Johdanto

Ilmalämpöpumppu hyödyntää ilman ilmaista energiaa.Melko pienellä investoinnilla voidaan vähentää lämmitys-kustannuksia melkein puolella.

Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteitalöytyy myös päälämmittäjiksi. Ilma-vesilämpöpumppu ja pois-toilmalämpöpumppu hoitavat koko talon lämmitystarpeen.

Tässä oppaassa tutustut paremmin eri ilmalämpöpumppu-vaihtoehtoihin ja sen avulla pystyt valitsemaan taloosi sopivanilmalämpöpumpun.

97 0698 99 050403020100

14 000

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

Vuosi 07

PoistoilmalämpöpumppuPoistoilmalämpöpumpulla voidaan hoitaa talon kokolämmitystarve. Se siirtää lämpöä talosta poistetta-vasta, lämpimästä sisäilmasta vesikiertoiseen läm-mönjakojärjestelmään ja lämmittää myös lämpimänkäyttöveden. Lämmitystarpeen kasvaessa tarvitaanlisälämpöä, joka tuotetaan yleensä sähkövastuksilla.

Kumalatiivinen määrä, kpl

97 0698 99 050403020100

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

Vuosi 07

Ilma-ilmalämpöpumppuon täydentävä lämmitysjärjestelmä, joka ottaa lämpöäulkoilmasta ja lämmittää huoneilmaa. Ilma-ilma-lämpöpumppu ei lämmitä käyttövettä eikä sitä voidaliittää vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään. Ilma-ilmalämpöpumpun rinnalle vaaditaan aina täysteho-mitoitettu päälämmitysjärjestelmä. Mitä alemmaksiulkoilman lämpötila laskee, sitä vähemmän ilma-ilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä.

Kumalatiivinen määrä, kpl

97 0698 99 050403020100

800

600

400

200

Vuosi 07

Ilma-vesilämpöpumppuIlma-vesilämpöpumpulla voidaan hoitaa talon kokolämmitystarve. Se siirtää lämpöä ulkoilmasta vesi-kiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja lämmittäämyös lämpimän käyttöveden. Ilma-vesilämpöpum-pulla voidaan kattaa talon lämmitystarve yleensä-15...-20 °C:een saakka. Sitä alemmilla ulkolämpö-tiloilla tarvitaan sähkövastuksia, jotka sisältyvätjärjestelmään.

Kumalatiivinen määrä, kpl

LämmönjakojärjestelmäIlma-ilmalämpöpumppu jakaa tuotetun lämmön suoraanhuoneilmaan puhaltamalla. Ilma-vesilämpöpumpun käyttöedellyttää vesikiertoista lämmönjakoa. Järjestelmääntarvitaan siis joko vesikiertoiset patterit ja/tai vesikiertoinenlattialämmitys. Lattialämmityksessä kiertävän vedenlämpötila on alhaisempi kuin patterilämmityksessä antaenlämpöpumpulle paremman hyötysuhteen.

Ilmalämpöpumppu käyttää lämmön-lähteenä ulkoilmaa tai ilmanvaihdonpoistoilmaa ja muuttaa sen kompres-sorin avulla talon lämmitysenergiaksijoko suoraan huoneilmaan tai vesikier-toiseen lämmönjakojärjestelmään.Ilma-ilmalämpöpumppu on sopivalisälämmitysmuoto esimerkiksi sähkö-lämmitteisiin rakennuksiin.

Näin lämpöpumppu toimii

LÄMPÖPUMPUN TOIMINTAPERIAATEIlmasta saatu lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Kun nestemäinen

kylmäaine muuttuu höyryksi, siihen sitoutuu lämpöenergiaa (lämpötila noin 0 °C).Kompressori imee höyrystyneen kylmäaineen höyrystimestä ja puristaa sitä

pienempään tilaan. Silloin kylmäaineen paine ja lämpötila nousevat. Kuuma, noinsata-asteinen, korkeapaineinen kylmäainehöyry johdetaan lauhduttimeen.

Lämmitysverkoston vesi tai huoneilma jäähdyttää kylmäainehöyryä, joka muuttuu takaisinnestemäiseksi. Silloin vapautuu lämpöä, joka siirtyy lämmitysverkostoon. Jäähdytetty,nestemäinen kylmäaine kulkee vielä paineenalennusventtiilin kautta ennen kuin se palaa

jälleen höyrystimeen. Painealennusventtiili alentaa kylmäaineen painetta jalaskee sen lämpötilan noin -10 °C:een.

