Johanna Faraj palkittiin InnoLa-kilpailussa · 2015. 6. 24. · palvelumuotoilu yhteistyö Tukea ... Johtaja oli iso tappi, ei häntä kuka tahansa toimistotyttö tavannut. Ovella

Rikkaita muistoja vuosikymmenten varreltaHYVIS tekee hyvääPerehdytys on pääasiaKaupunki kannustaa savuttomuuteenUudet työviestinnän välineet tulevat – oletko valmis?

Vantaan kaupungin henkilöstölehti | 2 | 2014

Luupin allapalvelumuotoiluyhteistyö

Tukea liikunta-

harrastukseen – hakemukset

elokuun loppuun mennessä

Teemana kehittyminen ja innovatiivisuus, Vantaa kaupunkina 40 vuotta

Johanna Faraj palkittiin

InnoLa-kilpailussa

Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

näkökulma

2Vantaan kaupungin henkilöstölehti 2 | 2014

Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

näkökulmaAvokonttoreista monitoimitiloihin – 40 vuotta kaupungin toimistoissa ...................... 3

luupin allaRikkaita muistoja – nuoresta iästä huolimatta ............................................................................... 4Uusi sote-malli muuttaa kuntien roolia .............................................................................................. 6HYVIS tekee hyvää ........................................................................................................................................... 7InnoLa-laatupalkinnot jaettiin .................................................................................................................. 8Älä piilota ideaasi vakan alle ....................................................................................................................10Työ täyttyy arkipäivän ihmeistä .............................................................................................................10

tapetillaPerehdytys on pääasia ................................................................................................................................11Turvallisuustyö halutaan osaksi arkea ...............................................................................................12Uudet työviestinnän välineet tulevat, oletko valmis?..............................................................12Kuntarajat ylittävää työtoveruutta .......................................................................................................13Tulkkaamassa tietoa Suomesta .............................................................................................................14Infopankki neuvoo kaupungin palveluista kahdellatoista kielellä .................................15Chatista uutta virtaa neuvontapalveluihin .....................................................................................16IMS on prosessien kuvaamisen käytössä .........................................................................................16Miten tämän voisi tehdä toisin? ............................................................................................................17Vartalo on ihmisen instrumentti ...........................................................................................................18Riskillä lomalle ..................................................................................................................................................19Miltä kunnon nauru tuntuu? ...................................................................................................................19Helpompi hengittää .....................................................................................................................................20Vantaan kaupunki kannustaa savuttomuuteen ..........................................................................21Ilmianna upea porukka Hyvä työyhteisö -kilpailuun ...............................................................21Virka- ja työehtosopimusten palkantarkistuksia 1. heinäkuuta .........................................22Lämmin vastaanotto ....................................................................................................................................23HankintaSampo tahkoamaan ................................................................................................................24Vaikuttamisen kaksi puolta.......................................................................................................................24Hellitä, hengitä ja havahdu ......................................................................................................................25Asukastilaisuudet Outlook-kalenteriin ..............................................................................................25Asiakas Seuren toiminnan keskiössä ..................................................................................................31

uppsnappat i fartenDu svenskatalande kollega, kom med i Svenska gruppen! .................................................26

henkilökohtaistaHammashoitaja Marja Hukkanen.........................................................................................................27

virkistysKävely – kesän laji ..........................................................................................................................................28 Kulttuuria kaikille ............................................................................................................................................29Tukea liikuntaharrastukseen ....................................................................................................................30Shindo toi rentoutta ja virtaa ..................................................................................................................30

Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintäOsoite Asematie 7, 01300 VantaaSähköposti [email protected]äätoimittaja Päivi H. Rainio, puh. 22212Toimitus Tuula PanulaUlkoasu ja taitto Anitta MäkinenKannen kuva Sakari ManninenKannen kuvassa Johanna FarajPainopaikka Spin Press EEPaperi Highspeed Matt, 90 g/m2

Toimitusneuvosto Inka Akkanen Anna Groth Jorma Häkkinen Terhi Karhuniemi Hannele Karlin Pirjo Kivistö Anitta Mäkinen Tuula Panula Päivi Rainio Vivikka Richt Vappu Vienamo

Rikkaita muistoja vuosikymmenten varrelta

Lämmin vastaanotto ja hyvä perehdytys

sisältö

4

23

Du svenskatalande kollega, kom med i Svenska gruppen!

26

Avokonttoreista monitoimitiloihin –

40 vuotta kaupungin toimistoissa

Kauppalantalo valmistui vuonna 1974, eli samana vuonna kun Vantaasta tuli kaupunki. Kauppalantalo on Kielotie 13 virastotalo, johon nuorena likkana tulin ensimmäiseen Vantaan työpaikkaani.

Talo oli värikäs; kirkasta oranssia, tummaa vihreää ja syvää sinistä verhoissa, kalusteissa ja seinissä. Pitkiä käytäviä peitti vihreä kokolattiamatto, kuin ruohokenttä. Mieleni teki heittää kärrynpyörää. Jätin heittämättä, kun en osannut.

Riemu uudesta työstä oli suuri ja äiti oli ylpeä, kun tyttö on kunnan arvostetussa työssä. Työtä kuitenkin tehtiin aika lailla eri tahtiin kuin mihin äitini sukupolvi oli tottunut tai miten sitä tehdään tänä päivänä. Suurissa avokonttoreissa huhuiltiin ruokatarjouksista, suunniteltiin iltamenoja ja edessä olevaa elämää. Yksityisyyden suojasta viis veisattiin, kun luottamus työyhteisössä oli vahva.

Silloin työhuoneissa sauhuteltiin surutta. Vähintään puolet minunkin työyhteisöni ihmisistä tupakoi. Muoviset tuhkakupitkin olivat keltaisia, punaisia tai oransseja. Sosiaalinen toiminta oli vilkasta, perinteisten juhlan aiheiden lisäksi kehiteltiin uusia innovaatioita. Tilinpäätös- ja pikkujoulujuhlien lisäksi vietettiin laskiaista tai sambakarnevaaleja ja käytiin toistemme häissä.

Johtaja oli iso tappi, ei häntä kuka tahansa toimistotyttö tavannut. Ovella oli liikennevalot ja eteisessä varmentajana portinvartija-sihteeri. Minulla ei hierarkian kunnioitus ollut vielä kovin kehittynyt, ja tuppaannuin ensipäivinäni johtajan huoneeseen kysymään, kuka hän on, mitä tekee. Vuosia myöhemmin, virkakäyttäytymisen hieman höllennyttyä, tämä johtaja muisteli naureskellen piipahdustani.

Nyt olen matkannut kauppalantalosta muutaman mutkan kautta kaupungintalolle. En vieläkään osaa tehdä kärrynpyörää, mutta en enää tupakoi. Työpaikoilla järjestetään edelleen pikkujouluja ja innovoidaan uusia tapoja vahvistaa työyhteisöä – ehkä hieman terveellisemmin kuin muinoin. Pomon huoneeseen voi pöllähtää milloin vain. Avokonttoritkin ovat tulleet takaisin. Suunnitteletteko siellä elämää?

Tämä Vautsi kertoo tarinoita työstä kuluneen 40 vuoden ajalta, erilaisia kehittymisen ja kehittämisen vaiheita.

Päivi Rainioviestintäpäällikkö

Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti 54 Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti

luupin alla luupin alla

Neljä Vantaan kaupungin työntekijää muistelee kaupun-gin kehittymistä ja oman työuran käännehetkiä eri vuo-sikymmenillä. Tarinat kertovat siitä, miten työnteko kau-pungilla on neljässä vuosikymmenessä muuttunut ja

päätöksenteko sekä vastuu palvelun toteuttamisesta madaltunut.

Naisten päänavaus miesvaltaiselle alalle

1960–1970-lukujen vaihteessa riitti töitä. Kaavoitussihteeri Elise Savolainen haettiin kosmetologilta töihin Vantaan kaupungille vuonna 1969, tai silloiseen Helsingin maalaiskuntaan.

”Kaavoitusosaston toimistoon haettiin toimistoapulaista, ja kirjoitin hakemuksen tehtävään. Luulin, ettei minua ollut valittu. Menin harjoittelemaan kosmetologin työtä. Kesken harjoittelu-päivän minut haettiin työhaastatteluun. Sain paikan, josta työ-urani maankäytön toimialalla on jatkunut tähän päivään saakka.

Aloitin tyhjästä ja opettelin kaa-va-asioiden valmistelun työvaiheet. Työskentelin ensimmäistä päivää kaavoitussihteerinä asiakaspalvelus-sa ja puhelin soi. En osannut vastata yhteenkään kysymykseen, vaan ko-keneempi kollegani avusti jokaisessa vastauksessa.

1970-luvulla oltiin varovaisia ja tarkkoja keskeneräisistä asioista. Kun joku rakentaja tuli kysymään tonttia

Koulujen itsenäisen ajattelun alku

Tikkurilan ruotsinkielisen koulun johtaja Dorrit Jaakkola on nähnyt työuransa aikana ruotsinkielisen perusopetuksen kehityksen Van-taalla.

”Kansakoulut muuttuivat 1970-luvun lopulla peruskouluik-si, Vantaalla tarkalleen ottaen vuo-den 1977 syksyllä. Rakennemuutos vaikutti merkittävästi siihen, millai-set valtuudet koululla itsellään oli opetuksen järjestämiseen. Siihen asti elimme auktoriteettiyhteis-

kunnassa. Koulun budjetti oli määritelty niin tar-kasti, että tietty osa rahasta oli tarkoitettu käy-tettäväksi vaikkapa vain opetusvälineitä varten.

Peruskoulujärjestelmään siirtyminen toi mukanaan oppilashuollon käsitteen ja koulun ja kodin välisen yhteistyön. Oppilaiden vanhem-mat tulivat mukaan johtokuntaan. Jo 1980-lu-vulla alettiin pitää vanhempainvartteja. Se oli alussa vähän huvittavaakin: niitä järjestettiin, mutta opettajana en aina ihan tiennyt, mistä asioista tapaamisessa oli tarkoitus puhua.

Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät pulmatilanteet piti vielä peruskoulumaailman

alkutaipaleella ratkaista hyvin itsenäisesti. Ei ollut moniammatil-lisia foorumeita, joissa asioita olisi käsitelty. Koulu oli 1980-luvun puoliväliin saakka hyvin erilainen auktoriteetti kuin tänä päivänä. Opettaja määräsi sen, jos oppilaan piti jäädä luokalle.

Aloitin oman työurani Kyrkoby skolassa vuonna 1973. Siirryin Dickursby skolaan vuonna 1991, ja siihen mennessä opettajan työ oli jo kehittynyt kovasti. 1990-luvulla opetussuunnitelman laatimiseen osallistuivat ensimmäistä kertaa kaikki opettajat. Nyt joissain asioissa on palattu taaksepäin. Eri koulujen henkilökunta muodostaa johtoryhmiä, jotka käsittelevät asioita ja tekevät pää-töksiä. Ihan kaikkien ei tarvitse osallistua kaikkeen.”

Vauhtia laskutuksen sähköistymisestä

Palvelusihteeri Eila Haapala on työskennellyt neljänkymmenen vuoden aikana tehtävissä, joiden keskiössä on ollut uuden tieto-tekniikan hyödyntäminen.

”Olin töissä henkilöstöasiainhoitajana sosiaalitoimessa 1970-luvun lopulla, kun tietotekniikan hyödyntäminen alkoi. Henkilötietojärjestelmäksi tuli Hijat, ja sain alkuun siihen kat-seluoikeudet. Lähetin palkanlaskentaan työntekijöiden loma-anomusten tiedot, jotka siellä syötettiin järjestelmään.

Tietotekniikka oli kiehtovaa. Ajatella, että näin omalta päät-teeltäni tiedot, joita aiemmin jouduin pyytämään palkanlasken-

nasta! Asioiden käsittely nopeutui huimasti.

Kun sitten siirryin 1990-luvulla maankäytön toimialalle ostolaskujen käsittelyyn, työ pyöri jo pitkälti tietotekniikan va-rassa. Käytössä oli Rain-

dance ostolaskujen käsittelyohjelma. Silloin tosin käsiteltiin vielä paperisena saapuneita laskuja.

Vuonna 2005 perustettiin myös kaupungin talouspalvelukes-kus. Siirryin silloin myyntilaskujen käsittelyyn. SAP-järjestelmän käyttöönoton myötä käytännöt yhtenäistyivät. Voisi sanoa, että varsinaisesta laskutustietojen tallentamisesta työni onkin muut-tunut tietojen oikeellisuuden valvomiseksi. Asioita ratkotaan aiempaa enemmän yhdessä tiiminä ja pystymme tuuraamaan toinen toistamme.”

Työn uudelleenorganisointi pyrki tehokkuuteenSari Vantos on työskennellyt 15 vuotta lähi-

hoitajana Vantaan kaupungilla, josta suurimman osan kotihoi-don yötyössä. Perustehtävä on säilynyt, mutta työn organisointi

muuttunut.”Kierrän yökierroksella asiakkai-

den kotona auttamassa heitä katet-roinnissa, iltalääkkeiden otossa ja muussa nukkumaan pääsyssä. Yön sy-vimpinä tunteina lähinnä huolehdin, että asiakkaalla on kaikki kunnossa, annan tarvittaessa särkylääkettä tai tarkistan verensokerin.

Asiakkaiden tilapäiset hoito-jaksot ovat yleistyneet, ja asiakkaa-na tuntuu olevan yhä enemmän ai-

kuisiässä olevia henkilöitä, ei vain ikääntyneitä. Ehkä muutos johtuu siitä, että nykyisin kotihoidossa on monia sellaisiakin asi-akkaita, jotka hoidettiin ennen sairaalassa. Teemme kontrolli-käyntejä koteihin, joissa asiakas on juuri kotiutunut sairaalasta tai käymme asiakkaalla, joka tarvitsee tilapäisesti verensokerin säännöllistä mittaamista. Autamme nykyisin palvelutalojen toi-mintaa. Voin mennä tarkistamaan yön sujumista palvelutaloon, jossa ei ole yöhoitajaa, mutta tarve tarkistaa yksittäisen rauhat-toman asukkaan vointi.

