Julkinen hankinta

1

2

∗Euroopan yhteisön julkisten hankintojen sääntelyn tausta ja tavoitteet

∗Perustamissopimuksen sisämarkkinaperiaatteet ja erityisesti tavaroiden vapaata liikkuvuutta (28 art) sijoittautumisvapautta (43 art) ja palvelujen tarjoamisen vapautta (48 art) koskevat perustamissopimuksen artiklat

∗Perustamissopimuksen velvoitteista johdetut periaatteet ∗ yhdenvertainen kohtelu ∗ syrjimättömyys ∗ suhteellisuus ∗ vastavuoroinen tunnustaminen ∗ avoimuus → Hankintadirektiiveissä säädetyt menettelytapavelvoitteet vahvistavat

periaatteiden soveltumistavan julkisissa hankinnoissa

3

Kansallisen hankintalainsäädännön tavoitteet

- Toimivat sisämarkkinat

- Julkisten varojen käytön tehostaminen - Laadukkaiden hankintojen tekeminen - Avoimuuden edistäminen hallintotoiminnassa ja varojen käytössä - Tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja

rakennustyötä julkiselle sektorille - Elinkeinotoiminnan edistäminen

4

HANKINTADIREKTIIVIT (30.4.2004)

•Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiivi julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 2004/18/ETY (hankintadirektiivi)

•Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiivi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 2004/17/ETY (erityisalojen hankintadirektiivi) •Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi 2009/81/EY

•Komission ehdotus uudeksi hankintadirektiiviksi 20.12.2011 COM(2011) 896 final

OIKEUSSUOJADIREKTIIVIT

•I valvontadirektiivi (89/665/ETY)

•II valvontadirektiivi (92/13/ETY)

•Valvontadirektiivien muutosdirektiivi (2007/66/EY)

SOPIMUS EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA (ex perustamissopimukset)

MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖN JULKISTEN HANKINTOJEN GPA-SOPIMUS (VOIMAAN 1996, UUSITTU 2011)

KAHDENVÄLISET KAUPPASOPIMUKSET EU:N JA MUIDEN VALTIOIDEN VÄLILLÄ

EU- ja kansainvälinen sääntely

5

Suomen hankintalainsäädäntö

LAINSÄÄDÄNTÖ (HE 50/2006) 1.6.2007 alkaen

Laki julkisista hankinnoista (348/2007)

- Oikeussuojamuutokset (321/2010) voimaan 1.6.2010

Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postialan hankinnoista (349/2007)

Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011)

Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007)

Laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä (698/2011)

LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEITA:

Kansallisten kynnysarvojen nostaminen vireillä

HANKINTALAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISALA

6

7

Hankintalainsäädännön soveltamisala

STRATEGISET PÄÄTÖKSET mm palvelujen tuottamistapa -> hankintastrategia

SOPIMUSVALVONTA JA -YHTEISTYÖ

KILPAILUTTAMINEN

HANKINNAN SUUNNITTELU

Hankintayksikkö Hankinnan arvo - Kansallinen kynnysarvo - EU-kynnysarvo Hankintasopimus ja hankintalaji - Tavarahankinnat - Ensisijaiset palvelut - Toissijaiset palvelut - Rakennusurakat - Käyttöoikeusurakat - Käyttöoikeussopimukset Hankinnan luonteeseen liittyvät soveltamisalan rajaukset - Salassapidettävät hankinnat, puolustushankinnat jne Institutionaaliset rajaukset - In house- hankinnat - Hankinnat yhteishankintayksiköltä 8

Hankintalain soveltamisalan määräytymiseen liittyviä tekijöitä

9

Hankintalain hankintayksiköt?

- Valtion viranomaiset - Kunnat, kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset - Kirkko ja seurakunnat - Julkisoikeudelliset laitokset

- Yleisen edun tarkoitus ilman teollista tai kaupallista luonnetta - Valtion, kunnan tai liikelaitoksen määräysvalta

- Pääasiallinen rahoitus - Valvonta - Hallinto-, johto- tai valvontaelimen nimitysoikeus (yli puolet)

- Julkisella tuella tehtävät hankinnat Vesi-, energiahuollon-, liikenteen ja postialan yksiköt (erityisalojen

hankintalainsäädännön soveltamisalassa)

10

Hankintalain hankintayksiköt

11

Ensisijaiset ja toissijaiset palvelut = Hankittavien palvelujen luonne vaikuttaa säännösten soveltamiseen

ENSISIJAISIA PALVELUJA

Huolto- ja korjauspalvelut

Maa- ja ilmaliikenteen palvelut

Teleliikenteen palvelut

Rahoituspalvelut

Tietokone- ja tietojenkäsittelypalvelut

Tutkimus- ja kehittämispalvelut

Laskentatoimen palvelut

Markkinointi- ja mainospalvelut

Konsultointipalvelut

Rakennusten suunnittelupalvelut

Siivouspalvelut, isännöinti

Julkaisu- ja painamispalvelut

Jätevesi- ja jätehuoltopalvelut

TOISSIJAISIA PALVELUJA Hotelli- ja ravintolapalvelut Rautatieliikenteen palvelut Vesiliikenteen palvelut Liikenteeseen liittyvät palvelut Lakiasiainpalvelut Työn ja työvoiman välityspalvelut Etsivä- ja turvallisuuspalvelut Koulutuspalvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut Muut palvelut

Ensisijaisiin palveluihin sovelletaan direktiivistä johdettuja yksityiskohtaisia menettelysääntöjä

Toissijaisiin palveluihin sovelletaan kevennettyjä menettelysääntöjä

12

Hankintalain soveltamisalan ulkopuolella?

