10 19 20

suomen yr ittäjät jäsenleht i företagarna i f inland

23

05

2019yrittajat.fi

vieraile verkossa www.yr ittajat. f i

N Ä I N V E R O T U SM U U T T U U 2 0 2 0Listasimme yrittäjiä eniten koskevat muutokset

ISMO APELL ON

JOKAPAIKAN-HÖYLÄ

Monialayrittäjä Ismo Apell on luennoinut jo 130 000 ihmiselle, pyörittää hotelli-

laivaa ja paria kesäteatteria, ohjaa ja näyttelee – ja on mopokuiskaaja.

24–26

”Meiltä kysyttiin 105 päivän maksuaikaa”Harri Niemi ja monet muut alihankkijat joutuvat toimi-maan suurempien yritysten pankkeina.Sivu 8

Vuoden yksinyrittäjä:”Olen digiajan Kylli-täti”Linda Saukko-Rauta ja Jaakko Marin palkittiin Vuoden yksinyrittäjinä. Neljä yritystä sai Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.Sivu 4

7 0 0 € / V PA N K I NPA LV E L U M A K S UJA !Pelkät tiliotteet maksoivatyksinyrittäjälle yli 400 euroa vuodessa

N Ä I N VA L I T S E T K A N N E T TAVA NMarkettiläppäriä ei yrittäjän kannata hankkia

9 3 5 0 E U R O NH U I JAU S L A S K UJo puolet yrittäjistä on joutunut huijaus-ten kohteiksi

Hyvä yrittäjä,Suomi kasvaa ja

kehittyy yrittämisellä. Haluamme olla mukana suomalaisten yrittäjien arjessa.

Olemme täällä, kun tarvitset uutisia, ideoita, näkemyksiä tai kokemuksia yrittäjyyteen liittyen.

Mene osoitteeseen YRITTAJAT.ALMATALENT.FI/EDUT

ja tutustu monipuoliseen sisältöömme.

245x310_yrittajasanomat_lokakuu19_kaikki_mediat.indd 1 14.10.2019 10.17.09

3

LATAA Yrittäjän ilmasto-opas

osoitteesta yrittajat.fi/oppaat, jos et tiedä mistä aloittaa

omalla kohdallasi. Siitä löydät 80 pk-yritykselle sopivaa keinoa taistella ilmaston-

muutosta vastaan.

facebook.com/yrittäjät @yrittajat yrittäjät.fi

5/19lokakuu

pääkirjoitus

kolumni

Taru JussilaKirjoittaja on Yrittäjäsanomien päätoimittaja ja Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja

tässä numerossa

Hyvä yrittäjä,Suomi kasvaa ja

kehittyy yrittämisellä. Haluamme olla mukana suomalaisten yrittäjien arjessa.

Olemme täällä, kun tarvitset uutisia, ideoita, näkemyksiä tai kokemuksia yrittäjyyteen liittyen.

Mene osoitteeseen YRITTAJAT.ALMATALENT.FI/EDUT

ja tutustu monipuoliseen sisältöömme.

245x310_yrittajasanomat_lokakuu19_kaikki_mediat.indd 1 14.10.2019 10.17.09

Ärsyttääkö Greta Thunberg?PAHOITITKO MIELESI Helsingin yliopiston opiskelijaravintoloiden päätöksestä luopua naudanlihasta? Ei ole ihme, että ilmastonmuutokseen liittyvät asiat saavat tunnereaktion aikaan. Ilmastonmuutos on pelottava ja globaali uhka. Gretasta voi olla monta mieltä, mutta minä väitän, että gretoja tulee lisää. Me ihmiset kun tarvitsemme näitä tunteidenherättäjiä ennen kuin todella heräämme.

Itse heräsin noin 35 vuotta sitten. 32 vuotta sitten suostuttelin äitini ja koulun terveydenhoitajan puoltamaan kasvissyöntipäätöstäni. Olin tuolloin 13-vuotias. Seurasin jo vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidettyä ilmastokokousta tarkasti. Vuon-na 1993 kirjoitin ylioppilasaineeni Riosta ja siitä onko ihmiskunnalla toivoa. 1998 heinäkuuhun saakka jaksoin olla idealisti ja uskoa, että YK pystyy saamaan muutok-sen aikaan. Olin tuolloin jo saanut olla mukana tässä työssä pari vuotta niin Suomen ulkoasiainministeriön kuin komission palkkalistoilla. Heinäkuussa 1998 nostin kädet ylös ja päätin, että jatkossa keskityn vain omiin valintoihini.

Nyt vuonna 2019 pyörsin yli 20 vuotta kestäneen päätökseni. Lupasin usealle hen-kilölle, että Yrittäjät julkaisee oppaan, kuinka taistella ilmastonmuutosta vastaa pienen ja keskisuuren yrityksen näkökulmasta. Lokakuun alussa tämä opas näki päivänvalon.

Viime viikolla julkaistun Yrittäjägallupin mukaan 58 prosenttia pk-yrityksistä on valmis lisäämään yrityksensä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tämä on to-della hyvä ja tärkeä tulos, sillä pk-yritykset ovat avainasemassa. Ne pystyvät tekemään isojakin päätöksiä ketterämmin kuin isot yritykset, ja valtaosa suomalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä.

Viestini ei ole, että ryhdy kasvissyöjäksi tai jätä naudanliha, niin maailma pelastuu. Näin se ei ole. Vaan se menee näin: Jokaisella valinnalla työssä ja vapaalla on merki-tystä. Pienistä päätöksistä tulee massana isoja virtoja. Ympäristön huomioiminen ei välttämättä vaadi isoja investointeja, mutta voi olla todella iso kilpailuetu pk-yrityksel-le. Pienen kannattaa hyödyntää tämä etumahdollisuus.

Näpertelyn aika on ohiSUOMEN TALOUSPOLITIIKASSA on ladattu paljon työllisyystoimien varaan. Keskeinen tavoite on saavuttaa 2023 75 prosentin työllisyysaste ja sen myötä julkisen talouden tasapaino.

Jos vaikuttavia työllisyystoimia ei löydy, talouspoli-tiikan pohja pettää.

Työllisyystoimien merkitys korostuu, kun katsoo maailmalle: vientivetoinen Suomi on täysin riippu-vainen maailmanmarkkinoista. Kun veto varsinkin Euroopassa hiipuu, se iskee voimalla Suomeen.

Myös heikkenevän huoltosuhteen pitäisi soittaa hälytyskelloja.

Siksi voisi odottaa, että hallitus olisi lähtenyt liik-keelle nopeasti ja koko arsenaalilla, jotta työllisyys ja myös tuottavuus lähtevät vahvistumaan.

Näin ei ole käynyt. Hallitus on organisoinut työllisyysvalmistelunsa asettamalla kolmikantaisia työryhmiä, joissa myös Yrittäjät on mukana, ja on teh-nyt mm. aktiivimallista linjauksia, joilla on enemmän työllisyyttä heikentävä kuin vahvistava vaikutus.

Työryhmien työ etenee asiallisesti mutta verkkai-sesti. Mikään ei viittaa siihen, että läpimurtoja olisi

luvassa lähikuukausina.Työministeri Timo Harakka (sd.) on toki tehnyt

useita näyttäviä avauksia, mutta niiden työllisyysvai-kutus jää vähäiseksi.

Hallituksen kiireen vähyys selittyy osin työmarkki-nakierroksella. Neuvotteluja ei haluta sotkea palkan-saajia ärsyttävillä avauksilla.

Toinen selitys on hallituksen koostumus. Demari-vetoinen hallitus ei halua tehdä työmarkkinauudis-tuksia, joita arvostelemalla se hankki vaalivoittonsa.

Hallituksen on aika kohdata talouden todellisuus. Näpertelyn aika on ohi. Pitää uskaltaa tehdä toimia, joilla on aito työllisyysvaikutus.

Tuore Yrittäjägallup (9/19) kertoo, mistä rohtoja löytyy. Vahvin vaikutus olisi mikroyritysten – joita on 93 prosenttia yrityksistämme – irtisanomissuojan keventämisellä. Tehokkaita ovat myös paikallisen so-pimisen määrätietoinen lisääminen, normien purku ja takaisinottovelvoitteen poistaminen.

MIKAEL PENTIKÄINENKirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

PIX

HIL

L

4Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnotNyt palkittiin ensimmäistä kertaa myös kaksi yksinyrittäjää

8Maksuajat ovat pidentyneetAlihankkijoilta on vaadittu jopa 105 päivän maksuaikaa

10Näin verotus muuttuu 2020Kokosimme yrittäjän kannalta tärkeimmät muutokset

12Mutjuttimesta menestystuoteJarmo Pihlavamäki keksi pienen hierontavälineen

16Toimeksianto vai työsuhde?Yrittäjän toimeksiantosopimus voidaan joskus katsoa työsuhteeksi

18Vinkit palkkaamiseenTietyt asiat kannattaa muistaa rekrytoinnissa, esimerkiksi koeaika

20Näin valitset läppärinYrittäjän ei kannata ostaa marketin kannettavaa tarjoustietokonetta

23Huijauslaskuja sateleeJo yli puolet yrityksistä on joutunut huijausten kohteeksi Yrittäjägallupin mukaan

4

→

Vuoden 2019 valta-kunnallisena yksi-nyrittäjänä palkittu Linda Saukko-Rauta, 42, kuvaa itseään

digiajan Kylli-tädiksi.Takavuosina Kylli-täti kertoi

lapsille satuja televisiossa ja piirsi niitä samalla. Kun Linda Saukko-Rauta tekee livekuvituk-sia erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa, kuulijakunnan on helppo saada koppi hankalistakin asiasisällöistä.

– Livekuvituksissa on kyse ikään kuin simultaanitulkkauksesta kuviksi, Saukko-Rauta sanoo.

Vielä kymmenkunta vuotta sit-ten hänen työpaikkansa oli Jyväs-kylän ammattikorkeakoulu. Ennen verkko-oppimisen suunnittelijan pestiä Saukko-Rauta työskenteli luokkahuoneessa ja piirsi sarjaku-via ruotsinopen ankeasta arjesta.

Elämänsä ensimmäisen ison livekuvitustilaisuuden hän sai vuonna 2011. Alun perin Sauk-ko-Rauta oli pestautunut Nordic Business Forumiin vapaaehtois-työntekijänä.

– Halusin kuuntelemaan pää-esiintyjä Al Goren puhetta.

Häntä oli jo prepattu vip-vierai-den autokuljettajan roolia varten siinä vaiheessa, kun tapahtuman

järjestäjät näkivät hänen kuvituk-siaan.

– Kuvitukset nähtyään kundit sa-noivat, että älä menekään auton rat-tiin vaan tule eturiviin piirtämään puhetta, Saukko-Rauta kertoo.

Harvinaisen ammattikunnan edustaja perusti toiminimen vuon-na 2010.

– Se piti tehdä hötäkällä, sillä olin saanut palkallisen tilauksen tutuntutuntuttavalta.

Tuolloin Saukko-Raudalla oli vielä myös kuukausipalkkainen työ.

Ensin opettajaksi, sitten yrittäjäksiKun Saukko-Raudan maine alkoi kiiriä, hän siirtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Myös palkkiotaso aset-tui kohdilleen.

Nykyisin isoin osa hänen yrityksensä liikevaihdosta tulee strategisista kuvituksista eli etupäässä yrityksille tehdyistä sisäisen ja ulkoisen viestinnän materiaaleista.

Saukko-Raudan kädenjälki kerää laajalti kehuja asiakkailta: kiitos kuvitusten, abstraktit asiat konk-retisoituvat ja oleellinen erottuu epäoleellisesta.

– Aivotutkimuksissa on todettu, että kuvat vahvistavat muistijälkeä

ja vahvistavat oppimista, Sauk-ko-Rauta sanoo.

Omaa opiskelupaikkaa valites-saan hän ei ollut varma, mitä halu-aisi tehdä ammatikseen. Graafisen alan koulutusta hän ei kuitenkaan edes harkinnut.

– Ajattelin, että lähden opiske-lemaan jotain järkevää. Vaikka en ikinä halunnut opettajaksi, päädyin lukemaan pohjoismaista filologiaa pääaineenani.

Akateemisesta taustasta on hyö-tyä myös kuvittajana.

– Väänsin rautalankaa jo opet-tajana ja koen, että nykyisin teen tavallaan samaa asia, mutta yritys-maailmassa, hän vertaa.

Suomessa on vajaat kymmen-kunta vastaavaa ammattilaista.

– Livekuvittamisen juuret ovat Kaliforniassa ja 1960-luvun hippi-kulttuurissa, Saukko-Rauta kertoo.

Blogi on varaventtiili”Digiajan Kylli-täti” ei kierrä tapahtumissa fläppitaulun ja pens-seleiden kera vaan hänen taiteilija-tarvikkeenaan toimii iPad.

– Tekijänä minulle tärkeintä on ison kuvan näkeminen. Liveku-vitus on kaiken kaikkiaan jännä tyylilaji. On vähän sattumankaup-paa, kuka tähän pystyy. Se, että

on vaikkapa hyvä piirtäjä tai hyvä graafikko, ei välttämättä toimi. Tarvitaan nopeaa jälkeä, mokan-sietokykyä ja hyvää työmuistia.

Ylistarossa kasvanut Sauk-ko-Rauta kertoo, että hän piirteli toki koulukirjojen reunoihin jo lapsena.

– Yrittäjävanhempani tiesivät, että piirtäminen on keino saada minut hiljaiseksi. Kun äiti teki omia hommiaan, menin hänen työpöytänsä alle, kaivoin roskik-sesta paperia ja aloin piirtää.

Saukko-Rauta tekee kuvituksia edelleenkin myös vain omaksi ja FB-seuraajiensa iloksi.

– Blogi, jonka aloitin opettaja- aikanani, toimii henkilökohtaise-na varaventtiilinäni. Teen sinne päiväkirjamaisia juttuja.

Ruuhkavuosia elävä yksinyrittä-jä on myös viisi- ja seitsemänvuoti-aiden poikien äiti.

– Lapsiperhearjen ja matkatyön yhteensovittaminen on välillä hie-man riipivää, mutta mieheni an-siosta tämä sujuu. Pojat pärjäävät oikein mainiosti, vaikka käynkin välillä isolla kirkolla, Saukko-Rau-ta kertoo.

Inspiraatio tulee luonnostaan.– Hyviä päiviä ovat sellaiset

päivät, jolloin opin uutta, Sauk-ko-Rauta sanoo.

