein, Lapsien muzei-keskuksen, Lapsien taidodvorčan taguzispäi. Net luajitah suarnan muailmu tovellizekse. Tiä suau nähtä, sanommo, XIX vuozisuan sundugu Karhumäin Šun’ga-kyläspäi; XIX vuozisuan tuohine kaššali Priäžän piirin Viidanas-päi; samal vuozisual luajittu huuhmar Ylä-Anuksespäi. ei petties tämä huuhmar on pandu ven’alazien suarnoin piähengen Jaga-baban koin rinnale, moizel huuhmarel, suarnoin mugah, häi lendeli meččiä myö.
Ozuttelus lapsi tiijustau, mi se on puurnu, kudamas sano-tah Pyöräkkö-suarnas, midä luajittih värtinäl. On huomattavu, ku täs suau ei vaiku kaččuo eksponuattoi – ken tahtou, voi jauhuo käzikivel, ottua Pyöräkkö päčispäi, oppie kävvä vedeh korendo olgupiäl – yhtel sanal, roija suarnan piähengekse.
Ozuttelus suau nähtä enämbi 300 lapsien taidoruaduo: lapsi-en käzin luajittuu tyttii, kuvua, lapsien kirjutettuu suarnua da muudu.
Ozutteluh tulduu työ voitto tiijustua tutkijois, kuduat kerättih
da kirjutettih mustoh suarnoi meijän mual, lugie Karjalan kuulužimis suarnansanelijois da kai kuunnella karjalazien suar-nansanelijoin suus nauhale kir-jutettuloi ennevahnazii rahvahan suarnoi – Ven’an Tiedoakadee-mien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan fondaspäi otettuloi audiokirjutuksii.
Taidočupus teijän lapsi voi piirustua kuvua suarnoin mugah, elostua tyttiteatrah, panna piäle suarnan piähengen sovat, keksie omua suarnua.
Ozuttelun hantuzis pietäh erilazii kilboi da master-kluassoi, lapsien teatrujoukkoloin Suar-noin aigu -festivuali, Kirjutettu-loin suarnoin illačču.
Ozuttelun luadijat uskotah, ku se rodieu mieldy myö eri-igähi-zile lapsile, heijän vahnembile, buaboloile da died’oloile, opas-tajile da opastujile, da kaikile, ket suvaijah folklourua, meijän muan histouriedu da kultuurua.
Varmah, monih kyzymyksih, kudamat tullah piäh lapsile suar-noi lugijes, pikkarazet löytäh vas-tavukset täh ozutteluh tulduu.
Terveh tulgua kaikin suar-nah!
Ozutteluh on käynnyh NATALJA ANTrOPOVA
Tämä on minun toizen sevoittaren Matin Gen’an kuva, kudai on otettu vikse 1950-luvun lopus. Gen’a on minun tuatan sevoittaren Nad’an da hänen ukon Vas’an poigu. Enne hyö elettih Kudžois, se kylä oli Koivu-sellän tagan Vieljärven čupul. Gennadii Vasiljevič nygöi eläy Priäžän kyläs, häi on naizis. Ijän kaiken häi ruadoi šouferinnu. Al’a akkah kel heil on poigu da tytär da kaksi bunukkua.
rOdIN NATOI
Hyvät Oma Mua
-lehten lugijat!
Tulienvuon Karjalan tazavaldu täyttäy 90 vuottu, meijän lehti samannu vuon täyttäy 20 vuottu. Nämmien merkittävien vuozipäi-vien nimekse luajimmo meijän lehteh kilvan “Karjalaine pereh oman muan histouries”. Täh kilbah voitto työndiä vahnua fotokuvua, kudamua, tiettäväine, on ruokos teijän pe-rehien arhiivois. Hyvä olis, ku voizitto vie kirjuttuagi, kedä on nämis kuvis, vähäzen sanella oman perehen elaijas.
