Keskustanuoret 70 vuotta

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 4/15

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

TEEMA:Kirjoituskilpailun voittaja | s.14

KEPUN MYYTIT:Jyväjemmarien puolue? | s.29

KASVUN PAIKKA:Valovoimaa | s.22|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

PÄÄKIRJOITUS

KEMPIN KANNOILLA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

un googlettaa sanan tulevaisuus, näyttää kuvahaku sen kylmän si-nisenä, täynnä sähkö- ja datavir-

toja ja robottimaisia hahmoja. Tulevaisuus etenee omaa tahtiaan, omalla voimallaan. Tulevaisuus näyttää ulkoistaneen ihmisen yhdeksi koneen osista. Osallistuin joulunalusviikolla erään lukion joulujuhlaan. Koulun vuotuiseen kirjoitus-kilpailuun oli lähetetty lähes sata teosta, lyriikkaa ja proosaa. Kilpailun aiheena oli huominen. Koulun rehtori kertoi, että mo-nissa teksteissä huominen nähtiin tämän päivän huolten kantajana.

Nuorten keskuudessa ja omassa itsessäni-kin olen havainnut, että taloudellisesti vai-keat ajat ja katastrofien täyttämät uutissi-vustot voivat tappaa rohkeuden visioida ja unelmoida. Koen, että erityisesti kaikilla

poliittisilla nuorisojärjestöillä on kuiten-kin velvollisuus rämpiä pois apatiasta ja vaihtoehdottomuudesta.

Ilmastonmuutos, uudet energiajärjestel-mät, väestönkasvu- ja ikääntyminen, glo-balisaatio ja digitalisaatio näkyvät ja tun-tuvat jo nyt. Tulevaisuuden yhteiskuntaa päädytään usein nimittämään digi-, eko-, tai elämysyhteiskunnaksi. Nämä kuulos-tavat lähtökohtaisesti myönteisiltä. Suo-mella on tarjota teknologista osaamista, puhtaan energian ratkaisuja ja luonnon-läheisiä elämyksiä, rauhaa ja hiljaisuutta. Meidän tulee kuitenkin tarkastella kaikkia trendejä omien arvojemme pohjalta. Tule-vaisuus ei ole valmiiksi kirjoitettu.

Tämä lehti summaa keskustanuorten 70-vuotisjuhlavuotta ja luotaa historian aikana tekemäämme politiikkaa.

Keskustanuorten juhlavuoden kirjoitus-kilpailun voittanut teksti julkaistaan tässä lehdessä. Katja Asikaisen kirjoittamassa voittajatekstissä ihminen ei nosta käsiään pystyyn, vaan politiikalla muutetaan maa-ilmaa.

Kekkosta mukaillen: meille ei ole olemas-sa kauniimpaa sanaa kuin tulevaisuus, eikä myöskään velvoittavampaa! Sitä kohti.

ähden siitä, että yhteiskun-nallinen toiminta on ihmiselle luontaista ja sillä on positiivista

vaikutusta ihmisenä kasvamiseen.

Koen, että nuorkeskustan tehtävänä on ennen kaikkea kaksi asiaa: oppia juuris-tamme mahdollisimman paljon, jotta emme yritä keksiä pyörää uudelleen ja keskittyä tulevaisuuteen uskomiseen – omista vahvuuksistamme ammentami-seen sekä omien puutteidemme arvioi-miseen.

Kun seitsemänkymmentä vuotta sitten Salon Palokunnan talolle kokoontui vajaa sata ihmistä liiton perustamiskokouk-seen, oli sota juuri päättynyt ja Suomen poliittinen tilanne eli muutosta. Urho Kekkonen oli huolissaan ylioppilasnuori-son laajasta kannatuksesta oikeistolaisia ääriliikkeitä kohtaan. Luokkaerot maas-sa olivat edelleen jyrkät, ja maaseudun ja kaupunkien välinen kuilu syvä.

Vähintäänkin ne seitsemänkymmentä vuotta, kun nuorkeskusta on ollut val-loillaan, on yhteiskuntaa leimannut juuri edellä mainittu muutoksen tila. Se on kasvattanut meitä tarkastelemaan val-miita olettamuksia yhä uudelleen pää-määränämme luottamusyhteiskunta. Yhteiskunnan muutoksen läpikäyminen tarvitsee aina politiikan tekijöiltä ennak-koluulottomia uusia avauksia, joita ovat olleet luomassa kunkin ajan toimijat.

Kymmeniä vuosia sitten nykyiset mi-nisterimme keskittyivät perustulon, liberaalin manifestin ja vihreän aallon korostamiseen. Tässä ajassa herää ky-symys: nyt kun nuo avaukset ovat halli-tusohjelmassa, millaisen vision varaan rakennamme seuraavat kymmenien vuo-sien askeleet? Koska luottamuksen saa-vuttaminen vie aina aikansa, politiikkaa tulee tehdä hyvissä ajoin. Nuorisoliitto-jen radikalisoitumistrendin keskellä on siis tärkeää muistaa, että politiikka ei ole hetkittäinen älynvälähdys tai pikavoitto-

laji vaan ennemminkin prosessi, johon kaikki ovat tervetulleita.

Viimeisimpänä selkeänä muutoksena monikulttuurisuus ja uudenlainen työ-elämä vaihtavat politiikan teemoja no-peasti. Nuorkeskustan tulee antaa eväi-tä maailman ymmärtämiseen, herättää ajattelemaan omia arvojaan, mielikuvia ja asennoitumistapoja. On suuri haaste laajentaa moraalista myötätuntoa.

Miltä näyttää keskustanuorten visio vuodelle 2050?

K

L

Kaunis ja velvoittava sana

Uusia avauksia

Liina Hauru | PÄÄTOIMITTAJApaatoimittaja@keskustanuoret.fi

Hilkka KemppiKESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

| 2

| 2

4/15 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREVA/Poliitikonalku keskeltä Suomea

JUURI NYT / Sydämet sykkivät sopimukselle

KVARTAALIN KOVIMMAT / Kato mua! Kato mua! Kato mua!

TEEMA/ Sote - Tulevaisuudenuskoa vai järkioikeistolaisuutta

ULKOSUHTEET/ Lymec begins to support agricultural subsidies

ARKADIAN TERVEISET/ Keskustanuorten viha ja rakkaus eduskuntaan

s.5s.21s.6s.28s.8

s.18

| 3

ALKUPÄÄ LOPPUPÄÄ

VUOSIJUHLATUNNELMIAHelsinki 5.12. s. 24

| 4

Juuren avustajat

LEHDEN TEKIJÄT ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

TOIMITTAJA:

Riina PesuRiina on 18-vuotias abiturientti Seinäjoelta. Poliitikonplanttu, innokas tekijämimmi,

jossain määrin oikeistoajattelija, urbaani keskustanuori, alunperin soratien varresta.