Vuoden yksinyrittäjinä palkitut Linda Saukko-Rauta ja Jaakko Marin ovat

Oman alansa aateliaLivekuvittaja Linda Saukko-Rauta on kuin digiajan Kylli-Täti. Kun yritykset tarvitsevat laaja- alaista palvelujohtamisen asiantuntijaa, avuksi kutsutaan JSM Consultingin Jaakko Marin.Hänet, Linda Saukko-Rauta ja neljä vuoden 2019 yritystä palkittiin Yrittäjäpäivillä Lahdessa.

TEKSTI LEILA ITKONEN & KUVAT PETTERI KIVIMÄKI JA MEERI UTTI

Linda Saukko-Rauta on tehnyt livekuvituksia Nordic Business Forum-tapahtumassa joka vuosi sen jälkeen,

kun hänet löydettiin kuvittamaanUSA:n entisen varapresidentin

Al Goren luentoa.

Linda Saukko-RautaIkä: 42Paikkakunta: JyväskyläYritys: Redanredan OyPerustettu: Tmi 2010/Oy 2016Toimiala: Taiteellinen luominen eli livekuvitus ja strategia-visualisoinnitLiikevaihto: 278 000Motto: Tosissaan, mutta ei vakavastiParasta yrittäjyydessä: Vapaus, ”ittellisyys” ja elämyksellisyys

6

Jaakko Marin uskoo digitaaliseen palvelullistamiseenPALVELUJOHTAMISEN asian-tuntija Jaakko Marinin asiakkaat tietävät, että suurin ei aina tarkoi-ta parasta.

Monet Marinilta valmennusta ja konsultointia tilaavat yritykset ovat isoja - ja voisivat hankkia asiantuntijapalveluja muilta isoilta – mutta ovatkin valinneet yhden miehen yrityksen.

JSM Consulting Oy:n omistaja ja pääkouluttaja tunnetaan laa-ja-alaisuudestaan palvelujohtami-sen sektorilla.

– Isoissa firmoissa yksi konsult-ti saattaa keskittyä vain yhteen osa-alueeseen, mutta minä toimin koko palvelujohtamisen saralla aina johtoryhmätasolta tuotannon optimointiin asti, Jaakko Marin vertaa.

Hän suhtautuu intohimolla digitaalisten palveluiden avulla

tapahtuvaan yritysten toiminnan palvelullistamiseen.

– Esimerkiksi videovuokrausfir-mat ovat olleet suurissa vaikeuksis-sa uusien suoratoistopalveluiden tullessa markkinoille. Harvat kat-sovat elokuvia tai tv-sarjoja enää fyysisiltä DVD-levyiltä.

Myös pankkien verkkopalvelut ovat hyviä esimerkkejä digitaali-sesta palvelullistumisesta.

Erilaisten IT-palvelujohtamisen viitekehysten, kuten ITILin ja COBITin avaaminen, on Marille arkipäivää.

– Kovinkaan moni ei vielä tajua, että esimerkiksi palvelullistumi-sessa on kyse megatrendistä, joka etenee valtavasti kaikilla teollisuu-denaloilla, Marin sanoo.

Hän muistuttaa, että teknolo-giat, laitteet ja tuotteet ovat vain laajemman asiakkaan tarvitseman

kokonaisuuden osia.– Yleensä tämän kaiken tar-

joaminen valmiina palveluna parantaa yrityksen kilpailukykyä ja nostaa liikevaihtoa ja kannatta-vuutta.

Iso osa Suomen TOP 50-yrityk-sistä on tilannut kahdeksan vuotta sitten perustetun JSM Consultin-gin palveluja.

– Olen ollut konsultoimassa palvelukokonaisuuksia, jotka koskettavat jokaisen suomalaisen elämää, ja jatkossa työni keskittyy-kin yhä enemmän IT-palveluiden ulkopuolisten palveluiden johtami-sen konsultointiin, Marin kertoo.

Kysyntä ei vaikuta 38-vuotiaan yrittäjän työaikoihin. Marin ker-too, että hän ei ole ikinä ymmärtä-nyt sellaista elämää, johon kuuluu ylipitkät työpäivät ja niillä ylpeily.

– Itse uskon kolmeen kahdek-

Jaakko MarinNimi: Jaakko MarinIkä: 38Paikkakunta: Espoo/Hel-sinkiYritys: JSM Consulting OyPerustettu: 2011Toimiala: Valmennus- ja konsultointiyhtiö, jokaon erikoistunut IT-palvelu-johtamiseenLiikevaihto: 422 000 (2018)Työntekijöitä: 1Motto: Kaikki yritykset ovat palveluyrityksiäParasta yrittäjyydessä: Itsenäisyys, josta kuuluu myös nauttia

Jaakko Marin on poikkeuksellisen laajasti sertifioitu palvelujohtamisen asiantuntija. – Pian aloitan myös hallitustyöskentelyn, hän kertoo.

saan. Teen töitä kahdeksan tuntia, toiset kahdeksan on vapaa-aikaa ja loput kahdeksan lepään.

Marin pitää kunnon kesäloman sekä syys-, joulu- ja hiihtolomat.

– Jos jonain päivänä on töissä löysää, lähden koskelle kalasta-maan.

Marin harrastaa kalastusta myös Suomen rajojen ulkopuolella, ja syksyisin Pohjois-Suomesta kotoi-sin oleva mies suuntaa metsästä-mään.

Kasvavan yrityksenverkkokauppapalvelu

Kysy tai lue lisää:

020 741 7671 | info@mycashflow.fi | www.mycashflow.fi

Kokeile ilmaiseksi 30 päivää:mycashflow.fi

Helppokäyttöinen hallintapaneeli

Suosituimmat maksutavat ilman kiinteitä kuluja

Valmiit integraatiot käytetyimpiin logistiikkayhtiöihin

Lukuisia valmiita laajennuksia ja kattavat rajapinnat

Kattavat ohjeet ja nopea ja ystävällinen asiakaspalvelu

MyCashflow on Suomen suosituin verkkokauppapalvelu.

Ketterän alustamme avulla voit kasvattaa toimintaasi

verkossa nopeasti!

7

Neljälle yritykselle valtakunnallinen vuoden 2019 yrittäjäpalkintoSuomen Yrittäjät ja Fennia palkitsivat HT Laserin, Meriman, Rukakeskuksen sekä Tapojärven vuoden 2019 valtakunnallisilla yrittäjäpalkinnoilla. Palkinnot jaettiin lauantaina 19.10.2019 valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Lahdessa.

HT Laser OYKotipaikka: KeuruuPerustaja: Hannu TeiskonenToimitusjohtaja: Hannu Teis-konenPerustamisvuosi: 1989Toimiala: Metalliteollisuuden järjestelmätoimittaja/leikkauk-sen, särmäyksen, hitsauksen, koneistuksen, 3D-metallitulos-tuksen, pintakäsittelyn, kokoon-panon ja tuote- kehityksen palvelutLiikevaihto: 65 miljoonaa euroaTyöntekijöitä: Yli 400

Merima OyKotipaikka: HelsinkiPerustaja: Mauri Mäkiranta ja Timo NisonenToimitusjohtaja: Mauri Mäki-rantaPerustamisvuosi: 1987Toimiala: Projektinjohtotalo, joka tekee risteilijöiden ja muiden laivojen sisustuksiaLiikevaihto: 55 miljoonaa euroaTyöntekijöitä: 120

Rukakeskus OyKotipaikka: KuusamoPerustaja: Juhani AhoToimitusjohtaja: Ville AhoPerustettu: 1972Toimiala: Hiihto- ja laskette-lukeskus. Rukalla ja Pyhällä on myös majoitus-, vuokraamo- ja myymälätoimintaaLiikevaihto: 30 miljoonaa euroaTyöntekijöitä: 170

Tapojärvi OyKotipaikka: KolariPerustaja: Esko TapojärviVt. toimitusjohtaja: Mari PilventöPerustettu: 1955Toimiala: Kaivosurakointi, materiaalinkäsittely sekä tehdas- ja teollisuusprosessien hoitoLiikevaihto: 115,7 miljoonaa euroa (07/2017-2018)Työntekijöitä: 500

8 UutisetPIX

HILL

”Meiltä vaadittiin 105 päivän maksuaikaa”

Yrittäjät haluavat kiristää maksuaikojaMaksuehtolaki määrää, että jos maksuajaksi halutaan yli 30 päivää, siitä pitää erikseen sopia yritysten kesken. Todellisuus on toinen, sillä Yrittäjägallupin mukaan 61 prosenttia vastaajis-ta kertoi, että yli 30 päivän maksuajoista ei ole sovittu erikseen.

Yrittäjägallupin perusteella yrittäjät ovat ai-kaisempaa valmiimpia maksuehtolain kiristämi-seen. Tällä kannalla on 44 prosenttia vastaajista.

Lakia ei kiristäisi 29 prosenttia vastaajista.Tiina Toivosen mukaan kysely osoittaa, että

maksuaikalakia pitää kiristää.– Pääministeri Rinteen hallituksen ohjel-

massa on tästä hyvä kirjaus. Nyt pitää selvittää tehokkaimmat keinot. Pienyrittäjä tarvitsee laista turvan, ettei joudu kassakriisiin. Lisäksi valvontaa pitää kiristää, jotta ainakin laajamittai-sesti lain vastaisesti toimivat jäisivät kiinni.

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suo-men Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vasta-si 1006 pk-yrityksen edustajaa. Tutkimus toteu-tettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpos-tikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta. Tiedot kerättiin syyskuun viimeisellä ja lokakuun 2019 ensimmäisellä viikolla.

Suurten yritysten pidentyneet maksuajat kismit-tävät alihankintafirman yrittäjää. – Isot käyttävät pieniä pankkeina, Harri Niemi sanoo.

TUORE YRITTÄJÄGALLUP pal-jastaa, että isot yritykset ovat pi-dentäneet maksuaikojaan viimei-sen vuoden aikana. Erityisen iso ongelma maksuaikojen venyminen on yli 10 henkilön yrityksille.

Yrittäjägallupin mukaan 49 pro-senttia tämän kokoisista yrityksistä kertoo asiakkaidensa pidentäneen maksuaikoja. Alle 10 työntekijän yrityksissä vastaavista kokemuksis-ta kertoo 40 prosenttia vastaajista.

Yksinyrittäjät saavat rahansa nopeammin, sillä 28 prosenttia heistä kertoo pidentyneistä mak-suajoista.

– Huolestuttavaa on, että myös yksinyrittäjissä ongelma on vuo-dessa yleistynyt: vuosi sitten heistä 22 prosenttia kärsi pitkistä mak-suajoista. Ongelma näyttää siis laajenevan, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Suuret yritykset pahimpiaEniten maksuaikoja venyttävät suuret yritykset. Tämän tietää myös alihankintakonepajaa Neko-pa Oy:tä Turengissa osaomistaja-na pyörittävä Harri Niemi. Hän työllistää yrityksessään itsensä lisäksi kolme henkilöä.

– Vaikka lakiin on kirjattu enim-mäisajaksi 30 päivää, ei se niin käytännössä ole.

”Vaikea lähteä muuttamaan”Niemen mukaan pienen yrityksen on useimmiten pakko hyväksyä

isojen asiakkaiden maksuajat.– Vähän siinä täytyy nöyristel-

lä, jos haluaa että asiakassuhde säilyy isomman yrityksen kanssa. Ainakin itsellä on vahvasti se mie-likuva, että vaikea siinä on lähteä maksuaikoja muuttamaan.

Nekopalla on useampia itseään isompia päämiehiä.

– Isoin on Valmet. Heillä mak-suehto meille päin on 45 päivää. Aikanaan se oli selvästi lyhyempi, 30 päivää.

Niemen mukaan uusilla asiak-kailla saattaa olla heti kättelyssä vaatimuksena odotettua pidempi maksuaika. Tällä hetkellä Niemen yrityksellä on kaksi asiakasta, joiden puolelta maksuaika on 60 päivää.

Onneksi Niemen yritys ei kärsi pahoin maksuaikojen venymisestä.

– Itsellä on hyvä tilanne oman yrityksen suhteen. Esimerkiksi näiden 60 päivän maksuaikaa soveltavien asiakkaiden osuus yrityksen kokonaisliikevaihdosta on melko pieni. Minulla on aikaa odottaa rahoja, kunhan tiedän että ne varmasti tulevat.

105 päivää maksuaikaaTaannoin Nekopa neuvotteli asiakassuhteesta yrityksen kanssa, joka vaati 105 päivän maksuaikaa.

– Länsirannikolla toimiva yritys otti yhteyttä ja kysyivät suoraan, sopiiko meille 105 päivän mak-suaika. He sanoivat lisäksi, että maksuaikaan pitää saada viisi päi-vää lisää joka vuosi. Nämä olivat heidän ehtonsa, jotta ylipäätään saatoimme jatkaa neuvotteluja.

Niemi pohti asiaa jonkin aikaa ja ilmoitti, että hänen yrityksensä voi suostua pitkään maksuaikaan.

– Siinä oli sellainen ajatus, että saisin nostettua hintaa sillä pe-rusteella, että toimimme tavallaan asiakkaan pankkina. On selvää,

että en voi tehdä työtä samalla tuntiveloituksella kuin sellaiselle asiakkaalle, jonka maksuaika on selvästi lyhyempi.

– Jos joutuisin ottamaan pankis-ta lainaa tehdäkseni töitä jollekin toiselle, silloin siinä on jotain väärin.

Sopimusta ei lopulta syntynyt.Mutta mikä ajaa isoja yrityksiä

pidentämään maksuaikojaan?– Koen, että isommat yritykset

haluavat käyttää pienempiä firmo-ja pankkeina. Joskus tuntuu siltä, että isolla yrityksellä on rahaa käy-tössä vaikka kuinka paljon mutta totuus voi olla, että ei senkään kassa ole aina niin iso. Toiminta saadaan pyörimään paremmin sil-lä, että maksuaikoja pidennetään.

Yhtä selitystä Niemi ei kuiten-kaan usko.

– Jos yritys väittää, että maksun hyväksyminen kestää kauan ja sen takia maksuaika on pitkä, se ei voi pitää paikkaansa. Nykyään kaikki siirtyy sähköisesti.

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

– Jos joutuisin ottamaan pankista lainaa tehdäkseni töitä jollekin toiselle, silloin siinä on jotain väärin, Harri Niemi sanoo.