Vuonna 2009 Vantaan yöhoito yhdistettiin yhdeksi yksiköksi ja yökierroksia karsittiin. Nyt meitä on vain neljä yötyöntekijää te-hostetussa kotihoidossa. Yhteistyö kollegoiden kesken on paran-tunut. Vuorojen vaihtuessa tapaamme kollegani kanssa, joka on tehnyt töitä sillä aikaa kun olen ollut vapaalla. Saan tiedon, mitä viikon aikana kierroksella ja asiakkaiden parissa on tapahtunut.”

● Teksti Inka AkkanenKuvat Inka Akkanen ja kaupunginmuseon arkisto

koskevia tietoja, emme voineet näyttää suunniteltua aluetta kos-kevia kaavaluonnoksia ennen kuin ne olivat olleet lautakunnan käsittelyssä. Sellaisessa tilanteessa siirryin asiakaspalvelutilasta takahuoneeseen, ja tarkistin tiedot kaavasuunnitelmasta. Pohdin sitten, miten asettelisin sanani asiakkaalle.

Meillä oli myös tarkkaan säädetty työvaatetus, naiset eivät saaneet pukeutua housuihin. Muuten olimme kyllä edelläkävijöi-tä. Asiakaspalveluun tulevat yllättyivät, kun heitä palvelikin tiskin takana kaksi naista, ei miestä.”

Vantaan virkamiehiä tutustumassa atk-laitteisiin.

Koulukyyti tuo lapsia Jokirannan kouluun 1970-luvulla.

Rikkaita

vuosikymmenten varreltamuistoja

1970-luku

1980-luku

2000-luku

1990-luku

Oppilaat opiskelemassa saksan kieltä kielistudiossa.



teen ja varmasti tuo mukanaan myös uu-sia mahdollisuuksia.

Salmisen mukaan moni asia on vie-lä ratkaisussa auki, ja vaikutuksia kuntien toimintaan voidaan arvioida tarkemmin vasta siinä vaiheessa, kun lakiesitys tulee kuntiin lausuntokierroksille.

Tässä vaiheessa kaikki, mitä sote-ratkaisus-ta on kirjoitettu, löytyy valtioneuvoston tiedotteesta. Eli tässä vaiheessa tiedetään muun muassa:

• Kaikki sote-palvelut on tarkoitus järjestää viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden poh-jalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin.

• Uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueet muodostavat sote-palveluihin yksiportaisen ja selkeän hallinnon. Uusien järjestämisvastuus-sa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Uudistusta viedään eteenpäin jo käynnistyneen rahoitus-selvityksen kanssa kuitenkin omana kokonaisuutena. Alueellisen tasa-arvon ja taloudellisen tehokkuuden

lisää perhepalveluiden erityisasiantuntija Tiina Turkia.

Yhteistyö eri toimialojen, järjestöjen ja seurakuntien kesken on synnyttänyt uusia yhteistyökontakteja, kohtaamisia ja oivalluksia, joiden ansiosta yhteistyöpro-sessit ovat kehittyneet.

– HYVIKSESSÄ toteutuu hyvällä ta-valla innovatiivinen ja uutta luova työote, jossa hyviä tekoja suunnitellaan aidosti lapsen ja nuoren arjen näkökulmasta, eikä organisaation yhden toimialan tai

HYVIS tekee hyvää

Vantaan lasten ja nuorten hyvin-vointisuunnitelma HYVIS hyväk-syttiin kaupunginvaltuustossa viime elokuussa. HYVIKSEN kes-

kiössä on vantaalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi. HYVIS on kaupunkitasoinen ohjelma, jonka käytännön toteuttamiseen on sitoutunut laaja joukko toimijoita kau-pungin kaikilta toimialoilta. Lisäksi toimin-nassa on mukana järjestöjä, seurakuntia sekä tietenkin vantaalaisia lapsia ja nuoria.

HYVIS on verkostotyötäHYVIS-työ on organisaatiorajat ylittävää verkostotyötä, jota tehdään niin johtoryh-missä kuin yhdessä asiakastyötä tekevien kanssa. Perhepalveluiden psykososiaalis-ten palveluiden palvelupäällikkö Anna Cantell-Forsbom kehuu verkostotyön juohevuutta.

– Yhteistyö on sujunut loistavasti, kii-tos hyvin verkottuneen ja vuorovaikutus-taitoisen HYVIS-työryhmän valmistelutyön sekä vantaalaisen epämuodollisen, epä-byrokraattisen ja verkottuneen toiminta-kulttuurin.

– Myös järjestöt ovat osallistuneet ak-tiivisesti ja vuoropuhe on ollut antoisaa,

tulosalueen näkökulmasta, toteaa lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori Tia Ristimäki.

HYVIS-seminaarissa 10.4. puhuttivat positiivinen vuorovaikutus ja kiusaamisen ennaltaehkäisyJärjestyksessä toisen HYVIS-seminaarin aihe oli positiivinen vuorovaikutus sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja puuttu-misen hyvät käytännöt.

Eräs seminaarissa esitelty toiminta-malli oli nuorisopalveluiden yläkoulu-ikäisille nuorille suunnattu Mun elämä -kurssi. Kurssi on pienryhmätoiminnan ja voimaannuttamisen malli, jonka avulla vahvistetaan nuoren tietoja, taitoja ja ky-kyjä vaikuttaa omaan elämäänsä.

– Kurssilla ryhmän jäsenet vaikuttavat itse kurssisisältöön. Asioita käydään läpi vuorovaikutteisesti, nuorten ymmärtämäl-lä tavalla, kertoo kurssin vetäjä Susanna Salmela.

Toinen esimerkki hyvästä käytännöstä on Verso eli vertaissovittelu. Jokiniemen koulussa on nelisen vuotta ollut käytös-sä vertaissovittelu, jossa oppilassovitteli-jat selvittävät "oppilaan kokoisia" riitoja. Kiusaaminen ja riitely ovat vähentyneet, koska riitoihin tartutaan jo varhaisessa vaiheessa, eikä isompia konflikteja pääse syntymään.

– Oppilaat tietävät, että riidat selvi-tetään. Se lisää oppilaiden osallistamista sekä antaa sovittelijoille ja soviteltaville sovittelutaitoja, kertoo Jokiniemen koulun opettaja Karita Kämäri.

Lisätietoja: Tia Ristimäki, Lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori

Seminaarin materiaalit: vantaa.fi > Lapsiperheille > Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma > HYVIS-seminaari 10.4.2014

● Teksti ja kuva Jenni Mäenpää

Seminaarin yleisö keskittyi Sophie Mannerheimin koulun entisen rehtorin Sirpa Lautjärven asiantuntijapuheenvuoroon positiivisen vuorovaikutuksen merkityksestä.

varmistamiseksi kansallista ohjausta samalla vahvistetaan.

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjes-tämisvastuu olisi jatkossa viidellä alu-eella. Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten ko-tipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä.

Kyse on isosta uudistuksesta, joka vaatii yhteistä jatkovalmistelua. Uudistus val-mistellaan pääosin virkatyönä, asiantun-tijoiden apuun tukeutuen. Lisäksi uudis-tukselle on asetettu parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa on mukana kaikkien puolueiden edustus. Tavoitteena on saada esitys valmiiksi toukokuun loppuun men-nessä ja lähettää se lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee syksyllä.

Valmistautuminen uudistukseen aloitetaan viipymättä. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017.

● Teksti Vappu VienamoKuva Sakari Manninen

Uusi sote-malli Suomessa ollaan toteuttamassa pe-

rusteellista sosiaali- ja terveyspal-velu-uudistusta, jonka tavoitteena on turvata suomalaisten keskeiset

hyvinvointipalvelut tuleviksi vuosikymme-niksi. Sote-uudistus tuo muutoksia kaikki-en kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien rooli on näillä näkymin muuttu-massa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjes-täjästä ja tilaajasta palvelujen tuottajaksi vuoden 2017 alusta.

– Hallituspuolueiden ja opposition yhdessä tekemä ratkaisu on mielestäni suurin hyvinvointiyhteiskunnan palve-lujärjestelmän parannus sitten kansan-terveyslain, arvioi kaupunginjohtaja Kari Nenonen.

– Jos halutaan puhua täydellisestä so-siaali- ja terveydenhuollon integraatiosta, vaihtoehtoja ei ole muita kuin tämä nyt päätetty.

Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen näkee, että uudistus on osoitus suomalaisesta poliittisesta yksimielisyy-destä tiukassa paikassa.

– Kyse on mittavasta uudistuksesta, joka vaikuttaa koko kuntarakenteeseen ja kunnan sisäiseen päätöksentekoon. Uudistus tulee nähdä pitkälle tulevaisuu-

muuttaa kuntien roolia



Yksikkösarjan voitti Simonkylän vanhustenkeskuksen osasto 2:n ja nuorisopajojen yhteistyö ”Nuoret vanhusten hoitoympäristön kehittäjinä”. Nuoret ovat mm. innovoineet ja

toteuttaneet vanhuksille mielekkäämpää ja kodikkaampaa ympäristöä vanhainkotiin.

Kuntaliitto myönsi erityisen kunniamaininnan Vantaan uudelle lasten ja nuorten HYVIS-hyvinvointisuunnitelmalle. Siihen voi tutustua osoitteessa www.vantaanhyvis.fi

Kunniamaininta lyhytaikaishoidon uuden toimintamallin kehittämisestä myönnettiin hoiva-asumisen palvelut, Myyrinkoti 3. krs ja Simonkylän hoivakoti 1 -tiimille. Uusi

toimintamalli on mahdollistanut paikkojen tehokkaamman käytön ja nopean reagoinnin tyhjiin paikkoihin ja sillä on selkeä tuottavuushyöty.

Arviointiraatiin kuuluivat Kuntaliitosta kehittämisjohtaja Kaija Majoinen, valtiovarainministeriöstä kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen ja neuvotteleva virkamies Johanna

Nurmi, Espoon kaupungilta kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, Järvenpään kaupungista palvelupäällikkö Iiris Vainio, Turun kaupungilta laatupäällikkö Elisa Vuorinen, sekä Vantaan kaupungilta kehittämispäällikkö Manna Torvinen ja laatukoordinaattori Eija Säilä (kuvassa).

InnoLa-laatupalkinnot jaettiin

11

5 7

3

4

6 9

8

10

8

9

10

11

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen jakoi ensimmäiset InnoLa-laatupalkinnot.

Yksilösarjan kunniamaininnan sai paikkatietokoordinaattori Sami Rapo ”Opasta vieraat perille” -ideallaan. Ajatuksena on hyödyntää entistä paremmin Vantaan kaupungissa käytössä

olevaa paikkatietojärjestelmää. Karttaan voi lisätä itse piirroskohteita ja luoda ”linkin” valmiiseen näkymään.

Tiimisarjan voittajaksi valittiin ”Leppäkorven koulun suun terveystapahtuma”. Leppäkorven koulun ja Leppäkorven hammashoitolan kehittämässä mallissa tarjotaan oppilaalle

uusia tapoja oppia ja oivaltaa ja lisätään eri-ikäisten oppilaiden välistä yhteistyötä.

Yksikkösarjan kunniamaininnan sai Pointin kirjaston kehittämä ”Hälyssä hiljainen huone”. Lainattavat kuulosuojaimet luovat hetkessä ”hiljaisen huoneen”

keskittymistä vaativaa työskentelyä varten.

Yksilösarjan voittajaksi valittiin hoiva-asumisen palveluissa työskentelevän Johanna Farajin kehittämä ”Touhutapletti”. Virikematto muistisairaille tuottaa

mielihyvää, rauhoittaa, hillitsee kiihtymystä ja helpottaa ikävystymistä tarjoamalla käsille tekemistä.

1

2

3

4 5

6 7

Kaupungin ensimmäinen laatupalkintokilpailu InnoLa huipentui palkintojen jakoon tiistaina 8.4.2014. Hen-kilöstölle järjestetyn sisäisen kilpailun tavoitteena oli

edistää tuottavuutta ja innovatiivista palvelujen kehittämis-tä kuntalaisten hyväksi.

Innola-kisassa palkittiin henkilöstön yksilöinä, tiimeinä ja yksikköinä ideoimia tuottavuutta ja palvelujen kehittämistä edistäviä innovaatioita.

Kilpailuun tuli yhteensä 75 erilaista ehdotusta. Palkittavat valittiin käyttäen arviointikriteereinä uutuusarvoa, hyödyn-

1

2

nettävyyttä, asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuuden kasvua / talous-vaikutuksia. Palkintoja ja kunnia-mainintoja jaettiin kolmessa sar-jassa: yksikkösarjassa, tiimisarjassa ja yksilösarjassa. Kilpailu järjeste-tään uudelleen kahden vuoden kuluttua.

● Teksti Tuula Panula ja Päivi RainioKuvat Sakari Manninen


tapetilla

10 Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti

luupin alla

Onnistunut työkokeilu on antoisa kokemus niin kokeilijan ottaneelle työyhteisölle kuin työkokeilijalle itselleenkin. Paras lopputulos syntyy, kun paikka vastaa kokeilijan kiinnostuksenkohteita, tulijan motivaatio on kohdillaan ja perehdytys suoritetaan huolellisesti.

– Olin työttömänä ollessani miettinyt, että hoi-va-ala kiinnostaisi minua. Kun juttelimme Petra-hankkeen palveluohjaajan kanssa, aika nopeas-ti tultiin siihen tulokseen, että työkokeilu voisi olla minulle hyvä vaihtoehto, kertoo Lehdokin päiväkodissa työkokeilussa ollut Mia Saarinen.

Työkokeilussa hommat opetellaan käytän-nön kautta. Saarisella itsellään ei ollut kokemus-ta alan töistä tai pienten lasten kanssa olemi-sesta, mikä entisestään korosti hyvin hoidetun perehdytyksen merkitystä.

– On hyvä määritellä selvästi se, kuka on vastuussa työkokeilijasta. Tärkeää on myös se, että ohjaaja on itse motivoitunut, pohtii Kati Åsted Lehdokin päiväkodista onnistuneen pe-rehdytyksen osasia.

– Oma perehdytykseni sujui tosi hyvin ja ilmapiiri oli avoin. Sain aina kysyä, jos jokin asia askarrutti, täydentää Saarinen.

Kun kokeilija pääsee osaksi työyhteisöä, kuvitelmat kohtaavat todellisuuden. Sen ansi-osta työkokeilijat voivat omien kokemustensa perusteella tehdä päätöksen siitä, haluavatko jatkaa alalla.