13

Hankintalain soveltamisalan ulkopuolella - Salassapidettävät hankinnat - Sotilaalliseen käyttöön tarkoitetut hankinnat - Kansainvälisen sopimuksen perusteella tehtävät hankinnat - Maan ja rakennusten vuokrasopimukset - Arvopapereiden ja rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai

siirtoon liittyvät rahoituspalvelut - Työsopimukset - Välimies- ja sovittelupalvelut - TV-ohjelmien osto, tuotanto ja lähetysaika - Tutkimus- ja kehittämispalvelut, paitsi jos niistä saatava hyöty koituu

yksinomaan hankintayksikölle ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan

- Kioton sopimuksen mukaiset päästöoikeudet - Direktiiviin 2408/92 perustuvat lentoliikennepalvelut

Kynnysarvot määrittelevät lainsäädännön soveltuvuutta

- EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa noudatetaan direktiiveistä johdettuja velvoitteita

- EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa kevyemmät menettelytapavelvoitteet

EU-kynnysarvot vahvistetaan kahden vuoden välein (viim. 1.1.2014) Uudet EU-kynnysarvot on vahvistettu komission asetuksella (EU) N:o 1251/2011. http://www.tem.fi/kuluttajat_ja_markkinat/julkiset_hankinnat/kynnysarvot Hankintalain soveltamisalaa on rajoitettu kansallisilla kynnysarvoilla

14

Kynnysarvot

15

ASETUS VS. DIREKTIIVI?

Mikä on direktiivi? EU:n direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioille tavoitteet, mutta jäsenvaltiot voivat itse valita keinot, joilla ne saavutetaan. Direktiivi voi olla osoitettu yhdelle tai usealle jäsenvaltiolle tai kaikille jäsenvaltioille. Direktiivissä esitettyjen tavoitteiden toteutuminen yksittäisten kansalaisten osalta edellyttää, että jäsenvaltion lainsäätäjä antaa kansallisen täytäntöönpanosäädöksen, jolla kansallista lainsäädäntöä mukautetaan direktiivissä säädettyjä tavoitteita vastaavaksi. Direktiivissä säädetään määräpäivä, johon mennessä se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kun jäsenvaltiot panevat direktiivejä täytäntöön, niille jää liikkumavaraa ottaa huomioon kansalliset erityispiirteet. Direktiivit on pantava täytäntöön niissä säädetyn määräajan kuluessa.

Mikä on asetus? Asetuksia antavat neuvosto ja parlamentti yhdessä tai komissio yksin, ja ne ovat kaikilta osin yleisesti velvoittavia. Toisin kuin direktiivi, joka on osoitettu jäsenvaltioille, ja päätös, jolla on erikseen määritelty kohderyhmä, asetus on osoitettu kaikille. Sitä on sovellettava välittömästi kaikissa jäsenvaltioissa samaan tapaan kuin kansallista lainsäädäntöä, ilman että kansalliset viranomaiset antavat täytäntöönpanosäädöksiä.

16

ASETUS VS. DIREKTIIVI?

Hankintalaki

”EU-HANKINNAT”

EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat

– 134.000 € (valtion hankintayksikkö) / 207.000 € (muut)

tavarat ja ensisijaiset palvelut /

– 5.186.000 € rakennusurakat

Direktiivien menettelytapavelvoitteet EU-laajuinen ilmoittaminen Direktiivien hankintamenettelyt Valitusoikeus markkinaoikeuteen

”KANSALLISET HANKINNAT”

Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat

– 30.000 € tavarat

– 30.000 € ensisijaiset ja toissijaiset palvelut

– 30.000 € käyttöoikeussopimukset

– 100.000 € sosiaali- ja terveyspalvelut,

yhteisrahoitteiset koulutuspalvelut

–150.000 € rakennusurakat

Hankintojen kilpailuttamisvelvoite

Joustavuutta direktiivien velvoitteisiin; lisää neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuuksia

Ilmoitusvelvoite kaikkiin hankintoihin

Valitusoikeus markkinaoikeuteen

”PIENHANKINNAT”

Kansallisten kynnysarvojen alittavat hankinnat

Lain soveltamisalan ulkopuolella Kilpailuttaminen hankintasääntöjen mukaan Ei valitusoikeutta markkinaoikeuteen Oikaisuvaatimus mahdollinen

17

HANKINNAN ENNAKOIDUN ARVON LASKENTASÄÄNNÖT JA PILKKOMISKIELTO SOVELTUVAT KAIKKIIN HANKINTOIHIN

18

Kynnysarvon ylittymisen arvioiminen Hankinnan ennakoidun arvon laskentasäännöt

HL 17 – 19 §

- Suurin maksettava kokonaiskorvaus + optiot

- Pitempiaikaiset tai määrittelemättömän ajan voimassa olevat sopimukset: 48 kk maksut

- Määräaikaiset sopimukset: sopimuksen ennakoitu kokonaisarvo voimassaoloajalla

- Säännöllisesti toistuvat tavara- ja palveluhankinnat; 12 kk vastaavien hankintojen yhteisarvo

- Erillisinä osina toteutettavat hankinnat: osien yhteisarvo

PILKKOMISKIELTO: ”Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin lain säännösten soveltamisen välttämiseksi”

19

Hansel ja valtion yhteishankinnat

20

Yhteishankintayksikkö Yhteishankintayksikkö määritelty hankintalainsäädännössä

Yhteishankintayksikkö: hankintayksikkö, joka

― hankkii sen omistaville hankintayksiköille tavaroita tai palveluja taikka

― tekee sen omistaville hankintayksiköille tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita koskevia hankintasopimuksia taikka puitejärjestelyjä

― on nimenomaisesti perustettu hoitamaan em. tehtäviä taikka niiden hoitaminen on säädetty tai määrätty yksikön toimialaksi

Hankintayksiköt voivat hankkia kilpailuttamatta tavaroita, palveluja ja rakennustyötä yhteishankintayksiköltä, joka on kilpailuttanut hankinnan

21

Hansel-laki (1096/2008) ∗ Sääntelyä Hanselin

∗ Asemasta ∗ Tehtävistä ∗ Asiakkaista

22

Hanselin asema 1 §

∗ Hansel on valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva osakeyhtiö. Yhtiö kuuluu

valtiovarainministeriön hallinnonalaan ja valtiovarainministeriö vastaa yhtiön omistajaohjauksesta.

∗ Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen.

23

Hanselin tehtävät 2 §

Hansel on yhteishankintayksikkö, jonka tehtävänä on

∗ Hankkia muille hankintayksiköille tavaroita ja palveluja sekä tehdä tavaroita ja palveluja koskevia hankintasopimuksia ja puitejärjestelyjä

∗ Ylläpitää yhteishankintoina kilpailutettuja sopimuksia

∗ Tuottaa hankintatoimeen liittyviä asiantuntija- ja kehittämispalveluja

24

Hanselin asiakkaat 3§

Yhtiön asiakkaita ovat valtionhallinnon virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset

sekä valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot. Yhtiön asiakkaita ovat myös eduskunta sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimivat yksiköt. Yhtiön asiakas voi lisäksi olla 1) hankintalain tarkoittama julkisoikeudellinen laitos, jota 1 momentissa tarkoitettu

hankintayksikkö - pääasiallisesti rahoittaa; - nimeää sen johdon - nimeää yli puolet sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä

2) vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden

hankinnoista annetun lain 5 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö, joka on Suomen valtion kokonaan omistama; sekä

3) Suomessa toimiva Euroopan unionin erillisvirasto.

