NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 1/16

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

TEEMA:5 väitettä metsähallituslaista | s.16

ULKOSUHTEET:Onnellinen arktinen | s.21

TEEMA:Talouskasvu on ikuista | s.18|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 2

PÄÄKIRJOITUS

KEMPIN KANNOILLA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ohuttu metsähallituslaki osoit-taa, että tärkeäksi koettujen asioiden puolesta ollaan val-

miita pitämään ääntä. Ulkoisen pakon taakse on helppo mennä. Ihmiset kuitenkin janoavat kuulla arvoihin pohjautuvia perusteluja ratkaisuihin, jotka tuntuvat olevan ristiriidassa sen kanssa mitä itse kukin pitää oikeana. Monelle suomalaiselle luovuttamaton arvo on puhdas luonto, johon jokaisel-la on oikeus.

Keskustalaista luontosuhdetta sano-taan realistiseksi. Luonnon antimia on hyödynnettävä. Samalla luonnosta on pidettävä huolta, jotta se tuottaa hyvää myös jatkossa. Luonto asettaa ihmisen taloudenhoidon rajat. Tähän nähdäkseni tiivistyy keskustalainen käsitys ihmisen suhteesta luontoon.

Ihminen on aikojen saatossa oppinut tuottamaan ruokaa suuremmallekin porukalle, eli viljelemään. Kehitys on kehittynyt myös lukuisilla muilla sek-toreilla. Ihmisten määrä on kasvanut, samoin tarpeemme. Talousjärjestel-mämme houkuttelee uusien tarpeiden luomiseen. Houkutus ”viljellä” enem-män ja varjella vähemmän on suuri. ”Maailmanlaajuinen luonnontaloudelli-sesti kestävä elämäntapa voidaan saavut-taa vain kansainvälisellä yhteistyöllä ja asennemuutoksilla. Kulutusta yksipuoli-sesti ihannoiva elämänmalli ei kestä. On saatava aikaan syvälle käyvä muutos kaik-kien kansojen arvoissa, tavoitteissa ja ta-loudenpidossa. Kaikkien on osallistuttava yhteisvastuullisesti kääntämään maapal-lon suuntaa ekologisen turvallisuuden ja tasapainon saavuttamiseksi.” Näin sanoo keskustan periaateohjelma.

Realistinen luontosuhde ei saa taloudel-lisesti vaikeinakaan aikoina tarkoittaa sitä, että kaikki muut realiteetit ajavat luontoarvojen ohitse. Keskustalla on mahdollisuus ja vastuu nousta kohtuul-lisen elämäntavan arvojohtajaksi.

Tämä on viimeinen lehteni päätoimitta-jana. Kiitän lämpimästi ja uskon vahvas-ti hyvään huomiseen!

ote-uudistus odottaa linjanve-toja, koulutussäästöt ovat koh-tuuttomia, köyhän asia tuntuu

kaukaiselta, työmarkkinasovintoon ei ole päästy ja hallitusohjelman erinomai-set kohdat ovat vielä lähes kokonaan esittelemättä.

Lopputulosten kannalta on usein parem-pi, että järjestöt ja politiikan tekijät työs-kentelevät keskenään ilman julkisuutta ja tiukkaa takarajaa. Toisaalta avoin keskustelu lisää kansanvaltaa ja saattaa antaa tarpeellista huomiota muuten hel-posti unohtuville yksityiskohdille.

Viime aikojen keskustelua on kuvannut keskittyminen yksittäisiin kysymyksiin. Suuret linjat on jätetty hallituksen arvi-oitavaksi ja kokonaisuus hämärtyy. Olen itsekin siirtänyt ajoittain huomiota yk-sittäisiin kysymyksiin suurten linjojen korostamisen sijaan. Onko populistista kritisoida opiskelijoiden toimeentuloa tai nuorisotyöttömyyden riittämätöntä

rahoitusta, mikäli allekirjoittaa hallituk-sen suuret linjat velkaantumisen taitta-misesta, maahanmuuttopolitiikasta ja yhteiskuntasopimuksen tarpeesta? Ei. Suomessa on 120 000 perusasteen varassa olevaa, joista vajaa puolet elää paitsi koulutuksen, mutta myös työelä-män ulkopuolella. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa eu-roa. Kyse on paitsi tämän päivän köyhän asiasta, myös yhteiskunnan suuresta ku-luerästä.

Meidän tulee linjata, miten Suomen ta-lous nousee, mutta nähdä myös suurten kokonaisuuksien yksityiskohdat. Kritii-kin kautta tulee pelkän mediahuomion kerjäämisen sijaan pyrkiä aidosti parem-paan lopputulokseen. Keskustalaisen politiikan omaleimaisuuden takaa löytyy köyhän asiasta, sivistyksestä, hajaute-tusta yhteiskunnasta ja ympäristöstä huolehtiminen.

Haluan kiittää nuoria keskustalaisia al-kuvuoden suurista teoista. Me keräsim-me 1000 reppua ja avasimme tervettä kotouttamiskeskustelua. Me olemme seisoneet toreilla ja samalla esittäneet kritiikin rinnalla uusia ratkaisuja. Me olemme ottaneet rohkeita askeleita koh-ti uusia politiikan sektoreita.

Toivon kaikkien etsivän itsestään sitä politiikan vahtikoiraa, joka ei ole epäi-leväinen vihaisuuttaan vaan tunnistaa vääryyden ja uskaltaa avata suunsa.

K

S

Kohtuullisen elämäntavan arvojohtajaksi

Vallan vahtikoirat

Liina Hauru | PÄÄTOIMITTAJApaatoimittaja@keskustanuoret.fi

Hilkka KemppiKESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

| 2

1 / 16 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

TEEMA/Ympäristön tila

TEEMA/ Gallup: Luontosuhde

TEEMA/ #Luontovuosi

ARKADIAN TERVEISET/ Presidenttipeliä

KASVUN PAIKKA/ Kirkon kansanedustaja

PUOLUE/ Puoluesihteerikisa käynnistyi

s.10s.22s.12s.28s.14

s.20

| 3

ALKUPÄÄ LOPPUPÄÄ

Kapuamalla apua s.26

| 2

| 4

Juuren avustajat

LEHDEN TEKIJÄT ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

TOIMITTAJA:

Juho Korpela20-vuotias Juho on Juuren vasta valittu päätoimittaja. Vuonna 2014 ylioppilaak-

si kirjoittanut Juho suoritti viime vuonna asepalveluksestaan puolet varusmies-

toimittajana Puolustusvoimien uutislehdessä, Ruotuväessä. Nyt kevään isoksi

tavoitteeksi hän asettaa koulupaikan varmistamisen.

– Toimittajan ammatti kiinnostaa. Nautin tekstin tuottamisesta ja siitä, kun

pääsee ottamaan asioista selvää. Toimittajana voi kysyä tyhmiä kysymyksiä ja

olla utelias. Ala on kuitenkin kovien muutosten kourissa. Uskon silti, että tule-

vaisuudessakin tarvitaan laadukasta journalismia.

Juho asuu Lappajärvellä ja on Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten varapuheen-

johtaja.

VALOKUVAAJA:

Juho Länsiharju23- vuotias Juho opiskelee tois-

ta vuotta valokuvausta Lahden

Muotoiluinstituutissa.

Erilaisia valokuvaajan töitä hän

on tehnyt vuodesta 2011 lähtien

aloittaessaan yökerhokuvaajana Porissa.

Tärkeimpinä inspiraation lähteinä hän pitää kotiseutuaan, metsää ja

eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Juhon tuoreita kiinnostuksen kohteita

ovat liikkuva kuva ja pidempiaikaiset dokumenttiprojektit.

Juhon töitä pääset katsomaan täältä: www.juhol.org

KUVITTAJA:

Venla HeiskanenVenla Heiskanen on kuvataide-

kasvattaja, kuvittaja ja kuvatai-

teen sekatyöntekijä Helsingistä.

Hän opiskelee parhaillaan Aalto

Yliopistossa kuvataidekasvatusta

ja on aktiivinen kuvataiteen harrastaja myös vapaa-ajalla.

Juureen Venla on kuvittanut luontovuosi aiheisen kannen ja tilas-

toaukeaman sivuilla 10-11.

Lisää Venlan töitä osoitteessa: www.cargocollective.com/

venlaheiskanen

TOIMITUSPäätoimittajaLiina Hauru

Toimitussihteeri Suzana Bincl

AVUSTAJATJuho Korpela

Juho Läsiharju

Venla Heiskanen

Riina Pesu

Väinö Tuovinen

Katja Asikainen

Hilkka Kemppi

Johannes Erkkilä

Petri Honkonen

Laura Hämäläinen

Elina Helmanen

Jaakko Mäki-Petäjä

Jere Nuutinen

Ida-Maria Sirén

Juhani Ojalehto

PAINOPAIKKAPunamusta OyLehti on painettu ympäristö-ystävälliselle suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.

JULKAISIJASuomen KeskustanuoretApollonkatu 11 A, 00100 HELSINKIinfo@keskustanuoret.fi

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakausilehti ISSN 2341-9350

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy kesällä 2016.

| 5

Valtuuskunta koolla huhtikuussa Suo-men Keskustanuoret ry:n sääntömää-räinen valtuuskunta kokoontuu 16. – 17.4.2016 Virroilla. Kokouksessa kä-sitellään sääntömääräiset asiat ja vali-taan edustajat Suomen Keskusta r.p:n puoluekokoukseen sekä jäsenehdokkaat ja varajäsenehdokkaat puolueen puolue-valtuustoon.

Valtuuskunnalle lähetettyjen aloitteiden perusteella kokousväkeä tulee puhutta-maan TET-harjoittelu, opintotuen tulora-jat, metsästyspolitiikka ja merten jäteon-gelma.

Järjestöllisistä aiheista aloitteissa nousivat esiin nuorten kannustaminen kuntapäät-täjiksi, liiton sisäisen viestinnän kehittämi-

nen ja jäsentutkimuksen toteuttaminen. Myös presidentinvaalit herättävät varmas-ti keskustelua, jos puoluehallitus päättää, että keskustan presidenttiehdokas valitaan jo kesän puoluekokouksessa.

Jokainen piiri voi lähettää valtuuskuntaan kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaa.

Antti ”Gröna” Grönlund kiertää kenttää

Valtuuskunta koolla huhtikuussa

Nummi-Pusulan oma poika, pienen maa-tilan kasvatti, Antti Grönlund lähti ylä-asteella oppilaskuntaan yhteisiin asioihin vaikuttamisen palolla. Aluksi kyse oli edunvalvonnasta, ei puoluepolitiikasta. Oppilaskuntatoiminta, nuorisovaltuusto ja Suomen Lukiolaisten liitto ajoivat Grön-lundia kohti päättämisen pöytiä.

