Embed Size (px)
Citation preview
1
Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin
edistämiseksi v. 2011 - 2014
IMATRAN KAUPUNKI
2
Ohjelman tekijä (työryhmä ja kokoonpano):Ohjelman tekijä (työryhmä ja kokoonpano):Ohjelman tekijä (työryhmä ja kokoonpano):Ohjelman tekijä (työryhmä ja kokoonpano): Tiina Kirmanen, Jaana Behm, Ulla Laine, Jaana Peltola, Anne Korhonen, Kirsi Mäyrä, Karina Mankki, Maija-Liisa Hallikainen
Toimielin, päätöspvm, §:Toimielin, päätöspvm, §:Toimielin, päätöspvm, §:Toimielin, päätöspvm, §:
VasVasVasVastuuhenkilö:tuuhenkilö:tuuhenkilö:tuuhenkilö: Tiina Kirmanen
Lausunnon antajat:Lausunnon antajat:Lausunnon antajat:Lausunnon antajat:
Ohjelman tiivistelmä:Ohjelman tiivistelmä:Ohjelman tiivistelmä:Ohjelman tiivistelmä:
Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi 2011 – 2014
Toimenpideohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joilla imatralaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään vuosina 2011 – 2014. Ohjelma konkretisoi tavoitteita, jotka on linjattu kahdessa alueellisessa perheiden hyvinvointisuunnitelmassa. Imatran kaupunginvaltuusto on hyväksynyt nämä suunnitelmat vuoden 2010 alussa. Nämä suunnitelmat ovat:
• Lapsen ja nuoren hyvä arki. Lasten ja nuorten seudullinen strategia Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueella. Strategia on laadittu Seututyön ohjausryhmän tehtäväksi annosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.2.2010 § 21.
• Etelä-Karjalan seudullinen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä 2010-2013. Strategia on lakisääteinen. Lastensuojelulaki 12 § velvoittaa kuntaa tai kuntia yhdessä laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.1.2010 § 8.
Kaikki kunnan toimijat ovat vastuussa ehkäisevän lastensuojelun toteuttamisesta. Imatran kaupungin peruspalveluja kehitetään ohjelmakaudella niin, että lapsille ja perheille pystytään tarjoamaan oikea-aikaisesti apua ja tukea osana peruspalveluiden toimintaa. Tämä edellyttää työkäytäntöjen uudistamista, moniammatillisen yhteistyön lisäämistä, henkilöstön osaamisen kasvattamista sekä erityispalveluiden konsultatiivisen tuen varmistamista peruspalveluiden henkilöstölle. Palvelut ja tukitoimet viedään sinne, missä lapset, nuoret ja perheet arjessaan toimivat. Toimenpideohjelmassa kuvataan yhteensä 17 konkreettista toimenpidettä, joilla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistetään ohjelmakaudella Imatran kaupungissa. Kaikkien toimenpiteiden tavoite on seuraava:
• Lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan heidän kehitysympäristöissään: perheen kotona, koulussa, päivähoidossa, vapaa-ajan toiminnoissa. Kaikki lasten ja perheiden kanssa toimivat tahot tiedostavat osallisuutensa ja vastuunsa lapsen kehityksestä.
• Erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen riittävän varhain ja riittävän pitkäaikaisesti universaaleissa palveluissa kuten hyvinvointineuvola, varhaiskasvatus, koulun oppilashuolto, nuorisopalvelut. Tarve lähettää lapsi ja perhe asiakkaaksi erityispalveluihin vähenee ja erityispalveluiden kustannukset alenevat suunnitelmakaudella. Syntyy uudenlainen työskentelykulttuuri: avoin, moniammatillinen yhteistoiminta perheiden hyväksi Imatran kaupungissa. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus lisääntyy.
3
Asukasarviointi:Asukasarviointi:Asukasarviointi:Asukasarviointi:
Tavoitteena on, että imatralaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi lisääntyy ja hyvnvointi- ja terveyserot pienevät. Perheiden palvelut vastaavat tulevaisuudessa paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Lasten ja nuorten sekä perheiden vaikutusmahdollisuudet kunnan palveluiden kehittämiseen paranevat.
Ympäristöarviointi:Ympäristöarviointi:Ympäristöarviointi:Ympäristöarviointi:
Ei juurikaan positiivisia eikä negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Yritysarviointi:Yritysarviointi:Yritysarviointi:Yritysarviointi:
Syrjäytymisen ehkäisy varmistaa osaltaan osaavan työvoiman saatavuuden paikkakunnalla yritysten tarpeisiin. Perheissä ja kouluissa kasvatetaan terveitä, aktiivisia ja yritteliäitä tulevia aikuisia.
4
IMATRAN KAUPUNKI
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTILOMAKE
Toimiala: Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi
Ohjelman nimi: Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi 2011-2014
Suora Välillinen Sanallinen selvitys
VAIKUTUKSEN KOHDE ++/0/-- ++/0/-- (tarvittaessa liite)
1. Vaikutus päästöihin - pintavesien tilaan 0 0
- pohjaveteen 0 0
- maaperään 0 0
- ilmaan 0 0
2. Vaikutukset kulutukseen, tuotantoon ja energiaan - jätteiden määrän vähentämiseen 0 0
- jätteiden hyötykäyttöön ja kierrätykseen 0 0
- energian säästöön 0 0
- energia- ja materiaalitehokkuuteen 0 0
- uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön 0 0
- paikallisten luonnonvarojen käyttöön 0 0
3. Vaikutus aluerakenteeseen ja yhdyskuntaan
- olemassa olevan infran hyväksikäyttöön 0 0
- luonto- ja virkistysalueiden määrään ja laatuun 0 0
- luonnon- tai kulttuurimaisemaan ja -ympäristöön 0 0
- luontoalueiden yhtenäisyyteen 0 0
- uhanalaisiin ja harvinaisiin lajeihin 0 0
- luonnonsuojelualueisiin ja Natura 2000 -ohjelman kohteisiin 0 0
4. Vaikutukset liikenteeseen
- henkilöautoliikenteen kasvun hillitsemiseen 0 0 - palvelujen saavutettavuuteen, kuljetustarpeen vähenemiseen 0 +
- joukko- ja kevyen liikenteen osuuden kasvuun 0 0
- logistiikan tehostamiseen 0 0
Avoimen varhaiskasvatuksen käynnistyminen lähipalveluna saattaa vähentää lasten kuljettamista päivähoitoon
5. Vaikutukset ilmastonmuutokseen - energiatehokkuuden parantumiseen 0 0
- uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen
0 0
- ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen 0 0
- fossiilisten hiilidioksipäästöjen vähentämiseen 0 0
6. Vaikutukset ihmisiin - elinoloihin ja viihtyvyyteen + +
- terveyteen ja turvallisuuteen ++ ++
- osaamiseen ja omaan aktiivisuuteen ++ ++
Lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisääminen, lasten
5
- tasa-arvoon
++ ++
ja perheiden aktiivisuuden lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy, huono-osaisuuden vähentäminen
7. Vaikutus tutkimukseen ja koulutukseen - ympäristöteknologiaan 0 0
- ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon 0 0
- ympäristöosaamiseen ja tietoisuuteen + ++
Tavoitteena nuorten osallisuuden ja tietoisuuden mm. lähiympäristöstään lisääminen
8. Vaikutukset kansainväliseen yhteistyöhön - lähialueiden ympäristöpäästöihin 0 0
9. Muut ympäristövaikutukset
- muu vaikutus:
- muu vaikutus:
Ohjelmissa ja päätösten valmistelussa arvioidaan seuraavalla asteikolla:
(--) merkittävä haittavaikutus Suora:
Tarkoitetaan suoraan hankkeen toteuttamisesta
(-) vähäinen haittavaikutus aiheutuvia vaikutuksia
(0) ympäristölle neutraaleja
(+) vähäinen myönt. vaikutus Välillinen: Tarkoitetaan hankkeen toteuttamisen jälkeen
(++) merkittävä myönteinen vaikutus syntyviä tai hankkeen seurannaisvaikutuksia
6
IMATRAN KAUPUNKI YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTILOMAKE Toimiala: Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi
Ohjelman nimi: Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi 2011-2014
Positiivinen vaikutus Kyllä Neutraali Kyllä Negatiivinen vaikutus 1. Edistää elinkeinorakenteen
monipuolistumista x Kaventaa elinkeinorakenteen monipuolistumista
2. Lisää kunnan vetovoimatekijöitä x Vähentää kunnan vetovoimatekijöitä
3. Lisää yritysten liiketoimintamahdollisuuksia x
Vähentää liiketoimintamahdollisuuksia
4. Helpottaa yritysten logistiikkaa x Vaikeuttaa yritysten logistiikkaa
5. Helpottaa yritysten työvoiman saantia x Vaikeuttaa yritysten työvoiman saantia
6. Säästää yritysten toiminnan kustannuksia tai investointeja x
Aiheuttaa yrityksille toiminnan kustannuksia tai investointeja
Positiivisten vaikutusten lyhyt kuvaus 1. Syrjäytymisen ehkäisy turvaa tulevaisuudessa osaavan työvoiman saantia paikkakunnalla, Perheissä ja
kouluissa kasvatetaan terveitä, aktiivisia ja yritteliäitä tulevia aikuisia.