Aktiivi vuodesta 2013, Seinäjoen Keskustanuorten puheenjohtaja 2016. Riina toivoo

joskus olevansa ammattipoliitikko tai journalisti.

– Koen Juureen juttujen tekemisen sydämenasiaksi, sillä jokaista juttua tehdessä

oppii jotain uutta ja löytää asioihin uusia näkökulmia. Haastattelujen kautta erilais-

ten ihmisten mielipiteet ja osaamisalueet avautuvat eri tavalla. Valokuvatessa oppii

muunmuassa katsomaan ihmisten tapaa olla ja tehdä asioita, sekä asioiden ja esinei-

den sijoittumista tilassa. Olen alusta asti nähnyt Juuren jokaisen nuorkeskustalaisen

näköisenä lehtenä, ja haluankin rohkaista kaikkia innokkaita osallistumaan lehden

tekemiseen!

TOIMITTAJA:

Jukka KoivulaJukka on 29-vuotias ammat-

tijournalisti ja akateeminen

duunari, YTM Tampereen

yliopistosta.

Jukka kuvailee itseään sosi-

aaliliberaaliksi, desentralistiksi, eteläpohjalaiseksi maakuntien

mieheksi. Hän on pitkän linjan keskustanuori ja Keskustanuorten

kansainvälisen verkoston puheenjohtaja 2015. Mies asuu parhail-

laan Jyväskylässä Keski-Suomessa.

TOIMITTAJA:

Väinö TuovinenVäinö on 16-vuotias keskustaoi-

keistolainen kaupunkilaiskeskus-

tanuori Espoosta. Hän opiskelee

Helsingin Suomalaisen Yhteiskou-

lun lukiossa ja pitää taloudesta,

politiikasta ja kulttuurista.

Väinö liittyi mukaan Keskustanuoriin heti, kun laki salli - vuonna

2015. Hän kokee olevansa ennen kaikkea rohkean maltillisuuden

kannattaja. Miehen tähtäimessä lukion jälkeen on todennäköisesti

valtiotieteellinen.

TOIMITUSPäätoimittajaLiina Hauru

Toimitussihteeri Suzana Bincl

AVUSTAJATRiina Pesu

Jukka Koivula

Väinö Tuovinen

Katja Asikainen

Ilja Oikarinen

Jaakko Mäki-Petäjä

Meela Leino

Tiila Maaninka

Sara Huhtanen

Antti Kurvinen

Joonas Könttä

Laura Hämäläinen

Juhani Ojalehto

Anna Kärkkäinen

Iiro Rautiainen

Hannu Tiusanen

PAINOPAIKKAPunamusta OyLehti on painettu ympäristö-ystävälliselle suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.

JULKAISIJASuomen KeskustanuoretApollonkatu 11 A, 00100 HELSINKIinfo@keskustanuoret.fi

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakausilehti ISSN 2341-9350

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy alkuvuodesta 2016.

| 5

Keskustanuorten liittokokouksessa Salossa lii-ton johtoon valittiin Hilkka Kemppi Asikka-lasta. Varapuheenjohtajiksi äänestettiin Liina Hauru Jyväskylästä ja Antti Grönlund Loh-jalta. Puheenjohtajisto on aloittanut tehtäväs-sään heti liittokokouksen jälkeen.

Liittohallituksen uudet jäsenet ovat vuo-den 2016 alusta alkaen Samuli Mattila, Kaisa-Oinas Panuma, Virva Leväinen, Hannes Torppa ja Tero Vuorenmäki. Va-rajäseninä toimivat ensi vuoden ajan Antti Siika-aho ja Markku Karjula.

Liittohallituksessa jatkavat Karl-Mikael Grimm, Santeri Lampi, Tuukka Suoma-lainen, Karri Kallio ja Susanna Eskola.

Teksti: Hannu Tiusanen

UPoliitikonalku keskeltä Suomea

Uusi liittojohto

JUUREVA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

uraisilta kotoisin oleva Sa-muli Mattila valittiin Salon liittokokouksessa äänikunin-

kaana keskustanuorten liittohallituk-seen.

– Pyrin liittohallitukseen, koska koen, että tätä kautta on mahdollista vaikut-taa koko Suomen asioihin! Olemme päähallituspuolueen nuorisojärjestö ja meillä on mahdollisuus puolueen toi-minnan kehittämisen ohella myös koko Suomen kehittämiseen.

Kuusi vuotta sitten 12-vuotias Matti-la oli mukana perustamassa Uuraisten nuorisovaltuustoa.

– Nuorisovaltuuston puheenjohtajan paikalla oman kunnan nuorten asioihin vaikuttaminen innosti lähtemään mu-kaan maakuntatason vaikuttamiseen ja pääsin mukaan Nuorten ääni Kes-ki-Suomessa -verkostoon.

Tiedottajan paikalta Mattilan tie vei kyseisen verkoston puheenjohtajaksi, kahden kauden ajaksi. Opettavaisena asiana vaikuttamistaustastaan hän mainitsee myös lapsiasiavaltuutetun nuorena neuvonantajana toimimisen.

– Kaksivuotiskauden aikana on tavattu presidenttiä pariinkin otteeseen, ja tot-

ta kai myös ministereitä. Keskustelut ovat olleet antoisia. Olen päässyt otta-maan kantaa ja vaikuttamaan lapsiasi-avaltuutetun kantoihin. Lähihoitajaksi opiskeleva Mattila on päässyt mukaan keskustelemaan so-te-uudistuksesta Sote2020-hankkees-sa, joka toimii sote-uudistuksen käy-tännön valmistelussa Keski-Suomessa.

– Olen tyytyväinen 18 itsehallinto-alueen malliin. Kuka tuntisi maa-kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut paremmin kuin maakunnan ihmiset? Itsehallintomalli takaa sen, että järjes-telmän heikkouksiin pystytään puuttu-maan.

Mattilan mielestä hyvä esimerkki toi-mivista sote-palveluista löytyy Ete-lä-Karjalasta.

– Kun ihminen tulee avun tai palvelun tarpeessa luukulle, hän saa yhdeltä sieltä kaikki tarvittavat palvelut. Ihmi-nen nähdään kokonaisuutena. Ennal-taehkäisevä toiminta on tärkeää kaikkialla, ja toivon että siihen myös satsattaisiin, jotta kor-jaavista toimista voitaisiin säästää.

Keskustanuorten roolin Mattila näkee suurena

myös hallituspoliittisessa työskentelys-sä sekä uudistusten toteuttajana.

– Sote-uudistus on nyt lain osalta val-misteluvaiheessa. Työ alkaa nyt, kun jokaisessa maakunnassa hierotaan omaa mallia. Keskustanuorten täytyy olla aktiivinen toimija, myös maakun-tien tasolla.

Mattila haluaa kehittää ja uudistaa kes-kustanuoria sekä puoluetta.

– Haluan toimia rakentavana ja sovitte-levana toimijana keskustanuorten liit-tohallituksessa.

