1

ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS

LsN, OTT, MA, dos. Salla Silvola

2

Luennon sisältö

1. Oikeudellinen vanhemmuus– Isyyslaki 700/1975

2. Isyystutkimukset– L oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta 378/2005– Isyystutkimukset käytännössä– Erityistapauksista

• Isäkandidaatti kadonnut tai kuollut• Isäkandidaatti tuntematon

3. Isyyslain kokonaisuudistuksesta4. Sijaissynnytyksistä

3

I

Oikeudellinen vanhemmuus

4

Oikeudellinen vanhemmuus

• Isyysolettama (isyys suoraan lain nojalla)– Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana

(2 §)• Aviomiehen kuolema ennen lapsen syntymää

– Onko lapsi siitetty avioliiton aikana?

• Äidin uusi avioliitto ennen lapsen syntymää– Uusi aviomies on isä

• Isyyden vahvistaminen (3 ja 3a §)– Tunnustamisella– Tuomioistuimen päätöksellä

• Isyyden kumoaminen (tunnustaminen tai TI-päätös)

5

Oikeudellinen vanhemmuus

• Oikeudellinen äitiys– Ei säännöksiä laissa– Äidiksi katsotaan vakiintuneesti aina nainen, joka on

synnyttänyt lapsen• Munasolun luovutus• Sijaissynnytysjärjestelyt• Lapsen hylkääminen

– Oikeudellinen äitiys voi kumoutua vain adoption kautta

6

II

Isyystutkimukset

7

Isyystutkimukset

• Jos äiti on avioliitossa, geneettistä isyyttä ei lähtökohtaisesti selvitetä – Isyystestin voi tuolloinkin pyytää tehtäväksi osapuolten suostumuksin,

mutta omalla kustannuksella (n. 260 e per näyte) tai – Aviomies (tai äiti tai lapsi) voi nostaa isyyden kumoamiskanteen,

jolloin TI määrää isyystestit viran puolesta– Vuosittain TI:ssa käsitellään alle sata isyyden kumoamiskannetta (68-

97 tapausta vuosina 2006-2012)• Lapsia syntyy vuosittain n. 60 000 (vain n. 0,15 % isyyksistä kumotaan)• Kansainvälisten isyysasioihin valikoitumattomien väestöaineistojen

perusteella väärien isyyksien mediaani noin 3,7 %.

8

Isyystutkimukset

• Yleisimmin isyystutkimuksiin ryhdytään silloin, kun lapsen äiti ei ole avioliitossa– Isyyslaki ei anna avoliitolle oikeudellista merkitystä – Avopuolisoille annetaan mahdollisuus varmistaa

biologinen isyys isyystutkimusten avulla ennen tunnustamista

9

Isyystutkimukset

• Vuonna 2011 THL:ssä suoritettiin 1199 isyystutkimusta, joista:– 945 (78,8 %) tehtiin lastenvalvojan pyynnöstä– 101 (8,4 %) tehtiin käräjäoikeuden pyynnöstä– 35 (3 %) tehtiin muun viranomaisen pyynnöstä (esim.

maahanmuuttotilanteet)– 118 (9,8 %) tehtiin yksityishenkilöiden pyynnöstä

• Isyystutkimuksia tekee Suomessa myös Hjelt-instituutti

10

Isyystutkimus käytännössä1. Lastenvalvoja tai TI:n edustaja täyttää tilauslomakkeen, jonka

kanssa näytteenantaja menee terveyskeskukseen verinäytteen ottamista varten

– Yksityiset henkilöt saavat lomakkeen tutkimuspaikasta– Jos verinäytteen ottamisesta voi aiheutua tutkittavalle

terveydellistä haittaa tai vaaraa taikka jos on muu painava syy, näyte voidaan ottaa suun limakalvolta (LOGT 13 §)

2. Näyte otetaan yleensä lapsesta, äidistä ja isäkandidaatista– Äidin näyte ei ole välttämätön, mutta parantaa tutkimuksen

luotettavuutta3. Näyte lähetetään tutkimuspaikkaan analysoitavaksi4. Lausunto valmis noin 2 viikon kuluessa.

