Esitelmä kaikkien aikojen suomalaisesta jalkapalloilijasta,

Sisällys

YLEISTIETOA......................................................................................................................................................2

VARHAISET LAHJAKKUUDEN MERKIT...............................................................................................................3

SEURAJOUKKUEURA.........................................................................................................................................5

Uran alku Suomessa.....................................................................................................................................5

Menestysvuodet Ajaxissa.............................................................................................................................6

Siirtokuviot Ajaxista lähdön jälkeen..............................................................................................................7

Paluu Lahteen...............................................................................................................................................8

Hansa Rostock, Malmö ja Fulham.................................................................................................................8

Toinen paluu Suomeen.................................................................................................................................9

MAAJOUKKUEURA..........................................................................................................................................11

PERHE.............................................................................................................................................................12

PATSASHANKE................................................................................................................................................12

POPULAARIKULTTUURI...................................................................................................................................13

LÄHDELUETTELO.............................................................................................................................................15

YLEISTIETOA

Jari Olavi ”Litti” Litmanen on suomalainen jalkapalloilija. Hän on syntynyt Lahdessa

20. helmikuuta 1971. Litmasta pidetään yleisesti Suomen kaikkien aikojen parhaana

jalkapalloilijana. Hänestä tuli ensimmäinen suomalainen jalkapallon kansainvälinen

supertähti 1990-luvulla. Varsinkin myöhempinä vuosina Litmasen uraa ovat

varjostaneet useat loukkaantumiset. Suomessa Litmasesta käytetään usein

lempinimeä Kuningas. Litmanen edusti viimeksi Helsingin Jalkapalloklubia, mutta

hänen sopimuksensa päättyi kauden 2011 jälkeen. Hän ei ole kertonut, aikooko

jatkaa uraansa.

Suomen lisäksi Litmanen on pelannut seurajoukkueurallaan Alankomaissa,

Espanjassa, Englannissa, Saksassa ja Ruotsissa. Suurimmat meriittinsä hän saavutti

alankomaalaisessa Ajaxissa, jonka kanssa hän voitti Mestarien liigan vuonna 1995.

Samana vuonna hän sijoittui kolmanneksi Kultainen pallo -äänestyksessä. Litmanen

on myös Suomen maajoukkueen eniten otteluita pelannut ja eniten maaleja tehnyt

pelaaja sekä entinen kapteeni.

Litmanen pelaa yleensä niin sanotulla ”kymppipaikalla” joko hyökkäävänä

keskikenttäpelaajana tai vedettynä hyökkääjänä. Hänet tunnetaan

pelinäkemyksestään ja syöttötaidostaan, minkä vuoksi häntä pidetään ensisijaisesti

pelintekijänä ja ratkaisusyöttöjen antajana, vaikka hän on aina tehnyt myös itse

paljon maaleja. Hänet tunnetaan myös luotettavana rangaistuspotkujen laukojana.

Litmanen on käyttänyt koko uransa Adidasin Copa Mundial -jalkapallokenkiä.

Helsingin Sanomien lukijat äänestivät vuonna 2013 Litmasen ykköseksi kilpailussa,

jossa etsittiin "elävää kansallisaarretta".

VARHAISET LAHJAKKUUDEN MERKIT

Litmanen oli jo pienestä pitäen poikkeuksellisen lahjakas motorisesti. Hän sai

ensimmäiset luistimensa joululahjaksi alle kolmevuotiaana. Hän olisi halunnut

kokeilla luistimia jo aattoiltana, mutta malttoi odottaa jouluaamuun saakka. Kun

luistimet olivat ensimmäistä kertaa jalassa, isä kannatteli poikaa hetken aikaa

kainaloista, mutta Jari käski päästämään irti. Ja isän yllätykseksi poika pysyi pystyssä

omin avuin. Seuraavana kesänä ostettiin ensimmäisen kulkuneuvo, pieni polkupyörä

apupyörillä. Lyhyen koeajolenkin jälkeen Jari sanoo: ”Muuten hyvä, mutta apupyörät

pitää ottaa heti pois.” Hetken vastustelun jälkeen isä joutuu irrottamaan apupyörät.

