Itk 2011-kp-lab-yleisposteri-final

Tiedonluomisen ympäristö (KPE) -parhaat käytännöt ja haasteet korkea-asteen koulutuksessa ja työelämässä

Helsingin yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Pöyry OyjFacebook group (http://www.facebook.com/group.php?gid=189181689732&v=app_2344061033#!/group.php?gid=189181689732)

Sunday, 3 April 2011

http://www.facebook.com/group.php?gid=189181689732&v=app_2344061033

http://www.facebook.com/group.php?gid=189181689732&v=app_2344061033

http://www.facebook.com/group.php?gid=189181689732&v=app_2344061033%2523!/group.php?gid=189181689732




KP-Lab – projektin lähtökohtia• Miten ihmiset organisoituvat yhteisöllisesti

tuottamaan uutta tietoa ja uusia artefakteja sekä muokkaavat käytäntöjään ratkaistessaan monimutkaisia, “autenttisia” ongelmia

• Haasteita / jännitteitä:

• Tutkittiin käytäntöjä ja kehitystyötä ja samalla kehitettiin teknologiaa

• Pyrkimys oli luoda yhteisöllisen työskentelyn joustavia työkaluja, jotka ovat räätälöitävissä erilaisiin konteksteihin


Trialoginen lähestymistapa Trialogical Glossary: http://kplab.evtek.fi:8080/wiki/Wiki.jsp?page=CategoryTrialogicalGlossary

• Siirtymä yksilön oppimisesta yhteisölliseen asioiden tuottamiseen, ja yhteisöllisestä keskustelusta ja kommentoinnista yhteisten kohteiden ja tietotuotosten (knowledge artefacts) työstämiseen

• Tiedonhankinta- ja osallistumisnäkökulman sijaan ”tiedon-luomisnäkökulma” oppimiseen

• Vuorovaikutus työstettävien kohteiden ja tuotosten kehittämisen kautta, ei vain ihmisten välinen vuorovaikutus (“dialogisuus”) tai ihmisen mielen prosessit (“monologisuus”)

• Yksi triadinen rakenne: kehitettävä kohde välittää yksilöiden (1.) vuorovaikutusta toisten kehittäjien kanssa (2.) siten että kohde tarkoitettu ja muokattu jatkokäyttöön ja –käyttäjille (3.)

Ks. Paavola & Hakkarainen 2008, 2009


http://kplab.evtek.fi:8080/wiki/Wiki.jsp?page=CategoryTrialogicalGlossary

http://kplab.evtek.fi:8080/wiki/Wiki.jsp?page=CategoryTrialogicalGlossary

Kolme metaforaa / näkemystä oppimisesta (Paavola & Hakkarainen 2008)

Korostus yksilöiden mielessä ja käsitteellisessätiedossa

Korostus yhteisten kohteiden pitkäjänteisessä kehittämisessä ja luomisessa jotakin käyttöä varten

Korostus kulttuurisissa käytännöissä, materiaalisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa


Trialoginen teknologia (ks. Lakkala el al. 2009)

• Informaatiogenren ja kommunikaatiogenren (Enyedy & Hoadley 2006) lisäksi tarvitaan teknologiaa ja käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllistä kohteiden työstämistä ja kehittämistä

• Teknologia ei yksinään riitä, mutta voi luoda tarjoumia (affordances; ks. Norman 1988) uudenlaiselle toiminnalle. Edellyttää myös uudenlaisten tietokäytäntöjen ja pedagogisten mallien kehittämistä

• KPE (Knowledge Practices Environment): Jaettu työtila, joka tukee joustavaa erilaisten yhteisöllisen työn elementtien yhdistämistä, joko osana toiminnallisuuksia tai sovellutuksina, jotka kevyemmin integroitu työtilaan.


Välittyneisyyden tyyppien joustava yhdistäminen KP-Lab –työkalujen taustana


Välittyneisyyden tyypit (“types of mediation”)(Hakkarainen 2008; ks. Rabardel and Bourmaud, 2003)

• Episteeminen välittyneisyys

‣ Tietotuotosten luonnostelu , organisointi, linkitys ja muokkaus. Päämääränä on tukea tietotuotosten työstämistä (esim. luonnosten ja versioiden tekemistä), niitä koskevaa keskustelua ja kommentointia (“kohteellinen” kommentointi ja chat) sekä niiden pitkäjänteistä käyttöä ja kehittämistä.