11

Isyystutkimus käytännössäLähde: THL:n verkkosivut www.thl.fi

121221.04.23

Kaikissa merkeissä periytyvyys sopii

1321.04.23 13

1421.04.23 14

15

Erikoistapauksista• Isäkandidaattia ei tunneta tai hänestä ei ole riittävästi

tietoja– Äiti kieltäytyy antamasta tietoja tai äidin antamat tiedot ovat

puutteelliset– Isyyden selvittäminen ei ole mahdollista

16

Erikoistapauksista

• Isäkandidaatti on tunnettu, mutta kadonnut tai kuollut– Vaihtoehdot:

• Isovanhemmat tai sisarukset suostuvat tutkimuksiin– Ei voida pakottaa (KKO 1999:50, lakiehdotusta ei hyväksytty

EK:ssa)• Näyte otetaan vainajasta

– Hautarauhaa ei saa rikkoa, mutta näyte voidaan pyynnöstä ottaa ennen hautausta (LOGT 16.1 §)

– Näyte voidaan tutkia vain vainajan tai lesken ja perillisten suostumuksella tai tuomioistuimen määräyksestä (LOGT 16.2 §)

• Tutkimus voidaan tehdä tuomioistuimen määräyksellä aiemmin otetusta näytteestä– LOGT 5 §, kudoslain 20.5 §, huom. biopankkilain vaikutus (19 §): ”ei

saa luovuttaa eikä käyttää rikostutkinnassa eikä hallinnollisessa tai muussa henkilöä koskevassa päätöksenteossa”.

17

III

Isyyslain kokonaisuudistuksesta

18

Isyyslain uudistamisen tausta

• Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976– Joitain muutoksia 80-luvulla ja 2000-luvulla

• Tutkimusmenetelmien kehittyminen (DNA-tutkimukset)• Yhteiskunnalliset muutokset

– Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kasvanut voimakkaasti (sis. avoliitto ja yksinhuolto)• 10,1 % vuonna 1975 ja 41,5 % vuonna 2012 syntyneistä

– Lapsi syntyy usein avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on halukas tunnustamaan isyytensä • 76 % naimattomista synnyttäjistä vuonna 2011 ilmoitti asuvansa

avoliitossa• 0,9 % kaikista lapsiperheistä avoliittoperheitä vuonna 1970

– Liittyminen EIS:een vuonna 1990

19

Isyyslain uudistamisen tausta

Hallitusohjelmakirjaus 2011:

”Uudistetaan isyyslaki ja ajanmukaistetaan avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamista koskeva sääntely”

20

Isyyslain valmistelun tilanne

• Arviomuistio valmistui ja lähetettiin lausunnoille heinäkuussa 2011

• Työryhmä asetettiin huhtikuussa 2012

• Seurantaryhmä asetettiin toukokuussa 2012

• Työryhmän ja seurantaryhmän toimikausi päättyy 30.9.2013

21

Lainvalmisteluprosessi

4. Valtio-

neuvostonpäätös

3. Jatko-

valmistelu

2.Perus-

valmistelu

6. Lain

vahvistaminen

1.Esivalmistelu

5. Eduskunta-

käsittely

-Arviomuistio-Lausuntokierros

-Lausuntotiivistelmä

-Työryhmätyöskentely-Luonnos HE:ksi-Vaikutusarviointi-Lausuntokierros

-Lausuntotiivistelmä

-HE:n päivittäminen esitettyjen muutosten

pohjalta-Esityksen kääntäminen

-Laintarkastus

-Esityksen käsittelyvaltioneuvostossa

-Valtioneuvoston päätösesityksen antamisesta

eduskunnalle

-Tasavallan presidenttivahvistaa lain

-Lain julkaisu säädös-kokoelmassa

- Käsittely valiokunnissa-Asiantuntijakuulemiset

-Käsittely täysistunnossa

22

Työryhmän tehtävät

1. Valmistella ehdotus uudeksi isyyslaiksi (HE)

2. Valmistella ehdotus äitiyden määräytymistä koskevista perussäännöksistä

23

Teemoja arviomuistiosta

1. Isyyden toteaminen avioliiton perusteella

2. Isyyden selvittäminen

3. Isyyden vahvistaminen tunnustamisella

4. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä

5. Isyyden riitauttaminen

6. Isyyslain siirtymäsäännökset

7. Äitiyteen liittyviä kysymyksiä

24

Isyystyöryhmä ja äitiys

• Isyyslain kokonaisuudistuksen yhteydessä on esitetty arvioitavaksi:– Tulisiko äitiyttä koskeva perussäännös kirjata lakiin?– Tulisiko ottaa käyttöön ’äitiysolettama’, jos lapsen äiti elää

rekisteröidyssä parisuhteessa (vs. perheen sisäinen adoptio)?– Voisiko äidin samaa sukupuolta oleva avopuoliso tunnustaa lapsen ja

saada 2. äitiyden vahvistettua tunnustamisen perusteella?– Tulisiko isyyslain uudistuksen sijaan tehdä ’Laki vanhemmuudesta’?

