Jari Stenvall

Professori

Johtamisen ja talouden tiedekunta

Tampereen yliopisto

Jari.stenvall@tuni.fi

0408284350

Yhteensovittava johtaminen• Yhdistävässä johtamisessa..keskeistä on julkisen arvon tuottaminen. Näemme

yhdessä mahdollisuuden tehdä jotain uutta ja erilaista. Tämä ominaisuus on oleellista verkostoissa.

• Kokonaisuus ja synergisuus: nähdä organisaatiorajojen ylittävän toiminta mahdollisena ja merkityksellisenä.

• Pitää kokea, että joku asia on mahdollinen. Tulee olla riittävän tyytymätön vallitsevaan tilaan ja halukas täten ottaman riskejä ja etsimään jotain parempaa.

• Yhteensovittavassa johtamisessa voi johtaminenkin vaihtua

(Morse 2010, 243.)

Väärinymmärrys yhteensovittavassa johtamisessa

• Verkostojen – ym muiden yhteistyön muotojen –esimerkiksi kehittämisverkostojen – tuloksellisuus on Suomessa ymmärretty osin väärin ja kapealaisesti.

• Verkostojen ym yksi keskeinen tulos pitäisi olla kapasiteetin vahvistuminen, ei pelkästään konkreettinen palvelu tai tuote. Vaikuttavuus toteutuu vahvistuvan kapasiteetin myötä.

Miksi väärinymmärrys

• Haasteena hanketoiminnan katkonaisuus

• Haasteena tulosten ja vaikuttavuuden aikaansaamiseen liittyvä kärsimättömyys

• Poliittiset pelit heikentävät pitkäjänteistä kehittämistä

• Puuttuuko ”sydän, hyötyjen näkeminen ja kyky keskinäiseen yhteistyöhön”?

Olemme hukassa..

• Yhteistyön, verkoston ja ekosysteemin käsitteiden kanssa

Yhteistyössä, verkostoissa ja ekosysteemeissä yhteensovittava johtaminen erilaista

Yhteensovittava johtaminen

• Verkostot alustana yhteensovittavalle johtamiselle

Verkostot

• Lähtevätkö liikkeelle tekemisestä..Alhaaltaylöspäin-rakentuvat verkostot

• Lähtevätkö liikkelle verkostorakenteesta –ylhäältä alaspäin rakentuvat verkostot

• Vai dialogisesti: on sekä-että-ajattelua

Vahvojen ja heikkojen siteiden verkostot

• Vahva side tai yhteys on säännöllinen ja jatkuva ja yhdistää eri verkostotoimijoita.

• Heikko side tai yhteys on satunnaisempi yhteys, joka liittää verkostotoimijoita yhteen tapauskohtaisesti jossain tietyssä ajassa ja paikassa.

• Vaikka verkostot pysyvät koossa vahvojen siteiden ansiosta, suurin osa uudesta ja kokeilemisen arvoisesta tiedosta välittyy heikkojen siteiden kautta. Vahvat siteet siis rakentavat suljetun piirin, johon heikkojen siteiden kautta saadaan uudistumisen impulsseja.

Granovetter 1975.

Verkostosillat ja rakenteelliset aukot

Sillat yhdistävät eri verkostotoimijoita tilanteissa, joissa kaikki verkostotoimijat eivät ole kytköksissä toisiinsa – esimerkiksi tilanne, jossa A ja C tuntevat B:n mutta eivät toisiaan. Tällöin B muodostaa sillan A:n ja C: n välillä.

• Kun tällaisia verkostorakenteita on useita rinnakkain tai limittäin, verkostoon syntyy rakenteellisia aukkoja, joiden hallinnasta ja hyödyntämisestä tulee verkostojen toiminnan kriittinen tekijä

Verkostojohtamisen strategiat

• Kaksi periaatteellista verkostojohtamisen strategiaa,

1) Vuorovaikutuksen hallinta (koalitioiden rakentaminen, resurssien kohdentaminen, tiedon välittämisen periaatteiden yksilöinti jne.)

2) Verkostorakenteen hallinta (verkostorakenteen variointi, verkostotoimijoiden roolin muuttaminen, verkosto-osallisuuden periaatteiden yksilöinti jne.).

Verkostot..

• Mikään organisaatio ei yksin muuta toimintaa verkostot muuttavat johtamista ja valtasuhteita..aiheuttaa jännitteitä

• Verkostojohtamisen erityishaasteena voidaan hyvällä syyllä pitää sitä, miten organisaation ylin johto hahmottaa yhteistyöverkostojen merkityksen omalle menestykselleen. Samoin pitäisi pohtia, millaisissa verkostoissa julkishallinnon organisaatio haluaa organisaationa olla mukana, millaisia strategisia tavoitteita se verkostotoimintaan liittää…tyypillisesti epäselkeää

• Verkostorakenne. Viidennen kierreajattelun mukaan verkostoissa tulisi integroida julkisia organisaatioita, yrityksiä ja järjestöjä, korkeakouluja, asiakkaita sekä kestävän kehityksen tavoitteita..verkostot usein suppeita

• Empiirinen sosiaalisia verkostoja koskeva tutkimus on osoittanut, että ihmisillä on taipumus hyödyntää verkostoja monin eri tavoin ja maksimoida verkostojen hyöty omasta näkökulmastaan…kilpailu siitä, kenen ehdoilla verkosto toimii

Kun kohtaamme toisemme..

• Puhumme ihmisistä..

• Arvioimme toisiamme luottamuksen ja arvostuksen kautta. Jos emme luota ja arvosta, emme ole valmiita oppimaan toisiltaan

Luottamus

• Tunnetila siitä, että johonkin toiseen voi luottaa

- Luottamukseen liittyy emotionaalisuutta

- Kun on luottamusta, otamme huomioon toistemme tarpeet ja pyrimme rakentamaan keskenämme merkityksellisiä suhteita

- Verkostojen luonne (esimerkiksi heikko side vs vahva side) vaikuttaa siihen, missä määrin tarvitsemme toiminnallista luottamusta

Luottamuksen kohdentuminen

• Voi olla asioihin, organisaatioiden väliseen yhteistyöhön ja ihmisiin kohdistuvaa luottamusta.

- Ihmisten välinen luottamus on toiminnallisesti tuloksellisempaa verrattuna institutionaaliseen luottamukseen. Se on tässä mielessä verkostojohtamisen ytimessä.

