MTK-SatakuntaSyyskokous 11.12.2017

Ajankohtaista:

Ympäristö ja maankäyttö

Liisa Pietola, ympäristöjohtaja11.12.2017 Liisa Pietola

Uudelle itsenäisyyden vuosisadalle hyvinvoinnin tekijänä

Kestävän kehityksen tavoitteet

Maa- ja metsätalouden rooli luomakunnan hyvinvoinnin vaalijanaHaasteemme ilmastonmuutos – vaikeudet pelloilla ja metsissäYhteiskunnan heikko elinkeinojemme tuntemus – metsienhoito LULUCF , vihreä verkosto,Paineet ympäristön ja maankäytön lisäsääntelylle – maaperädirektiivi, turvemaat REDII

Kansainvälinen sopimukset avuksi ohjaamaan EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikkaa ja palauttamaan tuottavan maaperän arvostus:• Pariisin ilmastosopimus ja sen toimeenpano – Bonnin ilmastokokous COP23• Kansainvälinen maaperän vuosikymmen 2015-2025

• Tuleva CAP: Ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet 11.12.2017 Lisa Pietola

Uusi ympäristöohjelmammePerustana kestävän kehityksen tavoitteet

Lupauksemme: • Turvata luonnon monimuotoisuutta• Huolehtia maan tuottavuudesta ja puhtaudesta• Suojella vesiä • Ratkoa energiakysymyksiä• Tehdä ilmastotekoja• Arvostaa maaomaisuuttamme

11.12.2017 Liisa Pietola

• Luonnon monimuotoisuus• Ilmastonmuutos • Typen kierto• Saasteet ilmassa, vedessä• Merien happamoituminen• Otsonikato• Fosforikierto• Makean veden käyttö• Maankäyttö

Meidän on mahduttava maapallon rajoihin

Kestävä kehitys on ruokaa, työtä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnonhoitoa

…hyvinvointia

Maa- ja metsätalous yhteen sovittaa ihmisen ja luonnon hyvinvointia

Tavoitteemme sovittaa kestävän kehityksen tavoitteet maapallon rajoihin:

Maankäytöllä ratkaiseva merkitys

Ruokaa (SDG 2) ja hyvinvointia (SDG 3)

Maaperän hyvinvointia (SDG 15)Ilmasto (SDG 13), puhdas energia (SDG 7)Vedet (SDG 6, 14)

11.12.2017 Liisa Pietola

Maalla kasvanutta+ ”Ilmaperunoita”

…

Miksi maalla kasvanutta? Ekosysteemipalvelut

Tuotantopalvelut Provisioning Services

Biomassa: ruoka, energia- ja ainespuu– viljelty ja ”luonnon antimet”kuidut, biokemikaalitMakea vesi, Geenivarastot

Ylläpitopalvelut: Supporting Services

Primäärituotanto/ FotosynteesiAineiden kiertoMaaperän muodostuminen

Säätelypalvelut Regulating Services

Ilmaston säätelyTulva – ja tautiensäätely Veden- ja ilmanpuhdistusPölytys

Kulttuuripalvelut Cultural Services

Maisema nhoito,Virkistys, ekoturismiKoulutus

Millenium Assesment, mukaeltu

Pietola/ Leipä Leveämmäksi 2/2014

Vastuullinen ruuantuotantomme seisoo kestävän kehityksen kolmella pilarillaan tuottavalla maalla, osana luonnon toimintojaja aineiden kiertoa, monimuotoista ympäristöä ja kulttuurimaisemaa.

8.11.2017 Pietola / MTK

Biomassan kasvu sitoo hiiltä – me ja luonto kierrätämme

Kun me kuluttajat kulutamme hiiltä, eli ruokaa ja puuta, päästämme kasvihuonekaasuja ilmaan. Kasvimme sitovat hiilidioksidin takaisin

Myös märehtijöiden metaani, joka hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi, tulee sidotuksi kasvibiomassaan. = viestivientiä ilmastopolitiikkaan

