Loppuraportti

HYY:n kehitysyhteistyöviikko

3.10-7.10.2011

Kulutus ja Kehitys

Taika Tuunanen

Paikallinen koordinaattori

taika.tuunanen@helsinki.fi

Kehyviikko pähkinänkuoressa

Vuonna 2011 mukana oli neljä pilottiylioppilaskuntaa: HYY, TYY, JYY ja TAMY

ja kehyviikot olivat valtakunnalliset, tapahtuivat siis kaikkialla samaan aikaan

ja samalla teemalla (kulutus ja kehitys). Meillä oli SYL:on tiloissa neljä

ohjausryhmän kokousta ja SYL:on kehitysyhteistyöstä vastaava Johanna Ursin-

Escobar hallinnoia kaikkien ylioppilaskuntien kehyiikkoja ja esimerkiksi

ohjausryhmien kokouksia jne. Paikalliset koordikset siis toteuttivat viikot

paikallisesti eli hoitivat mm. ohjelman, rekrytoinnit, mainostamisen,

sponsoreiden hankkimiset ja niin edespäin. Laitan liitteeksi (Liite 1) raportin

loppuun Ulkoasiainministeriölle (joka rahoittaa kehyviikkoja) lähteneen

Kaksivuotisen kehityskasvatushankkeen suunnitelman, jota lukemalla saa

hyvän käsityksen koko kehyviikoista!

Koordinaattorin ja assistentin valinta

Kehyviikon koordinointi alkoi pikkuhiljaa jo alkuvuodesta, jolloin

koordinaattori valittiin. Assistentti, jos sellainen on, kannattaa myös valita

mahdollisimman ajoissa. Toisaalta esim. meillä kävi niin, että valitsimme

assistentin ja sitten kävikin ilmi että hän tulisi olemaan liian kiireinen.

Kannattaa siis miettiä sitä, onko työhön oikeasti aikaa paneutua ja sitoutua,

sillä kehyviikot voivat viedä hyvinkin paljon aikaa!

Teeman valinta ja suunnittelu

Syksyllä 2011 teema oli kulutus ja kehitys ja se valittiin ohjausryhmän

kokouksessa äänestyksellä. Me olimme sopineet niin, että jokainen miettii

muutaman mahdollisen teeman ja niistä äänestetään paras mahdollinen. Muita

vaihtoehtoja meillä olivat mm. ihmisoikeudet, naiset ja kehitys ja niin

edespäin. Olin kaiken kaikkiaan teemaan melko tyytyväinen sillä se oli laaja,

joten saimme keskittyä niihin aiheisiin jotka koimme tärkeiksi!

Ohjelman suunnittelu

Ohjelman suunnittelu saattaa tuntua hankalalta, mutta ei hätää! Kannattaa

tutustua muiden ylioppilaskunten ohjelmiin, jos heillä on ne ennen teitä

valmiina. Myös aikaisempien vuosien ohjelmiin kannattaa tutustua. HYY:n

vuoden 2011 ohjelma löytyy sivuilta tästä: http://hyy.helsinki.fi/index.php?

q=kehyviikko Helppoa ”perusohjelmaa” on mm. leffaillat, luennot,

paneelikeskustelut, erilaiset työpajat (tanssi, käsityö yms), valokuvanäyttely

yms. Kuitenkin jos haluaa oikeasti houkutella ihmisiä niin olisi tietenkin hyvä

keksiä myös jotakin ihan muuta. Jonkinlainen omaperäisyys ohjelmassa on

varmasti kannattavaa, sillä luennot saattavat vaikuttaa ”tylsiltä” eivätkä

välttämättä innosta ihmisiä osallistumaan. Luennoitsijoiden on hyvä olla

tunnettuja tai jollakin tapaa kiinnostavia ja ainutlaatuisia! Älä kuitenkaan

luota vain tunnettavuuteen, sillä Helsingissä oli kerran Pekka Haavisto

pitämässä luentoa ja paikalla taisi olla muutama henkilö… Tapahtumista pitää

siis saada houkuttelevan kuuloisia ja pieni tarjoilu on myös hyvä lisä jota voi

mainostaa!

Puhujien hankinta

Puhujien kontaktointi voi olla turhauttavaa koska viestinvaihto saattaa olla

hidasta ja sopivia henkilöitä ei millään näytä löytyvän tai kiinnostavan yms.

Tärkeätä on olla liikkeellä ajoissa! Muista myös, että se ei ole millään tavalla

noloa tai hävettävää, yliopiston kehitysyhteistyöviikko on tärkeä asia, eikä

tarvitse nolostella kun kysyy ihmisiä. Kannattaa olla kunnianhimoinen! Jos

kysyt sähköpostitse puhujaa niin kirjoita selkeästi mistä tilaisuudesta on kyse

ja tietenkin missä ja milloin se olisi. Muistuta myös, että aihe on jotakuinkin

vapaasti valittavissa sen mukaan mikä puhujaa eniten miellyttäisi. Kannattaa

olla avoin ja rehellinen. Liitä mukaan alustava ohjelma ja muuta taustainfoa

viikosta.

Hyviä kohteita saattavat olla esimerkiksi eri ministeriöt (UM; Afrikan ja Lähi-

idän osasto, kehityspoliittinen osasto, YM, SM, TEM…), järjestöt (Amnesty,

Greenpeace, Plan), asiantuntijat (tutkijat esim. yliopistolta).

Sponsoreiden ja muiden hankinta

Huomioi samoja asioita kun edellä. Kannattaa olla ajoissa liikenteessä. Laita

viestiin taustatiedot ja ohjelma. Sponssien kanssa kannattaa muistaa

mainostaa sitä hyötyä, minkä sponsoroija saisi! Jos esim. pyydät Meiralta

kahvisponssia niin kerro missä tilaisuudessa kahvia jaetaan ja kuinka se voisi

houkutella opiskelijoita ostamaan kyseistä kahvia myöhemmin. Muista myös

määrät, joita arvioisit tarvittavanne. Vuonna 2011 meillä oli sponsoroimassa:

-Meira (saimme kahvia 10 pakettia ja mukeja 500 kpl) Yhteyshenkilö:

marjo.pirinen@meira.fi

-Reilun Kaupan edistämiskeskus (saimme kaakaota, hunajaa, sokeria yms..)

Yhteys: reilukauppa@reilukauppa.fi

-Yhteistyö Maailman Kuvalehden kanssa (saimme mainoksen heidän lehteen ja

ilmaisia lehtiä, joita lupasimme jakaa tapahtumissa) Yhteyshenkilöstä en ole

varma, sillä toinen ylioppilaskunta oli hoitanut tämän.

Sinne vaan reippaasti sähköpostia!

Tässä on esimerkki sähköpostista, jonka olen laittanut Reilun kaupan

edistämiskeskukselle:

Hei!

Otan yhteyttä Helsingin kehitysyhteistyöviikon koordinaattorina. Järjestämme lokakuussa

2011 3.-7.10 viikon mittaiset kehitysyhteistyöviikot jossa on mukana neljän

pilottiyliopiston ylioppilaskuntaa (Helsinki, Turku, Tampere, Jyväksylä) ja jonka

päävastuutahona on Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL).

Kehitysyhteistyöviikko ovat pääosin Ulkoasiainministeriön rahoittama ja rahoitus on saatu

vuosiksi 2011-2012. Kehyviikon kohderyhmänä on erityisesti yliopisto-opiskelijat ja

tarkoituksena on viikolla tapahtuvan ohjelman kautta lisätä opiskelijoiden tietoisuutta

kehityskysymyksistä ja suunnitteilla on mm. paneelikeskustelu, elokuva-ilta,

kierrätyskorujen/materiaalien tuunaustyöpaja, luento, varainkeruu kirpputori,

valtakunnallinen "opiskelijatempaus" yms. Teemaksi on valittu Kulutus ja Kehitys ja

aiomme keskittyä erityisesti mm. kulutuselektroniikkaan.

Reilun Kaupan toiminta on ollut meille kehitysyhteistyövaliokunnassa tärkeää. Olemme

näkyvästi mm. kannattaneet ja keränneet adresseja Reilun Kaupan Korkeakoulun puolesta.

Olisimme myös erittäin halukkaita promoamaan Reilun Kaupan tuotteita

kehitysyhteistyöviikollamme. Reilu Kauppa käy hyvin yksiin myös kulutusteemamme kanssa.