Jälleen isä yllättyy; Jari kaartelee hallitusti pihaa ristiin rastiin.

Jari pelasi talvella jääkiekkoa ja kesällä jalkapalloa naapuruston poikien kanssa.

Muut pelaajat olivat Jaria huomattavasti kookkaampia ja myös vanhempia, mutta se

ei sinnikästä Littiä haitannut. Jari pärjäsi peleissä hyvin sitkeydellään ja taidoillaan

pienestä koostaan huolimatta. Jari aloitti jalkapalloharrastuksen F-juniori-ikäisenä

Lahden Reippaassa. Nopeasti ilmeni, että Jari oli aivan liian taitava pelatakseen

oman ikäistensä kanssa, joten hän siirtyi suoraan E-junioreihin, vaikka muut olivat

kaksi vuotta vanhempia. Jarin näppärä tekniikka kehittyi monipuoliseksi myös

jalkapallotenniksessä. Litmanen pitää tätä vielä tänä päivänäkin hyvänä

harjoittelumuotona pallokosketuksen kehittämisessä. Muut pojat olivat 140-165cm

pitkiä, Jari oli vaivoin 120cm pitkä. Samoihin aikoihin Jari aloitti myös jääkiekon

pelaamisen Kiekkoreippaan F-junioreissa. Nuorimmat tulokkaat aloittivat yleensä

luistelukoulusta, mutta Jari pääsi suoraan juniorijoukkueeseen. Jari erottui

luistelussaan ikäisistään pelikavereista, koska hän oli luistellut seitsemän vuoden

aikana talvisin joka päivä ja pelannut jääkiekkoa vanhempien poikien kanssa. Jari

pelasi nuorena jalkapalloa parhaimmillaan kolmen eri ikäluokan pelejä Reippaassa.

F-junioreita valmensi siihen aikaan Harri Kampman, josta myöhemmin tuli Litmasen

manageri. E-junioreita valmensi Litmasen isä, Olavi. Jarin pelipaikaksi vakiintui

keskikenttä, josta hän jakoi syöttöjä hyökkääjille. Litmanen on aina ollut

joukkueidensa menestyksen avain ja hänen asenteensa on aina ollut positiivinen ja

muita kannustava.

Merkittävä tekijä Jarin uran kehityksen kannalta oli myös Lahteen vuonna 1981

rakennettu suurhalli, johon mahtui täysmittainen muovimatolla varustettu

jalkapallokenttä. Halin ansioista Jari pystyi harjoittelemaan myös talvisin

täysipainoisesti. Jari palkittiin joulukuussa 1983 C-junioreiden ensimmäisessä

piiriturnauksessa koko turnauksen parhaana pelaajana. Hän oli vasta 11-vuotias ja

valittu Lahden joukkueen kapteeniksi. Yläasteen alkaessa, kahden lajin

yhteensovittaminen koulun ohella kävi hankalaksi. Lopulta Jari päätti panostaa

jalkapalloon ja jääkiekko sai jäädä.

Edustusjoukkueeseen Jari nousi 16-vuotiaana. Reipas oli juuri noussut takaisin

pääsarjaan. Yläasteen viimeistä luokkaa käyvän nuorukaisen valinta Reippaan

edustusjoukkueeseen ei herättänyt seuran sisällä suurta kohua, sillä Jari oli nähty

kentällä yleensä itseään vanhempien pelaajien seurassa. Jarin kehitysvauhti oli

kulkenut päätähuimaavana. Hän oli jättänyt vasta keväällä 1985 jääkiekon ja

voittanut samana kesänä C-junioreiden jalkapalloturnauksessa hopeamitalin.

Seuraavana kesänä vuorossa oli B-junioreiden piirisarja ja ensimmäiset poikien

maaottelut. Jatkona oli seurannut samana syksynä suora hyppäys edustusjoukkueen

harjoituksiin.