25

Hanselin asiakkaat

Suomen valtionhallintoon kuuluvat hankintayksiköt ∗ Valtion keskushallinto; ministeriöt, virastot ja laitokset ∗ Aluehallinto ja paikallishallinto; ELY:t ja AVI:t, nimismiespiirit,

tuomioistuimet ∗ Muut valtionhallintoon kuuluvat yksiköt ∗ Valtion rahoittamat tai nimitysoikeuden perusteella valtion

määräysvallassa olevat hankintayksiköt EU:n kemikaalivirasto

Asiakkaat listattu asiakashierarkiaan ja esitetään tarjouspyynnöissä

Valtion ja kuntien hallinto

26

Ylin valtionhallinto Eduskunta, Tasavallan presidentti, Valtioneuvosto

Valtion liiketoiminta

Välillinen valtionhallinto

(mm. yhdistyksiä, säätiöitä)

Itsenäiset julkisoikeudelliset

laitokset (mm. KELA)

Tuomioistuimet

Kunnallinen yhteistyö (mm. kuntayhtymät,

sairaanhoitopiirit)

Kuntien liiketoiminta

Kunnat

Valtion paikallishallinto (mm.

poliisilaitokset)

Valtion aluehallinto (mm. AVIt, ELYt)

Valtion keskushallinto

(ministeriöt, virastot ja laitokset)

”Välillinen kuntahallinto”

valtionyhtiöt liikelaitokset

28

Hankintojen keskittäminen valtionhallinnossa

29

Hankintojen keskittämistä koskevat säädökset

TAL 22 a § Valtuus määrätä yhteishankinnan toteuttamisesta Virastojen ja laitosten velvollisuus käyttää yhteisesti kilpailutettua sopimusta

Valtioneuvoston asetus valtionhallinnon yhteishankinnoista (7.9.2006) Niiden hankintojen määrittely, jotka voivat kuulua yhteishankintojen piiriin Kielto ryhtyä kilpailuttamaan yhteishankinnan piiriin kuuluvia hankintoja VM:n päätösvalta

- Yhteishankinnan hankintayksikkö - Yhteishankinnan suunnittelu

Valtiovarainministeriön päätökset valtionhallinnon yhteishankinnoista (7.9.2006, 4.9.2008 ja14.9.2009)

Niiden hankintojen määrittely, jotka hankittava yhteishankintasopimuksilla Yhteishankinnan hankintayksikkö Hansel Oy Muiden sopimusten käyttäminen

- Kilpailutus aloitettu ennen päätöksen voimaantuloa - Voimassaoleva kilpailutettu sopimus

30

TAL 22 a §:n ja VM:n päätöksen mukaiset Hanselin puitejärjestelyt

Ajoneuvot ja työkoneet

Henkilöautot ja tila-autot

Pakettiautot ja niiden alustat, pick-up –autot ja pikkubussit

Maastoautot ja nelivetoautot

Kevyet kuorma-autot

Tietohallinto

Tietokoneet (työasemat ja kannettavat)

Tietokoneiden näytöt

Tietoliikenne ja tietoliikennepalvelut (2009)

Puheliittymät ja puhepalvelut (2009)

Matkustus

Koti- ja ulkomaan lentokuljetuspalvelut

Matkatoimistopalvelut

Polttoaineet ja energia

Sähkö

Polttoaineet ja öljytuotteet (bensiini, dieselöljy, raskasöljyt ja niistä johdetut tuotteet

erityisesti kaasuöljyt, polttoöljyt, voiteluöljyt ja voiteluaineet)

Rahoitus

Valtion maksuaikakorttiratkaisut

Leasingpalvelut (tietokoneet, tietotekniset laitteet, toimistokoneet ja –laitteet,

toimistokalusteet, ajoneuvot) (2008)

Valtion virkamiesten ja työntekijöiden virkamatkavakuutus (2008)

Toimisto

Toimistotarvikkeet ja niiden täyttö- ja suoratoimitukset

Toimistokalusteet Hallintopalvelut Työterveyshuolto

Hankintamenettelyt

∗ Kuinka monta menettelyä on ja mitkä ne ovat?

∗ Kuka on HILMA?

31

Hankintamenettelyt

∗ Avoin menettely ∗ Rajoitettu menettely ∗ Neuvottelumenettely ∗ Kilpailullinen neuvottelumenettely ∗ Suorahankinta ∗ Sähköinen huutokauppa ∗ Dynaaminen hankintajärjestelmä

32

Avoin menettely

∗ Pääasiallinen hankintatapa ∗ Etupainoinen ∗ Relevantteihin toimittajiin, tarjontaan ja

hinnoittelumalleihin tutustutaan ”teknisissä vuoropuheluissa” jo ennen menettelyn varsinaista alkamista.

∗ Valmis tarjouspyyntö julkaistaan jo hankintailmoituksen yhteydessä.

33

[Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja

vastaukset]

Tarjoukset Soveltuvuuden tarkistus

Tarjouspyynnön mukaisuuden

tarkistus

[Tarjousten täsmentäminen] Tarjousten vertailu

Hankintapäätös Valitus- ja odotusaika Sopimus Jälki-ilmoitus

Avoin menettely:yksivaiheinen

34

Hankintalaki

Järkevä määrä relevantteja toimittajia

Ei pakollinen, lyhentää tarjousaikaa

Myös hankinnan ”mainos”

Milloin avoin menettely?