– Uran edetessä Suomen Lukiolaisten Lii-tossa aloin tehdä enemmän poliittista vai-kuttamista. Eduskuntavaalien alla 2011 tapasin noin 200 ehdokasta eri puolueista ja vaalien jälkeen läpi menneet edusta-jat eduskunnassa. Heidän kauttaan vein eteenpäin lukiolaisten asioita.

Kun vaikuttajiin vaikuttaminen ei enää riittänyt, vaan Grönlund halusi oman ää-nensä päättämisen paikoille, lähti hän ehdolle kunnallisvaaleissa 2012. Ensi-kertalaiseksi Grönlund menestyi hyvin ja vaalien jälkeen hänet valittiin puheen-johtajaksi Uudenmaan keskustanuoriin, jolloin keskustanuoret tuli järjestönä tu-tummaksi.

Erityisiksi kiinnostuksen kohteikseen Grönlund nimeää koulutuspolitiikan ja turvallisuuspolitiikan. Koulutuspolitiikka tuli SLL-taustan kautta tutuksi ja armei-jassa Grönlund toimi reserviupseerikou-lun oppilaskunnan puheenjohtajana ja sittemmin varusmiesliiton liittohallituk-

sessa. Puolustuspolitiikka alkoi kiinnos-taa enemmän ja siitä muodostui erityis-osaamisen alue.

– Turvallisuus on kuitenkin laaja käsite. Voidaan puhua puolustuksellisista kysy-myksistä tai arkipäivän turvallisuudesta kuten taloudellisesta turvallisuudesta tai turvallisesta ilmapiiristä.

Syksyllä keskustanuorten varapuheen-johtajaksi valittu Grönlund näkee itsensä poliittisen linjan muodostamiseen vaikut-tavana liittohallituksen jäsenenä, jonka tehtävänkuvaa maustaa lisäksi kentän kiertäminen ja järjestön kehittäminen.

– Varapuheenjohtajan tehtävä on avannut silmiä. Armeijasta palatessa kentän tuntemus rajoittui lähinnä omaan piiriin. Varapuheenjohtaja-na on päässyt kiertämään kenttää ja tutustumaan erilaisiin toimijoihin eri alueilla. Sitä kaut-ta pääsee tutustu-maan paikallistoi-mijoihin joita ei välttämättä valtakunnal-lisissa tapah-tumissa tapaa. Liiton toimintaa on helpompi suunnitella,

kun tietää millaista piirien toiminta on.

Varapuheenjohtajana Grönlund sanoo ole-vansa keskustelija, joka tuo omat mielipi-teensä selkeästi esille. Liiton hallituksessa Antti haluaa tuoda keskusteluun myös uu-sia ideoita.

Teksti: Riina Pesu Kuva: Tommi Selander

JUUREVA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 6

rimattilalainen jousiharrastaja Tom ja hänen nuori koiransa Napsu eivät lähde metsään vain riistan toivossa. Seesteiset met-

sämaisemat ja koiran kanssa vaeltelu riittävät. “Ja se että ei ole kiire mihinkään”, Tom kertoo.

JousimetsälläO

Kuva ja teksti: Juho Länsiharju

| 7

| 8

KVARTAALIN KOVIMMAT |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

eskustanuoret keräsivät helmikuussa kahden viikon ajan rep-puja turvapaikanhakijoille. Kaikkiaan reppuja lahjoitettiin

850 kappaletta ja ne on lahjoitettu vastaanottokeskuksiin eri puolille maata. Lahjoituksissa pyrittiin huomaamaan erityisesti turvapaikkaa odottavat lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat reppuja niin koulutarvik-keiden kuin harrastusvälineidenkin kuljettamiseen. Kampanja halusi kannustaa suomalaisia ratkaisukeskeisyyteen akuu-tissa turvapaikanhakijatilanteessa. Keskustanuoret muistuttavat, että kaukaa Suomeen saapuneet ihmiset ovat jonain päivänä naapureitam-me, ystäviämme tai koulu- ja opiskelutovereitamme. Nyt jos koskaan suomalaisilta kaivataan tekoja, jotka vahvistavat yhdistävää suomalai-suutta.

Reppukampanjaan osallistuivat myös Suomen Lukiolaisten liitto, Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Demarinuoret, Suomen Keskusta, Euroopan liberaalien ja demokraattien parlamenttiryhmä ALDE sekä useat opiskelija- ja oppilaskunnat.

Tuhannet kiitokset!K

SUOMALAISEN RUOAN PUOLESTA Keskustanuorten kannanotossa vaaditaan päättäjiä ottamaan suoma-laisen maatalouden talousahdinko vakavasti, ja tekemään konkreetti-sia tekoja suomalaisen, puhtaan ja eettisen ruoantuotannon puolesta. Päättäjiltä perätään uskallusta tarttua räikeisiin epäkohtiin vahvem-malla poliittisella ohjauksella.

Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret korostaa, että mikään muu am-mattikunta ei joudu kokemaan samanlaista alistamista kuin tukien viivästymisen takia ahdinkoon joutuneet viljelijät. Piirin kannanotos-sa vaaditan Maaseutuvirastolle hetkellisesti lisää resursseja, jotta pa-himmat ongelmat saadaan ratkaistua. Toimivien tietojärjestelmien ja byrokratian purkamisen toivotaan tulevaisuudessa helpottavan vilje-lijöiden taakkaa.

Pirkanmaan keskustanuoret kysyvät kannanotossaan, miten käy Suo-melle mahdollisessa kriisitilanteessa, jos maatalous on kuihdutettu kasaan ja omavaraisuutta ei ole. Pirkanmaalaiset näkevät maatalou-den tulevaisuuden synkkänä, jos ammatti ei enää kiinnosta nuoria. Raskas työ ja heikko toimeentulo saavat nuoren ammatinvalitsijan epävarmaksi.

Keskustanuoret ovat viime viikkojen kannanotoissaan muistuttaneet kuluttajan mahdollisuudesta tukea suomalaista ruoantuotantoa omil-la valinnoillaan.

NUORKESKUSTA TYRMÄÄ OPINTOTUKILEIKKAUKSET Suomen Keskustanuorten ja Keskustan Opiskelijaliiton mielestä eh-dotetut opintotukileikkaukset ovat ristiriidassa keskustan pitkän koulutuspoliittisen linjan kanssa. Puolueen vuosikymmenten tavoite opintorahapainotteisesta opintotuesta toteutettiin syvimmän laman aikaan 1990-luvulla Ahon hallituksen toimesta. Järjestöt ovat huolis-saan eriarvoistumisesta ja huono-osaisuuden periytymisestä.

Nuorkeskustan mielestä opintotuen takaisinperinnän korkea rangais-tusmaksu on puolitettava 7,5 prosenttiin. Lisäksi nykyistä kohtuuton-ta opiskelijoihin kohdistuvaa leikkausta tulisi helpottaa siirtämällä opiskelijat yleisen asumistuen piiriin sekä siirtämällä opintotuki ope-tus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuu-teen.

– Jos käsittelisimme opintotukea sosiaaliturvana, tällaisia leikkauksia ei kehdattaisi edes ehdottaa, näkee Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi.

Nuorkeskustan mielestä perustuloon siirtyminen nostaisi opiskelijan samanarvoiseksi muiden väestöryhmien kanssa. Se ei kuitenkaan rat-kaise opintotuen riittämättömyyttä opiskelijoiden toimeentulon väli-neenä vielä vuosiin.

Keskustanuorten kannanottoja:

| 9| 9

KVARTAALIN KOVIMMAT|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

#vainkepujuttuja

@KKSundberg: Hyvin vedetty @SiljaSilvasti ! #vainkepujuttuja #väyrynenmainittu

@Keskustanuoret: Jari Leppä linjaa vahvasti: ”Nauta on märehtijä. Märehtijä on märehtijä” #luontovuosi16 #lumimyrsky16 #vainkepujuttuja

@heiskanenpietu: Joskus vielä törmään kepuvaikuttajaan, jonka kännykän soittoäänenä #kepudays alkaa soimaan. Ihan varmasti. #nvuutiset #vainkepujuttuja

@marjukii: @sotuisku varaudu siihen, että tulet jatkossa näkemään niitä enemmän kuin politiikan ulkopuoli-sia ystäviäsi #vainkepujuttuja @sotuisku: Hyvästi ystävät. #eiku #vainkepujuttuja

@AleKoivisto: Itkee koko päivän Väyrysen eroa. #vainkepujuttuja #heippahei

@kaisaoinas_pa: Ihana ”johtaa” #luontovuosi-työryhmää kun kaikki on niin oma-aloitteisia ja idearikkaita #vainkepujuttuja

@kaisaoinas_pa: #vainkepujuttuja lue yliopistojuttuja ja tajua että Whatsappissa draamataan siitä, onko Suomessa ollut enemmän kuin yksi 200k litran lehmä.

@keskustanuoret

| 10

YMPÄRISTÖN TILA

| 11

Tilastojen koonti: Katja Asikainen Kuvitus: Venla Heiskanen

YMPÄRISTÖN TILA

| 12

GALLUP: LUONTOSUHDE

Keskustanuorten luontovuoden tavoitteena on luontosuhteen vahvistaminen. Ihmisen suhde luontoon muotoutuu kasvatuksen, elinympäristön ja elämän varrella kertyneiden

kokemusten kautta.

Luonto tarjoaa aistielämyksiä, rauhoittumispaikan ja loistavat puitteet monenlaiselle to-iminnalle. Metsässä retkeily ei ole silti ainoa keino luoda vahvaa ja syvää luontosuhdet-

ta. Ihminen voi kokea luonnon tärkeäksi, vaikka ei juuri edes viettäisi aikaa luonnossa.

Yhteys luontoon auttaa havaitsemaan itsensä sen osana ja edesauttaa vastuullista suhtautumista luontoon. JUURI pyysi keskustanuorten liittotoimiston uusia työntekijöitä

kuvailemaan luontosuhdettaan ja samalla esittelemään työnkuvaansa.

Näitä kysyimme: 1) Mitä työhösi kuuluu?

2) Kuvaile omaa luontosuhdettasi. 3) Miten aiot osallistua keskustanuorten luontovuoteen?

Teksti: Liina Hauru Valokuvat: Suzana Bincl

| 13

Antti Siika-aho, 29,Haapajärvi/Helsinki, pääsihteeri

1) Keskustanuorten operatiivinen johtaminen, liiton työntekijöiden

esimiestehtävät ja puheenjohtajan aisaparina toimiminen.

2) Luontosuhteeni on vahva, mutta toisaalta pelkään etääntyväni

luonnosta. Olen syntynyt maalla, jossa metsää ja vesistöjä on joka

puolella ympärillä. Yhteys luontoon ei ollut mitenkään erityisen ko-

rostunut, vaan luonnollinen. Metsän antimien hyödyntäminen oli

osa arkea ja luonto rentoutumisen ja nauttimisen väline. Nyt vuoden-

aikojen vaihtumisen tarkkailu mahdollistaa luontosuhteen ylläpitä-

misen. Jo koulussa opetettiin, miten tunnistaa kevään merkit.