YKSI HUOLI VÄHEMMÄNJotta yrityksesi toiminta on turvattu, se tarvitsee tehokkaat yhteydet ja työvälineet tukemaan arkea. Saat kaiken tämän yhdestä paikasta. Telia ONE

telia.fi/one

NETTIYHTEYDETPILVIPALVELUT

TIETOTURVA

31213800_Telia_Q4_245x310_BC_YrittajaSanomat.indd 1 14/10/2019 11.11

10

Intelligent decisions.Bigger dreams.

Selvitä aina asiakkaidesi taustatiedot!

Suomen Asiakastiedon sopimusasiakkaiden palvelusta haet tietoa yrityksistä ja henkilöistä päätöstesi tueksi. Palveluitamme käytetään esimerkiksi taustatarkastusten tekemiseen ennen sopimusten tekemistä tai laskulla myyntiä. Lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluvat monipuoliset myynnin ja markkinoinnin kohdentamisen palvelut, jotka tuovat tehoa uusien asiakkaiden etsimiseen.

Mobiilisovelluksemme on suunniteltu erityisesti tien päällä toimiville henkilöille, jotka haluavat tutustua nopeasti asiakkaan taloudelliseen tilanteeseen ja vastuuhenkilöihin ennen tapaamista.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat käyttöösi Asiakastiedon sopimusasiakkaan palvelut ilman ensimmäisen vuoden vuosimaksua. Edun arvo on 260 € ja se koskee uusia asiakkaitamme.

Tutustu palveluihimme tarkemmin osoitteessa www.asiakastieto.fi tai ota yhteyttä p. 010 270 7200.

Yrittäjä, näin verotus muuttuu 2020VALTION VUODEN 2020 bud-jettiesityksen ja aiemmin tehtyjen päätösten seurauksena, verotuk-seen on odotettavissa muutoksia vuonna 2020. Listaamme tähän yrittäjiä eniten koskevat muutok-set.

HenkilöverotusAnsiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille.

Solidaarisuusveron voimas-saoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Lisäksi ansiotu-loverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.

Sosiaalivakuutusmaksuja kuitenkin nostetaan ensi vuonna aikaisemmin sovitun kilpailukyky-sopimuksen mukaisesti.

Ulkomaisten avainhenkilötyön-tekijöiden lähdeverolaki säädetään pysyväksi. Lisäksi lähdeveropro-senttia lasketaan 35 prosentista 32 prosenttiin.

Asuntolainojen korotAsuntolainan korkojen vähennys-oikeuden pienentämistä jatketaan asteittain hallituskauden aika-na. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 prosenttia. Korkovähennysoi-keutta leikataan vähitellen, siten että vuonna 2023 vähennys on poistunut kokonaan. Vuonna 2021 vähennyskelpoista on 10 prosenttia ja 2022 vielä 5 prosent-tia koroista.

Kotitalousvähennystä leikataanKotitalousvähennyksen enimmäis-määrää alennetaan 2 400 eurosta

2 250 euroon. Lisäksi vähennyk-sen osuutta työkorvauksissa laske-taan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

Työntekijän muuttokustannuksetTyövoiman liikkuvuutta halutaan edistää säätämällä puolet työn-antajan työntekijälle maksamista muuttokustannuksista vero- vapaiksi.

Henkilöstöannin verotusOsaamisen vahvistamiseksi hallitus aikoo toteuttaa listaamat-tomien yritysten henkilöstön pal-kitsemista koskevan lainsäädän-töuudistuksen 1.7.2020 alkaen.

Välillisten verojen korotuksetTupakkaveron korotuksia jatke-taan asteittain hallituskauden aikana. Korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa.

Virvoitusjuomien valmisteveroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoo-nalla eurolla.

Liikennepolttoaineiden verotus-ta korotetaan hallitusohjelmassa sovitulla, kuluttajahintojen en-nustettua nousua vastaavalla 250 miljoonalla eurolla. Korotus teh-täisiin siten, että se tulisi voimaan elokuussa 2020.

Yritysverotus ja investointien edistäminenHallitus aikoo selvittää ja valmis-tella esityksen kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestoin-teihin kannustamiseksi neljän vuoden ajaksi. Käytännössä

ehdotus merkitsisi yrityksille sitä, että irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon voisi poista nykyistä nopeammin, kun poiston enimmäismäärä kasvaisi 25 prosentista 50 prosenttiin. Tämä merkitsisi yritysten kannalta lykät-tyä verotusta. Hallituksen tavoit-teena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.

Lisäksi hallitus selvittää mah-dollisuutta antaa esitys määräai-kaisesta tutkimusyhteistyökan-nustimesta, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin inves-tointeihin. Yrityksille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 prosentin ylimääräinen verovähennys yritys-ten sekä korkeakoulujen ja tutki-muslaitosten tutkimus- ja innovaa-

tiohankkeiden rahoitusmenoista neljän vuoden ajan. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuon-na 2020.

Tulolähdejaon poistaminenYhteisöjen tulolähdejaon poistu-mista koskeva laki hyväksyttiin jo edellisellä hallituskaudella, mutta muutokset tulevat voimaan 1.1.2020 alkaen. Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Uudistuksen myötä yhteisön verotettava tulos laske-taan jatkossa yleensä kokonaan elinkeinoverolain mukaan.

toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjille tuettuja lomia satasella!MAASEUDUN Terveys- ja Loma-huolto (MTLH) järjestää yrittäjille tarkoitettuja lomajaksoja ympäri vuoden. Osallistujat valitaan sen perusteella, kenellä tuetun loman tarve on suurin.

Ensi vuonna yrittäjillä on jälleen mahdollisuus päästä vain sata euroa maksaville yrittäjien loma-viikoille.

Yrittäjät voivat hakea myös mui-ta kuin vain yrittäjille suunnattuja MTLH:n lomajaksoja. Esimerkiksi vuonna 2018 tuetulle lomalle pääsi kaikkiaan 669 yrittäjää ja näiden perheenjäsentä.

Lomia järjestetään ympäri vuoden ja eri puolilla Suomea, esimerkiksi kylpylöissä ja urheiluo-pistoilla.

Yrittäjälomat sisältävät muiden tuettujen lomien tavoin täysihoi-don, majoituksen kahden hengen huoneessa sekä terveyttä ja hyvin-vointia tukevaa ohjelmaa. Matka-kuluja ei korvata.

Viiden päivän lomajakso maksaa aikuiselle kaksikymmentä euroa vuorokaudelta eli sata euroa per loma.

Lomia myönnetään elämän-tilanteen ja esimerkiksi huonon

taloustilanteen perusteella. Hakemuksissa kannattaa tuoda esiin mahdolliset sairaanhoito-kustannukset, perheenjäsenten sairaudet, omaishoito, yksinäisyys sekä työttömyys.

Yrittäjälomat ovat aikuisille tarkoitettuja ja lomille voi hakea yhdessä puolison kanssa. Mikäli lomalle haluaa lasten kanssa, hakemuksen voi lähettää MTLH:n perheille tarkoitetuille lomajak-soille.

Leila Itkonenleila.itkonen@yrittajat.fi

Näin haet lomaaYrittäjälomista ja -hakemuk-sista löytyy lisätietoa osoit-teessa https://www.yrittajat.fi/yrittajalomat

Yrittäjälomista voi kysyä li-sää myös Maaseudun Terveys- ja Lomahuollosta/ talous-sihteeri Maarit Kainulainen (040-5366058) sekä Suomen Yrittäjistä/järjestöassistentti Anne Eronen (09-2292 2911).

Intelligent decisions.Bigger dreams.

Selvitä aina asiakkaidesi taustatiedot!

Suomen Asiakastiedon sopimusasiakkaiden palvelusta haet tietoa yrityksistä ja henkilöistä päätöstesi tueksi. Palveluitamme käytetään esimerkiksi taustatarkastusten tekemiseen ennen sopimusten tekemistä tai laskulla myyntiä. Lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluvat monipuoliset myynnin ja markkinoinnin kohdentamisen palvelut, jotka tuovat tehoa uusien asiakkaiden etsimiseen.

Mobiilisovelluksemme on suunniteltu erityisesti tien päällä toimiville henkilöille, jotka haluavat tutustua nopeasti asiakkaan taloudelliseen tilanteeseen ja vastuuhenkilöihin ennen tapaamista.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat käyttöösi Asiakastiedon sopimusasiakkaan palvelut ilman ensimmäisen vuoden vuosimaksua. Edun arvo on 260 € ja se koskee uusia asiakkaitamme.

Tutustu palveluihimme tarkemmin osoitteessa www.asiakastieto.fi tai ota yhteyttä p. 010 270 7200.

12

Mutjuttimella menestykseen

TOM

MI A

NTTO

NEN

Jarmo Pihlavamäki kehitti hierontalätkän, joka on osoittautunut hitiksi.

JARMO PIHLAVAMÄKI pyörit-telee kädessään pientä muovista läpyskää, joka sopisi hyvin tietokil-pailuun. Harva osaisi todennäköi-sesti sanoa, mitä sillä tehdään.

Kyseessä on Pihlavamäen kehittämä Mutjutin, joka yhdistää perinteisen hieronnan, vyöhy-keterapian, lymfahieronnan ja intialaisen päähieronnan. Mutjut-timen eri osilla on eri merkitys ja käyttäjän onkin ennen omakätistä hierontaa syytä tutustua läpyskän mukana tulevaan ohjekirjaan.

– Sain idean kalvohierontarau-doista. Eräs lääkäri toi Suomeen sellaisia rautoja, joissa oli erilaisia muotoja muun muassa akupis-teiden ja lihaskalvojen painelua varten. Niiden hinta oli 450 euroa. Rupesin miettimään, että pitäisi saada kaikki ne muodot yhteen ja samaan tuotteeseen. Siitä sitten syntyi 3D-tulostimella ensimmäi-

nen versio.Pihlavamäki löysi lähipiiristään

henkilöitä, jotka lähtyivät autta-maan Mutjuttimen tuotannon rahoittamisessa. Alussa tarvittiin 15 000 euroa, jolla katettiin paten-tointi, muotin tekeminen ja yrityk-sen käynnistäminen. Mutjuttimien takana on Wellness Tools Group.

Mies on vakuuttunut keksintön-sä toimivuudesta.

– Tämä on yksinkertainen ja se toimii kuin junan vessa. Käsittely vastaa kevyttä hierontaa ja jossa-kin mielessä on jopa tarkempaa ja parempaa kuin normaali hieronta. Moni on kertonut saavansa tästä avun.

Viidentoista euron hintainen lätkä on mennyt hyvin kaupaksi. Jopa niin hyvin, että Pihlavamäki on saanut mutjuttimillaan pitkälti maksettua nykyisen kotitalonsa.

Suosion salaisuutena Pihlava-

mäki pitää paitsi tuotteen nimeä, myös sen pirteitä värejä ja tietysti toimivuutta.

Mutjuttimia myydään verkossa, mutta Pihlavamäki kiertää myös markkinoita ja myy tuotteita kas-vokkain ihmisille. Suurin yksittäi-nen jälleenmyyjä on Kärkkäinen.

– Markkinoilla menee helposti 50-100 mutjutinta. Teimme tuo-tetta varten ihan mobiilisovelluk-senkin, jonka avulla käytön opette-lu on helpompaa, mies kertoo.

Pihlavamäki tekee töitä paitsi keksintönsä kauppiaana, myös hierojana ja jäsenkorjaajana omalla toiminimellä. Hän ottaa asiakkaita vastaan kotonaan. Mutjutinbisneksessä hän toimii yhtiön hallituksen puheenjohtaja-na ja vastaa markkinamyynnistä ja erilaisista tilaisuuksista. Aikaa jää myös myyjien kouluttamiseen.

– Ensin hieron asiakkaan ja

myyn sitten Mutjuttimen päälle, mies hymyilee.

Lähitulevaisuudessa suunnitel-missa on eläkkeelle jääminen.

– Kahden vuoden päästä pää-sisin vanhuuseläkkeelle, mutta kansanparantajan työ on sellaista, ettei siitä jäädä sivuun noin vain. Kuulun Suomen Kansanparantaja-seuraa, jossa on vielä yli 80-vuoti-aitakin, jotka tekevät täysillä töitä.

Raskaampien töiden tekemistä haittavat selkäongelmat. Selän takia työkyvyttömäksi koneistajan töistä jäänyt Pihlavamäki löysikin uuden mahdollisuuden yrittäjyy-destä.

– Tällä hetkellä nautin siitä, että saan auttaa ihmisiä.

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

Ensin hieron asiakkaan ja myyn sitten Mutjuttimen päälle, Jarmo Pihlavamäki hymyilee.

PÄIVITÄ TIETOSI YRITYSAUTOILUSTAStudio.kauppalehti.fi/k-caaraleasing

PÄIVITÄ TIETOSI YRITYSAUTOILUSTAStudio.kauppalehti.fi/k-caaraleasing

14 Puheenaiheet

tuomio

facebook.com/yrittäjät @yrittajat yrittäjät.fi

t weetit

Yrittäjiltä Rinteen hallitukselle huono arvosana

Missä verkkokaupat?

Marko Ahtiainen@AhtiainenMarkoKun annamme nuorille vapauden toteuttaa itseään yrittäjinä ilman sääntelyä ja pelkoa. Voimme paremmin! @pbyrokraatti #yrittäjyys #Enterpreneur #inspiraatio Jocka Träskbäck@JockaMonille yrittäjyys ja vastuun kantaminen yhteiskunnasta on elämäntapa, eikä se perustu taloudellisen me-nestyksen maksimoimiseen.#yrittäjyys #vastuunkantaja Nina Ranimaa@NRanimaa”It’s complicated.” #Sarjayrit-täjä’n vastaus, kun kysytään, mitä sinä teet työksesi tai mitä yritystä edustat Joskus #yrit-täjyys’stä löytyy juuri se oma identiteetti olipa toimiala tai ansaintalogiikka mikä hyvänsä. #RandyZuckerberg #nbf2019 #nbforum2019 Teija Ruokamo@RuiskukkahattuYmmärsin nyt, että kun avaa uusia ovia, sulkee niitä samalla. Minusta ei koskaan enää tule työntekijää. Hyvästi huolet-tomuus, lomat ja turvallisuus. Tervetuloa riskinotto, vastuu ja mahdollisuus menestykseen. #yrittäjyys

OPETUSMINISTERI Li Andersson (vas.) teki lopulta viisaan päätöksen. Hän pudotti ensin Suomen Yrittäjät pois ministeriönsä ns. jatkuvan oppimisen työ-ryhmästä. Onneksi ministeri muutti mielensä ja kutsuu SY:n mukaan työryhmään!