Olisinkin halukas tiedustelemaan, mikäli voisimme saada joitakin sponsoreita

kehitysyhtietyöviikollemme esim. tarjoilujen muodossa? Järjestämme paljon tapahtumia mm.

3.7 aamulla on valtakunnallinen opiskelijatempaus, jolloin kokoamme spektaakkelimaisen

vaatekasan kampuksen pihalle, jolloin voisimme hyvin tarjoilla Reilun Kaupan tuotteita

(kahvista, teestä yms. lähtien). Meillä on myös mm. elokuva-iltaa, kirpputoria yms.

tulossa ohjelmaan, jolloin mielellämme tarjoilisimme syötävää/juotavaa/tms sponssien

kautta.

Olisiko kiinnostusta? Kerron mielelläni lisää joten yhteyttä saa ottaa! Olemme pieni

valiokunta ja koitamme saada aikaan jotakin mahdollsiimman vaikuttavaa, kuitenkin

pienellä budjetilla joten kaikki apu otetaan ilman muuta erittäin mielellään vastaan.

Kiitos jo etukäteen ja oikein aurikoisia terveisiä,

Taika Tuunanen

Kehitysyhteistyöviikon koordinaattori 2011,

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta

taika.tuunanen@helsinki.fi

+358 50 505 5743

Myös Laitilan Wirvoitusjuomatehdas oli kiinnostunut mutta jättivät kuitenkin

sponsoroimatta. Yhteyshenkilö: petra.oksanen@laitilan.com

Osallistaminen

Kannattaa ottaa kaikki apu vastaan mitä saat! Jos joku tarjoutuu auttamaan,

niin osallista niin, että otat sähköpostin ja puhelinnumeron ja kysyt tarkasti

mitä hän voisi tehdä. Esim. voisiko hän jakaa julisteita tms. Ylipäänsä

”tarvitaan apua, tule kokoukseen” –tyyppinen rekrytointi ei välttämättä toimi,

kannattaa olla konkreettinen! Jos laitat esimerkiksi ennen valiokuntakokousta

sähköpostia esim. kehy-vlk@helsinki.fi tai kehy-aktiivi@helsinki.fi, niin laita

konkreettisia asioita joissa tarvitaan apua. Niistä on helpompi innostua ja

tarttua.

Koordis ja assari varmasti tekevät suurimman osan työstä, varaudu siihen, että

kehyviikko vie paljon aikaasi. Kehy valiokuntalaiset ovat varmasti myös

suuressa osassa auttamassa. Esim. vuonna 2011 pj auttoi paljon. Myös muita

vapaaehtoisia löytyi nimenomaan valiokunnan puolelta. Hyy:n kv-sihteeri ja

kehitysyhteistyöstä vastaava auttavat myös etenkin ”virallisemmissa” asioissa

esimerkiksi jos/kun sinulla on epäselvyyttä budjetoinnista jne.

Aina kannattaa kysyä ja pyytää apua HYY:n / SYL:n tyypeiltä ja toimistoista

etenkin kun puhutaan byrokraattisista asioista!

Tiedotus

HYY:n tiedottajalta saat parhaassa tapauksessa paljon apua. Vuonna 2011 se

oli Jenni Heikkinen. Katso HYY:n sivuilta kuka se on ja pyydä häneltä apua

mm. että saat mainoksen Ylioppilas lehteen. Hänellä saattaa olla myös

kontakteja toimittajiin. Häneltä saat apua myös kun haluat sähköpostilistoille

viestiä. Sähköpostilistoille kannattaa laittaa viestiä hyvissä ajoin ja sitten

reilusti juuri ennen viikkoa ja viikon aikana. HYY:n tiedottajalla on oikeudet

sähköpostilistoihin, joiden avulla menee viesti jokaiseen ainejärjestöön.

Mahdollisesti myös kehyvaliokunnan tiedottajalla on nämä oikeudet, selvitä

tämä!

Facebook eventit kannattaa ehdottomasti tehdä jokaisesti eventistä erikseen!

Pyydä Hyy:n tiedottajalta mahdollisesti apua myös, että saat HYY:n sivuille

facebookissa mainosta. Kannattaa sopia tiedottajan kanssa tapaaminen ehkä

noin kuukausi ennen kehyviikkoa, jossa käytte läpi kaikki mahdolliset

tiedotuskanavat ja kuinka jaatte työt.

HYY:n kehyviikolla on myös omat sivut, jotka HYY:n viestinnästä

vastaavakonkreettisesti laittaa pystyyn. Koordinaattorilta tulee kuitenkin

varmaankin materiaali sivuille. Itse laitoin materiaalin simppelisti word –

muodossa viestinnästä vastaavalle. Yksinkertaiset sivut mielestäni riittävät.

Tärkeää, että on tiedot ajoista ja paikoista, selkeä ohjelma, vähän taustaa ja

ehkä joitakin kuvia. Kannattaa pyytää HYY:ltä apua jos et tiedä kuka tämän

voisi tehdä! Sinun ei kuitenkaan varmaankaan tarvitse itse tehdä kotisivuja, eli

ei kannatta siitä huolestua. Itse panikoin sen kanssa, etten osaa tehdä

nettisivuja kunnes sain selville, että tämä hoituu HYY:n kautta. Myös SYL:in

sivuille tulee mainosta kehyviikoista, jos tästä epäselvyyttä niin kannattaa olla

yhteydessä SYL:n tiedottajaan. Sivut vuonna 2011 ovat tässä:

http://hyy.helsinki.fi/index.php?q=kehyviikko

Painotuotteet

Meillä oli graafikko Niko Metsälä, niko.metsala@gmail.com. Häneltä saimme

grafiikat julisteisiin. Helsingissä meillä ei ollut pöytäkolmioita, sillä emme

saaneet niitä unifeisiin. Ne olivat liian kalliita ja muutenkin jo varattu. Unicafe

asioissa kannattaa olla yhteydessä Petri Minniin, petri.minni@hyy.fi.

Unicafeisiin saa kylläkin julisteita ja meillä oli esim valokuvanäyttely

ylioppilasaukion ravintolassa.

Muistathan tiedotuksessa myös ruotsin ja englanninkielen!

Meillä oli julisteita muistaakseni 100 kpl eri kielisiä. Niitä kannattaa levittää

hyvissä ajoin kaikille kampuksille ja eri kirjastoihin, unicafeisiin yms. 100 oli

vähän liioittelua, niitä jäi jopa yli. Ehkä 50 riittää jos ne levittää järkevästi

kaikkialle, tärkeämpää nykyään on muutenkin nettimainostus.

Budjetti

Budjetti kannattaa hahmotella yläkanttiin. Apua mahdollisiin kysymyksiin saat

muilta ohjausryhmäläisiltä, SYL:n kehitysyhteistyövastaavalta joka tekee

raportit yms. UM:ään sekä HYY:n toimistosta etenkin talouspäälliköltä

merja.viitasalo@hyy.fi.

Kun teet mahdollisia ostoksia, muistathan säilyttää kuitit! HYY:n toimistosta

saat pankkikortin S-marketiin, Stockmannin herkkuun ja Alkoon. Niitä voit

käyttää, säilytä kuitti. Jos joudut käyttämään omaa rahaa, niin säilytä kuitti.

Viikon jälkeen vie nämä kuitit HYY:n toimistoon, jossa täytät paperin jossa

erittelet nämä menot. Saat rahasi tilillesi. Muistathan, ettet tietenkään ole

velvoitettu käyttämään omaa rahaasi eli kaiken saat takaisin kunhan muistat

pitää kuitit tallessa.

Jos bändille tai muille maksetaan palkkiota, tämä tapahtuu HYY:n kautta.

Vuonna 2011 laitoin talouspäällikölle Merja Viitasalolle sähköpostia missä oli

tiedot kenelle ja kuinka paljon palkkiota maksetaan sekä verokorttititedot! Jos

maksat jotenkin käteisellä palkkiota, niin tehkää vaikka käsinkirjoitettu

”kuitti” jossa allekirjoitukset tms. Todistus kaikesta maksuliikenteestä

tarvitaan!

Viikon jälkeen tarvitse luultavasti kuitit kaikista HYY:n maksamista menoista

takaisin, jotka lähetetään takaisin SYL:ille, missa tehdään lopullinen

budettiselvitys UM:ään.

Olin aika hukassa budjettien kanssa, mutta tässäkin asiassa kannattaa vaan

pitää pää kylmänä ja luottaa siihen että homma toimii kyllä ja kaikki asiat

järjestyy. Pyydä apua tässäkin asiassa jos koet ettet tiedä mitä pitää tehdä!