Lämpöpumppu voi tuottaalämpöä maaperän, kallion javesistön lisäksi myös ilmasta:Periaate on aina sama. sähköl-lä toimiva pumppu siirtäälämpöä viileämmästä lämpi-mämpään.

Lämmin ilma javesi lämmitykseen

Nestemäinen kylmäaine

Pai-sunta-vent-tiili

Komp-ressori

Kaasuuntunut kylmäaine

Kuuma kaasumainen kylmäaine

Ulko- tai poistoilmastaotettava lämpö

Lauhdutin

Höyrystin

Sähköäkin kuluu,kun lämpöä tuotetaan lämpöpumpullaLämpöpumppu tarvitsee toimiakseensähköä. Pumpun hyötysuhdetta kuva-taan lämpökertoimella, joka kertookuinka paljon lämpöpumppu tuot-taa lämpöä verrattuna sen käyttä-mään sähköenergiaan.

Tyypillisesti ilmalämpöpumpunvuosilämpökerroin on noin kaksi elise tuottaa vuodessa kaksinkertaisenmäärän lämpöä verrattuna sen käyttä-mään sähköön.

Lämpökertoimella 2 saadaan jo-kaista kilowatin sähkötehoa kohti läm-pötehoa kaksi kilowattia. Vastaavastienergiamäärinä mitattuna saadaan jo-kaista kulutettua sähköenergian kilo-wattituntia kohden lämpöä kaksi kilo-wattituntia. Erotus otetaan ilmasta.

Edullista on mahdollisimman kor-kea lämmönoton lämpötila ja mahdol-lisimman matala lämmönkäytön läm-pötila; paras lämmönjakotapa on sitenlattialämmitys. Lattialämmityksessä riit-tää, jos putkistoon menevän vedenlämpö on vähän yli +30 °C. Ilmaläm-mityksen vaatima ilman lämpö riippuuilmavirrasta, joka taas riippuu raken-nuksen lämmöntarpeesta lattianeliötäkohti.

Olosuhteet ja lämpökertoimensuuruus vaihtelevatOlosuhteet vaihtelevat vuoden aikana, samoin lämpöpumpunlämpökerroin. Tärkein aika on suurimman lämmöntarpeenaika eli talvikausi.

Lämpökerroin tulisikin ilmoittaa keskimääräisissäolosuhteissa. Tarkasti vertailukelpoisia arvoja saadaanvain normien mukaan tehdyillä laboratoriomittauksilla.Tavallinen taso vuotuiselle keskimääräiselle lämpökertoimelleeli vuosilämpökertoimelle vaihtelee normaaleissa käyttö-olosuhteissa 2 ja 2,5 välillä. Hetkellisesti lämpökerroin voikuitenkin ihanneolosuhteissa olla jopa 4.

Ulkoilmasta lämpöä,onnistuuko se pakkasella?Lämpöä lämmitykseen voidaan siis ot-taa suoraan ulkoilmasta. Se on kannat-tavaa monestakin syystä. Tärkein syyon se, että oikein asennettu, mitoitettuja käytetty ulkoilmalämpöpumppualentaa lämmityskustannuksia.

Ilma-ilmalämpöpumppu sopiipäälämmitysjärjestelmän lisälaitteeksi,sillä sen avulla ei pystytä Suomessakattamaan talven kylmimmän kaudenlämmitystehontarvetta. Ilma-ilmaläm-pöpumpun käyttö on järkevintä suoransähkölämmityksen rinnalla, jolloin säh-köä säästyy keväällä ja syksyllä.

Maantieteellisesti tarkastellenlämpöpumpusta saa parhaan hyödyneteläisen Suomen sisäosissa. Ulkoilma-lämpöpumpun suorituskyky on ver-rannollinen ulkoilman lämpötilaan.Kun ulkoilman lämpötila laskee alle–20 °C, on ilmalämpöpumpun suori-tuskyky huono. Vain poistoilmalämpö-pumppu on säästä riippumaton, silläse ottaa lämpöä talteen sisäilmasta.

Lämmönkeruupiiristä kylmäaineeseen,kylmäaineesta lämmitykseenLämpöpumpussa on kaksi lämmön-vaihdinta: höyrystin ja lauhdutin. Höy-rystimessä lämpöä siirtyy lämmönke-ruupiiristä kylmäaineeseen. Lauhdut-timessa lämpö siirtyy kylmäaineestalämmitysjärjestelmään. Lämpöpumpun huolto

Mikäli lämpöpumppuun tulee vika, ota yhteyttä lämpö-pumppumerkkiä edustavaan huoltoliikkeeseen. Lämpö-pumpun kylmäkoneen huoltaminen on luvanvaraista.Turvatekniikan keskus TUKES ylläpitää rekisteriä kyl-mälaitteiden huoltoon valtuutetuista huoltoliikkeistäwww.tukes.fi. Jos lämpöpumpun kylmäkonetta huolle-taan, varmista, että merkkiliikkeen edustajalla on myösTUKES:in hyväksyntä.

Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU rykehittää suunnittelun ja asennuksen tasoa ja sertifioisuunnittelijoita ja asentajia. Sertifioidut lämpöpumppualanammattilaiset löytyvät SULPU ry:n kotisivuilta osoitteestawww.SULPU.fi

Jo hankintavaiheessa ammattilaisenasiantuntemus on tarpeenKerros- ja rivitaloissa on ennen ilmalämpöpumpun hank-kimista syytä olla yhteydessä isännöitsijään, taloyhtiönhallitukseen sekä kunnan rakennusvalvontaan, jottavoidaan varmistua ettei ilmalämpöpumpun asentamiselleja käytölle ole mitään esteitä.

Ilmalämpöpumpun hankinnassa tulee kiinnittää huomiotaseuraaviin asioihin:• Onko ilmalämpöpumppu testattu puolueettomasti?• Ilmalämpöpumpun tulee olla tehty pohjoisen olosuhteisiin• Ilmalämpöpumpun hinnan tulee sisältää asennus

ja käytönopastus

Ilma-ilmalämpöpumpun asennus on suhteellisen helppoja sen asentaminen kestää ammattimieheltä muutamantunnin.

Asennustyö vaatii auktorisoidun kylmäasennusliikkeen,joten hankinta kannattaa aina tehdä kokonaishankintana.Kylmäasennusliikkeet eivät yleensä asenna asiakkaan itsehankkimia laitteita, koska takuuvastuiden rajat ovat silloinepämääräiset. Laitevalmistaja edellyttää takuuasioissamyös näytön siitä, että laitteen on asentanut luvan jaasiantuntemuksen omaava asennusliike.

Ilma-ilmalämpöpumpussalämpö otetaan ulkoilmasta jaluovutetaan tavallisesti suo-raan huoneilmaan. Pumpunsisäyksikön sijoittamisessa ontärkeää, että lämmin ilmapääsee hyvin eri puolille asun-toa. Ilma-ilmalämpöpump-pua voidaan käyttää myösasunnon viilentämiseen.

Ulkoilmalämpöpumpun toimintaperiaateUlkoilmalämpöpumppu koostuu taval-lisimmin kahdesta osasta: sisä- ja ulko-yksiköstä.

Ulkoyksikössä on ilmasta lämpöäottava patteri (höyrystin), kompressorija automatiikan ohjauslaitteita. Sisäyk-sikössä on puhallinpatteri, joka kier-rättää lämmitettävää tai jäähdytettävääilmaa. Usein puhaltimessa on useitatehoportaita; tarkoituksena lähinnävähentää vedontunnetta ja puhallin-ääntä pienen lämmöntarpeen aikana.

Kun ulkoilmaa jäähdytetään, ilmankosteus huurtuu lämpöä ottavan pat-terin pinnoille. Huurtuminen on voi-makkainta, kun ulkolämpötila on nol-lan asteen seutuvilla. Koska huurrehaittaa lämmön siirtymistä ja ilmanvirtausta, on se ajoittain poistettavasulattamalla.

Ulkoyksikön automaattinen sulatusPohjoismaisiin olosuhteisiin suunnitelluissa ilmalämpöpum-puissa on aina automaattinen sulatus, joka voi toimiakahdella eri periaatteella. Joko ulkoyksikön nelitieventtiilivoi kääntää kylmäaineen virtauksen hetkellisesti toiseensuuntaan tai sulatus tapahtuu sähkövastuksilla.

Ilmalämpöpumpun sijoitteluPumpun sisä- ja ulkoyksikön sijoitteluon suunniteltava asiantuntijan kanssa.Samoin kaikki asennukset on syytäteettää sertifioidulla asentajalla. Yksiköton sijoitettava mahdollisimman lähelletoisiaan. Kylmäaineputket on eristet-tävä ja koteloitava hyvin.

Sisäyksikkö on sijoitettava niin,että lämmin ilma leviää hyvin eri puo-lille taloa. Avoimissa tiloissa ilmaläm-pöpumppu toimii tehokkaimmin.Myös ulkoyksikkö tulisi sijoittaa paik-kaan, jossa ilmankierto on vapaata eikälaitteen läpi kulkenut ilma kierrä siihentakaisin.