Rubiemmo vuottamah teijän kuvii da tei-jän mielii painettulois kuvis da kerdomuksis. Lugijat iče vallitah tämän kilvan voittai da se suau lahjan toimitukses.
suomelas-ugrilazien uudizii
Petroskoin školan noumeru 2 opastui Oles’a suvaiččou lugie suarnoi, sendäh ozuttelu rodih hänele mieldy myö.
Ozuttelun avajazih tulluzii gostitti n’amul hyvän-tahtoi Jaga-baba.
Mordvalazet tahtotah suaja miljounahizen kanzan stuatussuSaranskas lopih mordvalazien (mokšan da erz’an) kerähmö. Sen ruadoh yhtyi Mordvan tazavallan piä-mies Nikolai Merkuškin, häi saneli alovehen sotsiu-alu-ekonoumizes tilandehes. Merkuškinan paginas sai tiijustua, ku kriizissu vähäl vaikutti Mordvan tazavaldah, enimite heidy huolestuttau mordvalazien kultuuran da kielen säilyttämine da kehittämine.
Mordvas eläy kaksi heimuo – mokša da erz’a. Vuozikymmenii Mordvas šeikuijah yhtehizen kielen kyzymysty, yhtelläh tässäh
sen sellittämizes ei voidu piästä loitokse. Tämänvuodehizen mord-valazien kerähmön louzungannu oli “kaikin myö olemmo Ven’a. 1000 vuottu yhtes”. Se kerähmö oli enzimäzii pidoloi, kudamii valmistetah merkipäiväkse – vuvvennu 2012 rodieu tuhat vuottu, ku mordvalazet yhtyttih Ven’an valdivon toizih kanzoih.
Toizennu kerähmön piämielenny oli miljounahizen kanzan stuatu-san järilleh suandu. Tänäpäi mordvalazii on 930 tuhattu hengie.
Mordvan tazavallas on hyviä kogemustu, kui kiännyttiä toizis kohtis eläjii mordvalazii omale muale.
– Ven’an Suomelas-ugrilazil alovehil on yhtet samat zakonat. Ga Komin tazavallas komin kielen sijas opastetah midätahto muudu, puaksuh sidä luajitah komilazien opastajien hyvyös. Sen sijah Mordvas algukluasois niilöis školis, kuduat ollah mordvalazis piiri-löis, opastetah mordvan kielel. Morvan kieldy opastetah korgieloin školien kaikil fakultietoil, vihjai Galina Gabuševa, Komin tazavallan rahvahallizen poliitiekan ministran sijahine, kudai on käynnyh Mord-valazien kerähmöle.
Ekonoumine kriizissu on vaikutannuh sugurahvahien yhtevyksihSuomelas-ugrilazien kanzoin säilyttämizekse globa-lizatsien muailmas pidäy opastua lapsii omah kie-leh. Mostu mieldy on Suomelas-ugrilazien kanzoin konsultatiivizen komitietan koordinuattoru Suomen puolespäi, Suomi-Ven’a-seuran piäsekretari Merja Hannus.
Hänen sanoin mugah globalizatsii negatiivizesti vaikuttau kanzoin perindöllizen kultuuran da oman kielen säilyttämizeh. Se tävvelleh
on oigei suomelas-ugrilazien puoleh. – Kaikis “palavin” kyzymys on lapsien omah kieleh opastamine.
Meil pidäy yhtes sellittiä tädä probliemua da yhtes oppie piästä sit läbi, sanoi häi. – Tämä probliemu koskou päivänlaskupuolengi suo-melas-ugrilazii. Sanakse, otammo Suomen. Skandinaavien niemen pohjoispuoles nelläs muas eläy saamelastu – Ven’al, Norjas, Ruočis da Suomes. Meijän muas on kolme saamen kieldy – pohjaissaami, inarin da kolt’an saami. Inarin saamen kieldy nygöi paistah vähät, se kieli rubei häviemäh. Suomes sih niškoi luajittih kielipezä-programmu, juuri inarin saamen kannattamizekse. Tämä taba on moine, ku pienii lapsii talutah päivykodiloih, kus heijänke paistah vaigu sidä omua kieldy. Hanti-Mansiiskas pietys Suomelas-ugrilazien Muailman Kongresas Suomen prezidentu Tarja Halonen kehoitti sidä hyvänny vähembistökielien kannattamistavannu.