SEURAJOUKKUEURA

Uran alku Suomessa

Litmanen on Lahden Reippaan kasvatti. Hän voitti seurassa B-juniorien piiricupin

vuonna 1986 ja A-juniorien Suomen-mestaruuden vuonna 1989. Nuoruudessaan

hän harrasti talvisin myös jääkiekkoa. Reippaan edustusjoukkueessa Litmanen

debytoi 16 vuoden iässä vuonna 1987 SM-sarjan ottelussa Kopareita vastaan ja

ensimmäinen maalinsa hän teki vuonna 1988 ottelussa Oulun Työväen Palloilijoita

vastaan. Hänen ensimmäinen täysi kautensa korkeimmalla sarjatasolla oli 1988,

jolloin nuorukaisen erikoislaatuiset kyvyt kävivät viimeistään selväksi. Litmanen

herätti huomiota tekniikallaan ja pelisilmällään, minkä lisäksi hän kunnostautui myös

maalintekijänä. Uuden Veikkausliigan ensimmäisellä kaudella 1990 hän teki 14

maalia ja pelitoverit valitsivat hänet pelaajayhdistyksen järjestämässä äänestyksessä

vuoden liigapelaajaksi. Lisäksi urheilutoimittajat ja Palloliitto valitsivat Litmasen

vuoden jalkapalloilijaksi, minkä tunnustuksen hän on sittemmin saanut useammin

kuin kukaan muu.

Kausi 1990 oli Litmasen viimeinen Reippaassa. Talousvaikeuksien vuoksi useita

muitakin pelaajia ja valmentaja Harri Kampmanin menettänyt joukkue putosi

seuraavalla kaudella 1. divisioonaan, josta se ei enää palannut korkeimmalle

sarjatasolle. Litmanen puolestaan edusti Suomessa vielä yhden kauden sekä

Helsingin Jalkapalloklubia että Kampmanin valmentamaa nousijajoukkue

Myllykosken Palloa. HJK:ssa hän ylsi Suomen-vuosiensa henkilökohtaiseen

maaliennätykseensä, 16 maalia 27 ottelussa. SM-mitaleja hän ei saavuttanut – paras

sijoitus sarjassa oli neljäs Reippaassa kausilla 1988 ja 1990 ja MyPassa kaudella

1992, mutta voitti Suomen cupin MyPassa kaudella 1992 ennen siirtymistään

ulkomaille. Reippaassa ja MyPassa Litmasta valmentanut Kampman on myöhemmin

toiminut myös hänen managerinaan.

Menestysvuodet Ajaxissa

Litmanen siirtyi kesällä 1992 juuri UEFA Cupin voittaneen Alankomaiden suurseuran

Ajaxin riveihin oltuaan myös muun muassa Barcelonan, Leeds Unitedin ja PSV:n

kiinnostuksen kohteena. Ensimmäisellä kaudellaan Ajaxissa hän pelasi lähinnä

reserveissä, ja tiettävästi valmentaja Louis van Gaal oli jo valmis lähettämään hänet

takaisin Suomeen, mutta joukkueen fysioterapeutti neuvoi ottamaan hänet kentälle

Dennis Bergkampin tilalle tämän oltua loukkaantunut. Kun Bergkamp siirtyi

Internazionaleen kesällä 1993, Litmanen vakiinnutti paikkansa avauskokoonpanossa.

Hän voitti kaudella 1993–1994 Eredivisien maalikuninkuuden 26 maalillaan ja

johdatti joukkueen mestaruuteen. Alankomaiden pelaajayhdistys valitsi Litmasen

vuoden jalkapalloilijaksi vuonna 1993.

Koko jalkapallomaailman tietoisuuteen Litmanen nousi viimeistään kaudella 1994–

1995 oltuaan yksi Ajaxin avainpelaajista seuran voittaessa Mestarien liigan. Samalla

Litmasesta tuli ensimmäinen kyseisen kilpailun voittanut suomalaispelaaja. Vuonna

1995 Litmanen voitti Ajaxissa myös Intercontinental Cupin ja UEFA Super Cupin.

Litmanen valittiin Suomessa samana vuonna vuoden urheilijaksi ja ranskalaislehti

France Footballin Kultainen pallo–äänestyksessä hän sijoittui kolmanneksi edellään

vain George Weah ja Jurgen Klinsmann.