+ Vähentää rakenteellisten aukkojen ongelmaa

+ Korostaa vuorovaikutuksen merkitystä

Luottamuskapasiteetti

• Kehittyy vähitellen. Aluksi tutustumme ja testaamme toisiamme

• Yhteistyöperustainen luottamus: yhteiset tavoitteet ja kompromissit

• Synerginen luottamus: Kokonaisuus on tärkeintä ja toimijat ovat valmiita tinkimään omista tavoitteistaan sen takia

- Esimerkiksi palveluiden integrointi vaatisi synergistä luottamusta, mutta siihen ei ole päästävissä nopeasti

Merkityksellisyys ja yhdistävä johtaminen (Meaningful city –hanke; Ruth Yoeman)

Merkityksellisyys Toisten huomioiminen jayhteensovittava tekeminen

Luottamus

Alla on lueteltu yleisiä luottamukseen, tiedonkulkuun javerkostojen toimivuuteen liittyviä tekijöitä. Vastatkaa väittämiinniihin verkostoihin perustuen, joissa järjestönne onaktiivisesti mukana.

- Henkilökohtaisuus, hk. luottamus,

- suunnitelmallisuus, - tavoitteet ja päämäärät.

Lehtonen ja Stenvall 2019

Luottamuksen johtaminen

• Ei ole samalla tavalla välineellistä kuin asioiden johtaminen. On pitkäjänteistä

- Avoimuus kasvattaa luottamusta. Esimerkiksi tieto vaikuttaa kykyihin, integoitumiseen keskinäiseen hyvätahtoiseen

- Yhteiset tavoitteet kasvattavat luottamusta

- Osaaminen kasvattaa luottamusta

- Rehellisyys, sanansa pitäminen, lupauksista kiinni pitäminen kasvattaa luottamusta

- Henkilökohtaisuus kasvattaa luottamusta

- Kunnioittaminen kasvattaa luottamusta..emme käytä toistemme heikkouksia hyödyksi.

- Kriisi- ja ongelmatilanteiden ratkaiseminen keskeistä luottamuksen kannalta

- Rakenteet ja käytännöt aikaansaavat kehämäisesti luottamusta. Toisin sanoen luottamukseen perustuva johtaminen kasvattaa luottamusta ja epäluottamukseen perustuva johtaminen heikentää luottamusta

Yhteenveto

• ”Sydän, merkityksellisyys, yhteisten hyötyjen kokeminen, verkostojohtaminen ja luottamus ratkaisevaa”.

TaustaaHallintotieteen professori, Tampereen yliopisto (aiemmin Lapin yliopisto)

Vieraileva professori, Glasgown Yliopisto

Associate, Oxfordin yliopisto

Asiantuntijatehtäviä: esim Paras-hankkeen arviointi, Kataisen hallituksen kuntiin kohdistuvien uudistusten arviointi, Oulun yhdistymisen arviointi, Rovaniemen kaupungin toimintamallin arviointi, Tampereen kaupungin toimintamallin arviointi, valtionneuvoston uudistamisen Parlamentaarisen komitean jäsen. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuushankkeen projektiryhmän puheenjohtaja

Kunnallisalan kehittämissäätiön tieteellisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Valtion liikuntaneuvoston tutkimus- ja arviointijaoston jäsen, Professoreiden luottamusmies (Treen yliopisto)

KÄYNNISSÄ OLEVIA PROJEKTEJA: Kunta, sote- maakuntauudistuksen arviointi (puheenjohtaja), kokeilutoiminnan ja kulttuurin arviointi, Yliopistoista lähteneet tutkijat ja opettajat verkostoituneessa tietoyhteiskunnassa (Suomen akatemia),, Meaningful city – hanke (yhteistyössä Oxfordin yliopiston kanssa); SoCatel (Horizon 2020-hanke)

Julkaisuja

Virtanen, P.; Stenvall, J (2014). Älykäs julkinen organisaatio. Tallinna: Tietosanomat.

Stenvall, J; Virtanen, P (2015) Intelligent Public Organization. Public Organization Review. December, 1-15. http://link.springer.com/article/10.1007/s11115-015-0331-1

Stenvall, J.; Laitinen, I (2015) Higher Education Engagement and Innovation Dynamics - Comparative Study of Regional Innovative Networks of the City of Helsinki and the City of Chicago. In Carlot, C; Filloque, J-M; Osborne, M; Welsh, P (ed). The Role of Higher Education in Regional and Community Development and in the Time of Economic Crisis. Niace, UK

Virtanen, P; Stenvall, J (2015). Älykkäiden julkisorganisaatioiden aika. Teoksessa Ursin, K; Pekkola, E; Stenvall, J (toim),. Felix byrokratia. Julkinen hallinto kaiken huomiomisen taitona. Tampere. Tampere university press. P. 303-318.

Laitinen, I. & Osborne, M., Stenvall, J (2016). Complex regional innovation networks and HEI engagement – the case of Chicago International journal of Knowledge-Based Development Vol 7 no 2.

Virtanen, P; Stenvall, J (2018). Intelligent Health Policy. Springler.

Virtanen, P; Stenvall, J (2019) Julkinen johtaminen, Tietosanomat. Tulossa.

Laitinen, I., Kinder, T. and Stenvall, J. (2017) ‘Street level new public governances in integrated services-asa-system’, Public Management Review, Vol. 19, No. 9, pp.1–24.

Laitinen I., Piazza R., Stenvall J., (2017) Adaptive learning in smart cities – The cases of Catania and Helsinki, Journal of Adult and Continuing Education, Feb 2017.

Stenvall, J (2017). Kokeilut rubiikin kuutioina? Kokeilujen ja kokeilukulttuurin arviointi julkishallinnossa. Kuntaliitton acta-sarja. Helsinki.

Kinder, T.; Stenvall, J.; Memon, A. (2018)Play at work, learning and innovation. Public Management Review

Kiitos

Luottamus verkostoissa

Joensuu 26.9.2019

Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja

SosiaalineuvosRaahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

www.ras.fi

Luottamus verkostoissa

• Johtamisesta ja sen muutoksesta

• Verkostojohtamisesta ja luottamuksesta yleisesti

• Luottamus ja verkostot asiakastyössä, ajattelutapana LP

Johtaminen on muuttunut ja muuttuu?

• Verkoston, yhteistyön ja verkostoyhteistyön johtamista –> integraatio, palveluketjut, palveluprosessit

• Tietojohtamista/tiedolla johtamista

• Vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksen rakentamista

• Luottamuksen rakentamista

• Mitä, miten, miksi ? > Miksi, miten, mitä ?

Miten johtaminen muuttuu työntekijän näkökulmasta?

• Työntekijä on työnsä asiantuntija, ei johtaja

• Kysymys on mahdollistamisesta, ei valvonnasta

• Työtä ohjaa enemmän sisäinen kuin ulkoinen motivaatio

• Organisaatiorakenne muuttuu hierarkiasta verkoston suuntaan

• Toiminta tapahtuu joustavissa ja monimuotoisissa rakenteissa

• Nopeiden kokeilujen kautta oppimista suunnitelmaohjauksen sijaan

• Toiminnan uudelleen ajattelu: miksi, miten, mitä

Johtaminen verkostossa• Asiakaslähtöisyys – yhteinen käsitys todellisista asiakastarpeista • Operatiivisen tason työskentelytapa: yhteinen työ sekä

osaamisen yhdistäminen ja kehittäminen• Strateginen taso luo rakenteet ja prosessit: miten johdetaan –

mahdollistava• Luottamuksen ja sitoutumisen mahdollistamista• Kysymys on ihmisten yhteisöstä, jossa on runsaasti pinnan alla

piileviä ja työskentelyprosessiin sekä toiminnan laatuun vaikuttavia tekijöitä, joita ei parhainkaan prosessi kykene tunnistamaan tai estämään

Asiakkaan ympärille rakentuva asiantuntijatyö (verkostot) –johdon tehtävä mahdollistaa tämä!