Urbaani elämä opettaa ymmärtämään kestävän luontosuhteen mer-

kityksen. Iso ihmismäärä herättää kysymyksen kestokyvystä: kierrät-

tämisestä, energian kulutuksesta ja päästöttömyydestä.

3) Aion osallistua keskustanuorten luontovuoden tapahtumiin ja työ-

ni puolesta mainostaa niitä. Luontovuosi on vuoden tärkein asia ja

järjestölle mahdollisuuksien sampo.

Katja Asikainen, 26, Joensuu, poliittinen sihteeri

1) Politiikan seuraaminen, keskustanuorten ohjelmaprosessien oh-

jaaminen, kansainväliset asiat, poliittisen viestinnän suunnittelu

yhdessä viestintäsuunnittelijan kanssa sekä koulutusten suunnittelu.

2) Luontosuhteeni liittyy voimakkaasti paikalliseen identiteettiin.

Vanhempieni luona syödään paljon riistalihaa ja kalaa. Pyrin itsekin

suosimaan lähellä valmistettuja ja kotimaisia tuotteita.

Olen aina liikkunut luonnossa järvellä ja metsässä, usein koiran tai

hevosen kanssa. Helsingissä luonnossa liikkuminen on erilaista; pu-

ruradat ja muut liikuntapaikat ovat selvästi merkittyjä ja valaistuja.

Toivon, että pääsisin jatkossa lenkkeilemään meren rannoille. Meri

on minulle vieraampi elementti.

3) Osallistun toukokuussa norpparetkelle Linnansaaren kansallis-

puistossa. Luvassa on ulkoilua, mutta kivellä köllöttelevä norppa

kruunaisi reissun! Kesällä on tarkoitus patikoida Herajärven kierros

Kolin maisemissa.

Janne Tarima, 22, Sulkava, tapahtumatuottaja ja kuntavaalikoordinaattori 1) Valtakunnallisten tapahtumien järjestäminen, toiminnanjohtajien

ja piirien järjestötyön tukeminen, keskustanuorten koulutustyö ja

kuntavaalityön koordinointi.

2) Luonto on minulle paikka rauhoittua ja päästä irti mieltä painavis-

ta asioista. Maaseudulla kasvaneelle luonto on itseisarvo. Huomaan

välillä pitäväni puhdasta luontoa jopa itsestäänselvyytenä. Luonnosta

nauttiminen ei tarkoita jotain mullistavaa, vaan aivan tavallista luon-

nossa liikkumista. Eilen kävelin Meilahdesta Seurasaareen lenkille ja

ruokin samalla oravia. Kesällä harrastan kalastusta ja mökkeilyä.

Ajattelen mitä ostan ja tiedän missä ostamani tuotteet on valmis-

tettu. Silti omassa toiminnassani on kehitettävää, jotta luonto tulisi

huomioiduksi pienissä arjen teoissa.

3) Olen järjestämässä keskustanuorten tapahtumia. Elokoulu on tänä

vuonna Kuusamossa, mikä antaa paljon mahdollisuuksia. Suunnitel-

missa on esimerkiksi koskenlaskua.

| 14

#luontovuosi Vuonna 2016 keskustanuoret vahvistavat luontosuhdettaan #luontovuosi-teemalla.

Mikä luontovuosi?

Keskustanuorille on tärkeää ylläpitää aitoa ja läheistä suhdet-ta luontoon, tiivistetään keskustanuorten toiminta-ajatuk-sessa. Kirjaus jatkuu seuraavasti: Keskustanuoret ajavat voimakkaasti luonnon vastuullista ja kestävällä pohjalla

olevaa hyödyntämistä.

Keskustan juuret ovat maaseudulla ja puolue tunnetaan maaseudun elinkeinojen puolustajana. Keskustanuoret on pitänyt esillä puhtaan suomalaisen ruoan arvoa ja otta-nut kantaa hajautetun ja vihreämmän energiantuotannon

puolesta.

Vuonna 2016 keskustanuoret kannustaa jäseniään painu-maan pellolle, metsään, puistoon, saaristoon tai tunturiin! Luontovuoden tavoitteena on tuoda esiin jäsenistön laajan luontosuhteen koko kirjo ja nostaa keskusteluun myös har-vemmin esillä pidettyjä poliittisia kysymyksiä. Vuoden 2016 aikana keskustanuoret muodostavat ensimmäisen laajem-

man eläinpoliittisen linjauksensa.

Monennäköiset luontosuhteet – jaa omasi!

Keskustanuoret ovat kotoisin kaikkialta Suomesta, mai-semaltaan ainutlaatuisista ja erilaisista paikoista. Monen juuret ovat maaseudulla, mutta useat elävät arkielämäänsä kaupungeissa. Luontovuoden tavoitteena on tuoda esille

nuorten moninaista luontosuhdetta.

Lähestymme luontoa paikallisuuden ja käytännönläheisyy-den kautta. Uskomme, että luontosuhteen vahvistaminen kulkee käsi kädessä luonnon kunnioittamisen kanssa. Kan-nustamme jokaista nuorta jakamaan omat arkiset ja erityiset luontoelämyksensä, erätarinansa, luontohavaintonsa ja mie-lenkiintoiset luontoaiheiset keskustelunavaukset lisäämällä päivityksiin #luontovuosi. Vuoden lopuksi on syntynyt vir-tuaalinen kollaasi, joka kuvastaa nuorkeskustalaista luonto-

suhdetta aidoimmillaan!

Miten vaikuttaa viisi päivää ilman nettiä? Lue Reetan pilkkireis-susta Kaldoaivin erämaa-alueelle osoitteesta juurilehti.fi.

Piirit mukaan Miksi kokoukset pidetään aina piiritoimistolla? Hyvä kysymys. Ei siis muuta kuin esityslistan kanssa lähipuistoon piknikille

tai laavulle nuotion ääreen. Kaipaisiko kaupunki lisää luontoa tai voisiko laavupaikka kiinnostaa myös matkailijoita?

| 15

Eläinpolitiikkaa

Mitä tarkoittaa, että eläimellä on itseisarvo? Miten tarpee-ton kipu ja kärsimys määritellään?

Vuoden 2016 liittokokouksessa tullaan hyväksymään kes-kustanuorten ensimmäinen eläinpoliittinen linjaus. Edel-lisvuoden liittokokoukseen jätetyssä aloitteessa toivottiin keskustanuorten ottavan kantaa sellaisiin paljon keskustelua herättäviin eläimiin, kuten susiin, valkoposkihanhiin, mink-

keihin ja liito-oraviin. Aiheita olisi loputtomasti.

Linjausta työstävä ryhmä rajaa, millaiset asiat päätyvät kä-sittelyyn. Vaikeita kysymyksiä ei aiota tässä työssä väistellä! Jokaisella keskustanuorella on mahdollisuus vaikuttaa linja-paperin sisältöön vuoden aikana työpajoissa, lausuntokier-

roksella sekä viimeistään liittokokouksessa.

Työ käynnistyi vuoden ensimmäisessä Politiikan akatemias-sa, jossa kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja ja ravistel-

tiin keskustan eläinpoliittisia näkemyksiä.

Kestävä luontosuhde

Kestävä kehitys on yksi keskustanuorten arvoista. Huoleh-timalla luonnon monimuotoisuudesta ja estämällä luon-nonvarojen yltiöpäinen tuhlaus turvataan hyvän elämän edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville. Ihmisten luontosuhdetta ei voi nykyisellään kuvata täysin kestäväksi

edes meillä Suomessa.

Keskustanuoria puhuttavat monet globaalit ympäristö-kysymykset ilmastonmuutoksesta merten jäteongelmiin. Luontovuosityöryhmään oli vuoden vaihteessa avoin haku. Työryhmä tulee nostamaan esiin erilaisia itseään ja jäsenis-töä kiinnostavia kysymyksiä kannanottojen ja tempausten

muodossa.

Toivomme, että luontovuosi versoaa vuoden aikana monen-laisiin, yllättäviinkin, suuntiin! Inspiroivaa luontovuotta!

Teksti: Liina Hauru Kuvat: Suzana Bincl

Luovuus rajana! Piireillä on luontovuoden puitteissa mahtava mahdollisuus järjestää retkiä, jotka tuovat esiin oman alueen luonnon ainutlaatuisuutta.

Vaellusretki meloen, taimien istutusta, marjojen poimintaa... Luontovuosi antaa mahdollisuuden moneen - vain luovuus on rajana!

VIISI VÄITETTÄ METSÄHALLITUSLAISTA

etsähallituslaki on herättänyt vilkasta keskus-telua. Lakia vastustavaan adressiin on tullut allekirjoituksia yli 120 000. Hallituspuolueiden

kansanedustajat ovat vakuutelleet, ettei mikään tule muuttu-maan.

Maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla kerrotaan, että metsähallituslain uudistuksen tarkoituksena on, että valtion maat ja vedet tuottavat nyt ja tulevaisuudessa suomalaisil-le mahdollisimman paljon hyvinvointia. Sivuilla kerrotaan myös, että ”lailla perustettava valtion kokonaan omistama Metsähallitus-liikelaitoksen tytäryhtiö harjoittaisi metsäta-loutta valtion mailla. Tätä varten yhtiöllä olisi oikeus käyttää metsätalouskäytössä olevia talousmetsiä liiketoiminnan har-joittamiseen”.

JUURI-lehti kokosi viisi väitettä metsähallituslain uudistuk-sesta. Väitteisiin vastaa keskustan kansanedustaja Markus Lohi, joka on osallistunut lain valmisteluun perustuslaki- ja talousvaliokunnassa sekä Suomen luonnonsuojeluliiton pu-heenjohtaja Risto Sulkava.

Väite 1. Valtion maa- ja vesialueiden käyttö ei muutu lain myötä.

Risto Sulkava: Ei pidä paikkaansa. Muutoksia tulee varmas-ti. Tähän saakka virkistys ja luonnonsuojelu edellä suunnitel-tujen alueiden käyttöä suunnitellaan jatkossa eurot edellä. Markus Lohi: Lain tarkoitus ei ole ollut muuttaa valtion mai-den käyttöä, vaan hoitaa puukaupan yhtiöittäminen siten, että muu toiminta jatkuisi ennallaan.

Väite 2. Demokraattinen päätöksenteko kärsii valtioi-den maiden käytöstä päätettäessä.

Lohi: Ei tule kärsimään. Eduskunnan ja ministeriön rooli tu-lee säilymään lain myötä vähintään yhtä vahvana.