Kaudella 1995–1996 Litmanen voitti Mestarien liigan maalikuninkuuden yhdeksällä

maalillaan Ajaxin selviytyessä jälleen loppuotteluun. Ajax hävisi kuitenkin

loppuottelun Juventukselle rangaistuspotkuilla. Kaikkiaan Litmanen vietti Ajaxissa

seitsemän kautta ja saavutti seurassa kansainvälisten mestaruuksien lisäksi myös

neljä Eredivisien mestaruutta ja kolme Alankomaiden-cupin voittoa. Kapteeni Danny

Blind on kutsunut Litmasta joukkueen aivoiksi. Hänen mukaansa Litmasen suuruus

johtui siitä, että hän on keskikenttäpelaaja, joka pystyy ajattelemaan kuten

hyökkääjä.

Litmanen pääsi vuonna 1995 suomalaisen 3,40 markan postimerkin aiheeksi. Merkki

oli osa Finlandia 95 -sarjaan kuuluvaa joukkueurheilulle omistettua pienoisarkkia,

jonka muiden merkkien aiheina olivat pesäpalloilija Päivi Ikola, jääkiekkoilija Jari

Kurri ja koripalloilija Lea Hakala. Litmanen esiintyy merkissään Ajaxin peliasussa, ja

hänen taustallaan on muita tunnistamattomia pelaajia ja jalkapallokentän ääriviivat.

Merkit suunnitteli Tarja Salonen.

Siirtokuviot Ajaxista lähdön jälkeen

Vuonna 1999 Litmanen siirtyi vapaalla siirrolla espanjalaisjätti Barcelonaan, minkä

myötä hänestä tuli ensimmäinen Espanjan Primera Divisiónissa pelannut

suomalainen. Joukkueen oli kaksi vuotta aikaisemmin ottanut komentoonsa Ajaxista

tuttu Van Gaal, joka hankki myös muita entisiä Ajaxin pelaajia joukkueeseen.

Kaudella 1999–2000 Barcelona sijoittui Primeran toiseksi ja ylsi välieriin Copa del

Reyssä ja Mestarien liigassa. Litmasta vaivasivat kuitenkin loukkaantumiset, ja

kritisoidun Van Gaalin erottua vuonna 2000 hän ei ollut uuden valmentajan Llorenç

Serra Ferrerin suosiossa.

Toisella Barcelona-kaudellaan Litmanen ei pelannut lainkaan sarjaotteluissa, ja

tammikuussa 2001 hän siirtyi englantilaisen Liverpoolin riveihin suomalaisen Sami

Hyypiän seuraksi. Litmanen pelasi alussa hyvin, mutta loukkaantumisen takia hän ei

voinut pelata kauden loppuotteluissa. Seuraavalla kaudella hän joutui istumaan

suurimman osan ajasta vaihtopenkillä. Mestarien liigan puolivälierissä Litti teki

maalin Bayer 04 Leverkusenia vastaan, mutta Liverpool hävisi ottelun.

Vuonna 2002 Litmanen palasi vanhaan seuraansa Ajaxiin, jossa hän sai sankarin

vastaanoton. Kauden 2002–2003 Mestarien liigassa Litmanen oli melko

merkittävässä roolissa. Hän teki voittomaalin jatkolohko-ottelussa Romaa vastaan ja

onnistui toistamiseen puolivälierissä Milania vastaan, mutta Milan meni jatkoon

yhteismaalein 3-2. Ajax voitti kaudella 2003–2004 Eredivisien mestaruuden, mutta

Litmanen pelasi loukkaantumisten vuoksi vain kuudessa ottelussa. Huhtikuussa 2004

Ajax ja Litmanen purkivat sopimuksensa yhteisymmärryksessä kaksi kuukautta

etuajassa, jotta hänelle jäisi aikaa mahdolliselle paluulle Suomeen ennen

toukokuussa alkanutta uutta Veikkausliiga-kautta.