”Julkisen sektorin verkostot perustuvat pääosin resurssien jakamiseen ja täydentämiseen, kun ne yksityissektorilla taas palvelevat ennen kaikkea erilaisia vaihdantasuhteita”

”Verkosto on useamman toimijan välinen vastavuoroinen ja keskinäiseen tiedon sekä resurssien jakamiseen perustuva yhteistyösuhde ja arvontuottamismalli, jonka avulla

pyritään yhdistämään toimijoiden osaamista ja voimavaroja synergiaetujen saamiseksi”

”Verkostotoiminnan ilmeisistä hyödyistä huolimatta, ne voivat jäädä myös

saavuttamatta ja käytettävä aika sekä resurssit voivat valua hukkaan”

• Ratkaisuprosessit poikkeavat merkittävästi perinteisestä lineaarisesta ongelmanratkaisusta• Edellyttävät kokonaisvaltaista, vuorovaikutuksellista, kokeilevaa ja rajoja rikkovaa yhteistyötä

• kasvava globaali keskinäisriippuvuus, nopea teknologian kehittyminen, informaation määrän eksponentiaalinen kasvu, sekä ennennäkemätön muutostahdin kiihtyminen>

• toimintaympäristömme on entistä epävakaampi (Volatile), epävarmempi (Uncertain),

monimutkaisempi (Complex) ja moniselitteisempi (Ambiguous)

• Kompleksiset ilmiöt eivät tunnista hallinnonalojen rajoja, vaan niiden syyt ja

vaikutusmekanismit vaativat kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa

• Edellyttää vahvaa poikkihallinnollista yhteistoiminnan kulttuuria yli organisaatiorajojen

• julkisella sektorilla kasvaa paine tuottavuuden ja palvelun laadun

parantamiseen

• systeemisyyteen liittyvä ajatus keskinäisriippuvuudesta, kokonaisvaltaisuudesta ja

joustavasta sopeutumisesta• verkostot tarjoavat ketterän tavan ratkaista kompleksisia ja hallinnonalat ylittäviä

haasteita, jotka edellyttävät laajaa yhteistyötä ja moninäkökulmaisuutta.

”Lähtökohtana on vapaaehtoinen, tasavertainen, vastavuoroinen ja itseorganisoituva yhteistyösuhde,

jonka kaikki osapuolet ovat katsoneet sekä hyödylliseksi että optimaalisimmaksi tavaksi yhdistää voimat ja saavuttaa synergiahyötyjä”

Ketä varten, mihin

tarpeeseen?

keskiössä yhdessä ajatteleminen ja toimiva vuorovaikutus

>parhaimmillaan, kun jokainen osapuoli on valmis

jakamaan omaa osaamistaan ja arvostamaan toisten

vastaavaa

• Mitä enemmän jäsenet tietävät toistensa taustoista, osaamisesta, tavoitteista

ja tahtotiloista, sitä paremmin he kykenevät hyödyntämään erilaisuutta ja

toistensa osaamista > edellytys luottamuksen rakentumiselle

• Tunteminen lisää luottamusta ja luottamus vuorostaan avoimuutta sekä

verkoston tuloksellisuutta

• Avoin vuorovaikutus lisää luottamusta ja luottamus lisää avointa

vuorovaikutusta

• Yhteinen ymmärrys verkoston avulla saatavasta synergiasta ja lisäarvosta

• Yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimijoiden haluun olla yhteistyössä

• Luottamuksen puute yksi merkittävimmistä hyvän verkostotoiminnan

estävistä tekijöistä

Luottamus – mistä on kysymys?

• Yksilön tai organisaation halu ja kyky ottaa riskiä, kokeilla, heittäytyä

• Syntyy vuorovaikutuksessa > olen luottavainen – olet luotettava

• Luotettavuuteen vaikuttaa osaaminen, asenne/arvostus, avoimuus, persoona

• Luottamukseen vaikuttaa kokemukset ja odotukset

• Epäonnistumisen ja väärintekemisen pelon poistamista

• Luottamuksen keskiöön asiakas – asiakas tietää mitä hän tarvitsee!

Verkoston toimintasuunnitelma lisää luottamusta ”Jos meillä ei ole mitään yhdessä sovittua,

ei ketteryyskään välttämättä toimi optimaalisesti ja itseohjautuminen saattaa

muuttua hallitsemattomaksi toiminnaksi, jolla ei ole yhteistä suuntaa”

Ongelman ja tarpeen määrittelyVerkoston elinkaariJäsenyysRekrytointiTunteminen ja odotusten hallintaPerustehtävän / tavoitteen määrittely

Toimintapuitteet ja muut käytännön tekijätAjankäyttöRoolit ja vastuutPäätöksentekoprosessiLisäarvon ja tiedon muotoilu sekä jakaminenPelisäännötToiminnan arviointi

Kykeneekö lasten ja perheiden tarvitsema arjen tuki ja palvelut toimimaan verkostona?

Onko verkostossa luottamusta siihen, että perhe tietää mitä se tarvitsee?

Verkosto, integraatio vaiko prosessi?

Perheiden

palvelutJärjestöt ja

seurakunta

Lasten

erityispalvelutAikuisten

erityispalvelut

Kasvu – ja kehitysympäristöt

Lapset puheeksi –toiminta palveluverkoston yhteisenä ajattelutapana

Verkoston rakentumiseksitarvitaan

- Yhteistä ymmärrystä: miksi, miten, mitä- Strategisia päätöksiä ja sitoumuksia

- Yhteistä rakennetta - Johdon sitoutumista ja valtuuksia

- Osaamista, sen kehittämistä ja jakamista- Yhteisiä pelisääntöjä

- Seurantaa ja arviointia- Resurssien suuntaamista

Lapsi

Perhe

Varhaiskasvatus

KouluKoti

Harrastukset

”arki kantaa kun se laitetaan kantamaan”

Lähde: Mika Niemelä

Lapsi elää arkeaankotona,

koulussa, päiväkodissa, harrastuksissa

Aikuisten on tärkeää tietää mikä suojaa ja

mikä haavoittaa lasta

”Jos lapsen normaali kehitys edellyttää enemmän tukea, voidaan tuki räätälöidä Lapset puheeksi -neuvonpidon avulla. Se on toiminnallisen verkostotyön menetelmä. Siinä keskeistä on tehdä konkreettisia asioita lapsen ja myös perheen arkeen, kuten esimerkiksi aloittaa harrastus tai järjestää kodinhoidollista

apua perheelle. Palvelut tulee kohdistaa perheiden todellisten arjen tarpeiden mukaan.”