Sisäyksikön sijoittelussa on myöshuomioitava viemäröinnin tarve. Joslaitetta käytetään asunnon jäähdytyk-seen, siihen tiivistyy runsaasti vettä,joka on johdettava viemäriin tai ulos.

Ilmalämpöpumpun ulkona olevanhöyrystimen ja sisätiloissa olevan lauh-duttimen puhallinäänet voivat aiheut-taa melua. Tämä on otettava huomi-oon eikä ulkoyksikköä esimerkiksikannata sijoittaa makuuhuoneen ulko-puolelle.

Ulkoyksikön lämmönsiirtimen pin-nalle tiivistyy vaihtelevia määriä ilmankosteutta riippuen ulkoilman lämpö-tilasta ja siitä lämmitetäänkö vai jääh-dytetäänkö sisätiloja. Ulkoyksikönsulatusvesien poisjohtamisesta on huo-lehdittava, jotta muodostuva jääpaasiei kasvaisi kiinni siihen ja tukkisi su-latusveden poistoa eikä pihalle muo-dostuisi jääpeitettä.

Myöskään suljettu tai ahdas tila eiole kovin sopiva, mutta laitteen voi hy-vin sijoittaa suojaan sateelta esimerkiksiräystään tai suojakatoksen alle. Ulkoyk-sikköä ei saa koteloida eikä äänieristää.

Lämmityksen säätäminenja lämmöntuottoIlmalämpöpumppu tulee säätää niin,että se toimii yhdessä muun lämmitys-järjestelmän kanssa, ja tuottaa mah-dollisimman suuren osan lämmöstä.Esimerkiksi sähkölämmityspattereidentermostaatit pitää säätää kytkemäänlämmitys päälle hieman alemmassalämpötilassa kuin lämpöpumppu.

Jotta sisälämpötila ei vaihtelisiliikaa, on lämmittimien termostaattienoltava korkealuokkaisia ja niitä on huol-lettava. Kannattaa myös muistaa, ettäilma-lämpöpumppu ei yleensä tuo yhtäsuuria säästöjä vesikiertoisen lämmitys-järjestelmän kuin sähköpattereidenrinnalla.

Vuositasolla ilmalämpöpumpunlämpökerroin vaihtelee huomattavastiulkolämpötilan funktiona asettuenSuomen oloissa hieman yli kahteen.Ilma-ilmalämpöpumpulla voidaansäästää noin 30–40 prosenttia kokoasunnon lämmitysenergiasta lämpö-pumpun mitoituksesta ja sisäyksikönsijoittelusta riippuen.

Lisälämmityslaite kylmässä ilmastossaIlma-ilmalämpöpumpun suorituskykyriippuu ulkoilman lämpötilasta. Kunulkoilma kylmenee ja lämmitystarvekasvaa, suorituskyky heikkenee. Ylei-sesti ulkoilmalämpöpumput toimivathuonolla lämpökertoimella lämpötilanlaskiessa alle –20 °C. Höyrystinpatterinajoittainen sulattaminen alentaa myöslämpökerrointa.

Kylmässä ilmastossa, kuten Suo-messa, ilmalämpöpumppu onkinlisälämmityslaite päälämmitysjärjes-telmän rinnalla.

Ilma-ilmalämpöpumppu

Säästöä syksyn ja keväänlämmityskustannuksissaIlmalämpöpumppu on melko edulli-nen, ja se soveltuu hyvin alentamaanlämmityskustannuksia erityisesti syksyi-sin ja keväisin. Sen hankinta ja asennuson suhteellisen helppoa, mutta vaatiiasiantuntemusta.

Useimmilla ilma-ilmalämpöpum-puilla voidaan jäähdytystoiminnanansiosta parantaa sisäilmaolosuhteitakesäisin, sillä sitä voidaan käyttää te-hokkaasti jäähdytykseen. Maailmallajäähdytykseen käytetään miljoonialämpöpumppuja.

Jäähdytystä varten lämpöpumpunkoneisto käännetään toimimaan toi-seen suuntaan, jolloin sisäyksikkö jääh-dyttää sisäilmaa ja ulkoyksikkö poistaalämmön ulos.