Litmanen sai Palloliiton ja Veikkausliigan Captain’s Ball -erikoispalkinnon ”erityisen

positiivisesta ja merkittävästä suomalaisen jalkapalloilun hyväksi tehdystä työstä”

vuonna 2002. Hän luovutti palkinnon ikuisesti kiertäväksi.

Paluu Lahteen

Litmanen palasi Suomen Veikkausliigaan ja kotikaupunkiinsa edustustasolla

kuopatun kasvattajaseuransa Reippaan seuraajaan FC Lahteen huhtikuussa 2004

yksivuotisella sopimuksella. Joukkuetta valmensi Harri Kampman. Toukokuun alussa

hän pelasi Lahden kanssa Liigacupin loppuottelussa, jonka Allianssi voitti

rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Litmasen paluu veti muutamaan otteeseen

Veikkausliiga-katsomot täyteen, mutta loukkaantumiset rajasivat esiintymiset

sarjassa 11 otteluun.

Hansa Rostock, Malmö ja Fulham

Litmanen sai vielä mahdollisuuden pelata huippusarjassa, kun Bundesliigassa

putoamistaisteluun ajautunut saksalainen Hansa Rostock hankki hänet tammikuussa

2005 vapaalla siirrolla. Litmanen pelasi Hansan riveissä kevätkaudella 13 ottelua,

mutta joukkueen pudottua hän päätti siirtyä muualle jatkosopimustarjouksesta

huolimatta.

Heinäkuussa 2005 Litmanen teki sopimuksen ruotsalaisen Malmön kanssa. Hän

pystyi pelaamaan syksyllä 2005 vain kahdessa sarjaottelussa. Kaudella 2006

Litmanen esitti Malmön paidassa ajoittain loistokkaita otteita, mutta

loukkaantumiset rajasivat hänen ottelumääränsä kahdeksaan. Huhtikuussa 2007 hän

solmi seuran kanssa vuoden jatkosopimuksen. Hän ei kuitenkaan pystynyt

pelaamaan kaudella 2007 yhdessäkään Malmön ottelussa. Elokuussa 2007 Litmanen

joutui akillesjänneleikkaukseen, jonka oli määrä pitää hänet sivussa koko

loppukauden. Samalla Litmanen ja Malmö päättivät sopimuksen purkamisesta.

Suomen maajoukkuetta EM 2008 -karsinnoissa valmentanut Roy Hodgson kutsui

Litmasen 10 päivän testiin uuteen seurajoukkueeseensa englantilaiseen Fulhamiin

tammikuussa 2008. Litmanen vakuutti seurajohdon ja teki loppukauden kattavan

sopimuksen seuran kanssa. Samaan aikaan seuraan siirtyi maajoukkuepuolustaja

Toni Kallio. Helmikuussa uutisoitiin, että Litmasella olisi ylikunnosta johtuvia

sydänvaivoja, minkä lisäksi vääränlaisista pohjallisista seurannut reiden

lihasrevähdys ja päähän osuneesta pallosta aiheutunut korvavamma pitivät hänet

poissa Fulhamin ottelukokoonpanosta. Maajoukkueen keväisissä harjoitusotteluissa

hän oli kuitenkin pelikunnossa, mikä sai Hodgsonin kritisoimaan häntä sitoutumisen

puutteesta seurajoukkuettaan kohtaan. Litmanen pelasi Fulhamissa lopulta vain

kaksi reservisarjan ottelua, joista ensimmäisessä hän teki maalin. Kauden jälkeen

Litmasen ja seuran tiet erosivat.

Toinen paluu Suomeen

Rikkonaisen Fulham-jakson jäkeen Litmanen kuntoutti itseään alkukesän 2008 ja

liittyi heinäkuussa FC Lahden harjoitusrinkiin. Elokuun alussa julkistettiin

loppukauden kestänyt sopimus Lahden kanssa. Paluuottelussaan 11. elokuuta

Kuopion Palloseuraa vastaan Litmanen teki ja syötti kaksi maalia ja Lahti voitti 8–1.