2. Hyvinvoinnin tukeminen parantaa kaupungin imagoa ja lisää perheiden maksukykyä esim. hankkia erilasia yksityisiä palveluja
3. Syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset pienevät
4.
5.
6.
Negatiivisten vaikutusten lyhyt kuvaus 1.
2.
3.
4.
5.
6.
7
Imatran kaupungin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelma 2011 – 2014 Luonnos 9.12.2010
Sisältö:
1. Johdanto
2. Tavoitteena lapsen ja perheen hyvä arki Imatralla
3. Imatralaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tila ja keskeiset haasteet
4. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen toimenpide-esitykset
5. Toimenpideohjelman seuranta
8
1. Johdanto Toimenpideohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joilla imatralaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään vuosina 2011 – 2014. Kohderyhmänä ovat imatralaiset 0-29-vuotiaat lapset ja nuoret sekä lapsiperheet. Ohjelman on laatinut työryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Tiina Kirmanen, sosiaalipalvelut (puheenjohtaja) Jaana Behm, mielenterveys- ja päihdepalvelut Ulla Laine, kasvatus- ja opetuspalvelut Jaana Peltola, terveyspalvelut Anne Korhonen, sosiaalipalvelut Kirsi Mäyrä, liikuntapalvelut Karina Mankki, nuorisopalvelut Maija-Liisa Hallikainen, kulttuuripalvelut Ohjausryhmänä ovat toimineet sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmät, jotka yhteisissä kokouksissaan linjasivat suunnitelman valmistumista. Luvun kolme on kirjoittanut ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Heli Hätönen. Ohjelma konkretisoi tavoitteita, jotka on linjattu kahdessa alueellisessa perheiden hyvinvointisuunnitelmassa. Imatran kaupunginvaltuusto on hyväksynyt nämä suunnitelmat vuoden 2010 alussa. Nämä suunnitelmat ovat: Lapsen ja nuoren hyvä arki. Lasten ja nuorten seudullinen strategia Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueella. Strategia on laadittu Seututyön ohjausryhmän tehtäväksi annosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.2.2010 § 21. LINKKI Etelä-Karjalan seudullinen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä 2010-2013. Strategia on lakisääteinen. Lastensuojelulaki 12 § velvoittaa kuntaa tai kuntia yhdessä laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.1.2010 § 8. LINKKI Uusi asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta velvoittaa kuntien terveyskeskuksia laatimaan yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa yhtenäisen toimintaohjelman, jossa on sovittu ko. asetuksessa säädettyjen palvelujen järjestämisestä. Toimintaohjelmassa tulee sopia mm. eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, työnjaosta, vastuuhenkilöistä ja menettelytavoista. Yhtenäiset toimintaohjelmat voivat keskeisiltä osiltaan olla osa lastensuojelulain edellyttämää suunnitelmaa, joka tehdään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009; Kuntaliiton yleiskirje 31/80/2009 LINKKI). Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös tämän asetuksen mukaisen toimintaohjelman.
9
2. Tavoitteena lapsen ja perheen hyvä, turvallinen arki Imatralla Sekä Lapsen ja nuoren hyvä arki –asiakirjassa että maakunnallisessa lastensuojelusuunnitelmassa korostetaan syrjäytymisen ehkäisyä ja peruspalvelujen vahvistamista. Lapsen ja nuoren hyvä arki –asiakirja korostaa, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on laaja-alaista toimintaa, joka toteutuu ensisijaisesti lasten ja nuorten arkiympäristössä. Asiakirjassa korostetaan lapsen oikeutta olla lapsi ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti ja saada tarvitsemaansa suojelua ja hoivaa. Painotetaan vanhempien ja muiden aikuisten vastuuta lapsen hyvinvoinnin toteutumisesta. Korostetaan myös, että vanhemmilla on oikeus saada tukea kasvatustyöhönsä. Tiivistelmä Lapsen ja nuoren hyvä arki - strategian linjauksista ja toimintasuosituksista: Etelä-Karjalan seudullinen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä 2010 – 2013 –asiakirjan tavoite on kunnan toimialojen yhteinen vastuunotto perheiden arjen sujumisesta ja hyvinvoinnin edistämisestä. Todetaan, että raskaita lastensuojelutoimenpiteitä ehkäistään ennen kaikkea hyvin toimivilla ja kattavilla peruspalveluilla. Toimenpide-ehdotukset ovat:
1. Peruspalveluiden riittävä resurssointi 2. Ehkäisevän työn kehittäminen 3. Lapsi- ja perhekohtaisen sosiaalityön toimintamuotojen kehittäminen
Suunnitelmassa todetaan, että kunnan eri toimialojen sitouttaminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin edellyttää arjen yhteistyötä käytännön tasolla. Kuntien kaikkien toimialojen lähipalveluyksikköjen esimiesten toimenkuvaan tulee kirjata vastuu moniammatillisen yhteistyön toteuttamisesta ja tavoitteen toteutumista tulee arvioida esimerkiksi tuloskeskusteluissa.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen strategiset linjaukset ja kehittämiskohteet
1) Oikeus olla lapsi, 2) Koti ja vanhemmuus, 3) Yhteisöllisyys, 4) Vapaa-aika, 5) Varhaiskasvatus ja koulu, 6) Palvelut ja yhteiskunta sekä 7) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuranta.
Toimintasuositukset strategisten linjausten toteuttamiseksi
1) Vanhemmalle riittävä tuki vanhemmuuteen, 2) Yhteisöllisyyden ja yhteisen vastuun tukeminen, 3) Lasten ja nuorten osallistumisen ja osallisuuden lisääminen, 4) Henkilöstön toimintaedellytysten varmistaminen sekä 5) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittymisen seurantajärjestelmien kehittäminen.
10
Lastensuojelun erityispalveluiden tarve ja kustannukset ovat Imatralla ja Lappeenrannassa korkeat. Suunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus vastaa valtakunnan keskiarvoa. Tässä toimenpideohjelmassa ei lähtökohtaisesti esitetä erillisten palvelujen lisäämistä erityisryhmille. Tavoitteena on, että Imatran kaupungin palveluissa esimerkiksi esteettömyys, yhdenvertaisuus ja monikulttuurisuus ovat sisään rakennettuina. Peruspalvelut soveltuvat kaikille ja tarvittaessa niitä räätälöidään yksiköllisten tarpeiden mukaisesti. Aluehallintovirasto on lähettänyt 29.1.2010 kunnille kirjeen:" Romanilapset ja –nuoret kuntien hyvinvointisuunnitelmissa". Kirjeessä pyydetään kiinnittämään huomiota romanilasten ja –nuorten hyvinvointiin lakisääteisiä hyvinvointisuunnitelmia laadittaessa. Imatran kaupungissa toimii romanityöryhmä, joka kehittää romanien elinoloja kunnassa sekä romaniväestön ja viranomaisten yhteistyötä. Imatralla vakituisesti asuvista henkilöistä on ulkomaalaisia 2,4 % (vuoden 2009 väestötietojen mukaan). Eri kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden erityiset tarpeet huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Henkilöstöä koulutetaan monikulttuurisuuteen. Tärkeä tavoite on myös vammaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten oikeus mahdollisimman tavalliseen elämään, itsemääräämiseen ja itsenäistymiseen, joita tuetaan ensi sijassa tarvittaessa "räätälöidyillä" peruspalveluilla. Vammaisten henkilöiden tarvitsemista palveluista mahdollisimman pieni osa on erityisiä vammaispalveluita. Imatran kaupungissa on valmisteilla uusi vammaispoliittinen ohjelma, jossa tullaan korostamaan sitä, että vammaispolitiikan kehittäminen on kunnan kaikkien toimijoiden vastuulla (nk. valtavirtaistaminen). Sähköistä asiointia ja tiedottamista kehitetään alueellisena yhteistyönä. Keskeisiä kumppaneita tässä kehitystyössä ovat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote sekä Kaakkois-Suomen kunnat. Kaikki kunnan toimijat ovat vastuussa ehkäisevän lastensuojelun toteuttamisesta. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa (lastensuojelulaki 3 a §). Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan perheiden arjen tukemiseen tähtäävillä palveluilla sekä lapsen tai nuoren yksilöllisiin tarpeisiin kohdistuvana tukena. Tärkeää ehkäisevää lastensuojelutyötä on myös lasten ja nuorten kasvuympäristöjen turvallisuuden, virikkeellisyyden ja esteettömyyden edistäminen. Lastensuojelulain edellyttämän ehkäisevän lastensuojelutyön toteuttaminen edellyttää lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistävän, lapsi- ja perhelähtöisen, ajattelutavan juurruttamista kaikkeen Imatran kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon. Imatran kaupungin peruspalveluja kehitetään suunnitelmakaudella niin, että lapsille ja perheille pystytään tarjoamaan oikea-aikaisesti apua ja tukea osana peruspalveluiden toimintaa. Tämä edellyttää työkäytäntöjen uudistamista, moniammatillisen yhteistyön lisäämistä, henkilöstön osaamisen kasvattamista sekä erityispalveluiden konsultatiivisen
11
tuen varmistamista peruspalveluiden henkilöstölle. Palvelut ja tukitoimet viedään sinne, missä lapset, nuoret ja perheet arjessaan toimivat. Seuraavassa luvussa kuvataan yhteensä 19 konkreettista toimenpidettä, joilla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistetään suunnitelmakaudella Imatran kaupungissa. Toimenpiteet on otsikoitu Lapsen ja nuoren hyvä arki –ohjelman toimenpidesuositusten mukaisesti. Kaikkien toimenpiteiden tavoite on seuraava:
Imatralaisia lasten ja perheiden palveluja on kehitetty viime vuosina vahvasti. On kehitetty erilaisia monialaisia yhteistyömuotoja, jotka ovat vakiintuneet osaksi käytännön toimintaa. Liitteessä kaksi on luettelo tällaisista jo olemassa olevista lasten ja perheiden palveluiden yhteistyömuodoista.
3. Imatralaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tila ja keskeiset haasteet Imatralaisten lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan tässä luvussa SotkaNet –tietokannasta kerättyjen hyvinvointiin liittyvien indikaattoreiden avulla. Vertailukohtana on käytetty koko maan keskiarvoja. Perherakenne, toimeentulo ja asuminen Imatralla on lapsiperheitä ja lapsia vähemmän kuin maassa keskimäärin. Lapsiperheitä on noin 36 % perheistä kun maassa keskimäärin luku on 40 %. Lapsiperheiden hyvinvoinnissa on keskeistä kiinnittää huomiota muun muassa perherakenteeseen, perheen toimeentuloon sekä asumiseen. Nämä tekijät ovat usein yhteydessä perheen hyvinvointiin sekä terveyseroihin väestöryhmien välillä. Imatralla yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on korkeampi kuin maassa keskimäärin. Toisaalta avioerojen määrä on laskenut ja on nykyään alhaisempi verrattuna maan keskiarvoon. Noin joka kymmenes lapsiperhe saa toimeentulotukea, mikä on hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Kehitys on kuitenkin ollut myönteinen toimentulotukea saavien perheiden määrän pienentyessä viimeisten vuosien aikana. Imatralla ja koko Etelä-Karjalassa asutaan yhä väljemmin. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä on edelleen pienentynyt ja määrä on maan keskiarvoa pienempi.
Lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan heidän kehitysympäristöissään: perheen kotona, koulussa, päivähoidossa, vapaa-ajan toiminnoissa. Kaikki lasten ja perheiden kanssa toimivat tahot tiedostavat osallisuutensa ja vastuunsa lapsen kehityksestä. Erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen riittävän varhain ja riittävän pitkäaikaisesti universaaleissa palveluissa kuten hyvinvointineuvola, varhaiskasvatus, koulun oppilashuolto, nuorisopalvelut. Tarve lähettää lapsi ja perhe asiakkaaksi erityispalveluihin vähenee ja erityispalveluiden kustannukset alenevat suunnitelmakaudella. Syntyy uudenlainen työskentelykulttuuri: avoin, moniammatillinen yhteistoiminta perheiden hyväksi Imatran kaupungissa. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus lisääntyy.
12
Vanhempien hyvinvointi ja lasten suotuisa kehitysympäristö Perheen aikuisten hyvinvointi on yhteydessä lasten ja nuorten suotuisaan kasvuun ja kehitykseen. Perheen aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat keskeinen riskitekijä lastan ja nuorten hyvinvoinnille. Erityisesti päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat Imatralla yleisiä. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi onkin syytä kiinnittää huomiota mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ketjun katkaisemiseen. Sekä lasten ja nuorten omat että vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat usein lasten ja nuorten huostaanottojen syynä. Imatralla huostassa olleiden lasten ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ei ole kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana, mutta luvut ovat kuitenkin edelleen korkeat valtakunnallisesti verrattuna. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen eräs riskitekijä on perheen sisäiset ristiriidat ja erityisesti perheväkivalta. Suomessa poliisin tilastojen mukaan perheväkivallan määrä on lisääntynyt koko 2000-luvun. Imatralla kehitys on tilastojen mukaan ollut päinvastainen. Vuonna 2009 poliisin kotihälytyksiä perheväkivallan vuoksi oli 81 kappaletta. Toisaalta poliisin oman arvion mukaan perheväkivaltatilanteiden määrä on huomattavasti tilastoitua suurempi. Toisaalta turvakodissa asiakkaina olleiden perheiden aikuisten ja lasten määrä on laskenut koko 2000-luvun lopun. Perheväkivaltaan liittyy usein runsas päihteiden käyttö. Nuorten terveys ja hyvinvointia tukeva ympäristö Imatralla nuorten koettu terveyden tila on parempi kuin maassa keskimäärin. Toisaalta samanaikaisesti erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen nuorten 16 - 24-vuotiaiden määrä on kuitenkin kasvanut ja määrä näyttäisi olevan edelleen kasvussa. Suuntaus on samanlainen koko maassa. Imatralla erityiskorvattavia lääkkeitä käyttävien nuorten osuus on kuitenkin korkeampi kuin maassa keskimäärin.
Kouluympäristö on keskeinen nuorten arkiympäristö ja näin ollen merkittävä tekijä nuorten hyvinvoinnin kannalta. Koulukiusattujen nuorten osuus Imatralla on laskussa, mutta samanaikaisesti myös läheiset ystävyyssuhteet ovat vähentyneet. Läheisten ystävyyssuhteiden puutteen on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi mielenterveydenongelmiin ja syrjäytymiseen. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, että yli puolet yläkoulun 8.- ja 9. luokan oppilaista kokee koulun fyysiset työolot puutteelliseksi. Koulutyöskentelyä haittaavat tekijät ovat esimerkiksi opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat ja tapaturmavaara. Huolestuttavaa onkin, että opiskeluvaikeudet ja koulu-uupumus ovat yleistyneet yläkouluikäisten nuorten kohdalla. Nuorten elintavat Positiivista on, että imatralaisten nuorten liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on lisääntynyt. Nuoret liikkuvat pääsääntöisesti useammin kuin kerran viikossa. Liikunnan tukemiseen on kuitenkin tarve edelleen kiinnittää huomiota sillä suomalaisten liikuntatottumukset yleisesti ovat muuttuneet viime vuosina. Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt, mutta samalla yleinen aktiivisuus arjessa on vähentynyt, mikä on johtanut kunnon huonontumiseen ja ylipainon lisääntymiseen. Imatralaisten nuorten tupakointi on hieman vähentynyt, mutta tupakoivien nuorten lukumäärä Imatralla on valtakunnallisesti verrattuna edelleen korkea. Myös alkoholin käyttö ja humalajuominen nuorten keskuudessa näyttäisi olevan edelleen tavallista.
13
Hälyttävää on, että huumeiden kokeilu on ennusteiden mukaan lisääntymässä niin valtakunnallisesti kuin myös Imatralla. Päihteiden käyttöön liittyy lisääntynyt tapaturmariski. Imatralaisia nuoria onkin hoidettu sairaalassa tapaturmien vuoksi huomattavasti enemmän kuin maakunnassa keskimäärin. Nuorten toimeentulo ja työttömyys Nuorisotyöttömyys on laskenut hieman viime vuosina, mutta on korkea Etelä-Karjalaan sekä koko maahan verrattuna. Imatralaisista nuorista noin 20 % on työttömänä ja noin 20 % saa toimeentulotukea. Työttömyys ja toimeentulotuen tarve ovat merkkejä nuorten mahdollisesta syrjäytymisestä yhteiskunnasta.
4. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen toimenpide-esitykset 1. Vanhemmalle riittävä ja varhainen tuki vanhemmuuteen. Vanhemmuuden tukeminen on jokaisen tehtävä. Vanhemmuutta tuetaan rakentamalla aitoa kasvatuskumppanuutta ja voimaannuttamalla vanhempia toimimaan erilaisissa arjen ympäristöissä ja tilanteissa. Keskeistä on varmistaa tuen jatkuvuus koko lapsen ja nuoren kasvun ajan. Toimenpide 1a: Avoin varhaiskasvatus Avoimella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan päivähoitoa, johon voi osallistua sellainen alle kouluikäinen lapsi, joka ei ole kunnallisen päivähoidon piirissä. Lapsi voi osallistua avoimeen varhaiskasvatukseen yksin tai yhdessä huoltajansa kanssa. Avoimessa varhaiskasvatuksessa toimintamuotoina voi olla avoin päiväkoti tai perhekerho. Toiminta voi olla kaupungin omaa tai kolmannen sektorin järjestämää. Vaikuttavuus:
• Tukee kotona olevien perheiden verkostoitumista, vertaistukea ja jaksamista
• Vähentää päiväkotipaikkojen tarvetta sellaisille lapsille, joiden huoltaja on kotona. Rauhoittaa siten päiväkotien ja perhepäivähoidon arkea.
• Suunnitelmallisesti ja ammatillisesti organisoidulla toiminnalla voidaan antaa kasvatuksellista mallia ja tukea perheille
• Lisää perheiden valinnanmahdollisuuksia, koska tarjoaa vaihtoehdon päivähoidolle Aikataulu:
• Vuoden 2011 aikana selvitetään, mitä vastaavaa toimintaa kaupungissa on ja millaiselle toiminnalle on kysyntää
• Vuoden 2012 aikana tehdään esitys uusista tulevista toimintamalleista.