• Jos sijaissynnytys sallitaan, kuka on lapsen oikea äiti?• Munasolun luovuttaja (geneettinen), synnyttäjä (biologinen)

vai kasvattaja (sosiaalinen)?

25

IV

Sijaissynnytyksistä

26

Lainsäädäntö Suomessa

• Tällä hetkellä lainsäädännössä ei äitiyttä koskevia säännöksiä– Vakiintuneesti katsottu, että nainen, joka on synnyttänyt lapsen, on

lapsen äiti

• Hedelmöityshoitolain (1237/2006) 8 § kieltää hedelmöityshoidon antamisen (mm.), jos on aihetta olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi. – Hedelmöityshoitoavusteinen sijaissynnytys on kielletty, vaikka

sijaissynnyttäjälle ei maksettaisi palkkiota

• Adoptiolain (22/2012) 5 §:n mukaan adoptiota ei voida vahvistaa, jos adoption johdosta on annettu tai luvattu antaa korvausta.

27

Lainsäädäntö Suomessa

• Rikoslain 25 luvun 3 b §:– Lapsen vanhemman adoptiosuostumuksen hankkiminen lupaamalla

tai antamalla korvausta taikka erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä kriminalisoitu laittomana adoptiosuostumuksen hankkimisena sakon tai vankeuden uhalla. Myös yritys on rangaistava.

– Katsottu kattavan myös kaupalliset sijaissynnytysjärjestelyt

28

Sijaissynnytykset Suomessa

• Ennen hedelmöityshoitolain voimaantuloa 1.9.2007– Aukko lainsäädännössä mahdollisti sijaissynnytysjärjestelyt

Suomessa myös hedelmöityshoitoklinikoiden avustuksella

– Vuosina 1991-2006 noin 20 sijaissynnytysjärjestelyä, 11 raskautta, 10 synnytystä, 11 lasta (1 kaksoset)

– Sijaissynnyttäjät olivat useimmiten lähisukulaisia (sisar tai äiti) tai läheisiä ystäviä

– Haittavaikutuksia: raportoitu sijaissynnyttäjän masennusta (2/10), oikeudellinen riita äitiydestä (1), epävarmuus lapsen isyydestä (1)

– Aiottuja vanhempia myös muista Pohjoismaista (SE, NO, DK)

29

Sijaissynnytyksistä

• Sijaissynnytystä koskeva arviomuistio (OMSO 52/2012) lausuntokierrokselle syksy 2012

– Arvio kansallisista oikeudellisista kysymyksistä ja eri toimintavaihtoehtojen esittely:

1. Täyskiellon jatkaminen2. Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen rajoituksetta3. Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen yksittäisissä

tilanteissa

– Lausuntopalaute ristiriitainen, joskin suurin osa kannatti sallimista yksittäisissä tilanteissa

• Monessa lausunnossa esiin lisätiedon tarve

30

Sijaissynnytyksistä

• Oikeusministeri päätti kesäkuussa 2013, että ministeriössä ei ryhdytä jatkotoimiin sijaissynnytysten sallimiseksi tällä hallituskaudella.

• Sijaissynnytyskysymys on hyvin monitahoinen, ja siihen liittyy monia ristiriitaisia näkemyksiä esimerkiksi hoitoonpääsyn suhteen – Vaatii jatkopohdintoja seuraavissa hallitusneuvotteluissa – Syytä lisätä tiedotusta sijaissynnytyksiin liittyvistä oikeudellisista

kysymyksistä ja mahdollisista ongelmatilanteista niille suomalaispareille, jotka harkitsevat sijaissynnytysjärjestelyitä ulkomailla.