Litmanen pelasi kauden aikana yhteensä kuudessa ottelussa, joissa hän teki kolme

maalia. Lahti sijoittui sarjan kolmanneksi, mikä toi sekä Litmaselle että seuralle

heidän ensimmäisen SM-mitalinsa. Litmasesta tuli joulukuussa 2008 FC Lahden

osaomistaja merkittyään osakeannissa FC Lahti Oy:n osakkeita 10 000 eurolla.

Litmanen palasi Lahden harjoituksiin alkuvuodesta 2009 ja pelasi talven mittaan

harjoitusotteluissa ja Liigacupissa. Huhtikuussa 2009 julkistettiin kauden 2009

kattava jatkosopimus. Veikkausliiga-kauden 2008 pronssisijoituksen myötä Lahti

pääsi kauden 2009–2010 Eurooppa-liigan ensimmäiselle karsintakierrokselle, jossa

se kohtasi albanialaisen Dinamo Tiranan. Seuran historian ensimmäisessä euro-

ottelussa Litmanen järjesteli joukkueensa kaikki neljä maalia. Hän pääsi myös itse

maalin makuun Euroopassa tekemällä toisen Lahden maaleista toisella

karsintakierroksella slovenialaista Goricaa vastaan. Lahden ensimmäinen eurocup-

taival katkesi lopulta belgialaista Bruggea vastaan kolmannella karsintakierroksella.

Litmanen pelasi 100. liigaottelunsa Suomessa JJK:ta vastaan 23. syyskuuta 2009 ja

juhlisti tapausta tekemällä kaksi maalia, jotka olivat hänelle kauden ainoat

kotimaisessa sarjassa. Litmanen jatkoi sopimustaan Lahden kanssa kattamaan myös

kauden 2010.

Helmikuussa 2011 Litmanen ilmoitti, ettei peliura todennäköisesti jatku ainakaan

Lahdessa. Helsingistä ja Tallinnasta Lahteen kulkenut Litmanen perusteli päätöstään

sillä, että matkustaminen kävi liian raskaaksi ja esti täysipainoisen osallistumisen

seuran toimintaan. Maaliskuussa hän liittyi Helsingin Jalkapalloklubin

harjoitusryhmään Espanjan Marbellaan suuntautuneen leirin ajaksi. Huhtikuussa

julkistettiin kauden 2011 kattava sopimus seuran kanssa. Litti saavutti syksyllä 2011

HJK:n vahvuudessa ensimmäisen Suomen mestaruuden miehissä. Hänestä tuli

ensimmäinen 40-vuotiaana SM-kultaa saavuttanut jalkapalloilija. Litmanen oli

kaudella 2011 vain kahdesti Veikkausliiga-ottelun avauksessa, mutta tuli vaihdosta

kentälle 16 kertaa. Hän teki yhden maalin ja syötti neljä.

MAAJOUKKUEURA

Litmasen ensimmäinen maaottelu oli alle 15-vuotiaiden ottelu Tanskaa vastaan

heinäkuussa vuonna 1986. Hän pelasi 21 poikien ja kuusi nuorten maaottelua.

Poikamaajoukkue-esitystensä perusteella Palloliitto valitsi hänet vuoden 1988

poikapelaajaksi Suomessa.

Suomen A-maajoukkueessa Litmanen debytoi Jukka Vakkilan alaisuudessa 18-

vuotiaana 22. lokakuuta 1989 ystävyysottelussa Trinidad ja Tobagoa vastaan ja

ensimmäisen maalinsa hän teki 16. toukokuuta 1991 EM-karsintaottelussa Maltaa

vastaan. Litmanen on edustanut Suomea kuusissa EM- ja viisissä MM-kilpailuiden

karsinnoissa. Hän on ollut Suomen tärkeimpiä pelaajia koko maajoukkueuransa ajan

ja toimi myös joukkueen kapteenina vuosina 1996–2008. Sadannen maaottelunsa

Litmanen pelasi 25. tammikuuta 2006 Etelä-Koreaa vastaan. Hän oli Ari Hjelmin

jälkeen toinen rajapyykin saavuttanut suomalainen. Hän on Suomen eniten otteluita

pelannut ja eniten maaleja tehnyt miespelaaja.