• Vuonna 2013 aloitetaan avoimen varhaiskasvatuksen Imatralle sopiva toiminta Vastuutaho: Varhaiskasvatus
14
Toimenpide 1b: Hyvinvointineuvolatoiminnan kehittäminen Hyvinvointineuvolan toiminnan tavoitteena on tukea koko perheen hyvinvointia ja vanhemmuutta. Toiminnan tavoitteena on neuvola-asetuksen velvoitteisiin vastaaminen sekä erityistä tukea tarvitsevien perheiden tunnistaminen ja varhaisen avun tarjoaminen konkreettisen perheiden kotona tapahtuvan tuen keinoin. Tavoitteena on lasten ja nuorten häiriöpalvelumenojen aleneminen. Kehittämistoimenpiteet:
• terveydenhoitajan ja perhetyöntekijän yhteistyötä tiivistetään
• perhe osallistuu perhetyön suunnitelman tekoon ja perhetyön suunnitelma tarkistetaan vähintään kolmen kuukauden välein
• sovitaan eri toimialojen kanssa, mikä taho on milloinkin päävastuussa perheestä ja vastuutaho kirjataan perhetyön suunnitelmaan
• hyvinvointineuvolan asiantuntijatyöryhmä kokoontuu säännöllisesti vuoden 2011 alusta alkaen perhetyöntekijöiden tueksi
• perhetyöntekijöiden asiakaskunta laajenee perhetyön osalta kattamaan kaikki neuvolaikäiset lapset
• perhetyöntekijät tekevät kotikäynnin laajan hyvinvointikartoituksen osalta niiden 4-vuotiaiden lasten perheisiin, jotka eivät ole kunnallisen päivähoidon piirissä.
• hyvinvointineuvolan työtä ohjaa Toimintaa koordinoiva työryhmä
• yhteistyö sosiaalipalveluiden ja sivistystoimen kanssa mm. varhaiskasvatuksen perhepalvelun laajentamisesta koko kaupungin alueelle
Vaikuttavuus:
• perhetyöntekijät tapaavat kaikki lasta odottavat perheet ja erityistä tukea tarvitsevien perheiden tunnistaminen mahdollistuu
• yhteydenoton kynnys madaltuu ja varhainen tuki tarjotaan ajoissa
• moniammatillinen yhteistyö toteutuu
• hoidon jatkuvuus turvataan
• häiriöpalvelumenojen suunta on aleneva Aikataulu: Kehittämistoimenpiteet jalkautetaan toimintaan vuoden 2011 aikana.
Vastuutaho: Terveyspalvelut
Toimenpide 1c: Vastaaminen uuden neuvola-asetuksen (380/2009) velvoitteisiin Hyvinvointineuvolassa Uusi asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta velvoittaa kuntien terveyskeskuksia laatimaan yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa yhtenäisen toimintaohjelman, jossa on sovittu ko. asetuksessa säädettyjen palvelujen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveystoimi on kehittänyt toimintaohjelman yhdessä sivistystoimen kanssa. (Toimintaohjelma liitteenä, ks. liite 1) Uuden neuvola-asetuksen toteuttamisesta tiedotetaan mm. lastensuojelun henkilöstöä vuoden 2011 aikana.
15
Toimenpiteet ja niiden sisältö: Osasta äitiys- ja lastenneuvolan terveystarkastuksista kehitetään koko perheen hyvinvointia kartoittavia ja tukevia. Hyvinvointineuvolan toiminnassa huomioidaan koko perhe ja ennalta suunniteltujen kotikäyntien määrää lisätään. Kotikäynneillä arvioidaan laaja-alaisesti lapsen psykososiaalista hyvinvointia ja vanhemmuuden voimavaroja. Erityisen tuen tarpeessa olevat perheet saavat perhetyön tukea. 4-vuotiaiden lasten laajassa terveystarkastuksessa hyvinvointineuvola tekee yhteistyötä päivähoidon kanssa silloin kun lapsi on varhaiskasvatuksen piirissä. Kouluterveydenhuollossa 1. luokan ja 5. luokan terveystarkastukset ovat laaja-alaisia oppilaan ja hänen perheensä psykososiaalista hyvinvointia arvioivia. Asetuksen edellyttämät toimenpiteet on suunniteltu myös suun terveydenhuoltoon. (ks. tarkemmin liite 1) Vaikuttavuus:
• suositukset muuttuvat kuntia sitoviksi velvollisuuksiksi
• säännöksillä varmistetaan terveystarkastusten valtakunnallinen vertailukelpoisuus
• molempien vanhempien hyvinvointia ja elämäntilannetta arvioidaan järjestelmällisemmin ja perusteellisimmin
• suun terveydenhuollon osalta vahvistetaan alle kouluikäisiin suuntautuvaa toimintaa
• koululaisten fyysisen kunnon arviointi syvenee laajoissa terveystarkastuksissa Aikataulu: Toimintamallit otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta alkaen. Vastuutaho: Terveyspalvelut.
2. Yhteisöllisyyden ja yhteisen vastuun tukeminen Aikuisten tehtävänä on tukea yhteisöllisyyttä ja toteuttaa yhteistä vastuuta lasten ja nuorten arjessa. Lapsella ja nuorella on oikeus turvallisen aikuisen läsnäoloon kotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajalla.
"Kylä kasvattaa" –periaate eli Kaikki aikuiset kantavat vastuun imatralaisista lapsista Toimenpide 2a: Lasten liikuntamaa ja sen kehittäminen Lasten liikuntamaa on tarkoitettu 1 - 12- vuotiaille lapsille. Lapset osallistuvat yhdessä vanhemman kanssa. Liikuntapalvelut järjestää lasten liikuntamaan yhteistyössä urheiluseurojen kanssa.
• Liikuntamaa -toiminta on aloitettu myös erityislapsille syksyllä 2010. Heillä on mahdollisuus vanhemman kanssa tulla liikuntamaahan puoli tuntia ennen "varsinaisen" liikuntamaan alkua, jolloin liikuntahallissa on rauhallisempaa.
• Vesiliikuntamaa on aloitettu uimahallissa syksyllä 2010 yhteistyössä uimaseurojen kanssa.
• Jatkossa liikuntamaa -ideaa laajennetaan myös vanhemmille lapsille (12-15-vuotiaat) erityisesti koulujen loma-aikoina. Vanhempien lasten liikuntamaahan eli pelimaahan järjestetään lajeja ja kokeiluja, joista lapset ovat kiinnostuneita (esim. parkour). Toimijana on liikuntapalveluiden lisäksi nuorisopalvelut. Mukaan otetaan jatkossa myös eri urheiluseuroja esittelemään omia lajejaan.
16
• Jatkossa järjestetään lasten liikuntamaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa, esim. päiväkotilapset ja eläkeläisjärjestöt yhdessä. Toteutetaan myös sijaisperheille suunnattu liikuntamaa.
• Tavoitteena kehittää ns. siirrettävä liikuntamaa. Liikuntamaan välineistö voidaan kuljettaa henkilöauton peräkärryssä kouluille ja päiväkoteihin.
Vaikuttavuus:
• Perheiden yhdessäolon tukeminen vapaa-aikana • Lasten motoristen taitojen kehittyminen turvallisessa ympäristössä
• Veteen tutustuminen leikin avulla, uinnin alkeiden oppiminen
• Mieleisen harrastuksen löytyminen ja sosiaalisten suhteiden solmiminen
• Turvallisten aikuiskontaktien luominen Aikataulu:
• Vuonna 2011 pelimaa 12 - 15-vuotiaille • Vuonna 2011 liikuntamaat yhdessä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa
• Vuonna 2012 siirrettävä liikuntamaa
Vastuutaho: Liikuntapalvelut
Toimenpide 2b: Poliisin ja peruspalveluiden yhteistyön kehittäminen Poliisin ja peruspalveluiden (perusopetus, nuorisotyö ja lastensuojelu) yhteistyö suunnitellaan säännölliseksi ja tavoitteelliseksi.
• Koulupoliisitoiminnan kehittäminen suunnitelmallisemmaksi. Yhteistyö koulun, lastensuojelun ja poliisin kanssa.
