Interkulttuurisen koulun haasteita ja mahdollisuuksia

Interkulttuurisen koulun haasteita ja

mahdollisuuksia

Helsingin normaalilyseoAnnele Laaksonen, KT, erityisopettajaSamran Khezri, Omakielinen opettaja

12.3.2012

http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2004/1111/pics/oppilas.jpg

TURUN NORMAALIKOULU

Sijaitsee Turun Varissuolla, asukkaita 9500, joista monikulttuurisia asukkaita n. 3500

Norssissa oppilaita n. 900, joista monikulttuurisia n. 500 (perusopetuksessa n. 62% ja lukiossa n. 20%)

Kieliä 47 (suurimmat kieliryhmät: albania, arabia, englanti, bosnia,kurdi, vietnam, viro, venäjä, somali)

KV-koulu (opetus norssista), n. 230 oppilasta Opettajakunta 80, joiden lisäksi monikulttuurisia

opettajia n. 10 (yhteistyö kaupungin kanssa)A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012

)%#&/!

A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012

TUTKIMUSTIETOA

(Bennett, 1993) Kieltäminen - erilaisuuden kieltäminen Puolustautuminen - vieras on uhka Minimalismi - erojen vähättely Hyväksyminen - perspektiivien otto Adaptaatio - ymmärrys ja taito tulkita Integraatio - jatkuva välitilan

hyväksyntä ja perspektiivien hallintaA. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012

TUTKIMUSTIETOA(Banks, Bennett ym.)

Tietoisuus: omat kulttuurisidonnaiset ajatusmallit jaennakkoluulot, tietoisuus tavoitteista, tietoisuusmoninaisuudesta

Taidot: opettajan kompetenssi ja halu kehittää jatkuvastiomaa ammattitaitoa, kriittisyys, taito asettua toisenasemaan, vuorovaikutustaidot

Asenteet: herkkyys ja halu kohdata vieraasta kulttuuristatuleva ja vierasta kieltä puhuva lapsi ja nuori, ongelmia eiselitetä kulttuurin kautta

Toiminta: käytännön kokemus ja työ opettavat, uskallustehdä virheitä ja oppia niistä



KULTTUURIRAUHA-RINNAKKAISELO

Mistä voidaan sopia? Näistä voimme olla eri mieltä. Näistä olemme samaa mieltä. Sopiminen rinnakkaiselon periaatteista ja

käytännön ratkaisuista. > Jatkuva yhteydenpito ja neuvottelu Yhteisenä periaatteena ihmisoikeudet;

lainsäädäntö

KOHTI YHTEISYMMÄRRYSTÄ…


- Kohti monikulttuurisuutta (omia kokemuksia)- Yhteiskunnalliset erot (esimerkkejä)

- tasa-arvo-käsitys- hierarkiat

- Kulttuuriset erot (esimerkkejä)- perhekäsitys- arvokäsitykset- näkemyserot kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä - aikakäsitys koulussa

KOULUN KEHITTYMINEN INTERKULTTUURISEKSI


Koulun strategia monikulttuurisuus vahvasti esillä

Yhteisöllisyyden kehittyminen > rehtorien tuki

+ Opettajien välinen yhteistyö+ Kodin ja koulun välinen yhteistyö+ Oppilashuolto+ Täydennyskoulutukset+ Uusien käytäntöjen kokeilu ja vakiinnuttaminen+ Koulun opetussuunnitelman ja arvioinnin

jatkuva kehittyminen (esim. S2-opetus)


Maahanmuuton syy vaihtelee (vapaaehtoinen tai pakollinen muutto) Perhetausta Kulttuuritausta Kielitausta Koulutustausta Ikä, elämänkaaren vaihe, biologinen kehitys Kokemustausta Persoonalliset luonteenpiirteet

MITÄ OPETTAJAN ON HYVÄ TIETÄÄMAAHANMUUTTAJAOPPILAAN TAUSTASTA?


MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN PSYYKKISTÄ HYVINVOINTIA LISÄÄVÄT

Koulunkäynti ja suhde opettajaan (koulu tuo säännöllisyyttä elämään, kannustava opettaja tärkeä)

Turvalliset ja säännölliset rutiinit (läksyt, kerhot, harrastukset, muut aktiviteetit)

Hyväksyvä ja kunnioittava suhtautuminen (puutu rasismiin)

Oppilaan ja perheen kuunteleminen (molempien kulttuurien kunnioittaminen tärkeää)

Minäkuva ja identiteetti (millainen minä olen / mihin ryhmään minä kuulun)

Yksilöllinen haavoittuvuus (persoonallisuustekijät, perinnöllisyys, lapsuuden olosuhteet, opitut käyttäytymismallit)

Koti, koulu, vapaa-aika (harrastukset, kaverit) > KOTOUTUMINEN perheen jäsenillä


MITÄ MUUTOKSIA TOIMINTAKULTTUURIIN?

Tuen kolmiportaisuus – yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

Oppilaan ja huoltajan osallisuuden lisääminen

Tuen suunnitelmallisuus, jatkuva tarpeen arviointi, dokumentointi

Yhteisopettajuus ja pedagoginen näkökulma opetusjärjestelyihin korostuu

Moniammatilliset yhteistyömuodot muuttuvat ja vahvistuvat oppilas haluaa

• tulla hyväksytyksi• tuntea pätevyyttä

• osallisuutta • liittyä

KIELEN KEHITYKSEN TAITOTASOASTEIKKO

A1 ja A2 = aloittelevan kielenoppijan tasot B1 ja B2 = itsenäisen kielenkäyttäjän tasot C1 ja C2 = taitavan käyttäjän tasot

• Yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä kielitaito jaetaan neljään osa-alueeseen: kuullun ymmärtäminen, puhuminen,

luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen.• Omiksi osa-alueikseen voidaan lisäksi erottaa kielitieto ja sanasto.


TAITOTASOT JA S2-OPISKELU Perusopetuksen B1-taitotaso = Selviytyminen arkielämässä

B2-taitotaso = Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessa syntyperäisten kanssa

C1-C2 = Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa

Ammattikorkeakouluopinnot ja yliopisto-opinnot edellyttävät C1-C2-kielitaitoa

Yläkoulun alussa oppilas testataan KIKE B1-tason testeillä


KOULUYHTEISÖN TUKI Suomi toisena kielenä –opetus (palkitus) Oman äidinkielen opetus (iltapäivisin) Omakielinen tuki (koulupäivän aikana) Oppijan kokonaisvaltainen tuki Yhteistyö kodin ja koulun välillä Ryhmäkokojen kohtuullisena pitäminen Oppilashuolto ja moniammatillisuus Erilaisten oppijoiden huomioiminen – >

yleinen tuki> tehostettu tuki> erityinen tuki


KIELITAIDON TUKEMINEN Oman äidinkielen taso vaihteleva>

funktionaalista kaksikielisyyttä tuetaan Kielitaitoprofiili eli oppilaan osaaminen kielen

eri osa-alueilla voi olla hyvin epätasainen. Lähikehityksen vyöhyke (opetus kohdistuu siihen tasoon,

johon oppija on siirtymässä ja josta hän on motivoitunut, Vygotsky, 1978)

Taitojen oppimiseen tarvitaan aina vuorovaikutusta

Toiminnallisten tekstitaitojen opetus / kommunikatiivisen kompetenssin käsite

Kieliopillinen kompetenssi, diskursiivinen kompetenssi, tekninen kompetenssi


Ongelma koulussa: puhutun ja kirjoitetun kielen taidon välillä on suuri ristiriita

Suomalainen kulttuuri on pitkälti kirjoitetun kielen kulttuuri kirjallista kielitaitoa arvostetaan, sillä toimitaan työelämässä