PÄÄMINISTERI Antti Rinne kertoi yrittäjä-päivillä olevansa itsekin toisen polven yrittäjä. Hienoa! Toivottavasti tämä auttaa hallitusta tekemään yrittäjien kannalta myönteisiä päätöksiä.

MAKSAISITKO 2100 € äly-puhelimesta? Myyntiin tullut Samsungin taittuvanäyttöi-nen puhelin on kännykän ja tabletin kiinnostava väli-muoto – mutta hinta on kyllä ehdottomasti liian korkea.

MAKSUAJAT ovat pidenty-neet pahasti yritysten välisis-sä kaupoissa. On hävytöntä, että suuret yritykset vaativat alihankkijoilta itselleen jopa 105 päivän maksuaikoja.

Monelta yritykseltä puuttuu vielä verkkokauppa ja digitaaliset palvelut markkinoinnissa.

Tuore Yksinyrittäjäbarometri kertoo karua kieltä suomalaisyri-tysten digitalisoitumisesta. Vaikka monessa suhteessa digitaalisten työkalujen ja palvelujen käyttö

menee eteenpäin, osan suhteen kehitys on hidasta.

Esimerkiksi verkkokauppaa yrityksen ostoihin käyttää 26 pro-senttia yksinyrittäjistä, mutta oma verkkokauppa on vain 9 prosen-tilla yksinyrittäjistä. Työllistävistä pk-yrityksistä ostoihin verkko-

kauppaa käyttää 41 prosenttia ja yrityksen myyntiin 16 prosenttia.

Barometrin tuloksista käy ilmi, että digitalisoitumisen hyödyt ovat yrittäjille selvät ja mahdolli-suuksia pidetään merkittävinä tai kohtalaisen merkittävinä.

Suomen Yrittäjien teettämä Yrittäjägallup paljastaa, että yrit-täjät antavat pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitukselle vain välttävän arvosanan yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisestä. Molemmissa asioissa arvosana on 5,4 tuntumassa. Arvosana on selvästi heikompi kuin edellisen, Juha Sipilän johtaman hallituksen kohdalla. Tuolloin kouluarvosana oli 7.

– Yrittäjät ovat kriittisiä hallituk-sen yrittäjyys- ja työllisyyspolitiik-kaa kohtaan. Odotetaan näyttöjä. Sipilän hallitus sai parempia arvosanoja, mikä ei ole yllätys. Sipilän hallituksessa oli enemmän yrittäjien omaksi kokemia puoluei-ta, Suomen Yrittäjien toimitusjoh-taja Mikael Pentikäinen sanoo.

Kokoomus on edelleen yrittä-jien ykköspuolue kannatuksella mitattuna. Yrittäjägallupiin vastanneista 39 prosenttia äänesti kokoomusta huhtikuun eduskun-tavaaleissa. Jos vaalit pidettäisi nyt, kokoomusta äänestäisi 36 prosenttia yrittäjistä.

Heikoimmin Yrittäjägallupissa pärjää pääministeripuolue SDP. Ainoastaan runsas prosentti vastaajista äänestäisi demareita nyt. Pentikäisen mukaan syy on puolueen verolinjauksissa ja halut-tomuudessa tehdä työmarkkina-uudistuksia. SDP on ajanut muun muassa yrittäjävähennyksen pois-tamista ja verotuksen painopisteen siirtämistä omistuksiin.

Perussuomalaiset on vahvista-nut asemaansa toiseksi suosituim-pana yrittäjäpuolueena. Kyselyyn vastanneista 14 prosenttia kertoo äänestäneensä perussuomalaisia edellisissä eduskuntavaaleissa. Nyt puoluetta äänestäisi 17 pro-senttia yrittäjistä. Perussuomalais-

ten nousu on ollut nopeaa etenkin yksinyrittäjien keskuudessa.

Yrittäjägallupin mukaan keskus-taa äänestäisi nyt 10 prosenttia yrittäjistä. Kannatuksen trendi on ollut laskemaan päin.

Vihreiden yrittäjäkannatus on kasvanut. Puolue haastaa jo kes-kustaa yrittäjäpuolueena.

– Yksinyrittäjien parissa perus-suomalaisten ja vihreiden suosio korostuu. Mitä isompi yritys, sitä varmemmin tuetaan kokoomusta, Pentikäinen kertoo.

Jokainen yritys ei voi parantaa maailmaa

Yrittäjäpäivillä Lahdessa puhu-nut energiayhtiö ST1:n perustaja Mika Anttonen muistutti, että jo-kainen yritys ei voi ottaa vastuuta maailman parantamisesta.

Hän kiteytti kahteen sanaan oman yrityksensä tärkeimmän päivittäisen tehtävän.

– Vahva kassavirta. Vain silloin voi tehdä jotain muiden hyväksi.

Heti perään hän lisäsi, että il-man arvoja ja tarkoitusta on vaikea jaksaa aloittaa työt joka aamu.

– Jos haluaa saada jotain mer-kityksellistä aikaan, on hienoa, jos pystyy kiteyttämään yrityksen merkityksen yhteen lauseeseen. Mutta ennen kuin alkaa miettiä maailman pelastusta, täytyy pitää huolta omasta yrityksestä. Vain vahvan kassavirran omaava yritys pystyy tekemään tärkeitä päätök-siä yhteiskunnan hyväksi.

Anttonen ei ole aina ollut yhtä hyvässä tilanteessa kuin nyt. Silloin tasainen kassavirta oli huo-mattavasti tiukemmassa.

– Olen itsekin ollut tilanteessa, että pankinjohtajalle ei riittänyt mikään. Muistan kysyneeni erään kerran, haluaako hän vielä kalsa-rit. Ei halunnut.

– Tärkeintä on pitää huolta omasta yrityksestä, työllistää ja maksaa veroja, jotta voidaan pitää yllä terveydenhuoltoa ja koulutus-ta.

Anttonen muistuttaa, että ilmastonmuutoksen miettiminen päivittäisessä toiminnassa ei ole mahdollista läheskään kaikille yrityksille.

5,4

TÄYSIN SUOMALAINEN YRITYSLAINAPALVELU!.fi

BUSINESSCREDIT

KÄYTTÖPÄÄOMA RAHOITUKSEEN

VALITSE YRITYKSESI TARPEESEEN SOPIVA BUSINESSCREDIT - RAHOITUSRATKAISU.

Lainaa 100 000 € asti

Ei reaalivakuuksia

Koroton laina, pelkkä toimitusmaksu

Helppo ja nopea hakemus verkossa

Lainapäätös muutamassa tunnissa ja rahat tilille jopa saman päivän aikana

NOPEA JA JOUSTAVA RAHOITUS RATKAISU KAIKENKOKOISILLE YRITYKSILLE

Vältä luottotappiot

Isoihin ja pieniin rahoitustarpeisiin

Helppo ja nopea rahoitus

Selkeä hinnoittelu - ei piilokustannuksia

LASKUJEN MYYNTI ON LUOTETTAVA RAHOITUSMUOTO

Madaltaa luottoriskiä

Parempi maksuvalmius

Ei vaadi reaalivakuutta

Nopea tapa vapauttaa käyttöpääomaa

FACTORING TEHOSTAA MAKSUVALMIUTTA

YRITTÄJÄ, RAHOITU.

BUSINESSCREDIT PRO

Lainaa jopa 5 000 000 €

Reaalivakuudet ja yrityksen hyvä tilanne alentavat marginaalia ja muita kustannuksia

Lainapäätöksissä huomioidaan yrityksen positiiviset tulevaisuuden näkymät

Räätälöity rahoitus suunnitelma yrityksen tilanteeseen ja tarpeeseen sopivaksi laina-asiantuntijamme kanssa

RÄÄTÄLÖITY RAHOITUSRATKAISU ISOMPAAN TARPEESEEN

16

Toimeksianto vai työsuhde?

Aika ajoin syntyy epä-tietoisuutta ehdoista, joiden perusteella verottaja katsoo elinkeinonharjoitta-

jan olevan palkkasuhteessa, eikä toiminimiyrittäjänä. Yleensä se-kaannukset liittyvät toimialoihin, joissa tarvitaan koneita tai laitteita työn tekemiseen.

– En ihmettele, jos epätie-toisuutta syntyy. Aikaisemmin verotuskäytäntö on nojannut vahvasti siihen, että työtä tehdään palkkasuhteessa. Jo vuonna 1996 ennakkoperintälakiuudistuksessa luovuttiin itsenäisen yrittäjän nimikkeestä, jolloin tarkoitus oli, että työtä voitaisiin tehdä yhä useammin toimeksiantosuhtees-sa. Lakimuutos ei oikein koskaan lähtenyt toimimaan. Palkkana verottamisen kulttuuri oli vahva ja oikeuskäytäntökin noudatti vanhaa tulkintaperinnettä, Vero-hallinnon johtava veroasiantuntija Tero Määttä kertoo.

Tilanne on sittemmin paran-tunut. Vuonna 2016 soveltamis-käytäntö muuttui merkittävästi. Sekä oikeusasteet että verohallinto tulkitsevat tilanteita suopeammin, mutta edelleen yrittäjät törmää-vät aika-ajoin tilanteeseen, jossa heidän toimeksiantosopimuksensa poikkeuksellisesti katsotaankin työsuhteiseksi.

Palkkatyösuhteen ja elinkeinonharjoittajan toimeksiannoissa käy joskus sekaannuksia. Syitä löytyy historiasta ja jumiutuneesta ajattelutavasta. Nykyään tulkinta on joustavampaa.

TEKSTI ELINA HAKOLA & KUVA PIXHILL

Yrittäjät törmäävät aika-ajoin tilanteeseen, jossa heidän toimeksianto- sopimuksensa poikkeuksellisesti katsotaankin työsuhteiseksi.

17

TARKISTA SOPIMUS

Kaiken ytimessä on työtä koskeva sopimus toimeksiantajan ja yrittäjän välillä. Toimitaanko siinä määritettyjen ehtojen mukaisesti?

– Yrittäjät eivät ole sopimusten laatimisen ammattilaisia, joten sopimuksiin saattaa livahtaa joskus ehtoja, jotka näyttävät työsopimuksen ehdoilta. Ennen kiistatilanteissa sopimuksista etsittiin työsuhteen tunnusmerkkejä, mutta nykyään tilanteita tulkitaan tarkastelemalla kokonaisuutta. Jos sopimukseen on esimerkiksi livahtanut maininta lomakorvauksista, joka kuuluu palkkatyön sopimukseen, mutta muuten kyse on selvästi toi-meksiantosopimuksesta, asia on ok, Määttä sanoo.

ONKO YRITTÄJÄLLÄ MAHDOLLISUUS

AIDOSTI HARJOITTAA YRITYSTOIMINTAA?

Mahdollisissa kiistatilanteissa tarkastellaan kokonaistilan-netta ja toiminnan luonnetta. Korkein hallinto-oikeus on esi-merkiksi kyseenalaistanut toimeksiantosopimuksen sisällön sellaisessa tilanteessa, jossa yrittäjä ei aidosti voi vaikuttaa työntekemisen tapaansa ja toimia yrittäjänä.

– Esimerkiksi kiinteistövälittäjä ei voi tehdä työtä yrittäjä-nä, jos kiinteistövälittäjän toiminta on kaikin tavoin sidottu välitystoimiston toimintaan ja toimintamalliin, Määttä toteaa.

Lainsäädäntö tai KHO:n määrittämät tilanteet voivat rajoittaa yrittäjänä toimimista. Esimerkiksi virkamies ei voi toimia yrittäjänä.

VASTAAKO YRITTÄJÄ TYÖSTÄÄN?

Yrittäjällä täytyy olla lopullinen vastuu työstä, jota hän tekee. Määttä kertoo esimerkin Korkeimman hallinto-oi-keuden päätöksestä vuodelta 2015, jossa toiminimiyrit-täjä valvoi ja huolsi yrityksen lämpökeskuksia. Entisen katsantotavan mukaan kyseessä olisi ollut työsuhde.

– KHO totesi, että kyseessä oli toimeksiantosopimus, sillä yrittäjän työtä ei konkreettisesti valvottu, Määttä sanoo.

Alihankkijana toimivan yrittäjän täytyy olla vastuussa työnjohdosta, valvonnasta ja lopputuloksesta.

KONEET JA LAITTEET

AIHEUTTAVAT ENITEN KYSYMYKSIÄ

Eniten kiistakysymyksiä aiheuttavat työt, joissa yrittäjä toimii toimeksiantosopimuksella, mutta käyttää toimeksiantajan ko-neita ja laitteita. Aikaisemmin kirjaus aiheesta on ollut tiukka: Ilman omaa kalustoa ei voi toimia yrittäjänä. Yrittäjän täytyy kantaa toiminnassaan yrittäjän riski.

– Jos yrittäjä käyttää toimeksiantajan laitteita, hänen täytyy lähtökohtaisesti kattaa koneen kustannukset. Työn luonteessa täytyy osoittaa yrittäjämäisyyttä, Määttä kertoo.

Hän kertoo esimerkin automaalarista, joka oli toimeksian-tajaan ensin palkkasuhteessa, mutta perusti yrityksen, jonka kautta ryhtyi laskuttamaan toimeksiantajaa. Toiminta tapah-tui toimeksiantajan tiloissa ja tämän laitteilla.

- Tässä tilanteessa, koneiden ja laitteiden käyttö oli huo-mioitu työn hinnassa, joten KHO katsoi, että tilanne on ok. Toisessa tilanteessa KHO:n ratkaisemassa tilanteessa kuor-ma-autoilijoilla ei ollut omia autoja, liikennelupia, eikä muita asiakkaita, joten kyseessä katsottiin olevan työsuhde, Määttä kertoo.

Määttä toteaa, että joskus tilanteita tulkitaan liian tiukasti ja viranomaisten täytyisi tunnistaa eri tilanteiden väliset erot paremmin. Ongelmatilanteita on kuitenkin lopulta vähän. Eni-ten niitä tulee esiin erilaisissa koneiden kuljetustilanteissa.

KOKONAISARVIO RATKAISEE

Jos on vaikea arvioida, onko toiminta aitoa elinkeinotoi-mintaa, viranomainen turvautuu kokonaisarvioon.