Teksti:Riina Pesu

| 6

unnuntaina 29.11. Helsingin Tuomiokirkon portaille muodos-tettiin suuri sydän. Kuvat samaan aikaan eri puolilla maailmaa järjestetyistä ilmastomarsseista lähetettiin Pariisiin mar-

ras-joulukuun vaihteessa kokoontuneille päättäjille. Maailman päättäjät tunsivat vastuunsa ja Pariisin ilmastoneuvotte-luissa laadittuun sopimukseen sitoutui lähes 200 maata. Lämpötilan nousu pyritään pitämään 1,5 asteessa.

Sydämet sykkivät sopimukselle

Kuva: Meela Leino

S

| 7

| 8

KVARTAALIN KOVIMMAT |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

eskustanuorten kannatus siivitti Matti Pikkuvan-

hasen sketsihahmokilpailun voittoon ja 3b-luokan

puheenjohtajuuteen. Pikkuvanhanen toivotettiin

tervetulleeksi keskustanuoriin kera periaateohjelman.

Putouksen sketsihahmokisassa kilpaillut Matti Pikkuvanhanen halusi

juhlistaa vaali-iltaa keskustan puoluetoimistolla. Joukko keskusta-

nuoria kannusti aateveljeä vaikuttajanurallaan eteenpäin kera Suomi

kuntoon –lippujen ja raikuvien huutojen.

Vaalivalvojaisiin saapuivat myös kansanedustaja Antti Kaikkonen

ja eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen. Lauantai-illan

lähetyksessä itse kansanedustaja Matti Vanhanen ojensi Pikkuvan-

haselle koko Suomen Keskustan puolesta kauniin kukkakimpun eikä

tuore puheenjohtaja meinannut pysyä ylipitkissä housuissaan.

Ulos kuplasta - keskustanuorten kulttuu-ripoliittinen linjaus näki päivänvalonKeskustanuoret hyväksyivät Salon liittokokouksessa kulttuuripoliit-tisen linjauksen. Keskustanuoret esittää linjapaperissa nuorkeskusta-laisia sisältöjä hallituksen kärkihankkeiden toteuttamiseen.

Nuorkeskustalainen kulttuurinäkemys ammentaa voimansa paikalli-suudesta ja kansalaisten toimijuudesta. Jokaisella on oltava mahdol-lisuus päästä taideharrastuksen pariin jo lapsena. Keskustanuoret toivoo hallituksen lunastavan lupauksensa taiteen perusopetuksen laajentamisesta.

Keskustanuoret ehdottaa taitajadiplomina koko toisen asteen koulutukseen ja peruskouluun. Tulevaisuuden kirjasto on jokaisen älylaitteessa toimiva, maksuton palvelu ja kunnan elinvoiman tila.

Keskustanuoret näkee kulttuurialan valtavan työllistämis- ja vienti-potentiaalin. Elokuva-alalle on luotava tuotantokannustimia, jotka houkuttelevat elokuvien kuvaamiseen Suomessa.

Tiekartta pakolaiskriisin ratkaisuunKeskustanuoret lähtivät ohjelmatyössään pohtimaan perusteellisesti järjestelmää, jonka kautta pakolaiset päätyvät Suomeen. Linjapa-perissa esitetään, että jatkossa Suomeen tulisi vain jo myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita pakolaisia. Keskustanuoret uskovat, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta pakolaisleireillä käsiteltä-vät turvapaikat ovat järkevin tapa vastaanottaa pakolaisia.

Keskustanuoret vaativat EU:lta pakolaisohjelmaa, jossa velvoitettai-siin jäsenvaltioita nostamaan kiintiöitään.Keskustanuoret ovat myös valmiita luomaan EU:lle pysyvän taakanjakojärjestelmän.

Linjauksen toinen painopisteistä on kotouttaminen. Keskustanuoret toivoo, että työkarensseista päästään eroon mahdollisimman no-peasti, sillä työ tarjoaa sisältöä elämään ja ennaltaehkäisee sosiaalisia ongelmia tehokkaasti.

Molemmat linjaukset luettavissa osoitteessa:

www.keskustanuoret.fi

Keskustanuorten linjauksia:

KATO MUA! KATO MUA! KATO MUA!

K

| 9

KVARTAALIN KOVIMMAT|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

#vainkepujuttuja

@joonaskontta: Sain Instagramissa ilmoituksen ”@keskusta seuraa sinua.” Nytkö siis minä päätän ja #Kes-kusta seuraa? Uhka vai mahdollisuus? #vainkepujuttuja

@kaisa_hiltunen: Onkohan elämä vähän liikaa #vainkepujuttuja kun ”Kiitos tilauksestasi” sijaan lukee muo-dossa ”Kiitos luottamuksesta”. :D :D #vainkepujuttuja

@KaiPuro: Sipilän #parisuhdevinkki: Riidoille tiukka DL, neuvotellaan vaikka läpi yön. Jos ei sopu synny, aamulla eropaperit vetämään #vainkepujuttuja

@Nerika: ”Pidetäänkö Skype-treffit ja katsotaan Sipilän puhe yhdessä?” #vainkepujuttuja #parasiskurepliikki

@AleKoivisto: Tuntuu pahalta kirjottaa mailia kansanedustajille tähän aikaan yöstä. Tuntuu vielä pahem-malta saada heti vastaus. #vainkepujuttuja

@KosonenHanna: Paras kehu kepulaiselle ”siinä on henkilö, joka tekee aatteellista syväkyntöä.” By mummo #kepuvaltuusto #vainkepujuttuja

@EskolaSusanna: Kenun vuosijuhlat juhlittu. Toivoisin, että yöunien määrä ja junamatkan kesto olisivat toisinpäin. #meniaamuunasti #vainkepujuttuja

@keskustanuoret

Ydinvoima mielenosoitus 1986

| 10

DESENTRALISAATIO

Desentralisaatio eli yhteiskunnan toimintojen hajasi-joittaminen on ollut keskustanuorten keskeinen tavoite 1950-luvun ensimmäisistä periaateohjelmista lähtien. Kes-kustanuoret on halunnut mennä kohti ihmisten yhteiskun-taa, jossa elämä rakentuu pienissä, inhimillisen kokoisissa lähiyhteisöissä.

Kuntien itsenäinen asema ja maakuntaitsehallinto oli esil-lä jo vuonna 1960 uudistetussa periaateohjelmassa. Myös tuotantoa ja teollisuutta on haluttu vahvan aluepolitiikan

keinoin hajasijoittaa, jotta elämisen edellytykset säilyisi-vät myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Ohjelmissa on vuosikymmenten aikana siirrytty maaseudun ihannoinnin sijaan maaseudun ja kaupunkien välisen vastakkainasette-lun poistamiseen. KOLMANNEN TIEN TALOUSPOLITIIKKA

Kolmas tie on nimitys keskustan ja keskustanuorten aja-malle talouspoliittiselle ajattelulle, jossa osuuskunnista ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä koostuu kansanvaltai-nen talousjärjestelmä. Kolmannen tien visiossa talousjär-

KPERIAATTEET

ovat kestäneet aikaaeskustanuorten ohjelmissa eri vuosikymmeniltä tietyt perusperiaatteet ovat säilyneet, vaikka toimenpide-ehdotukset ovatkin jalostuneet ja muuttaneet vuosikymmenten saatossa. Ensimmäinen Maaseudun Nuorten Liiton ohjelma julkaistiin vuonna 1952, seitsemän vuotta liiton perustamisen jälkeen. Viimeisin periaateohjelma on vuodelta 2013.