∗ Tavanomaisessa hankinnassa ∗ Selkeä ja nopea mutta ∗ ei mahdollisuutta rajata tarjousten määrää ∗ tarjouspyyntöön voi jäädä aukkoja ja erilaiset ratkaisut

voivat jäädä huomiotta ”tekninen vuoropuhelu” tehokäyttöön

35

Rajoitettu menettely

∗ Kuten avoin menettely mutta lisäksi osallistumishakemusvaihe: ∗ Jatkoon pääsevät mukaan vain valitut tarjoajat ∗ Valinta perustuu tarjoajan soveltuvuuteen kuten

referensseihin ∗ Valintaa ei voi perustaa tarjoajan tuotteen/palvelun

ominaisuuksiin, koska ei saa vaatia valmista tuotetta/palvelua

∗ Rajoitettua menettelyä saa käyttää ilman perusteluja.

36

[Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Osallistumishakemus-kehotus

Osallistumis-hakemukset

Valinta jatkoon Valitusaika Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja vastaukset] Tarjoukset

Soveltuvuuden tarkistus

Tarjouspyynnön-mukaisuuden tarkistus

[Tarjousten täsmentäminen] Tarjousten vertailu Hankintapäätös

Valitus- ja odotusaika

Sopimus Jälki-ilmoitus

Rajoitettu menettely:kaksivaiheinen

37

Min. 5 toimittajaa

Milloin rajoitettu menettely

∗ Mahdollisuus rajata tarjoajia ja säästää hallintokustannuksissa mutta ∗ yksi ’valituspiste’ lisää tarjoajille (valinta jatkoon) ∗ hitaampi koska yksi lisävaihe

38

Neuvottelumenettely

∗ Kuten rajoitettu menettely mutta lisäksi neuvotteluvaihe: ∗ Ehdokkaat saavat alustavan tarjouspyynnön ja antavat

alustavat tarjoukset, joita käydään läpi neuvotteluissa. ∗ Neuvottelukierroksia (ja alustavia tarjous-

pyyntöjä/tarjouksia) voi olla useita. ∗ Neuvottelumenettely edellyttää perusteluja

∗ ok kun hinta tai muut ehdot vaikeasti ennakoitavissa.

39

[Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Osallistumishakemus-kehotus

Osallistumis-hakemukset Valinta jatkoon

Valitusaika Alustava

tarjouspyyntö Alustava tarjous Neuvottelukierros

[Ehdokkaan karsiminen

[Alustava tarjouspyyntö v2

jne]

Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja vastaukset] Tarjoukset

Soveltuvuuden tarkistus

Tarjouspyynnön-mukaisuuden tarkistus

[Tarjousten täsmentäminen]

Tarjousten vertailu Hankintapäätös Valitus- ja

odotusaika Sopimus Jälki-ilmoitus

Neuvottelumenettely:monivaiheinen

40

Valintaperuste soveltuvuus tai referenssit (koska ei saa vaatia valmista tuotetta/palvelua)

Min. 3 toimittajaa

Milloin neuvottelumenettely

∗ Jos hankinnan kohde on uusi/uusi kokonaisuus ja ∗ tarjouspyynnön ja etenkin hinnoittelumallin

laatiminen on vaikeaa ∗ hintataso on ei ole lainkaan tiedossa

∗ tai muuten niin monimutkainen että ja tarjouskilpailuun halutaan vain pieni määrä relevantteja toimittajia, jotka joutuvat suhtautumaan neuvotteluihin vakavammin kuin tekniseen vuoropuheluun ∗ jos ei valita neuvotteluun ∗ jos karsitaan kesken neuvottelun

41

Milloin neuvottelumenettely s.2

∗ Neuvottelumenettelyssä tarjouspyyntöä voi ”koekäyttää” ja parannella ja tarjoajat saavat ”harjoitella” tarjouksen tekemistä ja virheitä tulee vähemmän mutta ∗ neuvotteluissa tiukat tasapuolisuusvaatimukset ja

kokousmenettelyt (esim. pöytäkirjat): työlästä, aikaa vievää

∗ Toimittajilla enemmän ’valituspisteitä’ ∗ jos ei valita jatkoon ∗ jos karsitaan kesken neuvottelun

∗ Neuvottelumenettelyä saa käyttää myös valinnassa puitejärjestelytoimittajaksi

42

Milloin neuvottelumenettely S. 3

∗ Avoimesta ym. menettelystä voi siirtyä neuvottelumenettelyyn, jos ∗ Tarjoajien määrä laskee 0:aan (esim. tarjoukset

joudutaan hylkäämään puutteellisina)

43

Kilpailullinen neuvottelumenettely

∗ Kuten neuvottelumenettely mutta edellyttää erilaisia perusteluja

∗ ok kun teknologinen ratkaisu vaikeasti ennakoitavissa (helpompi päästä)

ja lakiin kirjattu enemmän menettelynsääntöjä ∗ (vaikeampi ’käyttää’)

44

Suorahankinta

∗ Suorahankinta sallittu jos ∗ hankinta alle 30 000 € (koko sopimuskausi tai vuosittain jos

määrärahakin vuosittain) ∗ suositus: kilpailutetaan (vapaamuotoinen tarjouspyyntö useammalle

toimittajalle)

∗ ei ole muita toimittajia ∗ ei ole saatu tarjouksia ∗ ennakoimaton äärimmäinen kiire ∗ lisätilaus

∗ jos korvaus/laajennus ja yhteensopivuuden takia hankittava samalta, max 3 v ∗ jos palvelu ja lisätilausoikeudesta ehto sopimuksessa, avoin menettely, max 3 v (myös

vaikka ei sopimusehtoa jos ennakoimaton tarve ja lisätilaus mahdollinen vain samalta toimittajalta)

45

Hankintailmoitus mahdollinen (suojaa markkinaoikeudelta). Mahdollinen myös puitejärjestelyssä.

Sähköinen huutokauppa

Kuten avoin menettely mutta lisäksi tarjoajien ranking ∗ valintaperuste soveltuvuus tai referenssit (koska ei saa

vaatia valmista tuotetta/palvelua) ∗ varsinaisten tarjousten perusteella, ∗ määrää saa rajata)

ja sähköinen huutokauppa (vaatii sovelluksen pohjaksi) ∗ Tarjouksia saa tehdä vain tietyn ajan kuluessa, toimittajan

valinta automatisoitu. ∗ Vain määrällisiä vertailuperusteita kuten €, toimitusajan

pituus, takuuajan pituus. ∗ Toimittajat voivat seurata tarjouksia (ei nimiä) ja parantaa

omaansa (useampaankin kertaan).