Merja Hannus saneli erilazis Suomi-Ven’a -seuran projektois.– Myö olemmo täyttämäs suomelas-ugrilazien kielien metoudizen
kannattamizen projektua. Myö sežo valmistummo vuoronmugazeh Suomelas-ugrilazien Muailman Kongressah, kudai pietäh vuvvennu 2012 Vengries. Terväh myö vastavummo da rubiemmo pagizemah omas ruavos. Meil pidäy aktiivizesti ruadua jogahizel omas muas, omal alovehel, ku suas sellittiä vähembistökielien säilyttämizen prob-liemoi. Minä uskon, ku myö iellehpäigi rubiemmo ruadamah muga, sendäh ku suomelas-ugrilazet nikonzu ei oldu toizii kanzoi vastah. Myö kunnivoičemmo kultuuristu moniluaduvuttu – se on ylen suuri muailman rikkahus da tärgei gumanistine alguperä.
Piiteris on avattu Suomen taloiSen avajazih tuldih Ven’an halličuksen piämies Vladimir Putin, Suomen premjer-ministru Matti Vanhanen, Sankt-Peterburgan piälikkö Valentina Matvijenko da Helsinkin meeru Jussi Pajunen.
Suomen taloin avajazis Vladimir Putin huomai, ku “moizil alguhpa-nendoil on suuri merkičys, enzimäzekse sendäh, ku net on tarkoi-
tettu sikse, ku lujoittua da suurendua yhevyksii rahvahien keskes”.Tämä laitos roihes keskimäine da tärgevin suomen kultuuran
keskus Ven’al. Tiä ruvetah vastavumah Suomen da meijän puolen tiedo- da biznesmiehet . Vuvven 2010 keviässäh kai kohendusruavot Suomen talois roitah loppiettu. Tänne sijoitetah kymmenet Suomen seurat da liitot: Suomen muan suurimien linnoin edustustot, Suomen ulgokaupan Assotsiatsii – Finpro da äijät toizet.
Komiinform
Zinaida dUbININA
Jumalan sanaJumal anhelin työndi:– Lennä matkazii pitkiiEči mieros se Karjal,Kuduas runoilii itköy.
Hänen sanazet abietTuldih minule korvihSie, kus zor’azel soittiPaimoin tuohine torvi.
Lövvä karjalan rahvas,Sie hyö elettih ammui.Nygöi malitus kuulin:Heijän elos sie sammuu.
Mustan, suvaičči rahvasHeile annettuu muadu:Hierut, venehet rannois –Lähti käzis heil ruado.
Ei hyö varattu viluu,Talves pagoh ei juostu.Kazvoi peldoloil vil’l’u,Suabrat niittylöil nostih.
Meile piäzendän eččiyOigiel sanazel omal –Midä emmo voi iče,Sen voit igäine Jumal.
4 Kylmykuun 11. päivy 2009 № 44 (980)
uuttu runuo
Muhahtai!
suarnua-vuarnua
Piätoimittai natalja SinitSKajatOiMituKSen adreSSi:Titovan piha 3, 185610 Petroskoi,Karjalan TazavalduTel: 78-05-10 e-mail:[email protected]
internet: http://omamua.rkperiodika.ru
Tiluandu 1514 Hindu 7,50 rubl’ua
ilMaHPiäStäi:Valdivolline Periodika-laitos
Painettu Anohinale-nimizes
painamos, 185005 Petroskoi, Pravdan piha 4
Kirjoile pani Ven’an Federatsien
kirjupainoalan komitiettuIndeksu 51894
Painandulugumiäry 700
Kar ja lan rahvahan leht iAlustettu kezäkuus 1990
Karjalan tazavallanZakonoinhyväksyndykerähmö,Karjalan tazavallan hallitus, Karjalan rahvahan Liitto da Julguamo “Periodika”
HaldivOiČČijat:
registrunoumeru 0110927
Minuu kučutah Slava. Minul on pruavobuabo. Hänen
nimi on Lidija Ivanovna Moise-jeva. Häi hyvin maltau paista karjalakse. Muaman buabal oli ylen jugei elaigu. Nygöi häi on eläkkehel. Hänel on ka-heksakymmen yksi vuozi. Häi on rodinuhes vuvvennu 1928 Anuksen piirin Tuuksen kyläs. Nygöi minun muaman buabo eläy Anukses minun buaban da died’oinke.