Puhutun kielen hyväkään taito ei riitä, jos kielenoppija haluaa muuhun kuin ammatilliseen koulutukseen

Kirjallisen kielitaidon puute on yksi maahanmuuttajien kotoutumisen ja integroitumisen esteistä

Tarvitaan syvempien tekstitaitojen osaamista

TAVOITTEENA AKATEEMINEN KIELITAITO


SOSIAALINEN KIELITAITOBASIC INTERPERSONAL COMMUNICATIVE SKILLS, BICS

Saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen 2-3 vuodessa

Kielitaito on sosiaalisen vuorovaikutuksen väline

Sosiaaliseen kontekstiin perustuva sanavarasto, konkreettiset käsitteet, yksinkertainen kielellinen rakenne; tässä ja nyt –kielitaito, jonka lapsi oppii toiminnassa, tarvitsee rohkaisua uuden kielen käyttämiseen ja virheiden sallimista.


KOGNITIIVINEN KIELITAITOCOGNITIVE / ACADEMIC LANGUAGE PROFICIENCY, CALP

Saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen noin 6-8 vuodessa Kielitaito on kognitiivisten toimintojen väline; Monipuolinen sanavarasto, abstraktien

käsitteiden hallinta, taito erottaa erilaisia tekstityyppejä; jos hallitsee hyvin oman äidinkielen, saavuttaa helpommin myös uuden kielen akateemisen kielitaidon, tarvitaan tukea ja ohjausta,

(amer. Jim Cummins)A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012

OPPIMINEN ON YHTEINEN ILO


• Uusi ympäristö • Erilainen koulujärjestelmä• HEIKKO ÄIDINKIELEN OSAAMINEN• Heikko suomen kielen taito• Epätasapainoinen kielen omaksuminen ja

puutteellinen sananvarasto• Kielitaidon osa-alueet esim. käsitteiden hallinta• Tuen puute kotoa päin• Yksinäisyys/ turvattomuuden tunne• Traumaattiset kokemukset

MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN HAASTEET OMO-OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA


• OMAKIELINEN OPETUS (OMO)• ÄIDINKIELEN OPETUS (MAI)• SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUS (S2)• OPPILAAN KOLMIPORTAINEN TUKI• ERITYISOPETUS• OPPILASHUOLTO• YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA

MITEN VOIDAAN TUKEA OPPILAAN KOULUNKÄYNTIÄ?

(KAKSI- TAI MONIKIELISYYDEN TUKEMINEN)


OMO-OPETTAJAN TOIMENKUVA

OPETUSTEHTÄVÄT

YHTEISTYÖTEHTÄVÄT

KASVATUSTEHTÄVÄT


• Vahvistaa oppimaan oppimisen ja ymmärtämisen taitoja

• Antaa tukiopetusta eri aineissa omalla äidinkielellä• Auttaa oppilasta edistymään ja pääsemään omiin

tavoitteisiinsa sekä etenemään opetussuunnitelman mukaisesti

• Auttaa ja tukea oppilasta löytämään opetettavan aiheen keskeiset sisällöt ja ydinkohdat

• Konkretisoida ja yksinkertaistaa vaikeat käsitteet oppilaan omalla äidinkielellä sekä hyödyntää kielen eri osa-alueita

OMO-OPETTAJAN OPETUSTEHTÄVÄT


• Löytää oppilaan vahvuudet , vahvistaa niitä ja käyttää niitä hyväksi heikoimmilla alueilla

• Vahvistaa oppilaan oman äidinkielen sanavarastoa opettamalla rinnasteisia käsitteitä

• Auttaa oppilasta arvioimaan realistisesti• Auttaa oppilasta käyttämään kaikki kielen

osa-alueeseen kuuluvat osat apunaan• Tukea oppilasta samanaikaisopetuksessa

(yhteisopettajuus)