Palautteet

Emme keränneet palautetta tapahtumissa, ja tätä harkitsisin seuraavan

kehyviikon yhteydessä uudestaan! Meillä yksinkertaisesti loppui aika, emmekä

enää lopputohinoissa ehtineet miettiä palautelomakkeiden tekoa. Tämä olisi

kylläkin todella hyvä tapa mitata ihmisten mielipteitä tapahtumista.

Tilat

Kannattaa hyödyntää HYY:n ilmaisia tiloja tapahtumille. Esim. Mannerheim

sali Uudella ylioppilastalolla on melko hyvä tila luennoille ja

paneelikeskusteluille. Aurora salissa taas on hyvä pitää esim. työpajoja! Varaa

tilat hyvissä ajoin toimisto@hyy.fi osoitteesta, otsikoksi vaikka

tilavaraustoivomus ja selkeä viesti mille päivälle ja minkä tilan haluaisit. Jos

tilat on jo varattu, kysele vaikka Päärakennuksen saleja. Pienet salit ovat

parempia kuin älyttömän isot.

Bileet pidimme Kuppalassa, joka on ilmainen valtsikalaisten tila. Tilaa

kannattaa kysyä Kannunvalajien hallituksen tilavastaavalta, joka vaihtuu

vuosittain. Myös Pohjanhovissa on joskus pidetty kehyviikon bileitä mutta

pelkäisin tilan olevan liian iso ja kolkko.

Bileiden bändi+musiikki

Meillä oli vuonna 2011 bändinä Magulamberre band. Bändi oli mahtava ja

maksoimme heille 350 euroa mikä oli mielestäni kohtuullinen hinta.

Managerin osoite on katja.jose@taksvarkki.fi Nettisivut ovat:

http://www.magulamberreband.net/index.php/band-description. Suosittelisin

mahdollisesti myös jatkossa!

DJ-kamoja, valoja ja kaikkea AV-kamaa, saa lainattua ilmaiseksi

Nuorisoasiainkeskukselta. Tarvitset simppelin valtakirjan, kun haet kamat.

Katsoa ennen juhlia, että osaatte käyttää kamoja ja että ne toimii! Nettisivut:

http://www.hel.fi/hki/Nk/fi/Etusivu.

Avaimista

Saimme HYY:n toimistosta lainaan avaimet kehyvaliokunnan huoneeseen

(Mannerheimintie 5b, 3 krs). Tarvitsimme pj:n allekirjoittaman valtakirjan.

Kysy tätäkin HYY:n toimistosta, auttoi erittäin paljon kun minulla oli avain

huoneeseen, sillä pidimme kaikkia tavaroitamme siellä.

Parannettavaa

Olen tyytyväinen viikon ohjelmaan, ja mitään suurempia ongelmia ei viikolla

ollut. Kukaan ei perunut viime tinkaan tai muuta vastaavaa. Kuitenkin,

osallistuminen oli mielestäni heikkoa. Luennoille ja paneelikeskusteluun

osallistui noin 15 henkilöä, joka on mielestäni erittäin vähän suhteessa

opiskelijoiden määrään. Koin myös, että koska viikot olivat vaatineet melko

paljon hommaa, oli osallistumisen vähyys pettymys.

Uskoisin, että jos tekisi jokaisesta eventistä oman facebook eventin ja vielä

enemmän panostaisi mainostukseen, niin enemmän ihmisiä saattaisi

osallistua. Kannattaa myös houkutella omia kavereita ja tuttavia ja pyytää

heitä ottamaan omat kaverinsa myös mukaan, näin saadaan lumipallo efekti

aikaiseksi. On myös tehokkaampaa, että kuulet ystävältäsi mielenkiintoisesta

tapahtumasta kuin että luet siitä internetistä.

Uskoisin myös, että vähemmän on enemmän. Jos koet, että sinulla ei ole

tarpeeksi resursseja kaikkeen mitä haluaisit tehdä, niin karsi ohjelmaa niin,

että sinulla on muutama toimiva tapahtuma joihin panostat täysillä. Liika

ohjelma ei ole kenenkään hyväksi. Varsinkin sellainen väkisin vääntäminen on

turhaa: sinun ei tarvitse keksiä lisää ohjelmaa koska pelkäät ettei ohjelma ole

riittävä. Meilläkin oli melko paljon todella paljon aikaa vieviä asioita (esim.

valokuvanäyttely yms), jotka eivät välttämättä olleet menestyksekkäitä mutta

söivät resursseja ja aiheuttivat stressiä.

Lopuksi

Kehyviikkojen koordinointi toi paljon hienoja kokemuksia ja opin pestini kautta

paljon! Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että kehyviikot vievät aikaa!

Välillä kirosin, mutta suurimman osan ajasta työ oli hauskaa. Käytä

mielikuvitustasi ja älä pelkää omaperäisyyttä toteutuksessa. Tätä miettisin

paljon jos olisin koordinaattorina uudestaan. Kuinka tehdä viikosta jokin

ainutlaatuinen, massasta erottuva tapahtuma.

Välillä olin hyvinkin stressaantunut, mutta tärkeintä on pitää langat vaan

käsissä ja pää kylmänä. Luotto siihen, että asiat järjestyy ja menee kuitenkin

hyvin on tärkeää. Jos tapahtuu mogia tai peruutuksia tai muuta, niin ei sekään

kuolemanvakavaa. Sitten vaan improvisoidaan ja keksitään jotakin muuta!

Tsemppiä, tsemppiä, tsemppiä!

Muhun voi ottaa yhteyttä jos haluaa vielä lisäinfoa, unohdin varmaankin sata

tärkeetä asiaa Onneksi tekemällä oppii parhaiten!

Taika Tuunanen

Taika.tuunanen@helsinki.fi

050 5055 743

Liite 1

ULKOASIAINMINISTERIÖ KAKSIVUOTISEN KEHITYSKASVATUSHANKKEENSUUNNITELMA 2011 - 2012

KirjaamoKehityspoliittinen osasto PL 403, 00023 Valtioneuvosto

Päiväys: 26.8.2010

Järjestön Suomessa rekisteröity nimi

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

Järjestön yhteistyökumppanit

Suomalaiset ylioppilaskunnat (vuonna 2011 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta TAMY, Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY, vuonna 2012 lisäksi muita ylioppilaskuntia)

Hankkeen nimi Ylioppilaskuntien valtakunnallisen kehitysyhteistyöviikon kehittämishanke

TIEDOT HANKKEESTA:

1. Tarkoitus ja sisältö

Mikä on hankkeen viesti? Mitä teemoja hanke haluaa tuoda kasvatukseen?

Yksittäisissä suomalaisissa ylioppilaskunnissa on vuodesta 2001 lähtien järjestetty vuosittain kehitysyhteistyöaiheisia teemaviikkoja tai -päiviä, joiden ensisijaisina kohderyhminä ovat olleet paikalliset yliopisto-opiskelijat. Eri ylioppilaskunnissa tapahtumat ovat olleet toteutukseltaan ja luonteeltaan rinnasteisia, joskin sisällöt ja teemat ovat vaihdelleet paikkakunnasta ja vuodesta toiseen. Tapahtumia on pyritty paikallisesti kehittämään ja kokemuksia eri paikkakunnilta on vaihdettu Suomen ylioppilaskuntien liiton kehitysyhteistyötapaamisissa.

Nyt suunnitteilla olevalla kehitysyhteistyöviikon valtakunnallisella kehittämishankkeella on tarkoituksena yhtenäistää ja tehostaa tapahtumien toteutusta, koostaa parhaita käytäntöjä, laajentaa toimintamallia muihin ylioppilaskuntiin sekä järjestää teemaviikkoa temaattisesti ja ajallisesti yhtenäisesti eri ylioppilaskunnissa ympäri Suomen, mikä helpottaa tapahtuman markkinointia ja näkyvyyttä. Silti myös jatkossa paikallistapahtumat voivat saada erilaisia sisältöjä.

Kehitysyhteistyöviikot ovat ylioppilaskunnissa osa opiskelijoiden laajempaa kansainvälisyyskasvatusta. Ylioppilaskunnilla on selkeä ja lakisääteinen rooli yliopiston kasvatustehtävän toteuttajana valmistamalla opiskelijoita vastuulliseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa valintojen ja vastuun antamista nuorille itselleen, jotta he voivat omaksua itsenäisen elämän vakaumuksen. Nuorten itseohjautuvan toiminnan tarkoituksena on myös osaltaan antaa opiskelijoille valmiuksia toimia kansalaisyhteiskunnassa, edistää tärkeäksi katsomiaan asioita ja sitä kautta nostaa nuorten ääntä kuuluviin kehityskeskustelussa.