Jos jäähdytät ilmalämpöpumpulla,tee se järkevästiEi kuitenkaan pidä jäähdyttää liikaa.Jos talon sisäpinnat jäähtyvät liikaa,kosteus tiivistyy lämpimästä ulkoilmastaseinien tai lattian pinnalle, mistä voiseurata kosteusongelmia. Myös terveyssaattaa kärsiä liiallisesta jäähdytyksestä.Sisälämpötilan laskeminen kesähel-teillä alle 23–24 asteen voi aiheuttaavilustumisen, mutta jo muutamanasteen jäähdytys parantaa asumis-mukavuutta merkittävästi.

On hyvä muistaa, että jäähdytyskuluttaa sähköä. Sähkönkulutuksenseuraamiseksi lämpöpumpulle voidaanasentaa oma sähkömittari. Järkevästikäyttäen 150 neliön talossa jäähdytyk-seen kuluu vuodessa noin 200–300kilowattituntia.

Jäähdytystä ei kannata pitää päällävuorokauden ympäri, eikä silloin kunasunto on tyhjänä.

Käyttö ja huoltoIlmalämpöpumppu voi olla käyttämät-tömänä pitkän aikaa ilman, että siitäaiheutuu vahinkoa laitteelle. Pitkänseisontajakson jälkeen on syytä tarkistaaja tarvittaessa puhdistaa ulko- ja sisäyk-sikkö ennen käyttöönottoa. Pumppuaei tarvitse pistää pois päältä huippu-pakkasten aikana.

Huoltotoimenpiteet keskittyvät lä-hinnä suodattimiin. Ne tulee imuroidakerran kuukaudessa. Siitepölysuodatinkannattaa uusia pari kertaa vuodessa.Ulkoyksiköstä pitää poistaa roskat jalehdet. Vikatilanteessa tulee aina ottaayhteyttä ammattilaiseen, Suomen Läm-pöpumppuyhdistyksen SULPU:n serti-fioimaan asentajaan tai valmistajaan.

Ilmasta voidaan ottaalämpöä myös vesikiertoi-seen lämmitysjärjestelmäänja käyttöveden lämmitykseen.

Ilma-vesilämpöpumpuntoimintaperiaateIlma-vesilämpöpumppu luovuttaa läm-pöä vesikiertoiseen järjestelmään ja voilämmittää myös käyttöveden.

Ulkoyksikkö sisältää ilmasta läm-pöä ottavan patterin (höyrystimen),kompressorin sekä automatiikan.Usein puhaltimessa on useita tehopor-taita, jonka ansiosta sähkön kulutuspienenee. Kun lämmöntarve on pieni,on myös puhaltimen ääni hiljaisempi.

Ulkoilman jäähdytys saa ilmansisältämän kosteuden huurtumaan

lämpöä ottavan patterin pinnoille.Huurtuminen on voimakkainta, kunulkolämpötila on nollan seutuvilla.Koska huurre haittaa lämmön siirty-mistä ja ilman virtausta, se on poistet-tava ajoittain sulattamalla. Sulatus toi-mii automaattisesti, joskin joidenkinlämpöpumppumallien kohdalla eiaivan ongelmitta. On tärkeää valitapohjoismaisiin olosuhteisiin suunni-teltu lämpöpumppu.

Ilma-vesilämpöpumpun sijoittaminenIlma-vesilämpöpumpun sisä- ja ulkoyk-sikön sijoittaminen on suunniteltavaasiantuntijan kanssa. Samoin kaikkiasennukset on syytä teettää sertifioi-dulla asentajalla.

Koska ilma-vesilämpöpumpunulkoyksikkö tuottaa jonkin verranmelua, se on otettava huomioon lait-teen sijoittelussa. Makuuhuoneen ulko-puolelle sitä ei kannata sijoittaa.

Suljettu ja ahdas tila ei ole laitteenulkoyksikölle oikein sopiva, sillä ilmanpitäisi päästä kiertämään vapaasti lait-teen ympärillä eikä laitteen läpi men-nyt ilma saisi kiertää siihen takaisin.Ulkoyksikkö ei varsinaisesti tarvitsesääsuojaa, mutta sen voi hyvin sijoittaasateelta suojaan räystään tai suojaka-toksen alle.

Sisäyksikkö voidaan sijoittaa tekni-seen tilaan tai esimerkiksi kodinhoito-huoneeseen. Huoneessa on oltava lat-tiakaivo. Suositeltavinta on sijoitustekniseen tilaan huoltotoimenpiteidenhelpottamiseksi.

Ilma-vesilämpöpumppua käyte-tään pelkästään lämmitykseen, jäähdy-tykseen sopii ilma-ilmalämpöpumppu.

Ilma-vesi-lämpöpumppu

Ulkoyksikön sijoittamisessa onotettava huomioon, että se tuottaa huo-mattavan määrän vettä, jopa 10 litraavuorokaudessa, ja talvisin vesi jäätyymaassa.

