PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA ...tiedostot.spek.fi/rakenteell_op_2013_Vuokatti/MMM...Arja-Leena Kirvesniemi Markkinayksikkö Veli-Pekka Talvela Oikeudellinen yksikkö Tanja Viljanen

PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA

RAKENTAMISINVESTOINNISSA

MMMa tuettavaa rakentamista koskevista

paloteknisistä vaatimuksista,

Vuokatti 29.10.2013

Kjell Brännäs

K.Brännäs / X'13

• Yleistä maataloushallinnosta, organisaatio

• Tuettu rakentaminen, tilastoja

• MMM:n asetuksia tuettavaan rakentamiseen

• MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 - 10.4.2012

• Asetukseen mahdollisesti tulevia tarkennuksia – muutoksia v. 2014

PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA

RAKENTAMISINVESTOINNISSA

K.Brännäs / X'13

3

MINISTERI

Jari Koskinen

MMM osasto- ja yksikköjako 1.1.2013

KANSLIAPÄÄLLIKKÖ

Jaana Husu-Kallio

SISÄINEN TARKASTUS

Sari Anttila

VALTIOSIHTEERI

Risto Artjoki

ERITYISAVUSTAJA

Tiina Rytilä

EU-KOORDINAATIO Kari Valonen

BIOTALOUS Liisa Saarenmaa

TUTKIMUS Mikko Peltonen

RUOKAOSASTO

Heimo Hanhilahti

Talousryhmä

Esa Hiiva

Elintarviketurvallisuusyksikkö

Veli-Mikko Niemi

Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö

Riitta Heinonen

Maaseudun kehittämisyksikkö

Taina Vesanto

Maaseutuverkostoyksikkö

Päivi Kujala

Maatalousyksikkö

Arja-Leena Kirvesniemi

Markkinayksikkö

Veli-Pekka Talvela

Oikeudellinen yksikkö

Tanja Viljanen

LUONNONVARAOSASTO

Juha Ojala

Talousryhmä

Elinkeinokalatalousyksikkö

Risto Lampinen

Luonnon virkistyskäyttöyksikkö

Christian Krogell

Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö

Kai Kaatra

Metsä- ja bioenergiayksikkö

Marja Kokkonen

Oikeudellinen yksikkö

Vilppu Talvitie

HALLINTO- JA SUUNNITTELUOSASTO

Pentti Lähteenoja

Henkilöstö- ja hallintoyksikkö

Eeva Pystynen

Kansainvälisten asioiden yksikkö

Aulikki Hulmi

Ohjaus- ja tietohallintoyksikkö

Raimo Vajavaara

Talousyksikkö

Hannele Laihonen

Viestintäyksikkö

Pekka Väisänen

K.Brännäs / X'13

ELÄINSUOJELUASIAMIES

Sari Salminen

MMM:n hallinnonalan organisaatiot

ja niiden työvoima (htv)

• Maa- ja metsätalousministeriö (n. 300 htv)

• Elintarviketurvallisuusvirasto (n. 760)

• Geodeettinen laitos (n. 50)

• Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (n. 870)

• Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (n. 220)

• Maanmittauslaitos (n. 1800)

• Maaseutuvirasto (n. 210)

• Suomen riistakeskus (n. 60)

• Metsähallitus (n. 2000)

• Suomen metsäkeskus (n. 1200) (1.1.2012 alkaen)

• Metsäntutkimuslaitos (n. 770)

• Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (n. 90)

• Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (n. 320)

• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (MMM:n hallinnonalan tehtävissä n. 830)

• Suomen ympäristökeskus (MMM:n vesivaratehtävissä n. 35)

• Alueelliset ympäristökeskukset (MMM:n vesivaratehtävissä n. 200)

• Aluehallintovirastot (MMM:n hallinnonalan tehtävissä n. 35)

K.Brännäs / X'13

K.Brännäs / X'13

Elinkeino-, liikenne ja

ympäristökeskus

Närings-, trafik- och

miljöcentraler

ELY-keskusten ohjaus TEM, MMM, YM o.LVM

Uusimaa

Varsinais Suomi

Satakunta

Häme

Kaakkois-Suomi

Etelä Savo

Pirkanmaa

Etelä Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski Suomi

Pohjois Savo

Pohjois Karjala

Kainuu

Pohjois Pohjanmaa

Lappi K.Brännäs / X'13

MMM:n hallinnonalan

politiikkasektorit • maaseudun kehittäminen

• maatalous

• elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

• kala-, riista- ja porotalous

• vesitalous

• metsätalous

• kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

K.Brännäs / X'13

Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) uudistuu

uudistuksen vaiheita:

– Komission tiedonanto CAP-uudistuksesta 2010

– Rahoituskehysehdotus kesäkuu 2011

– Lainsäädäntöehdotukset lokakuu 2011

– Rahoituskehyspaketti loppuvuodesta 2012 / keväällä 2013

– Parlamentin kanta loppuvuodesta 2012 / keväällä 2013

– Toimeenpanoa ennen 1.1.2014 komission toimeenpanosäännöt

– maaseudun kehittämisohjelman laadinta ja hyväksyminen

komissiossa

– kansalliset asetukset, toimeenpanon valmistelu

– hallinnon, neuvojien ja tuensaajien koulutus

K.Brännäs / X'13

Tilastokeskus/ MMM/ K.Brännäs X-2013

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Kaikki rakennukset 46432 42559 42000 43976 43444 47642 51317 57396 50549 40804 41208 43801 37225

Maatalousrakennukset 4534 4769 5334 4266 4159 4616 5322 5503 5362 5227 4354 4173 3438

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

Myönnetyt rakennusluvat vv 2000 - 2012

Kaikki rakennukset Maatalousrakennukset

x 1 000 m3

ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen

rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002 – 2012, kpl

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Keh.hankkeet (sis.Leader) 2711 2252 2222 2585 1868 758 250 1537 1315 2507 2313

Lantalat 252 212 390 406 545 582 60 351 258 208 169

Muut rak:t *) 1662 1344 988 1818 1807 1423 605 726 1413 1683 1394

Sikalat 175 140 80 81 109 122 32 19 78 32 21

Navetat (Lypsy+Liha) 568 491 359 554 627 689 240 230 258 249 201

Asuinrakennukset 198 180 96 105 96 102 77 19 39 48 37

*) 'Muut rakennukset' sisältävät myös mm. kotieläinrakennusten aputilat

MMM/RO/MAKE-

K.Brännäs / I'2013


rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002 - 2012, kpl

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

Kasvihuoneet 134 115 143 174 159 174 56 74 41 28 25

Lampolat ja vuohelat 9 12 15 30 23 19 4 17 14 12 14

Turkistarhat 214 114 94 179 114 148 73 40 228 63 43

Siipikarjarakennukset 31 18 21 77 58 71 80 59 43 46 12

Sikalat 175 140 80 81 109 122 32 19 78 32 21

Lihakarjarakennukset 239 162 88 211 238 269 101 83 82 118 52

Lypsykarjarakennukset 341 329 271 441 389 412 177 217 157 172 149

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

MMM/ RO/ MAKE-



rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002 - 2012, M€

0

50

100

150

200

250

300

Kasvihuoneet 19,94 12,62 23,14 24,69 28,15 40,51 13,76 48,99 24,65 7,3 12,2

Lampolat ja vuohelat 0,47 0,47 0,77 1,55 0,47 1,6 0,42 1,86 1,65 1,77 3,22

Turkistarhat 7,05 4,29 3,45 7,89 8,14 13,71 10,6 6,57 31,56 14,5 9,47

Siipikarjarakennukset 7,13 3,68 4,6 11,11 10,42 16,2 41,5 9,41 18,11 11,95 12,45

Sikalat 37,2 41,2 19,2 15,3 20,8 16,3 5 3,7 51,1 27,01 10,22

Lihakarjarakennukset 21,72 14,16 8,57 21,3 31,47 47,39 21,8 16,03 16,52 24,12 9,04

Lypsykarjarakennukset 38,59 41,96 34,53 74,35 102,1 116,9 56,9 91,54 71,34 72,34 69,3

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

MMM/ RO/ MAKE-



rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002 - 2012, kpl

0

100

200

300

400

500

600

700

Lihakarjarakennukset 239 162 88 211 238 269 101 83 82 118 52

PK+laaj lypsykarjanavetat 269 264 231 320 260 273 104 128 77 99 83

Uudet lypsykarjanavetat 72 65 40 121 129 139 73 89 80 73 66

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

MMM/ RO/ MAKE-



rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002 - 2012, M€

0

50

100

150

200

Lihakarjarakennukset 21,72 14,16 8,57 21,3 31,47 47,39 21,8 16,03 16,52 24,12 9,04