Korkeakouluopiskelijoille on tarjolla vähän juuri heille räätälöityä ja kohdennettua kehityskasvatusta. Suuri osa nykyisistä tiedotushankkeista on suunnattu selkeästi

nuoremmille ikäryhmille, lähinnä ensimmäisen ja toisen asteen oppilaille. Yliopisto-opiskelijat elävät tietotulvan keskellä, jonka aktiivinen työstäminen on avain menestykseen myös korkeakoulumaailmassa. Pelkkä tiedon tarjoaminen ei kuitenkaan riitä tietoähkyssä elävien nuorten aktivoimiseen, vaan tarvitaan yhdessä tekemistä, elämyksiä ja kokemuksia. Myös globaalisti nuoret ovat jääneet syrjään muista kehityshankkeiden erityisryhmistä (naiset, lapset, vammaiset) niin hankkeiden toteutuksen kuin toimeenpanon osalta. Harva kehityshanke on aidosti nuorten itse ideoimaa ja toteuttamaa toimintaa.

Tämä hanke pyrkii tarjoamaan nuorille sellaisia kosketuspintoja kehitysmaiden todellisuuden työstämiseen, jotka lisäisivät heidän ymmärrystään itsestään ja maailmasta. Teemaviikon tavoitteena on lisätä yliopisto-opiskelijoiden tietoisuutta kehityskysymyksistä ja kehitysmaista. Samalla teemaviikon tavoitteena on innostaa ja aktivoida uusia opiskelijoita toimimaan kehityskysymysten parissa kansalaisyhteiskunnassa sekä osallistumaan ylioppilaskuntien kansainväliseen ja kehitysyhteistyötoimintaan. Hankkeen avulla halutaan vahvistaa suvaitsevaisuutta tarjoamalla näkökulmia kehitysmaiden elämään ja kulttuuriin. Tavoitteena on viestittää opiskelijoille, että kehitysyhteistyö on merkityksellistä, tavoitteellista ja moninaista.

Yksittäisten kehitysyhteistyöviikkojen teemat ovat vaihdelleet vuodesta ja paikkakunnasta toiseen. Myös jatkossa teema vaihtuu vuosittain, mutta on valtakunnallisesti yhtenäinen. Teemat pyrkivät nivomaan yhteen nuorten maailman, opiskelijalähtöisyyden ja ajankohtaiset teemat Suomen kehityspolitiikassa. Esimerkkejä viime vuosien teemoista ovat: Ruoka ja juoma (Turku 2008), Vähemmistökulttuurit ja nuoret (Turku 2009), ”Koulutus = kehitys” (Tampere 2007), ”Unelma vauraudesta” - kauppa ja kehitys (Tampere 2008), ”Ihmiset liikkeellä” - kehitys ja muuttoliike (Tampere 2009). Yksittäisen teeman alla paikalliset tapahtumat heijastavat myös jatkossa eri ylioppilaskuntien kehitysyhteistyön moninaisuutta ja kirjoa.

2. Kohderyhmä ja keinot

Kenet hankkeella halutaan saavuttaa? Mikä on hankkeen ensisijainen kohderyhmä? Kohderyhmän suuruus? Mitkä ovat hankkeen toissijaiset kohderyhmät? Millä tavoin valittu kohderyhmä aiotaan saavuttaa?

Ylioppilaskuntien henkilöstö- ja toimintakapasiteetti vaihtelee paikkakunnalta toiseen suhteessa opiskelijamääriin. Aiemmin kehitysyhteistyötoiminta on ollut vakiintunutta lähinnä Etelä-Suomen monialayliopistojen ylioppilaskunnissa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Monissa ylioppilaskunnissa on rajallisesti resursseja käynnistää omaehtoista kehitysyhteistyötoimintaa, hankkeista puhumattakaan. Kehittämishankkeen tarkoituksena on mallintaa teemaviikolla kokeiltuja kehitysyhteistyöaiheisia tapahtumakonsepteja ensimmäisenä vuonna neljässä pilottiylioppilaskunnassa, minkä jälkeen ne ovat muidenkin ylioppilaskuntien vapaassa käytössä.

Kehityshanke on tärkeä hankkeen pilottiylioppilaskunnille, jotka saavat sen puitteissa tehdystä yhteistyöstä uusia ideoita ja tuoreutta kehitysyhteistyöviikkojen toteuttamiseen. Ajatuksella tuotettu ja laajemmalla yhteistyöllä ideoitu konsepti tuottaa laadukkaamman tuloksen, jonka avulla nostetaan tapahtumien näkyvyyttä, tunnettavuutta ja siten myös tilaisuuksien kävijämääriä. Valtakunnallisesti yhtenäisen teemaviikon alla on myös helpompi järjestää yksittäisiä, opiskelijoille suunnattuja kehitysyhteistyötapahtumia muilla paikkakunnilla hankkeen toisena vuonna. Hankkeen tarkoituksena on laajentaa teemaviikon tapahtumakenttää ja kohderyhmää eri yliopistopaikkakunnille.

Teemaviikon yhtenäistäminen valtakunnalliseksi laajentaa hankkeesta hyötyvien opiskelijoiden määrää. Koska hanke on kaksiportainen, vuonna 2011 hankkeen piirissä ovat ensisijaisesti Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijat, yhteensä noin 75 000 opiskelijaa. Tavoitteena on, että viisi prosenttia opiskelijoista osallistuisi tapahtumaan, eli tapahtuman yhteenlaskettu kävijämäärä olisi vähintään 3750 henkilöä. Vuonna 2012 kaikki ylioppilaskunnat voivat halutessaan osallistua valtakunnalliseen opiskelijoiden kehitysyhteistyöviikkoon. Tämä laajentaa kohderyhmää edellä mainitusta. Tulevaisuudessa hanketta on mahdollista laajentaa koskemaan myös muiden korkeakoulujen opiskelijoita, kun valtakunnallinen näkyvyys ja erilaisten tapahtumakonseptien mallintaminen madaltavat kynnystä osallistua toimintaan. Hankkeen puitteissa kerätty kokemus ja ideat ovat nettiportaalissa myös muiden yhteisöjen vapaassa käytössä.

Paikallisesti kehitysyhteistyöviikolla tavoitellaan erityisesti niitä opiskelijoita, joilla kiinnostusta tai tietämystä kehitysyhteistyöhön liittyviin asioihin ei ole ennestään ollut. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi viikkoon sisällytetään pedagogisesti monipuolista, myös kevyempää ja osallistavaa ohjelmaa. Erityisesti pyritään tavoittamaan uudet, syksyllä opintonsa aloittaneet opiskelijat. Aiempina vuosina eri paikkakunnilla on kokeiltu erilaisia tapahtumakonsepteja ja hyödynnetty myös muiden järjestöjen ja toimijoiden tuottamaa materiaalia. Tämän vuoksi tapahtumat ovat olleet luonteeltaan heterogeenisiä ja moninaisia, sisällöt ovat vaihdelleet luontosarjoista elokuvanäytöksiin ja paneeleista näyttelyihin. Tätä heterogeenisyyttä on myös jatkossa tarkoitus vaalia, koska kohderyhmä on moninainen. Osa tapahtumista pyritään järjestämään englannin kielellä myös kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien tavoittamiseksi ja integroimiseksi osaksi oppimiskokemusta. Järjestämällä valtakunnallinen ylioppilaskuntien yhteinen kehitysyhteistyöaiheinen teemaviikko on tarkoituksena saada sille laajempi tunnettavuus niin mediassa kuin yliopistojen sisälläkin.

Kohderyhmien tarkempi erittely ja miten kukin ryhmä pyritään tavoittamaan:

- Ylioppilaskuntien kehitysyhteistyön aktiivit: Innostetaan toimijoita mukaan hankkeeseen, sen ohjausryhmään ja suunnitteluun. Opitaan yhdessä tekemällä kehityskasvatus- ja viestintähankkeiden käytäntöjä. Aktiiveja on ylioppilaskunnittain noin 5-15 henkilöä.TAVOITE: Opiskelijat toimivat aktiivisesti ja omaehtoisesti kehitysyhteistyössä sen suunnittelijoina ja toteuttajina.

- Kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet opiskelijat: Kehitysyhteistyöviikoilla järjestetään opintoihin suoraan liitettäviä asiantuntijaluentoja ja keskustelutilaisuuksia, kehitysyhteistyön parissa työskentelyyn liittyviä infotilaisuuksia sekä käytännön työhön liittyviä kursseja.TAVOITE: Opiskelijat ovat tietoisia erilaisista mahdollisuuksista osallistua kehitysyhteistyöhön ja ovat kiinnostuneita toimimaan ylioppilaskuntien ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä.

- Uudet yliopisto-opiskelijat: Kehitysyhteistyöviikkojen aikana järjestetään kevyempää ohjelmaa yhteistyössä paikallisten kehitys-, nuoriso- ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa, viikon tapahtumista tiedotetaan näkyvästi kampuksilla ja sosiaalisissa medioissa. Uusia opiskelijoita tavoitetaan myös nimekkäillä luennoitsijavierailla ja ylioppilaskuntien yhteisellä valtakunnallisella tempauksella viikon aikana.

TAVOITE: Opiskelijoiden kiinnostus kehitysyhteistyökysymyksistä ja paikallisesta kehitysyhteistyöntoiminnasta kasvaa.

- Kansainväliset ja ruotsinkieliset opiskelijat: Kehitysyhteistyöviikkojen aikana järjestetään tapahtumia myös englannin ja ruotsin kielillä ja eri kieliryhmät otetaan huomioon tapahtumien tiedotuksessa. TAVOITE: Toteuttaa ylioppilaskuntien arvojen mukaista kielipolitiikkaa myös tämän hankkeen osalta. Opiskelijat kokevat voivansa osallistua yhdenvertaisesti kielitaustasta riippumatta.

- Yliopiston opetus- ja muu henkilökunta: Järjestetään yhteistyössä opetusohjelmiin sisällytettäviä luentoja, osallistetaan henkilökuntaa tapahtumiin (esimerkiksi keskustelutilaisuuksiin), nostetaan esille kehityskysymyksiin liittyvää tutkimusta ja tiedotetaan kehitysyhteistyöviikosta kampuksilla. TAVOITE: Kannustaa korkeakouluja tuomaan globaaleja ongelmia ja kehityskysymyksiin liittyvää tutkimusta esiin opetuksessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa.

- Valtakunnalliset ja paikalliset järjestöt: Tehdään yhteistyötä liittyen kehitysyhteistyöviikon järjestelyihin, tarjotaan näin myös mahdollisuus tuoda järjestöjen viestejä ja omaa toimintaa tiedoksi opiskelijoille. TAVOITE: Tiivistää paikallisten järjestöjen yhteistyötä toistensa ja ylioppilaskuntien kanssa, tuoda kansalaisyhteiskunnan ääntä kuuluviin nuorten parissa ja lisätä nuorten ääntä kansalaisyhteiskunnassa.

- Muut: Medianäkyvyys yhteisen teeman ja ajankohdan ansiosta sekä kehitysyhteistyöviikon aikana tapahtuvan valtakunnallisen tempauksen avulla.TAVOITE: Saada sekä kehitysyhteistyökysymyksille että nuorten ja opiskelijoiden roolille osana kehitystä näkyvyyttä tapahtumapaikkakunnilla ja valtakunnallisesti.

3. Kehityspoliittinen näkökulma

Kuvaile, miten hanke käsittelee kehitysyhteistyötä, kehityspolitiikkaa, globaaleja kehityskysymyksiä tai kehitysmaiden todellisuutta, tai ihmisoikeuksia, demokratiakehitystä tai humanitaarisia kysymyksiä kehitysmaiden tai kehityspolitiikan näkökulmasta.

Teemaviikkojen aiheet käsittelevät keskeisiä ja ajankohtaisia kehityskysymyksiä, ja niiden tarkoituksena on laajentaa opiskelijoiden tietoisuutta kehityksen tematiikasta. Hankkeen ohjausryhmä valitsee teemaviikkojen kattoteeman vuosittain ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa helmikuussa. Hakemuksen liitteenä on vuoden 2009 Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Tampereen ylioppilaskuntien kehyviikkojen ohjelmat, joista näkee viime vuoden teemakokonaisuuksia. Teemaviikot käsittelevät aina niin kehitysyhteistyötä konkreettisella tasolla kuin laajempiakin kehityspoliittisia ja globaaleja kehityskysymyksiä. Hankkeessa pyritään huomioimaan sekä suomalaisen opiskelijan näkökulma että kehitysmaiden todellisuudesta kumpuavat näkökulmat.

SYL:n kehityspoliittisessa strategiassa linjataan, että: ”Tiedotustoiminnan tulee toimia erityisesti opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseksi kehityskysymyksistä. Toiminnan

tavoitteiden tulee olla toteutettavissa ja seurattavissa. SYL:n lisäarvo kehitysyhteistyössä on toteuttaa koulutuksen ja oppimisen edistämiseen liittyvää kehitysyhteistyötä.” Vuosituhattavoitteiden mukaisesti koulutus on SYL:n kehitysyhteistyötoiminnassa painopisteenä, mikä tulee näkymään myös valtakunnallisen kehityskysymysten teemaviikon toteutuksessa.

Suomalaisessa järjestökentässä ylioppilasliike on yksi merkittävä nuorten parissa toimiva taho. Nuoret ovat puolestaan yksi ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön painopistealueista. Hankkeessa pyritään aktivoimaan suomalaisia opiskelijoita kehityskysymysten pariin ja tuomaan nuorten näkökulmaa mukaan kehityskysymyksiin. Hanke tukee nuorisokentän verkostoitumista lähitulevaisuudessa sekä ylioppilasliikkeen sisällä että suhteessa muuhun yhteiskuntaan sekä kehitysyhteistyökentällä että myös kehityksessä laajemmin.

Opetuksen monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat myös opetusministeriön laatiman korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian keskeisimpiä tavoitteita. Hanke tukee korkeakoulujen monikulttuurisuutta ja opiskelijoiden valmiuksia toimia globaalissa ympäristössä. Korkeakouluilla on vastuu globaalien ongelmien ratkaisussa ja yhteiskunnallisen keskustelun herättämisessä. Hanke pyrkii tuomaan esille tärkeitä kehityspoliittisia teemoja korkeakouluissa ja opetusohjelmissa.

4a. Kuvaus

Mikä on hankkeen tavoite? Mitä tehdään ja miten? Millainen on hankkeen aikataulu ja mitä voimavaroja se vaatii? Selvitä pedagogiset menetelmät.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kasvattaa yliopisto-opiskelijoiden kiinnostusta ja tietoisuutta kehityskysymysten suhteen. Tämän tavoitteen toteutumista edesauttaa myös hankkeen puitteissa tapahtuva ylioppilaskuntien yhteistyön tiivistyminen, mikä lisää ylioppilasliikkeen vaikuttavuutta kehityskysymysten kentällä. Valtakunnallisen kehitysyhteistyöaiheisen teemaviikon järjestämisessä tavoitteena on myös laajempi medianäkyvyys, joka yksittäisillä tapahtumilla olisi vaikeampi saavuttaa.

Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan valtakunnallinen yliopisto-opiskelijoiden kehitysyhteistyöaiheinen teemaviikko syksyisin vuosina 2011 ja 2012. Ensimmäisenä vuonna toteuttajina ovat pilottiylioppilaskunnat HYY, JYY, Tamy ja TYY. Ensimmäisen vuoden teemaviikon kokemuksista kootaan ideapankki, joka on hankkeen toisena vuotena kaikkien ylioppilaskuntien vapaassa käytössä. Ensimmäisenä vuotena hankkeessa on budjetoitu rahaa neljän teemaviikon järjestämiseen ja toisena vuotena lisäksi muiden ylioppilaskuntien teemaviikkoja varten. Tapahtumien budjetti on suunniteltu sen pohjalta, mitä ylioppilaskunnat ovat kertoneet aikaisempien vuosien kehitysyhteistyötapahtumiensa kustannuksiksi.