Ilma-vesilämpöpumpullasyntyy säästöäIlma-vesilämpöpumpulla voidaan sääs-tää noin 40–60 prosenttia lämmitys-energiantarpeesta verrattuna suoraansähkölämmitykseen. Säästön määräriippuu lämpöpumpun mitoituksesta,lämmönjakojärjestelmästä ja maan-tieteellisestä sijainnista.

Hankintakustannus on maaläm-pöpumppua edullisempi. Ilma-vesi-lämpöpumppu soveltuu alentamaanlämmityskustannuksia syksyisin jakeväisin ja/tai aina silloin kun ulko-lämpötila on korkeampi kuin –20 ºC.

Markkinoilla löytyy myös ilma-vesi-lämpöpumppuja, jotka toimivatjopa –26ºC:ssa (CO2-ilma-vesilämpö-pumppu).

Huippupakkasillasähköä kuluu enemmänIlma-vesilämpöpumppu voi parhaim-millaan tuottaa paljonkin säästöä,mutta talvipakkasilla päälämmönlähdeon sähkö.

LämmöntuottoIlma-vesilämpöpumpulla voidaan tuot-taa ilmaista lämpöä 8 000–12 000 kilo-wattituntia vuodessa, kun kokonais-lämmönkulutus on 20 000 kWh. Suurivaihtelu johtuu talojen ominaisuuksis-ta. Paremmin eristetyllä talolla on pal-jon pienempi huipputehon tarve kuinhuonommin eristetyllä, mikä vaikuttaapaljon huippupakkasjaksojen ener-giankulutukseen. Myös lämmönjako-järjestelmä vaikuttaa pumpun hyöty-suhteeseen.

Ilma-vesilämpöpumppuluovuttaa lämpöä vesikiertoiseen järjestelmään ja voilämmittää myös käyttöveden. Tämän tyypin lämpöpumppuakäytetään pelkästään lämmittämiseen, jäähdyttämiseensopii ilma-ilmalämpöpumppu.

Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan säästää noin40–60 prosenttia lämmitysenergiakustannuksista suoraansähkölämmitykseen verrattuna. Säästö riippuu lämmi-tysenergiantarpeesta, lämpöpumpun mitoituksesta jalämmönjakojärjestelmästä. Myös maantieteellinen sijaintivaikuttaa säästöihin.

Asunnosta ilmanvaihdonkautta poistuva ilma on läm-mintä. Koneellisessa ilman-vaihdossa siitä voidaan ottaalämpöä talteen ilmalämpö-pumpulla ja säästää lämmitys-kuluissa.

Poistoilmalämpöpumpputarvitsee jatkuvan ilmavirranPoistoilmalämpöpumppu käyttää läm-mönlähteenä talosta koneellisesti pois-tettavaa ilmanvaihtoilmaa. Se vaatiijatkuvan poistoilmavirran, joka on noin0,5 kertaa rakennuksen ilmatilavuustunnissa.

Laite imee lämmintä poistoilmaayleensä rakennuksen kosteista tiloista.Lämpöpumppu ottaa tämän lämpimänilman energian talteen ja siirtää senrakennuksen muihin tiloihin puhallet-tavaan tuloilmaan, lämpimän käyttöve-den lämmittämiseen ja lämmitysjärjes-telmän käyttöön.

Poistoilmalämpöpumppu

Suunnittelu ja asennuson ammattilaisen työtäPoistoilmalämpöpumppu järjestelmänsuunnittelu ja asennus on teetettäväalan ammattilaisilla.

Kun rakennuksen ilmanvaihtolait-teisto ja lämmöntalteenotto korvataanpoistoilmalämpöpumpulla, ilmanvaih-don ilmanvaihtokerroin on sama kuinpoistoilmalämpöpumpun ilmanvaihto-kerroin. Poistoilmalämpöpumppuunon usein yhdistetty erillinen sähkövas-tus, jolla voidaan korvata tarvittavalisätehontarve.

Järjestelmä kannattaa suunnitellaniin, että sisään puhallettava ilmaesilämmitetään. Jos kylmää ilmaa joh-detaan sisään suoraan raitisilmaventtii-leistä, asumisviihtyisyys heikentyy.

Poistoilmalämpöpumpulla voi-daan säästää noin 40 prosenttia läm-mitysenergiasta.