• Pragmaattinen välittyneisyys

‣ Työprosessien ja tehtävien suunnittelu, organisointi ja koordinointi. Päämääränä on tarjota tukea ja joustavia mahdollisuuksia työprosessien ja tehtävien yhteiseen suunnitteluun, suunnitelmien päivittämiseen ja muokkaamiseen sekä niiden koordinointiin suhteessa muihin toimintoihin.


• Sosiaalinen välittyneisyys

‣ Sosiaalisten suhteiden ja verkostojen koordinointi yhteisten kohteiden ympärillä. Päämääränä on tukea verkostoitumista, yhteisön rakentamista ja vuorovaikutusta jaettujen prosessien ja artefaktien ympärillä sekä erilaisten ryhmien tietokäytäntöjen ”ristipölyttämistä”.

• Reflektiivinen välittyneisyys

‣ Työprosessien näkyväksi tekeminen ja reflektointi. Päämääränä on antaa osallistujille välineitä omien työprosessien ja tehtävien suorittamisen tarkasteluun sekä omien tietokäytäntöjen ottamista yhteisen analyysin ja kehittämisen kohteeksi.

• Yleisenä pyrkimyksenä on tukea eri välittyneisyyden muotojen joustavaa integroimista keskenään (“multimediation”).


Välittyneisyyden tyypit ja tukevia työkaluja


Tietokäytäntöjen ”trialogisten piirteiden” tukeminen

• Yhteisesti kehitettävät konkreetit tietokohteet ja käytännöt nostetaan keskeiseksi. Tärkeää mm. luonnosten tuottaminen, versiointi, ”kohteellinen” keskustelu ja kommentointi, ideointityövälineet.

• Tiedollisen ja käytännöllisen yhdistäminen. Yhteisen tiedonluomisen, ideoinnin, käsitteellistämisen ja tekstin tuottamisen yhdistäminen työn yhteiseen organisointiin ja suunnitteluun.

• Pitkäjänteisen työn tukeminen, myös yli yksittäisten kurssien.

• Kohteet ja käytännöt, joilla käyttöä myös oppilaitoksen ja kurssin ulkopuolella eli ”autenttisten” tietokäytäntöjen ja tietokohteiden korostaminen.


Trialogisuus ja yhteisöllinen tiedonluominen laajemmin:

1) Projektityön työstäminen yhdessä: eri vaiheiden tukeminen ja niistä sopiminen, työnjaosta ja vastuista sopiminen ja erilaisten tuotosten yhdessä työstäminen.

2) Kohteellinen tutkiva oppiminen (trialogical inquiry): tutkimuskäytäntöjen (kysymysten esittäminen, omien työskentelyteorioiden tuottaminen, jne.) avulla tapahtuva konkreettien kohteiden työstäminen.

3) Toimintakäytäntöjen muuttaminen tekemällä niiden ongelmia näkyväksi ja käsitteellistämällä niitä.

4) Kohteellinen chat: Chat-keskustelu suunnattuna tiettyihin tietotuotosten kohtiin ja sen taltiointi, ei vain yleisenä keskusteluna.

Yhteisöllisen, kohteellisen trialogisen työskentelyn eri muotoja ja merkityksiä


Trialogiset projessit suppeammin:

4) Yhteisen ideoinnin pohjalta tehty jonkin tietotuotoksen luonnostelu käyttämällä pohjana jo oletettua lopputulosta (usein joidenkin aiempien mallien pohjalta).

5) Tietotuotosten konkreetti muokkaus ja versiointi yhteisesti useiden iteraatioiden kautta

6) Jatkokäyttöön, ”aitoon” käyttöön tarkoitettujen tietotuotosten yhteisöllinen tuottaminen.

Trialogisuuden ja dialogisuuden yhteispeli

7) Tietotuotosten (esim. dokumenttien, mallien) käyttäminen kasvokkaisen keskustelun ja ideoinnin apuvälineenä tuomalla ne näkyville (esim. projektorilla tai interaktiivisella taululla kokouksissa) tavoitteena tietotuotosten edelleen muokkaaminen yhdessä.