OMO-OPETTAJAN KASVATUSTEHTÄVÄT• Auttaa ja tukea oppilasta integroitumaan uuteen

oppimis- ja kasvatusympäristöön• Auttaa ja tukea oppilasta vahvistamaan omaa

identiteettiään• Auttaa ja tukea oppilaita mahdollisissa

kulttuurien välisissä konflikteissa ennaltaehkäisevästi

• Tukea oppilaiden monikulttuuriseksi kasvamista• Olla turvallinen, luotettava ja lämmin aikuinen

(yksi esimerkki onnistuneesta kotoutumisesta)• Auttaa vanhempia heidän kasvatustehtävissään

ja sen kautta vahvistaa heidän asemaansa perheessä

• Järjestää erilaisia kulttuuritapahtumiaA. Laaksonen & S. Khezri 25.04.2023

OMO-OPETTAJAN YHTEISTYÖTEHTÄVÄT

• Yhteistyö kodin kanssa (esim. tulkkaus- ja käännösasiat)

• Kulttuurien välinen linkki• Yhteistyö rehtorin kanssa• Yhteistyö muiden opettajien ja

henkilökunnan kanssa• Yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa• Erilaiset koulutustehtävät• Muut tahot


AINEEN- JA OMO-OPETTAJANVÄLINEN YHTEISTYÖN ESIMERKKEJÄ

Matematiikan sanalliset tehtävät

Historian

käsitteet Äidin- ja

suomen kielen rakenne ja

sanastoMuutaineet


? Pedagogisessa neliössä on kolme kulmaa, opettaja ja

oppilas!

?A. Laaksonen & S. Khezri 25.04.2023

TUTKIMUKSIA (TNK:SSA) Osmo Virrankoski, 1994. Muukalaisuuden kohtaaminen

peruskoulun päättöluokalla, Turun yliopisto Pirjo Mikkola, 2001. Kahden kulttuurin taitajaksi, Turun yliopisto, (Maahanmuuttajaoppilaan monikulttuurinen identiteetti, tavoitteet ja

toiminta) Tuija Lehtinen, 2002. Oppia kieli kaikki, Turun yliopisto

(Maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla)

Jaana Seikkula-Leino, 2002. Miten oppilaat oppivat vieraskielisessä opetuksessa? Turun yliopisto (Oppilaiden suoriutumistasot, itsetunto ja motivaatio vieraskielisessä opetuksessa)

Annele Laaksonen, 2008. Maahanmuuttajaoppilaat erityiskouluissa, Turun yliopisto

Juha Vänttinen, 2009. Saako historiasta selvää? Turun yliopisto (Monikulttuuriset yläkoululaiset historian lähteillä. Historian taidot

motiivien, seurauksien, historian tulkintojen ja lähteiden luotettavuuden arvioinneissa)

Katriina Vartiainen, 2011. Saksan opiskelijasta saksan opettajaksi – aineenopettajaksi opiskelevan ammatillinen kasvu ohjatussa harjoittelussa.


Sohrab Sehepri

En tiedä, miksi kaikki sanovat:”Hevonen on jalo eläin, kyyhkynen on kaunis.”Enkä tiedä, miksei kenelläkään ole korppikotkaa lemmikkinä häkissä.Mitä on apilalla vähemmän kuin punaisella tulppaanilla?

silmät on pestävätoisin on nähtäväsanat on pestävä

Sanan on oltava itse tuuli, Sanan on oltava itse sadeSateenvarjot on suljettavasateen alle on mentävä…ajatus, ja muistot on sateen alle vietäväkoko kaupungin ihmisten kanssa on sateen alle mentävä Sateen alle on ystävä vietävä.Pois ottakaamme vaatteet,askelen päässä on vettä!Tietäkäämme se, jos matoja ei olisi,jotain vailla elämä olisi … Käännös: Samran Khezri

Documents

Interkulttuurisen koulun haasteita ja mahdollisuuksia