PK+laaj lypsykarjanavetat 23,15 24,85 20,93 32,32 38,3 41,2 19,6 27,62 14,5 22,31 20,99

Uudet lypsykarjanavetat 15,44 17,11 13,6 42,03 63,8 75,7 37,3 63,92 56,84 50,03 48,65

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

MMM/ RO/ MAKE-


Tuettujen lypsykarjarakennusten kehitys 2001-2012 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Navetat yht. 431 341 329 271 441 389 412 177 217 157 172 149

Pihatot, lämmin 109 103 118 103 176 194 222 112 125 95 91 72

Kylm/viil.pihatot 17 24 25 18 44 29 35 13 26 23 48 47

Parsinavetat 305 214 186 150 221 166 155 52 60 39 33 30

Lehmät-l.pihatto 4 949 4 991 6 211 5 896 10 372 12 517 13 753 8 459 10 901 7 755 7 036 6 174

Lehmät-kv-pihatto 598 1 181 1 172 800 2 390 1 852 2 156 666 2 798 1 849 6 878 4 287

Lehmät-parsinav. 8 230 6 135 5 446 4 361 6 188 5 276 4 957 2 056 2 319 1 604 1 270 1 286

Lehmät yht. 13 777 12 307 12 829 11 057 18 950 19 645 20 866 11 181 16 276 11 208 12 681 11 747

Lehmät / navetta 32 36,1 39 40,8 43,0 50,5 50,6 63,2 75,0 71,4 73,7 78,8

Pinta-ala, yht.,m2 200 500 179 400 198 300 159 640 291 700 299 082 327 800 176 860 266 229 184 121 192 285 192 079

m2 / lehmä 14,6 14,6 15,4 14,4 15,4 15,2 15,7 15,8 16,5 16,4 15,2 16,4

yht. milj. € 44,3 42,0 46,4 40,2 74,4 102,11 112,4 67,2 107,8 71,8 73,46 69,29

€ / lehmä 3 218 3 413 3 617 3 632 4 567 5 198 5 387 6 006 6 621 6 365 5 793 5 928

€ / hanke 104 000 123 000 141 000 148 000 196 000 262 494 272 840 379 000 496 636 454 394 427 093 467 383