Sulkava: Kyllä kärsii, koska liikesalaisuus tulee osakeyhti-ön toimintaan nykyisen julkisuusperiaatteen sijalle. Samalla muutokset ohjausjärjestelmässä, kirjanpidossa, taseissa ja yhtiön tulo osaksi kokonaisuutta piilottavat päätöksiä ja ra-havirtoja. Syntyy hämäräorganisaatio, josta ei saa selvää sen paremmin kansalainen kuin kansanedustajakaan.

Väite 3. Lain valmistelu on tehty kiireellä ja päätöksen-teon avoimuus on kärsinyt.

Lohi: Lakia on valmisteltu seitsemän vuotta, joten kiireestä ei voida puhua. Loppusuora on ollut kuitenkin nopea. Viime vaalikausi pähkäiltiin ja nyt hallituksen vaihduttua vietiin laki maaliin vajaassa puolessa vuodessa. Lakia valmisteltaessa ei ole toimittu salassa.

Sulkava: Kiirettä on pidetty, vaikka lakia on tietysti yritetty uudistaa jo lukuisia kertoja. Joka kerta päätöksiä on yritetty runnoa salassa ja kiireellä ja yhtä monta kertaa se on johtanut uudistuksen umpikujaan.

Väite 4. Laki on pakko säätää, koska EU niin vaatii.

Lohi: Tähän ei ole absoluuttista totuutta. Kysymys ei ole siitä onko pakko, vaan muutoksella halutaan varmistaa, että tule-vaisuudessakin valtion metsien ja maa-alueiden hyödyntämi-nen liiketoimintanakin säilyy omissa käsissämme. Uusi met-sähallituslaki olisi joka tapauksessa tehtävä, ei tässä kannata mennä EU:n selän taakse.

Sulkava: Tätä ei tiedä kukaan - joka muuta väittää, valehte-lee. Lakimiehet ovat erimielisiä ja EU:sta tulee erilaisia vies-tejä. Eri EU-maissa on hyvin erilaisia valtion metsien käytön järjestelmiä, täydestä yhtiömallista täysin virastona toimi-vaan systeemiin.

Väite 5. Saamelaisten oikeuksiin tulee muutoksia lain myötä

Lohi: Saamelaisten oikeuksiin ei tule lain myötä heikennyk-siä. Saamelaiskuntiin tulee alueelliset neuvottelukunnat. Näin turvataan kaikkien alueen asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa maankäyttöön samaan aikaan kun huolehditaan erityisesti saamelaisten oikeuksista.

Sulkava: Ei varsinaisesti tule muutoksia. Saamelaisten koti-seutualueen maita siirtyy kuitenkin liiketoimintojen puolelle, jolloin maankäyttö alueilla tulee jollakin aikavälillä kovene-maan. Se synnyttää konflikteja. Teksti: Juho Korpela Kuva: Johannes Erkkilä

M

| 17

| 18

asvuteorian mukaan talouskasvuun tarvitaan kahta asiaa: työtä ja teknologiaa. Teknologisen kehityksen takaa löytyy inhimillinen pääoma: osaaminen on

valtavasti lisääntynyt, ja sehän on tämän teknologisen kehi-tyksen taustalla, ajattelee Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kanniainen. – Ikuinen talouskasvu tarkoittaa sitä, että meillä on tiettyjä tuotannontekijöitä rajaton määrä. Niitä ovat osaaminen, kek-siminen, uudet ideat ja uusi tieto. Kun matemaatikolle väit-tää, että kasvu on rajatonta, hän vastaa, ettei niin voi olla. Matemaatikot eivät kuitenkaan tajua sitä, että on tuotannon-

tekijöitä, joilla ei ole mitään rajaa. Ihmisen kekseliäisyys on rajatonta, ja sitä se tulee aina olemaan.

KEKSELIÄISYYDEN RAJATTOMUUS Kanniainen uskoo kekseliäisyyteen taloudellisessa kasvussa. Kekseliäisyyden hän haluaisi ohjata vähäpäästöisen teolli-suuden ja tuotantotekniikan kehittämiseen. Viime vuosi-kymmeninä yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut ympäristöliikkeen rooli. Samaan aikaan kun liikkeen talousli-beraalimpi siipi uskoo teknologiakehityksen mukanaan tuo-miin mahdollisuuksiin, ovat kasvavaa kannatusta osakseen

TALOUSKASVU ON IKUISTA

Teksti ja kuvat: Väinö Tuovinen

K

| 19| 18

saaneet myös talouskasvukriittiset suuntaukset. Voiko kulu-tus jatkua tällaisenaan? Kyllä, jos Kanniaiselta kysytään. Hä-nen mielestään talouskasvun ei tarvitse aiheuttaa nykyisen kaltaisia ympäristöongelmia. Saastuttava teknologia tulee kuitenkin saastuttamaan niin pitkään kuin teknologiaa käyt-tävät tehtaat pysyvät toiminnassa. – Degrowth on ihmisluonnetta ajatellen hurskas toivomus. Olisihan se hienoa, jos tulisimme vähemmällä toimeen, Kan-niainen pohtii. Pienellä pärjäämisestä professori ottaa esimer-kiksi itsensä: – Tässä meikäläisen iässä ei oikeastaan ole enää kulutustar-peita. Ruokaa tulee tietysti ostettua päivittäin, mutta aika vähän muita kulutushyödykkeitä. Ei ole siis suurta tarvetta ostaa mitään uutta. Kuitenkin ihmiset haluavat tyypillisesti aina enemmän ja enemmän – varsinkin nuoret. Talous kasvaa niin kauan, kuin ihmiset haluavat yhä enemmän lisää.

ETIIKKA JA TALOUS – YKSI KYSY-MYS PALJON TAUSTALLA Kanniainen on 68-vuotias alun perin Rovaniemeltä kotoisin oleva ekonomisti. Mies kuvaa itseään taloustieteen kym-menottelijaksi. Kiinnostus talouteen ja politiikkaan lähti liikkeelle jo nuorella iällä. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Rova-niemen yhteislyseosta vuonna 1967 hän päätyi hakemaan opiskelupaikkaa Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tie-dekunnasta. Sittemmin ura on vienyt halki lukuisten kan-santaloustieteiden kiemuroiden. Nykyään hän on keskittynyt etenkin etiikkaan ja talouteen. Jo aihevalinta itsessään on mielenkiintoinen. Tarina kaiken taustalla on vielä kiinnos-tavampi. Viitisentoista vuotta sitten Kanniaiselta kysyttiin lehtihaastattelussa kysymys: Onko väärin, jos yritys irtisanoo työvoimaa? – En pystynyt siihen tyhjentävää vastausta antamaan, mutta kysymys herätti minussa kiinnostuksen etiikkaa ja taloutta kohtaan.

Lopputuloksena syntyi etiikkaa ja taloutta käsittelevä yliopis-tokurssi, mitä Kanniainen onkin pyörittänyt jo 13 vuotta. Yli tuhat ”opetuslasta” onkin professorin mukaan ehtinyt kirjoit-taa kurssiin liittyvän esseen. Kanniainen viittilöi ylpeänä koh-ti viereistä, esseentäyteistä hyllyä. Kanniainen on tullut tunnetuksi aktiivisena yhteiskunnallise-na kannanottajana. Etenkin Euroopan unionia hän on puinut huolella lävitse tuotannoissaan: – Euroopan piti olla kasvumoottori Lissabonin julistuksen pe-rusteella. Mitä vielä - Eurooppa junnaa paikoillaan, rahaliitto on epäonnistunut, USA menee menojaan, Aasian maat ovat kiitäneet kasvussa ohi. Euroopassa ei ole yhtään sellaista fir-maa, mitä Yhdysvalloissa on – Apple, Microsoft ja Google ovat kaikki amerikkalaisia. Näin tässä on Euroopan osalta käynyt. Tulevan kasvun pääpainon tulisi olla aineettomissa palveluis-sa, joihin ei liity minkäänlaista ympäristön pilaantumista. Ehkäpä aineettomissa palveluissa piileekin Euroopan menes-tyksen avain. Kuljemme askel askeleelta kohti jälkiteollista aikakautta. Kanniainen luettelee kolme julkisen vallan keinoa ympäristön saastumisen ehkäisemiseksi: • Verotus • Ympäristöystävällisen energiatuotannon subventointi • Päästökauppa

TALOUSTIETEEN LAHJA YMPÄRISTÖONGELMIEN RATKAISUUN Kanniainen kuvaa päästökauppaa taloustieteen lahjaksi ympäristöongelmille. Hän kuitenkin kritisoi päätöstä päästöoikeuksien antamisesta ilmaiseksi teollisuudelle. Merkittävimmäksi ongelmaksi nostetaan ympäristöystävällisen energiatuotannon subventointi, mikä on sittemmin romahduttanut päästöoikeuksien hinnan. Verotuksen tärkeyttä julkisen vallan instrumenttina korostava Kanniainen osoittautuukin haittaverotuksen kannattajaksi. Maaliskuun lopussa eläköityvä Kanniainen pakkailee jo kevätsiivouksen hengessä työhuoneensa laatikoita. Vuonna 1972 alkanut tieteellinen ura onkin saavuttamassa eräänlaisen etapin professorin jättäessä työhuoneensa nuoremmille. Mutta työ ei jää tähän – pöytälaatikko on vielä täynnä projekteja. Kevätaurinko paistaa. Professori osoittaa valtavaa, auringonvalossa kylpevää paperipinoa työpöytänsä vieressä: – Nämä pinot tässä ovat sitä materiaalia, minkä kimppuun käyn, kunhan saan jossakin vaiheessa nämä nykyiset projektini valmiiksi, professori naurahtaa.

| 20| 20

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||ARKADIAN TERVEISET Palstalla kansanedustajat kertovat kuulumisia eduskunnasta.

residenttipeli-termin lanseerasi viimeistään useampaan otteeseen Suomen keskustan presidenttiehdokkaana toiminut Paavo Väyrynen,

jota on joskus syytetty myös sairastumisesta presidenttitautiin.

Äänestysaktiivisuus on tavannut olla suurinta presidentinvaaleissa. Syitä tähän on monia. Suorat henkilövaalit ovat kansalaisen näkökulmasta selkeimmät; on henkilö toista vastaan. Kun valinta on selkeä, se lisää äänestysaktiivisuutta. Kansa pitää helpoista päätöksistä, tämän meistä jokainen omassa elämässään voi myös todeta.

Maan ”isän” merkitys juontaa kauemmaksi. Kansalla oli ennen muinoin tapana nähdä kuninkaan valta arvokkaampana ja ylevämpänä, kuin alempien vasallien tai viskaalien valta. Kansan ja kuninkaan, jonka valta katsottiin saadun jumalalta, välissä oli joukko epärehellisiksi ja ahneiksi koettuja maaherroja, vouteja ja muita virkamiehiä, joiden päätöksistä myös mielellään valitettiin kuninkaalle.