Lähteet: Vihreä nuoriso - 50 vuotta keskustanuorten toimintaa, Nuoria keskeltä, keskustanuorten ohjelmat ja tutkija Arto Alajoutsijärven haastattelu.

Teksti: Liina HauruKuvat: Keskustan arkisto

| 11

jestelmä toimii markkinatalou-den periaattein, mutta omistus on hajautettu.

Suurten monopolien ja ”trus-tien” syntyminen on keskusta-

nuorten ohjelmissa nähty haital-lisena ja markkinoita vääristävänä.

Valtion tulisi kuitenkin pitää joitakin esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta kes-

keisiä tuotannonaloja omistuksessaan.

Keskustaliberaalissa manifestissa puhutaan ekologisesta puitetaloudesta, joka saavutetaan lainsäädännöllisin ja ve-rotuksellisin keinoin. Keskustanuorten uusimmassa periaa-teohjelmassa vuodelta 2013 linjataan, että ”talouskasvun on synnyttävä vihreiden ja henkisten arvojen ehdoilla” ja etenkin pienomistamista on tuettava. PERUSTOIMEENTULO

Santeri Alkion testamentti ”Älä unohda köyhän asiaa” on ollut perustava ajatus keskustanuorten sosiaalipoliittisissa linjauksissa. Perustoimeentulo on haluttu turvata etenkin elämän taitekohdissa oleville, kuten opiskelijoille, äideille ja työttömäksi joutuneille.

Vuonna 1971 keskustanuoret esittivät ohjelmassaan, että ”maahamme on luotava kokonaisvaltainen ja kansalaisten kannalta mahdollisimman yksinkertainen sosiaaliturvajärjes-telmä”. Perustulon käsitettä alettiin käyttää seuraavalla vuo-sikymmenellä. Keskustaliberaalissa manifestissa perustuloa kutsutaan vapautuksen strategiaksi, jonka avulla voidaan vä-hentää sosiaaliturvan tilkkutäkkimäisyyttä ja vapauttaa luo-vat voimat takaamalla jokaiselle perusturvallisuus.

Maininta perustulokokeilusta on nyt hallitusohjelmassa ja kokeilun on tarkoitus alkaa vuonna 2017. Uusimmassa peri-aateohjelmassaan keskustanuoret ehdottavat globaalin perus-tulon käyttöönottoa absoluuttisen köyhyyden poistamiseksi maailmasta. VIHREYS

1960-luvulta lähtien ympäristöongelmat alkoivat näkyä Suo-menkin vesistöissä ja ilmanlaadussa. Rooman klubi puhui maa-ilmantalouden kasvun rajoista ja muistutti luonnonvarojen ra-jallisuudesta. Vihreä aalto pyyhkäisi voimalla nuorisoliikkeen yli 1970-luvulla ja lainehti hiljalleen myös puolueeseen.

Vuonna 1973 julkaistiin Vihreämpään yhteiskuntaan –ohjel-majulistus ja sen jälkeen ekologista ajattelua on kirkastettu useissa ohjelmissa. Keskustanuorten ekologisen ajattelun pohjana voidaan nähdä talonpoikaiskulttuurin perintö: elämi-nen sopusoinnussa luonnon kanssa ja sen ehdoilla.

Vihreämpään yhteiskuntaan –julistuksessa painotetaan, että luonnonvarojen tuhlaus on estettävä lainsäädännöllä. 1980-luvulla keskustanuoret esitti Suomen irrottamista kan-sainvälisestä kilpailusta vaikka se tarkoittaisi elintasomme alenemista. Maaseudun Nuorten liiton sääntöjen tarkoituspy-kälään liitettiin jo vuonna 1975 uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon edistäminen.

Hajautetun tuotannon nähtiin jo 1970-luvulla paremmin pal-velevan kaikkia ihmisten perustarpeita pelkän taloudellisen voitontavoittelun sijaan ja Kohti vihreää kasvua -ohjelmassa vuodelta 2014 hajautettu energiantuotanto nähdään perustel-tuna ilmaston, mutta myös turvallisuuden ja huoltovarmuu-den kannalta. SIVISTYS

Vuoden 1960 hyväksytyssä periaateohjelmassa keskustanuo-ret asettaa tavoitteekseen että kansalaisille on ”varallisuuteen, syntyperään ja asuinpaikkaan katsomatta turvattava mahdol-lisuus sivistyksen saamiseen lahjojensa ja taipumustensa mu-kaisesti”. Keskustanuorten sivistysihanne on aina sisältänyt ajatuksen myös elämänmittaisesta itsensä sivistämisestä.

Keskustanuoret kannattivat aikanaan kaikille yhteistä pe-ruskoulua. Ohjelmissa kautta vuosikymmenten kannatetaan ilmaista koulutusta perusopetuksesta korkeakouluihin. Opin-totuki on nähty keskeisenä välineenä opiskelun esteiden pur-kamisessa.

Toinen koulutuspolitiikan päälinja on ollut koulutusmahdol-lisuuksien tarjoaminen mahdollisimman lähellä nuoren kotia. Keskustanuoret on ajanut ylipistojen perustamista Ouluun ja Itä-Suomeen, jotta jokaisessa maakunnassa olisi mahdollisuus korkeakouluopintoihin.

Uusimmissa linjauksissaan keskustanuoret ovat puolustaneet edelleen puolustaneet alueellisesti kattavaa kouluverkkoa. Vuoden 2013 periaateohjelmassa korostetaan monipuolisia opetusmenetelmiä ja joustavia opintopolkuja sekä toivotaan koulutussopimusmallien kehittämistä. Korkeakoulujen tutkinto-rakenteeseen halutaan aitoa kaksiportaisuutta, jolloin alemmalla korkeakoulututkinnolla olisi jo aito mahdollisuus työllistyä.

| 12

Tämän sukupolven visiota etsimässä

Santeri Alkio

| 13

KOHTI YHTEISÖTALOUTTA

eskustanuorten juhlavuoden kirjoituskilpailun voitti Katja Asikainen Joensuusta. Keskus-tanuorten entinen varapuheenjohtaja aloittaa

vuodenvaihteen jälkeen työt keskustanuorten poliittisena sihteerinä. Alle 30-vuotiaille nuorille suunnatun kirjoitus-kilpailun aiheena oli alkiolainen yhteiskunta 2050-luvulla.