46

[Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja

vastaukset]

Tarjoukset Soveltuvuuden tarkistus

Tarjouspyynnön-mukaisuuden

tarkistus

[Tarjousten täsmentäminen] Tarjoajien ranking

Valitusaika Sähköinen huutokauppa

Tarjoukset (tuote, hinta, toimitusaika )

[Tarjouksen parantaminen]

[Tarjousten täsmentäminen]

Tarjousten vertailu Hankintapäätös Valitus- ja

odotusaika Sopimus Jälki-ilmoitus

Sähköinen huutokauppa - osittain sähköinen menettely

47

[Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja

vastaukset]

Alustavat tarjoukset Soveltuvuuden tarkistus

Tarjouspyynnön-mukaisuuden

tarkistus

[Tarjousten täsmentäminen]

Dynaaminen hankintajärjestelmä

Valitusaika Sähköinen huutokauppa

Tarjoukset (tuote, hinta, toimitusaika )

[Tarjouksen parantaminen]

[Tarjousten täsmentäminen]

Tarjousten vertailu Hankintapäätös Valitus- ja

odotusaika Sopimus Jälki-ilmoitus

Dynaaminen hankintajärjestelmä - monivaiheinen, kokonaan sähköinen

48

Dynaaminen hankintajärjestelmä

∗ Avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville toimittajille jotka ovat jättäneet hyväksyttävän alustavan tarjouksen ∗ Menettelyyn voidaan ottaa uusia tarjoajia koko ajan. ∗ Menettely voi kestää max 4 v ∗ Tarjoajat hyväksytään menettelyyn koko menettelyn

ajaksi ∗ Menettely soveltuu tavanomaisille ja markkinoilla

yleisesti, saatavilla oleville hyödykkeille. 49

50

Hankintamenettelyn valinta riippuu

•hankinnan arvosta,

•kohteesta,

•monimutkaisuudesta,

•valintaperusteesta,

•toimittajien lukumäärästä

Tehtävä

Hansel on kilpailuttamassa sopimusten hallintapalvelua ja julkaisee ennakkoilmoituksen. 10 yritystä ilmoittaa Hanselille olevansa kiinnostunut tarjouskilpailusta. ∗ Pitääkö Hanselin tavata teknisen vuoropuhelun

yhteydessä kaikki 10 yritystä?

∗ Pitääkö Hanselin lähettää tarjouspyyntöluonnos liitteineen kaikille 10 yritykselle?

51

∗Valtion hankintakäsikirja ∗(www.vm.fi -> julkaisut ja asiakirjat -> muut asiakirjat)

∗ Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) http://www.tem.fi/kuluttajat_ja_markkinat/julkiset_hankinnat

∗Kuntien yleiset hankintaohjeet ∗(www.hankinnat.fi)

∗Suuntaviivoja pienhankintojen suunnitteluun ja ohjeistamiseen (7.5.2007) (www.hankinnat.fi)

∗HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Yritykset puolestaan saavat HILMAsta reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista. http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/

∗Komission selittävä tiedonanto yhteisön lainsäädännöstä siltä osin kuin se koskee sopimuksia, jotka eivät kuulu tai kuuluvat vain osittain julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalaan (2005/C 179/02)

52

Hankintojen ohjeistusta

53

Hanselin puitejärjestelyt ja kevennetty kilpailutus

54

Toiminnan tavoite

∗ Yhtiö kilpailuttaa ja ylläpitää valtionhallinnolle puitejärjestelyjä tuotteista ja palveluista

∗ Hansel Oy:n asiakkaat voivat tehdä hankintoja liittymällä puitejärjestelyihin

∗ Yhtiön tavoite on tuottaa valtiolle säästöjä

63

Puitejärjestely?

64

Puitejärjestely (HL 5 §, 31 § ja 32 §)

”Yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot kuten hinnat ja suunnitellut määrät”

Rajoitettu kesto (max 4 vuotta)

Puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken

§Ei puitejärjestelyn ulkopuolisilta toimittajilta §Ei suoraan puitesopimustoimittajan alihankkijoilta, jälleenmyyjiltä,

kumppaneilta, yhteistyötahoilta, tms.

Puitejärjestelyn vaihtoehdot: §Kaikki ehdot sitovasti sovittu taikka osa ehdoista jätetään auki §Yhden taikka kolmen tai useamman toimittajan kanssa

65

Puitejärjestelyiden tarkoitus yleisesti

Käytetään hankinnoissa, jotka toistuvat usein, mutta hankintamäärät eivät välttämättä ole tiedossa

Esimerkiksi paperi, tietokoneet, konsultointi

Käytetään prosessikustannussäästöjen saavuttamiseksi Hankintaprosessia ei tarvitse toistaa Puitejärjestelyn sopimusten valvonta on mahdollista tehdä tehokkaasti

Käytetään hankintavolyymin kokoamiseen

Säästöt hankintahinnoissa Saavutetaan paremmat sopimusehdot Hankinnat voidaan keskittää ja toteuttaa ammattilaisten toteuttamana

66

Puitejärjestelyiden toimintamallit I Kilpailutus ja puitejärjestelyn sopimustoimittajien valinta II Hankinta-/palvelusopimukset/tilaukset puitejärjestelyn sisällä puitejärjestelyn toimintamallin mukaisesti Vaihtoehdot:

Yksi toimittaja Ehdot sitovasti sovittu

Yksi toimittaja Osa ehdoista jätetty avoimiksi

3 tai useampi toimittaja Ehdot sitovasti sovittu

3 tai useampi toimittaja Osa ehdoista jätetty avoimiksi

Suorat tilaukset puitejärjestelyn ehtojen mukaisesti Esim. leasing- puitejärjestely

Tarjouksen kirjallinen täydentäminen Tilaukset puitejärjestelyn ehtojen ja täydennyksen mukaisesti Esim. puheliikenteen puitejärjestely

Toimittajan valinta puitejärjestelyn ehtojen mukaisesti Esim. renkaiden puitejärjestely

Kevennetty kilpailutus Kirjalliset tarjoukset Riittävä tarjousaika Tarjouksen valinta puitejärjestelyssä ilmoitettuja kriteerejä käyttäen Tieto tarjoajille Esim. tekninen IT-konsultointi,hankinnan ylittäessä 15 000€