• Poliisin pitämät laillisuuskasvatukseen ja turvallisuuteen liittyvät oppitunnit • Täsmävanhempainillat ongelmatilanteissa
Vaikuttavuus: • Pystytään nopeasti puuttumaan "epämääräisiinkin" lieveilmiöihin nuorten
maailmassa
• Huoltajien sitouttaminen nuorten tukemiseen ja rajojen asettamiseen ongelmatilanteissa
Aikataulu:
• Vuonna 2011 poliisi, perusopetus, nuorisotoimi ja lastensuojelu laativat yhteistyösuunnitelman
• Vuonna 2012 yhteistyösuunnitelman toteuttaminen Vastuutaho: Perusopetus
17
Toimenpide 2c: Walkers -toiminnan käyttöön ottaminen Imatralla. Walkers -toiminta on Aseman lapset ry:n kehittämä ja tukema suomalainen vapaaehtoistoimintaan perustuva työmuoto, missä nuorille tuotetaan turvallista ja hyväksyttävää aikuisuutta. Imatralla suunnitellaan Walkers -toiminnan käyttöönottoa kahvilatoimintana nuorisotila Koskiksessa. Toiminta aloitetaan lauantai-iltoina. Myöhemmin toimintaa on mahdollista laajentaa. Vaikuttavuus:
• Tarjotaan nuorille lauantai-illoiksi turvallinen paikka kokoontua
• Tarjotaan nuorille turvallista ja hyväksyttävää aikuisuutta
• Edistetään nuorten itsenäistymistä ja kasvamista vastuulliseksi aikuiseksi Aikataulu:
• Vuoden 2011 vuoden aikana suunnittelu ja toimintaedellytysten luominen
• vuoden 2012 aikana toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan aloittaminen Vastuutaho: nuorisopalvelut
Toimenpide 2d: Pienten lasten uinninopetus Uinninopetuksen maksuton järjestäminen Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden 4-5- vuotiaille lapsille yhteistyössä liikuntatoimen ja Pelastakaa lapset ry:n kanssa. Pelastakaa Lapset ry on tehnyt lahjoituksen uinninopetusta varten. Vaikuttavuus:
• Veteen totuttautuminen, uinnin alkeiden ja uimataidon oppiminen Aikataulu:
• Vuoden 2011 aikana Vastuutaho:
• Liikuntapalvelut 3. Lasten ja nuorten osallistumisen ja osallisuuden lisääminen Lasten ja nuorten osallistuminen ja osallisuus on keskeistä syrjäytymisen ehkäisyssä.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Sosiaalinen syrjäytyminen tarkoittaa elämästä syrjään jäämistä. Se on yhteisöstä ja yhteiskunnasta sekä niiden arvoista, tavoista, tottumuksista, kulttuurista sivuun joutumista. Syrjäytymistä voi ehkäistä lisäämällä lapsen ja nuoren kokemuksia osallistumisesta ja osallisuudesta yhteisöönsä ja yhteiskuntaan. Toimeenpanosuunnitelman kohderyhmänä ovat nuorisolain mukaisesti lapset ja nuoret 29-ikävuoteen asti. Nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisy on Imatralla keskeinen haaste. Tässä suunnitelmassa keskitytään nuoren elämän nk. nivelvaiheisiin. Esitettävät toimenpiteet koskettavat etenkin siirtymävaihetta peruskoulusta ammatillisiin opintoihin. Nuorten aikuisten työllistymisen tukeminen ja työelämästä syrjäytymisen
18
ehkäisy on laaja kokonaisuus, josta tässä toimenpideohjelmassa huomioidaan vain joitakin osa-alueita. Imatralla kehitetään työllistymistä tukevia palveluita ylisektoraalisesti kaupunginjohtajan asettaman työllisyysfoorumin vetämänä.
Toimenpide 3a: Harrastemessut - monipuolisen vapaa-ajan toiminnan järjestäminen eri ikäisille osallisuuden lisäämiseksi Liikunta- ja nuorisopalvelut toteuttaa yhdessä EKLU:N (Etelä-Karjalan Liikunta- ja Urheilu) ja muiden toimialojen kanssa yläkouluikäisille nuorille suunnattua harrastepäivää urheilutalolla.
• Yläkouluikäiset tulevat kouluaikana tutustumaan ja osallistumaan toimintoihin. Urheilutalon tilat varataan eri urheilulajien ja muiden toimintojen kokeiluun ja esittelyyn.
• Tavoitteena on, että tapahtuman sisältö laajenee nuorten hyvinvointimessuiksi, jossa esitellään liikunta- ja muita harrastusmahdollisuuksia. Nuorten parissa toimivat tahot esittäytyvät (esim. kouluterveydenhuolto, nuorten työryhmä, tukihenkilötoiminta, nuorten tukipalvelut).
• Liikunta- ja muiden harrastetoimintojen esittelyä jatketaan illalla, jolloin perheet voivat tulla yhdessä nuorempien lasten kanssa tutustumaan toimintoihin.
• Jatkossa pyritään järjestämään tilaisuus myös alakoululaisille kouluaikana.
• Tavoitteena on, että tapahtumasta tulee jokavuotinen
• Lukion tai ammattioppilaitosten opiskelijoita otetaan mukaan järjestelyihin. Vaikuttavuus:
• liikunta- ja muiden harrastusten esittely ja kokeilu erityisesti niille lapsille/nuorille, joilla ei ole vapaa-ajan harrastuksia
• harrastustoiminnan myötä hyvien kontaktien luominen ja turvallisten sosiaalisten suhteiden rakentaminen
• säännöllinen liikuntaharrastus tukee lapsen ja nuoren tasapainoista ja terveyttä edistävää kasvua
Aikataulutus:
• Syksyllä 2011 liikuntatoimi ja EKLU järjestävät yhteistyössä liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa harrastemessut yläkoululaisille
• Vuonna 2012 messut laajenevat harrastemessuiksi, liikunnan lisäksi muita harrastusmahdollisuuksia sekä nuorten parissa toimivia tahoja mukaan
• Vuonna 2013 alakoululaiset messuille mukaan koulupäivän aikana Vastuutaho: Liikuntapalvelut Toimenpide 3b: Lisätään lasten ja nuorten mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja osallistua päätöksentekoon itseään koskevissa asioissa Oppilaskuntien perustaminen kaikkiin alakouluihin, imatralaisissa yläkouluissa oppilaskunnat toimivat. Lasten Parlamentti toiminnan aloittaminen Imatralla. Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa lasten ja nuorten demokraattista toimintakulttuuria.
19
Opetussuunnitelman perusteissa korostuu oppilaan aktiivinen rooli oman oppimisensa ja koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin edistäjänä. Koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri ja siitä nousevat osallistavat toimintatavat kasvattavat lapsista ja nuorista vastuullisia aikuisia. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan. Oppilaskunnan hallitus, luokat ja opettajat yhdessä voivat rakentaa yhteisöllisesti toimivan koulun. Lasten parlamentteja toimii monissa kunnissa ja kaupungeissa. Niiden tarkoitus on olla lasten ja nuorten demokratiakasvatusta tukeva vaikuttamiskanava. Nuorisovaltuusto jatkaa toimintaansa. Opiskelijayhteistyöryhmässä käsitellään nuorten ja opiskelijoiden elinoloja Imatralla. Työryhmään on nimetty edustajat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaskunnista, nuorisovaltuustosta ja kaupungin eri toimialoilta. Työryhmä kokoontuu kahdesta kolmeen kertaan vuodessa käsittelemään opiskelijoiden esiin nostamia asioita esim. joukkoliikennettä, asumista ja harrastusmahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorisovaltuuston ja opiskelijayhteistyöryhmän toiminnasta sekä lisätä näiden näkyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia. Vaikuttavuus:
• Lasten ja nuorten mielenkiinto omiin ja yhteisiin asioihin vaikuttamiseen kasvaa
• Toimiminen oppilaskunnassa kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaannuttaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan.
• opitaan osallistumisessa tarvittavia taitoja.
• Positiivinen suhtautuminen omaan lähiympäristöön ja sen kehittämiseen lisääntyy
• Kouluviihtyvyys paranee
• Aikuisten päätöksentekoon vaikuttaminen Aikataulu:
• Vuonna 2011 koulutus oppilaskuntatoiminnasta kaikkiin kouluihin
• Vuonna 2011 tai 2012 lukuvuoden alusta kaikissa kouluissa toimii oppilaskunnat
• Vuonna 2012 aikana oppilaskunnat tekevät suunnitelman omasta toiminnastaan
• Vuonna 2013 lasten parlamentti aloittaa toimintansa Imatran kaupungissa
• Vuonna 2011 lisätään opiskelijayhteistyöryhmän ja nuorisovaltuuston näkyvyyttä Vastuutaho: Perusopetus ja nuorisopalvelut Toimenpide 3c: Peruskoulun jälkeisen siirtymisen tukeminen. Haavi-toiminnan vakiinnuttaminen osaksi perustyötä. Vuoden 2011 alussa voimaan tulevassa nuorisolain muutoksessa on lain 7 §:ään lisätty maininta, että kunnan nuorisotyöhön kuuluu tarvittaessa etsivä nuorisotyö. Imatralla on käynnistetty vuonna 2008 etsivä nuorisotyö Haavi-hankkeena. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on nuorisolain 7b §:n mukaan tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Haavi-toiminta jatkunee vuoden 2011 ajan hankkeena. Tavoitteena on, että Haavi-toiminnasta tulee pysyvä työmuoto Imatralle.
20
Vaikuttavuus: • Otetaan kontakti nuoreen, joka on jäänyt yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa,
keskeyttänyt opinnot tai on keskeyttämisvaarassa. • Ohjataan nuori tarvittavien tukitoimien piiriin
• Elämän siirtymävaiheissa tukeminen (esim. peruskoulusta jatko-opintoihin, ammattiopintojen keskeyttämisen ehkäisy)
Aikataulu:
• Vuonna 2011 haetaan hankerahoitusta OKM:stä ja selvitetään millä tavoin Haavi -toiminta kannattaa tulevaisuudessa vakiinnuttaa osaksi perustyötä
• Vuoden 2012 aikana Haavi-toiminta osaksi perustyötä Vastuutaho: Nuorisopalvelut
Toimenpide 3d. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston perustaminen. Nuorisolain 1.1.2011 voimaan tulevan 7 a §:n mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Vaikuttavuus:
• Nuori saa laaja-alaista ohjausta monialaisen verkoston jäseniltä. Verkostolla on tietoa toistensa toiminnasta.