31

Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi

Äitiyden määritelmä

Synnyttäjä (IVF)

Synnyttäjä (ei laissa)

Synnyttäjä (IVF)

Synnyttäjä Synnyttäjä (IVF)

Sij.synnytyshed.hoidon avulla

Kielletty v. 1997 (nim.om.)

Kielletty v. 2007 (nim.om.)

Kielletty v. 1996(nim.om.)

Kielletty v. 1987 (tosias.)

Kielletty v. 1988 (tosias.)

Perinteinen sij. synnytys

Välitys kielletty, sopimus ei pätevä

Sääntele-mättä

Sääntele-mättä

Sopimus ei pätevä

Sääntele-mättä

Kaupallinen adoptio

Kielletty Kielletty Kielletty Sääntele-mättä

Kielletty

32

Yhteenveto sijaissynnytyksestä Pohjoismaissa• Hedelmöityshoitoavusteinen sijaissynnytys on kielletty

kaikissa Pohjoismaissa• Sijaissynnytys ilman hedelmöityshoitoja (ns. perinteinen

sijaissynnytys) on sallittu kaikissa Pohjoismaissa, jos sitä ei ole avustettu tai mainostettu (DK) tai yritetä toimeenpanna pakolla (DK, NO). – Erityissäännöksiä ei ole katsottu tarpeellisiksi muissa

maissa (FI, IS, SE).• Kaupalliset järjestelyt on kielletty

adoptiolainsäädännöllä.

33

Vireillä olevat hankkeet Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi

Kansallisen eettisen toimikunnan arvio

Kielteinen

(2008)

Myönteinen yksittäisissä tapauksissa

(2011)

Ei tietoa Enemmistö kielteinen

(2011)

Enemmistö myönteinen yksittäisissä tapauksissa

(2013)

Vireillä oleva lainsäädäntöuudistus

Ei ole Ei (2013): Tarvitaan lisä- pohdintaa

Kyllä (2012): Mandaatti sallia ei-kaupalliset sijaissynny-tykset

Ei Kyllä (2013): Mandaatti avoin, rajaus ei-kaupallisiin

34

Rajatylittävät sijaissynnytysjärjestelyt • Ei kansainvälisiä sopimuksia aiheesta

• Sopimus yhtenäisestä lainsäädännöstä isyysratkaisujen tunnustamisen osalta Pohjoismaissa jo vuodesta 1979– Kussakin Pohjoismaassa oma kansallinen laki

• L pohjoismaisten isyysratkaisujen tunnustamisesta 352/1980

– Tuomioistuimen tai julkisen viranomaisen yhdessä Pohjoismaassa vahvistama isyys tunnustetaan muissa Pohjoismaissa.

35

Suomi

• Ei sijaissynnytystilanteita koskevaa kansainvälisyksityisoikeudellista sääntelyä– Yleiset säännökset isyyden tunnustamisesta soveltuvat – Ei vastaavia säännöksiä äitiydestä

• Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) arvio– 5 pariskuntaa etsiytyy ulkomaille vuosittain

• Tuoreita tuomioistuinratkaisuja kansainvälisistä sijaissynnytystilanteista – Venäjä ja Intia

36

Suomi

• Päätös nro 2029 (12.7.2012): Helsingin HO vahvisti isyyden tapauksessa, jossa sijaissynnyttäjä oli synnyttänyt aiottujen vanhempien sukusoluja käyttäen kaksoset Venäjällä – Venäjällä sijaissynnytysjärjestelyt salliva erityissäännös pareille, jotka

avioliitossa keskenään– Lain mukaan aiotut vanhemmat ovat syntyneen lapsen oikeudelliset

vanhemmat, jos sijaissynnyttäjä tähän suostuu – HO tulkitsi venäläisen syntymätodistuksen sellaiseksi ulkomaiseksi

päätökseksi, joka voidaan tunnustaa isyyslain kansainvälisyksityisoikeudellisten säännösten mukaan.

– Ei pidetty Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisena – ei mainintaa järjestelyn kaupallisesta luonteesta

37

Suomi

• Päätös nro 2805 (12.10.2012): Helsingin HO ei vahvistanut aiottua äitiä huoltajaksi venäläisen syntymätodistuksen perusteella – Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen

huollon määräytymiseen välittömästi lain tai tahdonilmaisun nojalla sovelletaan sen valtion lakia, joka määräytyy Haagin sopimuksen (1996) nojalla.