8) Kohteellinen kommentointi: Kommentit kehitettävän tietotuotoksen erityisiin kohtiin, esim. Tekstidokumentissa, linkeissä nettiin, niiden taltiointi, ei siis vain yleisenä keskusteluna tai kommentointina.

9) Kohteellinen chat: Chat-keskustelu suunnattuna tiettyihin tietotuotosten kohtiin ja sen taltiointi, ei vain yleisenä keskusteluna.


Trialoginen lähestymistapa Yksin ja yhdessä organisoituminen kehittämään jaettuja, ”autenttisia” kohteita

Tietotuotokset (esim. dokumentit,

tuotteet, suunnitelmat)

Käytännöt

Ulkoistetut ideat

Sosiaalinen vuorovaikutus ja

oppimisyhteisöjen“ristipölytys”

Yksilöt

Kohteen ”aito” käyttö ja uusituvat ideat ja käytännöt

Jaetut kohteet – niiden työstäminen

Työvälineet – KPE

Jaetut, työstettävät kohteet:

Aiemmat käytännöt, ideat ja tietoartefaktit


Suunnitteluperiaatteet (SP) trialogiselle oppimiselle


Trialogisen oppimisen yleisen tason suunnitteluperiaatteet (SP) tuettaville käytännöille

Yleisiä haasteita toteuttaa tämä SP:

Millaisia ovat työstettävät kohteet, jotka mielekkäitä ja samalla toteuttamiskelpoisia lyhyillä kursseilla?

Miten organisoida yhteisöllisen työstämisen tapoja, jos osallistujilla ei ole siitä aiempaa kokemusta?

SP1 Toiminnan organisoiminen yhteisesti kehitettävien kohteiden ympärille

• Tavoitteena on organisoida kursseja niin, että opiskelijat kehittävät yhdessä käyttökelpoisia tietokohteita ja tuotoksia, kuten oikeita tuotteita asiakkaille, wikisivuja, malleja tai suunnitelmia, dokumentteja, jne.

• Pyrkimys tukea tietokohteiden yhteistä työstämistä, esim. versiointia, ”kohteellista” kommentointia, prosessin yhteistä suunnittelua ja käytäntöjen reflektointia.


SP2 Henkilökohtaisen ja sosiaalisen tason toimintojen yhteyden ja toimijuuden tukeminen

• Tavoitteena on organisoida toiminta niin, että osallistujat ottavat vastuuta paitsi omasta oppimisestaan myös yhteisistä prosesseista ja tuotoksista.

• Parhaimmillaan yhteisesti kehitettävät kohteet ovat sellaisia, joiden työstäminen yhdistää osallistujien henkilökohtaiset tavoitteet yhteisiin tavoitteisiin

Yleisiä haasteita toteuttaa tämä SP:Miten löytää jaettuja kohteita, joissa yhdistyvät osallistujien omat intressit ja asioiden yhteinen työstäminen?

Miten rytmitetään ja sovitaan toimintatavat sekä aikataulut mielekkäästi yksilöllisen työskentelyn ja yhdessä tekemisen yhdistämiseksi?


SP3 Pitkäjänteisen tiedonluomisen ja -kehittelyn prosessien edistäminen

• Pyrkimyksenä on kehittää tietokohteita ja käytäntöjä, joilla on jatkokäyttöä yksittäisten kurssien ja tilanteiden yli.

• Pitkäjänteistä työskentelyä tukee se, että kehitettävät kohteet ja kehittämisen käytännöt ovat mahdollisimman ”autenttisia” (eli tarkoitettu aitoon jatkokäyttöön).


Miten yksittäiset, usein lyhytkestoiset kurssit voidaan yhdistää pitkäjänteiseen asioiden työstämiseen? Miten opettajana voi luoda jatkumoita eri kurssien tekemisten välille?Miten opiskelijana voi hyödyntää toisten tuotoksia?