Lehmä-

paikkalisäys

3 633 8 685 10 346 11 106 7 202 14 733 7 554 7 683 7 430

MMM/RO/MAKE-


Rakennusinvestointien rahoituspäätöksiä vuosina 2008-2011,

Maatalouden rakennetuki sekä

maaseudun yritys- ja hanketuet, M€

ELY Rakennetuki Hankkeet

Uusimaa 33,60 46,98

Varsinais Suomi 128,94 48,51

Satakunta 71,84 54,91

Häme 26,96 33,37

Kaakkois-Suomi 27,47 39,37

Etelä Savo 24,51 35,65

Pirkanmaa 53,77 39,83

Etelä Pohjanmaa 161,26 58,72

Pohjanmaa 189,10 52,40

Keski Suomi 23,86 34,38

Pohjois Savo 60,40 34,69

Pohjois Karjala 27,95 37,21

Kainuu 23,71 12,87

Pohjois Pohjanmaa 103,93 49,99

Lappi 23,66 13,61

Koko maa 980,96 592,47

K.Brännäs / X'13

0 50 100 150 200 250 300 350 400

Uusimaa

Varsinais Suomi

Satakunta

Häme

Kaakkois-Suomi

Etelä Savo

Pirkanmaa

Etelä Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski Suomi

Pohjois Savo

Pohjois Karjala

Kainuu

Pohjois Pohjanmaa

Lappi

Perinteinen maatalous Hankkeet

Rakennussuunnitelmien rahoituspäätöksiä v. 2012,

perinteinen maatalous ja hankkeet, kpl

Perint. maat. 910 kpl

Hankkeet 2 313 kpl MMM/RO/MAKE-


0 10 20 30 40 50 60 70

Uusimaa

Varsinais Suomi

Satakunta

Häme

Kaakkois-Suomi

Etelä Savo

Pirkanmaa

Etelä Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski Suomi

Pohjois Savo

Pohjois Karjala

Kainuu

Pohjois Pohjanmaa

Lappi

Perinteinen maatalous Hankkeet


perinteinen maatalous ja hankkeet, M€ tukikelpoinen investointikustannus

Perint. maat. 161,0 M€

Hankkeet 262,6 M€

MMM/RO/MAKE-


0

1

2

3

4

5

6

7

8

54

5 N

ärp

iö, P

oh

j

16

4 J

ala

sjä

rvi,

EtP

o

27

2 K

okko

la, P

oh

j

74

3 S

ein

äjo

ki,

EtP

o

23

3 K

au

ha

va

, E

tPo

84

6 T

eu

va

, E

tPo

89

5 U

usi

ka

up

un

ki,

Va

rs

70

4 R

usk

o, V

ars

28

8 K

ruu

nu

pyy, P

oh

j

30

1 K

uri

kka

, E

tPo

00

5 A

lajä

rvi,

EtP

o

85

3 T

urk

u, V

ars

58

0 P

ari

kka

la, K

aa

k

26

3 K

iuru

vesi

, P

oS

a

98

9 Ä

htä

ri, E

tPo

06

9 H

aa

pa

järv

i, P

oP

o

78

3 S

äkylä

, S

ata

74

8 S

iika

joki,

Po

Po

48

9 M

ieh

ikkä

lä, K

aa

k

18

1 J

äm

ijä

rvi,

Sa

ta

71

0 R

aa

seb

org

, U

ud

e

88

9 U

tajä

rvi,

Po

Po

Tukikelpoinen kustannus, M€ KT-laina, M€ Avustus, M€


Kunnat, jossa on yli 1 miljoonan hankkeita,

tukikelpoinen kustannus ja avustus, M€

MMM/RO/MAKE-


Tuotannon yksikkökokovaatimus

Tuotannonalat Yksikkökokokerroin, jonka avulla samaan Eläinpaikkojen

tuotannonalaryhmittäin tuotannonalaryhmään vähimmäismäärä

kuuluvat eläimet voidaan ottaa huomioon

yksikkökoon täyttymistä laskettaessa

Lypsykarjatalous

Lypsylehmä 30

Nautakarjatalous

Emolehmä 1 80

Nautaeläin, alle 12 kk 0,5 160

Nautaeläin, yli 12 kk 0,667 120

Sikatalous

Emakko ja karju 1 160

Lihasika 0,16 1 000

Kanatalous

Muniva kana 12 000

Siipikarjatalous

Broileri 45 000

Kalkkuna 11 000

Kasvihuonetuotanto

Kasvihuone Kasvihuoneen vähimmäiskoko neliömetreinä 2 500

”Luvut eivät koske luomutuotantoa” K.Brännäs / X'13

MMM:n

rakentamis-

määräykset

K.Brännäs / X'13

Palovahingot

© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund täydennys KBrännäs 2013

• maatilojen tulipalot, satoja

vuosittain, suurpalot n.20 kpl /v

K.Brännäs / X'13

Maatilavakuutuksen omaisuusvahinkokorvaukset

©Finanssialan Keskusliitto

vuosi M€

2012 52, 6

2011 66, 1

2010 50, 6

2009 47, 1

2008 39, 9

2007 39, 0

2006 39, 1

2005 35, 2

2004 38, 7

2003 38, 5

• eläinvahingot merkittäviä - eläinsuojelunäkö-kohdat

pitkäaikainen siitos-/jalostustyö hukkaan

• yritystoiminnan keskeytyminen, 0-tuloja omaisuusvahingot - taloudellinen riski kasvaa

• ympäristön saneeraus

• henkilövahingot - melko vähäisiä

Maatilapalojen vahinkojen seuraukset

K.Brännäs / X'13

MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä

vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

Historiaa:

MMM, MRO C 5, 11.4.1994

MMM, RMO C 5, 15.10.1998

MMMa - RMO C5 7.1.2002

MMMa - 25/2004, 13.5.2004

+muutos 85/2005, 22.12.2005

MMMa - 456/2010, 25.5.2010

MMMa - 163/2013, 10.4.2012

MMMa – päivittäminen v.2014 (maatalouden

rakennetukilaki uusitaan – uusi ohj.kausi)


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

2 § Määritelmät

----

- kotieläinrakennus: maataloudessa ja maaseudun muussa yritystoiminnassa tarpeellista

eläinten pitoa varten tarkoitettua rakennusta aputiloineen;

- eläintila: kotieläinrakennuksessa eläimille ja eläinten pitoon tarkoitettua tilaa;

- osittain avonainen rakennus: seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin - aukoissa voi olla

ritilä tai avattava verho.