– Katsotaan sopimus, mitä on sovittu, tarkoitettu ja toteu-tuuko se. Ovatko vastuut ja velvoitteet selvät? Lopulta kat-sotaan, onko yrittäjä perustanut, rekisteröinyt ja hoitanut yritysvelvoitteet asianmukaisesti. Jos kaikki on kunnossa, toimintaa pidetään yritystoimintana, Määttä selvittää.

– Kannattaa kiinnittää huomiota, että kyseessä on aito toimeksiantosopimus. Esimerkiksi ennen taksilainsäädän-töä kuljettaja ei voinut ajaa toisen taksia ilman työsuhdetta. Nyt koko henkilön harjoittama elinkeino voi olla taksin-kuljetustuurausta. On vaikea arvioida, onko kyseessä aito elinkeinotoiminta laajalle asiakaskunnalle ja milloin työ-suhdetta vastaava tilanne. Näistä tapauksista ei ole selvää oikeuskäytäntöä, Määttä sanoo.

Määttä toteaa myös, että työoikeudellinen työsuhde ja ve-rotuksellinen työsuhde ovat erillisiä käsitteitä ja tapausten tulkinta voi olla välillä hankalaa. Sopimussuhteen luonteen työoikeudellinen tulkinta ei ole verovirkailijan tehtävä.

1

2

3

4

5

18

”Rekrytoiminen on iso asia”

1 SUUNNITTELE

TYÖNKUVAMieti tarkkaan, millaiseen

rooliin työntekijää tarvitaan. Kun kerrot työnkuvasta

selkeästi hakuvaiheessa, ei-so-pivat hakijat karsiutuvat heti

joukosta pois.

2 LASKE

KUSTANNUKSETJos yrityksen toiminta ja liikevaihto

eivät ole vakiintuneet, kannattaa miettiä, olisiko osa-aikaisuus tai niin

sanottu nollatuntisopimus koko- päiväistä työsopimusta

turvallisempi vaihtoehto.

3 PANOSTA

REKRYTOINTIINMielestäni juuri meille sopiva myyjä voi löytyä sellaistenkin henkilöiden

joukosta, joilla ei ole vaikkapa usean vuoden kokemusta vaatekauppa-

puolelta. Persoona ja asenne ovat avainasemassa.

4 MUISTA

VELVOITTEETOle erityisen tarkka

työsopimusta laatiessasi. Suosittelen koeaikaa, sillä tähän

mennessä puolet rekrytoinneistani ovat osoittautuneet koeaikana

meille sopimattomiksi.

Naistenvaateliikkeen omistaja Mari Huhtamäki keskittyy monikanavaisen kaupan kehittämiseen ja on parhaillaan rekrytoimassa lisää työvoimaa.

HÄMEENLINNASSA kuusi vuotta sitten naistenvaateliikkeen avanneelle Mari Huhtamäelle oli alusta asti selvää, että hän ei tyydy vain yhteen My Milou -myymä-lään.

Aikuisille naisille suunnattu kivijalkakauppa sai pian verkko-kaupan kylkeensä, ja ensimmäisen toimintavuoden agendalle kuului myös ensimmäisen työntekijän palkkaaminen.

– Rekrytoiminen on iso asia.

Näin kaupan saralla jokainen myyjä on yrityksen käyntikortti, ja yrittäjänä minun on mietittävä tarkkaan, sopiiko myyjä muuhun konseptiin, Mari Huhtamäki sanoo.

Vuonna 2013 perustettu My Milou on lunastanut paikkansa hä-meenlinnalaisten, laatua hakevien aikuisten naisten ostospaikkana.

Tällä hetkellä Huhtamäellä on liikkeen suhteen positiivinen ongelma.

– Kivijalkakaupat henkilöityvät vahvasti yrittäjiin, ja meilläkin monet asiakkaat toivovat, että myymässä olisin juuri kauppias.

Huhtamäen työsarkaan kuuluu myös äskettäin avattu Tampereen My Milou sekä monikanavaisen kaupan kehitystyö.

– Me voimme erottua isoista verkkotoimijoista kuten Zalan-dosta siten, että meillä robotti ei palvele asiakkaita verkossa.

– Henkilökohtainen palvelu on

etumme, ja kehitämme verkko-sivuillemme koko ajan sellaisia sisältöjä, jotka houkuttavat kävi-jöitä myös silloin, kun heillä ei ole ostoaikeita.

Työntekijävalinta on haastavaaMy Miloun Tampereen ja Hä-meenlinnan liikkeissä työskentelee yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikai-nen myyjä. Parhaillaan Huhtamä-ki on rekrytoimassa Tampereelle tulevaa osa-aikaista myyjää.

– Sopivan henkilön löytäminen on haastavaa. Maksamme työeh-tosopimuksen mukaista palkkaa, mutta kyse on matalapalkka-alas-ta, ja meidän pitäisi löytää henki-lö, jolla on myös muita syitä olla töissä kuin rahallinen korvaus.

Huhtamäki on kasvanut kaup-piasperheessä, joten hänellä on yrittäjyyteen ja henkilökunnan palkkaamiseen liittyvää näkemys-tä jo sitä kautta. Kauppatieteen maisterin koulutuksestakin on etua, mutta henkilövalinnat eivät osu silti aina oikeaan.

– Suosittelen kaikille rekry-toimista harkitseville yrittäjille sopimusta, jossa on neljän kuu-kauden koeaika. Olen joutunut itse irtisanomaan myös tuona aikana, eikä se ole pätevistä perusteista huolimatta ihan helppoa.

My Milou tähtää siihen, että yri-tyksellä olisi showroom-tyyppiset myymälät Tampereen lisäksi myös muissa Suomen kasvukeskuksissa.

– Silloin sekä verkko että kaupat toimisivat sekä näyteikkunoina että ostopaikkoina.

Työnantajana Huhtamäki kertoo järjestävänsä henkilökun-nalleen paitsi tiettyjä etuja, myös satsaavansa työilmapiiriin.

– Olen tosi onnekas mitä nykyi-seen tiimiini tulee, hän sanoo.

Suomen Yrittäjät on julkaissut oppaan ensimmäisen työnteki-jän palkkaamiseen. Opas löytyy osoitteesta https://www.yrittajat.fi/oppaat-yrittajalle

Leila Itkonenleila.itkonen@yrittajat.fi

LEIL

A IT

KON

EN

kuntalehti.fi

TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ.

SUHDANTEETMUUTOKSESSA

Kunta-alan ykkösmedia Kuntalehti pureutuu tänä vuonna mm. talouteen, koulutukseen sekä muihin kuntia koskettaviin

ajankohtaisiin ilmiöihin, ihmisiin ja päätöksentekoon. Tilaamalla Kuntalehden varmistat, että olet tärkeän tiedon ytimessä.

KL_yrittäjäsanomat_25_3.indd 1 25.3.2019 13.01

19

”Maksoin 700 euroa vuodessa pankkipalveluista”Yksinyrittäjä Teija Ruokamo havaitsi ongelman vasta perehdyttyään huolella tiliotteeseen.

OULUSSA TOIMIVAN Nortastic Oy:n yksinyrittäjä Teija Ruokamo on joutunut koville yrityksensä nykyisen pankin kanssa.

– Kun perustin yrityksen, marssin ensimmäisenä Nordean konttoriin. Siellä sanottiin, että he eivät voi palvella konttorista käsin vaan minun pitää soittaa palvelu-numeroon. Soitin ja pankki perusti yritykselleni tilin.

Konsultointipalveluita tarjoava Teija Ruokamo otti noin vuosi sitten käyttöön sähköisen lasku-tusjärjestelmän ja täytti valtuu-tuslomakkeen, joka antaa lasku-tuspalvelun ylläpitäjälle luvan maksuaineistojen siirtämiseen palvelusta pankille ja tiliotteiden noutamiseen pankista laskutuspal-veluun.

Varsinainen yllätys tuli siinä vaiheessa, kun Ruokamo eräänä päivänä perehtyi tarkemmin yri-

tystilin veloituksiin.– Yritystä oli laskutettu pankki-

palveluista 60–70 eurolla kuu-kaudessa. Aloin ihmetellä, että se kuulostaa kyllä liian suurelta summalta.

Tiliotteita kahdesti päivässä – pyytämättä– Selvisi, että minulta oli laskutet-tu Nordean verkkolaskupalvelusta samaan aikaan, kun maksan sähköisestä laskutuspalvelusta. Eli kaksi päällekkäistä palvelua. Nordean palvelun hinta oli noin 8 euroa kuukaudessa.

Lisäksi pankki oli laskuttanut Ruokamon yritystä päivittäisis-tä konekielisistä tiliotteista. Ne laskutettiin kerran kuukaudessa yhdessä erässä.

– Konekielisiä tiliotteita oli tullut kaksi kertaa päivässä. Yhden otteen kappalehinta oli 80 senttiä.

KUVA

TEIJA RU

OKA

MO

N A

LBUM

I

Niistä tuli yhteensä 38 euroa kuu-kaudessa.

Huomioiden jälkeen Ruokamo muutti välittömästi pankin kanssa tehtyä palvelusopimusta niin, että tiliote tulee verkkolaskupalveluun vain kerran kuukaudessa. Myös pankin oma laskutuspalvelu lope-tettiin.

Kilpailutan pankitKokemuksensa perusteella Ruoka-mo aikoo ensi kädessä kilpailuttaa pankit.

– Yritykselleni aiheutui maksuja 700 euron edestä vuodessa. Se on iso summa yksinyrittäjälle.

– Ongelma on, että pankki voi tunkea minulle vaikka mitä, jos en osaa kieltäytyä palveluista.

Nyt 2,5 vuoden ajan yrittäjänä toiminut Ruokamo myöntää, että moni asia yrittäjyydessä on tullut hänelle yllätyksenä.

Muutama viikko sitten Ruokamo liittyi Suomen Yrittäjien jäseneksi.

– Olen lähtemässä uuteen yri-tykseen mukaan ja siihen proses-siin olen saanut apua Yrittäjiltä.

Harmittaa, etten lähtenyt jäsenek-si mukaan aikaisemmin, jo yrittä- jyyden alussa.

Pauli Reinikainen

20

SEURAA DIGIPAULIA: Instagram: @digipauli ⚫ Twitter: @DigiPauli ⚫ Youtube: Suomen Yrittäjät

Digi

Näin valitset kannettavan tietokoneen työkäyttöön

Tietoturvastaan huolehtivan yrityskäyttäjän voi olla parempi jättää markettilaite hankkimatta.

ETENKIN moni yksinyrittä-jä käyttää samaa kannettavaa tietokonetta sekä vapaa-ajalla että työssään.

– Tietoturvan kannalta on ongelmallista, että kuluttajalait-teita käytetään yritysmaailmassa, Lenovon Suomen maajohtaja Eero Tainio sanoo.

Yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet eroavat niin sanotuista markettimalleista Tainion mukaan esimerkiksi siinä, että niissä on erilliset tietoturvapiirit ja tietoko-neeseen esiasennetuissa ohjelmis-toissa on pro-tason lisenssit.

– Kuluttajakoneissa ei ole mah-dollista salata tietoja piiritasolla, Tainio jatkaa.

Tietoturvapiiristä on etua silloin, jos kannettava tietokone varastetaan. Siinä missä kulut-tajalaitteessa käyttäjä voi yrittää suojata tietonsa vain palveluiden salasanan vaihtamalla, ammatti-käyttöön suunniteltua kannettavaa ei voi käyttää, ellei koko emolevyä ja kovalevyä vaihdeta.

– Käytännössä ei siis tarvitse kantaa huolta siitä, että omat tie-dot päätyvät varkaalle. Tietoturva-piirin suojaa ei voi murtaa. Tiedot voivat hävitä, mutta kukaan ei pääse niihin käsiksi edellyttäen, että varas ei pääse käsiksi salasa-naan, Tainio selvittää.

Tietoturvaa lisää ammattilait-teissa yleinen sormenjälkilukija, jonka avulla kirjaudutaan esimer-kiksi pilvipalveluihin.

Muovia vai alumiinia?Kuluttaja- ja ammattilaitteen eron huomaa usein myös laitteen ulkoisesta rakenteesta. Yritys-kannettavat on tehty kestävistä materiaaleista ja rakenne on usein jämäkämpi. Tämän saattaa huo-mata, kun laitetta kannatellaan yhdellä kädellä. Usein materiaa-livalinnat näkyvät myös laitteen kevyemmässä painossa.

– Iskunkestävyys on pääsääntöi-sesti paremmalla tasolla verrat-tuna kuluttajalaitteisiin. Yritys-kannettavien kuoret on yleensä valmistettu hiilikuidusta, magne-siumista ja alumiinista. Muovia käytetään vähemmän tai sitten se on kestävämpää ABS-muovia.

Tainio huomauttaa, että hiilikui-tu on tarkoitettu nimenomaan liik-kuvaan käyttöön. Jos tietokonetta käytetään etupäässä telakassa työpöydällä, vahvemmasta raken-teesta ei ole merkittävää hyötyä.

Liitettävyydessä erojaYrityskäyttäjän kannattaa kiin-nittää kannettavaa hankittaessa

huomiota laitteen liitäntämahdol-lisuuksiin. USB-portteja on syytä olla useampia, koska laitteeseen liitetään usein samaan aikaan esimerkiksi näppäimistö, langa-ton hiiri, älypuhelin tai vaikkapa muistitikku.

– Usein ammattilaitteissa liitän-töjä on lukumääräisesti enemmän ja tarjolla ei ole pelkästään uusim-pia liitäntävaihtoehtoja. Yrittäjä saattaa tarvita työssään myös vanhemman mallisia liitäntöjä. Monessa kuluttajalaitteessa nämä täytyy korvata adaptereilla.

Yrityskäyttöön suunnitelluissa kannettavissa myös telakointimah-dollisuus on mietitty hieman eri kantilta kuin kuluttajakoneissa.

Takuun laajennus antaa lisäturvaaYrittäjä saattaa hyötyä ammatti-laitteen paremmasta teknisestä

tuesta. Huolto on mahdollista saada paikan päälle jo seuraavana työpäivänä. Laitteen elinkaarta voi pidentää valitsemalla viiden vuoden takuuajan.

– Lisätakuuta voi yleensä hank-kia niin kauan, kun perustakuu on voimassa. Tarjolla on myös lisävakuutus, joka korvaa esimer-kiksi laitteen pudotuksen aiheutta-mat vahingot. Kuluttajalaitteisiin vastaavia ei ole tarjolla valmistajan puolesta, Tainio sanoo.