67

Sopimus- kumppani

Valtionhallinnon puitejärjestely – kevennetty kilpailutus

Valtionhallinnon hankintayksikkö

Hansel

Sopimus- kumppani

Sopimus- kumppani

Tarjouspyyntö

Tarjous

Tarjouspyyntö

Tarjouspyyntö

Tarjous

Tarjous

Puitejärjestelyn mukainen kilpailutus

Liittymisilmoitus

Hankintojen suunnittelu ja hinnoittelumallit julkisissa hankinnoissa

68

Julkisten hankintojen ja kilpailutusten tavoite

∗ Hankinnat on tehtävä mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti, mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioiden

(HankL 2 §) ∗ Kilpailutukset on toteutettava tavalla, joka mahdollistaa

halutun laatutason mukaisten tuotteiden/palveluiden hankkimisen hankintalakia noudattaen, mahdollisimman edullisesti

69

Kilpailutuksen käynnistämiseen operatiivisia liittyviä kysymyksiä

• Hankinnan tavoite • Minkä tarpeen haluamme ratkaista tai mitä haluamme muuttaa?

1. Kilpailutuksen sisäinen suunnitelma mittaristo onnistumisen toteamiseksi 2. Hankinnan kohteen kuvaus – mitä haluamme ostaa?

• Kilpailutuksen suunnittelu • Onko meillä tarvittavaa aikaa ja osaamista kilpailutuksen läpiviemiseksi? • Millaisella menettelyllä hankimme? • Miten kartoitamme markkinoita ja tarjolla olevia tuotteita/palveluita? • Kuka lopulta päättää hankinnan sisällöstä? • Kuka johtaa kilpailutusprojektia ja vastaa päätöksenteosta? • Miten haluamme hankinnan maksaa?

70

Hinta vs. laatu -> Painoarvojen asettaminen

71

Painoarvon asettamisen epätieteellisyydestä..

∗ Julkisissa hankinnoissa hinnan ja laadun välisen painoarvon asettaminen (esim. hinta 60%, laatu 40%) ei tyypillisesti ”perustu mihinkään”

∗ Laadun painoarvoprosentti ei kerro juuri mitään hankintayksikön tavoittelemasta laadusta, vaikka näin virheellisesti usein ajatellaan

∗ Lähtökohtana on, mitä asiakas määrittelee laatutason jota hankinnalla tavoitellaan. Vaadittu laatu kerrotaan hankinnan kohteen kuvauksessa

72

100% hintakilpailu ei automaattisesti tarkoita huonoa laatua

∗ Esim: Haluan kilpailuttaa auton, joka teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaa presidenttimme käyttötarpeisiin ja vaatimuksiin

∗ Hankinnan kohdetta määriteltäessä hankintayksikkö varmistaa tosiasiallisesti, että mikä tahansa valituksi tulleista automerkeistä täyttää asetetut vaatimukset

∗ Mikäli kaikki laatuun liittyvät tekijät kyetään ennakkoon kiinnittämään, on 100% hintakilpailu mielekäs vaihtoehto kilpailutuksen toteuttamiseksi

73

Painoarvon asettamisen perusteet

∗ Hinnan ja laadun välisiä painoarvoja asettaessaan hankintayksikkö ottaa kantaa seuraavaan kysymykseen: ∗ Miten paljon enemmän olemme valmiit maksamaan täydet

laatupisteet saavasta tuotteesta verrattuna nolla laatupistettä saavaan tuotteeseen?

∗ Esim. Kilpailutuksessa hinnan painoarvo on 70% ja laadun 30% ∗ Tarjoaja 1 saa laadusta täydet pisteet (30). ∗ Tarjoaja 2 ei saa lainkaan laatupisteitä ∗ Tarjoaja 2 saa täydet hintapisteet (70)

∗ Jos tarjousten vertailussa käytetään yleisintä julkisissa hankinnoissa käytettyä kaavaa, saadaan tulokseksi että Tarjoajan 1 tarjotessa tuotetta hintaan 175 ja tarjoajan 2 tarjotessa tuotetta hintaan 100, on ostajalle samantekevään kumpaan hän lopulta päätyy

∗ Molemmat saavat vertailussa 70 pistettä

74

Laadun ja laatupisteiden ajatteleminen euroina

∗ Seuraavaa mallia käyttää hinnan/laadun välisen painoarvon määrittämiseksi.

∗ Vastaa kysymykseen: montako prosenttia hinnaltaan halvinta tarjousta enemmän olet valmis maksamaan täydet pisteet saavasta laadusta nolla pistettä saavaan laatuun verrattuna?

75

Vastaus kysymykseen Muutetaan painoarvoksi kaavalla : esim. hinta 100%/250% = 40%

Hinta 100 % 40,0 %

Laatu 1 50 % 20,0 %

Laatu 2 50 % 20,0 %

Laatu 3 25 % 10,0 %

Laatu 4 25 % 10,0 %

Yhteensä 250 % 100,0 %

Asetetut painoarvot tarjoajien näkökulmasta

∗ Oletetaan että parempi laatu on aina myös kalliimpaa eli hinta ja laatu kulkevat käsi-kädessä

∗ Jostain syystä tarjoajat tahtoisivat kuitenkin aina hinnalle mahdollisimman pienen ja laadulle mahdollisimman suuren painoarvon ∗ Kokevatko kaikki tarjoajat olevansa kilpailijoitaan laadukkaampia? ∗ Asetetuilla painoarvoillahan ei pitäisi olla merkitystä, jos parempi laatu tarkoittaa

samassa suhteessa kalliimpia hintoja ∗ Kokenut toimittaja osaa ajatella, mitä laatukriteerit tarkoittavat euroina

∗ Kun laadun kasvattaminen on tarjoajalle selvästi kannattavampaa kuin hinnan alentaminen, on hankintayksikkö asettanut painoarvot periaatteessa väärin

∗ Parempi laatu ei ts. maksakaan niin paljoa enempää kuin mitä hankintayksikkö on painoarvoja asettaessaan (tiedostamattaan) ajatellut.

∗ Asia toimii myös toisin päin - laatukriteeristä (esim. yksittäisestä vaatimuksesta kannattaa ottaa nolla pistettä, jos sen toteuttaminen tulee tarjolla olevia laatupisteitä kalliimmaksi)

∗ Hinnan pieni painoarvo ei takaa asiakkaalle parempaa laatua. Joissain tapauksissa se mahdollistaa vain tarjoajalle paremman katteen

∗ Laadukkuuden osalta keskeistä on edelleen hankinnan kohteen kuvaus – mitä haluamme ostaa?