----


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

3 § Palo-osastointi P3-luokan kotieläinrakennuksissa

Perusvaatimuksena on 1 000 m2, jossa osastoivat seinät EI 30, paitsi

- siipikarjarakennuksissa (RakMk E2 mukaan 2 000 m2)

- lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk mukaan 2 000 m2)

- kotieläinrakennuksissa, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon

ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein

-kotieläinrakennusten laajennuksissa, joissa olemassa olevan ja laajennuksen

muodostama osaston pinta-ala on enintään 1 500 m2.

Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan

rakennustarvikkeista tehdyllä K210 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka

ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia;

(puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

1 616 m2

26 200 broileria

1 616 m2

26 200 broileria

VS ≥ EI 30

VS

≥ E

I 6

0

P3, Suojaustaso 1 -> enintään 2 000 m2 tai jos suojaustaso 2 -> enintään 4 000 m2

K.Brännäs / X'13



- siipikarjarakennuksissa (RakMk E2 mukaan 2 000 m2)

- lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk E2 mukaan 2 000 m2)










vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

lämpöeristämättömiä

tai

osittain avonaisia

kotieläinrakennuksia

seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin -

aukoissa voi olla ritilä tai avattava verho.

K.Brännäs / X'13

lämpöeristämättömiä

tai

osittain avonaisia

kotieläinrakennuksia

seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin -

aukoissa voi olla ritilä tai avattava verho.

≥ D-s2,d2 tai

≥ B-s1,d0

K.Brännäs / X'13



- siipikarjarakennuksissa (RakMk mukaan 2 000 m2)

- lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk mukaan 2 000 m2)










vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

ullakottomia eikä yp:n onteloa

P3,

suojaustaso 1, enintään 2 000 m2


Runko ≥ R 15

K210, A2-s1,d0 jos

eriste

≤ C-s2,d1

K.Brännäs / X'13

4 § Palo-osaston jako osiin P1- ja P2-luokan kotieläinrakennuksissa

Eläinten pelastamisen helpottamiseksi P1 ja P2 paloluokan kotieläinrakennuksissa palo-osastot

jaetaan enintään 2 000 m2 osiin, vähintään EI 30-luokan rakennusosin,

lukuun ottamatta sellaisia kotieläinrakennuksia, joissa ullakottomien eläintilojen, lypsytilojen,

maitohuoneen ja valvomon ulkopuoliset tilat osastoidaan mainituista tiloista palomuurilla.

Osiin jakaminen voidaan korvata mitoittamalla palo-osaston sisällä savulohkojen savunpoisto

1,5-kertaiseksi normaaliin nähden sekä suunnittelemalla eläinten pelastamisreitit normaalia

lyhyemmiksi ja selkeämmiksi.

(aikaisemmin: ellei eläinten pitoon liittyvästä tuotannollisesta tai toiminnallisesta ratkaisusta muuta aiheudu),

Kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettava R30 luokan rakenteilla

Katon sisäpinnan luokkavaatimus on E1 mukaan vähintään B-s1,d0

Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista

tehdyllä suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia

tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia; (puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

P2,

enintään 2 000 m2

E2-mukaan:



Runko ≥ R 30

B-s1,d0 tai

A2-s1,d0 jos eriste

≤ C-s2,d1

K.Brännäs / X'13

P2, Suojaustaso 1 -> enintään 4 000 m2 tai jos suojaustaso 2 -> enintään 6 000 m2

K.Brännäs / X'13

5 § Rakennusten välinen etäisyys ja yhdyskäytävän palo-osastointi (muutos tehty)

Palo-osastointi EI 30 luokan rakentein, jos rakennusten (toinen nautakarjarakennus) etäisyys

toisistaan < 15 m.