Yrityskoneissa takuu kestää kes-kimäärin kolme vuotta pois lukien laitteen akku, jolla on yleensä vuo-den takuu. Akulle on useimmiten mahdollista hankkia lisätakuu.

– Laitteen hinta korreloi usein melko suoraan akun kestoon. Jos ostaa 500 euron kuluttajakannet-tavan, siinä akun kesto on yleensä melko vaatimaton. Yrittäjäkoneis-sa akku kestää karkeasti sanot-tuna puolet pidempään ja töitä voi tehdä koko työpäivän laitetta lataamatta.

Ostajan turvaa ammattikonei-den kohdalla lisää se, että ammat-tikäyttöön valmistettujen koneiden valmistuksen elinkaari on kulut-tajalaitteita pidempi, keskimäärin 1,5-2 vuotta. Kuluttajalaitteissa tuotannon elinkaari jää usein puo-leen vuoteen.

– Kun ammattikoneen valmistus loppuu, varaosia on saatavissa vielä useita vuosia. Tämäkin eroaa merkittävästi kuluttajalaitteista.

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

GETTY IM

AG

ES

LENO

VO

21

Digitohtori

DigiPauli testaa

Kokeilussa OnePlus 7 T:Suosikkipuhelimen uusin painos

Näin suojaat langattoman sisäverkonLÄHTÖKOHTAISESTI langat-tomat verkot ovat riittävän hyvin suojattuja jokapäiväiseen käyt-töön, kunhan verkon salaustaso on määritetty oikein. Yhteyden tulee olla WPA2-AES-salauksella suojattu, eikä vanhentunutta WEP tai WPA-TKIP salausta tule enää käyttää, koska näiden suojausten murtaminen on nykyään melko helppoa. Varsinkin vanhoissa WLAN-tukiasemissa voi olla puut-teita ja suojaus voi olla määritetty vuosia sitten. Näissä tapauksissa asiantuntijan on hyvä tarkastaa,

että WPA2-AES suojaus on käy-tössä ja että laite yleensäkin tukee sitä. Lisäksi vieraita varten tarkoi-tettu langaton verkko tulee eristää yrityksen omasta verkosta niin että sen kautta ei ole mahdollisuutta kuin vain avata yhteys Internetiin.

Suurin uhka kuitenkin tulee yleensä siitä, että WLAN-verkon salasana on ollut sama liian kauan ja se on yleisesti tunnettu yrityk-sen työntekijöiden keskuudessa. Tällöin yrityksen palveluksesta poistuneet voivat tietää salasanan ja päästä verkkoon yrityksen lähei-

syydestä. Salasanaa parempi tapa olisikin käyttää sertifikaattia, jossa päätelaite yhdistyy WLAN-verk-koon vain, jos siinä on asennet-tuna asianmukainen sertifikaatti. Tällöin kaikkien tiedossa olevia salasanoja ei tarvita.

Langattoman verkon hallinta tu-lee olla keskitetty siten, että kaikki tukiasemat ja niiden asetukset voidaan hallita yhdestä paikasta.

Janne MustonenTeknologiajohtajaBittiguru Oy

ONEPLUS-PUHELIMILLA on ensimmäisistä versioista lähtien ollu hyvä kysyntä Suomessa. Alun perin innovatiivisestä ja edullises-ta, vain kutsuperusteisesti tilatta-vissa olleesta laitteesta on tullut kilpailija Samsungin ja Applen huippumalleille. Samalla hinta on hivuttautunut ylöspäin.

Uusin tulokas OnePlus-mallis-toon on 7T, jonka parhaat puolet ovat nopeassa pikalatauksessa ja näytössä, joka tukee nyt 90 hertsin virkistystaajuutta. Suurempi virkistystaajuus tarkoittaa näytön nopeampaa päivitysnopeutta, mikä puolestaan lisää näytön

katselumukavuutta. Puhelimen 6,55-tuumainen amoled-näyttö on erittäin tarkka ja kirkas eli käyttö onnistuu kiitettävästi myös ulkona auringonvalossa.

OnePlus 7T:n sormenjälkilukija on sijoitettu nykytrendin mukai-sesti näytön alle. Sijoituspaikka voisi olla hieman korkeammalla, sillä nyt sormi hakeutuu turhan usein väärään kohtaan.

Kamera ei yllä parhaiden tasolleKameravalikoimassa OnePlus 7T ei kalpene kalliimmille kilpailijoil-leen. Laitteessa on 48 megapikse-

lin pääkamera ja lisäksi ultralaaja-kulmakamera, jota ei ollut keväällä julkaistussa OnePlus 7 -mallissa. Kolmas kamera tarjoaa 12 mega-pikselin telelinssin kaksinkertaisel-la optisella zoomilla. Etukameran kennossa on 16 megapikseliä.

Kuvanlaatua arvioivat julkaisut ovat antaneet moitteita kameroi-den väritoistosta, joka ei ole aivan parhaiden kilpailijoiden tasoa.

OnePlus on viime vuosina loista-nut pikalatauksella, jonka enim-mäisteho on edelleen 30 watissa. Markkinoiden nopeimmat pika-laturit ovat tätä tehokkaampia, mutta peruskäyttäjälle OnePlus latautuu enemmän kuin riittävän nopeasti. Uusin Warp Charge 30T -laturi on hieman aikaisempia versioita nopeampi ja sen avulla 7T:n aikaisempia malliversioita suurempi akku latautuu varsin vikkelästi, tyhjästä täyteen noin tunnissa.

Ulkoisesti uutuus on näyttävä ja miellyttänee ainakin mattapinnan ystäviä. Tarjolla on sininen ja har-maa mattaväri. Matan suurin etu käytössä on se, että sormenjäljet eivät näy siinä samalla tavoin kuin kiiltäväpintaisissa laitteissa.

OnePlus 7T tulee myyntiin Suomessa Android 10 -käyttö-järjestelmäversiolla. Saatavilla on yksi muistivaihtoehto, jossa RAM-käyttömuistia on 8 gigatavua ja tallennusmuistia 128 gigatavua. Muistikorttipaikkaa puhelimessa ei ole.

OnePlus 7T maksaa Suomessa 609 euroa.

Pauli Reinikainen

22

Palveluksessasi myös 41 myymälää ympäri Suomen ja yritysten puhelinpalvelu 020 500 5500.

KAIKKi yrityksesi elektroniikkayhdestä paikasta Avaa yritystili minuutissa gigantti.fi/yritysmyynti

LOGITECH MX KEYS -NÄPPÄIMISTÖSuositushinta: 119 €Koko: 132 x 430 x 21 mm, 810 gAkkukesto: 10 vrk / 5 kk ilman näppäinvalojaLiitännät: usb-cYhteensopivuus: Windows, MacOS, Linux, iOS, AndroidLisätietoja: www.logitech.fi

LOGITECH MX MASTER 3 -HIIRISuositushinta: 129 €Koko: 51 x 85 x 125 mm, 141 gAkkukesto: 70 vrkLiitännät: usb-cYhteensopivuus: Windows, MacOS, LinuxLisätietoja: www.logitech.fi

3POINTTIA

Sujuvuutta ja mukavuutta työpäiväänNäppäimistö ja hiiri ovat työnteon kulmakivet.

HIIRI JA NÄPPÄIMISTÖ ovat jatkuvassa käytössä. Niiden käyt-tömukavuus on olennainen osa jokaista työpäivää.

Se käyttääkö halvinta vai oikeas-ti mukavaa ja luotettavaa yhdistel-mää, vaikuttaa omaan työhyvin-vointiin jopa fyysisesti ranteiden ja käsien väsymisenä. Käänteisesti ajatellen satasen lisäpanostuksella saa aitoa lisäarvoa ja mukavuutta työntekoon.

Logitechin työkäyttöön suunnat-tu MX-sarja nostaa käytettävyyden ja mukavuuden uudelle tasolle.

Hyvällä näppäimistöllä on mukava kirjoittaa. Näppäimistön kirjoitustuntuma on hyvä. Näp-päimissä on sopiva vaste pai-

1. MAINIO

NÄPPÄINTUNTUMA

2. HIIREN TARKKUUS

3. LUOTETTAVAA MUKAVUUTTA

nallukseen, mutta ne eivät heilu paikoillaan. Itse näppäimistö ei liiku pöydällä kirjoitellessa, eivätkä ranteet rasitu pitkissäkään kirjoi-tussessioissa.

Hyvä hiiri on tarkka ja ergonomi-nen. Se sisältää luontevia lisäomi-naisuuksia, jotka tehostavat työnte-koa huomaamattomasti. Näitä ovat lisänäppäimet, joita voi käyttää back-painikkeina surffaillessa ja rullat, joilla asiakirjaa ja nettisivua voi selata joka suuntaan.

Langattomuus tuo toivottua vapautta käyttöön. Nykyisten lan-gattomien hiirten pitkä akkukesto on jo useita viikkoja, joten niistä ei virta vahingossa ole lopussa.

Logitech MX Keys on poikke-

uksellisen hyvä näppäimistö, jota on ilo käyttää. Jo näppäimistön paino, 810 g viestii sen jämäkkyy-destä ja sopivuudesta aktiiviseen kirjoitteluun.

Näppäimistö on erittäin litteä, joten ranteet lepäävät luontevasti pöydällä sen edessä. Näppäinten taustavalon ansiosta kirjoittelu onnistuu pimeässäkin.

MX Master 3 -hiiri on ergonomi-sesti muotoiltu, langaton perushii-ri työkäyttöön. Sen tarkkuus sopii graafiseen työskentelyyn, mutta miellyttää myös peruskäyttäjää. Oikeaan käteen muotoiltu hiiri pi-tää käden sopivalla kaarella ja sitä on ilo käyttää. Hiiren erikoisuus on metallisen rullat, joilla ruudulla

näkyvää sisältöä voi selata todella jouhevasti. Jämäkän, mutta helposti pyörivän rullan käyttö on täysin poikkeavaa perushiirestä.

Palveluksessasi myös 41 myymälää ympäri Suomen ja yritysten puhelinpalvelu 020 500 5500.

KAIKKi yrityksesi elektroniikkayhdestä paikasta Avaa yritystili minuutissa gigantti.fi/yritysmyynti

23

”Uusi työntekijämme maksoi 9 350 euron huijauslaskun”JO JOKA TOINEN yrittäjä on joutunut huijauksen kohteeksi. Pasi Karjalaisen yritys menetti kymppitonnin.

Yli tuhannelta yrittäjältä ky-syttiin, ovatko he itse tai heidän yrityksensä joutuneet huijauk-sen tai sen yrityksen kohteeksi, esimerkiksi saanut valelaskun tai harhaanjohtavaa markkinointia.

50 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa kohteeksi. 47 prosent-tia ei ollut kohdannut huijausyri-tyksiä ja kolme prosenttia vas-taajista ei osannut sanoa. Eniten huijauskokemuksia oli yli 10 henkilöä työllistävillä yrittäjillä (61 %) ja vähiten yksinyrittäjillä (43 %).

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrit-täjien Kantar TNS:llä teettämästä Yrittäjägallupista. Siihen vastasi 1006 pienen tai keskisuuren yri-tyksen edustajaa.

”Menetimme 9350 euroa”Yrittäjägallupin mukaan 52 prosenttia huijauksen tai hui-jausyrityksen kokeneista menetti huijauksessa alle 500 euroa, 16 prosenttia 500–10 000 euroa ja kolme prosenttia yli 10 000 euroa. 28 prosenttia heistä ei osannut sa-noa, kuinka suuri vahinko huijauk-sesta aiheutui. Kovimmat tappiot tulivat 2–9 henkilöä työllistäville yrityksille

Tamperelaisen yrittäjän Pasi Karjalaisen firma menetti 9350 euroa taitavassa huijauksessa kesällä.

Karjalaisen osaksi omistama henkilöstöpalveluyritys oli juuri palkannut uuden toimistopäälli-kön. Pian uuden työntekijän aloi-tettua tehtävässä tämä sai sähkö-postin yrityksen toimitusjohtajalta.

Tai niin työntekijä luuli, sillä ky-

seessä oli huijausviesti. Sähköpos-tin lähettäjätiedot oli väärennetty.

Karjalainen oli tuolloin Espan-jassa toisen osakkaan ja toimitus-johtajan kanssa.

– Uusi työntekijämme sai sähkö-postilla laskun rekrytointimaksus-ta. Se tuli Britanniasta, Karjalai-nen kertoo.

Pian hänelle selvisi, että työnteki-jä oli saanut yrityksen toimitusjoh-tajalta sähköpostitse luvan kuitata lasku. Suoritus oli 9350 euroa.

Seuraavatko rikolliset yrityksiä?Poliisi kertoi Pasi Karjalaiselle, että heidän yrityksensä tapaus on osa suurempaa kokonaisuutta.

–Seuraavatko rikolliset yritysten toimintaa kuinka tarkkaan? Mekin haimme näkyvästi sosiaalisessa mediassa uutta työntekijää, Karja-lainen pohtii.

– Uusi työntekijämme oli nähnyt toimitusjohtajan vain kerran. Hän oikeasti luuli keskustelevansa sähköpostilla toimitusjohtajan kanssa. Viestit oli lähetetty hyvällä suomen kielellä, ei millään Goo-gle-kääntäjällä.

Karjalainen toivoo, että firma saisi rahat vielä takaisin yrityksen tilille.

–Rahoja ei ole tullut euroakaan takaisin. Nordea kyllä ilmoitti, että jotakin voidaan saada takaisin, mutta ihmetyttää, että miksi mi-tään ei ole saatu aikaan.

Pasi Karjalainen kertoo, että ra-hat ovat menneet Englantiin – ja sieltä ties minne.

Karjalainen sanoo saaneensa ne-gatiivista palautetta sosiaalisessa mediassa julkistettuaan tapauk-sen. Hän teki niin, koska haluaa varoittaa muita yrittäjiä.

– Meidän kaltaisessa yrityksessä, joka tekee 2,5 miljoonan euron liikevaihtoa, kymppitonnin lasku menee äkkiä läpi. Toivon, että muut yritykset ottavat tästä oppia, Pasi Karjalainen sanoo.

Vain 21 prosenttia huijauksen tai huijausyrityksen kokeneista yrittäjistä ilmoitti Yrittäjägallupin mukaan rikoksesta viranomaisille. Herkimmin ilmoituksia tekivät yli 10 henkilöä työllistävät yrittäjät.

Suomen Yrittäjät varoittaa jatku-vasti jäsenyrittäjiään huijauksista.