On nähtävä aikajänneJa päästöjen suhteellisuusLuonnontiede

CH4

H20

11.12.2017 Liisa Pietola

Ravinteiden käytön optimointia

Photo: A. KulmalaPhoto: A. Kulmala

Photo: A. Kulmala

Ravitseva ja kestävä ruoka – hyvinvointimmeKulutettu • Monipuolisesti (SDG:t 2,3,12)• Kohtuudella (SDG:t 3,12)• Vailla ruokahävikkiä (SDG 12)Tuotettu • Täsmäteknologialla resurssitehokkaasti (SDG:t 4, 6,7, 9,13,14,15)• Paikallisesti (SDG:t 10,16,17)• Pienellä suhteellisella vedenjalanjäljellä (SDG 4, 6, 9)• Puhtaassa ympäristössä (SDG:t 6,7, 13,14,15)• Eläinten hyvinvointia kunnioittaen (SDG:t 2, 4, 6, 7,15)• Kustannustehokkaasti (SDG:t 4, 8, 9)• Sosiaalisesti kestävästi (SDG:t 4,5,8,9,10,16,17)� Vastuullisesti (SGD 12)11.12.2017 Liisa Pietola

Ilmastopolitiikkaa monella foorumillaBonnin COP23-kokous, marraskuu 2017Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano - sisältö, rakenne, aikatauluEdistyminen maataloudessa: Päästiin sopuun käytännön ilmastotoimista, jolla maatalous voi osallistua päästövähennyksiin ja hiilensidontaan, unohtamatta sopetumistoimia.Hiilettömyys-aloite, jossa Suomi mukana � Uuden CAP:n kärki ilmasto ja ympäristö

EU:n lainsäädäntö Pariisin sopimuksen lupausten tot euttamiseksi 2017 lopulla?Suomen taakanjakosektorin päästövähennystavoite 39 %, mutta maankäyttösektorin LULUCFlainsäädäntöehdotus nostamassa tavoitteen lähelle 60 %, mikä vastoin Eurooppa-neuvoston linjauksia

Eduskunnassa VN:n selonteko keskipitkän aikavälin il mastopolitiikasta v 2030Jos metsät päästölähde, taakanjakosektorilla tehtävä enemmän päästövähennyksiäSuopeltojen tulevaisuus? – linkittyvät energian kestävyyskriteereihin REDIIRiskiperusteisuus ja hyvät viljelymenetelmät ratkaisuksi – glyfosaatti

11.12.2017 Pietola / MTK

Kiertotalous nousee vahvasti esiinKomission 2015 julkaisema kiertotalouspaketti etenee: Muovistrategia tarkoitus julkaista joulukuussa 2017. Biotalousstrategia päivitetään vastaamaan kiertotalouden ja ilmastopolitiikan tavoitteita.

Kotimaassa ravinteiden kierrätys monissa hankkeissa: Olemme ehdottomia maaperän puhtaudelle, jota ei saa vaarantaa.

Kierrätysravinteet eivät puhdista vesiä vaan miten ravinteita käytetään

11.12.2017 Pietola / MTK

Itämeri ja vesiensuojeluValtioneuvoston periaatepäätös Suomen Itämeren alueen strategiasta, 15a/2017:� Historialliset päästöt• HELCOM:n raportti Itämeren tilasta kommenteilla, • HELCOM:n ministerikokous 5.-6.3.2017, aiheina

• HELCOM:n Itämeri-raportti, toimintasuunnitelman (BSAP:n) päivitys• Aiheena ravinnetalousstrategia (Nutrient managment strategia)

Vesipuitedirektiivin päivitys • Prosessia pitäisi yksinkertaistaa, jotta kaikki jäsenmaat ja toimijat pystyisivät

aidosti osallistumaan vesienhoitosuunnitelmiin• Suomessa riittävät resurssit pitkäaikaiselle seurannalle & selvyys mistä lähteistä

kuormitus on peräisin• Rahoitus CAP:n ympäristöohjelmassa tai vaihtoehto?

12.12.2017 Pietola / MTK

Ympäristöluvat: Eläinsuojia ilmoitusmenettelyyn• YSL:iin uusi kevyempi ja sujuvampi ilmoitusmenettely ympäristölupa- ja

rekisteröintimenettelyn rinnalle• Hallituksen esitys sai kriittistä palautetta erityisesti huonosta valmistelusta johtuen, mm.