• Nuoren luvalla verkoston jäsenten on mahdollisuus konsultoida toinen toisiaan ja näin vältetään nuoren juoksuttaminen "luukulta luukulle".
• Työntekijöille muodostuu yhtenäinen näkemys kaupungin nuorten tilanteesta ja tarpeista.
Aikataulu:
• Ensimmäinen yhteistyökokous järjestetään vuoden 2011 aikana, jatkossa 1-2 kertaa vuodessa.
Vastuutaho: Nuorisopalvelut
Toimenpide 3e: Liikunta yhdistää - hanke Hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotouttaminen liikunnan avulla. Hanke toteutetaan yhdessä Etelä-Karjalan Liikunnan ja Urheilun, sosiaalitoimen, koulujen ja liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Hankkeeseen on haettu avustusta OKM:ltä. Vaikuttavuus:
• maahanmuuttajalasten- ja nuorten liikuntaharrastuksen mahdollistaminen • liikunta- ja urheiluseuroihin osallistuminen • maahanmuuttajalasten- ja nuorten osallisuuden ja sosiaalisten suhteiden
kehittyminen
21
Aikataulu: • hankkeen tuki- ja yhteyshenkilö aloittaa toiminnan syksyllä 2011 jolloin myös
toiminnan kehittäminen alkaa • toiminnan laajentaminen 2012-13
Vastuutaho:
• liikuntapalvelut
4. Henkilöstön toimintaedellytysten vahvistaminen. Ammattitaitoinen henkilöstö ja verkostot turvaavat, että lapsi, nuori ja perhe saavat avun siltä ammattilaiselta, joka hänet kohtaa. Tämä mahdollistaa siirtymisen pois "lähettämiskulttuurista".
Toimenpide 4a: Lapset puheeksi – verkostot suojaksi. Toimiva lapsi & perhe II – ohjelma (TLP) TLP- koulutukset ja toimintamallien käyttöön otto ovat alkaneet Imatran kaupungissa syksyllä 2010. Kouluttajana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ohjelman tavoitteena on ottaa käyttöön työmenetelmiä, joilla ehkäistään ylisukupolvista syrjäytymistä. Työmenetelmät ovat ylisektoraalisia, moniammatillisia ja hyvin konkreettisia. Työmenetelmät tähtäävät vanhemmuuden ja lasten kehityksen tukemiseen. Lapsen, vanhempien ja muun lähiverkoston osallistamista korostetaan. Lähtökohta on lasta ja perhettä suojaavien tekijöiden, vahvuuksien ja mahdollisuuksien tukeminen sekä haavoittuvuuksissa auttaminen. Tämä vaatii työntekijöiltä työorientaation muuttamista. Imatran sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen 30 työntekijää koulutetaan Toimiva lapsi & perhe ohjelman työmenetelmiin syksyn 2010 aikana. Työmenetelmät ovat lapset puheeksi –haastattelu ja toimiva lapsi & perhe –neuvonpito Toimiva lapsi & perhe –ohjelman yhteydessä paneudutaan poikkihallinnollisten työkäytänteiden kehittämisen. Tavoitteena on, että tunnistetaan ja tavoitetaan nykyistä paremmin ne lapset ja heidän perheensä, joilla on ongelmia. Järjestetään oikea-aikaisesti riittävää tukea koko perheelle ennen kuin ongelmat pahenevat ja lapsi tai perhe ohjautuu erityispalveluiden asiakkaaksi. Erityispalvelut "jalkautuvat" peruspalveluihin. Peruspalveluiden henkilöstö saa tarvitsemaansa apua tuen ja erityisen tuen järjestämiseen lapsille ja perheille. Tarve lähettää lapsia ja perheitä asiakkaaksi erityispalveluihin vähenee. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että peruspalveluiden toimintaa kehitetään ja henkilöstön osaamista vahvistetaan niin, että pystytään auttamaan tukea tarvitsevia lapsia ja perheitä. Moniammatillista yhteistyötä on edelleen lisättävä. Vaikuttavuus
• Ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy. Ehkäistään sitä, että psykososiaaliset ongelmat siirtyvät vanhemmilta lapsille.
• Vanhemmuuden ja lasten kehityksen tukeminen olennaisena osana kaikkia palveluja, joissa kohdataan vanhempia tai lapsia.
22
• Uudenlaisen moniammatillisen yhteistyön tekemisen kulttuurin jalkautuminen kaikkiin yksiköihin, joissa työskennellään suoraan tai välillisesti lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
Aikataulu:
• Koulutuskokonaisuus jatkuu vuoden 2011 aikana, jolloin koulutettavat "erikoistuvat" työmenetelmien erityisosaajiksi tai kouluttajiksi.
• Vuosina 2011 -2012 uudet työmenetelmät ja yhteistyökäytännöt jalkautetaan yksiköihin
Vastuutaho: Mielenterveyspalvelut
Toimenpide 4b: Päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyön mallin, eli varhaiskasvatuksen perhepalvelun, laajentaminen koko kaupungin alueelle Yhteistyömallissa lastensuojelun sosiaaliohjaaja työskentelee päivähoidossa n. 2-4 tuntia viikossa ja tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua vanhemmille ja konsultaatioapua päiväkodin henkilöstölle. Palvelu toimii tällä hetkellä Virasojan, Raution ja Vuoksenniskan vuoropäiväkodissa . Palvelu on saanut hyvää palautetta vanhemmilta ja päivähoidon henkilöstöltä. Sosiaaliohjauksen sisältö muovataan tarvetta vastaavaksi päiväkotikohtaisesti. Palvelun laajeneminen koko kaupungin alueelle edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Selvitetään hyvinvointineuvolan perhetyöntekijöiden työn jalkauttamista päiväkoteihin lastensuojelun sosiaaliohjaajan työpanoksen lisäksi. Näin perhetyön asiantuntijaresurssia saadaan päivähoitoon koko kaupungin alueelle. Vaikuttavuus:
• Perheet saavat apua ja tukea pulmiinsa osana päivähoidon peruspalvelua nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Pulmatilanteita voivat olla esim. vanhempien ero tai muu perhettä kohdannut kriisi. Perheiden hyvinvointi paranee.
• Päivähoidon kasvatushenkilöstö saa tukea työhönsä perhetyön ammattilaiselta Aikataulu:
• Vuoden 2011 selvitetään hyvinvointineuvolan perhetyön resurssin ohjaamista varhaiskasvatuksen perhepalveluun
• Vuoden 2012 aikana toiminta käynnistyy kaikissa Imatran päiväkodeissa Vastuutahot: Varhaiskasvatus, terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut Toimenpide 4c: Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden moniammatillisen tuen kehittäminen Koulun, terveydenhuollon ja lastensuojelun asiantuntijoista koostunut nk. koulukuntoisuustyöryhmä on tehnyt esityksen toimintamallista tilanteissa, jossa oppilaalla on erityisen suuria vaikeuksia suoriutua koulun käynnistä psykososiaalisten ongelmien vuoksi. Työryhmä on laatinut kriteerit tilanteille, jossa oppilas ei ole koulukuntoinen sekä ehdotuksen toimenpiteiksi näissä tilanteissa. Ehdotuksena on, että perustetaan konsultoiva moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä, joka pystyy auttamaan nopeasti, päivystysluontoisesti näissä kriisitilanteissa. Oppilaalle tehdään erityiset opetusjärjestelyt oppilaan opetuksen järjestämiseksi terveydellisistä syistä. Tehdään tiivistä yhteistyötä
23
kodin ja koulun välillä. Nämä lapset ja nuoret ja heidän perheensä eivät usein kiinnity ja sitoudu palveluihin. Tarvitaan aktiivista palveluohjausta. Tapauskohtaisesti suunnitellaan muut lapsen ja perheen tukitoimet, mm. oppilashuollon, lastensuojelun ja mielenterveyspalveluiden tukitoimet. Vaikuttavuus:
• Erityistä tukea tarvitseva oppilas ja hänen perheensä saavat moniammatillista tukea kriisitilanteissa nopeasti. Ehkäistään tarvetta sijoittaa lapsi sijaishuoltoon silloin, kun hänellä on vakavia ongelmia koulun käynnissä.
• Koulun henkilöstö saa moniammatillisen tuen työlleen näissä kriisitilanteissa koulussa
Aikataulu:
• Vuoden 2011 aikana vastuualuejohtajat tekevät suunnitelman toimintamallista, joka otetaan käyttöön syyslukukaudella 2011
Vastuutaho: Sosiaalipalvelut
Toimenpide 4 d: Jopo-luokkien (joustava perusopetus) toiminnan aloittaminen Joustavalla perusopetuksella eli JOPOlla tarkoitetaan toimintamuotoja, joilla ehkäistään peruskoulun keskeyttämistä ja nuorten jäämistä vaille päästötodistusta. Toiminnassa on kysymys peruskoulun toimintatapojen ja opetusmenetelmien kehittämisestä niin, että ne paremmin vastaavat nuoren yksilöllisiin tarpeisiin. Nuorten koulunkäynnin tukemiseksi käynnistetään oppilaan yksilöllisesta elämäntilanteesta lähteviä opetusjärjestelyjä noudattaen kuitenkin perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia työmuotoja ja opiskelua työpaikoilla, aidoissa oppimisympäristöissä. Toiminnassa tehostetaan moniammatillista eri organisaatioiden välistä yhteistyötä, johon osallistuvat peruskoulu, nuorisotyö, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset ja lukiot. Myös vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään. JOPO -ryhmään ei jouduta, sinne päästään. Vaikuttavuus:
• Uudistetaan koulun työtapoja
• Nuoret saavat tukea koulun loppuunsaattamisessa ja jatko-opintoihin valmistautumisessa.