SP4 Asioiden kehittäminen eri tiedon muotojen (hiljainen tieto, käytännöt, käsitteellistäminen) käyttöä ja reflektiota tukemalla

• Tavoitteena on edistää avoimien ongelmien työstämistä tukevia käytäntöjä, jossa yksityiskohtaiset ideat, kysymykset ja käytännöllinen tieto yhdistyvät asioiden käsitteellistämiseen, reflektointiin ja dokumentointiin.

• Pyrkimys on tukea monipuolisia yhteisten kohteiden työstämisen käytäntöjä eri tavoin (teksteillä, muokattavilla kaavioilla, käsitekartoilla, kuvilla, videoilla, malleilla, kysymyksillä, jne.).


Miten saada eri näkökulmat yhdistettyä yhteisten kohteiden organisoidussa työstämisessä?Miten tukea ideointia ja ideoiden jalostamista?


SP5 Tietokäytäntöjen ”ristipölytys” eri kontekstien ja yhteisöjen välillä

• Olennaista on saada ”aitoja” kohteita ja käytäntöjä esiin ottamalla yhteistyöhön mukaan niitä tahoja, joiden käytäntöjä ollaan opettelemassa (esim. työelämän edustajia korkeakoulukursseille) tai joille tuotoksia ollaan tekemässä (esim. asiakkaita).

• Termi ”ristipölytys” viittaa siihen, että tarkoitus kehittää omia käytäntöjään ottamalla oppia eri yhteisöjä edustavien tahojen käytännöistä yhteistyön kautta.


Millä ehdoilla yhteistyö eri organisaatioiden, yritysten ja korkeakoulujen välillä on mielekästä ja toimivaa?Miten yhdistää erilaisia työtapoja ja löytää tarvittavia resursseja tähän?


SP6 Joustavat työvälineet tukemaan muita suunnitteluperiaatteita

• Tarkoitus käyttää teknologiaa (kuten KPE) joka antaa ”tarjoumia” trialogisille tietokäytännöille.

• Yhteisöllisen tiedonluomisen käytäntöjä voi toteuttaa hyvin monin eri tavoin ja eri välinein, mutta suunnitteluperiaatteiden tukeminen ja yhdistäminen onnistuu parhaiten teknologialla, joka tukee asioiden pitkäjänteistä ja joustavaa työstämistä.


Millainen teknologia tukee yhteistä ja pitkäjänteistä asioiden työstämistä?Miten yhdistää erilaisen teknologian käyttö?



Viitteitä

•Enyedy, N. & Hoadley, C. M. (2006). From dialogue to monologue and back: Middle spaces in computer-mediated

learning. Computer-Supported Collaborative Learning 1(4): 413-439.

•Hakkarainen, K. (2008) Features of trialogical learning: An introduction of research and development of Knowledge-

Practices Laboratory (KP-Lab). Internal working paper for the KP-Lab project.

•Lakkala, M., Paavola, S., Kosonen, K., Muukkonen, H., Bauters, M., & Markkanen, H. (2009). Main functionalities of the

Knowledge PComputer Supported Collaborative Learning Practices: CSCL2009 Conference Proceedingsractices

Environment (KPE) affording knowledge creation practices in education.. Saatavilla: http://www.helsinki.fi/science/

networkedlearning/texts/Lakkala_etal_2009_KPE_cscl09.pdf

•Norman, D.A. (1988). The Psychology of Everyday Things. New York: Basic Books.

•Paavola, S., & Hakkarainen, K. (2008). Välittyneisyys ja trialogisuus innovatiivisten tietoyhteisöjen perustana. Teoksessa

R. Engeström & J. Virkkunen (toim.). Kulttuurinen välittyneisyys oppimisessa ja toiminnassa. Saatavilla: http://

www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/paavolahakkarainen-2007-valittyneisyys.pdf

•Paavola, S. & Hakkarainen, K. (2009). From meaning making to joint construction of knowledge practices and

artefacts – A trialogical approach to CSCL. Computer Supported Collaborative Learning Practices: CSCL2009

Conference Proceedings. Saatavilla: http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/paavola-hakkarainen-2009-

trialogical-cscl.pdf

•Rabardel, P., & Bourmaud, G. (2003). From computer to instrument system: a developmental perspective. Interacting

with Computers, 15(5), 665-691.