– Koko kokemus oli mieleenpainuva ja ihana, koska tunsin olevani osa henkilöstöä. Kokeilu päättyi viime vuoden lopussa, ja heti tammikuun alussa aloitin lähihoitajaopinnot Stadin aikuisopistossa. Haluan varmasti työs-kennellä lasten ja nuorten parissa vielä opinto-jeni jälkeenkin, Saarinen pohtii.

● Teksti Anna EskolaKuva Pekka Turtiainen

Kun samaan pakettiin pannaan inno-vaatiojohtaminen ja palvelumuotoi-lu, voi tuloksena syntyä uudenlaisia

palveluita. Ideanpoikasesta voi jalostamal-la hioutua timantti, jos työyhteisön ilma-piiri kannustaa henkilöstöä luovuuteen ja vuorovaikutukseen sekä keskenään että asiakkaiden kanssa.

Vantaan varhaiskasvatus on ollut mu-kana työterveyslaitoksen koordinoimassa Inno-Vointi-hankkeessa, jonka keskeisinä

pontteina ovat muutos parempaan sekä työhyvinvoinnin lisääminen.

– Parhaat ideat löytyvät sieltä, missä asiakas kohdataan, toteaa varhaiskasva-tuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen. Inno-Vointi-hanke loi meille vahvan poh-jan ja kehittämisemme sai uutta puhtia.

Varhaiskasvatuksen kehittämisessä on taustalla laadukkaiden palveluiden tarjoaminen, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikille tarjotaan samaa palvelua.

– Perheiden tarpeet vaihtelevat ja li-säksi uudet kokopäivähoidon rinnalle tar-jotut palvelut ovat usein kustannuksiltaan edullisempia, kertoo Askola-Vehviläinen. Taustalla ovat lapsen etu ja hyvinvointi, sillä pitkä päivä päivähoidossa on lapselle raskas ja varhaiskasvatukselliset tavoitteet saavutetaan vähemmälläkin.

Älä piilota ideaasi vakan alleInnovointijohtamista varten on laadittu Itu-työkirja, jossa on tarjolla hyviä vinkkejä julkisten palveluiden työntekijöil-le. Tutustu tarkemmin: www.inno-vointi.fi.

Tutustu myös lapsiperheille suunnattuun Lasten Vantaa -Facebook-sivuun: www.facebook.com/lastenvantaa.

Jos haluat, että yksikkönne asiaa julkaistaan ko. sivulla, ota yhteyttä: [email protected]

Mikä nano?Yksi nanometri on metrin miljar-disosa. Pienenpieni nanohiukka-nen näyttää jalkapallon pinnalla yhtä pieneltä kuin jalkapallo maapallon pinnalla.

Nanometrien mittakaavas-sa tututkin materiaalit alkavat käyttäytyä uusilla tavoilla. Nämä ominaisuudet ja mahdollisuudet täysin uudenlaisiin ratkaisuihin ovat syynä nanoteknologian suosion huikeaan kasvuun.

Päiväkodeissa työkokeilu saattaa tarkoittaa myös metsäretkille osallistumista.

Ylimääräisiä käsipareja tarjollaMilloin viimeksi olet kaivannut näppärää kaveria hoitamaan pieniä juok-sevia tehtäviä, jotka vievät aivan liian suuren osan työajastasi? Sopivaa apuvoimaa saa kuntouttavan työtoiminnan kautta.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaina olevien ihmisten työttö-myys on pitkittynyt syystä tai toisesta. Esimerkiksi pitkään lasten kanssa olleiden kotiäitien voi olla vaikea raottaa työelämän ovea ja maahan-muuttajissa on paljon hyviä työntekijöitä, joiden kohdalla puutteellinen kielitaito muodostaa esteen avoimilla työmarkkinoilla.

Työllisyyspalvelut auttavat kaupungin yksiköitä löytämään sopivat ehdokkaat seulomalla tiedoiltaan ja taidoiltaan työtehtäviä ajatellen sopivat henkilöt. Tämän jälkeen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan ottamisesta kiinnostunut yksikkö saa haastatella ehdokkaat ja tehdä päätöksen siitä, vastaako ehdokkaista joku yksikön tarpeita.

Lisätietoja työllisyyspalveluiden yhteyshenkilöiltä:• kajo & konsas: Kari Ahlström• sito: Kati Hiltunen ja Satu Suvioja• soster: Nina Salin• mato: Mervi Aalto

Vantaan Innovaatioinstituutti kokoaa nanoteknologiayritykset saman pöydän ääreen. Nano Lab Finland -projektissa luodaan hyötyä osal-listuville yrityksille ja tuodaan uusinta tietoa toimialojen käyttöön.

– Tulevaisuuden trendit kuten tilojen muuntojoustavuus ja nollaenergiaraken-taminen vaativat uusia ratkaisuja. Inno-vaatioille pitää luoda tilaa jo hankesuun-nitteluvaiheessa. Tällaista foorumia ei ole ollut ja sen järjestämisessä on osuttu oi-keaan.

Nano Lab Finland -projekti on osa Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n toteut-tamaa Vantaan innovaatioympäristön ke-hittäminen -hanketta.

● Teksti Susanna Junnila, projektipäällikkö, Vantaan InnovaatioinstituuttiKuva Aino Arjas

Työ täyttyy arkipäivän ihmeistäVerkottuminen yritysten kanssa tuo innovaatiot esille

● Teksti Terhi Karhuniemi | Kuva Kaisa Jarsma

Perehdytys onpääasia

Tikkurilassa sijaitsevassa näyttelytilassa voi tutustua uusimpiin nanoteknologiaan perustuviin ratkaisuihin.

Nanoteknologian sovellukset ovat jo arkipäivää: puolet projektiin osallistuvista 24 yrityksestä tarjo-

aa ratkaisuja rakentamiseen ja asumiseen. Ensimmäisiä kiinnostuneita oli tilakeskus, joka vaihtoi ajatuksia työpajassa yritysten kanssa. Tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius kokee yhteistyön tarpeelliseksi.

– Tilaisuudet palvelevat kaikkia osa-puolia. Nano Lab on tästä hyvä esimerkki. On hyvä, että tällaista toimintaa koordi-noidaan. Verkottuminen on oleellista, että pysytään kehityksessä mukana.

Kaupunginarkkitehti Arja Lukin nä-kee uudet ratkaisut välttämättömänä osa-na kehitystä.


tapetilla tapetilla

Juuri kun on häthätää totuttu Outlookiin ja ASTAan, niin eikö mitä, taas tuodaan uutta työviestinnän välinettä iloksemme. Lync ja SharePoint ovat kohta käytössämme ja tekemässä työnteosta aina vain kätevämpää. Kehitys kehittyy, vain uuno jumittuu vanhaan.

Työvälineiltä vaaditaan yhä enemmän joustavuutta, kun työtä halutaan tehdä ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippu-matta. Käytössämme olevien notkeiden työviestinnän välineiden kirjo laajenee tänä kesänä kun käyttöön tulevat entisten lisäksi työryhmätyöskentelyn verkkoympä-ristö SharePoint ja pikaviestinsovellus Lync.

Sivistystoimi kannustaa työyksi-köitään turvallisuuden paranta-miseen myöntämällä vuosittain jollekin työyhteisölle palkinnon erinomaisesta turvallisuustyöstä sekä joillekin yksittäisille työnte-kijöille tunnustuspalkintoja.

Tällä kertaa turvallisuuspalkinto myönnettiin Tikkurilan lukiolle. Perusteena palkinnon myöntämi-selle oli se, että Tikkurilan lukiossa

on pitkälle vietyjä toimintamalleja erilaisiin haastaviin tilanteisiin. Lukion väki on kehit-tänyt toimintaansa vuosien ajan määrätie-toisesti ja lukion turvallisuusryhmä toimii innovatiivisesti sekä tehokkaasti. Tikkurilan lukiossa turvallisuus ei ole yksittäinen teko, vaan se on osa jokapäiväistä arkea. Turvalli-suuspalkinnon arvo on 2 000 euroa.

Tunnustuspalkinnot myönnettiin seuraa-ville henkilöille:• Tikkurilan lukion turvallisuus- ja krii-

siryhmän puheenjohtaja Maijaleena Kupiaiselle, joka on usean vuoden ajan johtanut lukion turvallisuus- ja kriisityö-tä ja saanut aikaan selkeän tasonnoston yksikön turvallisuuskulttuuriin.

• Peltolan koulun lehtori Sami Mark-kaselle ripeästä toiminnasta, joka esti tulipalon syttymisen ja ihmisten ja kou-lukiinteistön joutumisen vaaraan.

• Viertolan koulun Jokirannan toimipis-teen apulaisrehtori Salla Partaselle, joka on uudistanut turvallisuuskäytän-teet varsinkin polikliinisissä luokissa siten, että uhka- ja väkivaltatilanteet ovat vähentyneet.

• Mikkolan nuorisotilan nuorisotyönte-kijä Kati Järviselle, joka on kehittänyt nuorisotilan turvallisuutta vuosien ajan.

• Metsolan ja Metsolanmäen toimintayk-sikön johtaja Riitta Marja-aholle, joka on kehittänyt turvallisuuskulttuuria yksiköissään pitkäjänteisesti.

halutaan osaksi arkea

Yhteistyö viranomaisten kanssa tiivistynyt entisestäänTurvallisuuspalkintoraatiin kuuluu toimi-alan oman väen lisäksi Kalle Eklund pe-lastuslaitokselta ja Jarmo Ojala poliisista. He toteavat molemmat, että turvallisuus-työ on sivistystoimessa hyvässä mallissa ja se on viime vuosien aikana kehittynyt todella hyvään suuntaan. Ojala toivoo, että palkinnot kannustaisivat myös muita yksi-köitä kehittämään omaa turvallisuustyö-tään. Eklund toteaa, että sivistystoimen ja pelastuslaitoksen hyvä yhteistyö ja tiivis vuorovaikutus on selvästi kantanut hedel-mää ja esimerkkinä hän kertoo Tulipysäkki-hankkeesta, jonka avulla ns. tulitikkuleikit on saatu vähenemään hurjasti.

● Teksti ja kuva Terhi Karhuniemi

Turvallisuustyö

Palkitut kukitettiin kakkukahvien kera.

Uudet työviestinnänvälineet tulevat,

Villasukat jalassa, sohvatyy-nyt selän takana, Sinatra soi, kynttilät palavat, kahvi höyryää. Olohuoneessani on tänään syntynyt muun muassa

kolme juttua Vautsiin, heitän ne kuvineen hetkessä henkilöstö-lehden työtilaan SharePointissa. Nyt voisi pitää viikkopalaverin videoyhteydellä esimiehen kanssa. Lync ei valitettavasti vielä toimi, täytyy lähteä käymään Tikkurilassa.

vellukset, on yhteisistä pelisäännöistä ja teknisten työkalujen käyttötavoista sopi-minen. Johdon tuella on suuri merkitys uu-sien järjestelmien onnistuneessa käyttöön-otossa, sanoo hankkeen projektipäällikkö Benita Kapp tietohallinnosta.

● Teksti ja kuva Anna Groth

Työelämän muutoksesta on puhut-tu vuosikymmeniä, työkulttuuri muuttuu kuitenkin hitaasti. Välineet mahdollistavat työskentelyn vaikka Thaimaan hiekkaran-nalta, mutta moni suhtautuu etätyöhön yhä varautuneesti. Tekniikkaa on järjetöntä uudistaa, jos sen hyötyjä ei saa käyttöön.

– Yhtä tärkeää kuin teknologiset so-

SharePoint on helppokäyttöinen työryhmätyöskentelyn verkko-ympäristö, jossa asiaan liittyvä kaikki materiaali, keskustelu sekä tiedotus ovat samassa paikassa. Projektin edistymisen seuraaminen on vaivatonta ja valmistelu dokumentoituu osaksi työprosessia. Työryhmätiloja voi perustaa moniin eri tarkoituksiin esim. johtoryhmälle, työryhmälle, projektille, ulko-puolisille kumppaneille tai vaikka perehdytysmateriaaleille.

Lync on pikaviestinsovellus, joka mahdollistaa etäpalaverit ilman yli-määräisiä järjestelyjä video- ym. laitteiden kanssa. Se säästää aikaa, paran-taa tavoitettavuutta ja tehostaa palaverikäytäntöjä. Palaverivaraus teh-dään Outlookissa. Lync-palaverissa kaikilla voi olla auki palaveriin liittyvä SharePoint-työtila, jonne tallennetaan nakkilistat, materiaalit ym.

Vantaan sosiaali- ja potilasasia-mies auttaa noin kahtatuhatta kuntalaista vuosittain. Koska työtä hoitaa vain yksi mies ja

koska työn luonteen takia sijaisten hank-kiminen on hankalaa, sijaistaminen on rat-kaistu yhteistyössä Espoon kanssa – ilman turhaa byrokraattista paperinpyörittelyä!

– Kaikki lomat sekä sairauspoissaolot hoidetaan siten, että pelkkä pirautus kave-rille riittää. Oman kunnan asiakkaat ohja-taan kaverin autettavaksi aina poissaolojen aikana, kertoo Vantaan sosiaali- ja potilas-asiamies Miikael Liukkonen.

Kaupunkien välillä on perussopimus, jonka nojalla kollegat voivat sijaistaa toi-siaan päittäin. Perussopimus on kuitenkin ainoa hallinnollinen kiemura järjestelyssä.

– Espoolaisten ja vantaalaisten asiak-kaiden neuvomisessa ei ole suurtakaan eroa. Ongelmat asiakkailla ovat kuitenkin aika samanlaisia, pohtii Espoon sosiaali- ja potilasasiamies Unto Ahvensalmi.

Sosiaali- ja potilasasiamiesten päte-vyysvaatimukset ovat korkeat ja pätevien

Kuntarajat ylittävää työtoveruutta

sijaisten hankkiminen lyhyitä lomakausia tai sairauspoissaoloja varten tulisi kaupun-gille kalliiksi. Kun Espoon ja Vantaan virka-miehet toimivat vastavuoroisesti toistensa sijaisina ja molemmat kaupungit maksavat oman asiamiehensä palkan, ei järjestely käytännössä maksa mitään.

– Järjestelystä on sekin etu, että meillä molemmilla on tuplaverkostot käytettävis-

sämme ja voimme hyödyntää toistemme asiantuntemusta. Ja onhan tällä terveydel-linenkin vaikutus – ollaan yhdessä sovittu, että eletään mahdollisimman terveellisesti, jotta sairauspoissaolot pysyy minimissään, Liukkonen myhäilee.