• Nuorten elämänhallintataitojen kehittäminen
• Eri hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen
• Tarve sijoittaa oppilaita sijaishuoltoon vakavien kouluvaikeuksien vuoksi vähenee ja näin alennetaan nk. häiriöpalvelumenoja
Aikataulu: • Syksyllä 2010 suunnitelma joustavalle perusopetukselle Imatralla, laaditaan JOPO-
opetussuunnitelma, laaditaan oppilaaksiottamisen valintakriteerit ja tavat, tehdään taloudelliset laskelmat.
• Keväällä 2011 asia viedään sivistyslautakunnan päätettäväksi ja viimeistellään suunnitelma, mikäli lautakunta hyväksyy uuden toimintamallin.
• Syksyllä 2011 joustava perusopetus aloitetaan Imatralla
24
• Vuonna 2012 arvioidaan ensimmäisen toimintakauden toteutumista. Vastuutaho: Perusopetus Toimenpide 4e: Nuorten päihdehoidon ja muiden toimijoiden yhteistyön kehittäminen Uutena toimintana aloittaa nuorten päihdehoidon työryhmä. Yksikkö toimii matalan kynnyksen arviointi- ja hoitopaikkana alle 21-vuotiaille nuorille, joiden päihteidenkäyttö tai riippuvuusongelmat ovat haitallisia. Työ kohdentuu nuoreen, hänen perheeseensä ja muihin sosiaalisiin lähiverkostoihin. Vaikuttavuus:
• Nuorten päihteiden käytön jaa muiden riippuvuusongelmien varhainen tunnistaminen ja puuttuminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
• Kehitetään nuorten riippuvuusongelmien hoitoa moniammatillisesti ja moniammatilliseksi.
• Kehitetään erityisesti nuorille soveltuvia päihdetyön työtapoja. Aikataulu:
• Työryhmä aloittaa toiminnan 1.1.2011 Vastuutaho: Mielenterveyspalvelut
Toimenpide 4e: Henkilöstön koulutus ja perehdytys Imatran kaupungissa järjestetään työssään lapsia ja perheitä kohtaavalle henkilöstölle suunnitelmallisesti ja säännöllisesti ylisektoraalisia, moniammatillisia koulutuksia. Lisätään koulutussuunnitelmista tiedottamista toimialojen välillä. Yhteisillä koulutuksilla varmistetaan, että tässä toimenpideohjelmassa päätetyt tavoitteet toteutuvat käytännössä. Vaikuttavuus:
• Työskentelykulttuurit yhtenäistyvät
• Yhteiset tavoitteet lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa vastuu- ja toimialoilla
• Kaupungin henkilöstö tutustuu toisiinsa ja yhteistyö lisääntyy tuttuuden myötä
• Opitaan tuntemaan muiden yksiköiden työtä ja lapsille ja perheille osataan tarvittaessa tarjota oikeanlaisia palveluja
Aikataulu:
• Vuodesta 2011 alkaen Vastuutaho: Suunnitelman toteuttamisesta vastaava työryhmä
25
5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantajärjestelmien kehittäminen Lasten ja nuorten hyvinvointia sekä hyvinvointia tukevia toimenpiteitä tulee säännöllisesti seurata ja nimetä seurannan ja toimenpiteiden vastuutahot. Tämä voidaan tehdä hyvinvointikatsausten tai – selontekojen muodossa.
Toimenpide 5a: Imatran hyvinvointikuvauksen avulla seurataan imatralaisten lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittymistä Imatran hyvinvointikuvaus päivitetään vuonna 2010 ja seuraavan kerran vuoden 2012 aikana. Hyvinvointikuvaus sisältää paljon tietoa imatralaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Hyvinvointikuvauksen avulla seurataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittymistä. Vastuutaho: Terveyden Vuoksi – Imatran kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä
5. Toimenpideohjelman seuranta Toimenpidesuunnitelman laadinnasta vastannut monialainen työryhmä seuraa suunnitelman toteutumista. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti. Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteinen johtoryhmä linjaa perheiden palvelujen ylihallinnollista kehittämistä ja toimii ohjausryhmänä suunnitelman toteuttamisesta. Jokaiseen toimenpiteeseen nimetään mainitulta vastuutaholta vastuuhenkilö, joka kutsuu koolle tarvittavat muut yhteistyötahot toimenpidettä toteuttamaan. Liitteessä kolme on tiivistelmä toimenpideohjelman toimenpide-esityksistä.
26
Liite 1. Vastaaminen uuden neuvola-asetuksen (380/2009) velvoitteisiin Hyvinvointineuvolassa. Uusi asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta velvoittaa kuntien terveyskeskuksia laatimaan yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa yhtenäisen toimintaohjelman, jossa on sovittu ko. asetuksessa säädettyjen palvelujen järjestämisestä. Toimintamallit on luotu yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Näiden toimintamallien avulla toteutetaan asetuksen velvoitteita. Toimenpiteet ja niiden sisältö:
• Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus:
Lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia ja terveystottumuksia neuvolavastaanotolla sekä kotikäynnillä. Vanhempien haastattelun pohjana käytetään asetuksen soveltamisohjeissa mainittuja, tutkittuun näyttöön perustuvia lomakkeita. Perheen kanssa hyvinvointineuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä arvioivat perheen voimavaroja ja mahdollista erityisen tuen tarvetta. Tarvittaessa perheelle laaditaan yksilöllinen perhetyön hyvinvointisuunnitelma, joka kirjataan potilastietojärjestelmään. Raskaudenaikaiset tarkastukset toteutetaan valtakunnallisten suositusten mukaisesti.
• Neljän kuukauden ikäisen lapsen ja hänen perheensä laaja terveystarkastus: Neljän kuukauden ikäisen lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia arvioivat lapsen vanhemmat, terveydenhoitaja, perhetyöntekijä ja lääkäri. Potilastietojärjestelmään kirjattava yhteenveto rakentuu vanhempien haastatteluista ja lapsen kliinisistä tutkimuksista. Haastattelujen pohjana käytetään asetuksen soveltamisohjeissa mainittuja, tutkittuun näyttöön perustuvia lomakkeita. Haastattelut toteutetaan neuvolavastaanotolla ja kotikäynnillä ennen lapsen neljän kuukauden iässä olevaa lääkärintarkastusta. Jos erityisen tuen tarvetta havaitaan, laaditaan perheelle yksilöllinen perhetyön hyvinvointisuunnitelma. Lapsen kliiniset tutkimukset ja terveysneuvonnan sisältö toteutetaan neuvolatyön suosituksen mukaisesti.
• 18 kuukauden ikäisen lapsen ja hänen perheensä laaja terveystarkastus 18 kuukauden ikäisen lapsen laaja terveystarkastus rakentuu moniammatillisena yhteistyönä. Terveystarkastusten lisäksi arvioidaan koko perheen hyvinvointia ja voimavaroja. Perhetyöntekijän kotikäynnillä tekemät havainnot ja vanhempien esiin tuomat huolen aiheet ovat osa hyvinvointitarkastusta, jonka yhteenveto kirjataan lapsen potilastietojärjestelmään. Lapsen psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi ja vanhemmuuden voimavarojen tukeminen lapsen oman tahdon kehittymisen vaiheessa ovat keskeisiä terveysneuvonnan aihealueita. Erityisen tuen tarpeeseen vastataan yksilöllisen perhetyön hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Terveysneuvonnassa noudatetaan neuvolatyön suosituksia ja lapselle annetaan valtakunnallisen ohjelman mukaiset rokotukset. Vastaaminen uuden neuvola-asetuksen (380/2009) velvoitteisiin yhteistyössä kouluterveydenhoitajien ja sivistystoimen kanssa
27
• 4-vuotiaiden laaja terveystarkastus: Päivähoidossa olevien lasten kohdalla varhaiskasvatuksen henkilöstö täyttää 4-vuotiaan lapsen havainnointilomakkeen ja käy sen keskustellen läpi vanhempien kanssa. Lomakkeeseen kirjataan myös päivähoidon mahdolliset tukitoimet. Samalla päivähoito pyytää huoltajan kirjallisen suostumuksen tietojen siirtoon tai vanhemmat tuovat lomakkeen itse mukanaan 4-vuotistarkastukseen neuvolaan. Neuvolassa 4-vuotiaan lapsen laaja-alaiseen perheen hyvinvointitarkastukseen sisältyy sekä terveydenhoitajan, että lääkärin terveystarkastus. Lisäksi vanhempien havainnot lapsestaan kysytään erillisellä lomakkeella. Terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista tehdään yhteenveto, joka kirjataan potilastietojärjestelmään. Terveydenhoitaja kirjaa jatkosuunnitelman "4-vuotias lapsi neuvolassa" lomakkeelle, jonka kopio lähetetään yhdessä "Lene-tutkimuslomakkeen" kopion kanssa huoltajan kirjallisella suostumuksella edelleen lapsen päiväkotiin.