•Trialogical Glossary (http://kplab.evtek.fi:8080/wiki/Wiki.jsp?page=CategoryTrialogicalGlossary). Hakusanoja kuten:

‘Trialogical Learning’, ‘Design Principles Of Trialogical Learning’. ‘Process Model Of Trialogical Learning’, ‘Knowledge

Practices Environment (KPE)’, ‘Knowledge Creation Metaphor of learning’, ‘Knowldge Creation Processes’, ‘Object

orientedness and shared object’, ‘Knowledge Artefact’, ‘Knowledge Object’


Esimerkkikurssi: Semiotiikan metodologia

• Helsingin yliopiston pakollinen peruskurssi semiotiikan opintokokonaisuudessa

• Kesto: 14 viikkoa

• Kursin päämäärä on tukea opiskelijoita semiotiikan metodien valitsemiseen ja käyttämiseen analysoitaessa kulttuurisia kohteita

• Tuloksena on tutkimusraportti joka tehdään parityönä, opiskelijoiden itse valitsemastaan aiheesta

• Opiskelijat tulevat eri laitoksilta mikä lisää tieteiden välistä otetta


• Opiskelijat etsivät materiaaleja ja työstävät raporttia yhdessä

• Tutkimus kysymyksiä ja raporttia työstetään iteratiivisesti

• Parit kommentoivat toistensa tutkimuskysymyksiä ja raporttien eri versioita

• Materiaalien suhteita visualisoidaan spatiaalisesti ja linkittämällä kohteita sekä taggaamalla niitä opiskelijoiden valitsemilla tageilla

• Jokaisella parilla on oma näkymä jota he työstää

• Kaikki materiaali on myös kaikkien käytössä yhteisessä näkymässä

• Tuloksia ja materiaaleja käytetään uudelleen tulevilla kursseilla

• Kurssimateriaali kostuu metodien ja kysymysten visuaalisista apuvälineistä sekä esimerkkiartikkeleista

• 2 tuntia viikossa on käytössä luentoihin ja työskentelyyn KPE työtilassa



Parien työskentelyalueet yhdessä kurssin verkkonäkymässä


Esimerkki yhden opiskelijaparin kaikille avoimesta työskentelyalueesta


Kommentit ja Tarralappu


Räätälöity näkymä visuaalisella apuvälineellä

Näkymien ikonit: Räätälöity näkymä

Text

Opiskelijapareilla oli halutessaan mahdollisuus työskennellä erillisissä, räätälöidyissä sisältönäkymissä, joissa oli työskentelyä ohjaava taustakuva. Pareilla oli mahdollisuus avata toistensa näkymiä.


Kronologinen prosessi näkymä, jota kyseinsen laisella kurssilla ei usein tarvita


EsimerkkikurssiTerm project: Multimedia Product

• Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisen mediatekniikan linjan 3. vuosikurssin opiskelijat (n. 20)

• Kesto 14 viikkoa

• Multimediatuotteen (DVD:n tai Internet-sivuston) suunnittelu ja toteuttaminen projektityönä tiimeissä oikealle asiakkaalle

• Tiimit käyvät läpi tyypillisen projektityön vaiheet, vaatimukset ja tehtävät sekä tuottavat tarvittavat dokumentit mallipohjien avulla.

• Tiimit vastaavat projektityöstä hyvin itsenäisesti ja neuvottelevat itse asiakkaidensa kanssa.


• Tiimeillä vastuu omasta projektista

‣ asiakkaan saaminen

‣ asiakkaan toiveiden ymmärtäminen ja asiakkaan kanssa kommunikointi

‣ projektin suunnittelu (tehtävät, aikataulutus, Kanban “taulun” käyttö, iterointi, testaus vastuu alueiden jakaminen jne.)

• 3 tuntia viikossa työskentelyä laboratoriotilassa, jossa kaksi asiantuntijaopettajaa auttamassa tiimejä jos tarvetta on

• Kurssin oppimateriaali koostuu ohjeista miten tuottaa projekteihin yleisesti liittyviä dokumentteja

• Teknologia tukee

‣ työskentelyä yhteisen kohteen ympärillä

‣ tieto-objektien järjestämistä visuaalisesti ja metatiedon avulla

‣ semanttista verkottamista

‣ projektin tehtävien, aikataulujen ja edistymisen suunnittelua ja hallintaa.