● Teksti Anna EskolaKuva Sami Lievonen

oletko valmis?


tapetilla tapetilla

Tulkin työ vie joskus myös maailmalle. Sari Kuustola ja Mohsen Tavassoli kertoivat keikoistaan kiintiöpakolaisten orientaatiotilaisuuksiin.

Kun kiintiöpakolainen saa kuukausien odotuksen jälkeen tietää, mikä maa ottaa hänet vastaan, on mielessä monta kysymystä oudos-ta, uudesta kotimaasta. Suomesta kertovia perehdytystilaisuuksia järjestetään nykyään jo lähtömaassa. Hämmentyneiden pakolaisten kohtaaminen on vaativaa myös tulkille.

Vantaan kaupungin alai-suudessa toimiva Helsingin seudun asioimistulkkikeskus tarjoaa tulkkauspalveluita maanlaajuisesti. Kielivalikoi-massa on noin 90 kieltä, joita tulkkaamassa on lähes neljän-sadan freelance-tulkin verkos-to ja 10 vakituista tulkkia. Tällä hetkellä kysytyimpiä kieliä ovat venäjä ja somali. Tulkit ovat koulutettuja ja noudat-tavat ammattitulkkien eettisiä sääntöjä, joita ovat muun muassa vaitiolovelvollisuus ja puolueettomuus.

Infopankki.fi

• Helsingin kaupungin julkaise-ma palvelu Suomeen muuttoa suunnitteleville ja muutta-neille sekä heitä työssään neuvoville.

• Mukana Helsingin ohella kah-deksan muuta jäsenkuntaa, esimerkiksi Vantaa, Espoo ja Kauniainen.

• Yleistietoa Suomesta ja Suo-messa elämisestä sekä paikal-listietoa kunnista.

• Kielinä suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, kiina, persia, arabia + suppeampana myös albania ja kurdi.

• Rahoittajina toimivat valtio ja jäsenkunnat.

kina viitisentoista vuotta ja on lähdössä kesäkuussa pakolaisten orientaatiotilai-suuteen Lähi-itään.

– Kokemus on varmasti mielenkiin-toinen ja tämä on mukavaa vaihtelua nor-maaliin tulkkaukseen, Sari miettii.

Muutakin kuin pimeää ja kylmääTulkin tavallinen päivä Suomessa koostuu useista lyhyistä työtehtävistä. Päivän työ-listalla saattaa olla tulkkaus vanhempain-vartissa päiväkodissa, silmäpoliklinikalla leikkaukseen valmistelussa, sosiaalitoi-mistossa lastensuojeluasiassa ja poliisi-laitoksella esitutkinnan kuulustelussa. Pa-kolaisten infotilaisuudessa tulkkaus on

Tulkkaamassa tietoaSuomesta

vähemmän vastavuoroista, mutta vaativaa toisella tavalla.

– On hyvä valmistautua siihen, että ihmisillä on paljon asiaa tulkille, sille aino-

alle, joka puhuu heidän kieltään, kertoo Mohsen, joka tulkkasi Turkissa 130 hen-gen tiedonjanoiselle joukolle.

Myös Mohsen itse saapui Suomeen kiintiöpakolaisena reilu parikymmentä vuotta sitten. Hän muistaa tilanteessa vallinneen epätietoisuuden hyvin.

– Siellä heräsi muistoja niistä tun-nelmista, joissa itse silloin olin. Mieli-kuvat vieraasta maasta ovat helposti aika värittyneitä. Kylmää ja pimeää, sen kaikki tietävät Suomesta. On hyvä, että nykyään järjestetään tällaisia tilaisuuk-sia, Mohsen sanoo.

Nyt saapuvat kiintiöpakolaiset ovat aika paljon viisaampia. He ovat kuulleet myös ruisleivästä, jaetuista kotitöistä ja Angry Birdseistä.

● Teksti ja kuva Anna Groth

Vantaan kaupungin alaisuudes-sa toimivan Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen tulkit olivat viime vuonna ensi kertaa

tulkkaamassa Maahanmuuttoviraston jär-jestämissä kiintiöpakolaisten orientaatio-tilaisuuksissa Turkissa, Ruandassa ja Ma-lawissa. Kolmen päivän aikana Suomeen lähteville kerrotaan suomalaisesta yhteis-kunnasta ja opetetaan muutama fraasi suomea.

– Parasta oli ihmisten into. He opet-telivat suomen kieltä niin antaumuksella, kertoo Turkissa ollut suunnittelija, persian kielen tulkki Mohsen Tavassoli.

Tulkki ja käännöskoordinaattori Sari Kuustola on toiminut arabian kielen tulk-

Tiesitkö, että käytössäsi on mo-nikielinen tietopankki maahan-muuttajien neuvomisen tueksi? Infopankki.fi-sivuston sisällöt, rakenne ja ulkoasu uudistettiin syksyllä kokonaan, ja tarjolla on nyt entistä enemmän tietoa. Esimerkiksi Vantaan kaupungin palveluista kerrotaan sivuilla kahdellatoista eri kielellä.

Verkkopalvelu tarjoaa maahan-muuttajille tietoa elämästä Suo-messa ja yhteiskunnan palve-luista – kunkin omalla kielellä

ja maahanmuuttajan näkökulmasta kir-joitettuna. Laajasta tietopankista on mo-nessa asioimistilanteessa hyötyä myös kaupungin työntekijöille. Infopankki aut-taa esimerkiksi silloin, kun sanat loppuvat kesken, vinkkaa Infopankin tiedottaja ja sivuston Vantaa-sivujen ylläpitäjä Helena Ikäheimo.

– Sisällöt eri kielillä ovat identtiset. Rakenne on neuvojien kannalta hyvä, sillä tarkan paikan oikeasta tiedosta voi etsiä myös suomen kielellä. Silloin ei tarvitse arvata, puhutaanko samasta asiasta. Esi-merkiksi Vantaan terveyspalveluista voi näyttää tietoa vaikka arabiaksi, Ikäheimo havainnollistaa.

Apua asiakastyössäSivuista on apua kenelle tahansa asia-kastyötä tekevälle, sanovat Vantaan kau-pungin monikulttuurisuusasiain päällikkö Hannele Lautiola ja monikulttuurisuusasi-ain suunnittelija Anu Anttila.

– Yli 13 prosenttia vantaalaisista pu-huu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, ja meillä on neuvontavelvol-lisuus. Esimerkiksi päiväkodin työntekijä voi käyttää Infopankkia vastatessaan kysy-mykseen päivähoitopaikan hakemisesta, Anttila lisää.

Infopankista etsitään Helena Ikähei-mon mukaan paljon tietoa terveyspalve-luista ja asumisesta. Sivustolla kerrotaan myös esimerkiksi Suomeen muutosta sekä työstä ja opiskelusta Suomessa. Paikallista tietoa on mukana muun muassa Helsingin seudusta.

– Toivomme, että maahanmuuttajille kerrottaisiin Infopankista, vaikka sivustoa ei tarvittaisikaan joka asiointikerralla. Näin joka kysymyksen kanssa ei tarvitse mennä neuvontaan, vaan tietoa voi hakea myös itsenäisesti.

● Teksti ja kuva Anna-Stiina Toivonen

neuvoo kaupungin palveluista kahdellatoista kielellä

Infopankin Helena Ikäheimo muistuttaa, että tekijät ottavat vastaan palautetta Infopankin sivuista. Esimerkiksi päivityspyyntöjä voi lähettää sivujen alalaidan linkeistä.

Infopankki

Tutustu Infopankin Vantaa-sivuihin osoitteessa infopankki.fi/vantaa


tapetilla tapetilla

Palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntävissä työpajoissa katsottiin asioita asiakkaiden näkökulmasta.

Vantaan yhteispalvelu on avannut maahan-muuttajille suunnatun neuvontapalvelun, Infochatin. Palvelu on tuonut uusia tuulia yhteispalvelun arkeen.

Yhteispalvelun neuvojat saivat harjoitella uuden välineen käyttöä ennen tositoimiin siirtymistä.

Chatista uutta virtaa neuvontapalveluihin

– Chatin kautta neuvominen on erilaista kuin perinteinen, kasvok-kain tapahtuva neuvonta. Kun asiakas on pöydän toisella puolella, on helppo lukea hänen eleistään, haluaako hän esimerkiksi kysyä vielä jotain. Chatissa voi vain kysyä, että auttoivatko neuvot asia-kasta, kertoo yksi ruudun toisella puolella päivystävistä neuvojista, Ruwayda Hassan.

Chatin kautta tulevat kysymykset ovat sisällöltään hyvin saman-kaltaisia kuin perinteisten väylien kautta tulevat kysymykset. Uuden neuvontavälineen käyttöönotto on ollut työntekijöille mutkatonta.

– Vaikka en ollut itse käyttänyt tällaista chattia aiemmin, sen opettelu oli helppoa ja saimme hyvän perehdytyksen sen käyttöön. Ennen palvelun avautumista käytössä oli testiversio, jonka avulla saatoimme harjoitella. Chat on tehnyt työstä monipuolisempaa ja tuonut kivaa vaihtelua työpäiviin, Hassan tuumaa.

Palvelu on suunnattu ensisijaisesti maahanmuuttajille, mutta halutessaan myös kaupungin työntekijät voivat kysyä neuvoja chatin välityksellä. Palvelua kannattaa kokeilla, jos omassa työssään törmää tilanteeseen, jossa ei itse osaa antaa tarvittavia neuvoja maahan-muuttajataustaiselle asiakkaalle.

vantaa.fi/infochat

● Teksti Anna Eskola | Kuva Tiina Pelkonen

IMS on sovellus ja tietovarasto prosessien yhtenevään kuvaami-seen. IMSiin on luotu kaupun-gin prosessikartta sekä proses-sija toimintamallikäsitteet. Tähän mennessä 130 henkilöä on koulutettu IMSin käyttäjiksi, kuvauksia on tehty 200. IMSin käyttöohjeet ja kuvatut prosessit julkaistaan Avaimessa.

Erityisesti asiakasprosessien kuvausta pi-detään tärkeänä, koska kuvauksen avul-la voidaan löytää toiminnan kehittämi-sen kohtia, rajapintoja yksiköiden välillä

tai turhia mutkia asiakkaan toiminnassa. Prosessin kuvaaminen voi toimia sisäisesti osana laatukäsikirjaa ja sitä kautta tukea vaikkapa perehdytystä.

Varia on käyttänyt IMSiä toimintajär-jestelmän, strategiaprosessin ja koulutuk-seen hakeutumisen kuvaamisessa. Rehtori Pekka Tauriainen kertoo järjestelmän so-pivan näihin kaikkiin. Toimintajärjestelmä tulee säädösmuutosten myötä pakolliseksi ammatillisessa koulutuksessa. Monimut-kainen verkosto sisäisiä ja ulkoisia toimijoi-ta sekä toimintaa ohjaavia dokumentteja saatiin liitettyä toiminnan ohjaamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Yhdellä ku-valla.

Strategiaprosessi yksinkertaistui ja selkiytyi ns. uimaratamallin avulla. Siinä

vaiheet etenevät radalla toimijalta toiselle aikajärjestyksessä. Koulutukseen hakeu-tumiseen sekä opiskelijahallintoon taas liittyy paljon normeja ja säädöksiä, ulkoisia toimijoita kuten opiskelijaksi hakeutuvia, sekä erilaisten tietovarastojen käyttöä.

– Variassa IMS on auttanut prosessi-en kuvaamisessa ja toimintajärjestelmän systemaattisessa rakentamisessa. Proses-seista on saatu aiempaa läpinäkyvämpiä ja ne löytyvät samasta paikasta. Myös työvai-heisiin liittyvät ohjeet ja vastuut pystytään liittämään kätevästi prosessin eri vaihei-siin. Se helpottaa niin työntekijöiden työtä kuin oppilaitoksen johtamistakin, summaa Pekka Tauriainen.

● Teksti Päivi Rainio

IMS on prosessien kuvaamisen käytössä

tämän voisi tehdä toisin?Miten

Mistä ikääntyvä vantaalainen saa tietoa harrastusmahdol-lisuuksista ja palveluista? Miten tiedon saanti tehtäi-

siin mahdollisimman helpoksi? Mm. näitä asioita on pohtinut sosterin vanhuspal-veluiden henkilökunta syksyllä käynnis-tyneessä Ikäpalo-hankkeessa. Hanke on nyt edennyt pilotointivaiheeseen, ja par-haillaan kokeillaan Länsi-Vantaalla alueilla uudenlaista tapaa toteuttaa neuvontapal-veluita ja palvelutarpeen arviointia. Tavoit-teena on, että palveluratkaisut ongelmiin selviäisivät yhdestä paikasta.

– Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on tukea kotona asumista ja selviytymistä, Ikäpalo-hankkeen Vantaan projektipäällik-kö Seija Viljamaa korostaa.

– Autamme asiakkaitamme löytä-mään omia tarpeitaan vastaavat ja vai-kuttavimmat palvelut. Järjestelemme kaupungin sisällä töitä uudella tavalla ja uskon, että samalla kertaa paranee sekä asiakaspalvelu että organisaation sisäinen henkilöresurssien hyödyntäminen. Neu-vontaa ja palveluohjausta hoidetaan pilo-tin aikana 20 työntekijän voimin.

Hankkeessa on hyödynnetty palvelu-muotoilun menetelmiä ja järjestetty hen-kilökunnalle työpajoja, joissa on ideoitu ja mietitty uusia toimintatapoja. Lisäksi

on tehty gallupeja paikoissa, joissa ikään-tyvät liikkuvat. Keväällä tehtiin myös laa-jempi kysely, jolla selvitettiin ikääntyvien tarpeita.

Asiakkaille annetaan tietoa erilaisis-ta ennaltaehkäisevistä ja hyvinvointia tu-kevista toiminnoista ja palveluista, kuten harrastusmahdollisuuksista, järjestötoi-minnasta, sekä kunnan, järjestöjen ja yksi-tyissektorin toiminnoista. Tarvittaessa sel-vitetään palvelutarvetta laaja-alaisemmin. Silloin keskitetty neuvonta- ja palveluoh-jausyksikkö ohjaa ja tarvittaessa koordinoi asiakkaan tarvitsemia palveluita, olipa sit-ten kysymys vaikkapa kotihoidosta, päivä-toiminnasta, kuntoutuk-sesta, kuljetuspalveluista tai omaishoidontuesta.