Konzu algavui Suuri voinu, minun muaman buabal oli 14 vuottu igiä. Häi eli muaman da sizärenke. Häi opastui vai nelli vuottu, sendäh muaman buabo pahoi pagizou ven’akse. Voinan aigah suomelazet hyvin oldih karjalazienke. Hyö syötettih heidy, a kylän eläjät nieglottih sukkii heile, ommeltih sobii.
Voinan jälles elaigu pareni. Muaman buabo meni miehele da sai kolme lastu: yksi nii-löis on minun died’oi. Muaman buabo kodvan ruadoi laukas. rahvas händy kunnivoittih. Mi-nun muaman buabal on kolme lastu, nelli vunukkua da kuuzi pruavobunukkua: yksi niilöis olen minä. Myö puaksuh ajalemmo Anukseh tiijustamah, kui sie eläy meijän armas pruavobuabo. Minun muaman buabo ylen äijäl suvaiččou karjalastu syömisty, sendäh konzu myö tulemmo hä-nen luo, häi ainos pastau erilastu magiedu piiruadu. Minä ylen äijäl suvaičen händy.
SLAVA MIrONOV,suomelas-ugrilazen školan
6. “v” kluasan opastui
Minun muaman buabo
Painettavakse on allekirjutettu 14.45
Tulgua ildukečoih!Karja lan Rahvahan Liitto 22. kylmykuudu 15.00 čuasun aigah Suo-melas-ugrilazes školas (Gor’koin piha, 2) pidäy Karjalazien kultuuran illačun. Programmas karjalazii pajoloi da tan-siloi.
Tule iče da kuču kerale omii da tuttavii.
Pienin velli heityi puus da meni toizien vellilöinke sinne, kus paloi tuli.
Mečän reunale tulduu brihat nähtih taloi, kuduan ikkunas paloi tuohus. Hyö ko-putettih ukseh. Naine avai uksen da kyzyi, midä heile pidäy.
Sormen suurus brihaččuine saneli hänele, midä heile rodih, da pokoroiččihes laskemah heidy yökse. Naine rubei itkemäh da sanoi:
– Lapsirukat, kunne työ puutuitto! Tiähäi eläy Ristikanzansyöjy, kudai syöy pikkarazii lapsii.
– Midäbo nygöi meile ruadua? pöllästyksis kyzyi Sormen suurus brihaččuine. – Gu et ottane yökse, meidy yksikai hukat syvväh mečäs.
Ristikanzansyöjän akku mietti, gu voibi peittiä heidy huondeksessah, gu ukko ei nägis. Naine laski heidy da istutti tulehmon rinnale, kus pastumas oli kogonaine bošši ukolleh ildazekse.
Brihačut vähäzel lämmittih, a konzu kuultih uksen koputus – se tuli kodih iče Ristikanzansyöjy. Hänen akku peitti brihačut magavosijan alle, a iče lähti avuamah ustu. Ukko kerras kyzyi, ongo ildaine jo valmis da ongo viinat jo varustettu. Häi istavui stolah. Bošis vie valui verdy, ga Ristikanzansyöjäle se oli äijiä magiembi.
Sit häi rubei n’uustelemah ilmua da sanoi, gu pertis tunduu ristikanzan duuhu.
– Toinah se on vazan duuhu, minähäi vastevai nyllin nahkan, sanoi akku.
– Sanon sinule, gu täs on ristikanzan duuhu! möngähtih Ristikanzansyöjy. – Sinä tahtoit muanittua minuu. Minul pidi jo ammui syvvä sinuu. Häi nouzi stolas da lähti sinne-päi, kus on magavosija.