Suomen Yrittäjät on julkaissut oppaan Yrittäjä, näin tunnistat ja torjut huijaukset. Se löytyy osoitteesta https://www.yrittajat.fi/oppaat-yrittajalle

Jari Lammassaarijari.lammassaari@yrittajat.fi

24

→

Mies ja unelma-miehistö

Kuopiolainen Ismo Apell, 51, on muun muassa näyttelijä ja hotellilaivan luotsi. Monitoimimiehen paletti pysyy

kasassa, sillä myös hänen henkilökuntansa on valmis vaihtamaan välillä roolista toiseen.

TEKSTI LEILA ITKONEN & KUVAT TIMO HARTIKAINEN

Näyttelijä-yrittäjä Ismo Apellin,51, taikasana on tiimi. Kiitos tyttäriensä ja muun henkilökunnan Apell ennättää pitkästä aikaa myös tv-hom-

miin.- Minun ja Janne Katajan työhaastattelu

kesti 45 sekuntia. Olin lelukaupassa, kun mi-nulle ojennettiin puhelin ja Janne pyysi minua uuteen projektiinsa, Apell kertoo.

Vasta myöhemmin selvisi, että poikasena ”mopokuiskaajaksi” kutsuttu Apell pääsee Kei-häsmatkat -sarjaan lentomekaanikoksi.

- Kun lupauduin kuvauksiin, minulla ei ollut hajuakaan, onko kyse draamasta, pornosta vai mistä. Tein päätökseni, sillä arvostan Jannen ja hänen yhtiökumppaninsa Aku Hirvinie-men yrittäjyyttä. Ei heidän tuotantoyhtiönsä mikään kultakaivos ensi alkuun ollut, Apell sanoo.

Suurelle yleisölle muun muassa Puhtaat valkeat lakanat ja Karjalan kunnailla – sarjois-ta tuttu mies kertoo, että hänen edellisestä tv-työstään on kulunut lähes kymmenen vuotta.

- Viime vuosina olen kieltäytynyt tarjouksis-ta ystävällisesti, mutta nyt tilanne on niin sees-teinen, että pääsen reissaamaan Helsingissä. Ja onhan näyttelijän työ vastapainoa muulle yrittämiselle.

Apellin omistaman hotellilaivan kannella on hiljaista. Kuopion satamassa pari vuotta toimi-neen aluksen kesä oli menestyksekäs: hotelli-huoneiden varausprosentti nousi yli 95:een.

Virtuaalipelimaailma ja 3D-teatteriaIsmo Apellille työ on elämäntapa. Multitaskaa-minen sujuu luontevasti.

- Tänne laivalle tulen yleensä aamuisin. Olen ennen kaikkea raa´an työn tekijä - hyvä imuroimaan ja viemään roskia. Vain lakanoi-

den vaihtaminen ei onnistu, siinä touhussa palaa hermo, Apeliksi tuttujen kesken kutsut-tava mies sanoo.

Kesällä Apellin iltapäivät ja -illat kuluivat jommassakummassa hänen pyörittämässään kesäteatterissa: Iisalmen Koljonvirtateatterissa tai Kuopion Rauhanlahti Teatterissa.

Kuluneen kauden aikana teattereissa kävi yhteensä yli 28 000 katsojaa.

- Annamme jokaisesta maksetusta lipusta euron hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna ke-räämämme noin 22 000 euroa menee kuopio-laisten ja iisalmelaisten nuorten ennakoivaan mielenterveystyöhön, Apell kertoo.

Parhaillaan hänen agendallaan on muun muassa virtuaalimaailma ja viihdepelikeskus Warpin laajentuminen Kuopion keskustassa.

- 3D-tekniikka on huikea juttu – se tulee viemään teatterintekemisenkin ihan uudelle tasolle, Huojuvan talon osin 3D-tekniikalla ohjannut Apell sanoo.

Hän toimii myös koulutus-, ohjelma-, luen-to-, mainonta-, tapahtuma- sekä teatterituo-tantopalveluja tarjoavan Tuotantotalo Turpa-tallin toimitusjohtajana ja omistajana.

- Itse asiassa Turpatalli ja sitä kautta tekemä-ni luentokeikat ovat päätyöni. Kirjanpitäjäni kertoi, että olen pitänyt Vuorovaikutuksen sietämätön keveys -luentoja kaikkiaan 130 000 kuulijalle.

Apellin puheenparsi on verkkainen, murre levveetä savvoo. Kun mies tajuaa, että kuunte-lija ei meinaa pysyä perässä, hän tarkentaa.

- Toivottavasti tästä ei saa väärää kuvaa. En minä yksin tässä joukkokohtausta näyttele.

Sama tatuointi koko tiimilläApellin tyttäret Iitu ja Iidaliina työskentelevät tarvittaessa missä vaan isänsä yrityksen toimi-pisteessä. Ja niin tekevät muutkin luottotyön-tekijät.

Yksin ei voi näytellä joukkokohtausta.

Ismo ApellIkä: 51Ammatti: Yrittäjä, näyttelijä, ohjaajaMotto: Otetaan tämä mahollisuutenaHarrastukset: Autot, lasten kanssa autojen rassaaminen, perheen kanssa matkusteluSaavutukset: Yleisö-Venla roolista tv-sarjassa Puhtaat valkoiset lakanat, Savon Yrittäjien Vuoden yrittäjäteko-palkinto (2017)

Yritin selittää verottajalle, että en halua työttömyys-

kortistoon, mutta verottaja ilmoitti, että en saa

perustaa yritystäkään.

26

123

- Meistä kukaan ei ehdi pitkäs-tyä, sillä toimenkuvat vaihtelevat. Välillä ollaan työvuorossa laivalla, välillä kesäteattereilla ja välillä muissa paikoissa.

Seitsemän lapsen isä kertoo, että jopa 2,5-vuotias veijari on kan-tanut kortensa kekoon ja repinyt lippuja teatterilla.

- Tyttäristäni Iidaliina on vasta kaksikymmentä, mutta hän tekee esimerkiksi kaikki työvuorolistat ja vastaa myyntijärjestelmästä.

Apell pitää myös henkilökun-taansa ikään kuin perheenjäseni-nä. Tiimihengestä ja sitoutumises-ta kertovat porukan samat sanat sisältävät tatuoinnit.

Alun perin Otetaan tämä ma-hollisuutena -lause oli pelkästään Ismo Apellin käyttämä ohje- nuora.

- Se lausahdus jäi pyörimään mieleeni Sirkku Peltolan näytel-mää ohjatessani. Kun sitten tämän kesän karonkkaan ilmestyi tatuoi-ja, päätin, että nyt.

Myöhemmin Apellin tyttäret ja moni muu tiimin jäsen halusi vastaavan - sopiihan Otetaan tämä mahollisuutena myös monialayri-tyksessä vastaantuleviin haastei-siin.

Työasioissa Ismo Apell sanoo aina viimeisen sanan.

- Itselleni lupasin jo pitkä aika

sitten, että en tee mitään, mikä ei tunnu hyvältä.

Näyttelijää ei hyväksytty yrittäjäksiUutta henkilökuntaa palkatessaan Apell sanoo tutkailevansa ennen kaikkea hakijoiden ihmisyyttä ja inhimillisyyttä.

- Koskaan en ole ottanut töihin yhtään kanaa tai kukkoa – sel-laista, joka olisi diiva ja yrittäisi yhtään nokkia ja tilsiä toisia.

Edes kesäteattereiden tähtinäyt-telijät eivät saa erityiskohtelua.

- Jos joku oirehtii niin, että alkaa keulia ja nousee kusi päähän, sen kanssa pitää rupatella.

Teatterikiinnitystä Apellilla ei ole ollut koskaan. Yrittäjyyden alku oli karikkoinen.

- Yritin selittää verottajalle, että haluan perustaa näytteli-jäyrityksen, mutta verottajan silloisen näkemyksen mukaan yrityksellä olisi pitänyt olla työn-tekijöitä.

Koska taiteilijoiden yksinyrittä-jänä toimimiseen suhtauduttiin nurinkurisesti vielä vuonna 2005, Apell perusti pienkorjaamo Mela & Meisselin.

- Hoidin sitä kautta sitten sivutoimialana myös taiteellisen toimintani laskutuksen, Apell hymähtää.

Teatterikorkeakoulusta hän jätti aikanaan paperit hakematta.

- Siihen aikaan, kun opiskelin, koulun kesken jättäminen oli muo-tia. Minulta jäi puuttumaan vain pari kurssia.

Laivoista entinen ”mopokuis-kaaja” kiinnostui aikuisiällä.

- Olin toisena omistajana Lake-land Lines -laivaristeilyfirmassa. Jäin niin pahasti koukkuun, että hankin laivurin paperit.

LaivakiistastakunnallispolitiikkaanNykyiseen hotellilaivaansa Apell iski silmänsä vuonna 2015, jolloin Moskovassa jokilaivana ja risteily-aluksena Tukholmassa toiminut Wuoksi oli tyhjillään.

Parhaillaan hotellilaivalla on meneillään kokeilu, jossa asiak-kaat saavat tuoda omat ruoat ja juomat kannelle.

- Kysymyksessä on meidän ja Valviran yhteishanke. Koko aikana ei ole tapahtunut yhtään järjestys-häiriötä, enkä ole joutunut edes keräämään tupakantumppeja aamuisin, Apell kehuu.

Hotellilaivan ympärillä ehti vir-rata paljon vettä ennen kuin Apell sai sille toimiluvan Kuopioon.

Kiistakapula laivasta tuli siksi, että Kallaveden rannalla toiminut kiinteistöyhtiö valitti laivan muun

muassa peittävän järvinäkymän satamassa.

- En halua katsoa liikaa taakse-päin, mutta onneksi pystyimme pyörittämään hotellitoimintaa Iisalmessa sinä aikana, kun vali-tusprosessi esti toiminnan täällä, Apell sanoo.

Hotellilaivan toimiluvan puo-lesta taistelu sai hänet kiinnos-tumaan myös kuntapolitiikasta: Apell valittiin kaupunginvaltuus-toon keskustan edustajana vuonna 2017.

- Kyllä se niin on, että on parem-pi ulvoa sutena susien joukossa. Nyt istun kaupunkirakennelau-takunnassa valvomassa, että vastaavia erheitä yrittäjille ei enää tehdä, Apell sanoo – ja jatkaa, että valtakunnan politiikkaan hän ei kuitenkaan ole missään nimessä pyrkimässä.

Savon Yrittäjien Vuoden 2017 Yrittäjäteko -palkinnon hän uskoo saaneensa periksiantamattomuu-tensa vuoksi. Yrittäjät perustelivat valintaansa näin:

Apellin kaikessa tekemisessä näkyy suuri kotiseuturakkaus niin Kiuruvettä kuin koko Pohjois-Sa-voa kohtaan. Hän tuo savolaisuut-ta esiin riemulla, vaikka on välillä saanut taistella ennakkoluuloja ja byrokratiaa vastaan, Savon Yrittä-jät kuvaavat.

LUOTA IHMISEEN JA INHIMILLISYYTEENTodistukset eivät kerro ihmi-sestä kaikkea, tiimi kannattaa valita muilla perusteilla.

DELEGOIYrittäjän ei tarvitse tehdä kaikkea itse. On paljon asioi-ta, jotka sujuvat paremmin muilta kuin minulta.

ÄLÄ KANGISTU KAAVOIHINOlen visionääri. Tykkään kokeilla uusia tekemisen tapoja. Kuuntelen – ja varastan julkisesti - myös muiden ideoita. Ismo Apell on työnteki-

jöidensä kanssa samalla viivalla. Isäntä itse ei ole hyvä petaamaan, mutta

hän auttaa hyttien siivoamisessa muuten.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat nyt puhelimeen 100M datanopeuden 50M hinnalla tai tietokoneeseen 300M datanopeuden 150M hinnalla.

Katso kaikki edut elisa.fi/yedut

Hyödynnä jäsenetusi soittamalla Elisan Yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 04411 tai varaa aika yrittäjäpalveluun elisa.fi/ajanvaraus

28

Verotuksen mestariksi?

Kaikki koulutukset löydät www.yrittajat.fi/koulutukset

Yrittäjän veroseminaari 13.−15.11.2019m/s Mariella, Helsinki-Tukholma -risteily

Inspiroivaa asiantuntemusta, täsmätietoa, rentoa meininkiäja tuulahdus Tukholmaa! Tänä vuonna seminaarin teemana harmaa talous ja sen riskit yrittäjälle.

Hinnat alk. 540€+alv

Ilmoittautuminen ja ohjelma me.yrittajat.fi/yrittajanveroseminaari

HAKKERI VOI lamaannuttaa koko yrityksen toiminnan.

Digitaaliset palvelut ja inter-netiin liitetyt laitteet yleistyvät vauhdilla. Jääkaapit ja leivänpaah-timetkin ovat parhaimmillaan yhteydessä internetiin.

– Kaikki on verkossa. F-Secure skannaa koko internetin läpi kaksi kertaa viikossa ja aina löytyy lait-teita, joiden ei kuuluisi olla verkos-sa. Joidenkin laitteiden käyttäjät eivät ole tajunneet olevansa ver-kossa, F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoo.

Tämä tilanne luo tietoturvariske-jä ja aukkoja, joita pitkin huonoissa aikeissa liikkuvat hakkerit löytävät reittejä tietoihin, joita he voivat varastaa tai käyttää hyödykseen.

– Lunnastroijalaisten, eli rikollis-ten, motiivi on raha, hyvin harvoin mikään muu. Yksi rikollisjengi ilmoitti juuri jäävänsä eläkkeelle, kun se oli kerännyt 150 miljoo-naa euroa. Tämä kertoo, kuinka helppoa rikollisten toiminta on, Hyppönen kertoo.

Lunnastroijalaiset toimivat yleensä kahdella pääasiallisella tavalla. Luottokorttinäppäimistön-

Älä lintsaa tietoturvapäivityksissä!auhuri voi pyöriä koneen taustalla, eikä uhri edes huomaa, että huijari poimii luottokortin tietoja samalla, kun koneen käyttäjä istuu koneen-sa äärellä.

Toinen tapa on lamaannuttaa koneen toiminta. Silloin käyttäjä ei voi tehdä mitään. Paitsi maksaa, kun rahaa pyydetään.

Hyppönen kertoo esimerkke-jä, joissa lunnastroijalaiset ovat hakkeroituneet lääkärikeskusten ja yksityisten yritysten tietoihin ja ajaneet yrityksiä jopa konkurssiin vaatimustensa kanssa.