Yhdyskäytävä on aina osastoitava toisessa päässä, paitsi jos sen pituus >15 m ja seinät

ovat osittain avoimia. Esim. vierekkäiset verhoseinänavetat aina oltava vähintään 15 metrin

etäisyydellä toisistaan

Muut kotieläinrakennukset kuin nautakarjarakennukset voidaan sijoittaa väh.

RakMk:ssa olevan 8 metrin etäisyydellä. Tästä on mahdollisesti korjaus tulossa.


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

6 § Käyttötapaosastointi kotieläinrakennuksissa

Tuotantorakennuksen sähköpääkeskus, henkilöstötilat, valvontahuoneet, maitohuoneet

ymv. tilat osastoidaan vähintään EI 30-luokkaisesti paloluokkien P3 ja P2 rakennuksissa

(ja vähintään EI 60-luokkaisesti paloluokan P1 rakennuksissa).

Lisävaatimus: Rehu- ja kuivikevarastot ja kuivan rehun käsittelytilat palo-osastoidaan

eläintilasta vähintään EI 60 luokan rakennusosin. Oli aikaisemmin EI 30.

Rakennusten yhteyteen sijoitettujen lämpökeskusten, moottoriajoneuvosuojien, konekorjaamojen,

varavoimalaitosten ja polttomoottorikäyttöisten rehunjakolaitteiden säilytystilojen palo-osastointi

tulee toteuttaa vähintään EI 60 luokan rakennusosin.

Paloriskiä aiheuttavien lannoitteiden kuten ammoniumnitraatin ja vastaavien aineiden

varastotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan niihin liittyvää omaa lainsäädäntöä

(TEMa) sekä muita vaarallisten aineiden varastoinnin yleisesti hyväksyttyjä ohjeita.


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

7 § Yhteenrakentamisen rajoituksia

Enintään 300 m2 suuruinen rehu- ja kuivikevarasto palo-osastoituna

voidaan sijoittaa kotieläinrakennuksen yhteyteen.

Yli 1 000 m2 kotieläinrakennuksen yhteyteen ei saa rakentaa lämpökeskusta

(ennen kiint.p.a:n lämpökeskus), moottoriajoneuvosuojaa tai konekorjaamotilaa.

Jos siihen sijoitetaan sähköpääkeskus, sallitaan yhteys ainoastaan suoraan ulkoa.


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

8 § Uloskäytävät

Kotieläinrakennuksissa kulkureitin pituus lähimpään uloskäytävään saa olla enintään 30 metriä.

Siipikarjarakennuksissa enintään 45 metriä.

Poistumisalueelta - kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää.

Rehu-ullakolta tai vastaavasta toiminnallisesta tilasta - vähintään kaksi toisistaan riippumatonta

poistumismahdollisuutta ihmisille.

Kulkureitillä ulos sijaitsevan oven tai portin on oltava helposti ulospäin avattava ja sen

aukkoleveyden on oltava lehmille ja hevosille vähintään 1.5 m sekä sioille ja lampaille 1.0 m.


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

9 § Palonilmaisu (tarkennus)

Kotieläinrakennuksiinon asennettava maatilakäyttöön soveltuva savuun reagoiva palonilmaisulaitteisto

tai vastaavan turvallisuustason antava muu laitteisto.

Suojaus koskee koko rakennusta ullakkotiloineen.

(aikaisemmin rajoitettu yli 1 000 m2:n rakennus)

Tämä suojausvaatimus ei koske ulkoilmaan osittain avoimesti yhteydessä olevia rakennuksia

eikä siipikarjarakennuksia.

Hälytys on ohjattava automaattisesti alkusammutuksesta vastuussa oleville henkilöille.


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

10 § Savunpoisto (muutos)

Tehokkaan savunpoiston varmistamiseksi rakennus on jaettava savusuluilla

rajoitettuihin savulohkoihin, joiden pinta-ala on enintään 2 000 m2. (ennen 1 600 m2)

Savulohkon pidemmän sivun pituus saa olla enintään 60 metriä.

Matalaseinäisen, vesikaton suuntaisella yläpohjan lämmöneristyksellä ja sisäkatolla

varustettavan kotieläinrakennuksen savunpoistoa ei saa suunnitella pelkkien ulkoseinällä

olevien aukkojen varaan. Näissä rakennuksissa savunpoistoaukot on sijoitettava

rakennuksen katolle tai päädyn yläosaan.