Kirjoituksensa alussa Asikainen toteaa talouden suhdan-nevaihteluiden ja globalisaation haastavan nykyisen hyvin-vointijärjestelmämme. Hän toivoo poliitikkojen murtavan vaihtoehdottomuuden muurin ja kritisoi jatkuvan talous-kasvun ajatukselle perustuvaa järjestelmäämme ja sen ky-kyä lisätä hyvinvointia sekä ratkaista sosiaalisia ja ekologi-sia ongelmia.

Asikainen rakentaa kuvan yhteisötalouteen perustuvasta yhteiskunnasta, jossa syntyy yhdistelmiä julkisen, yksityi-sen ja kansalaistoiminnan tehtävissä ja käytännöissä. Kes-keisenä ajatuksena on luottaminen paikallisyhteisöihin ja ihmisten kykyyn tehdä lähiympäristöään koskevia ratkai-suja.

Yhteisötalouden muodot ovat todella lisääntymässä, Sitran strategiayksikön johtava asiantuntija Eeva Hellström sa-noo. Tästä esimerkkeinä ovat jakamistalous, aikapankit ja virtuaaliraha.

− Digitaalisuus tarjoaa uuden tyyppisiä mahdollisuuksia elää ja tehdä töitä paikallisesti ja hajautetummin.

Onko paikallisuus vastakkainen kaupungistumisen kanssa? Hellström ei usko perinteiseen vastakkainasetteluun, vaik-ka kaupungistuminen tulee edelleen jatkumaan. Hän uskoo erilaisten lähiratkaisujen lisääntyvän myös kaupungeissa.

Kysymys on palvelujen saatavuudesta, liikkumisesta, logis-tiikasta, työnteon muodoista, paikallisen päätöksenteon vahvistamisesta ja opiskelumahdollisuuksista. Haasteena on löytää toimivia käytäntöjä ja edistää niitä.

ALKIOKIN OLI KIRJOITTAJA

Kirjoituskilpailun tuomaristo kokoontui eräänä perjan-taiaamuna eduskunnan Pikkuparlamenttiin ruotimaan kir-joituksia. Alkio itse oli ennen kaikkea kirjoittaja, kirjoitus-kilpailua tuomaroinut kansanedustaja Seppo Kääriäinen muistutti.

− Alkio loi uutta, haastoi suuntaa ja vallitsevia käsityksiä, vaikka jäikin joskus yksin ajatustensa kanssa. Kun asiat menivät hänen mielestään väärin, hän uskalsi haastaa.

Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutilan mielestä tekstin jäsentely kertoo myös ajattelun kypsyydestä. Kansanedus-taja Antti Kurvinen haluaa kannustaa jalostamaan omaa ajatteluaan.

− Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla ja ajattelemaan ajattelemalla. Aloittaa voi vaikka Twitterissä tai omassa blogissa.

Tuomaristo totesi yhteen ääneen, että hyvä twiitti voi ki-teyttää ajatuksen paremmin, kuin 50-sivuinen sekava kirja.

− Se voi parhaiten vaikuttaa, jolla on kirkkain ajatus, Kur-vinen tiivisti ajattelun tärkeyden.

K

Tämän sukupolven visiota etsimässä

Raadin perustelut:

Ehyt teksti, joka hakee vauhtia historiasta. Tulevaisuuteen ei mennä tyhjiöstä käsin ja nykytilaa osataan arvioida myös kriittisesti. Kirjoittaja haastaa vakiintuneita ajatusmalleja. Pohjavire on positiivinen: alkiolaisella aatteella voidaan muuttaa maailmaa. Vahva paikallisuuden korostus sitoo kirjoituksen ajankohtaiseen keskusteluun maakuntien

itsehallinnosta. Ekologinen kestävyys on huomioitu, vaikka sitä olisi voinut käsitellä enemmänkin.

Teksti vie lukijan tärkeän kysymyksen äärelle: keskustalla on ratkaisun avaimet,

käytämmekö niitä?

Teksti: Liina Hauru Kuva: Keskustan arkisto

| 14

Kilpailukyky-yhteiskunnan ahdistuksesta, avoimiin paikallisyhteisöihin

| 15

Kilpailukyky-yhteiskunnan ahdistuksesta, avoimiin paikallisyhteisöihin

uomi on maailman menestynein maa. Maailman talousfoorumin vuonna 2015 julkaiseman rapor-tin mukaan Suomessa koulutuksen ja kansalaisten

osaamisen hyödyntäminen työmarkkinoilla on huipputa-soa. Olemme maailman kolmanneksi vähiten korruptoitu-nut maa, valtiona olemme kaikista vakain. Suomi oli pit-kään maailman paras maa tulla äidiksi (nyt olemme toiseksi paras) ja sukupuolten tasa-arvossa olemme edelläkävijä. Olemme rakentaneet liki kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna parhaan mahdollisen paikan elää.

Historiantutkija Ville Yliaska kuvaa väitöskirjassaan ”Tehokkuuden toiveuni” suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumista. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat päässeet nauttimaan elämästä, jossa hyvinvointi ja aineellinen vauraus ovat jatkuvasti lisääntyneet. Aina jäl-leenrakentamisen ajasta alkaen julkiset palvelut ovat li-sääntyneet ja talous kasvanut. Suomalaisessa hyvinvoin-tivaltiossa tuloeroja tasataan korkean verotuksen suomalla jakovaralla ja ”ei niin matalaa torppaa olekaan, etteikö siel-tä voisi maisteriksi ponnistaa”.

Hyvinvointivaltiolle pohjan rakensi sopimisen kulttuuri, joka yhdisti suomalaiset väestöluokat. Työntekijä- ja työn-antajaosapuolet paiskasivat kättä. Työntekijät tunnustivat yritysten kannattavuuden, kilpailukyvyn ja markkinoiden logiikan tuotannon kehittämisen johtaviksi periaatteiksi. Työnantajat tukivat oikeudenmukaisuutta sekä kansalais-ten elintason ja demokraattisten kansalaisoikeuksien ke-hittymistä. Syntyi työ- ja yhteiskuntarauha, jonka varassa Suomea uskallettiin kehittää.

Syksyllä 2015 uutisotsikot Suomesta ovat kovin erilaisia kuin tilastot antavat ymmärtää: ”Ministeri pelkää, että Suomi ei nouse vielä aikoihin”. Artikkeli jatkuu kokeneen talousvaikuttajan analyysilla, jonka mukaan Suomi on halvaantunut ja valtion tulee leikata menoistaan koval-la kädellä. Sanomalehtien taloussivut vahvistavat viestiä vakavasti sairaasta Suomesta: ”Luottoluokittaja varoittaa Suomen talouden suurista ongelmista”. Taloudellisesta ja inhimillisestä vauraudesta, lähes tarunomaisen Kalevalan Sammon kaltaisesta hyvinvointivaltiosta onkin muodostu-nut kallis, vanhentunut ja jäykkä järjestelmä, joka täytyy purkaa tai ainakin remontoida perusteellisesti.