Poistoilmalämpöpumppu voidaanliittää myös vanhaan ilmanvaihtojärjes-telmään, jolloin vanhat ilmanvaihtoko-neet tai puhaltimet korvataan poistoil-malämpöpumpulla. Parhaan ratkaisunselvittämiseksi kannattaa ottaa yhteyttäasiantuntevaan suunnittelijaan.

Käyttö ja huoltoKäyttäjän on varmistettava säännölli-sesti, että poistoilmalämpöpumpunsuodattimet ovat puhtaat. Ne kannattaauusia noin kerran vuodessa. Jos talossatehdään pölyisiä korjaustöitä, pitääsuodattimet tarkistaa korjausten jäl-keen.

Poistoilmalämpöpumppukäyttää lämmönlähteenä talosta koneellisesti poistettavaailmanvaihtoilmaa. Järjestelmän suunnittelu ja asentaminenon teetettävä alan ammattilaisilla. Käyttäjän on varmis-tettava säännöllisesti, että poistoilmalämpöpumpun suo-dattimet ovat puhtaat. Ne kannattaa uusia vähintäänkerran vuodessa. Poistoilmalämpöpumpulla voidaan säästäänoin 40 prosenttia lämmityskustannuksista verrattunasuoraan sähkölämmitykseen.

Ilmalämpöpumppu voi ollaoiva ratkaisu, kun rakennustasaneerataan ja lämmitysjär-jestelmiä päivitetään. Minkä-lainen ratkaisu on sopivin,riippuu rakennuksen olemas-sa olevasta lämmitysjärjes-telmästä.

Taloon, joka lämmitetään suoralla säh-köllä, sopii ilma-ilmalämpöpumppuhyvin. Se pienentää lämmityskustan-nuksia 30–40 %. Jos huonejärjestelyon avara, lämpö siirtyy paremminhuoneesta toiseen, ja lämpöpumpustasaadaan suurempi hyöty.

Ilma-ilmalämpöpumpun voi myösasentaa taloon, jossa on öljy-, pellet-ti-, puu- tai vesikiertoinen sähkölämmi-tys. Vesikiertoinen lämmönjako reagoikuitenkin huonommin huoneen läm-pötilan muutoksiin, joten lämpöpum-pun hyöty jää pienemmäksi.

Jos voit säilyttää tai suunnitteletsäilyttäväsi vanhan kattilan ja muutlämmitysjärjestelmän osat, ilma-ilma-lämpöpumpun investointi maksaaitsensä nopeasti takaisin.

Ilma-vesilämpöpumpun voi asen-taa kaikkiin taloihin, jossa on vesikier-toinen lämmönjako. Kannattaa ottaahuomioon, että jos talo on huonom-min eristetty, patterit vanhat ja ikkunathuonot, nousee lämpötila pattereissakorkeaksi. Lämpöpumppu tarvitseeenemmän sähköä mitä lämpimämpäävettä se tuottaa. Lämpöpumpun hyö-tysuhde on siis huonompi vanhassa,huonosti eristetyssä talossa.

Poistoilmalämpöpumppu vaatiitoimiakseen koneellisen ilmanpoiston.

Vanha talo jaIlmalämpöpumppu

Jos poistoilmalämpöpumpulla halu-taan vain lämmittää sisään tuleva ilma(vaatii ilmanvaihtokanavia myös tulo-ilmalle) ja lämmin käyttövesi, se eivaadi vesikiertoista lämmitysjärjestel-mää. Mikäli taloon suunnitellaan ko-neellisen ilmanvaihdon asentamista,voi ilmanvaihtolaitteiston ja lämmön-

talteenoton sijaan harkita poisto-ilmalämpöpumppua.

Ennen lämmitysjärjestelmän päi-vittämistä kannattaa selvittää mahdol-lisuudet parantaa talon energiatehok-kuutta. Olisiko syytä uusia ikkunat?Ulkoverhouksen uusimisen yhteydessäkannattaa harkita myös lisäeristämistä.

Nykyinen järjestelmä Soveltuva ilmalämpöpumppuSuora sähkö Ilma-ilmaVesikiertoinen lämmönjako (öljy, sähkö, pelletti, maalämpö) Ilma-ilma / ilma-vesiVesikiertoinen lämmönjako, Ilmanvaihto: koneellinen ilmanpoisto Ilma-ilma / ilma-vesi / poistoilmaSuora sähkö, Ilmanvaihto: koneellinen poisto Poistoilma / ilma-ilma

Ilmalämpöpumppu hyödyn-tää ilmaan varastoitunutta au-ringon energiaa. Tyypillinenilmalämpöpumppu tuottaakäyttämänsä sähkömääräänverrattuna noin kaksinkertai-sen määrän ilmaan sitoutu-nutta uusiutuvaa ja puhdastaenergiaa.