– HO ei voinut vahvistaa syntymätodistusta huoltoa koskevana päätöksenä, koska maistraatin olisi tullut soveltaa suoraan Venäjän lakia lapsen huoltoa koskevassa asiassa

• Aiottu äiti rekisteröitiin sittemmin lasten huoltajaksi yhdessä jo vahvistetun isän kanssa.

38

Suomi

• Päätös nro 13/5720 (28.3.2013): Espoon käräjäoikeus vahvisti perheen sisäisen adoption ja aiotun äidin kaksosten adoptiovanhemmaksi perustellen päätöstään lapsen edulla. – Venäläiselle asianajotoimistolle maksettua konsulttipalkkiota ja

palvelusopimukseen liittyvää sijaissynnyttäjälle maksettua palkkiota ei tulkittu lapsen vanhemmuuden luovuttamisesta maksetuksi palkkioksi vaan sijaissynnytysmenettelystä maksetuksi korvaukseksi.

– Vaikka näin katsottaisiin, TI:n mukaan lapsen etu selkeän yksiselitteisesti puolsi adoption vahvistamista kysymyksessä olevassa tapauksessa.

39

Suomi

• Päätös nro 2064 (5.7.2013), HelHO 2013:4: HO vahvisti äänestyksen jälkeen (äänet 6-1) suomalaisen aiotun geneettisen isän Intiassa kaupallisen sijaissynnyttäjäjärjestelyn tuloksena syntyneen lapsen isäksi, vaikka: – Intiassa ei ole erillislainsäädäntöä sijaissynnytysjärjestelyistä

– Intialainen sijaissynnyttäjä oli avioliitossa intialaisen miehen kanssa, kun lapsi syntyi

• Sekä Suomen että Intian yleisen isyyslainsäädännön mukaan sovellettaisiin olettamaa aviomiehen isyydestä (pater est –sääntö).

– Sijaissynnytysjärjestely todettiin kaupalliseksi järjestelyksi.

40

Suomi

Helsingin HO: 1. Onko intialainen syntymätodistus sellainen ulkomaisen

viranomaisen tekemä oikeudellinen päätös, joka voidaan tunnustaa Suomessa?

• Enemmistö katsoi hakijan esittäneen riittävästi selvitystä siitä, että synnyttäjän aviomiehen isyysolettama kumoutuu riippumatta siitä, että siitä ei säädetä laissa.

2. Jos on, onko päätöksen tunnustamiselle estettä, eli oliko päätös Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastainen?

• Oliko hedelmöityshoitoklinikalle/sijaissynnyttäjälle maksettu palkkio vastoin Suomen kansainvälisiä velvoitteita ja vastoin lapsen etua?

41

Suomi

Helsingin HO:Enemmistön mukaan kaupalliset sijaissynnytysjärjestelyt voitiin erottaa kaupallisista adoptioista (Haagin sopimus 1993, YK:n lisäpöytäkirja 2000)1. Syntynyt lapsi oli aiottujen vanhempien eikä sijaissynnyttäjän tai hänen

aviomiehensä geneettinen lapsi 2. Sijaissynnyttäjälle maksettu palkkio maksettiin raskaudesta ja

synnytyksestä johtuneiden kulujen kattamiseksi (suorat kulut, ansionmenetys, aineettomien haittojen korvaus ja palkkio) eikä vastikkeena lapsesta

3. Vaikutusta sijaissynnyttäjän vapaaseen tahdonmuodostukseen ei voida arvioida samalla tavoin kuin kaupallisten adoptioiden yhteydessä, koska korvauksesta sovittu ennen järjestelyä (eikä lapsen luovuttamisen yhteydessä).

42

Suomi

Helsingin HO:• Vaikka aiotut vanhemmat olivat ilmeisesti ryhtyneet toimeen

kiertääkseen Suomessa järjestelyt kieltävää lainsäädäntöä, lasta tulee suojella syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka perustuvat hänen vanhempiensa toimintaan (LOS 2 artikla)

• Lapsella oikeus kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan (LOS 7 artikla)

• Ei muitakaan seikkoja, jotka viittaisivat tapaukseen liittyisi sijaissynnyttäjän tai lapsen terveydentilaa vaarantavia tai ihmisarvoa loukkaavia piirteitä.