– Onhan tämä iso ajattelutavan muutos, joka pistää miettimään asioita aivan uudella tavalla. Asioita tarkas-tellaan nyt laajempi-na kokonaisuuksina ja nähdään samalla, miten muissa yksiköissä toimi-taan. Opitaan arvosta-maan muitten osaamis-ta ja opitaan myös uusia asioita, arvioi Seija.

Samoilla linjoilla on lähihoitaja Tytti Parviainen, jonka ”virkatyö” on tehoste-tussa kotihoidossa.

– Voi sanoa, että raja-aidat ovat kaa-tuneet, ja tietoa ja osaamista tulee joka suunnalta. Olemme tehneet kotikäyntejä parityöskentelynä ja esimerkiksi kotikäynti muistikoordinaattorin kanssa avasi silmiä ja opetti tosi paljon. Asiakkaat ovat olleet voittopuolisesti tyytyväisiä, mikä vahvis-taa sitä, että teemme tärkeää työtä.

Seija Viljamaa kertoo, että hankkeen aikataulu on ollut tiukka ja monia asioita joudutaan varmasti oppimaan yrityksen ja erehdyksen kautta.

– Onkin tärkeä muistaa, että iso muu-tos ei loksahda heti paikalleen, vaan koko ajan etsitään parhaita tapoja hoitaa neu-vontaa ja palveluohjausta. Henkilöstön osallistuminen muutosten suunnitteluun, sisäinen tiedottaminen ja johdon tuki ovat tällaisessa projektissa olennaisen tärkeitä.

Uusien toimintatapojen kokeilu Myyrmäen ja Martinlaakson alueilla jat-kuu syyskuulle 2014, ja mikäli kokemukset ovat myönteisiä, voidaan toimintamallia laajentaa.

● Teksti Vappu VienamoKuvat Nina Linja ja Vappu Vienamo

Seniorineuvonta-pilotin henkilökunta valmiina haasteisiin.


tapetilla

Vartalo Työelämässä sattuu ja tapahtuu

K esälomakausi on jälleen ovella ja kirmailemme kesämaisemiin. Lo-makaudella olemme paljon liiken-

teessä: luonnossa, maanteillä ja vesillä. Monet pienet remontit ja kunnostukset sijoittuvat usein myös loma-aikaan. Ris-kit kannattaa pitää mielessä myös vapaa-ajalla – tilastojen valossa nimenomaan vapaa-ajalla.

Vapaa-ajan tapaturmat ovat neljän-neksi yleisin kuolinsyy. Vuosittani noin 2 800 suomalaista kuolee tapaturmaises-ti. Näistä kuolemista lähes 90 prosenttia sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Vammautu-neiden määrä on vielä suurempi. Yleisin tapaturmatyyppi on kaatumiset ja puto-amiset. Kolmannes kuolemaan johtuvista tapaturmista sattuu alkoholin vaikutuksen alaisena.

Mahanpohjassa hytkyttää ja kup-lii. Hengitys tuhisee ulospäin pie-nissä, keväisissä puuskauksissa.

Koko ylävartalo taipuu kippuralle kaarelle, ja jos oikein vauhdin päälle saa, jalatkin jännittyvät. Polvet heijaavat puolelta toi-selle, varpaita kipristyttää, kantapää pol-kee maata eikä oikein tiedä miten päin olisi.

Punaiset ruusut hehkuvat poskipäillä. Tuntuu, kuin kaikki veri olisi pakkautunut päähän. Kasvot punertuvat, silmät kostu-vat. Kaikki kasvojen lihakset ovat yhdessä iloisessa, kiinteässä halauksessa – jännitty-neinä, onnellisina. Silmäluomet vetäytyvät tuhansille iloisille kurtuille. Silmät loistavat kirkkaammin kuin yksikään tähti selkeällä yötaivaalla. Ilon kyyneleet valuvat norona poskia pitkin. Poskia kivistää, kun naurat-taa niin.

Myös koneiden käytössä on omat ris-kinsä. Mökkimetsurit käynnistävät moot-torisahansa ja puutarhanhoitajat ruohon-leikkurinsa. Olen pitänyt useana vuonna turvallisuuskoulutusta Vantaan kaupungin kesätyöntekijöille. Esimerkkinä riskeihin varautumisessa olen käyttänyt ruohon-leikkuria. Kun olemme yhdessä pohtineet kaikkia vaaroja, joita sen käyttöön liittyy,

Vasen käsi heilahtaa läp-säyttämään jalkaa, kyllä nyt on mainio juttu! Oikea käsi huis-kii viuhkana kasvojen vieressä: ilmaa, ilmaa, että jaksaa nauraa lisää!

Suupielet, niin, ne ovat kaarella korvasta korvaan. Huulten välistä kar-kaa ilon ääniä: aijaijai, oijoi, huhhuh, ai että, hihi! Tekee mieli heittäytyä lattialle ulvomaan naurusta, miten voikin olla näin hauskaa?

Paras nauru on sellainen, jossa on useita ääniä mukana. Matala ja kokenut syvän rintaää-nen nauru, nuoremman henkilön korkeampi he-lähdys, pitkän linjan veistelijän reteä ja metallinen hörötys. Naurun kellot soivat yhdessä kauneimmin.

Miten sinun työyhteisösi nauraa?

● Teksti Jenni Jusslin

listasta on tullut yllättävän pitkä. Pääsi-äislomalla tein omaan kotiini parin tal-ven polttopuut. Moottorisahan ja kirveen kanssa metsässä työskennellessäni pohdin kaikkia siihen työhön liittyviä riskejä. Nii-täkin löytyi paljon.

Turvallisinta ainakin tilastojen perus-teella olisi olla ihan normaalisti töissä. Tar-vitsemme kuitenkin vapaa-aikaa ja siihen liittyviä aktiviteetteja myös psyykkisen ja henkisen vireyden ylläpitämiseksi. ”Vahin-ko ei tule kello kaulassa”, toteaa vanha sa-nanlasku. Yritetään osoittaa tuo vääräksi ja pitää aistit valppaina vaarojen havaitse-miseksi ja vähentämiseksi. Siten pidämme huolta sekä itsestämme että läheisistäm-me. Riskeistä huolimatta toivotan kaikille hyvää ja aktiivista kesälomaa!

● Teksti ja kuva Kari Kinnunen, työsuojeluvaltuutettu

Riskillä lomalle

Miltä kunnon nauru tuntuu?

on ihmisen instrumentti

pitämällä kättä ylävatsan päällä ja tunnustelemal-la, miten pallea täyttyy ja tyhjenee hengityksen tahdissa.

Omaa ääntä voi huoltaa esimerkiksi ennen oman kokousesityksen alkua. Helppoja harjoi-tuksia on haukottelu, hyräily, leukojen liikuttelu, kielellä päräyttely ja suun ja huulien venyttely. Silloin kurkunpää rentoutuu, ja ääni pääsee kul-kemaan äänihuulten läpi. Rykimistä kannattaa välttää, parempi huomaamaton tapa on nielai-su. Vettä voi myös hörpätä kesken esityksen. Se voitelee ja kosteuttaa suun ja nielun limakalvoja.

Jos mahdollista, puhujan kannattaa poistaa tilannetta häiritsevät äänen kuormittajat, esimer-kiksi pitkän puhelinkeskustelun aikana. Sellaisia ovat esimerkiksi taustamelu ja huono ilman laatu. Ennen kokouksen alkua kannattaa huone tuu-lettaa ja taustalla soiva radio sulkea. Terveelliset elämäntavat auttavat pitämään kurkunpään ja äänihuulet toimivina.

Asiantuntijana haastateltiin työfysiotera-peutti Maija Hakosta Diacor Tikkurilasta.

● Teksti Inka Akkanen

tapetilla

Vantaan kaupunki järjestää yhteistyössä työ-terveyshuollon kanssa osallistujille maksutto-mia ergonomialuentoja, joissa jaetaan ajan-kohtaista tietoa terveelliseen äänenkäyttöön, nosto- ja siirtotöihin ja toimistotyöhön.

Kevään viimeinen luento oli toukokuussa ja syksyn luentojen ajankohdasta ja paikasta tiedotetaan Avaimessa.

Luentoihin kannattaa osallistua ergono-miasuunnittelua tarvitsevasta työpaikasta yksi jäsen, joka jakaa sitten luennon annin työyhteisölleen. Luentojen aineisto löytyy Avaimesta: Palvelut > Henkilöstö > Työterveys

Kun puhutaan ergonomiasta, ensim-mäisenä tulee mieleen hyvä työasento: miten istun tai nostan oikein. Ergo-nomia liittyy myös äänen käyttöön. Puhuminen on lihastyötä, ja puhu-essa on osattava käyttää oikein omaa

kehoa, erityisesti vatsan ja kasvojen lihaksia. Moni työ perustuu puhumi-

seen, jolloin hyvästä äänen käytöstäkin on

pidettävä huolta.

Ihmisen vartaloa voi verrata instrumenttiin, joka ei soi, jos se on kasassa. Oma kehon hal-linta on terveen äänen tuottamisessa ensi-sijaisen tärkeää. Sisäinen keskilinja, syvien

vatsalihasten tuki ja palleahengitys yhdessä mah-dollistavat rennon puheen.

Ennen kuin alkaa puhua, kannattaa tarkistaa oma asento. Hyvässä puheasennossa ihminen seisoo suorassa, hartiat alas laskettuna ja var-talo on pään asentoa myöden suorassa yleisöä kohden. Silloin syvät lihakset pitävät asennon ryhdikkäänä eikä selkä notkistu tai hartiat pai-nu eteen. Pään asennossa kannattaa kiinnittää huomiota kaularankaan. Jotta ääni pääsee kulke-maan, kaularangan on oltava suorassa. Leuka ei painu alas ja päätä kannatellaan pystyssä. Silloin äänihuulet eivät joudu tekemään ylimääräistä työtä ja kuormitu.

Palleahengitys rentouttaa mieltä ja saa hengityksen kulkemaan puheenkin aika-

na. Silloin sisäänhengityksessä ei täy-ty vain keuhkojen yläosa, vaan myös

vatsa pallean kohdalta. Rentouttavaa ja syvempää hengitystä voi harjoitella


tapetilla tapetilla

Helpompi hengittääKäänteentekijät

on juttusarja Vantaan kaupungin

työntekijöistä, jotka ovat muuttaneet elämänsä

terveelliseen suuntaan.

”Aloitin tupakanpolton 14-vuotiaana. Se oli sellainen oma juttu. En hakenut huo-miota tai yrittänyt olla kovempi kuin muut, sillä kävin kaikilta salaa metsässä savutte-lemassa. Siitä asti tupakointi säilyi tapana, raskausaikoja lukuun ottamatta.

Olin yrittänyt lopettaa sen 17 kertaa, mutta sorruin aina. Elämässäni alkoi uusi vaihe, kun aloitin työt Vantaan kaupungilla vuonna 2011. Muutimme samaan aikaan uuteen asuntoon. Suunnittelin, että uusi-en kuvioiden myötä lopetan myös tupa-kanpolton. Kesä oli lämmin ja sauhuttelu

Maarit Ahtiainen työskentelee henkilöstöpalvelusihteerinä henkilöstökeskuksessa. – Kun lopetin tupakoinnin, huomasin, että en tarvitse tupakkaa sosiaalisten suhteiden ylläpitoon.

jatkui, koska se kuului ulkoilmaelämään.Ensikuukausien jälkeen uusi koti

osoittautui ongelmaksi ja hermoja raas-tavien asumisongelmien vuoksi polttami-nen jatkui vielä syksyn. Sitten muutimme uudelleen ja päätin, että tässä kodissa en enää polta. Lopetin yli 20 vuotta jat-kuneen rituaalini: aamukahvin jälkeisen oman hengähdyshetken pihalla.

Kun tein lopullisen päätöksen, menin työterveyshuoltoon. Tiesin, että tupakasta eroon pääsemiseksi on olemassa lääke-hoito. Sain lääkäriltä määräyksen resepti-

lääkkeelle, jota käytetään myös masennuksen hoitoon. Se vä-hentää riippuvuutta, vieroitus-oireita ja tupakan tuottamaa nautinnon tunnetta. Olin ko-keillut sitä ennen nikotiinilaas-tareita. Ne kuitenkin pysyivät iholla huonosti enkä tykännyt kun ne näkyivät muille.

Söin lääkkeitä melko pit-kään, pari–kolme kuukautta. Lääkehoidon aikana oli help-po olla ilman tupakkaa, vieroi-tusoireita ei tullut. Vain öisin saatoin herätä tuskan hiessä, mutta osasin varautua siihen. Kaipasin vain aamurutiiniani, rauhallista omaa hetkeä koti-pihalla. Opin kuitenkin pian, että suihkun ja kahvin jälkeen starttaan reippaasti töihin tai muihin päivän askareisiin enkä jää pyöriskelemään tyh-jään hetkeen. Töissä jäin pois tupakkaporukasta, mutta sosi-

aalinen seura säilyi taukotilassa iltapäivän kahvihetkessä.

Kun lopetin lääkehoidon, ei vierotus-oireita enää tullut. Jotkut pelkäävät lääke-hoitoa sen mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi, mutta minulle se sopi. Lopettami-sen jälkeen minulle kertyi hieman painoa, mutta en ottanut siitä stressiä.

Tuttavat ja ystävät, jotka tupakoivat, nostivat minulle hattua. 13-vuotias tyt-täreni on kannustanut ja nähnyt, miten paljon terveempi tupakoimaton äiti on. Vaarini oli sairastunut keuhkoahtaumaan, enkä halunnut tuhlata terveyttäni ja sai-rastua itse.

Harrastan lavatansseja ja liikunnassa huomaan paremman vointini. En yski, en pode flunssia eikä minulla ole toistuvia kurkunpääntulehduksia. Minulla on kevy-empi olo ja helpompi hengittää. Tanssila-valla haistan heti, jos parini on tupakoit-sija. Mietin, haisinko itsekin ennen noin pahalle.

Se, että tupakoitsijat ajetaan ahtaalle ja polttamista yritetään vaikeuttaa, ei mie-lestäni vähennä tupakoitsijoiden määrää Suomessa. Tupakkatuotteiden piilottelu kaupoissa tekee tuotteesta vain salape-räisen ja kiinnostavan. Ihmisen on itse teh-tävä selväksi suhtautumisensa aineeseen ja ymmärrettävä sen haitta terveydelle.”

