Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
ILMARISENTALOUSENNUSTE
SYKSY 2017
ILMARISEN TALOUSENNUSTE
• Julkistus keväisin ja syksyisin
• Erityisesti yritysnäkökulma
• Keskiössä:
– BKT:n kasvu
– Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät)
– Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut
TALOUS-NÄKYMÄT
ILMARISEN ENNUSTE: TALOUS KASVAA 2,5 % VUONNA 2018
2016 2017 2018
BKT muutos, % +1,9 +3,0 +2,5
Yksityinen kulutus +2,1 +2,0 +2
Julkinen kulutus +1,8 +0 +0,5
Investoinnit +7,2 +5 +5
Tuonti +4,4 +6 +5
Vienti +1,3 +10 +5
Inflaatio, KHI-muutos +0,4 +1,0 +1,5
Ansiotason muutos +1,2 +0,5 +1,5
Työllisyysaste 68,7 69,3 70
Työttömyysaste 8,8 8,4 8,0
EMU-jäämä, % BKT:sta -1,9 -1,3 -0,4
Julkinen velka, % BKT:sta 63,1 63 62
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Talouskasvu on nopeutunut selvästi.
Investointien lisäksi vienti vahvassa
kasvussa.
Työllisyyden kasvu jatkuu.
Työmarkkinaratkaisut parantavat
kilpailukykyä vuosina 2017 ja 2018.
Vuodelle 2018 ennakoimme maltillisia
palkankorotuksia. Työnantajien sova-
maksut alenevat edelleen vuoteen 2020
asti kilpailukykysopimuksen mukaisesti.
TALOUS KASVAA 3 % VUONNA 2017 JA 2,5 % VUONNA 2018Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2010=100
80
85
90
95
100
105
110
18171615141312111009080706050403020100
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Vuonna 2016 alkanut
talouskasvu on
nopeutumassa. Kasvu
perustuu kotimarkkina-
kehityksen lisäksi
viennin elpymiseen.
YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU
Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2010=100
75
80
85
90
95
100
105
110
115
18171615141312111009080706050403020100
Julkinen
kulutus
Yksityinen
kulutus
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Yksityistä kulutusta
kasvattaa myönteinen
työllisyyskehitys sekä
matala säästämisaste
ja inflaatio.
Tuloverokevennysten
ansiosta ostovoiman
odotetaan kehittyvän
myönteisesti.
INVESTOINNIT KASVAVAT 5 % VUODESSA
Investoinnit ja ennuste, indeksi 2010=100
70
80
90
100
110
120
130
18171615141312111009080706050403020100
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Teollisuuden kone- ja
laiteinvestoinneissa
odotetaan kasvua
vuosille 2017 ja 2018.
Myös rakennus-
investoinnit jatkavat
kasvuaan.
UUDISRAKENTAMINEN KASVAA EDELLEEN NOPEASTIUudisrakentamisen kokonaistuotanto, vuosimuutos
-30
-20
-10
0
10
20
30
171615141312111009080706050403020100
Lähde: Tilastokeskus
%s
Rakennusinvestoinnit
vahvassa kasvussa
vuosina 2015-2018.
Silti rakentamisen
volyymi ei ole vielä
lähellä vuoden 2008
huippua.
VIENNIN KASVU ON LÄHTENYT LIIKKEELLE
Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2010=100
70
80
90
100
110
120
130
140
18171615141312111009080706050403020100
TuontiVienti
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Pitkään lamassa ollut
vienti on lähtenyt
kasvuun vuonna 2017.
Keskeisimmät
vientimaat ovat Saksa,
Ruotsi ja Yhdysvallat.