Suomalaiset talonpojat kävivät jo keskiajalla Ruotsin kuninkaan pakeilla valittamassa kokemistaan vääryyksistä. Karvalakkilähetystöt ovat siis vanhaa perua. Samoin on myös

vallalla oleva byrokratian purku – siinähän kansa kokee olevan kyse virkamiesten tiukkapipoisuudesta ja ääritiukoista tulkinnoista. Presidentti saa edelleen kirjeitä, joissa pyydetään oikeutta virkakunnan tekemiä vääryyksiä kohtaan. Parhaimmillaan Kekkosen aikaan oli vallalla keskustalaisten vihaama sanonta ”Pani ukko, kukko tai halla – Kekkonen maksaa”.

Näin kaukaa juontaa presidentti-instituution nauttima kansansuosio. Nykyään valtaoikeuksistaan karsitun, lähinnä ulkopolitiikan jyrähtelyvaltaa nauttivan presidentin valinta kiinnostaa tästä huolimatta. Keskustan ehdotetaan ottavan tiukka niskalenkki tämänkertaisesta presidenttipelistä asettamalla ehdokkaansa jo Seinäjoen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa. Veto on ovela ja melko poikkeuksellinen.

Vielä ei ole tiedossa istuvan Tasavallan Presidentin, arvostetun ja pidetyn Sauli Niinistön, jatkohalukkuus. Ehdokkaaksi jo tarjoutunut Matti Vanhanen on ehdokkaana raskassarjalainen, jollaista ei ole kokemuksensa perusteella nähty presidenttinä sitten Mauno Koiviston. Presidenttipeli on nyt käynnistynyt ja kierrokset lisääntyvät kohti tammikuuta 2018. Kansanedustaja Petri Honkonen

Presidenttipeliä

P

Kuva: Martti Kuhno

| 21

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| ULKOSUHTEET

letko katsonut koskaan napakarttaa tosissasi? Maailman pääkaupungeista Helsinki sijaitsee toiseksi lähimpänä pohjoisnapaa. Me olemme

Arktisten maiden yhteistyön merkittävä kehittäjä, Euroopan Unionin arktinen suurlähettiläs, Venäjän ja muun arktisen välikappale ja uskottava itsenäinen arktinen kaupankävijä.

Arktisen Neuvoston syntymäpäivät Norjassa

Suomen arktisen politiikan kannalta merkittävin toimija on Arktinen neuvosto, joka on ainoa kahdeksan arktisen valtion ja alkuperäiskansojen edustuksen muodostama yhteistyöfoorumi. Neuvoston 20-vuotisjuhlakokous ja ”Arctic Frontiers”-avausseminaari järjestettiin Tromssassa 26. – 29.1.2016.

Ulkoministeri Timo Soini edusti avausseminaarissa kiintiösuomalaista, mutta minä sain edustaa kiintiönuorta julistaessani oman visioni pohjoiselle yhteistyölle ja urbaanille arktiselle neuvoston edessä. Olen ylpeästi arktinen kansalainen ja pohjoisen asukas.

Pohjoinen elää ristiriitaista muutoksen aikaa

Sulanut napajää avaa mahdollisuuksia öljyn pumppaamiselle samalla kun allekirjoitamme Pariisin ilmastosopimuksen. Onneksemme päästötavoitteet estävät lopulta fossiilisten polttoaineet energiantuotannossa. Ikiroudan sulaminen voi muuttaa alueen kasvihuonekaasujen lähteeksi. Pienentyvä jääpeite heijastaa vähemmän auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Grönlannin jäämassan äkillinen liike ja sitä seuraava hyökyaalto ovat mahdollisia.

Samalla kun muuttoliike yhä suurempiin keskuksiin köyhdyttää jo valmiiksi harvaan asuttua arktista niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin me vahvistamme raja-aitoja rajoittamalla muuttoliikettä pohjoisen suuntaan. Eikö meidän olisi aika siirtää energiamme kotouttamisen edistämiseen ja väestön vahvistumisen tukemiseen.

Suunnittelemme arktiseen erityisosaamiseen ja koulutusmahdollisuuksiin panostamista ja haaveilemme mahdollisuudesta elää alkuperäiskulttuurien vuosikelloa, mutta sysäämme lapset ja nuoret isoihin kaupunkeihin kouluttautumaan pois luonnollisten elinkeinojen, kielten ja elämänrytmien parista. Herää väistämättä toive digitalisaation hyödyntämisestä palveluiden, opetuksen ja sivistyksen mahdollistajana. Voisiko kolonialistinen aikakausi vihdoin olla ohitse?

Pohjoisen elinvoima edellyttää kestävää kehitystä Olin ylpeä, että Pariisin ilmastokokouksen yhdessä allekirjoitetut tavoitteet nousivat esiin Tromssassa. Debatin keskellä esitetty neljän reippaan norjalaisnuorukaisen hiihtoretkitarina Napapiirille pysäytti:

Kyllä minä ymmärrän jääkarhujen ahdingon nyt, kun en itsekään meinannut enää päästä pohjoisnavalle sen yhden ison railon vuoksi, totesi pohjoisnavalle hiihtänyt 14-vuotias Johannes Jerijervi. Hän ihmetteli, miten ihmiset eivät uskalla toimia oman ympäristönsä hyväksi ajoissa ja toivotti rohkeutta keskustanuorten luontovuodelle.

Suomi saa kunnian toimia puheenjohtajamaana Arktisessa neuvostossa vuonna 2017. Uskon, että Arktisen neuvoston työssä yhteiset tavoitteet ovat tärkeimpiä, sillä haavoittuva arktinen pysyy hengissä vain yhteisymmärryksellä.

O

ONNELLINEN ARKTINEN Teksti: Hilkka Kemppi Kuvat: Pernille Ingebrigtsen/Arctic Frontiers 2016

Lue Hilkan arktinen visio osoitteessa: juurilehti.fi

KASVUN PAIKKA |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KASVUN PAIKKA

| 23

uorin keskustalainen kirkolliskokousedustaja Jan-ne Kaisanlahti liittyi nuoruusvuosinaan keskus-taan ja tuli uskoon. 31-vuotias lappilainen toivoo

puolueen ydinarvojen kirkastuvan. Lukiossa suorituksiin perustuva käsitykseni uskosta sai väis-tyä, kun sain tunnustaa tarvitsevani anteeksiantoa. Myös kir-kon tärkein tehtävä on edelleen evankeliumin julistaminen. Mummin kannustuksesta huolimatta en kuitenkaan lähtenyt opiskelemaan papiksi. Tuntui, että hengellinen palkkatyö ei ole minua varten. En halunnut työkseni tappelemaan raamatuntul-kinnasta. Kirkon tulevaisuus on ristiriitainen. Lapset jätetään kastamatta ja kirkosta eroamisen sijaan kirkkoon kuuluminen pitää perus-tella. Poliittinen korrektius on mennyt mielestäni liian pitkälle, kun alamme hävetä omaa kulttuuriamme. Mikä pahinta, ääri-päät eivät enää keskustele keskenään. Olen toiminut kirkkovaltuutettuna vuodesta 2007 ensin Kemijärvellä ja nyt Rovaniemellä. Helmikuussa minut äänestettiin toiselle kaudelle kirkollis-kokoukseen, joka on kirkon korkein päättävä elin. Viime kaudel-la olin kaatamassa pakkoyhtymämallin. Tuo keskittämishanke olisi pakottanut muodostamaan suuria seurakuntayhtymiä. Opiskelupaikkaa pohtiessani kuulin sellaisen neuvon, että lää-käri voi työskennellä terveyskeskuksessa, mutta juristi kaik-kialla muualla paitsi terveyskeskuksessa. Oikeustieteen opis-kelu ei ole mennyt hukkaan, vaikka en olekaan valmistumisen jälkeen toiminut asianajajana. Nykyisessä eduskunta-avustajan työssäni on etua lainsäädännön tuntemuksesta. Lapsena kuulin pitkäaikaisen keskustavaikuttaja Hannes Vii-rin sanovan ukilleni, että kuule, kyllähän kokoomus on oikeas-taan se puolue, joka ajaa meidän asioita parhaiten, mutta - hän jatkoi - meidän pitää kuitenkin ajaa niiden asioita, joilla ei mene yhtä hyvin kuin meillä.

Eurovaaleissa vuonna 2004 pyysin Paavon Väyrysen esittei-tä jaettavaksi. Vaalien jälkeen Paavo kutsui tukijoitaan mat-kalle Brysseliin. Maison du Dragon hotellin aulassa tutustuin Susanna Junttilaan, joka oli tuolloin Lapin keskustanuorten puheenjohtaja. Aluksi arkailin lähteä mukaan keskustanuorten toimintaan. Pelkäsin, että pian olen sitoutunut olemaan joka viikonloppu milloin missäkin tapahtumassa. Keskustalaisuus ei ole siirtynyt minulle suoraan äidinmaidos-sa, mutta suvussani on äänestetty Väyrystä neljässä polvessa. Väyrysen päätös oman puolueen perustamisesta saa minut su-rulliseksi. Keskustasta en itse aio lähteä mihinkään, mutta olen edelleen Paavon poliittisen linjan kannattaja. Kansanliikkeen on kyettävä käymään julkista keskustelua po-liittisesta linjastaan. Ei 100 000 ihmisen ajatuksia voida mah-duttaa suljetuille foorumeille. Aluepolitiikka on tällä hetkellä

hukassa, samoin köyhän asia ja sivis-tyspolitiikka. Niitä ei voi pitää itses-täänselvyyksiä. Aatteen ytimen tulisi olla kirkas. Politiikkaan ei pitäisi ensisijaisesti tul-

la tekemään uraa. Ei ole mikään edistyksen merkki, että nuo-rena saavutetaan kaikki. Nuorilla on helposti myös kuvitelma, että koko maailma muutetaan kerralla. Tehtäviin pitää kuiten-kin kasvaa. Olen itse ollut ehdokkaana monissa vaaleissa, mutta tärkeintä on pystyä vaikuttamaan asioihin. Siksi olen myös etsinyt hyviä ehdokkaita ja ollut nostamassa ihmisiä, joihin olen uskonut. Sellaisia ovat esimerkiksi Itä-Lapin ensimmäinen naiskansan-edustaja Eeva-Maria Maijala ja kevään vaalien äänikuninga-tar Katri Kulmuni. Olen elänyt tälle liikkeelle. Matkailu on minulle toinen tärkeä asia. Olen käynyt kaikkiaan 40 maassa. Seuraavaksi olen lähdössä lomalle Israeliin. Matkustelu ri-kastuttaa. Lapista en kuitenkaan halua muuttaa koskaan. Sukuani on ollut Kemijärvellä niin kauan kuin kirjoitettua historia riittää.

Kasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

N Teksti: Liina Hauru Kuva: Janne Kaisanlahden arkisto

KIRKON KANSANEDUSTAJA

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

”Olen ollut nostamassa

ihmisiä, joihin olen uskonut.”