Rajojen ylittämisen vaikeus

”Paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan tarpeisiin vastaaminen vaatiiyhteistyötä yli sektori- ja professiorajojen.

Yhteisasiakkaiden kohdalla ratkaisu ei ole pelkästään moniammatillisuudessa, vaan yhteistyön on ulotuttava myös sektoreiden, organisaatioiden

ja yksiköiden rajojen yli.Aiempi tutkimus on osoittanut, että onnistunut yhteistyö vaatii yhteisentavoitteen ja edellyttää osapuolten välistä luottamusta ja sitoutumista.

Nämä asiat ovat tutunkuuloisia, mutta käytännön toteuttamiseen asti opit eivät aina riitä”.

Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöönKAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö 12/2018Anneli Hujala ja Johanna Lammintakanen

”Integraatio on enemmänkin taidetta kuin etukäteen suunniteltu prosessi: Yhteistyön rakenteiden lisäksi on huomioitava sen vuorovaikutukselliset ja kulttuuriset ulottuvuudet.”

ASIAKKAAT

Lapset ja lapsiperheet

Sosiaali- ja terveystoimi

Asiakasanalyysimäärä, rakenne, asiakkuuden syy,

asiakkaan todellinen tarve, miten palvelu vastaa

tarpeeseen

Resurssit ja osaaminen kohdennettava

asiakastarpeiden mukaan

Koulutoimi

Varhais-kasvatus

Nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut

Kirjasto- ja kulttuuri

Järjestöjen toiminta

Seurakunta

Te-toimistoKela

Voimavarojen suuntaaminen asiakastarpeiden mukaan

Muutos koskee koko palvelujärjestelmää

• Toimintakäytäntöjen uudistaminen ja vakiinnuttaminen edellyttää asiakkaan prosessien ymmärtämistä

• Verkostokokousten sijaan neuvonpitoja; asiakkaan tarpeista määriteltyjä ja mukana ne, jotka voivat tehdä konkreettisia asioita arjen sujumiseksi

• Kaikki joutuu muuttamaan toimintaansa– Varhaiskasvatus, koulu, neuvola, kouluterveydeydenhuolto, oppilashuolto, nuorisotyö, perheneuvola,

kotipalvelu, perhetyö, lastensuojelu, lasten ja nuorisopsykiatria– lääkärin vastaanotto, mielenterveystyö, päihdetyö,– työvoimahallinto, Kela, seurakunnat, järjestöt, vapaaehtoistyö – voimavaroja suunnattava uudelleen , arjen sujuminen varmistettava– palveluohjaajia varmistamaan joustava , asiakaslähtöinen toiminta

• Vahvistetaan luonnollisten kasvu- ja kehitysympäristöiden varaan rakentuvaa arjen hyvinvointia – pärjäämistä!

• Muutos tarvitsee johtamista ja johtamisen tukemista, verkostojen toimimista!

”Asiakkaan oman pärjäämisprosessin sujuvuus on tärkeämpää kuin palveluja tuottavien yksiköiden omien prosessien sujuvuus”

”Rakenteiden uudistaminen ei auta asiakasta, jos toimintakäytännöt eivät aidosti muutu.”

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

PÄÄTÖKSENTEOSSALAPE-AKATEMIA

26.9.2019 Joensuu

Kati Honkanen

LAVAn PERUSTEET

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

• Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia

• On myös muita vaikutusten arvioinnin kohteita, kuten talous-, ympäristö-, tai organisaatiovaikutusten arviointi

• Arvioinnin kohteesta riippuen painottuvat eri arvioinnin kohteet

• Usein täytyy arvioida useampia vaikutuksia rinnakkain. Esim. kouluverkkouudistuksessa arvioidaan ainakin lapsi-, talous- ja ympäristövaikutuksia.

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

• Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sitä:• miten lapsi otetaan huomioon erilaisissa yhteiskunnallisissa toimenpiteissä ja

päätöksissä, • millaisia vaikutuksia päätökset lapsille aiheuttavat ja • millaista tietoa lapsista ja päätöksen vaikutuksista on päätöksenteon taustalla.

• Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin olennainen osa on lasten ja nuorten omien mielipiteiden ja kokemusten selvittäminen.

• LAPEssa tehty LAVA-ohjeistus:http://www.julkari.fi/handle/10024/136377

LAPSI

LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

On muistettava, että LAVA ei ole yhtä kuin lasten osallisuus, mutta

lasten osallistuminen arviointiin ja lasten näkökulmien

selvittäminen on yksi tärkeä osa LAVAa

→ Ei voida olettaa että aikuiset pystyvät yksin arvioimaan lapsiin

kohdistuvia vaikutuksia eikä myöskään että lapset pystyvät yksin

arvioimaan lapsen oikeuksien toteutumista. Tähän tarvitaan

monialaista asiantuntijuutta.

LAPSEN NÄKEMYSTEN KUNNIOITTAMINENLAPSEN OIKEUS TULLA KUULLUKSI

LAVA-PROSESSI

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

• Varmista sidosryhmien sitoutuminenVarmista, että sidosryhmät (kunta- ja maakuntapäättäjät / luottamushenkilöt, johtavat viranhaltijat, lasten parissa työskentelevät) tietävät, miten lapsivaikutusten arviointia tehdään ja mitkä sen tavoitteet ovat.

- Mitä ja miten viestimme lapsivaikutusten arvioinnista kuntalaisille / asukkaille?

ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS

• 1. tammikuuta 2018 voimaan astunut päivystysasetus (583/2017), joka edellyttää eri potilasryhmien huomioimista päivystyksessä (14§). Alaikäiset ovat yksi ryhmä, joiden huomioimista asetuksessa korostetaan.

• Keski-Pohjanmaalla lastenpäivystyksen määräaikainen pilotti.

• Miten jatketaan? Miten päätös tehdään? Millä tiedoilla?

• Pohjalla LOS. Arviointikohteiksi valittiin: odotustilat (viihtyvyys, turvallisuus), odotusaika, kohtaaminen, päivystyksen palveluprosessin laatu sekä päivystyksestä aiheutuvat kustannukset.

Koko asiakirja saatavilla Keski-Pohjanmaan LAPEnverkkosivuilla osoitteessa:https://www.soite.fi/sivu/media/Lasten_paivystyksen_LAVA_Soite.pdf/format-pdf

Miten tavoitetaan se lapsiryhmä, jota asia koskee? Miten

hyödynnytetään myös kyseisen lapsiryhmän kanssa työskentelevien

asiantuntemus?