1.1.Hankkeen organisaatio

Hanketta koordinoi ohjausryhmä, jonka toimintaa (matkakulut, majoitus ja tilavuokra) rahoitetaan hankkeesta. Ensimmäisenä vuonna kustakin hankkeeseen osallistuvasta ylioppilaskunnasta ohjausryhmään kuuluu ylioppilaskuntien omien käytänteiden mukaan valitut kaksi edustajaa. SYL:sta ohjausryhmään kuuluu kehitysyhteistyökoordinaattori sekä SYL:n kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnasta valittava edustaja. Ensimmäisenä

vuonna ohjausryhmässä on siis 10 jäsentä. Ohjausryhmä nimetään jo syksyllä 2010 ylioppilaskuntien ja SYL:n tahoilta. Toisena vuonna ohjausryhmään kuuluu jokaisesta hankkeeseen osallistuvasta ylioppilaskunnasta yksi edustaja. Ohjausryhmä koordinoi teemaviikon suunnittelua ja toteutusta valtakunnallisesti ja se kokoontuu neljä kertaa vuodessa.

Ohjausryhmän kokoukset pidetään helmikuussa, huhtikuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Vuonna 2011 ensimmäisessä kokouksessa päätetään teemaviikon aihe ja ajankohta, tehdään tiedotussuunnitelma hankkeelle, käsitellään hankkeessa tarvittavien henkilöiden palkkaaminen (graafikko hankkeen graafisen ilmeen suunnitteluun sekä ideapankin sisältävän nettiportaalin tekijä) ja käydään läpi hankkeen raportointikäytännöt. Ensimmäisen kokouksen jälkeen paikalliset koordinaattorit kokoavat vapaaehtoisista koostuvan työryhmän ympärilleen. Toisessa kokouksessa käydään läpi paikallisissa työryhmissä suunniteltuja tapahtumakonsepteja, päätetään teemaviikon yhteisestä tempauksesta, käydään läpi tiedotusmateriaaleja ja ohjeistetaan valittua nettiportaalin tekijää. Toisen kokouksen jälkeen paikalliset työryhmät tekevät budjettisuunnitelmat sekä ohjelmaehdotukset teemaviikoilleen.

Kolmannessa kokouksessa käsitellään teemaviikkojen viime hetken järjestelyjä, suunnitellaan jälkitiedotusta ja ideapankin toteutusta ja sovitaan uusien paikalliskoordinaattoreiden valinnasta, mikäli tarpeen. Teemaviikko toteutetaan kolmannen ja neljännen kokouksen välillä. Vuoden viimeisessä kokouksessa käydään läpi ideapankkia ja raportointia sekä keskitytään erityisesti ensimmäisen vuoden itsearviointiin. Vuonna 2012 ohjausryhmän toiminnan runko on pääpiirteittäin sama. Lisäyksenä siihen tulee muiden ylioppilaskuntien paikallisten kehytapahtumien hakemusten käsittely (toinen kokous) sekä loppuevaluaation (kolmas kokous) suunnittelu. Mikäli ylioppilaskuntien hakemuksia ei ehditä aikataulullisesti käsitellä ohjausryhmässä, päätökset tuen jakamisesta tekee valtakunnallinen hankekoordinaattori.

Ohjausryhmän lisäksi kullakin paikallisesti toteutettavalla teemaviikon osalla on oma paikallinen organisaationsa, joka vuoden 2011 aikana toteutetaan yksittäisillä paikkakunnilla aiempien vuosien rakenteella. Paikalliset koordinaattorit sekä ohjausryhmä kokonaisuudessaan valitaan jo vuoden 2010 syksyllä, jotta hanke voi lähteä käyntiin heti vuoden 2011 alussa. Paikalliset koordinaattorit kokoavat ympärilleen opiskelijoista koostuvan vapaaehtoisryhmän, jonka avulla teemaviikko paikallisesti toteutetaan. Jatkossa paikallista suunnitteluorganisaatiota on mahdollista kehittää ja yhtenäistää hankkeessa kerättyjen kokemusten valossa. Paikalliset koordinaattorit raportoivat oman paikallistapahtumansa itsenäisesti hankkeen käyttöön. Paikallistapahtumien raportointia pyritään yhtenäistämään siten, että tiedot ovat vertailukelpoisia ja helposti hyödynnettävissä. Kukin paikkakunta toimittaa tapahtumista myös yksityiskohtaisen talousraportin SYL:lle, joka hoitaa koko hankkeen talousraportoinnin ulkoasiainministeriölle. Paikallisten koordinaattoreiden tehtäviin kuuluu paikallisen viikon järjestäminen, paikallistason materiaalin tuottaminen sekä tapahtumasta raportointi.

Hankkeeseen osallistuu vapaaehtoistyönä myös SYL:n kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta KENKKU, joka koostuu ylioppilaskunnista valituista kehitysyhteistyön asiantuntijoista. KENKKUn tehtävänä hankkeessa on motivoida ja osallistaa omasta puolestaan ylioppilaskuntia hankkeeseen mukaan. SYL osallistuu hankkeen kustannuksiin tarjoamalla ohjausryhmän käyttöön kokoustilat sekä tarjoamalla hallinnollisia palveluita (kuten kirjanpito) hankkeelle yhdessä ylioppilaskuntien kanssa.

Hankkeen valtakunnallisesta toteutuksesta ja raportoinnista vastaa hankkeeseen

palkattava osa-aikainen hankekoordinaattori. Hankekoordinaattorin tehtäviin kuuluu ohjausryhmän kokousten sihteerinä toimiminen, ohjausryhmän tapaamisten koordinointi ja järjestäminen, yhteydenpito toimijoiden välillä ja muiden ylioppilaskuntien motivointi sekä yhdessä ohjausryhmän kanssa valtakunnallisen tiedotuksen ja markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen, materiaalin toteuttaminen, graafikon ja nettiportaalin toteuttajan rekrytointi, hankkeesta raportointi ja yleisesti valtakunnallisen osuuden tuottaminen.

1.2.Valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikko

Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan valtakunnallinen yliopisto-opiskelijoiden kehitysyhteistyöaiheinen teemaviikko syksyisin vuosina 2011 ja 2012.

Ensimmäisenä vuonna hankkeeseen osallistuvista ylioppilaskunnista löytyy jo vankkaa osaamista viikkojen toteutukseen. Kehitysyhteistyöviikkoja on järjestetty Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä jo useiden vuosien ajan. Osa on hakenut viikkojen järjestämiseen ulkoasiainministeriön tukea ja osa on järjestänyt ne pienimuotoisemmin omilla resursseillaan. Kaikissa neljässä ylioppilaskunnassa toimii aktiivinen kehitysyhteistyöhön keskittynyt valiokunta tai jaosto. Lisäksi ylioppilaskuntien alla toimii useita kehitysyhteistyöstä kiinnostuneita pienempiä opiskelijajärjestöjä. Valiokunnat ja jaostot tukevat paikallisen koordinaattorin työtä ja keräävät järjestäjiä. Taloushallinnossa ryhmiä tukevat ylioppilaskuntien kehitysyhteistyöstä vastaavat sihteerit. Tiedotuksessa apua ja osaamista näkyvyyden, viestintätapojen ja kanavien löytämisessä saadaan ylioppilaskuntien tiedottajilta.

Toisena vuonna mukaan tulevista muista ylioppilaskunnista löytyy osaamista tapahtumien, tempausten ja koulutusten järjestämiseen sekä tiedotukseen. Hankkeen myötä saattaa viritä kiinnostusta perustaa uusia kehyjaostoja, -valiokuntia tai -ryhmiä. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman helposti toteutettavia konsepteja, joihin eri ylioppilaskunnat voivat osallistua myös pienemmillä resursseilla.

1.3.Hankkeen näkyvyys

Hankkeella on tarkoitus saada myös valtakunnallista näkyvyyttä mediassa. Tähän pyritään järjestämällä teemaviikon aikana yksi yhteinen mediakynnyksen ylittävä tempaus, joka toteutuu jokaisella paikkakunnalla yhtä aikaa. Tempaus päätetään ohjausryhmän toisessa kokouksessa. Resursseina sen markkinoimiseen käytetään ohjausryhmän ja koordinaattoreiden lisäksi SYL:n ja ylioppilaskuntien tiedottajia.

Hankkeelle suunnitellaan yhtenäinen visuaalinen ilme. Sitä varten hankkeeseen palkataan graafikko, jonka tehtävänkuvaan kuuluu bannerin, flyerin ja yleisjulisteen suunnittelu sekä pohjan tekeminen paikallisten teemaviikon ohjelmalehtisiä varten. Materiaaleihin on varattu hankkeen budjetissa varoja porrastetusti niin, että toisena vuonna materiaalin määrä nousee, koska mukana on useampia ylioppilaskuntia. Nettiportaaliin tulee ideapankin lisäksi paikalliset raportit sekä valokuvia ja videopätkiä tapahtumista. Valtakunnallisten kehitysyhteistyöviikkojen järjestämistä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin ja siksi nettiportaalin rooli tiedonsiirtäjänä on keskeinen. Keskeistä on myös ideapankin käytettävyys, jotta eri toimijoiden on helppo lisätä ja kommentoida materiaalia.