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 24

LIFESTYLE

| 25

Maaseudulla yrittäminen syntyy

yhteisöllisyydestä

LIFESTYLE|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

aadukas raaka-aine ja puhdas lopputuote. Yhteisölli-syys ja vastaanottava yhteisö. Visio ja halu toteut-taa uutta. Tätä kaikkea löytyy maaseudulta ympäri

Suomen.

Lähiruoka on kasvava trendi. Lähellä tuotetun ruoan suosimi-nen on kasvanut ja erikoiskauppoja nousee kiihtyvää tahtia ym-päri Suomen. Lähiruoan jalostaminen ja vieminen kauppoihin on lähtenyt usein tarpeen kautta. Lähellä tuotetun ruoan hiilijalanjälki on pieni ja ketju pellolta pöytään hyvin tiedossa. Tuottajilla ja lopputuotteella on kasvot.

Hyvä ruoka valmistuu sesonkituotteista Aluksi oli visio, sanoo Ilkka Arvola. Hän on yksi Otava Food Factoryn yrittäjistä ja Bistro ja Kahvila Leipomo Vileen yrittäjä. Lähellä tuotettu, sesongin mukainen ja käsityönä valmistettu ruoka. Siinä on ainekset yritykselle. Hyvä ruoka ei synny hetkessä. Kastikkeen tekemiseen menee kolme päivää. Tähän harva ravintola jaksaa enää pyrkiä. Valmis-kastikkeita saa tukusta. Suomea Arvola kuvaa gastronomiseksi kehitysmaaksi. Elintarviketuotanto ja -ketju on suppea, ja ruo-ka on ollut suomalaisessa kulttuurissa pitkään vain polttoaine. - Lähiruoka on minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia. Koen, että tässä tehdään samalla sellaista ruokakulttuurin työtä. Arvola onkin vaimonsa kanssa lähtenyt tekemään työtä suoma-laisen, puhtaan ja laadukkaan ruoan puolesta. Sesongin mukai-nen ruoka näkyy Arvolan pyörittämissä yrityksissä. - On hulluutta, miten suuret ketjut ovat lähteneet venyttämään sesonkeja. Samaa tavaraa on hyllyllä kesät talvet. Paras ruoka syntyy siitä, mikä on tuoretta juuri nyt. Myös paikallisuuden täytyy näkyä tuotevalikoimassa.

Yhteisöllisyys ja ekologisuus kohtaavat Lähellä tuotettu on myös usein ekologisin vaihtoehto.

Hävikin ja muovijätteen osalta Food Factoryssa tullaan pyrki-mään minimiin. Pakkaamisessa Arvola kertoo yrityksen palaa-van muutaman vuosikymmenen taaksepäin, takaisin paperi-pusseihin. Nopea tavarankierto mahdollistaa sen. Yhteisöllinen hyvä ei rajoitu vain ekologisuuteen. Yritys työllis-tää jo muutaman kymmentä henkeä suoraan, ja vielä useampia välillisesti. Lähiruokabisneksen pyörittäminen lähtee tuottajista. Heiltä pyritään hankkimaan mahdollisimman paljon elintarvikkeita suoraan ilman välikäsiä. Lyhyen ketjun varmistamiseksi tuo-tetta ei varastoida, vaan joka päivän tarpeeseen hankitaan tuoreet tuotteet. Tämä vaikeuttaa matkan päässä olevien elin-tarvikkeiden saantia. Ei ole itsestäänselvyys, että olisi kannat-tavaa kuljettaa tuotetta päivittäin käyttöä varten. - Meillä on tuottajia, jotka tuovat meille jotain pari kertaa vuo-dessa, mutta myös niitä, jotka säännöllisesti tuottavat meille jotain. Yksin lähiruokayritystä ei pyöritä kukaan. Lähellä tuotetulla ruoalla onkin paitsi henkinen merkitys, myös konkreettinen yhteisöä piristävä voima. Kun ruoasta voi olla ylpeä, on päästy jo pitkälle.

Jatkuva kehittyminen on tärkeää Lähiruokatrendi elää ja muuttaa muotoaan. Suuntaviivoja trendin kehkeytymiseen saa maailmalta, mutta suomalainen ruokakulttuuri tulee mukautumaan globaaleihin virtoihin omalla tavallaan. Arvola näkee suomalaisen menestyksen mahdollisuutena etenkin laadullaan erottuvat, persoonalliset tuotteet. Kehittyminen on tärkeää sekä koko yhteiskunnan että yk-sittäisen yrityksen tasolla. Ruokakulttuurin ja kulutustottu-musten muutos vaatii työtä, mutta suunta on oikea. Laadusta ollaan valmiita maksamaan, eikä kaikkea tarjottua niellä pu-reksimatta. Teksti: Laura Hämäläinen

| 24

L

| 26

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||LIFESTYLE

apua on loistava tapa yhdistää oma auttamishalu, into-himo nähdä maailmaa ja matkustaa sekä rakkaus fyy-sisiin haasteisiin. Vuodesta 2006 asti on Kapuamalla

kerätty jo yli 600 000 euroa ja mukana on ollut yli 170 vapaaeh-toista. Olen mukana Kapuan tämän vuoden päähankkeessa Kapua Nepalissa. Keräämme varoja Keski-Aasian ja Nepalin naisille ja lapsille terveyden ja koulutuksen edistämiseen. Kerätyt varat ohjautuvat avustuskohteisiin yhteistyökumppaneiden kautta. Kynnys ry tukee kerätyillä varoilla vammaisten naisten voimaantumista Keski-Aasiassa, Taksvärkki ry kehittää Nepalin kyläkouluja yhdessä oppilaskuntien kanssa ja Väestöliitto edistää nuorten seksuaaliterveyttä Nepalissa.

Tavoitteena rahavuori

Viime vuoden lopulla meitä valittiin yhteensä 20 kapuajaa. Jokai-sen henkilökohtainen tavoite on 5545 euroa. Marraskuussa pak-kaamme vaellusvarusteemme ja suuntaamme kolmeksi viikoksi Nepaliin tutustumaan avustuskohteisiin ja lopuksi kiipeämme Mount Everestin perusleiriin ja Kala Patharin harjanteelle 5545 metriin. Keräämme siis euron jokaista kiipeämäämme metriä kohden. Jos rahasumman kerääminen ei hirvitä, niin mitä lä-hemmäs marraskuu ja vuorenvalloitus tulevat, sitä enemmän kii-peäminen, ohut ilmanala ja omat mahdollisuudet huiputukseen alkavat pyöriä mielessä.

Kapuamalla apuaKapuamalla apua. Tuohon lauseeseen tiivistyy Kapua –

avustuskampanjan ydinviesti. Kapua kerää varoja kehitysmaiden tukemiseksi kiipeämällä maailman vuorille.

K

| 27

LIFESTYLE|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Meidän kapuajien yhteinen tavoite on kerätä vuoden aikana 100 000 euroa ja sen eteen olemme nyt tehneet vuoden alusta asti töitä jokainen omalla tavallamme. Esimerkkeinä mainitta-koon Ravintolapäivään osallistuminen, käytettyjen vaatteiden myynti, korujen tekeminen ja tapahtumien järjestäminen. Vain mielikuvitus on rajana varainhankintakeinoja miettiessä.

Tätä kirjoittaessani potissamme on hiukan alle 25 000 euroa, mikä on lähes neljäsosa yhteisestä tavoitteestamme. Itselläni on kasassa nyt 1982 euroa eli 35 prosenttia henkilökohtaisesta ta-voitteestani. Matkaa tavoitteeseen vielä siis on.

Uskalla toteuttaa itseäsi

Minulle Kapua yhdistää kolme tärkeää asiaa: lähimmäisestä vä-littämisen, heikomman auttamisen sekä itsensä haastamisen. Haluan laittaa itseni peliin sen vuoksi, että naiset saisivat tietoa terveydestä ja omista seksuaalioikeuksistaan, vammaiset naiset saisivat oman äänensä kuuluviin ja nuoret saisivat kouluihinsa puhdasta vettä ja vessoja sekä pystyisivät vaikuttamaan omiin asioihinsa. Hankkeessa on kyse myös omien unelmien ja oman itseni toteuttamisesta.

Vuonna 2012 vietin kolme kuukautta Keniassa. Nuo kuukaudet ovat suurin syy siihen, miksi hain Kapuaan mukaan. Se aika aut-toi laittamaan omia asioita toisenlaiseen perspektiiviin. Mietin monesti, kuinka hyvin meillä asiat täällä Suomessa kuitenkin on ja kuinka etuoikeutettu oikeasti olen.

Vietin osan ajasta Kenian maaseudulla erään koulun yhteydessä. Haimme siellä olleen vapaaehtoisjoukon kanssa joka päivä läh-teestä kaiken tarvitsemamme veden ja teimme nuotiolla ruokaa. Vapaaehtoisissa oli mukana naisia ja miehiä. Kun saimme työm-me siellä tehtyä ja olimme lähdössä, koulun opettaja sanoi meil-le, että koulun pojat olivat alkaneet kantaa vettä ja tehdä ruokaa. Huomaamattamme olimme antaneet esimerkin, ettei veden ha-keminen tai ruoan laitto ole vain naisten tehtävä.

Kehitysyhteistyö luo vakautta

Joku voi kysyä, miksi pitää auttaa toisia, kun meillä on Suomessa omia ongelmia ratkaistavana. Mielestäni meillä on globaalivastuu pitää huolta heikompiosaisista. Elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa uhat, katastrofit, eivätkä myöskään mahdollisuudet noudata valtioiden rajoja. Globaalien kriisien ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat rankimmin köyhimpiin maihin. Auttamalla ihmisiä heidän omissa kotimaissaan ja tukemalla siellä tapahtuvaa kehitystä estämme levottomuuksia ja hillitsemme

levottomuudesta johtuvia muuttoliikkeitä. Samalla estämme konflikteja myös Suomessa.

Kehitys on jakautunut epätasaisesti ja eriarvoisuus sekä maiden sisällä että välillä on lisääntynyt. Myös Suomea autettiin silloin, kun me olimme hädässä ja omat voimavaramme eivät yksin riit-täneet. On meidän vuoromme vastuullisena globaalina toimijana huolehtia muista.

Jos sisälläsi syttyy kipinä, on syksyllä varmasti taas haku seu-raavan vuoden Kapua päähankkeeseen. Ainakin tähän mennessä en pysty muuta kuin suosittelemaan. Tämä on matka, jossa saa haastaa itseään, mennä omalle epämukavuusalueelle. Saan aut-taa toisia, mutta myös hämmästyä ja mykistyä ihmisten halusta auttaa. Pienistä puroista muodostuu iso joki. Yksin ei tästä mat-kasta tulisi mitään, vaan siihen tarvitaan ihan jokaista. Teksti: Elina Helmanen Kuvat: Pamela Arslan (vas.) ja Kari-Pekka Hietala (oik.) Keskustanuoret tukee Elinan kapuamista kohti Nepalia.