Esimerkiksi THL:n Kouluterveyskysely, pienten lasten terveys-, hyvinvointi- ja palvelut LTH-tiedonkeruu, paikalliset tutkimukset, kyselyt ja kartoitukset.

Suunnittele tarvittaessa täydentävät tarvittavat tietolähteet ja lasten

kuuleminen.

ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS: MITÄ TIETOA KERÄTTIIN?

• Palvelusta saatavat tiedot (esimerkiksi asiakasmäärät, henkilöstökulut jne.)• Vetelin ja Kokkolan nuorisovaltuustot (mm. mielikuvaharjoituksia ja kokemusten pohdintaa)• Lastenpäivystyksessä toteutettu palvelukävely (yksi suomenkielinen 4lk ja yksi ruotsinkielinen

5lk) • Aiemmin lapsilta kerätyt kehittämisideat • Vanhemmilta (nettikysely, 347 vastausta)• Soiten henkilöstöltä (nettikysely)• Sidosryhmiltä lausunnot (kuten apteekit, poliisi, lastensuojelu, ensihoito)

Edustuksellinen kuuleminen ei aina ole riittävää!

EOAK 6196/2017

LAPSEN KUULEMINEN KOULUN LOMA-AJOISTA Espoon kaupunki

Lasten näkemyksiä selvitetty pyytämällä nuorisovaltuuston lausunto.

”Lasten perus- ja ihmisoikeuksia olisi nähdäkseni kuitenkin paremmin toteuttanut menettely, jossa olisi turvattu kaikkien lasten osallisuus ja mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaikille lapsille sekä nimenomaisesti arvioitu päätöksen lapsivaikutuksia.”

LAPSEN OIKEUS SAADA TIETOA

• Lapsen kuulemisen edellytyksenä on, että hän myös saa tietoa päätettävästä asiasta sekä siitä, miksi hänen näkemyksiään kuullaan

• Seuraavana esimerkki Alajärven kouluverkkouudistuksesta: Tehtiin lapsille suunnattu esitys ja kysely. Ennen kyselyä opettaja kävi luokassa läpi esitysdiat ennen kuin lapsi vastasi sähköiseen kyselyyn. Lisäksi luokassa oli mahdollisuus keskustella yhdessä.

Katsotaan täältä OPPILAIDEN DIAT ALAJÄRVIhttps://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi

27.9.201922

ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYSVAIKUTUKSIEN KOKONAISNÄKYMÄ JA LAATUKRITEERIT

YHTEISPÄIVYSTYS LASTEN PÄIVYSTYKSEN LAATUKRITEERIT LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYS

TILASTOT, jäsenkunnatPuhelut 585potilasmäärät 907KUSTANNUKSET, YLE (yleislääketiede) lapsipotilaatHenkilöstö 64 €/lapsi (93% jäsenkunnat)Toimenpiteet 24 €/lapsiYht. 88 €/ lapsiLAPSEN OIKEUDET- Odotustilan turvattomuus, muiden aikuispotilaiden käytös, häirintätilanteet- Odotustilan ei-lapsiystävällisyys- Pitkät odotusajat- Yhteistyön toimimattomuus lastensuojelun kanssa+ AmmatillisuusKEHITETTÄVÄÄ- Uuden päivystysasetuksen toteuttaminen- Resurssointi uusilla lapsipotilasmäärillä- Lasten odotustilan eriyttäminen- Yhteistyö lastensuojelun kanssa- Vesipiste ja terveellisen välipalan mahdollisuus jos joutuu odottamaan- Lasten aktiviteettien lisääminen- Psyykkisen tuen järjestäminen- Yhteistyön tiivistäminen kiirevastaanoton kanssa- Säännöllinen kertaus lasten suojelusta

- Puhelinneuvonnassa vastaa lasten sairauksiin perehtynyt sh- Puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arviointi tehdään mahdollisimman asiantuntevasti- Turvallinen ja lapsiystävällinen ympäristö ja odotustila- Henkilökunta on tavoitettavissa odotusaikana- Nopea hoitoon pääsy- Odotusaika on kohtuullinen- Lapsi ja vanhempi tulee aidosti kohdatuksi ja kuulluksi- Lapsiystävällinen ja asiantunteva henkilökunta- Sujuva hoitoketju- Yhteistyö lastensuojelun kanssa on toimivaa- Heikoimmassa asemassa olevien lasten huomioiminen- Kieliasioiden huomioiminen- NON-verbaalinen viestintä- Jatkohoidon turvaaminen

TILASTOT, jäsenkunnatPuhelut 3797potilasmäärät 2153KUSTANNUKSET, YLE LapsipotilaatHenkilöstö 46 €/lapsi (86% jäsenkunnat)Toimenpiteet 16 €/lapsiYht. 62 €/ lapsiLAPSEN OIKEUDET- Odotustilan rauhattomuus ja portaat+ Lapsiystävälliset odotustilat + Lyhyet odotusajat ja nopea hoitoon pääsy+ Lasten kokonaisvaltainen huomioiminen+ Sujuva yhteistyö lastensuojelun kanssaKEHITETTÄVÄÄ- Odotustilan rauhoittaminen ja turvallisuus- Laboratorionäytteiden ottamiselle erillinen tila- Vesipiste, terveellisen välipalan mahdollisuus jos joutuu odottamaan- Psyykkisen tuen järjestäminen- Yhteistyön tiivistäminen kiirevastaanoton kanssa- Säännöllinen kertaus lasten suojelusta

MÄÄRÄLLISET VAIKUTUKSET: ESIMERKKEJÄ TARKASTELUUISTA TIEDOISTA

Kohde vrt. 1-3/2017 ja 1-3/2018

Yhteispäivystys Lasten ja nuorten päivystys Muutos

Puhelumäärät 585 kpl (jäsenkunnat 642 < 57) Jäsenkunnat 3797 kpl + 3155 kpl

Lapsimäärät YLE lapsipotilaat jäsenkunta

907 hlö(1057 hlö > 150 hlö)

2153 hlö + 1102 hlö+ 367 hlö / kk

Henkilöstökulut YLE lapsipotilaat jäsenkunta / kaikki YLE lapsipotilaat93 % yhteispäivystys86 % lastenpäivystys

Lääkärit 31 250 €Hoitajat 41 189 €yht. 67 368 €64 € / lapsi

Lääkärit 50 000 €Hoitajat 65 000 €yht. 115 000 €46,10 € / lapsi

-17,90 € / lapsi

Henkilöstömitoitus / vrk 1,5 lääkäriä / vrk (10 % lapsipotilaat)7,5 hoitajaa / vrk (10 % lapsipotilaat)

2 lääkäriä / vrk (YLE + ESH)5 hoitajaa / vrk (2 YLE + 3 ESH)

JÄSENKUNNAN YLE LAPSIPOTILAAT KULUT

Henkilöstö 64 € / lapsiTutkimukset 24 € / lapsiYHT. 88 € / lapsi1057 x 88 € = 93 016 €

Henkilöstö 46,10 € / lapsiTutkimukset 15,90 € / lapsiYHT. 62 € / lapsi2153 x 62 € = 133 486 €

-26, 00 € / lapsi+40 470 € kokonaiskasvuvrt. 2153 x 88 € / lapsi = 189 464 €

Esimerkiksi vammaiset tai muuten toimintarajoitteiset lapset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, vähävaraisissa perheissä asuvat lapset, ulkomailla syntyneet lapset jne.