STeksti: Katja Asikainen

Keskustanuorten kirjoituskilpailun voittajakirjoitusKuvitus: Ilja Oikarinen

| 16| 16

Sami Moisio esittää väitöskirjassaan ”Valtio, alue, poli-tiikka” hajautetun hyvinvointivaltion rakentuneen ennen kaikkea maalaisliitto-keskustan ja sosialidemokraattien yhteistyöllä. Presidentti Urho Kekkosen tahdolla oli suu-ri vaikutus, että myös reuna-alueet liitettiin kansalliseen kasvuhankkeeseen. Kekkosen pamfletti ”Onko maallamme malttia vaurastua” oli Moision mukaan ohjelma, joka ko-rosti hajautettua ja julkista taloutta sekä mittavia alue-poliittisia tulonsiirtoja kehittyneiltä alueilta vähemmän kehittyneille. Valtion aktiivisiin toimiin perustuva yhteis-kuntapolitiikka oikeutettiin teollistamiseen perustuvalla talouskasvulla. Aluepolitiikan voimalla rakennettiin myös korkeakouluverkosto ympäri Suomen. Kun hajautettua korkeakouluverkkoa alettiin suunnitella, kyseessä ei ollut väistämätön talouden sanelema kehityskulku, vaan alu-eellisuuteen erilailla suhtautuvien voimien välinen kamp-pailu, jonka hajauttamista kannattaneet voimat voittivat. Keskustanuorten perustajapuheenjohtaja Johannes Viro-lainen jäi historiaan opetusministerinä, joka rakensi suo-malaisen korkeakouluverkoston.

Parhaillaan elämme postmodernia ajanjaksoa, jota kuvaavat sirpalei-suus, epävarmuus ja yksilökeskei-syys. Talouden suhdanteet ja glo-balisaatio haastavat suomalaisen hyvinvointijärjestelmän. Olemme kiirehtineet purkamaan järjestel-män rakenteita, mutta vastineek-si sosiaaliset erot ovat kasvaneet. Työelämän ulkopuolelle joutuneiden ihmisten uudelleentyöllistäminen on osoittautunut Suo-messa hankalaksi ja työttömyysaste on korkea. Samalla työelämässä olevat ovat entistä ahtaammalla. Työpäivät ovat pidempiä ja työuupumus on tavallista. Mihin on jää-nyt työntekijöiden ja työnantajien kädenpuristus, jossa molemmat osapuolet voittivat?

Tutkimukset osoittavat, että muutos hyvinvointivaltioon suhtautumisessa tapahtui 1970-luvulla talouskasvun hi-dastumisen myötä. 1950-luvulta alkaneen suhdanteita tasaavan ja valtion roolia korostavan keynesiläisen talous-politiikan idea oli taloudellisten kriisien yhteydessä inves-toida ja lisätä julkista kulutusta. Nykyisin Suomessa vallalla oleva, uusklassismista ja uusliberalismista ammentava ta-lousoppi tarjoaa yhteiskunnan rakentamiseksi verotuksen keventämistä, pääomien liikkuvuuden vapauttamista sekä tuloerojen kasvattamista. Tämä talouspoliittinen järkeily haluaa heikentää ay-liikkeen voimaa ja purkaa hyvinvointi-valtion palveluja. Aikakauden avainsanoja ovat tehokkuus ja kilpailukyky ja niiden vaatimus ulotetaan yhteiskunnan

jokaiselle sektorille. Seppo Niemelä kirjoittaa kirjassaan ”Ajankohtainen Alkio” Santeri Alkion suomineen aikanaan vapaata kilpailua koko sielullaan: ”Vapauden sijaan kapita-lismi on synnyttänyt orjuuden, veljeyden sijaan kateuden ja tasa-arvon sijaan ammottavat luokkarajat.” Niin näyttää pikkuhiljaa tapahtuvan.

Politiikkaa perustellaan mielellään rationaalisilla, järkevillä ja taloudellisilla perusteilla. Se mitä ei saada markkinaeh-toisesti tehtyä, ei ole sen arvoista että sitä kannattaisi yrit-tää. Jos nykyisenkaltaiset poliittiset voimat olisivat olleet valloilla hyvinvointivaltiota rakentaessa, olisivat niin alu-eelliset korkeakoulut kuin teollistamistoimet maakuntiin jääneet näkemättä.

Vuonna 2015 Suomen suurin puolue on Maalaisliiton jäl-keläinen, Suomen Keskusta. Suomen suunnan pitäisi olla käsissämme. Silti kansalaisille kerrotaan jatkuvasti polii-tikkojen toimesta, ettei kehitykseen voi vaikuttaa ja huo-noja päätöksiä on pakko tehdä. Eikö poliitikoilla ole valtaa

ohjata yhteiskunnan kehitystä? Olem-meko me keskustalaiset kysyneet itsel-tämme, mikä on se yhteiskunnallinen visio, jota haluamme olla rakentamas-sa? Johtajien suulla toistetaan, että uudistua on pakko, mutta kukaan ei määrittele millaiseksi olemme raken-tamassa yhteisen kotimaamme näiden uudistusten myötä. Onko Suomi edel-leen maailman paras maa?

Poliitikkojen on aika murtaa vaihtoehdottomuuden muu-ri ja palata palvelemaan kansalaisia, markkinoiden ja pääomien sijasta. Virkamiesten ja markkinauskovaisten ylivalta on kaadettava. Jatkuvasti laskeneet äänestyspro-sentit kertovat vain siitä, ettei poliitikkojen vaikutusval-taan uskota. Olemme uponneet pessimismin lamaannut-tavaan suohon, joka ruokkii luovuttamista. Siksi vision alkiolaisesta yhteiskunnasta on oltava myönteinen ja roh-kea. Ei kannata tavoitella huonompaa lopputulosta, kuin mikä lähtötilanne on. Nuorkeskustalainen tulevaisuuskuva 2050-luvulle palauttaa vallan kansalle ja asettaa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin etusijalle.

Ekologisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta on ainoa tavoittelemisen arvoinen visio yhteiskunnasta. Pelkän kilpailukykyeetok-sen ja vastakkainasettelun sijasta politiikan tulee vaalia kokonaiskehitystä palvelevaa yhteistoimintaa. Tämä ei tarkoita sosialistista yhteiskuntajärjestystä, joka pelkää yksityisomistusta tai jossa markkinat olisivat suljetut.