VIEMME ENEMMÄN KUIN TUOMME, MUTTA VAIHTOTASE ON EDELLEEN NEGATIIVINENKauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
1716151413121110090807
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Viennin heikkoudesta
huolimatta kauppatase
on pysynyt lähellä
tasapainoa usean
vuoden ajan. Tämä on
johtunut osin öljyn
hinnan laskusta, joka
on supistanut tuontia. Vaihtotase
Kauppatasemrd €
VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITATavaraviennin rakenne 12 kuukauden ajalta keskeisiin vientimaihin
SAKSA RUOTSI ALANKOMAAT USA KIINA YHTEENSÄ
Me Muutos
%
Me Muutos
%
Me Muutos
%
Me Muutos
%
Me Muutos
%
Me Muutos
%
Puu- ja paperituotteet 1 783 -5,7 534 12,3 290 4,1 749 3,6 955 23,1 11 480 -0,2
Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö 151 -32,3 1 017 -4,9 713 52,0 450 25,9 0 124,4 4 452 17,5
Kemialliset aineet ja tuotteet 542 -9,8 618 1,1 375 25,1 458 33,0 228 12,7 5 932 3,3
Metallit- ja metallituotteet 1 382 8,2 1 004 12,8 1 547 6,3 331 21,1 132 86,2 7 259 10,2
Teollisuuden koneet 530 -8,6 598 -7,1 377 9,6 706 4,8 665 11,9 8 328 1,5
Sähkökoneet- ja laitteet 328 13,6 252 -4,0 295 26,4 423 6,2 448 33,0 4 247 6,0
Kuljetusvälineet 1 655 -3,8 417 -11,1 32 10,7 72 -14,3 21 41,8 4 251 8,9
Yhteensä 7 138 -2,5 5 823 2,3 3 924 16,1 4 191 15,1 3 071 23,3 55 731 6,0
Lähde: Ilmarinen, Tulli
TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITATavaratuonnin rakenne 12 kuukauden ajalta keskeisistä tuontimaista
SAKSA VENÄJÄ RUOTSI KIINA ALANKOMAAT YHTEENSÄ
Me Muutos
%
Me Muutos
%
Me Muutos
%
Me Muutos
%
Me Muutos
%
Me Muutos
%
Puu- ja paperituotteet 127 -8,1 404 1,4 231 -7,0 31 -7,3 46 -8,7 1 487 -2,3
Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö 62 34,6 5 044 21,9 1 416 4,8 1 44,5 219 -16,0 7 983 16,1
Kemialliset aineet ja tuotteet 1 320 0,0 615 8,2 498 1,1 103 11,4 534 -7,0 6 619 0,1
Metallit- ja metallituotteet 691 7,3 886 294,1 478 13,7 299 10,3 118 19,2 4 769 30,5
Teollisuuden koneet 1 535 5,4 60 -20,8 680 3,6 305 0,3 184 12,5 5 583 2,0
Sähkökoneet- ja laitteet 735 -1,5 46 44,4 487 3,0 1 881 11,1 453 20,3 7 130 8,2
Kuljetusvälineet 1 734 11,0 2 45,8 570 22,4 56 5,0 102 91,1 5 738 1,1
Yhteensä 8 669 5,4 7 796 35,6 6 485 6,2 4 296 6,4 3 450 6,4 58 579 7,3
Lähde: Ilmarinen, Tulli
KULUTTAJAT JA YRITYKSET USKOVAT AIEMPAA PAREMPIIN SUHDANNENÄKYMIINKuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
18171615141312111009080706050403020100
Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto
s
Kuluttajien luottamus
heijastuu yksityisen
kulutuksen kasvuun ja
säästämisasteen
laskuun.
Erityisesti yli 10
työntekijän yritykset
uskovat parempiin
kasvunäkymiin
Kuluttajat
Teollisuus-
yritykset
SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN
Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa
127114
68
183
270
119
93
290
152
0
50
100
150
200
250
300
350
1615141312111009080706050403020100
Suomi
Ruotsi
Lähde: Tilastokeskus, OECD
s
Kotitalouksien velka on
kasvanut enemmän
kuin tulot. Velkaantu-
misaste on yli EU:n
keskiarvon, mutta alle
Ruotsin, Tanskan,
Irlannin ja Hollannin.
Euro-alueSaksa
TanskaHollanti
Iso-Britannia
%
Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot
TYÖ-MARKKINAT
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET LASKEVAT VUONNA 2017Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste
1,71,2
-2,3
1
1,72
-3
-2
-1
0
1
2
3
2015 2016 2017 2018 2019 2020
Palkkaliukuma
Sopimuspalkka
Sosiaali-vakuutusmaksut
Työaika
Vaikutus yhteensä
Lähde: Ilmarinen
s
Kiky-sopimuksen
mukaan palkkoja ei
koroteta vuonna 2017
lainkaan ja työaika
pitenee. Lisäksi
sosiaaliturvamaksujen
alennukset pienentävät
työvoimakuluja
vuosina 2017–2019.
%
MYÖS PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ON KÄÄNTYNYT LASKUUNTyöttömyysaste ja ennuste, 12 kk keskiarvo
8,0
9,4
6,4
0
2
4
6
8
10
12
14
1918171615141312111009080706050403020100
Työttömyys
(TEM)
Työttömyys
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö
s
Pitkäaikaistyöttömiä oli
elokuussa 102 000.
Määrä on vähentynyt
20 % viime vuodesta.
Vaikeasti työllistyviä oli
189 000 eli yli 60 %
työttömien määrästä.
%
SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON PARHAITA EU-MAITA ALHAISEMPITyöllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste
7071
68
60
65
70
75
80
18171615141312111009080706050403020100
Ruotsi
Suomi
SaksaIso-Britannia
Lähde: Ilmarinen, OECD
s
Suomen työllisyysaste
on parhaita maita
jäljessä, mutta silti EU-
maiden keskiarvoa
parempi.
EU-maat
%
SUOMEN KILPAILUKYKY PARANEE VUOSINA 2017 JA 2018Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2000=100
90
100
110
120
130
140
18171615141312111009080706050403020100
Saksa
Suomi
RuotsiIso-Britannia
Lähde: Ilmarinen, OECD
s
Kiky-sopimuksen
ansiosta Suomen
työvoimakustannusten
nousu jää selvästi
kilpailijamaita pienem-
mäksi lähivuosien
aikana, minkä
seurauksena hinta-
kilpailukyky paranee.