Haittaako päätös jonkun lapsiryhmän oikeuksien toteutumista?

Voidaanko negatiivisia vaikutuksia lieventää?

ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS:ERITYISLASTEN ASEMA

Erityislapsemme on joka kerta joutunut

kommentoinnin kohteeksi jonkun muun odottajan

toimesta. Erityislapsemme tarpeet on hoitajien ja

lääkärien toimesta ohitettu säännönmukaisesti ja usein

pilkanomaisesti.

Vanhempi, yhteispäivystys

Myös erityislapsille puhutaan ja selitetään tehtävät asiat kuin kaikille muille lapsille, samoin

vanhempia kohdellaan kuin kaikkia muita vanhempia.

Henkilökunta, lastenpäivystys

Kirjaa havainnot ja tee niiden perusteella kokonaisarvio. Hyötyjen ja haittojen punninnan perusteella laaditaan suositukset jatkovalmistelua ja päätöksentekoa varten. Suositukset voivat sisältää myös parannusehdotuksia tai vaihtoehtoisia esityksiä.

Vaikutukset ovat merkittävyydeltään erilaisia, voivat olla myös erilaisia eri kohderyhmille.

27.9.201928

ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS, NOSTOJA LAADULLISISTA VAIKUTUKSISTA (vanhempien kysely)

YHTEISPÄIVYSTYS LASTENPÄIVYSTYS

Puhelinneuvonta: Kokonaistilanne huomioitiin 32% Puhelinneuvonta: Kokonaistilanne huomioitiin81 %

Puhelinneuvonta: Ohjaus jatkosta oli riittävää 46% Puhelinneuvonta: Ohjaus jatkosta oli riittävää 82%

Odotustilat: Tiloissa huomioitu viihtyisyys hyvin 12% Odotustilat: Tiloissa huomioitu viihtyisyys hyvin 82%

Odotusaika: 0-30 min. 13% Odotusaika: 0-30 min. 75%

Kohtaaminen: Vanhempien asiantuntijuus huomioitiin kiitettävästi 8%

Kohtaaminen: Vanhempien asiantuntijuus huomioitiin kiitettävästi 59%

Kohtaaminen: Lapsi on tullut aidosti kuulluksi / huomioiduksi 32%

Kohtaaminen: Lapsi on tullut aidosti kuulluksi / huomioiduksi 32%

LAPSIBUDJETOINTI JOHTAMISEN VÄLINEENÄ

Suvi Helanen, muutosagentti, Pohjois-Pohjanmaa

26.9.2019 Pohjois-Karjalan LAPE-akatemia, Joensuu

LABU tukee yhteensovittavaa, vaikuttavaa johtamista

Mikä ihmeen LABU?

• Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa

= LAPSIBUDJETOINTI

Lapsibudjetointi (LABU)

• Maakunnan tai kunnan taloussuunnittelun/

talousarvion tarkastelemista

lapsenoikeusnäkökulmasta =

”lapsiystävällisyyden talousmittari”

• Osa (lapsi)vaikutusten ennakko- ja jälkikäteisarviointia: miten talousarvioissa jaetut resurssit vaikuttavat siihen käytännön toimintaan, jolla on vaikutuksia lapsiin ja nuoriin?

• Budjettianalyysi: kuinka paljon taloudellisia resursseja (€) lapsiin ja nuoriin kohdistuviin toimiin suunnataan? ”LAPSIMOMENTIT”

Kuntapäättäjien talousinformaation käytöstä

Tampereen yliopiston tutkimus (2019, Oulasvirta, Lasse – Sinervo, Lotta-Maria) kuntapäättäjien talousinformaation käytöstä:

”Kunnanvaltuutetut toivovat lisää tietoa palveluista, niiden laadusta ja vaikuttavuudesta.Niiden suhteesta talousinformaatioon on olemassa selvä tietokuilu.”

SH2019 5

Tarkoitus ja tavoite• Esityksen tarkoituksena on avata

konkreettisesti lapsibudjetointia maakunnan kuntien lapsi- ja perhepalveluissa ja esittää kuntiin pohdittavaksi vastauksia kysymyksiin:

• Mitä kaikkia lasten, nuorten ja perheiden yhteisiä ja yhdyspintapalveluita kunnassa eri hallinnonaloilla on? Mitkä niistä ovat ennaltaehkäiseviä, mitkä erityis- ja vaativia palveluita?

• Kuinka paljon taloudellisia resursseja lapsiin ja nuoriin kohdistuviin toimiin ja eri palveluihin kunnassa suunnataan?

• Miten talousarvioissa eri toimialueilla jaetut resurssit vaikuttavat käytännön toimintaan, jolla on vaikutuksia lapsiin ja nuoriin?

• Mitä näillä satsauksilla saadaan? Vastataanko satsauksilla perheiden tarpeisiin?

Tavoite

• Tavoitteena on esimerkkien kautta saada

yhä useampi kunta LABUn juonesta

kiinni, vahvistaa niissä yhteisen

asiakkuuden, yhteensovittavan

johtamisen ja resurssoinnin ymmärrystä

sekä innostaa pohtimaan panostusten

vaikuttavuutta

• Toiveena on saada maakunnan kuntia

innostumaan mahdollisesta LABU-

pilotista

Labun nykytilanteesta ja tarpeesta• Tällä hetkellä suurimmassa osassa kuntia

lapsibudjetoinnille ja lapsivaikutusten arvioinnille ei ole vakiintuneita käytänteitä.

• Tietovarannot ovat sekalaisia.

• Kuntien talous- ja tilinpäätöstiedot eivät ole vielä keskenään vertailukelpoisia, myös vyörytysten osalta on eroja.

-> Tietopohjan yhtenäistämiselle, tutkimukselle ja rohkeille kokeiluille sekä pilottien arvioinnille on suuri tarve.

• Taustalla Lapsen oikeuksien sopimus. UNISEF:n(2016) raportti toteaa, että kysyntä lapsilähtöiselle budjetille on kasvanut maailmanlaajuisesti.

Mitä labu on käytännössä?

• Selvitetään suoraan ja epäsuoraan lasten käyttämiin palveluihin kohdistuvat menot ja muodostetaan näistä koko väestösegmentin (0-18-vuotiaat) kattava kokonaisuus.