”Poliitikkojen on aika murtaa vaih-toehdottomuuden

muuri”

| 17

Tavoitteena tulee olla paikallisilla markkinoilla toimivat erilaiset yritys- ja yhteistoimintamuodot. Alkiolaisessa yhteiskunnassa syntyy yhdistelmiä julkisen, yksityisen ja kansalaistoiminnan tehtävissä ja käytännöissä. Pienimuo-toisimmillaan voimme nähdä kuntien omistamien kylätalo-jen muotoutuvan keskuksiksi, joissa on tarjolla niin julkisia terveyspalveluja, yksityistä parturitoimintaa, urheiluseu-ran ohjaamaa liikuntaa tai lasten ja ikäihmisten iltapäivä-toimintaa. Toiminnan kehittämisestä vastaavat toimijat ja asukkaat yhdessä.

Paikallinen päätöksenteko tulee viedä mahdollisimman suorana kansalaisille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä vaativan sairaanhoidon kalliit investoinnit kannattaa tehdä suurempien yhteisöjen voimin, mutta koulut, päiväkodit, kirjastot ja lähiympäristön suunnittelussa tarvittava ym-märrys ovat ihmisten yhteistä tietoa ja kulttuuria. Miksi emme voisi antaa ihmisten päättää heitä koskevista asioista enemmän suorilla äänestyksillä?

Kyseessä ei ole utopia, vaan yh-teiskunta- ja taloustieteilijät ovat tarjonneet useita akateemisia pu-heenvuoroja yhteisöllisyyden ja paikallisyhteisöt keskiöön tuovalle politiikalle. Ajatus yhteisötalou-desta haastaa vallalla olevan ta-louseetoksen.

Nobelin taloustieteen palkinnon vuonna 2009 voittanut Elinor Ostrom osoitti tutkimuksissaan paikallisyhteisöjen kyvyn säädellä kestävästi esimerkiksi luonnonresurssien käyttöä. Ostro-min mukaan yhteisöön kuuluminen jäsentää maailmaa ja luo pohjan moraalille, joka ohjaa yksilöiden toimintaa. Alki-olainen paikallisuuden ihanne on paikallisia tapoja, yhteis-henkeä, hyvinvointia ja yhteiskunnallista sekä taloudellista eheyttä. Ostrom osoittaa tämän pohjan olevan kelpo vaih-toehto yhteiskunnan rakentamiselle myös 2000-luvulla.

Ostrom kritisoi yksilökeskeistä ja kilpailukykyuskovaista kehitystämme. Ihmiset eivät tee ratkaisuja vain hinnan tai valtiollisen ohjauksen perusteella, vaan päätöksiimme vaikuttavat useat tekijät: yhteisö jossa toimimme, histo-riamme, sosiaaliset normit ja keskinäinen vuorovaikutus. Ostromin tutkimuksissa esimerkiksi kalastajat pystyivät keskinäisellä vastuunjaolla ratkaisemaan liikakalastuk-seen liittyvät ongelmat ympäristön kannalta kestävästi ja taloudellisesti tasa-arvoisesti. Ostromin teesi on luottaa

paikallisyhteisöihin ja jakaa aitoa vastuuta omasta lähiym-päristöstään pienyhteisöille. Mitä kauempana yhteisöistä lainsäädäntö tai ohjaavat normit luodaan, sitä vaikeampi niihin on sitoutua. Alkiolainen ihmisyysaate on luottamista ihmisiin. Paikallisesti, lähellä päätettäessä, ratkaisut ovat kokonaisuuden kannalta onnistuneita. Tämän tulee olla keskustalaisen politiikan suurin yksittäinen tavoite myös 2000-luvulla, sillä yksikään toinen poliittinen voima Suo-messa ei hajautettuun yhteiskuntaan usko.

Globalisoituva maailma ei katoa ympäriltämme silmiämme sulkemalla. Uusi teknologia, avoimet verkkoympäristöt ja digitalisaatio pienentävät maailmaa. Voimme olla entis-tä helpommin yhteydessä kaukanakin maantieteellisesti sijaitseviin ihmisiin. Yhteisöt voivat olla jotain muuta-kin, kuin pelkkien asuinpaikkojen ympärille rakentuvia joukkoja. Aidon ja syvällisen yhteisöllisyyden tunteminen

vaatii kuitenkin vuoropuhelua ja yhteisiä kokemuksia. Siksi tietoverkossa tapahtuva yhtei-söjen syntyminen ei voi täysin ohittaa lähiyhteisöjen merki-tystä, mutta voimme oppia tun-temaan muita kulttuureita ja luoda keskinäisiä siteitä ja ym-märrystä. Tällaisen maailman-laajuisen ymmärryksen saavut-taminen voi olla ratkaisemassa esimerkiksi ympäristöhaasteita tai tasoittamassa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta eri maanosien välillä.

Samalla uudet ilman pysyvää ja kiinteää omaisuutta toimivat yritykset kuten Uber-taksipal-velu tai Airbnb-huoneistovuokraus muuttavat käsityksem-me palveluista. Palvelumallien murros ei olisi mahdollista ilman tiedon avautumista ja digitalisaatiota. Yksilöiden valinnan mahdollisuudet kasvavat, mutta toistaiseksi vain niillä jotka kykenevät tietoa hyödyntämään. Tulevaisuuden kannalta tärkein investointi ovat nopeat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet kaikkialle.

Maalaisliittolaisen ideologian isänä pidettyä Santeri Alkio-ta tulkitaan mielellään siten, kuin omien näkemysten kan-nalta on edullisinta. Alkio korosti uskoa edistykseen, sopu-sointua luonnon kanssa, sivistystä, paikallisuutta ja kehotti pitämään huolta köyhän asiasta. Kuinka keskusta on näitä ihanteita toteuttanut viimeisten vuosien aikana? Politiikan asialistalla ne säilyvät myös tulevina aikoina.

”Nuorkeskustalai-nen tulevaisuuskuva 2050-luvulle palaut-taa vallan kansalle ja asettaa ihmisten ja

ympäristön hyvinvoin-nin etusijalle”

| 18

SOTE tulevaisuususkoa vai järkioikeistolaisuutta?

SOTE JAKAA MIELIPITEITÄ

eskustanuorten vastavalittu puheenjohtaja Hilkka Kemppi on ylpeä puolueensa saavutuksista sote-so-vussa.

– Ratkaisu olisi voinut tulla aiemminkin, mutta kaiken kaik-kiaan sote-sovussa on tärkeintä, että käsitellään laajaa koko-naisuutta, ei vain sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kokoomusnuorten tuore puheenjohtaja Daniel Sazonov halu-aisi nostaa sote-pöydälle jenkkityyliset yksityiset terveys- ja sosiaalivakuutusmallit, joissa maksaja on yhtä kuin tuottaja. Hän viittaa Pohjola-vakuutusyhtiön omistamaan Omasai-raalaan, joka tuottaa yhtiön terveysvakuutusasiakkaiden tarvitsemat palvelut. Etuina hän mainitsee hyvän ennaltaeh-käisevän hoidon, nopean hoitopäätöksen ja kustannustehok-kuuden.