Sisältö näkymä, yksi tieto-objekti aktivoituna


Kurssin ohjeistus Kanban Taulun käyttöön


Opiskelijoiden toteutus Kanbanista


Laadulliset tutkimusmenetelmät ja mixed methods -seminaarit

• Vapaaehtoinen seminaari pro gradu -työtä tekeville ja jatko-opiskelijoille (Psykologian laitos / Käyttäytymistieteiden laitos)

• KPE ollut käytössä (eri versioina) 2008, 2009 ja 2010

• Seminaarin tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden oman tutkimuksen metodista osaamista

• Opiskelijat sekä valmistelevat omasta menetelmästään esityksen että työstävät omaa tutkimustaan (joko yksin tai pareina)

• Lisäksi he tekevät koko seminaarin ajan pareina käsitekarttaa laadullisista ja mixed methods -menetelmistä käsitteellisen ymmärryksen kehittämiseksi.

• Esimerkkinä käytetyllä kurssilla KPE:hen koottiin dokumentteja esiteltävistä menetelmistä

• Kaikki materiaalit näkyivät käsiteltyyn teemaan yhdistettyinä ja opiskelijat tekivät käsitekarttoja KPE:n käsitekarttaeditorilla


Esimerkki KPE:n käytöstä erilaisten osioiden joustavaan ryhmittelyyn

Opettajan laatimat päivämääräkohtaiset tehtävät materiaalien järjestämistä varten

Opiskelijoiden omasta tutkimuksestaan tuottamaa ja ympäristöön tiedostoina tuomaa materiaalia

Opettajan kurssiympäristöön tuomia artikkeleita laadullisista menetelmistä ja esimerkkiartikkeleita laadullisista tutkimuksista


Esimerkki yhden opiskelijaparin KPE:n käsitekarttaeditorilla tekemästä käsitekartasta

Käsitekarttaeditoriin laadittiin opiskelijoiden työskentelyä ohjaava mallintamiskieli.Editoriin on mahdollista räätälöidä aihekohtaisia mallintamiskieliä.

Kurssilaiset täydensivät ja editoivat käsitekarttojaan kurssin aikana

Käyttökonteksti

Mallintamiskielenelementtejä

Taustafilosofia


KPE:n toiminnallisuuksien integratiivista käyttöä kurssilla

Käsitekarttaa muokatessaan opiskelijat tekivät sen laatikoiden sisään lyhyitä muistiinpanoja, jotka saa näkyviin laatikoita klikkaamalla

… ja linkittivät käsitekartan elementtejä niihin liittyviin kurssiympäristön materiaaleihin ja päivämääriin.


Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston Advanced Themes on Project Management -kurssi

• Opiskelijat (n. 30 kansainvälistä osanottajaa) harjoittelivat virtuaalista projektin hallintaan kehittäen tiimeissä oikeita tutkimusprojekteja Verohallinnolle KPE:tä käyttäen

• Kurssi oli tarkoitettu opiskelijoille joilla oli 3-4 vuoden opinnot kognitiotieteestä, taloustieteestä tai psykologiasta

• Monitieteelliset opiskelijatiimit (4-6 henkeä) ideoivat projektiaan, tuottivat siihen liittyviä dokumentteja sekä organisoivat tiimin työtä ja työnjakoa verkkoympäristössä

• KPE tarjosi osanottajille monipuoliset välineet niin kurssin prosessien hallintaan kuin lopputöiden suunnitteluun ja tekemiseen

• KPE:hen luotiin kaikille osanottajille avoin yhteinen tila ja erilliset työtilat jokaiselle tiimille


Kurssin yhteinen tilaKurssin kaikille osanottajille tarkoitetussa työtilassa sekä kurssimateriaalit että tiimien valmiit tuotokset linkitettiin opettajien määrittelemiin, projektityön vaiheita vastaaviin tehtäväikoneihin.

Opettajan kommentti: ”Et meil on niinku tällanen päätaso, missä se kokonaisuus näkyy koko ajan, niin se oli hyvä.”