● Teksti ja kuva Inka Akkanen

Maarit Ahtiainen lopetti tupakoinnin ja jäi pois työpaikan tupakkaringistä. Aamun hiljainen hetki kodin takapihalla on vaihtunut suihkunraikkaisiin päivänaloituksiin.

• Työterveyshuolto kartoittaa terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotolla henkilöstön mahdollista tupakointia.

• Työterveyshuolto voi ottaa työntekijän kanssa tupa-koinnin puheeksi, antaa yksilöohjausta ja sopia seuran-nasta.

• Työterveyshuolto voi ohjata tupakoinnin lopettamista harkitsevan terveyskeskuksen vieroitusryhmään.

• Rekrytointi-ilmoituksissa mainitaan savuton työpaikka ja työhaastattelussa rekrytoiva esimies kertoo savutto-muuden vaikutuksesta kyseiseen työtehtävään.

• Mikäli ruokailutauko ei kuulu työaikaan, tupakointi on sallittu ruokailutauolla.

• Mikäli ruokailutauko kuuluu työaikaan, tupakointi on sallittu lakisääteisillä ja virka- ja työehtosopimusten mukaisilla tauoilla. Kuitenkin jos työntekijä/viranhaltija saattaa laiminlyödä tehtäviensä hoidon poistumalla tupakoimaan, tupakointi on kielletty.

• Työaikaan kuuluvalla kahvitauolla tupakoinnista ei saa aiheutua häiriötä työn kululle ja suoritettaville palve-luksille.

• Esimies voi antaa luvan ylimääräisille työaikaa piden-täville tupakkatauoille, jos järjestely ei aiheuta häiriötä työlle. Tupakointi tapahtuu omalla ajalla, esim. työpäivä pitenee tai kellokortilla ulosleimaus: oma asia.

• Tupakkalain mukaan tupakointi on kuitenkin kokonaan kielletty päiväkotien ja perusopetus-ta, ammatillisista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä työpaikkojen yhteisissä ja asiakaskäytössä olevissa sisätiloissa.

Kun lopetat tupakoinnin, elimistössäsi tapahtuu nopeasti myönteisiä muutoksia: • Heti ensimmäisten päivien aikana veren hiili-

monoksiditaso laskee normaaliksi, nikotiini häviää elimistöstä ja haju- sekä makuaisti parantuvat huo-mattavasti.

• Jo kahden viikon tupakoimattomuuden jälkeen veren-kiertoelinten ja keuhkojen toiminta sekä fyysinen suori-tus-kyky paranevat.

• Vuoden kuluttua sydänkohtauksen riski on laskenut puolella.

• Kymmenen vuoden kuluttua lopettamisesta keuhkosyöpä- riski on enää noin puolet tupakoivan henkilön riskistä.

• Viisitoista vuotta lopettamisen jälkeen aivohalvauksen riski on vähentynyt tupakoimattomien tasolle.

(Lähde: THL)

Vantaan kaupunki kannustaa savuttomuuteen

Kuulostaako tutulta, tunnistatko työyhteisösi tai toimipisteen, jossa asioit? Vantaan kaupungin Hyvä työyhteisö -kilpailuun osallistuminen on käynnis-tynyt. Kilpailuun voi osallistua antamalla vinkin toimipisteestä tai hakemalla palkintoa omalle työyhteisölle. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät Avaimesta: Palvelut > Henkilöstö > Hyvinvointi

Hyvä työyhteisö -kilpailun hakuaika päättyy 31.10.2014

Voit myös lähettää vinkin palkitsemisen arvoisesta työyhteisöstä ja pe-rusteen ilmiannolle sähköpostitse [email protected] 30.8.2014 mennessä. Lähestymme ilmiantosi perusteella kyseistä työyhteisöä ja vinkkaamme mahdollisuudesta hakea palkintoa. Palkintona on luvassa mainetta, kunniaa ja rahaa, jonka voi käyttää työyhteisön hyvinvointia tukevaan toimintaan.

Hyvä työyhteisö -kilpailuunHyvässä työyhteisössä

• hyvän työilmapiirin aistivat myös

ulkopuoliset henkilöt

• asiakaspalvelu on ystävällistä

• työt hoituvat sujuvasti ja kukin tietää

perustehtävänsä

• kaikki tuntevat työn tavoitteet ja

toimivat niiden mukaisesti

• yhteisiä pelisääntöjä kunnioitetaan

• ilmapiiri on avoin ja haasteellisetkin

asiat uskalletaan ottaa puheeksi

• kaikkia kohdellaan arvostavasti

• on tilaa ilolle

Ilmianna upea porukka


tapetilla tapetilla

Maaliskuussa 2014 voimaan tulleissa kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa sovit-tiin osassa sopimusaloja pal-

kantarkistuksista, jotka tulevat voimaan 1. heinäkuuta 2014. Osa opetushenkilös-tön palkantarkistuksista astuu voimaan elokuun alussa.

Vuosilomalakia koskevat muutokset astuivat voimaan 1. maaliskuuta 2014. Niihin liittyvät päivitetyt ohjeet löytyvät Avaimen palvelussuhdekäsikirjasta.

Virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi 2014–2016 muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 1.3.2014–31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016 – 31.1.2017.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkantarkistukset1.7.2014• 20 euroa täyden työajan tehtäväkoh-

taiseen palkkaan • 0,88 % harkinnanvaraiseen lisään 1.7.2015• 0,3 %:n palkantarkistustavasta neuvo-

tellaan keskustasolla toukokuun 2014 loppuun mennessä

Teknisten sopimuksen (TS) palkantarkistukset 1.7.2014• 20 euroa täyden työajan tehtäväkoh-

taiseen palkkaan • 0,82 % harkinnanvaraiseen lisään ja

erillislisään 1.7.2015• 0,3 %:n palkantarkistustavasta neuvo-


Lääkärisopimuksen (LS) palkantarkistukset 1.7.2014• eläinlääkäreille tehtäväkohtaiseen

palkkaan 0,62 % ja harkinnanvaraiseen henkilökohtaiseen lisään 0,62 %

1.1.2015• yleiskorotus 0,3 % terveyskeskuslää-

käreiden tehtäväkohtaiseen palkkaan, väestöosaan ja harkinnanvaraiseen henkilökohtaiseen lisään

• yleiskorotus 0,81 % terveyskeskuksen hammaslääkäreiden tehtäväkohtai-seen palkkaan ja harkinnanvaraiseen henkilökohtaiseen lisään

1.7.2015• yleiskorotus eläinlääkärien tehtävä-

kohtaiseen palkkaan 0,33 % sekä hen-kilökohtaiseen lisään 0,33 %

Tuntisopimuksen (TTES) palkantarkistukset7.7.2014 alkavan palkanmaksukauden alusta• 1 % yleiskorotus keskituntiansioon • henkilökohtainen lisä korottuu

1 snt /tunti • työkokemuslisien korotukset vaihtele-

vat riippuen palvelusvuosien määräs-tä, ollen 1.7.2014 seuraavat:

• yli 2v=0,49 € ja yli 4v=0,96 € ja yli 7v=1,43 €, sen jälkeisen palkanmak-sukauden alusta lukien, jona työkoke-

Koulut loppuvat ja kesätyöt alka-vat. Satu Elomaa aloitti kesätyöt huhtikuussa viheralueyksikön ylläpidossa Keski-Vantaalla. Työ on Sadusta mukavaa, koska työkaverit ovat ottaneet tulokkaan lämpimästi mukaan porukkaan.

Perusteellinen työtehtäviin pereh-dytys on ollut Sadusta tärkeää. Hän työskentelee toista kesää Vantaan kaupungilla, joten hän

hallitsee jo puistotyön tehtäviä. – Tiedän miten esimerkiksi tienpien-

tareiden roskienkeruuryhmä työssään ete-nee. Jokainen työvaihe ja työkalun käyttö näytetään kuitenkin uudelle kädestä pi-täen, ja samoin kuljemme läpi alueiden reunat, joiden sisällä työskennellään.

Sadun mielestä töiden sujumiseen ja kesätyöpaikassa viihtymiseen vaikuttaa eniten se, miten uusi työntekijä otetaan osaksi työyhteisöä.

– Täällä on todella kivat työkaverit. Aamulla kun istumme autossa matkalla työkohteeseen, kokeneemmat ottavat mi-nut huomioon ja osoittavat olevansa kiin-nostuneita. He kysyvät kuulumisia, miten viikonloppu on sujunut, tai kerron myös, jos jokin harmittaa mieltä.

Satu kertoo, että uutta työntekijää ei jätetä yksin. Kun kokemusta ei vielä ole, työssä kuljetaan pareittain. Sitten kun va-kituiset työntekijät ovat kesälomalla, työ-kohteissa liikkuessa joukossa on aina yksi kokeneempi.

– Silloin minä voin esimerkiksi opastaa töitään aloittelevaa tun-nistamaan oikeat rikkakasvit, Satu sanoo.

Kesätyökokemukseen vai-kuttaa se, miten uudet asiat saa selvitettyä. Puistotyöntekijät ko-koontuvat lounastauolla tukikoh-taansa Koisotie 7:ään. Silloin Satu voi kysyä kasvotusten asioista lähiesimiehil-

tään. Viheralueylläpidon työturval-lisuusasioita käydään läpi kesätyön-tekijöiden perehdytystilaisuudessa. Siellä oppii, miten uhkaavassa tai tapaturmatilanteessa on toimitta-va.

Satu pyrkii opiskelemaan maa-talousmetsätieteelliseen tiedekun-taan Helsingin yliopistoon. – Halu-aisin valmistuttuani päästä työhön, jossa toimin metsässä tai tutkin nii-tä. Pidän kesätyöstänikin juuri siksi, että saan liikkua ulkona.

● Teksti ja kuva Inka Akkanen

Lämmin vastaanotto

Sadulle työpäivän aikana tärkein tuki on puistotyöntekijä Kirsi Lappalainen (vas.), joka kuljettaa Sadun työkohteeseen ja jakaa päivän työt.

Hyvässä kesätyöntekijän perehdytyksessä käydään läpi • työ ja siihen liittyvät odotukset• työsuhteen ehdot• yksikön toiminta ja organisaatio• työtilat ja -välineet• työyhteisö ja sen perustehtävä sekä

työympäristö• asiakkaat ja yhteistyökumppanit• työsuojelu- ja työturvallisuusasiat• viestintä ja tietosuoja

Kokenut työkaveri• on kiinnostunut työyhteisön uudesta

jäsenestä ja esittäytyy myös itse• tarjoaa apua ja opastusta työtehtävissä

vauhtiin pääsemiseksi• liitää apulaisen osaksi työyhteisöä ja

pyytää mukaan lounasseuraksi• luo myönteistä kuvaa kaupungista

työpaikkana, kertoo oman työn hyvistä puolista

Kesätyöntekijöiden kaupunkitasoinen

perehdytystilaisuus järjestetään 5.6. kello 14–16

kaupungintalolla. Ilmoittautumiset

tilaisuuteen: [email protected].

Virka- ja työehtosopimusten palkantarkistuksia 1. heinäkuuta

muslisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt

• työolosuhdelisät eivät korotu1.7.2015• 0,3 %:n palkantarkistustavasta neuvo-


Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) palkantarkistukset1.7.2014• korotusvarat sovittiin käytettäväksi

yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuk-siin, vuosisidonnaisten lisien paino-arvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen (Vantaa kuuluu 1. kalleusluokkaan) seuraavasti

• 0,58 % yleiskorotus tehtäväkohtaisiin palkkoihin

• euromääräisiä palkkioita 0,58 % lu-kuun ottamatta yleissivistävän koulun osion B 19 § koulu/oppilaitos- ja kun-takohtainen lisätehtävä korotus sekä liitteen 1 23 §:n taide- ja taitoainekor-vaus, jotka jäävät korottamatta

1.8.2014• 8 vuoden vuosisidonnaisesta lisästä

poistetaan 1 %-yksikkö, jolla korote-taan tehtäväkohtaisia ja peruspalkkoja

• 0,4 %:n palkantarkistustavasta neu-votellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä

• lisäksi 1.8.2014 alkaen tulee voimaan joitain tekstimuutoksia, joilla on vaiku-tusta palkkaan

Toisen jakson mahdollisista sopimusko-rotuksista 1.1.2016–31.1.2017 ja sen koh-dentamisesta neuvotellaan 30.6.2015 mennessä.

● Teksti Pia Viskarinen ja Inka Akkanen


tapetilla tapetilla

Kaupunki on ottanut käyttöön pienhankintojen kilpailuttamis-ta tukevan verkkopalvelun, joka tuo tehokkuutta ja läpinäkyvyyt-

tä kansallisen kynnysarvon alittaviin han-kintoihin. Tavoitteena on myös helpottaa paikallisten yritysten mukaanpääsyä kau-pungin tavara- ja palveluhankintoihin.

HankintaSampo auttaa tiettyyn tee-maan liittyvien osapuolten kohtaamista, kun kriteerejä on mahdollista rajata mo-nin tavoin. Järjestelmällä on paljon etuja verrattuna vanhoihin sähköpostitse Word-pohjilla tehtyihin kilpailutuksiin.

– Kysymykset voi pisteyttää painotus-ten mukaan järjestelmään, ohjelma laskee kokonaispisteet ja laittaa tarjoukset näy-tölle valmiiksi järjestykseen. Ja kun kerran tekee yhden kilpailutuksen, samaa pohjaa voi käyttää yhä uudestaan, lisää toimisto-

päällikkö Katri Seurujärvi eKeiretsu Oy:sta, joka on HankintaSammon toimittaja.

HankintaSammon käyttöönottopro-jekti päättyi huhtikuun lopussa. Jos yk-siköllä on vielä tarvetta yhteiselle koulu-tukselle, kannattaa olla yhteydessä Katriin.

– HankintaSammon käyttö on help-poa ilman koulutustakin. Rekisteröitymi-sen jälkeen eKeiretsulta saa online-tukea ja järjestelmä neuvoo käyttäjää vaiheesta toiseen, myös video-ohjeiden avulla, Katri vakuuttaa.

Pienhankinnat tehdään kaupungin ohjeistuksen mukaan tästä lähtien Han-kintaSammolla. Älä siis aikaile ja arkaile järjestelmään rekisteröitymisen kanssa.