Lue lisää: www.kapua.fi www.kapua.fi/osallistuja/elina-helmanen/

Kaikkien aikojen nuorin

Valituksi tultuaan 29-vuotias kasvatustieteiden maisteri ja eri-tyisavustaja Ovaska olisi kaikkien aikojen nuorin keskustan puoluesihteeri. Politiikka on vienyt nuoren vaikuttajan kunnan-hallituksen puheenjohtajaksi ja puoluejohdon neuvottelupöytiin puoluevaltuuston puheenjohtajan roolissa.

– Kutsuisin ihmiset rakentamaan maltillista tavallisten tolkun ihmisten keskustaa, joka rakentaa ymmärrystä eri ihmisryhmien välille.

Puolueen 110-vuotisesta historiasta riittää ammennettavaa pe-riaateohjelmatyöhön. Joukkuepelaajaksi itseään kuvaileva hä-meenkyröläinen haluaa, että keskusta on Suomen vaikuttavin puolue.

Ovaska haluaa rinnakkaisjäsenyyden säilyttämällä pitää kes-kustanuoret, - opiskelijat, - ja naiset tiiviisti mukana puolueen toiminnassa myös tulevaisuudessa. Ovaska keskittyisi järjestö-rakenteen selkeyttämiseen ja puoluerekisterin kehittämiseen jäsenelle helppokäyttöisemmäksi ja paremmin puolueen tarpeita palvelevaksi.

Kokenut viestijä

Keskustan viestintävastaava Mari Kokko ilmoittautui kisaan jo hyvin pian sen jälkeen, kun keskustan nykyinen puoluesihteeri Timo Laaninen ilmoitti, ettei pyri enää jatkokaudelle. Ovaskan tavoin myös Kokolla on pitkä kokemus keskustajär-jetöistä lähtien Keski-Suomen keskustanuorista. Viestinnän ammattilainen korostaa osallistavia toimintatapoja ja vuoro-vaikutusta. Hän haluaisi ottaa käyttöön keskustan jäsenistössä piilevän asiantuntemuksen kokemustyöpajoissa ja laajentaa po-litiikan valmistelua.

Keskustanuorten tuki

Keskustanuoret järjestää huhtikuun valtuuskunnassaan panee-lin kaikille puoluesihteeriksi ja puolueen varapuheenjohtajaksi pyrkiville.

– Päätämme sen jälkeen osallistumisesta kampanjoihin, jotka tukevat nuorten arvoja ja tavoitteita, keskustanuorten puheen-johtaja Hilkka Kemppi kertoo. Teksti: Liina Hauru

PUOLUESIHTEERIKISA KÄYNNISTYI

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||PUOLUE

Mahdollistaja, innostaja, sanansaattaja, kokoava voima. Näillä sanoilla puoluesihteerikisaan tämän lehden painoon mennessä ilmoittautuneet ehdokkaat Mari Kokko ja Jouni Ovaska kuvailevat hyvää puoluesihteeriä.

Puoluesihteeri on koko puolueen toiminnan koordinaattori ja puoluetoimiston esimies sekä puoluejohdon tuki ja aisapari.

Jouni Ovaska ja Mari Kokko

| 29

Realistinen ja kestävä luontosuhde

eskusta on puolueena määrittelyt edustavansa rea-listista ja kestävää luontosuhdetta. Taustalla on luul-tavasti kärjistetty käsitys siitä, että vihreissä on pai-

notettu liikaa suojelevaa ja inhimillistä elämää hankaloittavaa ympäristöpolitiikkaa ja toisaalta taas SDP:ssä ja kokoomukses-sa luonto on perinteisesti jäänyt selvästi ihmiselle alisteiseen osaan.

Ryhdyinkin kyselemään ei-keskustalaisilta tuttaviltani heidän käsityksiään keskustan ja keskustalaisten luontosuhteesta. Jakolinja oli jopa yllät-tävänkin ennalta arvattavissa. Kokoomus-laiset ylistivät keskustan todellakin olevan realistisen luontosuhteen airut ja viherva-semmistolaiset taas tuomitsivat keskusta-laiset alhaisiksi luonnon riistäjiksi.

Asiaa hiukan pohdittuani totesin molem-pien näkökulmien olevan oikeassa. Valtakunnan politiikassa puolueen linja on ollut luonnon kannalta varovaisen myöntei-nen, ja joskus jopa edistyksellinen. Toki välillä tästäkin on lip-suttu, mutta suuri linja on ollut realistista tasapainottelua luon-non ja ihmisen etujen välillä.

Vihervasemmistosta nousseiden syytösten taustalla onkin to-dennäköisesti keskustalaisten ja keskustalaisiksi miellettyjen ihmisten omat luontoon ja ympäristöön vaikuttaneet teot. Ja tässä varmasti onkin suurempi ristiriita puolueen arvojen ja ih-misten käytännön tekojen välillä.

Monella keskustalaisella onkin konkreettinen ja läheinen suhde luontoon. Moni asuu, elää ja yrittää maaseudulla ja lähellä luon-toa. Tästä huolimatta suhde luontoon saattaa olla väheksyvä.

Maanviljelijä saattaa kärrätä viimevuotiset AIV-rehunsa muoveineen päivineen met-sään. Maalla asuja saattaa haudata jätteen-sä maahan välttääkseen kunnalliset jäte-maksut. Perheenisä saattaa pellonlaidalla polttaa autosta öljynvaihdon yhteydessä poistetun jäteöljyn, sen sijaan että olisi toimittanut sen asianmukaiseen keräys-pisteeseen.

Yhteiskunnan uudistamisessa itsensä velvoittaminen on aina ollut keskustalaisuudessa se ensimmäinen askel kohti parem-paa tulevaisuutta, ja tässä itsensä velvoittamisessa turhan moni keskustalainen on lipsunut.

”Maalla asuja saattaa haudata jätteensä

maahan välttääkseen kunnalliset jätemaksut.”

K

Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä

HÄRKÄPAPU-BURGERIT

Härkäpapupihvit (n. 7 kpl)

• 3 dl härkäpapurouhetta • n. 6,5 dl kasvislientä (liotin vesimäärään

vajaa yhden liemikuution) • puoli pakettia (150 g) pehmeää tofua • 2 tl sitruunamehua • 1,5 tl soijakastiketta • 1 tl paprikajauhetta • 1 tl timjamia • 0,5 tl basilikaa • 0,5 tl kuivattua valkosipulia* tai tuoretta

murskattua valkosipulia • ripaus mustapippuria • (suolaa tarvittaessa) • reilu 4 rkl kikhernejauhoja • öljyä paistamiseen

Burgeri (1 annos) • 1 valmis härkäpapupihvi • suurehko gluteeniton sämpylä • Kaura-fraichea, vegaanista majoneesia tai

cashew-majoneesia • ketsuppia • keltaista paprikaa • aurinkokuivattuja tomaatteja tai tuoretta

tomaattia

• herneenversoja, salaattia tai baby-pinaattia

1. Mittaa härkäpapurouhe kattilaan. Lisää kasvisliemi ja keitä rouhetta välillä sekoitellen noin 15 minuuttia tai kunnes neste on imeytynyt rouheeseen. 2. Kaada keitetty rouhe isoon kulhoon. Lisää pehmeä tofu ja sekoita huolellisesti. 3. Lisää joukkoon sitruunamehu, soijakastike sekä mausteet. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. 4. Lisää lopuksi taikinaan kikhernejauhot ja sekoita. Jos taikina tuntuu löysältä, lisää hieman jauhojen määrää. 5. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Sivele halutessasi leivinpaperille hieman öljyä, niin pihvit irtoavat siitä helpommin. Tee taikinasta pieniä kekoja pellille lusikan avulla. Taputtele melko paksuiksi pihveiksi. 6. Paista 200 asteessa uunin keskitasossa noin 20-25 minuuttia. Voit nostaa hieman uunin lämpötilaa viimeisen viiden minuutin ajaksi. 7. Kuumenna pieni tilkka öljyä paistinpannulla. Paista pihvejä pari minuuttia kummaltakin puolelta.

Kokoa burgeri. Tarjoile sellaisenaan tai salaatin, lohkoperunoiden tai bataatti-

ranskalaisten kanssa.

Resepti ja kuva: Ida-Maria Sirén (lempeaavihreaa.blogspot.fi)

| 30

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||MURKINA

Australiaan puoleksi vuodeksi muut-taminen oli yksi elämäni parhaista rat-kaisuista. Vieraalla kielellä puhuminen, uusiin kulttuureihin tutustuminen ja itsestään oppiminen ovat olleet todella kaiken väärti. Matkaa taittaessa olen saanut vahvistusta äitini hokemalle, “olet onnekas, kun olet saanut syntyä Suomeen”.

Rakastan isänmaatani, mutta ihan kritiikittömästi siellä vallitsevaan kult-tuuriin en kuitenkaan suhtaudu. Suoma-laisesta näkökulmasta Australiassa kau-niita sanoja ja kohteliaisuuksia ladellaan ämpäri kaupalla, vaikka kauhallinen riit-täisi. Avoimuus ja kaikkien ihmisten huo-mioon ottaminen arkisessa elämässä luo yhteisöllisyyden tunnetta ja positiivista virettä, joka näkyy ihmisten hyvinvoin-nissa. 

Onneksi jokaisella meistä on mahdol-lisuus muuttaa tätä kulttuurimme vi-noumaa. Sanotaan kiva sana kauppi-aalle arkisella ostosreissulla, kehutaan tuntemattoman ihmisen vaatekappal-etta, jos se on mielestämme kaunis. Au-tetaan mummoa ostoskassien kanssa, jos ne näyttävät raskailta elämää nähneelle rouvalle. Positiiviset sanat ja teot luovat positiivisuuden kierteen ja ruokkivat hy-vää jokaiseen elämään. Se on juuri sitä, mitä pessimistisyydessä kylpevä Suomi juuri nyt tarvitsee.

Teksti ja kuvat:

Jere Nuutinen

IRTI JUURISTA:

PositiivinenAustralia

oliittisen valokuvan festivaalin vuoden 2016 päänäyttely on koottu Helsingin Kaapeliteh-

taalle Kotimaa-teeman alle. Näyttelyn 13 kuvaajasta ilahduttavan moni on synty-nyt 1980- ja 1990 luvuilla. Kuvissa avau-tuu laaja näkökulma valittuun teemaan ja maisemien kirjo eri mantereilta. Kuvien lomassa on myös videoteoksia.