• Kokonaisarviona intialaista päätöstä ei enemmistön mukaan ollut perusteltua pitää Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisena [tässä nimenomaisessa tapauksessa].

43

Suomi

• Eriävä mielipide:– Ei riittävästi näyttöä siitä, että intialainen syntymätodistus vastaa

oikeustilaa isyyden osalta edes Intian lainsäädännön mukaan.

– Vaikka näin olisi, päätös tulisi jättää tunnustamatta Suomen oikeusjärjestyksen vastaisena, (mm.) koska

• Intiasta on raportoituja tapauksia, joissa sijaissynnyttäjiä on erehdytetty tai painostettu tai heidän terveydestään ei ole huolehdittu

• Vaikka adoptiolain korvauskieltoa koskevia säännöksiä ei voi suoraan soveltaa, korvauksen maksaminen samalla tavoin ongelmallinen sijaissynnyttäjän ja lapsen ihmisarvon kannalta kuin adoptiotapauksissa

• Järjestelyyn on ryhdytty pyrkimyksin kiertää Suomen lainsäädäntöä • Järjestelyyn on ryhdytty Intiassa, jossa ei ole sijaissynnyttäjän ja lapsen

ihmisarvon loukkaamattomuuden turvaavaa lainsäädäntöä

44

Norja

LG-2008-158259 – RG-2009-348• Yhdysvalloissa toteutettu sijaissynnytysjärjestely, jonka jälkeen aiotut vanhemmat

olivat riitaantuneet • Kyse siitä, oliko aiottu äiti lapsen huoltaja • Kyse kalifornialaisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamisesta ja siitä, oliko

päätös ja aiottujen vanhempien Yhdysvalloissa tekemä sijaissynnytystä koskeva sopimus Norjan oikeusjärjestyksen vastainen

– Lapsi oli syntynyt Kaliforniassa amerikkalaiselle sijaissynnyttäjälle– Lapsen aiotut vanhemmat, jotka olivat avioliitossa keskenään, rekisteröivät lapsen

Norjassa yhteisenä lapsenaan– Pari muutti erilleen asumaan vain vähän lapsen syntymän jälkeen ja lapsi asui aiotun

äitinsä kanssa. Lapsen isä haki yksinhuoltajuutta sillä perusteella, että Norjan lainsäädännön mukaan sijaissynnytystä koskevat sopimukset eivät ole päteviä.

45

Norja• Norjalaisen tuomioistuimen tuli päättää:

1. Oliko Kaliforniassa solmitulla sopimuksella ja kalifornialaisen tuomioistuimen tekemällä päätöksellä oikeudellisia vaikutuksia Norjassa

1. Ei säännöksiä äitiyttä koskevien päätösten tunnustamisesta 2. Sekä ensiasteen että valitusasteen tuomioistuin päätyivät siihen, että

osapuolet olivat tehneet pätevän sopimuksen toimivaltaisesta tuomioistuimesta.

2. Oliko sopimus ja päätös vastoin Norjan oikeusjärjestyksen perusteita?

1. Säännös sijaissynnytystä koskevien sopimusten pätemättömyydestä oli tarkoitettu estämään lasta koskevan luovutuksen toimeenpano sijaissynnyttäjältä aiotuille vanhemmille eikä ratkaisemaan erimielisyyksiä aiottujen vanhempien kesken

2. Lapsen etu vaati, että aiotun äidin asema lapsen äitinä ja huoltajana vahvistetaan, koska sijaissynnyttäjällä ei tule olemaan vastaavaa asemaa lapsen elämässä.

46

Norja

• Uusi väliaikainen laki ulkomailla sijaissynnytyksen avulla syntyneen lapsen vanhemmuudesta (LOV 2013-03-08 nr 09)– Oikeudellisen isän nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani voi

hakea lapsen vanhemmuuden vahvistamista, jos • sijaissynnyttäjä tai hänen edustajansa on antanut siihen

suostumuksensa; • 12 vuotta täyttänyt lapsi on antanut suostumuksensa; • puuttuva oikeudellisen isän suostumus voidaan korvata riittävällä

näytöllä aiottujen vanhempien tarkoituksesta kasvattaa lapsi yhdessä

– Lapsen tulee hakemushetkellä asua Norjassa

– Hakemus tulee tehdä ennen tammikuuta 2014.