vaikutusten arviointi puuttui � runsaasti korjaus-/tarkennustarpeita• Eläinsuojille ilmoituksen käsittelyn tueksi toimialakohtainen asetus (valmistelu käynnissä),

haasteena mm. etäisyys- ja lannanlevitysalavaatimukset

• Ilmoitusmenettelyä EI sovellettaisi• IE-direktiivilaitoksiin, harkinnanvaraista YVA:a edellyttäviin eläinsuojiin, turkistarhoihin• eläinsuojiin, jotka tarkoitettu väh. 400 lypsylehmälle, 800 lihanaudalle, 1000 emolehmälle tai

muuhun eläinsuojaan, jonka ey-määrä väh. 4000 ey• jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle

pohjavesialueelle (1 ja 2 lk) ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa• jos toiminta sijoitetaan tulvanalaiselle alueelle

• Selkeä hyöty käsittelyn 90 vrk määräaika• Toimivaltarajat (kunta vai Luova) YSA:ssa, jonka valmistelu käynnissä• Siirtyminen, kun uusi lupa tulisi ajankohtaiseksi tai vanhaa olisi tarkistettava

11.12.2017 Pietola / MTK

Luonnonsuojelu ja lintuvahingot

- Luonnonsuojelu:• Oman toiminnan kehittäminen ja asiaan sitoutuminen auttaa osoittamaan, että

vapaaehtoiset keinot ovat riittäviä.

- Lintuvahingot:• Rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen vuoksi tehtyjen avustuspäätösten

lukumäärä ja myönnettyjen avustusten euromäärä ovat kasvaneet merkittävästi. Vahingot kohdistuvat suurelta osin maatalouteen.

• Vahinkojen korvausmenettely on uudistettava pikaise sti säätämällä uusi laki , jotta monin tavoin ongelmallinen nykyjärjestelmä saadaan Suomen perustuslain mukaiseksi, korvaustasoiltaan riittäväksi ja menettelyiltään sujuvaksi.

• Toimivan korvausjärjestelmän ohella myös lainsäädännön tulkinta esim. häirintään myönnettävien poikkeuslupien osalta on oltava järkevää.

11.12.2017 Pietola / MTK

Rakentaminen ja maankäyttöLunastuslaki ja MRL:n kokonaisuudistusOikeusministeri Häkkänen on luvannut perustaa työryhmän pikimmiten valmistelemaan lunastuslain osittaista uudistusta . Työryhmää ei ole vielä nimetty.

• Ensisijainen vaatimuksemme on lunastuskorvauksen nostaminen 25%:lla

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on käynnistynyt erilaisilla selvityksillä. Varsinainen lain kirjoitustyö jää seuraavalle hallitukselle.

MTK on esittänyt, että työ saataisiin mahdollisimman pitkälle tällä hallituskaudella, jotta uusi laki saataisiin yhteensovitettua maakuntauudistuksen kanssa.

11.12.2017 Pietola / MTK

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet olivat eduskunnan käsittelyssä

•Tulevat voimaan mahdollisesti ensi vuoden alusta.

Uudet VAT:t keskittyvät valtakunnallisesti merkittäviin asioihin, ovat täsmällisiä ja johdonmukaisia

•Tarkoitus on lisätä kuntien päätösvaltaa

MTK on kritisoinut kahta tavoitetta1.Suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoite

•Eheyttäminen johtaa helposti hajarakentamisen vaikeuttamiseen, mikäli suurten kaupunkiseutujen määritelmää ei täsmennetä

2.Viheralueverkoston ja ekologisten yhteyksien turvaaminen•VATeissa tulisi selvästi ilmaista, että maa- ja metsä talousalueet edustavat vihreää

infrastruktuuria ja että alueiden pirstominen tarkoittaa uusien taajama-alueiden ja valtaväylien suunnittelua � jäi kirjaamatta

11.12.2017 Pietola / MTK

Yksityistielaki uudistuuYksityistielain kokonaisuudistus, tulossa voimaan vuoden 2020 alusta.

• Lain perusperiaatteet säilyvät ennallaan eli maanomistukseen liittyvä tiekuntien jäsenyys ja kulut jaetaan tiestä saatavan hyödyn mu kaisest i.

• Byrokratiaa puretaan ja päivitetään nykyaikaan. • Pienimuotoinen ja edullinen tiekuntien hallinnointi tulee säilymään mahdollisena.

• Kuntien tielautakuntien lakkauttaminen nostanee muutoksenhaun kynnystä • MTK edellyttänyt omaisuudensuojakysymyksen varmistamista johtojen

sijoittamisessa tiealueelle

11.12.2017 Pietola / MTK

KIITOS liisa.pietola@mtk.fi

11.12.2017 Liisa Pietola / MTK