Näkymä yhden tiimin työskentelystä ja kommunikoinnista työtilassaTiimi toteutti projektinsa sisältöön liittyvän aivoriihen ja projektisuunnitelman ideoinnin KPE:n muistiotyökalua käyttäen

Tehtävien määrittely ja jako tiimin jäsenille toteutettiin tehtäväikoneilla ja muistiotyökalulla.

Välivaiheen dokumentit ja projektisuunnitelman peräkkäiset versiot tuotiin ympäristöön ladattuina tiedostoina

Tietoresursseja tuotiin ympäristöön ja muistiotyökalulla niistä tehtiin katsauksia

Chat-työkalu palveli kohteellisessa neuvottelussaja kommentoinnissa


Participatory Multicultural Social Counselling,OSMOS-project using Knowledge Practices Environment for managing and constructing knowledge

Jiri Lallimo1, Seppo Toikka1, Päivi Kaljonen2

1 University of Helsinki, 2 Metropolia university of applied sciences


Participatory Multicultural Social Counselling (2009-2011) OSMOS ESF–project

Aims (defined by OSMOS)

•Support immigrant families’ everyday life

and wellbeing

•Co-configuration between service-users,

social counsellors, Metropolia staff,

students

Outcomes

•New methods and working practices for

social counselling

•New Service concept

•New work-proximal courses

Participants•Helsinki City Social Services Department, Services for Families; ESF

•Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Health Care and Social Services; ESF•University of Helsinki; KP-Lab


OSMOS-project Participatory Multicultural Social Counselling

• Learning lab for 2,5 years (2009-2011) (based on Change laboratory)• Boundary crossing setting, 12 participants from different organisations• Sessions ~once a month• Presenting critical cases, shared analysis of the cases• Analyses of present social work practices• Producing and working on materials on sessions, and as home works with customers:

’Field learning labs’• All the digital material managed in KPE• Summarising:

Producing analyses, shared artefacts, leading to pilots, co-work models and new studying concepts


OSMOS-project Participatory Multicultural Social Counselling

OrientationCreating shared understanding

Concept definitions

Present state analysis

on activity system level

Customers’ service need

analysis

’CriticalIncident’

cases as mirror material

Planning and starting pilots

•Face2face sessions

•Homeworking

•virtual working

•Different materials

•KPE use


Following an object development: From idea to concrete pilots: participants, situations and use of KPE


Learning Labs as a forum for presenting and analysing of critical customer cases


KPE: managing all the project items between participants in one view


Co-configuration between social workers , Metropolia teachers and students: Making swots in KPE, based on students’ customer interviews


Taking SWOT to open seminar: discussing and solving the problems based on KPE SWOT


Bringing SWOT back to learning lab: ideas constructed to KPE


Discussing ideas with customer famililies


Concretizing the ideas in KPE as new pilot plans & pilots starting later on


Knowledge creation process & indicators of co-configuration

Participants: Metropolia teachers and students , social workers, customers, other social work experts

Development forums: osmos-sessions, virtually in KPE, seminars, customer meetings

Data: interviews, field work data, critical case-descriptions, Swots, seminar ideas

• Knowledge creation process:

‣ Defining and creating new concepts: in sessions and in KPE:

‣ Analyzing different problems, practices and tools in work SWOTs concerning the family counseling: in sessions, homeworkings, use of KPE

‣ Present state analysis : in sessions, use of KPE


Knowledge creation process & indicators of co-configuration• Knowledge creation process:

‣ Critical incident cases: presenting and analysing: in sesssions, use of KPE

‣ Based on analysis: students interviewing service users and workers ,

‣ Lecturers & leading social worker together: conducting swot from interviews: analysis and structure with KPE items/notes/links

‣ Inviting others to analysis:, presenting swot in open seminar with other colleagues, students, customers: collecting their ides for further analysis

‣ Continuing the analysis and planning the pilots and courses: sessions with KPE

‣ Learning lab with customers (at family park): ideas brough abck to sessions, anduse of KPE

• Outcome of knowledge creation: plans and start-ups of field pilots and new courses


Documents

Itk 2011-kp-lab-yleisposteri-final