Suomen valokuvataiteen museoon kootut teokset herättävät pohtimaan kotimaan määritelmää. Onko kotimaa tietty maan-tieteellisesti rajattu alue ja kenellä on oi-keus määritellä nuo rajat? Missä lopulta on ihmisen koti ja mitä sen muodostumi-seen tarvitaan? Jos osa näyttelyn alkupuolen kuvasarjois-ta tuntuu vielä jäävän henkisesti etäisiksi,

muistuttavat Risto Vuorimiehen ja Ben Kailan Siirtosuomalainen-sarjan kuvat aiheen läheisyydestä meille suomalaisille. 1970-luvun alussa valmistunut kuvasar-ja näyttää suomalaisia kotiseuduiltaan lähtijöitä, ruotsinsuomalaisia, hyväste-lemässä kotiseutuaan. Lahden toisella puolella kotimaa ei ole unohtunut. Kuvat ravistelevat ajatuksia maahanmuutosta ja kotoutumisesta. Poliittisen valokuvan festivaali ei ole yk-sittäinen näyttely, vaan kolmivuotinen valokuvataiteen tutkimushanke. Sen ta-voitteena on määritellä mitä poliittinen valokuva nykyään merkitsee. Tämänvuo-tisen päänäyttelyn teokset tuovat nähtä-ville yksityiskohtia, joita emme huomaa arjessamme katsoa: elämänkohtaloita kuohuttavien poliittisten kysymysten ta-

kana ja epäkohtia, joista kukaan ei muista pitää ääntä, koska juuri nyt on pinnalla jotain trendikkäämpää. Näyttely Suomen valokuvataiteen muse-ossa 30.4. asti.

anskalainen tyttö on tosita-pahtumiin perustuva elokuva tanskalaisen taiteilijapariskun-

nan suhteesta itseensä, toisiinsa ja ympä-ristön odotuksiin. Kaunis elokuva kertoo samalla maailman ensimmäisiin lukeutu-vasta sukupuolenkorjausleikkauksesta. Tarina sijoittuu 1920-luvulle ja perustuu Lili Elben (Eddie Redmayne) ja Gerda Wegnerin (Alicia Vikander) rakkausta-rinaan. Ohjaaja Tom Hooper viimeisim-piä töitä ovat Oscar-palkitut elokuvat Les Misérables ja Kuninkaan puhe.

Alussa Lili on vielä Einar, maineikas taide-maalari. Vaimonsa Gerda on taidemaalari hänkin, muttei ole vielä löytänyt omaa tyyliään, jolla saisi teoksensa maineikkai-siin gallerioihin. Yritys on kuitenkin kova ja Einar lupautuu työtä edistääkseen tuu-raamaan naistanssijaa vaimonsa mallina. Alkaa hämmentävä matka kohti syvintä itseä, jonka aikana puolisoiden välitkin

rakoilevat. Kaipaus päästä rauhaan oman identiteetin kanssa saa Einarin ottamaan hengenvaarallisen riskin. Rakkaus ja molemminpuolinen kunnioitus kuitenkin säilyvät.

Elokuvan jokaisen kuvakulman täydelli-syys eleitä ja sävyjä myöten ei rikkoudu missään vaiheessa. Identiteetin etsimistä kuvataan paljon pukeutumisen kautta. Halutessaan toteutustapaa voisi kuva-ta pinnalliseksi, mutta näyttelijöiden taidokkuus ja muuntautumiskyky tuovat syvyyden tarinaan.

Elokuva ei alleviivaa transsukupuolisuutta poliittisena kysymyksenä. Elokuva ei ole räväyttävä, vaan pikemminkin tyypilli-nen historialliseen kontekstiin sijoittuva draama kauniine pukuineen ja miljöineen. Kaksituntinen kertoo kauniin tarinan ihmiselämästä ja juuri siksi se saa ajatte-lemaan.

P

T

Poliittinen valokuva

Tanskalainen tyttö

KULTTYYRIA ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||Te

ksti

: Liin

a H

auru

Teks

ti:

Liin

a H

auru

| 32

Ohjaaja: Tom HooperKäsikirjoitus: Lucinda CoxonParhaan naissivuosan Oscar 2016

SARJAKUVA||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Juhani OjalehtoSuunniteltuja totuuksia

| 34

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Reppukampanjan menestys yllätti Reppukampanja onnistui yli odotusten myös Etelä-Savossa.

Piiri keräsi reppuja kaiken kaikkiaan 125 kappaletta.

Teksti: Laura Hämäläinen Kuva: Sofia Tuisku

telä-Savon Keskustanuoret avasi 1000 reppua -kampanjan järjestämällä ystävänpäivätempauksen Mikkelissä 14.2. Ystävänpäiväksi oli jo aiemmin suunniteltu hyvän mielen tempausta, minkä vuoksi reppukampanjan ajoitus sattui

juuri sopivaan ajankohtaan. Suklaat ja tarkkaan valmistellut mie-telauseet upposivat räntäsateessa torin laidalla liikkuviin ihmisiin, ja samalla saatiin polkaistua reppukampanja käyntiin. Aurinkoista mieltä talviseen säähän toi myös Madde-koira, joka innokkaasti tervehti jalankulkijoita.

– Kaikki olivat aidosti onnellisia. Saimme myös kuulla monenlaisia tarinoita ystävänpäivään liittyen, kertoo Etelä-Savon Keskusta-nuorten varapuheenjohtaja Heli Hänninen.

Ystävänpäivätempaus ja paikallislehtien aito kiinnostus kampanjaa kohtaan olivat loistava ja ennen kaikkea näkyvä startti kampanjalle. Yhteisestä ja yhteisöllisestä tavoitteesta oli helppo kertoa eteen-päin, ja kampanjasta saatiin ainoastaan myönteistä palautetta.

Oli hienoa huomata, miten myönteisesti kampanja otettiin alueella vastaan, ja kuinka paljon reppuja lopulta lahjoitettiin. Kampan-

jan saama huomio ja myönteinen palaute toivat myös näkyvyyttä toiminnallemme alueella, ja se on aina plussaa, iloitsee Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Sofia Tuisku.

Suurimpana lahjoittajana oli urheiluliiketoiminnan lopettanut yrit-täjä, joka lahjoitti kampanjaan sekä reppuja että urheiluvaatteita. Iso osa lahjoitetuista repuista oli täysin käyttämättömiä, suoraan urheiluliikkeen varastosta. Retroksikin kuvaillut sinikeltaiset reput päätyivät onnellisille uusille omistajille Etelä-Savon vastaanotto-keskuksiin Mikkeliin ja Pieksämäelle. Reppuja tosin lahjoitettiin Etelä-Savon alueelle niin paljon, että osa toimitettiin Itä-Savoon Savonlinnaan.

Lahjoitusten yhteydessä oli helppo huomata, että reput tosiaan me-nivät todelliseen tarpeeseen. Vastaanottokeskuksista kantautuneet kiitokset tulivat suoraan sydämestä, ja kaikille repuille löytyi uusi omistaja. Eikä tarve varmasti lopu tähän, vaan reppuja ja vaatteita tarvitaan keskuksissa myös tulevaisuudessa. Etenkin kengistä on kuulemma pulaa.

Jatketaan siis hyviä tekoja, pieniä ja isoja!

E

| 35

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| JUUREVAT KAUTTA MAAN

ETELÄ-KARJALA Linda Brandt044 358 4941linda.j.brandt@gmail.com

ETELÄ-POHJANMAA Elina Pusaa040 913 7340elina.pusaa@gmail.com

ETELÄ-SAVO Laura Hämäläinen040 840 1920laura.s.hamalainen@gmail.com

HELSINKIEmma Koskimaa040 765 2620emma.koskimaa@pp.inet.fi

HÄMESantra Rauhaniemi050 911 0936santrar@hotmail.com

ITÄ-SAVOTuukka Suomalainen050 364 7287 suomalainen89@suomi24.fi

KAINUUSusannaEskola040 823 8263susanna.h.eskola@gmail.com

KESKI-POHJANMAAHannes Torppa040 358 3759hannestorppa@gmail.com

KESKI-SUOMISamuli Mattila050 307 2772 samuli.mattila@nuva.fi

KYMEN-LAAKSOJori Pahtaharju040 685 8589jori@pp1.inet.fi

LAPPIReettaPaukkunen040 837 9787reetta.pauk-kunen1@gmail.com

PIRKANMAASuvi Mäkeläinen045 113 4194 suvi.makelainen@outlook.com

POHJOIS-KARJALASusanna Meriläinen040 721 2539susanna.merilain-en@outlook.com

POHJOIS-POHJANMAAHanna Markkanen050 571 5502markkasenhanna@gmail.com

POHJOIS-SAVOToni Viljamaa044 215 6246toni_viljamaa@hotmail.com

SATAKUNTARiikka Liedes050 348 1372liedes.riikka@gmail.com

UUSIMAAOskari Willman040 587 1587 oskari.willman@kolumbus.fi

VARSINAIS-SUOMIAnna Sirkiä050 917 7640sunnemunne@hotmail.com

Piirien puheenjohtajat 2016

Piirien toiminnanjohtajat 2016ETELÄ-KARJALA Siru Lavikka050 3521 856etela-karjala@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjanvaara045 878 6300etela-pohjanmaa@keskusta-nuoret.fi

ETELÄ-SAVO Sofia Tuisku050 443 7229etela-savo@keskusta-nuoret.fi

HÄMEJuha Iso-Ahohame@keskustanuoret.fi

HELSINKISonja Vojnovic 044 977 5230helsinki@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVOSofia Tuisku050 443 7229ita-savo@keskustanuoret.fi

KAINUUkainuu@keskustanuoret.fi

KESKI-POHJANMAAMari Pohjavaara(06) 831 2373keski-pohjanmaa@keskusta-nuoret.fi

KESKI-SUOMIElina Suoranta040 721 0636keski-suomi@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSOSonja Kouvo040 833 2240kymenlaakso@keskustanuoret.fi

LAPPIKai Puro040 837 9867lappi@keskustanuoret.fi

PIRKANMAATurkka Rantanenpirkanmaa@keskustanuoret.fi

POHJOIS-KARJALANiina Koskenmäki044 312 2982 pohjois-karjala@keskustanuo-ret.fi

POHJOIS-POHJANMAAIina Keinänen044 754 6676pohjois-pohjanmaa@keskusta-nuoret.fi

POHJOIS-SAVONiina Koskenmäkipohjois-savo@keskustanuoret.fi

SATAKUNTASonja Lautamatti 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi

UUSIMAAJoonas Salmiuusimaa@keskustanuoret.fi

VARSINAIS-SUOMIvarsinais-suomi@keskustanuo-ret.fi

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä

Haluan tietoa Keskustanuorista

Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin

Keskusta- nuoret maksaa

postimaksun

Nimi:

Lähiosoite

Postinumero ja postitoimipaikka

Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Keskustanuoret

Tunnus 5005576

00003 Vastauslähetys

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

K Y L L Ä K I I T O S !