– Kun kone on lamaannutettu, sieltä ei saa reseptejä tai potilastie-toja. Sairaalasängytkin voivat olla kytkettyinä verkkoon, Hyppönen kertoo.

Hyppönen muistuttaa vuoden 2017 Wannacry-sairaalahyök-käyksestä Iso-Britanniassa, jossa rikolliset pysäyttivät koko kansalli-sen terveydenhuollon järjestelmän toiminnan muutamaksi päiväksi.

Päivityksillä on väliäSyy hyökkääjien onnistumiseen oli vanhentuneet IT-järjestelmät, joihin ei ollut tehty päivityksiä.

Englannin esimerkki on kam-mottava, mutta iskuja tapahtuu pienemmässäkin mittakaavassa.

Arjen valveutuneisuus ja varotoi-menpiteet vievät pitkälle. Hyppö-sen mukaan käytetyllä laitteellakin on väliä.

– Läppärin ja tabletin välillä, tabletti on turvallisempi. Minä voin kirjoittaa omalla koneellani ohjelmiston ja antaa sen eteen-

päin. Esimerkiksi Applen iPadiin ei voi kirjoittaa ohjelmistoja itse, vaan ne pitää lähettää Applelle hyväksyttäväksi. Sekään ei ole aukoton suoja, mutta lunnastroija-laiset ovat huomattavasti harvi-naisempia tableteissa, Hyppönen sanoo.

Elina Hakolaelina.hakola@ yrittajat.fi

PIXA

BAY

29

Kysely: Suuri osa yrittäjistä valmiita ilmaston- muutoksen hidastamiseen vaikka kulut kasvaisivatKUUSI YRITYSTÄ kymmenestä on halukkaita lisäämään yrityksen toimia ilmastomuutoksen hidas-tamiseksi. Neljä kymmenestä on valmiita tekemään töitä ilmaston-muutoksen hidastamiseksi, vaikka se aiheuttaa lisää kustannuksia.

Asia käy ilmi tuoreesta Yrittä-jägallupista, johon vastasi 1006 pk-yritystä. 58 prosenttia gallupiin osallistuneista vastasi KYLLÄ kysymykseen ”Oletko halukas lisäämään yrityksesi toimia ilmas-tonmuutoksen hidastamiseksi?” Kielteisesti asiaan suhtautui 28 prosenttia vastaajista ja 15 pro-senttia oli epävarmoja asiasta.

Sekä halukkailta että epä-varmoilta vastaajilta (n=728) kysyttiin jatkokysymys, että ovatko he valmiita ilmastonmuutoksen hidastamiseen, vaikka se aiheut-taisi lisää kustannuksia. Tästä joukosta 56% eli noin 400 yritystä on valmis siihen.

Kaikkein valmiimpia ilmaston-muutoksen vastaiseen taisteluun lisäkustannuksista huolimatta ovat tästä joukosta yli kymmenen

henkilöä työllistävät yritykset (62%). Yksinyrittäjistä siihen val-miita on 55 prosenttia.

Toimialoittain KYLLÄ-vastaajat jakautuvat seuraavasti: teollisuus 48%, kauppa 55%, rakentaminen 59% ja palvelut 57%.

Myönteisimmin ilmastonmuu-toksen hidastamiseen kustannus-ten kasvusta huolimatta suhtautu-

vat yrittäjät pääkaupunkiseudulla (62%). Matalinta kannatus on Länsi-Suomessa, mutta sielläkin KYLLÄ-vastaajia on yli puolet 52%).

Verotusta kehitettävä päästöjen verottamisen suuntaanValtaosa yrittäjistä (71%) on sitä mieltä, että verotusta tulee kehit-

tää niin, että ilmastopäästöistä maksetaan enemmän veroja ja vastaavasti yrittämisen sekä työn verotusta kevennetään.

Yli puolet yrittäjistä (54%) on kuitenkin sitä mieltä, että Suomen ei pidä toteuttaa kunnianhimoista politiikkaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi riippumatta siitä, mi-ten se vaikuttaa Suomen talouden kilpailukykyyn. Yli kolmasosa yrit-täjistä (36%) on valmis kunnian-himoiseen ilmastopolitiikkaan, vaikka kilpailukyky kärsisi.

63 prosenttia kyselyyn vas-tanneista pk-yrityksistä ei ole selvittänyt ilmastonmuutoksen ja sen hillitsemisen vaikutuksia yrityksen toimintaan. 54 yrittäjistä uskoo, että ilmastonmuutos ja sen hillitseminen ei vaikuta omaan yritykseen millään tavalla.

Suomen Yrittäjät on julkaissut Ilmasto-oppaan, jossa annetaan 80 vinkkiä. Opas löytyy osoitteesta yrittajat.fi/oppaat-yrittajalle

Jari Lammassaarijari.lammassaari@yrittajat.fi

Oletko valmis lisäämään yrityksesi toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, vaikka se aiheuttaa lisää kustannuksia?

Lähde: Kantar TNS, Yrittäjägallup, kierros 4/2019 syyskuuLähde: Kantar TNS, Yrittäjägallup, kierros 4/2019 syyskuu

56

55

54

62

48

5559

57

61

53

62

56

57

52

53

23

27

21

17

28

2318

23

19

25

20

24

24

26

22

21

18

24

21

24

2123

20

20

21

18

21

19

22

25

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Total syyskuu/2019 (n=728)TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ:

1 hlö (n=324)2-9 hlöä (n=301)

10 hlöä tai enemmän (n=101)YRITYKSEN TOIMIALA:

Teollisuus (n=73)Kauppa (n=105)

Rakentaminen (n=74)Palvelut (n=456)

ASEMA YRITYKSESSÄ:TJ tai johdon jäsen (n=228)

Muu yrittäjä/omistaja (n=500)ALUE (NUTS2, PKS ERIKSEEN):

Pääkaupunkiseutu (n=156)Uusimaa (n=64)

Etelä-Suomi (n=159)Länsi-Suomi (n=178)

Pohjois- ja Itä-Suomi (n=169)

Kyllä En osaa sanoa Ei

Oletko valmis lisäämään yrityksesi toimia ilmastomuutoksen hidastamiseksi, vaikka se aiheuttaa lisää kustannuksia?(jos halukas lisäämään toimia tai epävarma) Total syyskuu/2019 (n=728)

56

55

54

62

48

5559

57

61

53

62

56

57

52

53

23

27

21

17

28

2318

23

19

25

20

24

24

26

22

21

18

24

21

24

2123

20

20

21

18

21

19

22

25

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Total syyskuu/2019 (n=728)TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ:

1 hlö (n=324)2-9 hlöä (n=301)

10 hlöä tai enemmän (n=101)YRITYKSEN TOIMIALA:

Teollisuus (n=73)Kauppa (n=105)

Rakentaminen (n=74)Palvelut (n=456)

ASEMA YRITYKSESSÄ:TJ tai johdon jäsen (n=228)

Muu yrittäjä/omistaja (n=500)ALUE (NUTS2, PKS ERIKSEEN):

Pääkaupunkiseutu (n=156)Uusimaa (n=64)

Etelä-Suomi (n=159)Länsi-Suomi (n=178)

Pohjois- ja Itä-Suomi (n=169)

Kyllä En osaa sanoa Ei

Oletko valmis lisäämään yrityksesi toimia ilmastomuutoksen hidastamiseksi, vaikka se aiheuttaa lisää kustannuksia?(jos halukas lisäämään toimia tai epävarma) Total syyskuu/2019 (n=728)

56

55

54

62

48

5559

57

61

53

62

56

57

52

53

23

27

21

17

28

2318

23

19

25

20

24

24

26

22

21

18

24

21

24

2123

20

20

21

18

21

19

22

25

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Total syyskuu/2019 (n=728)TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ:

1 hlö (n=324)2-9 hlöä (n=301)

10 hlöä tai enemmän (n=101)YRITYKSEN TOIMIALA:

Teollisuus (n=73)Kauppa (n=105)

Rakentaminen (n=74)Palvelut (n=456)

ASEMA YRITYKSESSÄ:TJ tai johdon jäsen (n=228)

Muu yrittäjä/omistaja (n=500)ALUE (NUTS2, PKS ERIKSEEN):

Pääkaupunkiseutu (n=156)Uusimaa (n=64)

Etelä-Suomi (n=159)Länsi-Suomi (n=178)

Pohjois- ja Itä-Suomi (n=169)

Kyllä En osaa sanoa Ei

Oletko valmis lisäämään yrityksesi toimia ilmastomuutoksen hidastamiseksi, vaikka se aiheuttaa lisää kustannuksia?(jos halukas lisäämään toimia tai epävarma) Total syyskuu/2019 (n=728)

30

TALOUSHALLINTO

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otava.fi

TILITOIMISTOT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

OLISIKO

TÄSSÄ PAIKKA

SINUN YRITYKSESI

ILMOITUKSELLE?

OTA YHTEYS:

Kari Salko,

0400 604 133,

kari.salko@otava.fi

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE KOKO SUOMEEN

– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut / leimatut käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

YRITTÄJÄ, HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI!Kaikki yhteistyökumppanien tarjoamat jäsenedut löydät www.yrittajat.fi/jasenedut

JÄSENKORTTI

MEDLEMSKORT I MEMBERSHIP CARD

MEHUSTAMOT

OLISIKO

TÄSSÄ PAIKKA

SINUN YRITYKSESI

ILMOITUKSELLE?

KYSY TARJOUS:

Kari Salko,

0400 604 133,

kari.salko@otava.fi

www.mantsalanmehustamo.fi

MÄNTSÄLÄN MEHUSTAMO045 139 1709

Tarjoamme PAKKAUS- (kontit, hanapussit, pullot) ja MEHUSTUSPALVELUA.

Sekä pienet että isot erät.

JÄSENEDUT

ISKE KIINNIYRITTÄJÄN ETUIHINYrittäjät tarjoaa jäsenil-leen runsaasti rahanar-voisia palveluita, etuja, tarjouksia, tapahtumia ja verkostoitumismahdol-lisuuksia. Liity jäseneksi ja lataa samalla Yrittäjän mobiilikortti. Sen ansiosta jäsenetusi kulkevat aina mukanasi. Liity jäseneksi osoittees-sa yrittajat.fi/liity ja lataa applikaatio sovelluskaupasta!

JÄSENEDUT

31

WWW.YRITYSPORSSI.FI

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 75 209 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Taru Jussila päätoimittaja ⚫ Jari Lammas-saari, toimituspäällikkö ⚫ Elina Hakola, toimittaja ⚫ Leila Itkonen, toimittaja ⚫ Pauli Reinikainen, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski, senior AD ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi ⚫ Paino Alma Manu Oy, Tampere

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen pois-jäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. tekijän- oikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Satoja myytäviä yrityksiä ja ilmoituksiin vastaaminen

osoitteessa www.yritysporssi.fiVoit jättää ilmoituksen soittamalla 010 339 3300.

OSTETAAN YRITYS

PALVELUTOstamme tietoverkkopalveluihin liittyvää liiketoimintaa ja asiakkuuksia. Myös mahdollisuus jäädä jälleenmyyjäksemme ja paikallistuen tarjoajaksi. Esimerkiksi webhotellipalveluita tai virtuaalipalvelinvuokrausta. 6779

MYYDÄÄN YRITYS

MAJOITUS, RAVINTOLA, ELINTARVIKEMeren rannalla toimiva 90-paikkainen ravintola sauna- ja kokoustiloineen. Suosittu pitopaikka monenlaisiin juhliin. Asiakaskunta on laaja, päivällä lounas ja ala carte ravintolana. Mahdollisuus kehittää myös iltaravintolaksi.6656

LUE KAIKKI UUSIMMATYRITTÄJÄUUTISET YRITTAJAT.FI

Muistathan edunsaajailmoituksen? OSALLE YRITYKSISTÄ tuli uusi velvoite heinäkuussa. Tuolloin voimaan astunut laki määrää kaikki osakeyhtiöt ja osuuskunnat tekemään edunsaajailmoitus PRH:n kaupparekisteriin viimeis-tään 30.6.2020 mennessä.

Siirtymäaikaa on vielä runsaas-ti, mutta siitä huolimatta PRH muistuttaa tekemään ilmoituksen. Syyskuun loppuun mennessä ilmoituksia oli tehty vasta noin 11 000 kappaletta.

– Se on vielä verrattain pieni määrä. Suomessa on noin 270 000 osakeyhtiötä ja muuta-ma tuhat osuuskuntaa, PRH:n rekisteripäällikkö Lalli Knuutila huomauttaa.

Knuutila olettaa, että ilmoitus-ten määrä lähtee kasvuun kulu-van syksyn aikana. Kyseessä on maksuton ilmoitus, joka tehdään sähköisesti.

– Jos kenelläkään yrityksen edunsaajista ei ole suomalaista

henkilötunnusta, ilmoitus on mah-dollista tehdä myös paperisena versiona, Knuutila sanoo.

Ilmoitusvelvollisuus perustuu rahanpesulakiin, joka puolestaan noudattaa EU-direktiivejä. Velvol-lisuus koskee kaikkia EU-maita.

– Ilmoituksilla pyritään ehkäise-mään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Kun yritykset teke-vät erilaisia sopimuksia, niissä on aina otettava huomioon rahanpe-suaspekti. Kun kaikki edunsaajat saadaan keskitettyyn rekisteriin, on helppo tarkastaa, kuka on yri-tyksen tosiasiallinen edunsaaja.

PRH:n kotisivuilla on edunsaa-ja-apuri. Kyseessä on sovellus, joka kysyy erilaisia kysymyksiä ja lopus-

sa käyttäjälle kerrotaan, tuleeko hänen tehdä edunsaajailmoitus vai ei. Ilmoitusvelvollisuus ei koske toiminimiyrittäjiä, pörssiyhtiöiden edustajia eikä asunto-osakeyhti-öitä.

Avoimien yhtiöiden ja kom-mandiittiyhtiöiden täytyy tehdä edunsaajailmoitus vain siinä tapauksessa, että edunsaajina on muita kuin kyseisen yhtiön omia yhtiömiehiä.

Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka esimerkiksi omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osak-keista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

PIXH

ILL

YRITTÄJÄ ON ETUNSA ANSAINNUTSuomen Yrittäjien jäsenet ovat oikeutettuja saamaan

runsaasti rahanarvoisia etuja. Katso valtakunnalliset

etusi osoitteesta yrittajat.fi/jasenedut