– Uuden opettelu on tietysti aina vä-hän jännää, mutta aloittaa voi vaikka jol-lakin pienellä hankinnalla, Katri neuvoo.www.hankintasampo.fi

Lisätietoja: Katri Seurujärvi, 040 7388784, [email protected]

HankintaSampoa käytetään alle 30 000 euron hankinnoissa, joista kaupungilla ei ole puite-järjestelyä tai voimassa olevaa muuta sopimusta. Käyttäjäksi voi rekisteröityä kuka tahansa Vantaan kaupungin työntekijä. Mukana on nyt lähes sata yritystä. Järjestelmän käyttökustannus on kaksi prosenttia kilpailutuksen loppusummasta, ja sen maksaa kilpailutuksen voittanut yritys.

● Teksti Anna Groth

Tikkurilan lukion auditorio on tyhjentynyt huhtikuiseen iltapäi-vään. Nurkissa lojuu vielä esittei-tä ja Vaikuttaja-päivän papereita,

joihin on kirjoitettu muistiinpanoja inspi-raation vallassa.

– Meitä motivoivat innostuneet lapset ja nuoret, jotka haluavat osallistua koulu-viihtyvyyden ja oman elinpiirinsä kehit-tämiseen, sanovat kulisseissa vaikuttava kolmikko Taina Saarenpää, Pia Tasanko ja Kati Mikkonen.

Vaikuttaja-päivän idea on välittää nuorten tekemiä aloitteita päättäjille.

– Aloitteet eivät suinkaan ole yliam-puvia tai mahdottomia, vaan aivan toteut-tamiskelpoisia ideoita, Saarenpää kannus-taa. .

– Keskeistä on, että aloitteet eivät jää bittitaivaaseen leijumaan, vaan ohjaamme niitä kaupungin asianomaisiin virastoihin ja lautakuntien jatkokäsittelyyn.

Pia Tasanko kertoo tyytyväisenä, että

esimerkiksi koulu-ruokaan liittyneet aloitteet ovat poi-kineet kouluihin ruokaraadit. Nyky-ään oppilaat, kou-lun henki-lökunta ja keittiö käsittelevät yhdessä ruokailuun liittyviä asioita.

– Toivon, että virkamiehet mietti-sivät aidosti, miten nuorten aloitteita olisi mahdollista toteut-taa yhteistyössä.

Vantaan seitse-mäs Vaikuttaja-päivä järjestettiin 15. huh-tikuuta. Tapahtumaa ennen Taina, Pia ja Kati aloittivat järjestelyt yhteistyökump-paneiden kanssa hyvissä ajoin.

– Sovimme suunnitteluaikataulusta jo heti edellisen tapahtuman päätyttyä,

Kati Mikkonen kertoo. Hän iloitsee, että tapahtumaa osataan odottaa kouluissa.

– Siitä on muodostumassa perinne. Nuorilla riittää hyviä ideoita!

● Teksti ja kuva Mervi Talonen

tahkoamaan

Projektipäällikkö Pia Tasanko (vas.), projektityöntekijä Kati Mikkonen ja nuorisoasiainpäällikkö Taina Saarenpää miettivät, että jokaisen olisi hyvä tulla kuuntelemaan päivän antia edes kerran.

Vaikuttamisen kaksi puolta

V ietämme iltapäivää kiireettömästi kappelin taideteosten, levon ja hiljaisuuden keskellä. Toteutamme kehollisia, tietoisen läsnäolon harjoituksia ja teemme pienen kävely-

retken Pitäjän kirkon hautausmaalle emeritus ylipuutarhuri Tuovi Lehtisen opastuksella. Pysähdymme psalmien ja hautausmaan kiinnostavien tarinoiden äärelle.

Ota mukaan sopivat jalkineet sekä sisä- että ulkokäyttöön. Iltapäivän ohjaa aikuiskasvatuspastori, retriitinohjaaja Tarja Kor-pela ja kantelemusiikkia soittaa Maisa Kumpulainen. Ilmoittau-tuminen 15.5. mennessä Laura Ohtonen, [email protected], p.050 321 3282. Iltapäivän aluksi on pieni tarjoilu.

Hiljaisuuden iltapäivät kappelissa jatkuvat tulevana syksynä torstaisin 28.8., 18.9., 16.10. ja 20.11. Tilaisuudet järjestävät Van-taan seurakuntien yhteinen seurakuntatyö ja Vantaan kaupungin henkilöstökeskus.

● Teksti ja kuva Inka Akkanen | Kuva Hans von Schantz

Oletko huomannut, että Outlookiin on avattu yh-teinen kalenteri kaupungin järjestämille asukas-tilaisuuksille? Kun tilaisuudet eivät osu samalle päivälle, asukkaat eivät joudu pohtimaan meni-

sivätkö kaavailtaan vai asukasfoorumiin.”RES Asukastilaisuudet” -kalenteriin merkitään kaikille

asukkaille tarkoitetut asukastilaisuudet, kuten erilaiset työ-pajat, infotilaisuudet ja avoimet seminaarit.

– Toive asukastilaisuuksien koordinointiin on noussut sekä kaupungin työntekijöiltä että asukkailta. Koordinoinnin avulla voidaan paitsi ehkäistä päällekkäisyyksiä myös etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön tilaisuuksien järjestämisessä. Kalenteriin kannattaakin viedä myös vasta suunnitteilla ole-vat tilaisuudet, kertoo aluekoordinaattori Ella Tanskanen.

● Teksti Anna Groth

Hellitä, hengitä ja havahdu

Asukastilaisuudet Outlook-kalenteriin

Rauhoittava siirtymä töistä vapaalle

Sovittelunohjaaja Tiina Snellman osallistui hiljaisuuden iltapäivään viime syksynä. Tilaisuus antoi Tii-

nalle luvan viettää rauhoittava iltapäivä yhdessä muiden kanssa.

”Alkuillan tilaisuus sopi hyvin työviikon lopetukseksi, rauhoittamaan ja siirtämään minut työviikosta vapaalle. Pyhän Laurin kappeli oli jo itsessään hartautta ja hiljaisuutta edistävä. Musiikki, aforismit ja psalmit auttoivat pysähtymään. Vaikka olin tilassa yhdessä muiden kanssa, sain luvan olla yksin rauhassa ja hiljaa. Keskityin vain itseeni ja omiin ajatuk-siini, vaikka paikalla oli muutama tuttavakin. Heidän kanssaan ehdin vaihtamaan kuulumiset alkutarjoilu-jen aikana, ennen kuin varsinainen tilaisuus alkoi. Kun ajoin tilaisuuden jälkeen kotiin, olin valmiiksi rentoutu-nut viikonlopun viettoon. Vaikka hiljaisuuden iltapäivä on seurakunnan järjestämä ja kirkon tiloissa, ei tilaisuus ole mielestäni ensisijaisesti uskonnollinen, vaan sopii kenelle tahansa, joka kaipaa hetken itselleen.”

Hiljaisuuden iltapäivä Vantaan kaupungin henkilöstölletorstaina 22.5.2014 klo 15.30–18.00 Pyhän Laurin kappeli, os. Pappilankuja 3


henkilökohtaista


uppsnappat i farten

Henkilökohtaista-palstalla tutustumme mukaviin ja

mielenkiintoisiin Vantaan kaupungin työntekijöihin.

Tällä kertaa jututimme hammashoitaja

Marja Hukkasta.

Kuka: Marja Hukkanen

Ikä57 vuotta

AsuuPohjois-Nikinmäessä

Työhistoria VantaallaVantaan kaupungilla vuodesta 1988

Parasta työssäAsiakkaan palaute ja lasten kanssa työskentely

HarrastuksetKuntosali, kävely, pyöräily ja hiihto

MatkatPalasi juuri viikon matkalta Is-raelista, sitä ennen kävi Brysse-lissä. ”Lämpö se on mikä vetää, vaikka en ole mikään auringossa löhöilijä.”

Viime syksynä Marja Hukkanen valittiin vuoden hammashoita-jaksi. Nyt hänen luotsaamansa alakoulun suun terveystapah-

tuma pokkasi InnoLa-kilpailun tiimisar-jan voiton. Mistä innokas kehittäjä loihtii inspiraationsa?

Marja Hukkanen on työskennellyt Leppäkorven hammashoitolassa yli 20 vuotta. Hänet tunnetaan aktiivisena toimijana, ja hän kehittää osaamistaan ja työtään kouluttautumalla ja vaikuttamal-la ehkäisevän hammashoidon EHKÄ-ryhmässä.

– Teen myös jatkuvasti vuoroja aikuistyössä, jotta kosketus siihen pysyy, Maria kertoo.

Oman työnsä ansiokas kehittämi-nen toi Marjalle Vuoden hammashoita-ja 2013 -tittelin. Palkinnon myöntänyt Suun Terveydenhuollon Ammattiliitto STAL ry arvosti erityisesti Marjan luomia uusia toimintatapoja, ennaltaehkäisevän hoidon edistämistä ja hänen tapaansa tehdä työtä antaumuksella.

Myös Vantaan kaupungin InnoLa-laatupalkinnon pokannut Leppäkorven koulun suun terveystapahtuma lähti Marjan aloitteesta.

– Vuosikausia oli ollut ongelma-na, että lasten tottumukset eivät olleet muuttuneet riittävästi. Mietimme ham-

maslääkäri Heini Elfin kanssa, että täy-tyy tehdä jotain uutta, Marja kertoo.

Leppäkorven koulun ja hammas-hoitolan yhteisessä opetusmallissa van-hemmat oppilaat opettavat nuorem-mille suun terveyttä. Viidesluokkalaiset tutustuvat ensin Marjan kanssa terveel-lisiin elämäntapoihin ja opettavat niitä edelleen kakkosluokkalaisille.

– Olemme puhuneet oikean lautas-mallin merkityksestä suun hyvinvoin-tiin ja lapset ovat itse miettineet, mitkä ruoat ovat hampaille hyväksi ja mitkä eivät, Marja kuvaa.

Tapahtumassa on mukana koko koulu, ja kahden suun terveyteen kes-kittyvän päivän aikana on kuultu jopa hammasräppiä. Leppäkorven koulun uudenlainen opetuskonsepti on osallis-tava ja yhteisöllinen, ja sen tavoitteena on saada lapset omaksumaan terveet elintavat osaksi arkea. Marja toivookin, että malli leviäisi käyttöön myös muihin kouluihin, sillä tulokset kertovat uuden tavan toimivan.

– Tästä koulusta lähtee nyt paljon terveempiä oppilaita.

Ennaltaehkäisevään terveyden-huoltoon kuuluu Marjan mukaan asen-nekasvatus.

– Kun hoitokokemuksesta tehdään lapselle miellyttävä, kasvaa hänelle po-sitiivinen suhtautuminen hampaiden hoitoon.

Marja teki aiheesta myös täyden-nyskoulutuksen lopputyönsä ja koros-taa muun muassa luottamuksen rakenta-mista ja lapsen ikään sopivien ilmaisujen käyttämistä.

– Sanoilla on iso merkitys. Kun esit-telen kolmitoimiruiskun kesätuulena ja kuituvalon taikalamppuna, joka paljas-taa piileskelevät hammaspeikot, eivät ne tunnu ollenkaan pelottavilta.

Hammashoitoataikalampulla

Hyvät innovaatiot lähtevätkin usein pienistä konkreettisista muutoksista. Marjan mielestä oman työnsä kehittä-misen voi aloittaa miettimällä rutinoitu-neita tapoja uudestaan. Itse hän kertoo ideoivansa jo seuraavaa tapaa opiskella terveystunnilla.

– Mitä jos lapset eivät istuisikaan, vaan vaikka hypittäisiin ruudusta toi-seen.

● Teksti ja kuva Tuulia Halttunen

Nu presenterar vi en grupp i vår stad, som vanligtvis träffas över en lunch på ”Porkku” tre till fyra gånger per år. Gruppen kallas Svenska gruppen. Och vi efterlyser nya medlemmar i vårt glada gäng.

Hur länge har gruppen funnits? Jo, den första träffen hölls år 2010 på hösten. Några närmare dokument finns inte över dessa

möten. Många minnen nog.

Vem hör till gruppen? Vi kan tala om medlemmar från tre verk-samhetsområden i dagens läge, stadsdi-rektörens verksamhetsområde, koncern- och invånarservicen samt bildningsverket. Personerna är Anna Groth, Pilvi Kalliomaa, Benita Lindfors-Lietzén, Mia Eriksson-Pulkkinen, Jan Grönqvist, Tuula Kinos, Lisbet Muurinen, Richard Silin, Maria Vinkki, Kristian Åbacka, Benjamin Ellen-berg, Susanne Österlund-Toivonen och Merete Ikäheimo. Vi saknar nu represen-tanter speciellt från social- och hälsovårds-verket eller markanvändningen, men alla är välkomna med.

Hur kom gruppen till? När stadens interna personaltidning Vautsi, invånartidningen och stadens webbsidor behövde information på svenska, kom vi på idén om att grunda ett nätverk, genom vilket information fanns lättare att få. Någ-ra av oss jobbar också med uppdatering av sitt eget verksamhetsområdes webbsida på svenska. Men kommunikationsuppgif-ter är inget behörighetskrav för vår grupp.

Den första gången vi träffades blev gruppen inbjuden till social- och hälso-vårdsverket av servicechef Ulla-Stina Palo- maa. Hon presenterade “sosteri” och dess broschyrer och vad det fanns på svenska inom hälso- och åldringsvården samt om Viksu -programmet, Vanda stads äldrepo-litiska program. Meningen var, att vi skulle fortsätta att träffas på något annat verk-samhetsområde, och där få höra vad de sysslar med. Så har det inte riktigt blivit, men kanske vi kan ta upp studiebesöken någon gång igen.

En typisk träff i dag är en träff över en egenbekostad lunch i Dickursby på Porkku. Där kan vi berätta om det egna verksam-hetsområdets kommande projekt, evene-mang, förändringar och aktualiteter, som vi kan ha nytta av i våra kanaler. Oftast funderar vi på vad man kunde skriva till

Du svenskatalande kollega,

kom med i Svenska gruppen!stadens invånartidning, Vautsi och även för webben.

På träffarna får du snabbt och effektivt nys om aktuella ärenden, samtidigt som du kan träffa nya kolleger, och sist men inte minst, du får mat i magen.