1.4.Hankkeen kehityskasvatuksen menetelmät

Opiskelija on hankkeessa aktiivinen tiedon tuottaja, omaksuja ja sen soveltaja. Lähestymistapa seurailee kriittisen pedagogiikan teoriaa, missä korostetaan tiedostamisen, kyseenalaistamisen ja kriittisen lukutaidon merkitystä yksilön elämänhallinnassa. Keskeistä on myös yhdessä oppiminen, tiedon linkittäminen tunteisiin ja aisteihin (eli kokemukselliseen ainekseen), tekemällä oppiminen sekä valmiiden ideologisten mallien ja valtarakennelmien haastaminen. Tästä juontuu kehitysyhteistyöviikkojen aiempien vuosien toteutusmalli, jossa sisällöllisesti raskaampaa ja haastavampaa aineista yhdistellään kokemukselliseen ja elämykselliseen yhteistoimintaan.

Hankkeessa pyritään hyödyntämään monipuolisesti jo olemassa olevia kansainvälisyyskasvatuksen metodeja ja löytämään niistä kohderyhmälle parhaiten soveltuvat. Iso osa kansainvälisyyskasvatuksen menetelmistä on suunniteltu yläkouluikäisille eivätkä sellaisenaan suoraan sovellu yliopisto-opiskelijoihin. Aiempina vuosina periaatteena on ollut, että ohjelma ja tapahtumat ovat pääsääntöisesti ilmaisia, jotta kynnys osallistua kehitysyhteistyöviikon tapahtumiin olisi matala. Hankkeessa ei tuoteta uutta pedagogista materiaalia.

1.5.Ohessa pelkistetty versio hankkeen toteuttamisaikataulusta vuosille 2011 ja 2012

Hankkeen ajallinen runkosuunnitelma

Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013-

Hankkeen suunnittelu Hankekoordinaattorin palkkaaminen

Ideapankin avaaminen Hankkeen loppuarviointi

Ohjausryhmän perustaminen Valtakunnallisen teemaviikon suunnitteleminen ja toteuttaminen pilottiylioppilaskunnissa

Valtakunnallisen teemaviikon tunnetuksi tekeminen

Yhteistyökuvioiden vahvistaminen

Valtakunnallisen teemaviikon tunnetuksi tekeminen

Paikallisten tapahtumien laajentaminen uusille paikkakunnille

Uusien yhteistyökuvioiden haku ylioppilasliikkeessä

Uusia yhteistyökuvioita valtakunnallisesti

4b. Kumppanuudet

Nimeä ja kuvaile yhteistyökumppanit ja heidän tehtävänsä sekä merkitys hankkeen tavoitteiden kannalta.

Hankkeessa tärkeänä ajatuksena on vahvistaa ylioppilaskuntien välisiä kumppanuuksia kehitysyhteistyösektorilla. Ensimmäisenä vuonna hanke perustuu SYL:n ja neljän ylioppilaskunnan väliseen kumppanuuteen. Toisena vuonna kumppanuutta laajennetaan muihin ylioppilaskuntiin ja tarjotaan kaikille Suomen ylioppilaskunnille ideoita ja mahdollisuuksia osallistua valtakunnalliseen kehitysyhteistyöaiheiseen teemaviikkoon. Paikallisesti pyritään hyödyntämään muiden järjestöjen ja toimijoiden käynnissä olevia kansainvälisyyskasvatushankkeita sekä sitouttamaan paikallistoimintaan relevantteja

yhteistyökumppaneita aiempien vuosien tapaan. Hankkeessa kartoitetaan mahdollisuuksia etsiä kumppaneita myös yksityissektorilta valtakunnallisen näkyvyyden lisäämiseksi.

SYL on ylioppilaskuntien kattojärjestönä luonteva taho hankkeen yleiskoordinointiin. Ylioppilaskunnat ovat puolestaan paikallisesti parhaita osaajia, ja tietävät millaisia tapahtumia on resurssien puolesta mahdollista järjestää ja minkälaiset tapahtumat toimivat parhaiten hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi kussakin ylioppilaskunnassa. Hankkeessa on huomioitava ylioppilaskuntien päätöksentekomekanismit. Hankkeeseen osallistumisesta päättää paikallisen ylioppilaskunnan hallitus ennen hankkeeseen mukaan lähtemistä. Pilottiylioppilaskunnat ovat sitoutuneet hankkeeseen vuosille 2011 ja 2012. Muut ylioppilaskunnat tekevät päätöksen mukaan lähtemisestä vuoden 2011 aikana. Alustavassa kartoituksessa myös muut ylioppilaskunnat ovat pitäneet hanketta erinomaisena ideana. Sitovia osallistumisia ei kuitenkaan voida varmistaa tässä vaiheessa.

Pilottiylioppilaskunniksi hankkeeseen ovat sitoutuneet Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY), Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy), Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY), joilla on kaikilla usean vuoden kokemus niin kehitysyhteistyöviikkojen järjestämisestä kuin muustakin kehitysyhteistyöstä. Esimerkiksi Turun yliopiston ylioppilaskunta on toteuttanut kehitysyhteistyöhankkeita ulkoasiainministeriön tuella jo yli kymmenen vuoden ajan. Kehitysyhteistyöviikkoja tai -päiviä Turun yliopiston ylioppilaskunnassa on järjestetty jo vuodesta 1998. Jäseniä TYYssä on tällä hetkellä noin 15 000 opiskelijaa.

Opiskelijat saavutetaan ja kasvatukselliset tavoitteet toteutetaan tekemällä yhteistyötä erilaisten paikallistoimijoiden kanssa aiempien vuosien tapaan. Näistä kumppanuuksista tärkeimpiä ovat korkeakoulut, korkeakoulujen alaiset laitokset ja yksiköt, paikalliset kansalaisjärjestöt (erityisesti kehitys-, rauhan-, kotouttamis-, maahanmuuttaja-, nuoriso- ja kulttuurijärjestöt), paikalliset kulttuuritahot, yliopistoon kytkeytyvät yksityiset toimijat (kuten painotalot ja ruokalat) sekä paikalliset viranomaiset, kaupunki, KEPA, KEHYS ja ministeriöt. Yhteistyötahot vaihtelevat osallistuvien paikkakuntien mukaan. Niillä ylioppilaskunnilla, joissa kehitysyhteistyöviikko on vakiintunutta toimintaa, on myös vakiintuneita yhteistyömalleja viikon toteuttamiseen.

Esimerkiksi Tampereella vuonna 2009 järjestetyllä kehyviikolla yhteistyötä oli seuraavien toimijoiden kanssa: Bharatiya (Indian) Students Union of Finland, Fazer Amica Minerva, Globaali Sosiaalityö ry, Juvenes-Yhtiöt Oy, Kasvatustieteen päivät 2009, Pirkanmaan elokuvakeskus, Somana ry, Sosiaalityön tutkimuksen laitos, Suomen UNIFEM, Tampereen Rasmus-verkosto, Tampereen Yliopiston Reilun kaupan kannatustyöryhmä, TJS Opintokeskus, UNIFEM:n Tampereen paikallistoimikunta ja Yhdyskuntatieteiden laitos (pois lukien yksittäisten puhujien ja luennoitsijoiden edustamat tahot). Turun yliopiston ylioppilaskunnan vuoden 2009 kehitysyhteistyöviikon yhteistyökumppaneita olivat mm. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (TUO), WWF, SPR, TYYn kummikohde Zimbabwen Aids-orvot ry.

5a. Tulokset

Mitä tuloksia hankkeella pyritään saavuttamaan?

Hankkeella tavoitellaan kolmea päätulosta: 1. Yhteisen kehitysyhteistyöaiheisen teemaviikon kehittäminen ja toteuttaminen

pilottiylioppilaskunnissa (HYY, TYY, Tamy ja JYY) vuonna 20112. Kehitysyhteistyöaiheisten tapahtumakonseptien mallintaminen ja sovittaminen muiden ylioppilaskuntien tarpeisiin ideapankin muodossa vuoden 2012 alussa 3. Toimintamallin laajentaminen ja vakiinnuttaminen valtakunnalliseksi vuonna 2012

Hankkeen tavoitteisiin päästään järjestämällä valtakunnallinen teemaviikko, jolle haetaan suurempaa näkyvyyttä ja osallistujamäärää kuin aikaisemmille yksittäisille kehyviikoille ja -tapahtumille eri ylioppilaskunnissa. Ensimmäisenä vuonna kerätään kokemuksia hyvin toimivista konsepteista ja ideoista, joita voidaan hyödyntää ylioppilaskunnissa laajemmin vuonna 2012.