Noin puolet ilmalämpöpumpun tuot-tamasta lämmöstä on uusiutuvaa ener-giaa, joka ei aiheuta kasvihuonekaa-supäästöjä. Puolet tuotetusta lämmöstätulee lämpöpumpun käyttämästäsähköstä.

Uusiutuvaa ja päästötöntä energiaaMerkittävä osa Suomessa tuotetustasähköstä tuotetaan uusiutuvilla ener-giamuodoilla kuten vesivoimalla jabioenergialla. Sen lisäksi noin viides-osa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla,joka ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä.

Ilmalämpöpumpun aiheuttamathiilidioksidipäästötLämpöpumput käyttävät sähköä pyö-rittämään lämpöpumpun kompresso-ria ja apulaitteita, kuten kiertovesi-pumppua. Ilmalämpöpumput tarvit-sevat tuekseen sähkövastuksen talvenkylmimpinä päivinä, jolloin valtakun-nallisesti sähköä tuotetaan koko käytös-sä olevalla voimalaitoskapasiteetilla.Silloin käytössä ovat myös enitenhiilidioksidipäästöjä aiheuttavattuotantotavat.

Ympäristö ja ilmalämpöpumppu

Puun poltto kannattaaPuun käytöllä voidaan kattaa iso osatalon lämmitystehon tarpeesta. Sitenpienennetään talon sähkön huippu-tehontarvetta ja vaikutetaan tehok-kaasti sähköntuotannon aiheutta-miin päästöihin.

IlmalämpöpumpunkylmäaineetLämpöpumpuissa ja kylmälaitteissakäytetään nykyään kylmäaineena fluo-rihiilivetyjä (HFC-yhdisteitä). Ylä-ilmakehän otsonikatoa aiheuttavistafreoneista eli CFC-yhdisteistä on luo-vuttu. Nyt käytössä olevat HFC-yhdis-teet ovat myrkyttömiä, palamattomiaja biologisesti hajoavia. Ne eivät aiheutaotsonikatoa, mutta ovat kasvihuone-kaasuja kuten hiilidioksidi. On tärkeää,että kylmäainetta ei pääse ympäris-töön kun lämpöpumppua huolletaan.Sekä ilmalämpöpumpun asennusettä purkaminen ovat ammattilaisentyötä.

Ilmalämpöpumppujen tuoma säästö lämmityskustannuksissa verrattuna suoraan sähkölämmitykseen

Nettotuonti 13,9 %

Öljy 0,4 %

Kivihiili 14,8 %

Maakaasu 11,4 %

Ydinvoima 24,9 %

Sähkön hankinta Suomessa 2007 90,3 TWh

Vesivoima 15,5 %

Tuulivoima 0,2 %

Biopolttoaineet 10,9 %

Turve 7,3 %

Jätepolttoaineet 0,7 %

Uusiutuvat yhteensä 26,6 %

L Ä H D E : E N E R G I A T E O L L I S U U S R Y

Ilma 1/2 Lämpö 2/2

Sähk

ö 1/

2

Ilmalämpö-pumppu

Ilma-ilma-lämpöpumppu

30–40 %Osuus tilojen

lämmitystarpeesta

Ilma-vesi-lämpöpumppu

40–60 %Osuus tilojen lämmitystarpeesta

ja lämpimän käyttövedentuottamisesta

Poistoilma-lämpöpumppu

40 %Osuus tilojen lämmitystarpeesta

ja lämpimän käyttövedentuottamisesta

Tyypillinen ilmalämpöpumpputuottaa käyttämäänsä sähkömääräänverrattuna noin kaksinkertaisenmäärän ilmaan sitoutunuttauusiutuvaa ja puhdasta energiaa.

Motiva Oy | PL 489, 00101 Helsinki | Puh. 0424 2811 | Fax 0424 281 299 | www.motiva.fi

TÄM

Ä O

PPAA

N O

N TE

HNY

T YH

TEIS

TYÖ

SSÄ

MOT

IVA

OY J

A SU

LPU

RY

| I

LME:

AH

OY

| PI

IRR

OKS

ET:

HAR

RI

TAR

KKA

|

PAIN

O: L

IBR

IS,

6/20

08

Tämän oppaan on tehnyt Motiva Oyyhteistyössä Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n kanssa.

Ympäristöministeriö on tukenut oppaan tekoa.

Lisätietoa lämpöpumpuista: www.sulpu.fi