Svenska gruppen på lunchträff utanför restaurang ”Porkku”.

Bra att komma ihåg om svenskan?• Vi bör komma ihåg att skicka

det svenska materialet, breven, besluten, broschyrer o. dy. i ett kuvert med svenskt logo (Vanda) till de svenskspråkiga stadsborna.

• Bekanta dig med de officiella word-dokumenten på Palvelut > Viestintä > Aineistopankki > Logot ja tunnukset & graafinen aineisto

Kontakta mig om du vill vara med, [email protected].

● Text Merete Ikäheimo | Bild Teemu Welin


virkistys virkistys

Helsingin kaupunginteatteri

Miten menestyä vaivatta liike-elämässä

14.10. klo 19 Suuri näyttämö (musikaali)Liput 50 €Varaukset viimeistään 12.9. klo 10 ja lunastus 22.9.

Suomen kansallisooppera

Oopperan kummitus 22.9.2015 tai 14.12.2015Liput 2. parvi 65 € ja 3. parvi 35 € Varaukset viimeistään 19.9.2014 klo 10 ja lunastus 20.10.2014.

Vihdoin musikaali Oopperan kum-mitus tulee Suomen Kansallisteatterin näyttämölle. Esitys on vasta syksyllä 2015, mutta jo nyt on mahdollisuus hankkia lippuja kahteen eri näytökseen. Esitys tulee olemaan mahtava. Oopperan orkesteri ja kuoro sekä loistavat solistit tekevät illasta ikimuistoisen. Esityskieli on englanti.

Kulttuuria kaikille

Kävely on erinomaista liikuntaa. Se sopii kaikille, kunhan vauhti on sopiva ja vaatetus sään mu-kainen. Puhevauhti on paras aloittelijalle eli kävellessä on voitava vaivatta jutella seuralai-sen kanssa.

Yleensä kävelylenkki tekee hyvää. Vai muistatko joskus ulkoa pa-lattuasi harmitelleesi, että pitikö sitä nyt sillä lailla lähteä happea

haukkaamaan? Jaa, että et muista edes olleesi lenkillä pitkään aikaan? No, siinä ta-pauksessa kannattaa kokeilla heti tänään! Aloita pienellä 15 minuutin annoksella.

Kävelyä löytyy joka lähtöön:

IltakävelyErinomaisen rentouttava tapa varmistaa levollista yöunta. Minimimatkana voi pitää asuintalon kiertämistä. Samalla voi vaik-ka viedä roskapussin. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ja hengittää ulkona muutaman kerran syvään huokaisten. Raikas ilma voi houkutella vähän pidemmällekin lenkille , jos vaatetus on sään mukainen.

VoimakävelyJos pelkkä kävely tuntuu liian kesyltä, voit ripustaa puntit käsiin tai jalkoihin tai mo-lempiin.

KilpakävelyJos on pakko kilpailla, niin minkä sille mahtaa. Mutta on sääli pilata kilpailulla mukavaa hommaa.

VauhtikävelyVauhtikävelyssä otetaan askeleita tiuhassa tahdissa ja syke nousee. Vauhtia lisätään voimallisella varvastyönnöllä mieluummin kuin harpataan eteenpäin pitkiä loikkia.

VatsakävelyNimestä huolimatta lajissa ei edetä vatsal-la, vaan kävellessä keskitytään keskivarta-lon hallintaan: napa kiinni selkärankaan. Kun keskivartalo on hallinnassa, voi ryh-dikkäänä antaa hartioiden olla rentoina ja niskan pitkänä. Kulku on ylvästä ja helpon

Kävely – kesän lajinäköistä. Satunnainen vastaantulija ei ar-vaakaan, miten kävelijä tekee tosissaan töitä ja vyötärö sen kun kapenee. Sukulaislaji on vatsapyöräily, myös vatsa-seisoskelua voi harrastaa esimerkiksi bus-sipysäkillä.

PorraskävelyKävelyn varsinainen turbomuunnos, jossa yhden askeleen nousu vastaa kymmentä askelta tasamaalla. Lähin maksuton kun-tosali on kodin tai työpaikan portaikossa. Viisi kerrosta viisi kertaa päivässä vastaa kolmea tunnin hölkkälenkkiä viikossa.

KuntotestikävelyKunnon mittaamiseen UKK-instituutti on kehittänyt kahden kilometrin kävelytestin. Testin tulokseen vaikuttaa eniten käve-lyaika, sydämen syke kävelyn lopussa ja painoindeksi. Myös ikä vaikuttaa: vanhalta ei edellytetä samaa tahtia kuin nuorelta. Ylipainosta laskentakaava sakottaa aika ankarasti koska testissä mitataan hapen kulutusta painokiloa kohti.

KesäkävelyKesä tuntuu kesältä kun siitä nauttii kävel-len. Kävellessä ehtii kuulla lintujen laulut ja puitten suhinat, näkee tienvarren sian-kärsämöt, koiranputket ja leinikit. Kävelijä huomaa myös tuoksut. Aamut tuoksuvat erilaiselta kuin hellepäivät. Sateen jälkeen ilma vasta ihana onkin.

Nautinnollista kävelykesää!

● Teksti Marjatta Weckman, työfysioterapeutti, Vantaan Työterveys liikelaitos

Kansallisteatteri

Dreamteam

11.9. klo 19 Pieni näyttämöLiput 25 € Varaukset viimeistään 11.8. klo 10 ja lunastus 1.9.

Tarmo 19.9. klo 19 WillensaunaLiput 20 €Varaukset viimeistään 11.8. klo 10 ja lunastus 1.9.

Vanja-eno

2.10. klo 19 Suuri näyttämöLiput 35 €Varaukset viimeistään 1.9. klo 10 ja lunastus 22.9.

Syyskaudella 2014 nähdään Vanja-eno Kansallisteatterissa suurella näyttä-möllä ja Helsingin kaupunginteatterissa pienellä näyttämöllä. Molemmissa esi-tyksissä on loistavat näyttelijät. Kan-sallisteatterin versio on ohjaaja Paavo Westerbergin oma uusi käännös. Näyt-telijöinä lavalla loistavat mm. Eero Aho, Krista Kosonen, Kristo Salminen ja Seela Sella. Kaupunginteatteriin ohjaajaksi tulee unkarilainen huippuohjaaja Tamas Ascherin. Rooleissa nähdään Martti Suo-salo, Esko Salminen, Santeri Kinnunen ja Anna-Maija Tuokko. Jos et osaa valita kumman esityksen menisit katsomassa, katso molemmat, niin saat kaupungin-teatterin lipusta vielä ylimääräisen 10 € alennuksen. Kaupunginteatterin esityksen päivämäärätiedot eivät ole vielä tiedossa.


Kuva Tapio Vanhatalo

Kuva Sakari Viika

Kuva Stefan BremerKuva Vertti Teräsvuori

Kuva Tuomo Manninen

Kaupungin henkilöstölle on jälleen tarjolla alennettuja pääsylippuja korkeatasoisiin ja mielenkiintoisiin esityksiin. Lippuja voi ostaa henkilöstöhinnalla myös seuralaiselle.

Lipputiedustelut ja varaukset osoitteesta: [email protected]. Varaukset ovat sitovia ja liput on lunastettava esitysten kohdalla mainittuina päivinä kello 15.00–17.30 osoitteesta Tikkuraitti 11 A (4. krs).

Lippuja lunastaessasi varaa mukaan käteistä, sillä lippuja ei voi maksaa kortilla. Poikkeuksen muodostavat Länsi-Vantaalla työskentelevät, jotka voivat ennakkoon sovitusti maksaa liput tilille ja vastaanottaa ne sisäisessä postissa.

Tarkempaa tietoa henkilöstöalennuksiin oikeuttavista esityksistä Avaimesta: Palvelut > Henkilöstöedut > Kulttuuri


työkalupakki


virkistys

Anna vinkkejä ja palautettaVautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen kaivataan lukijoita mukaan. Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella [email protected]

Vautsin aineistopäivät

3/14 dl 17.6.2014 ilmestyy heinäkuussa 20144/14 dl 17.11.2014 ilmestyy joulukuussa 2014

Kaupunki on alkanut tukea henkilöstönsä hyvinvoinnin edistämistä niin sanotulla liikunnan tukirahalla. Terve-yttä ja hyvinvointia edistävään ryhmätoimintaan voi saada tukea jopa puolet kuluista.

Tähän mennessä hyvinvoinnin edistämisen tukea on haettu esimerkiksi jumppiin ja ratsas-tukseen. Kyse ei ole kuitenkaan

pelkästä liikunnan tukemisesta.− Esimerkiksi eräs työyhteisö hank-

kii itselleen kuntojudovalmennusta, joka pitää sisällään myös aggressiivisen asiak-

kaan kohtaamista puhejudolla, kehittä-mispäällikkö Manna Torvinen kertoo.

Tukirahaa voi hakea myös vaikkapa painonhallintaan tai henkisen jaksamisen edistämiseen. Ideana on kuitenkin se, että yhtä asiaa tuetaan vain kerran.

− Tavoitteena on, että työyhteisö roh-kaistuu lähtemään yhdessä kokeilemaan jotain lajia ja sitten toivottavasti jatkaa la-jin parissa jatkossakin, Torvinen selventää.

Avustus on tarkoi-tettu suunnitelmalliseen vapaa-ajalla tapahtuvaan

liikuntaharrastukseen –hakemukset elokuun loppuun mennessä

toimintaan ja sitä voivat hakea työyhteisöt ja nykyiset tai uudet liikuntakerhot. Tukea ei saa yksittäisiin tapahtumiin.

Ensimmäinen hakukierros järjestettiin keväällä ja syksyn osalta hakemukset tulee lähettää 30.8.2014 mennessä. Tarkemmat ohjeet tuesta ja sen hakemisesta löytyvät Avaimesta.

● Teksti Anna-Stiina Toivonen

Tukea

Tällä tunnilla mahan saa päästää ulos ja venytyksiä tehdään sen verran kuin hyvältä tuntuu. Kuutta venytystä tehdään rauhallisella tempolla.

Lue lisää AvaimestaPalvelut > Henkilöstö > Hyvinvointi > Henkilöstöedut > Liikunta > Hyvinvoinnin edistämisen tukiraha

Shindo toi rentoutta ja virtaaRyhmä asukaspalveluiden hallinnon ja kuntalais-

palveluiden työntekijöitä aloitti shindon maalis-kuussa. Yhteinen venyttelytunti pidetään kerran

viikossa, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä.− Shindo sekä rentouttaa että liikuttaa. Istumatyö-

läisille yhdistelmä on juuri hyvä. Yhdessä tekeminen konttorin ulkopuolella on myös vahvistanut yhteisöl-lisyyttämme, kertoo tunteja järjestämässä ollut alue-palvelupäällikkö Katja Syvärinen.

Syvärinen sai idean shindoporukasta luettuaan Avaimesta mahdollisuudesta hakea tukirahaa sekä kokeiltuaan lajia muualla.

− Olimme puhuneet työpaikalla, että olisi kiva kokeilla jotakin tämäntyyppistä. Ei ollut vaikeaa saada työkavereita innostumaan mukaan.

Syvärinen kiittelee tukirahaa hienoksi jutuksi, sillä tuen ansiosta harrastaminen on melko edullista.

− Itselleni shindo antaa töihin ihan hirveästi vir-taa, hän summaa.

● Teksti ja kuva Anna-Stiina Toivonen

Liisa Juustila, Anna Eskola ja Pirjo Turtiainen shindotunnilla.

Asiakas Seuren toiminnan keskiössä

Seuressa on tänä keväänä punnerrettu uutta strategiaa tuleville vuosille. Alla kuvattu, kuinka Seuren uusi

strategia tulee näkymään Vantaan kaupungin organisaatioissa.

Seureen rakennetaan työkulttuuria, jonka pohjana ovat aiempaa vahvemmin asiakkaiden tarpeet.

Tehokkuutta ja laatua lisätään eri tavoin ja toimintaa muutetaan kustannustehokkaammaksi asiakkaille.

Keikanvälitysprosessista kehitetään entistä luotettavampi, joustavampi, nopeampi ja tehokkaampi.

Toimintaa kehitetään, jotta asiakkaiden tarpeet ja keikkalaisten osaaminen kohtaavat aiempaa paremmin.

Seureen luodaan laatujärjestelmä varmistamaan palvelun korkeaa laatua.

Keikkalaisten työtarjoomaa monipuolistetaan.

Asiakkaille tarjotaan ratkaisuja optimaaliseen henkilöstön käyttöön ja Seure toimii kumppanina henkilöstösuunnittelusta lähtien.

Keikkalaisista huolehditaan entistä paremmin.

Päästä tuolistasi irti, tulossa hyvinvointitapahtuma henkilöstölle!

8.10. Töölön Kisahallissa klo 12–18

Virtaa työhöni ja päivääni!Teemoina ovat kaikki hyvinvointia edistävät osa-alueet: liikunta, ravitsemus, uni,

itsensä johtaminen, mielen hyvinvointi ja kulttuuri. Viettäisittekö tyhypäivän messuilla? Tule kokemaan, liikkumaan tai vain kuuntelemaan, messuilta löytyy

jokaiselle jotakin! Tapahtuman juontaa Sutu Markkanen.

Tarkempaa tietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisesta on tulossa myöhemmin intraan.Tapahtuma on maksuton!

Osallistuminen työyhteisöjen tyhypäiviä lukuun ottamatta omalla ajalla.

OhjelmassaLuentoja – mm. Patrik Borg, Raija Laukkanen, Minna Huotilainen

Ohjattuja tunteja – mm. Ansku Bergström (Let’s dance) ja Kylli Kukk (jooga)Lajikokeiluja laidasta laitaan – mm. asahi, miekkailu, kuntonyrkkeily, golf

Teatteri-ilmaisua ja improvisaatiotaUlkotoimintaa – juoksu, kävely, geokätköily

Mittauksia – kehonkoostumusmittaus, tasapainotestiStändeillä yhteistyökumppaneita ja hyvinvointitietoutta

Karnevaalitunnelmaa luomassa Samba-ryhmä

Documents

Johanna Faraj palkittiin InnoLa-kilpailussa · 2015. 6. 24. · palvelumuotoilu yhteistyö Tukea ... Johtaja oli iso tappi, ei häntä kuka tahansa toimistotyttö tavannut. Ovella