Savunpoistoaukoiksi voidaan hyväksyä vain yli 2,2 metrin korkeudella lattiatasosta olevat

ulkoseinän aukot.

Eläinhallin savunpoistoaukkojen pinta-alan on oltava vähintään yksi prosentti eläinhallin

lattiapinta-alasta.

Savunpoiston suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Suomen

rakentamismääräyskokoelman osan E määräyksiä ja ohjeita sekä muita savunpoiston

yleisesti hyväksyttyjä suunnitteluohjeita (RIL 232).


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

11 § Viljankuivaamo

Viljankuivaamoa ei saa rakentaa kotieläinrakennuksen yhteyteen.

Viljankuivaamo tulee tehdä erilliseksi rakennukseksi. Etäisyyden on oltava vähintään

15 metriä muista rakennuksista.

Viljankuivaamo voidaan kuitenkin tehdä muun tuotanto- tai varastorakennuksen tai

moottoriajoneuvosuojan yhteyteen edellyttäen, että se erotetaan muusta rakennuksesta

aukottomalla, vähintään EI-M 90-luokkaisella seinällä.


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

11 § Viljankuivaamo

Isot ns. vaunukuivurit tulisi käsitellä kuten normaalikuivaamot

Arska

Mepu

Antti

K.Brännäs / X'13

12 § Pelastussuunnitelma

Pelastuslain (379/2011) 14 §:n edellyttämää omatoimista varautumista varten

kotieläinrakennuksille on laadittava vähintään pelastuslain 15 §:n mukainen pelastussuunnitelma,

joka on toimitettava pelastusviranomaiselle.

Suunnitelmassa on erityisesti esitettävä tulipalon varhaiseen havaitsemiseen, alkusammutukseen

ja eläinten pelastamiseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt sekä henkilöstö.

.


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

13 § Lisärakentaminen

Kotieläinrakennuksen laajentamisen yhteydessä tulee varmistaa myös olemassa olevan

rakennuksen riittävä paloturvallisuus.

Laajentamisen yhteydessä on myös olemassa olevan rakennuksen osalta tehtävä

sähköasennusten tarkastus ja tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattava.

Tarkastuksen tekijän tulee olla Turvatekniikan keskuksen valtuuttama tarkastaja tai

tarkastuslaitos.

Vikavirtasuojaus on toteutettava laajennuksen yhteydessä koko rakennuksessa.


vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012

K.Brännäs / X'13

K.Brännäs / X'13

Mahdollisia tulevia tarkennuksia

• Vierekkäisten eläinrakennusten etäisyydet, tarkistus

• Kuivaamot,

• Vaunukuivurit,

• viljankuivaamoksi katsotaan myös kuivaamo ilman ”omaa lämpökehitintä”.

• Ilmanvaihtohormit ullakkotiloissa

• Hake- ja pellettikattiloiden sulkusyötin

• Säännöllinen sähkötarkastus

K.Brännäs / X'13

Ilmanvaihtokanavat ullakkotilassa Pellettikattila JANFIRE, ilman sulkusyötintä

Kuvat Finanssialan Keskusliitto, LähiTapiola

Muut

maatila-

rakennusten

vahingot

• Lietelantava-

rastojen

vauriot,

muutamia

vuodessa -

ympäristöriski

K.Brännäs / X'13

• kantavien

rakenteiden

vauriot,

yksittäisiä

tapauksia

vuosittain

lumirikkaat talvet

enemmän

tapauksia

Muut

maatila-

rakennusten

vahingot

K.Brännäs / X'13

• kantavien

rakenteiden

vauriot,

yksittäisiä

tapauksia

vuosittain

Muut

maatila-

rakennusten

vahingot

K.Brännäs / X'13

K.Brännäs / X'13

K.Brännäs / X'13

Sikala-yritys Iowassa, USA:ssa K.Brännäs / X'13

Tanskalaisia sikaloita

K.Brännäs / X'13

Vaarallinen esimerkki,

Rakennusleveys 27 m ilman välitukea ja ulkoseinän keskellä nivel !

K.Brännäs / X'13

Kiitos!

K.Brännäs / X'13

Documents

PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA ...tiedostot.spek.fi/rakenteell_op_2013_Vuokatti/MMM...Arja-Leena Kirvesniemi Markkinayksikkö Veli-Pekka Talvela Oikeudellinen yksikkö Tanja Viljanen