• Lisäksi tarkastellaan sitä, onko resursointi ollut johdonmukaista suhteessa asetettuihin lapsia ja nuoria koskeviin tavoitteisiin. Tavoitteita ja niiden toteutumista tulee arvioida sekä kansallisten linjausten että kunnan/maakunnan strategioiden näkökulmasta.

Kohti kokonaisoptimointia

• Labun myötä meille avautuu tieto• millaisiin palveluihin määrärahat kohdentuvat

• kuinka palvelujen kustannukset jakautuvat ehkäisevään, edistävään ja korjaavaan toimintaan eri palvelukokonaisuuksissa

• miten ne vaikuttavat eri kohderyhmiin

• miten palvelujärjestelmä toimii kokonaisuutena

-> saadaan vaikuttavuuden mittaamiselle perusta

• Kun resursseja tarkastellaan perinteisesti eri sektoreittain (esim. sivistystoimi,

sosiaali- ja terveystoimi) ilman tarkempaa tietoa siitä, miten palvelut ja niiden

kustannukset jakautuvat väestössä, johtaa se helposti hallinnonalojen väliseen

osaoptimointiin, jolloin yhden alan ratkaisut aiheuttavat kustannuksia toiselle ja

epätarkoituksenmukaisia vinoumia palvelutarjontaan

ASIAKKAAT

0-17 v. lapsia 98.400

Syntyneitä v.2016 4.700 Lapsiperheitä 44.700, joista

2.700 perhettä, joissa

3+ alle 7v lapsia

Perusopetus 500 milj € (50 %)

Asiakasanalyysimäärä, rakenne, asiakkuuden

syy, asiakkaan todellinen

tarve, mikä tuki ja palvelu ja

kuinka ne vastaa tarpeeseen

Resurssit,

osaaminen ja

tuki kohdennettava

asiakastarpeiden

mukaan

Varhaiskasvatus 240 milj € (24%)

Pohjois-Pohjanmaan LAPE-palvelut 2016 Toinen aste 100 milj € (10%)

LS, sijoitukset45 milj€ (4,5%)

Ehkäisevä sos.työ ja avohuolto

25 milj€ (2,5%)

Terveysneuvonta28 milj€(2,8%)

Lasten ja nuorten som.esh 31milj€

(3,1%)

Lasten ja nuorten psyk 20 milj€ (2 %)

Muu sote18milj€ (1,8%)

Resurssityhteensä1 mrd €

Sote 16 %

Koulu/Vaka84 %

YHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN/ LABU, esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaa

SH2019 11

Maakuntatasolta kuntatasolle…

Kuntalaisten hyvinvointi (sis. LABUn) kunnan toiminta- ja taloussuunnittelun vuosikellossa

Lasten, nuorten ja perheiden

hyvinvointinäkökulman huomiointi

talousseminaareissa ja talousarvion valmistelussa

MAAKUNNAN HYVINVOINTISOPIMUS

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointinäkökulman sisältävän

talousarvion ja -suunnitelman ja laajan hyvinvointikertomuksen

hyväksyntä

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden ja

hyvinvointitiedon koonti, tulkinta ja johtopäätökset

Lasten, nuorten ja perheiden

hyvinvointinäkökulma mukana kunnan tilinpäätöksessä,

arviointikertomuksessa ja talousarvion

suunnitteluohjeissaHyvinvointikertomus ->

Hyvinvointisuunnitelmat

hyvinvointikertomus.fi

LABU käytäntöön:Kunnissa työstettävä LABU-pilotti

1. Kootkaa kuntanne LAPE-ryhmässä/ johtoryhmässä/ palvelualueiden johtoryhmässä seuraavat tiedot:

• a) Nimetkää oman kunnan (kuntayhtymän) soten perhepalveluiden ja sivistystoimen lasten ja nuorten palvelut

• b) Tunnistakaa ja nimetkää sivistys- ja sotepalvelut, jotka ovat usein yhteydessä keskenään = lapsi- ja perhepalvelujen yhdyspinnat.

2. Em. palveluiden jaottelu ”vihreisiin, keltaisiin ja punaisiin palveluihin” ja niiden kustannuksiin

3. Budjettierittelya) em. palveluihin käytetyt eurot = edellisvuoden 2018 tilinpäätös

b) em. palveluihin varatut eurot kuluvan vuoden 2019 talousarviossa (toimialojen/ hallintokuntien käyttösuunnitelmissa)

c) em. palveluihin suunniteltu talousarvioraami ensi vuodelle 2020

4. Kunnan LAPE-palveluiden asiakasanalyysi (universaalit, tehostetut, vaativat palvelut – yhteinen asiakkuus):

- lasten ja nuorten ikärakenne (esim. 0-6v, 7-12v, 13-18v, 19-25v)

- lasten, nuorten ja lapsiperheiden määrä kunnassa/ sote- ja sivistyspalveluissa

- asiakkuuksien syyt/ perheiden tarpeet (kuvaus asiakasprofiilista)

-> Tämän myötä muodostuu kuva oman kunnan lapsi- ja perhepalveluiden yhteisestä talousarviopohjasta. Tämän pohjalta kunta voi jatkaa kohti omaa lapsibudjetoinnin mallia.

Lapsi- ja perhepalvelut

Soten lapsi- ja perhepalvelut

• Terveysneuvonta (neuvolat)

• Ennaltaehkäisevät palvelut (SHL:n mukainen ja muu perhetyö sekä taloudellinen tuki mukaan lukien)

• Suunhoito, alle 18-v

• Perheneuvola ja -kuntoutus

• Sosiaalityö

• Lastensuojelun avohuolto, lasten ja nuorisopsykiatrinen avohoito

• Kodin ulkopuolelle sijoitetut, perhehoito, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit

• Jälkihuolto

• Perheoikeudelliset palvelut, lastenvalvoja

Sivistystoimen lasten ja nuorten palvelut

• Varhaiskasvatus

• Perusopetus, lisäopetus, kv-koulu, valmistava opetus

• 2. asteen opetus

• Nuorisotyö ja nuorten ohjauspalvelut (työllisyyspalvelut)

• Kulttuurilaitokset

• Liikuntapalvelut, -ohjaus ja –neuvonta

• Nuorten työpajat ja ohjauspalvelut

• Etsivä nuorisotyö

• Järjestöjen ja seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö, -avustukset

SH2019 14

Yhdyspinnat ja palveluohjaus

Yhdyspinnat ja palveluohjaus

Matalan kynnyksen palvelut, erityistason palvelut ja vaativan tason palvelut

VIHREÄ

Ennaltaehkäisevä,hyvinvoinnin edistämistoiminta, varhaisen tuen toiminta ja palvelut, neuvonta ja ohjaus, matalan kynnyksen palvelut

KELTAINEN

Lapsi, nuori tai perhe tarvitsee tilapäistä tukea tai palvelua, perustason palvelut, monialaista yhteistyötä ja konsultaatiota