Litmanen nousi maajoukkueen runkopelaajaksi jo EM 1992 -karsinnoissa, joiden

alkaessa hän oli 19-vuotias. Hän oli mukana kaikissa kahdeksassa ottelussa, joista

seitsemässä hän oli avauskokoonpanossa ja kuudessa hän pelasi täydet 90

minuuttia. Henkilökohtaisen maaliennätyksensä Litmanen saavutti EM 1996 -

karsinnoissa, joissa hän teki neljä maalia.

Litmanen esitti paikoin erinomaisia otteita EM 2008 -karsinnoissa. Hän oli Suomen

paras maalintekijä tehtyään kaksi maalia Puolaa ja yhden maalin Kazakstania

vastaan. Akillesjänneleikkauksen vuoksi Litmanen oli karsinnoista pitkään poissa,

mutta palasi rivistöön marraskuussa 2007 kahteen viimeiseen karsintaotteluun

Azerbaidžania ja Portugalia vastaan.

Litmanen jatkoi maajoukkueuraansa ja pelasi ensimmäistä Saksa-ottelua

lukuunottamatta kaikissa 2010 MM-kisojen karsintaotteluissa. Maalinteossa hän

onnistui kerran. Litmanen oli mukana EM 2012 -karsinnoissa, joissa hän viimeisteli

rangaistuspotkusta maalin San Marinoa vastaan. Maalillaan Litmasesta tuli kaikkien

aikojen vanhin EM-karsintamaalin tehnyt pelaaja. San Marino-ottelu on jäänyt myös

Litmasen toistaiseksi viimeiseksi otteluksi Suomelle.

PERHE

Litmasen isä Olavi on entinen maajoukkuetason jalkapalloilija, joka voitti Reippaassa

SM-kultaa ja useita Suomen cupeja. Perheeseen kuuluvat myös äiti Liisa ja nuorempi

sisko Sini, joka on pelannut koripalloa SM-sarjassa.

Litmasesta tuli isä marraskuussa 2005, kun hänen virolainen avopuolisonsa Ly

Jürgenson synnytti pojan, jonka nimeksi tuli Caro. Syyskuussa 2007 Litmanen ja

Jürgenson saivat toisen poikansa, Brunon. Jürgenson on työskennellyt mallina ja

edusti Viroa vuoden 1998 Miss World -kilpailussa. Harvoin julkisuudessa esiintyvä

pari vieraili Suomen tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna

2007. Litmanen on pitänyt yksityiselämänsä poikkeuksellisen tarkoin omana

asianaan. Linjanveto johti takavuosina jopa homoseksuaalisuushuhujen

viljelemiseen internetissä, kun jalkapalloilija ei esitellyt naisystäviään julkisuudessa.

PATSASHANKE

Litmasen kasvattajaseura Reipas oli suunnitellut Litmasen näköispatsaan

sijoittamista Lahden urheilukeskuksen tai Lahden kisapuiston alueelle. Patsaan

kustannuksiksi arvioitiin 100 000 euroa, jonka hankkimiseksi Lahden Reipas ja

Palloliitto aloittivat varainkeruukampanjan. Tammikuuhun 2009 mennessä varoista

oli kerätty noin kolmannes. Alkuperäisen suunnitelman mukaan patsas oli määrä

valmistua keväällä 2009, mutta maaliskuussa 2009 Reippaan hallitus ilmoitti

jäädyttäneensä hankkeen toistaiseksi ”negatiivisen julkisuuden ja taloudellisen

tilanteen vuoksi”. Patsasta työsti kuvanveistäjä Satu Loukkola, jonka mukaan työ

ehti tulla puolivalmiiksi. Litmanen oli antanut suostumuksensa hankkeelle.