76

Hinnoittelumallin rakentaminen ja elinkaarikustannukset

77

Hinnoittelumallin perusteita

∗ Hinnoittelumallin tavoitteena on tuottaa yksi, lopullinen vertailuhinta, joka kuvastaa hankinnan todellisia hankinta- ja elinkaarikustannuksia

∗ Eri hintatekijöitä tulee painottaa niiden todellisilla volyymeillä (l, kpl, htp, käyttäjää..). Unohda prosentit tässä kohtaa! ∗ Esim. 2-hengen hotellihuoneyöpymisiä oli edellisellä sopimuskaudella 130 kpl (=painoarvo 2-hengen

hotellihuoneille) ja 1-hengen hotelliyöpymisiä 60 kpl (=painoarvo 1-hengen hotellihuoneille) ∗ Painoarvo kertoo näin tarjoajille suoraan, mitkä tuotteista ovat volyymituotteita ->

näille haluamme hyvän hinnan! ∗ Painottaminen voi perustua historiatietoon ja/tai parhaaseen arvioon

volyymien kehittymisestä tulevaisuudessa ∗ Mikäli mitään volyymitietoa ei ole käytettävissä, tulee eri hintatekijät

painottaa suhteessa toisiinsa mahdollisimman oikein: ∗ Esim. kuinka monta videotykin lamppua tulemme hankkimaan jokaista ostettua

videotykkiä kohden?

78

Sopimuskauden aikaisten elinkaarikustannusten huomioiminen

∗ Sopimuskauden aikaiset hintaelementit (esim. htp hinnoittelu) tulee painottaa vastaavalla tavalla ∗ Kuinka monta konsultointi tai koulutuspäivää tulemme parhaan arvion mukaan

hankkimaan sopimuskaudella? –> Osaksi tarjoajan vertailuhinnan laskemista ∗ Jokaisen hankinnan ostohintaan ja hintojen kehittymiseen

sopimuskaudella liittyy riskejä ∗ Vrt. asuntolainan ottaja joka miettii, ottaako 3kk euriboriin sidottu vai viiden

vuoden kiinteä korko ∗ Riskejä voidaan pienentää esim.

∗ Vaatimuksella kiinteistä tai urakkahinnoista ∗ Vuosittaisella maksimihinnankorotuslausekkeella ∗ Erilaisin sopimuslausekkein (tilaaja ei sitoudu arvioituihin volyymeihin yms.)

∗ Kaikilla ostajan riskiä pienentävillä tekijöillä on luonnollisesti hintansa ∗ Kasvava trendi hinnoitteluriskin siirtämisestä toimittajalle ei välttämättä

tule hankintayksikölle pidemmän päälle edulliseksi

80

Vaihtoehtoiset hintakaavat

81

Vaihtoehtoiset laskentakaavat

∗ Tarjoajien vertailuhintaa laskettaessa hankintayksiköllä on käytössään lukuisia vaihtoehtoisia hintakaavoja, joilla tarjoajien vertailuhinta lasketaan

∗ Kaavan valinnalla voi olla ratkaiseva merkitys kilpailutuksen lopputulokselle

∗ Julkiset hankinnat ovat hyvin säädeltyjä, mutta kilpailutuksen lopputulokseen keskeisesti vaikuttavien, sovellettavien hintakaavojen suhteen hankintayksiköllä on varsin vapaat kädet

∗ Markkinaoikeus on sallinut kaikkien esityksessä mainittujen – mutta myös muiden, varsin erikoisten kaavojen käyttämisen tarjousvertailussa

∗ Markkinaoikeus on linjannut, että sovellettava hintakaava tulee esittää tarjouspyynnössä

82

Hintakaava 1: Halvin saa täydet hintapisteet – muut suhteessa halvimman hintaan

∗ Kaava:

∗ Yleisin julkisissa hankinnoissa käytetty laskentakaava ∗ Hintapisteisiin vaikuttaa: a) edullisin hinta b) miten

kaukana edullisimmasta hinnasta tarjoajan hinta on ∗ Malli helppotajuinen, mutta mikä on hinnan painoarvo

millekin tarjoajalle? ∗ Tarjoaja ei tiedä, kuinka monta pistettä tarjoamallaan hinnalla

saa

84

Hintakaava 1: Esimerkki

85

Tarjoajan 1 ja 2 välinen piste-ero (euromääräinen ero vertailuhinnassa 300 eur) on 11,54

Tarjoajan 2 ja 3 välinen piste-ero (euromääräinen ero vertailuhinnassa 300 eur) on 7,21

Tarjoajan hintapisteet ovat täysin riippuvaisia halvimman tarjoajan vertailuhinnasta siitä, miten kaukana tarjoajan vertailuhinta on halvimman

tarjoajan vertailuhinnasta Kaava käyttäytyy siten, että hintapisteet eivät koskaan mene nollaan

Painoarvot Tarjoaja 1 Tarjoaja 2 Tarjoaja 3

Hinta 1 000,00 € 1 300,00 € 1 600,00 €

Painotetut pisteet 50,00 50,00 38,46 31,25

Hintakaavan 1 merkitys laatupisteille

∗ Tarjoaja 2:lle 10 hintapistettä lisää olisi maksanut 268,25 euroa (1300-268,25= 1031,75 eur/48,46p.)

∗ Tarjoaja 3:lle 10 hintapistettä lisää olisi maksanut 387,88 euroa (1600-387,88=1212,12 eur/41,25p)

∗ Tämä on samalla sekä tarjoajille että hankintayksiköille 10 laatupisteen hinta ∗ Tarjoaja 2: maksaako 10 pistettä parempi laatu meille

enemmän vai vähemmän kuin 268,25 euroa ? ∗ Hankintayksikkö: olemmeko valmiit maksamaan 10

laatupistettä paremmasta tarjouksesta 268,25 euroa enemmän?