Häi ott i brihačut magavosijan ual-päi. Lapset pakuttih polvilleh da ruvettih pokoroiččemahes jättiä heidy hengih. Ga tämä oli pahin ristikanzansyöjis. Häi ni yhty ei žiälöinnyh lapsii.
– Magei rodieu syömine! sanoi akale Ristikanzansyöjy. Häi otti suuren veičen da rubei tahkomah sidä.
– Nygöi jo myöhä on hälistä heijänke, sanoi akku. – Etgo huomei ehti syvvä? Täs sinulles on muga äijy lihua – kogonaine vaza, kaksi boššii da puoli poččii.
– Tottu sanot, sanoi ukko. – Anna heile syvvä, gu ei laihtuttas, da pane muate.
Hyväntahtoi naine ihastui da terväzeh ke-räi lapsile ildazen. Hyö pöllästyksis ei voidu syvvä ni palastu.
Ristikanzansyöjy joi liigua viinua, humaldui da vieri muate.
Ristikanzansyöjäl oli seiččie tytärdy. Pik-karazet ristikanzansyöjät, kui heijän tuattogi, suvaittih verekästy lihua da heijän rožat oldih ruskiet, silmät pikkarazet, harmuat, pyöryžät.
Šarl’ Perro
Sormen suurus brihaččuine
Net oldih kičkunenät, suuren-suuris suulois heil oldih pitkät, terävät hambahat. Tytöt aijoi viertih muate yhteh suureh magavosijah da jogahizel piäs oli kuldaine koronu. Sormen suurus brihaččuine nägi net da yöl heitti vellilöin piälöis hatut. Häi pani net tyttölöile piälöih, a heijän kuldazet koronat otti velli-löile. Häi varai, gu Ristikanzansyöjy ei syös heidy yöl.
Kai rodih muga, kui duumaičči Sormen suurus brihaččuine. Yöl hirvei Ristikanzan-syöjy nouzi da tabai veičen.
– Lähten hos kačon, ollahgo paikal minun syömizet – brihačut.
Häi puutui tyttärien pertih da tuli magavo-sijan luo, kus oldih brihačut.
Sormen suurus brihaččuine ei muannuh. Häi ylen äijäl pöllästyi. Ga Ristikanzansyöjy kabeloitti kuldazen koronan da sanoi:
– Hyvä on, gu en luadinuh pahua. ehtäl, nägyy, olen liigua ryypännyh.
Sit häi läheni omien tyttärien magavosijua da kabeloitti hatut.
– Aha, tiä net ollahgi! sanoi Ristikanzan-syöjy. Nygöi otammokseh ruadoh.
Tämän sanottuu häi kerras leikkai kaikkien omien tyttärien piät da rauhastunnuh uvves-sah lähti maguamah.
Sormen suurus brihaččuine kuuli, gu Ristikanzansyöjy rubei karaittamah, nostatti kaikkii omii vellilöi da käski heidy teriämbä-zeh šuorivuo da kerävyö matkah. Brihačut hil’l’akkazin mendih saduh da piästih aijas piäliči. Kogo yön hyö juostih täytty vägie da säristih varavuo. A Ristikanzansyöjy, huon-deksel havačuttuu, sanoi akale:
– Mene vai keriä egläzet brihačut.
Ristikanzansyöjän sanat ylen kummatettih akkua, sendäh gu naine duumaičči, gu mies käsköy händy tuomah brihačut kodih. Naine nägi, gu kai hänen tyttäret on kuoltu dai sih tainehtui.
Ristikanzansyöjy kodvan vuotti akkua da sit lähti iče kaččomah, kunne nygöi se joudui. Nägi häi kaiken da ällistyi:
– A voi-voi, midä minä olen ruadanuh! kirgai häi. – Olgah! Pahat brihačut maksetah minule täs kaikes!... Akku, anna vai tänne mi-nun suappuat-skorohodat – tahton teriämbi temmata heidy.