• 1. luokan laaja terveystarkastus: Esiopetuksen henkilökunta käy läpi vanhempien kanssa syksyisin ja keväisin esiopetuksen havainnot lapsen selviytymisestä esiopetuksessa. Tämän arvioinnin tukena on lomake. Lomakkeessa kysytään kirjallinen lupa sen lähettämisestä kouluterveydenhoitajalle. Ensimmäisellä luokalla on sekä terveydenhoitajan että lääkärin terveystarkastukset, joihin kutsutaan vanhemmat mukaan. Vanhempien havaintoja kysytään terveyskyselylomakkeella. Tämän jälkeen tehdään perheen ja lapsen hyvinvoinnista yhteenveto potilastietojärjestelmään.
• 5. luokan laaja-alainen terveystarkastus Opettaja arvioi jokaisen oppilaan selviytymistä koulutyössä. Tämän arvioinnin apuna on lomake, "Oppilas kouluyhteisössä". Vanhempien havaintoja kysytään terveyskyselylomakkeella, jossa kysytään huoltajalta kirjallista lupaa tiedon siirtämiseen opettajalta kouluterveydenhoitajalle. Oppilas on täyttänyt etukäteen "Ihmissuhteeni koulussa ja vapaa-aikana" lomakkeen. Kouluterveydenhoitaja kutsuu huoltajat mukaan terveystarkastukseen. Tämän jälkeen on vielä lääkärintarkastus, missä opettajan arvio käydään läpi. Perheen ja lapsen hyvinvoinnista tehdään yhteenveto potilastietojärjestelmään. Vastaaminen uuden neuvola-asetuksen (380/2009) velvoitteisiin: Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto
• Odottavat perheet, neuvolahammashoito ja esikouluikä
Ensimmäistä lastaan odottavan perheen molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus osallistua hammastarkastukseen hammashuollossa. 1-vuotiaan suun terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja neuvolassa. Huomioitavia asioita: tutin käyttö, hampaiden harjaus, ruokailutottumukset ja hampaiden lukumäärä. 2- ja 4-vuotiaat lapsen suun terveystarkastuksen tekee hammashoitaja hammashoitolassa, kotihoidon opetukseen ja fluoraukseen. 6-vuotiaan suun terveystarkastuksen tekee suuhygienisti hammashoitolassa.
28
• Peruskoululaisten suun terveydenhuolto
1. luokkalaisen suun terveystarkastuksen tekee suuhygienisti hammashoitolassa. Selvitetään pysyvien hampaiden puhkeaminen, oman hoidon tukeminen kotona, hampaiden hoitotottumukset. 2.luokalaisen suun terveystarkastuksen tekee hammaslääkäri, jolloin tehdään myös oikomishoidon tarpeen arviointi. 3.luokilla hammashoitaja käy pitämässä valistustunnit kouluilla suun hoidosta. 4.luokkalla suun terveystarkastuksen tekee hammashoitaja tai suuhygienisti, hampaiden hoidon kertaus ja fluoraus. 5.luokkalla on hammaslääkärin tarkastus, huomio puhkeaviin 7-hampaisiin ja kulmahampaisiin, valistus tupakasta ja happopitoisista juomista. 8.luokalla on hammaslääkärin tarkastus. Suun hoitotottumusten arviointi, plakin määrä, hammaslanka. Määritellään yksilöllinen tarkastusväli.
• Lapsille, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin
Järjestetään oma ehkäisevä suun terveydenhoito ja yksilöllisesti määritellyt suun tarkastukset. Huomioidaan myös yleissairaudet, lääkitykset, hammashoitopelko, vastaanotolta poisjäämiset ja sen syy sekä kaltoin kohtelu.
• Opiskelijaterveydenhuolto
Opiskelijoille järjestetään vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. Suun terveys on nuoren omalla vastuulla, kuten myös hoitoon hakeutuminen. Aikataulu: toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta alkaen. Vastuutaho: Terveyspalvelut
29
LIITE 2: OLEMASSAOLEVAT MONIAMMATILLISET TOIMINTAMALLIT IMATRAN KAUPUNGISSA NIMI
TOIMINNAN SISÄLTÖ VASTUUHENKILÖ
Yangsteri Alaikäisten näpistelyihin puuttuva toimintamalli
Perhepalvelut/nuorten erityisohjaaja
Jori Joudutettu nuorten rikoksien selvittämismalli poliisin kanssa
Perhepalvelut/nuorten erityisohjaaja
Päihdekeskustelut lastensuojelussa
Lasten ja nuorten päihdekäyttämiseen puuttuminen
Perhepalvelut/nuorten erityisohjaaja
Haavi -toiminta eli etsivä nuorisotyöpari
Tuen antamista ja palveluohjausta: -koulupudokkaille ja putoamisvaarassa oleville nuorille. - nuorille, jotka ovat jääneet yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle
Nuorisopalvelut
Nuorisotyön ja koulujen yhteistyö
Sisältää koulupäivystyksen (nuoriso-ohjaaja koululla koulun ulkopuolisena resurssina), ryhmäytykset, yhteiset tapahtumat
Nuorisopalvelut
Tapahtumat nuorille Nuorille suunnattuja tapahtumia järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa monialaisena yhteistyönä
Nuorisopalvelut
Ryhmätoiminnot
Erilaisia ammatillisesti ohjattuja ryhmiä lapsille, nuorille ja vanhemmille
Huomaa Lapsi-toiminta Päihdeperheiden lapsille ja vanhemmille suunnattu vertaisryhmä
Imatran seurakunta/ Ensi- ja turvakoti/ Päihdepoliklinikka, sosiaalitoimisto
TimeOut! Aikalisä-toiminta Kutsuntaikäisten nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisy.
Intoa työstä ry / Sosiaalitoimi / Terveystoimi / Nuorisotoimi / Mielenterveyspalvelut
Lapset puheeksi -toimintamalli
Verkoston kanssa käytävät keskustelut lapsen tuen tarpeesta, perheinterventio ja neuvonpito.
Mielenterveyspalvelut
Liikuntaresepti Liikuntaneuvonta ja testaus Liikuntapalvelut/ Mielenterveyspalvelut/ Terveystoimi
30
31
Liite 3. Tiivistelmä toimenpide-esityksistä: Toimenpide-esitys Vastuutaho ja -henkilö Aikataulu Avoin varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Suunnittelu ja
päätöksenteko 2011-2012 Toiminta 2013 alkaen
Hyvinvointineuvolatoiminnan kehittäminen
Terveyspalvelut Vuoden 2011 aikana
Vastaaminen uuden neuvola-asetuksen velvoitteisiin
Terveyspalvelut Vuoden 2011 alusta alkaen
Lasten liikuntamaa ja sen kehittäminen Liikuntapalvelut vv, 2011-2012 Poliisin ja peruspalveluiden yhteistyön kehittäminen
Perusopetus Yhteistyösuunnitelma 2011 Toteutus 2012
Walkers-toiminnan käynnistäminen Nuorisopalvelut Suunnittelu 2011 Toteutus 2012
Harrastemessut – monipuolista vapaa-ajan toimintaa
Liikuntapalvelut 2011-2012
Lasten ja nuorten kuulemisen ja osallisuuden lisääminen: Oppilaskunnat, lasten parlamentti, opiskelijayhteistyöryhmä
Perusopetus 2011-2013
Haavi-toiminnan vakiinnuttaminen osaksi perustyötä – etsivä nuorisotyö
Nuorisopalvelut 2011 suunnittelu 2012 alkaen toteutus
Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston perustaminen
Nuorisopalvelut Vuoden 2011 aikana
Toimiva lapsi & perhe –ohjelma: lapset puheeksi – verkostot suojaksi
Mielenterveyspalvelut 2011 koulutukset päätökseen 2011-2012 työmenetelmät ja yhteistyökäytännöt käytäntöön
Varhaiskasvatuksen perhepalvelun laajentuminen koko kaupungin alueelle
Varhaiskasvatus 2011 suunnittelu 2012 alkaen toteutus
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden moniammatillisen tuen kehittäminen
Sosiaalipalvelut 2011 alkaen
Jopo-luokkien toiminnan käynnistyminen (=joustava perusopetus)
Perusopetus 2011 alkaen
Nuorten päihdehoidon ja muiden toimijoiden yhteistyön kehittäminen
Mielenterveyspalvelut 2011 alkaen
Henkilöstön koulutus ja perehdytys suunnitelmallinen monialainen koulutus
Suunnitelmaa laatinut työryhmä
2011 alkaen
Imatralaisten lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittymistä seurataan Imatran hyvinvointikuvauksen avulla
Imatran kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä
2011 alkaen
Liikunta yhdistää - hanke Liikuntapalvelut
2011 alkaen
Pienten lasten uinninopetus Liikuntapalvelut 2011 alkaen