Euro-alue
SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY-VERTAILUISSA ON NOUSSUTSuomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa
1
6
11
16
21
26
171615141312111009080706050403020100
WEF
sija 10/137
IMD
sija 15/63
Lähde: IMD ja WEF
s
Sveitsi, Singapore ja
Yhdysvallat ovat
kilpailukykyvertailujen
kärkisijoilla.
Suomi häviää
vertailuissa Euroopan
kärkimaille, kuten
Saksalle, Ruotsille ja
Iso-Britannialle
SOTE-PALVELUT JA HENKILÖSTÖVUOKRAUS TYÖLLISTÄVÄT YHÄ ENEMMÄNHenkilöstömäärän kehitys eri toimialoilla, 2007=100
60
80
100
120
140
160
16151413121110090807
Tietokoneiden ja sähkölaitteiden valmistus
Teollisuus yhteensä
RakentaminenPalvelualat yhteensä
Henkilöstövuokraus
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
Tietojenkäsittelypalvelut
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ NOUSI PALVELUALOILLA VUONNA 2016
Yritysten lukumäärä, henkilöstömäärä ja keskipalkka eri toimialoilla vuonna 2016
Yritysten lkm ja
kehitys v. 2015
Henkilöstömäärä ja
kehitys v. 2015
Keskipalkka* ja
kehitys v. 2015
Teollisuus yhteensä 23 500 -2 % 314 000 -3 % 47 700 +3 %
Tietokoneiden ja sähkölaitteiden valmistus 970 -1 % 35 100 -6 % 64 700 +6 %
Rakentaminen 41 000 -2 % 158 000 +4 % 37 700 +3 %
Kauppa 42 700 -2 % 239 000 -0 % 36 700 +2 %
Palvelualat yhteensä 169 000 +1 % 626 000 +2 % 36 900 +2 %
Kuljetus ja varastointi 20 700 -2 % 121 000 -2 % 36 700 +2 %
Henkilöstövuokraus 1 400 +3 % 48 100 +15 % 28 000 +1 %
Terveys- ja sosiaalipalvelut 18 600 -1 % 71 700 +6 % 32 500 +3 %
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus*Keskipalkka vuodessa = Palkkasumma/ henkilöstömäärä
JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET
VELKASUHTEEN KASVU PYSÄHTYY VUONNA 2018 Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, % BKT:sta
6263
29
43
0
10
20
30
40
50
60
70
18171615141312111009080706050403020100
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
Jäämä, mrd euroa
2016 2017 2018
Valtio –5,9 –5 –3
Kunnat –1,0 –1 –1
Sotu +2,8 +3 +3
Yhteensä
% BKT:sta
–4,1
–1,9 %
–3
–1,3 %
–1,0
–0,4 %
Velka, mrd euroa
2016 2017 2018
Valtio 115,8 121 124
Kunnat 19,6 20,5 21,5
Sotu 2,3 1 0
Yhteensä
% BKT:sta
136,1
63,1 %
142,5
63 %
145,5
62 %
%
VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJAJulkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa
136
6159
199
121
68
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
18171615141312111009080706050403020100
mrd €
Valtion ja
kuntien velka
Eläkevarat
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Eurostatin ja OECD:n
käytännön mukaan
kaikki lakisääteiseen
eläkejärjestelmään
kuuluvat varat mukaan
lukien yksityisen
sektorin työeläkevarat
tilastoidaan osaksi
julkisen sektorin
taloutta.
ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET NOIN 30 MILJARDIIN EUROONEläkemenot ja -maksut, mrd euroa
30
14
10
16
7
41
14
0
5
10
15
20
25
30
1612080400969288848076
mrd €
Kokonais-
eläkemeno
Yksityisen sektorin
eläkemenoYksityisen sektorin
eläkemaksutulo
Lähde: Kela, Eläketurvakeskus
s
Eläkelaitosten maksa-
mat eläkkeet ovat
kaksinkertaistuneet
vuodesta 2000.
Yksityisen sektorin
työeläkkeiden lisäksi
Keva maksaa eläkkeitä
4,6 mrd €, valtio mak-
saa eläkkeitä 4,5 mrd €
ja Kela maksaa eläke-
etuuksia 2,7 mrd €.
VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2010Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste
44
34
2723
18
33
2622
18
0
10
20
30
40
50
2040203020202010200019901980
Koko Suomi
Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinenLähde: Tilastokeskus
s
Suomessa väestö
keskittyy kasvu-
keskuksiin ja erityisesti
yliopistokaupunkeihin,
mikä näkyy niissä
keskimääräisempänä
edullisempana
ikärakenteena.
%
Yliopistokaupungit
JOHTO-PÄÄTÖKSIÄ
Riskit
• Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta
• Rahapolitiikan muutos kiristyvämpään suuntaan
• Suuret valuuttakurssimuutokset
Mahdollisuudet
• Luottamus pysyy vahvana
• Investointitavaroiden globaali kysyntä kasvaa
• Suomen kilpailukyvyn paraneminen jatkuu
GLOBAALIT NÄKYMÄT PARANTUNEET, MUTTA RISKIT ENNALLAAN