Viestintä- ja kehityskasvatushankkeita toteutetaan valitettavan vähän pääkaupunkiseudun ulkopuolella, valtakunnallisia hankkeita lukuun ottamatta. Suunnitteilla olevassa kehittämishankkeessa on tarkoitus säilyttää paikallista heterogeenisyyttä ja ruohonjuuritasolta nousevia teemoja myös jatkossa – tapahtumien yhtenäistäminen ei tarkoita saman konseptin toteuttamista sellaisenaan eri paikkakunnilla, vaan ensisijaisesti yhtenäistä kattoteemaa ja hyvien käytäntöjen ja ideoiden jakamista. Paikallisesti yhteistyötä jatketaan myös vanhojen kumppanien kanssa, siinä määrin kuin se on mahdollista.

5b. Hankkeen vaikutukset

Millaisiin vaikutuksiin hankkeella pyritään?

Hankkeen tarkoituksena on saada laajempaa näkyvyyttä ja sitä kautta vaikuttavuutta ylioppilaskuntien järjestämille kehityskysymyksiä käsitteleville teemaviikoille. Näkyvyyden kasvun myötä pyritään saamaan enemmän opiskelijoita kiinnostumaan kehityskysymyksistä, erityisesti pyritään tavoittamaan niitä opiskelijoita, jotka lähtökohtaisesti eivät ole kiinnostuneita kehityskysymyksistä. Pyrkimyksenä on saada opiskelijat aktiivisemmin mukaan ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimintaan (esimerkiksi valiokunnat, jaostot ja kerhot) sekä kiinnostumaan muiden järjestöjen kehitysyhteistyötoiminnasta. Hankkeen avulla pyritään lisäämään opiskelijoiden tietoutta kehityskysymyksistä.

Hankkeen avulla myös tiivistetään yhteistyötä kehitysyhteistyöasioissa ylioppilaskuntien kesken sekä SYL:n ja ylioppilaskuntien välillä. Tällöin myös kehitysyhteistyötä vähemmän tehneet ylioppilaskunnat saavat vertaistukea sekä hankkeen kautta konkreettisia toimintamalleja omaan toimintaansa. Hankkeen tarkoituksena on luoda kehitysyhteistyötempausten järjestämiseen yksinkertaisia konsepteja, joihin on helppo tarttua. Hankkeen puitteissa mahdollistetaan myös rahallisesti tempausten järjestäminen.

6. Seuranta

Miten hankkeen tavoitteiden toteutumista, tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan? Millaisia laadullisia ja määrällisiä mittareita käytetään?

Kukin paikallinen teemaviikko raportoi paikallistason toiminnasta ja varojen käytöstä vuosittain suoraan hankkeen ohjausryhmälle ja SYL:lle. Raportointia varten luodaan yhtenäinen raportointimalli, jotta tieto on vertailukelpoista ja helposti sovellettavissa. Yksittäisiä uusia toimintamalleja kokeillaan eri paikkakunnilla, ja onnistuneista kokeiluista koostetaan vuoden 2012 alussa nettiportaaliin ideapankki myös muiden opiskelijajärjestöjen käyttöön. Nettiportaalissa mahdollistetaan konseptien kommentointi ja palautteen antaminen niistä.

Koko hankkeen onnistumista mitattaessa on tärkeää arvioida valtakunnallisen toimintamallin hyötyjä ja haasteita. Erityisesti toimintamallin vakiintumiseen ja käytäntöjen jakamiseen tulee arvioinnissa kiinnittää huomiota. Vakiintumista voi mitata esimerkiksi näkyvyyden kasvulla valtakunnallisesti, tunnettavuuden lisääntymisellä kohderyhmän parissa ja toimintaan osallistuvien ylioppilaskuntien määrällä sekä paikallisten tapahtumien määrällä, laadulla ja osallistujamäärillä.

Vuonna 2011 tarkoituksena on kasvattaa kehitysyhteistyön teemaviikoille osallistuvien ihmisten määrää 10 % vuodesta 2011 vuoteen 2012 Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Tavoitteena vuodelle 2012 on saada kymmenen ylioppilaskuntaa osallistumaan valtakunnalliseen kehitysyhteistyön teemaviikkoon.

Hankkeen onnistumista seurataan myös jatkuvalla itsearvioinnilla, joka kohdistuu paikallisten tapahtumien toteutukseen. Itsearviointi pitää sisällään ainakin markkinoinnin onnistumisen, tapahtumien ohjelman, aiheen, käytännön järjestelyt ja osallistujilta saadun palautteen. Ohjausryhmässä suoritetaan itsearviointia hankkeen etenemisestä joka kokouksessa sekä käsitellään paikallisista tapahtumista saatu palaute vuoden viimeisessä kokouksessa. Ideapankissa on osio, jossa ylioppilaskunnat voivat kommentoida järjestettyjä tapahtumia sekä antaa palautetta niistä.

Hanke arvioidaan sen päätyttyä vuoden 2013 alussa osana hankkeen budjettia.

7a. Kustannusarvio v. 2011

Kokonaiskustannukset kustannuslajeittain (eriteltävä liitteessä A) Erittele kaikki kulut liitteessä A: (esim. palkka- ja sivukulut sekä palkattavien henkilöiden nimet Matti Meikäläinen: palkka 1000e+sivukulut 300e=yhteensä 1300e).Palkkaa ja päivärahaa ei makseta samanaikaisesti.

Kustannuslaji Yhteensä

A1 Henkilökulut: palkka- ja sivukulut: 12250

matka- ja majoituskulut: 2600

muut henkilökulut:

Yhteensä: 14850

A2 Ostetut palvelut: palkkiot: 8500

matka- ja majoituskulut:

muut kulut:

Yhteensä: 8500

A3 Hallintokulut 600

Yhteensä: 600

A4 Materiaalit ja muut hankinnat 2000

Yhteensä: 2000

A5 Muut kulut 11050

Yhteensä:

Hankkeen kokonaiskulut yhteensä: 37000

7b. Kustannusarvio v. 2012

Kokonaiskustannukset kustannuslajeittain (eriteltävä liitteessä A)

Erittele kaikki kulut liitteessä A: (esim. palkka- ja sivukulut sekä palkattavien henkilöiden nimet Matti Meikäläinen: palkka 1000e+sivukulut 300e=yhteensä 1300e).Palkkaa ja päivärahaa ei makseta samanaikaisesti.

Kustannuslaji Yhteensä

A1 Henkilökulut: palkka- ja sivukulut: 13750

matka- ja majoituskulut: 4800

muut henkilökulut:

Yhteensä: 18550

A2 Ostetut palvelut: palkkiot: 7500

matka- ja majoituskulut:

muut kulut:

Yhteensä: 7500

A3 Hallintokulut

800

Yhteensä: 800

A4 Materiaalit ja muut hankinnat

3050

Yhteensä: 3050

A5 Muut kulut 15550

Yhteensä: 15550

Hankkeen kokonaiskulut yhteensä: 45450

Viestintä- ja kehityskasvatustuki 2011-2012 68 950

Omarahoitus rahana vuosille 2011-2012 ja lähde 3500 (SYL)

Omarahoitus vapaaehtoistyönä vuosille 2011-2012 ja kuvaus 10000 (paikallisten kehyviikkojen

järjestäminen)

Muu rahoitus vuosille 2011-2012 ja lähde -Hankkeen kokonaisrahoitus vuosille 2011-2012 yhteensä 82450

HUOM! Mikäli tila ei riitä, hankesuunnitelma tai sen osa voidaan esittää erillisellä liitteellä. Lomakkeen voi täyttää tietokoneella, jolloin luettelon osia voi muokata sopivan kokoisiksi tai lisätä/vähentää. Käsittelyn helpottamiseksi pyydämme ensisijaisesti käyttämään yllä olevaa jaottelua.

Hakemukset, sitoumukset ja raportit toimitetaan ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kirjaamoon PL 403, 00023 Valtioneuvosto tai käyntiosoite Katajanokanlaituri 3, 00160 Helsinki.