86

Hintakaavan 1 käyttäytyminen

87

0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 220 230 240 250 260 270 280 290 300

Pisteet

Pisteet

Hintakaava 2: Halvin saa täydet hintapisteet, kallein nolla hintapistettä - Muiden tarjoajien hintapisteet

lasketaan lineaarisesti näiden kahden pisteen välillä

∗ Kaava:

∗ Jos hintaerot ovat kovin pienet, niin onko oikein, että kallein saa nolla hintapistettä

∗ Jos tarjouksia on vain muutama (esim. 3) ovat erot hintapisteissä huomattavan suuret

∗ Hintapisteisiin vaikuttaa a) edullisin hinta b) kallein hinta

88

Hintakaavan 2 käyttäytyminen

89

0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 220 230 240 250 260 270 280 290 300

Pisteet

Pisteet

Hintakaava 3: Halvin saa täydet hintapisteet – muiden hintapisteet lasketaan lineaarisesti

∗ Kaava: ∗ Halvinta tarjousta kaksi kertaa kalliimpi tarjous saa nolla hintapistettä. ∗ Euroja ei skaalata vaan erittäin kallis tarjous saa miinuspisteitä

hinnastaan ∗ Kaava on matemaattisesti ajateltuna ”reilumpi kuin esim. hintakaava 1,

mutta logiikkaa ja mahdollisia miinuspisteitä on vaikeaa selittää tarjoajille

∗ Hinnan painoarvo voi saada ilmoitettu suuremman painoarvon (miinuspisteiden syödessä myös laadusta annetut pisteet)

90

Hintakaavan 3 käyttäytyminen:

91

-150,00

-100,00

-50,00

0,00

50,00

100,00

150,00

100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 220 230 240 250 260 270 280 290 300

Pisteet

Pisteet

Hintakaava 4: Halvin saa täydet hintapisteet – muiden hintapisteet lasketaan lineaarisesti

∗ Kaava:

∗ Edellinen esimerkki käännettynä toisin päin siten että kukaan ei

saa miinuspisteitä ∗ Halvin saa nolla pistettä ja pisteitä sitä enemmän, mitä kalliimpi

tarjous on halvimpaan verrattuna ∗ Ongelmana tässäkin, että yli 100% edullisinta tarjousta kalliimmat

saavat enemmän kuin ilmoitetun painoarvon verran pisteitä ∗ Tarjoaja ei tiedä, kuinka monta pistettä tarjoamallaan hinnalla saa

92

Hintakaava 4: käyttäytyminen

93

0,00

50,00

100,00

150,00

200,00

250,00

100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 220 230 240 250 260 270 280 290 300

Pisteet

Pisteet

Hintakaava 5: Halvin saa täydet hintapisteet – muiden hintapisteet 0, mikäli ne ovat halvinta tarjousta esim.

kaksi tai kolme kertaa halvinta kalliimpia

∗ Kaava:

∗ Kaava ”katkaistaan” siten, että kaikki miinus

pisteitä saavat tarjoaja saavat 0-hintapistettä ∗ Kolme kertaa halvinta tarjousta kalliimpi tarjous

saa samat hintapisteet kuin 4 tai 5 kertaa kalliimpi

94

Hintakaava 6: Laatupisteiden muuttaminen vertailuhinnan päälle ”hintasakoksi”

95

Laatutekijöiden painoarvot Tarjoaja 1 Tarjoaja 2 Tarjoaja 3

Hinta 1 400,00 € 1 600,00 € 1 800,00 €Laatu 1, pistettä 60,00 100,00 80,00Painotetut pisteet 50,0 % 30,00 50,00 40,00Laatu 2, pistettä 100,00 70,00 50,00Painotetut pisteet 20,0 % 20,00 14,00 10,00Laatu 3, pistettä 40,00 80,00 100,00Painotetut pisteet 20,0 % 8,00 16,00 20,00Laatu 4, pistettä 60,00 90,00 100,00Painotetut pisteet 10,0 % 6,00 9,00 10,00Painotetut laatupisteet yhteensä 100,0 % 64,00 89,00 80,00Painotettujen laatupisteiden ero täysistä laatupisteistä (100) 36,00 11,00 20,00Laatupisteiden puuttumisesta aiheutuva "hintasakko" 360,00 € 110,00 € 200,00 €Kokonaistaloudellisen edullisuuden laskennallinen vertailuhinta yhteensä 1 760,00 € 1 710,00 € 2 000,00 €

∗ Paljonko hintaero saa korkeintaan olla, että hankintayksikkö on valmis hankkimaan

täydet laatupisteet saavan tuotteen nolla laatupistettä saavaan tuotteeseen verrattuna? -> Esimerkissä 1000 euroa

Hintakaavan 6 etuja:

∗ Tarjoaja tietää aina, kuinka monta "hintapistettä" se saa. "Hintapisteisiin" vaikuttaa ainoastaan tarjoajan oma hinta.

∗ Tarjoaja tietää aina, kuinka paljon kalliimpi sen tarjous voi edullisinta tarjousta olla, jotta se voi teoriassa menestyä tarjouskilpailussa.

∗ Tarjoaja tietää aina, mikä jokaisen laatutekijän todellinen ja lopullinen painoarvo on.

∗ Hankintayksikköä ohjataan määrittelemään oikeat vertailuperusteet ja niiden oikeat painoarvot.

96

Hintakaava 7: ”Tilastotieteilijän malli”

∗ Standardointi tapahtuu siten, että jokaisesta tarjouksesta

(x) vähennetään tarjouskilpailun keskiarvo (μ), ja tämä erotus jaetaan tarjousten hajonnalla (ơ). Tuloksena (z) saadaan tällöin kullekin tarjoukselle arvo, jota voidaan verrata suhteessa muihin.

∗ Tekstinä malli voidaan ilmaista seuraavasti: (tarjouksen arvo - tarjousten keskiarvo) / (tarjousten hajonta). Vertailu suoritetaan tarjouskohtaisesti sekä tarjousvertailussa saatujen laatupisteiden että tarjousten hintojen osalta.

97

Hintakaava 7 – ”Käänteinen huutokauppa”

∗ Joissain hankinnoissa käytettävissä olevan rahamäärän (budjetin) kertominen avoimesti voi olla perusteltua.

∗ Hankintayksiköllä esim. käytössään 10 000 euroa. Kilpailu käydään siitä, kuka tarjoaja pystyy parasta/eniten laatua tuotteesta tai palvelusta maksettavalla 10 000 euron hinnalla

98

….ELI MIKÄ HINNOITTELUKAAVA OLIKAAN PARAS?

99