PUNAINEN

Raskaat, korjaavat palvelut.Lapsi, nuori tai perhe tarvitsee jatkuvaa/ ympärivuorokautista palvelua, hoitoa, kuntoutusta, terapiaa

€ €€ €€€

Oulun kaupungin lapsibudjetointi -malli

Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas

SH2019 16

Lapsibudjetoinnilla vaikuttavuutta

• Tehokas ja tarkoituksenmukainen toiminnan ohjaus - yhteinen strategia, elämänkaari, alueellinen viitekehys ja hyvinvointialueet, roolit

• Toiminnan/palveluiden vaikuttavuus -painopisteenä ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, Sis. sähköiset palvelut, verkostoyhteistyö ja monituottajamalli

• Lapsi tai nuori kohtaa vain yhden palvelukokonaisuuden ilman hallinnollisia rajoja –elämäntilanne/perheen tilanne kokonaisuutena

Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas

Hyve vihreä

3 %

Hyve keltainen

6 %

Hyve punainen7 %

Esh keltainen3 %

Esh punainen4 %

Siku vihreä70 %

Siku keltainen7 %

Siku punainen

0,2 %

Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016

Toimintamenot yhteensä 481,2 M€10 669 €/alle 18-vuotias 21.9.2017 Sanna Suistio

Väestötason seuranta

ja lapsibudjetointi

Toiminnalliset tavoitteet ja tavoitteet prosentti-muutoksille

Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas

LABUn hyödyt- mikä paranee?• Talouden tunnusluvut tutummaksi;

kolmiportaisuus, ”kolmen korin” palveluiden ja kustannusten tarkastelu, kokonaisoptimointi

• Kustannustietoisuus, läpinäkyvyys

• Tiedolla johtaminen, seuranta, arviointi

• Vaikuttavuus ja ennakoitavuus pitkällä aikavälillä paranee

• Taloudelliset perustelut tulevat esiin, kustannusten kasvun hillintään päästään käsiksi

• Perhekeskeisyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsiystävällisyys

• Palveluiden ja kustannusten painopiste siirtyy aikaisempaan, varhaisempaan vaiheeseen ja aikaisempaan tukeen korjaavista palveluista

• Henkilöstö- ja muiden resurssien käyttö uudella tavalla ja painotuksilla mahdollistuu

VNK/ TEAS-selvitys tukena• Osana tutkimusta selvitetään

lapsibudjetointia useammasta näkökulmasta sekä kartoitetaan toimintamalleja, eurojen jakautumista että tuloksellisuutta, huomioiden:

• Valtion budjetti

• Kuntien ja kuntayhtymän talous- ja tilinpäätöstiedot

• Strategiat ja hyvinvointisuunnitelmat

• JHS-luokittelu, sote-tietopaketti

• Indikaattoreiden koontitieto

24.9.2019 Alatunnisteteksti 21

VNK:n TEAS -hankkeessa on kahdenlaisia pilottikuntia –toisten olemassa olevista malleista kootaan kokemuspohja; toisten kanssa luodaan ja pilotoidaan mallia;

Pilotit

Ei valmista mallia (luodaan ja pilotoidaan):

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (sote), Raahen kaupunki

(sivistys)

Ikaalinen

Kemi

Oma malli (”kokemusasiantuntijakunnat”)

Oulu

Hämeenlinna

Heinola

Uusien

pilotti-

alueiden

tehtävät

Osallistua nykytilannetta selvittävään haastatteluun

Kommentoida mallia lapsibudjetoinnin työvälineestä

Tutustua analyysin lopputulokseen ja selvittää sen hyödynnettävyyttä

omassa kunnassaan

Hyödyt

pilottiin

osallis-

tuville

uusille

toimijoille

Panostukset lasten ja nuorten palveluihin saadaan kunnassa näkyviksi

Tuotetaan piloteille validoitu mittaristo lasten ja nuorten palveluiden

seurantaan

Analyysi panostuksista ja mittareista hyödynnettäväksi

päätöksenteossa

Vertailutietoa muista kunnista

Malli lapsibudjetoinnin toteuttamiseen jatkossa

Kunta saa näkyvyyttä Lape-kentässä – (esim. loppuraportti,

tietokayttoon.fi)

Tilinpäätösaineistot 2015-2018

Tuotos

Vähimmäistason

lapsibudjetoinnin työvälineet

Työvälineillä lapsiin

kohdistuvien julkisten

määrärahojen tarkastelu

onnistuu yhteismitallisesti

Tilinpäätös-aineiston sisältö:• Käyttötalouden toteutuma (€):

• Kustannuspaikat, tilit (sisäiset ja ulkoiset) ja niiden toteutumat

• Palvelukohdistukset ja jakosäännöt => palveluluokitellut raportit

• Suoriteaineistot (aggregoidut lkm:thoitopäivistä, käynneistä, asiakkaista, oppilasmääristä, tuntiresursseista ym.)

• Kuntamaiseman valmiit tilinpäätösanalyysit (kuntavertailuraportit) hankkeessa mukana oleville kunnille

Lisätietoja:

Virve Jokiranta Senior Managervirve.jokiranta@nhg.fiNordic Healthcare Group

Suvi HelanenLAPE-muutosagenttiPohjois-Pohjanmaan liittosuvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi

#lapeakatemia #tulevaisuudentahdissa

MITÄ HYVÄÄ 14.5. PÄIVÄSSÄ? (Valtakunnallinen kysely Pohjois-Karjalan LAPE-akatemiasta 14.5.19)

”ESITYSTENTAUSTAKESKUSTELUT,

NÄKEMYSTENVAIHTO”

“KOMMENTTI-

PUHEENVUOROT, JOTKATOIVAT PAIKALLISTA

NÄKÖKULMAAN JUURISAATUUN TIETOON.”

”VAPAA TUNNELMA JA INNOSTAVAT

KOHTAAMISET.”

”ORGANISAATIOIDEN VÄLINEN

VUOROPUHELU, AJATUSTEN VAIHTO JA YHTEISEN

PÄÄMÄÄRÄN KIRKASTUMINEN

”Arviointi asteikolla 1=erittäin huono - 10=erittäin hyvä,9 = 57,89 %, 8 = 31,58 , 6 = 10,53 %

n=19

LAPE-AKATEMIAN RYHMÄTÖISTÄ 14.5. NOUSSEET TOIVEET 26.9. PÄIVÄÄN

•Yhdyspintajohtamisen välineet

•Kokonaisuuksien johtaminen

• Lapsibudjetointi

TOIVEITA YTA 14.11.19

• ”Toivoisin esimerkkejä onnistuneista sisote-yhteistyörakenteista tai konkreettisista uudistuksista saadaksemme osallistujillemme innostavia malleja tiedoksi ja kannustukseksi.”

• ”Sivistyksen, Soten, seurakunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö. Miten muualla, hyvät käytännöt jakoon.”