Dai lähti ..... Kodvan häi eččii tiedy, ku-damua myöte juostih lapsirukat, da jälgimäi löydi sen. Brihačut jo oldih lähäl omua kodiky-liä, konzu nähtih Ristikanzansyöjy. Häi astui mäin piälpäi toizele da hyppii poikki jogilois.
Sormen suurus brihaččuine löydi pienen luolan, peitti sih vellet, a iče hilleni da rubei kaččomah, midä nygöi Ristikanzansyöjy rubieu ruadamah. Ristikanzansyöjy väzyi tyhjäh juoksendella tielöi myöte da piätti vähäzen huogavuo.
Häi istuihes kallivole, kudaman alle peityt-tih brihačut, dai kerras uinoi.
Unis Ristikanzansyöjy rubei muga karait-tamah, ga lapsirukat pöllästyttih ei vähembi eglästy, konzu häi oli omua suurdu veiččie terendämäs. Ga Sormen suurus brihačču ei pöllästynnyh. Häi käski omii velleksii juosta kodih, kuni Ristikanzansyöjy muga hyvin maguau. Vellekset kuultih händy dai juostih iäre.
A Sormen suurus brihaččuine viivitti Ristikanzansyöjän luo, hil’l’azeh otti hänes suappuat-skorohodat da pani kerras net ičele jalgah. Nämmä ylen suuret, leviet suappuat oldih aiga kummallizet: net voidih suureta libo pienetä da ainos oldih pädijät ristikanzale, ku-dai pani net jalgah. Sendäh nämmä suappuat hyvät roittih Sormen suuruole brihačule.
Suappuat-skorohodat jalgah panduu, Sormen suurus brihaččuine lähti kerras kuningahan luokse, kudai silloi pidi voinua oman susiedanke. A enne tädä aigua pidi olla suuri tora, ga ni ken ei tiedänyh, mil se lop-pui. Voiskat oldih muga loitton, ga nimittuine hebo ei voinnuh tuvva siepäi viestii teriämbi, migu nedälis.
Sormen suurus brihaččuine palkavui kuningahale gončakse-skorohodakse. Sinä ehtän häi toi hyvän viestin, da ihastuksis olii kuningas maksoi hänele hyvän palkan.
Sit Sormen suurus brihaččuine tuli järilleh kodih da nikonzu enämbiä hyö ei nähty gor’ua.
On kiändänyh MArIJA dOrOFeJeVA(jatkuu. algu 42. noumeras)
Hätken ruadanuh vrača patsijentan kačottuu sanou nuorembale kollegale:
– Tädä pidäy hedi varustua leikkavukseh.
– Mibo hänes on?– Hänel on den’gua Sveit-
sarien bankas.
Kylmykuu on talven veräiKylmykuu on vuvven hämärine.
Kylmykuul yöt pimiet ollah kuni lundu ei pane.
Gu lundu pannou kyl-mäl mual, sit tulien vuon kazvau äijy vil’l’ua.
Kylmykuu on syvyskuun vunukku, ligakuun po igu , ta lven armas tuatto.
-2° 0°
+2°
+1°
+1° +1°
0°
+1°+1° +1°
+1°
+2°
+1°
0°-1° 0°
+1°
0° +1°0°
+1°0° 0°
0°
+1°
0°
-1°
0°
-3° 0°
+2°
+1° +1°
+1°
+3°+3° +1°
+2°
+2°
+2°
0°
+3°
-3° 0°
+3°
+2° +1°
+1°
+2°+2° +1°
+2°
+3°
+1°
0°
+3°
-3° 0°
+3°
+2° +2°
+1°
+1°
+1° +1°
+2°
+3°
+1°
0°
+3°
-1° 0°
+1°
+1° +1°
0°
0°0° 0°
0°
+1°
0°
0°
+1°11.11
12.11
13.11
14.1115.1116.1117.11
yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivyPetroskoi
S i ä n e n n u S t u Sanus Priäžy Suojärvi Sortavala
On otettu: www.gismeteo.ru
Pitkyrandu yö päivy