Hanke käynnistettiin uudelleen vuoden 2010 alussa. Lopullisen patsaan budjetti oli

80 000 euroa, ja sen veisti Reijo Huttu. Hutun luonnokset saivat kuitenkin osakseen

myös ankaraa vastustusta, muun muassa Suomen kuvanveistäjäliiton taholta.

Lahden kaupunki päätti osallistua hankkeeseen vaikka Kuvanveistäjäliiton lausunto

oli tiedossa. Patsas sijoitettiin Kisapuistoon ja se paljastettiin Litmasen pelinumeron

10 mukaisesti 10.10.2010. Seuraavan kevään huhtikuun 23. päivän vastaisena yönä

patsas joutui ilkivallan kohteeksi. Pitkänperjantain jälkeisenä yönä patsasta yritettiin

polttaa ja sen jalustaa hajotettiin. Patsasta turmeltiin reaktiona Litmasen HJK:n

kanssa tekemään sopimukseen.

POPULAARIKULTTUURI

Useat artistit ja yhtyeet ovat levyttäneet Litmasesta kertovia lauluja: Mika

Sundqvistin ”Sun sisällä on pieni Litmanen” (1996), Martti Servo ja Napanderin

”Hitti-Litti Litmanen” (2000), The Blaster Masterin ”Litmanen (He’s on a Bench

Again)” (2005), Tommi Läntisen ”Kevät ja minä” -kappaleen uusi versio ”Jari ja minä”

(2012) ja JVG:n ”Teemu ja Jari” (2012).

Vuonna 2012 sai ensi-iltansa Litmasesta kertova Kuningas Litmanen -

dokumenttielokuva. Elokuvan on tuottanut Mika Kaurismäki ja ohjannut Arto

Koskinen. He toimivat myös elokuvan käsikirjoittajina. Yle TV2:n Dokumenttiprojekti

on mukana tuotannossa. Kuningas Litmanen on dokumenttielokuva Suomen

menestyneimmästä, pitkän jalkapallouran Suomessa ja Euroopassa tehneestä

jalkapalloilijasta: Jari Litmasesta. Dokumentissa kuullaan useita myös

kansainvälisesti merkittäviä Litmasen jalkapallouraan ja henkilökohtaiseen elämään

vaikuttaneita henkilöitä. Elokuvassa päästään ensimmäistä kertaa lähelle

huippupelaajaa – ei ainoastaan jalkapalloilijana, vaan myös pidettynä ja arvostettuna

ihmisenä. Elokuva on saanut sekä positiivista että negatiivista palautetta. Jotkut

pitävät, että elokuva avaa hyvin Litmasen elämää ja uraa, toiset taas pitävät, että

tärkeitä yksityiskohtia on jätetty elokuvasta pois. Elokuvaa on katsottu hieman alle

30 000 kertaa. Teemu Selänteestä tehty elokuva sai avausviikonloppuna yhtä paljon

katsojia, kuin Kuningas Litmanen yhteensä.

Iltasanomat uutisoi joulukuussa Litmasen tekevän itsestään kertovan kirjan.

Kuningas Litmanen–dokumentissa puhuivat pääasiassa muut. Nyt Litmanen kertoo

itse itsestään. Aikaisemmin Litmasesta on kirjoitettu yksi kirja. Toimittaja Hannu

Teider kirjoitti Litmasesta 1990-luvulla elämäkertakirjan "Kultakenkä - tie

mestaruuteen". Teoksen on tarkoitus ilmestyä syksyllä 2015. Elämäkerta on

tarkoitus kääntää ainakin hollanniksi ja todennäköisesti useammille kielille.

LÄHDELUETTELO

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jari_Litmanen

http://www.iltasanomat.fi/huuhkajat/art-1288634244108.html

http://www.lahdensuomalainenklubi.com/litmanenjari.htm

http://www.leffatykki.com/elokuva/kuningas-litmanen

Litmanen, Teider: Kultakenkä; Tie mestaruuteen WSOY 1995

Airio, Walden: Huuhkajat; Suomifutiksen sankariaika Otava 2010