Kemppi on eri mieltä Sazonovin kanssa yksityisten palvelui-den roolista. Hän esittää asiasta kaksi pointtia:

– Ensinnäkin sote-palveluiden tulee olla ensisijaisesti julkisia, koska julkisten palveluiden on oltava niin hyvät, että ihmiset käyttävät niitä. Toiseksi yksityisiltä palveluilta on edellytettävä nykyistä enemmän avoimuutta.

Sazonov ihmettelee sosiaali- ja terveysuudistuksen evoluutio-lausekkeesta tehtyä erillistä kirjausta. Hänen mielestään kai-ken politiikan pitäisi olla yhtä evoluutiolauseketta - käytännös-sä siis jatkuvaa päätettyjen mallien toimivuuden tarkkailua ja muokkaamista.

Sazonov kuvailee 15 sote-alueen mallia epäsikiömalliksi. Hän ei kuitenkaan täysin tyrmää itsehallintoaluemallia, mutta haluaa rakentaa sen rakenteeltaan mahdollisimman kevyeksi. Keskit-tämisen suhteen Sazonov pitää kyseenalaisena palvelujen lähei-syyden ja laadun välille asetettua yhtäsuuruusmerkkiä:

– Kysymyksessä ei ole ”kaupungit vastaan muu Suomi” -kysy-mys, vaan Helsingissäkin jengi huutaa, kun terveyskeskus siir-tyy kolme kilometriä kauemmas isompaan keskukseen. Se on uskomatonta, sillä se voi tarkoittaa huomattavia tehokkuuspa-rannuksia.

Kemppi taas pitää 15 sote-aluetta ja 18 itsehallintoaluetta parhaana mahdollisena vaihtoehtona. Hän kokee, että viiden sote-alueen malli olisi toteutuessaan tuonut mukanaan mer-kittäviä aukkoja palveluiden tavoitettavuuteen ja kansalaisde-mokratiaan.

– Meillä on hyviä esimerkkejä palveluiden keskittymisestä. Isoissa malleissa lähidemokratia on uhattuna, yksittäinen kansalainen ei olisi voinut puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Maakuntamallissa ihminen voi vaikuttaa päätöksentekoon.

Kempin mukaan Suomessa ollaan jo nyt jossain kohdin ää-rirajoilla terveyspalveluiden tavoitettavuuden suhteen, eikä sairaalamatkoja pystytä enää paljoa pidentämään. Kempin mielestä on varmistettava, että jokaisessa maakunnassa on tulevaisuudessakin saatavilla ympärivuorokautinen sairaala-päivystys. Tiettyjä toimenpiteitä, esimerkiksi lonkkaleikkauk-sia, hän on kuitenkin valmis viemään tarvittaessa ylimaakun-nallisiin yksiköihin. YHTEISTYÖHALUA JA ERIÄVIÄ KÄSITYKSIÄ Sazonov taitaa olla lainannut hampaansa Stubbilta. Hän ky-syy, haluanko kahvia ja hetken kuluttua palaa huoneeseen kup-pi molemmissa käsissään.

Sazonov ihmettelee huhuja, joiden mukaan hän veisi kokoo-musnuoria vasemmalle. Suurin muutos liittyy tavoitteiden si-jasta tekemisen tapaan. Sazonovin mukaan kokoomusnuoret luopuu ”räksyttävästä oikeistopolitiikasta” ja siirtyy tekemään Sazonovin järkioikeistolaiseksi kutsumaa politiikkaa.

Sazonov uskoo, että kokoomusnuorten ja keskustanuorten vä-lille on rakennettavissa todella hyvä keskusteluyhteys. Hän pai-nottaa poliittisten sisältöjen ympärille rakentuvaa yhteistyötä. Nuorisojärjestöjen suhdetta Sazonov pitää asevelisuhteena. Hän mainitsee muun muassa yhteiset näkemykset yrittäjyys-kysymyksissä.

– Mutta joissakin kysymyksissä, esimerkiksi alue- ja tukipoli-tiikassa, keskustanuoret näyttäytyy tosi vasemmistolaisena. Mielestäni kepunuoria pidetään kyllä ihan hyvinä tyyppeinä, tai minä ainakin pidän, Sazonov hymähtää.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus otti askeleen eteenpäin, kun hallitus pääsi marraskuun alussa sopuun aluehallinnosta ja järjestämisvastuussa olevien alueiden määrästä. Suurin erimielisyys löytyi keskustan ja

kokoomuksen väliltä. Molempien puolueiden nuorisojärjestöt saivat syksyn liittokokouksissa uuden puheenjoh-tajan. Hilkka Kemppi ja Daniel Sazonov ovat näkemyseroista huolimatta valmiita hyvään yhteistyöhön.

K

| 18

Kempin mukaan keskustanuoret voivat ehdottomasti tehdä yhteistyö-tä muiden hallituspuolueiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa etenkin sosiaaliturvauudistuksen ja itsehallintoalueiden kohdalla. Hän toteaa, että suuria eroja kokoomusnuorten kanssa löytyy kuitenkin esimerkiksi elinkeinopoliittista, liikennepoliittisista ja aluepoliittisista kysymyksistä.

– Muutenkin kannamme vastuuta eri tavalla kuin kokoomus, myös kaikkein köyhimmistä ja heikoimmista. Joukossamme on paljon eri-laisia ihmisiä ja kaikki hyväksyttyjä. Kenujen vahvuus on, että meitä kiinnostaa koko Suomen ja kaikkien ihmisten asiat. Me emme aja vain yhden porukan etuja. Se erottaa meidät muista, Kemppi tiivistää kes-kustanuorten vahvuudet.

Kempistä poiketen Sazonov näkee sosiaalisen vastuullisuuden merkit-tävänä osana kokoomuslaisuutta.

– Kyllähän kokoomuslaisuuteen rakentuu hyvin vahvasti vastuu lä-himmäisistä ja ihmisistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan. Sen

kolikon kääntöpuoli on, että niiden, jotka pystyvät tekemään työtä, on otettava vastuuta itsestään.

Sazonovin mukaan myös kokoomuslainen tiukka ajattelu valtionta-louden pidossa lähtee siitä, että sillä taataan mahdollisuudet turvata heikko-osaisten toimeentulo sekä sitä kautta ihmisarvoinen ja arvokas elämä. Hän mainitsee yhdeksi tärkeimmistä arvoistaan yrittäjähenki-syyden Sazonov kokee, että yrittäjyyden suhteen nuorisojärjestöillä olisi paljon mahdollisuuksia yhteistyöhön.

Lopuksi hän esittää toiveen keskustanuorten ensi vuonna valmistelta-valle kaupunkipoliittiselle ohjelmalle:

– Toivon, että kaupunkipoliittinen ohjelmanne ei lähde kaupunkien ja maakuntien vastakkainasettelusta. Jos keskusta haluaa panostuksia isoihin kaupunkeihin, niin 70 prosenttia jengistä ei nouse heti varpail-leen ja ajattele, että nyt koko maaseutupolitiikka romuttuu. Teksti: Väinö Tuovinen Kuva: Heini Laitinen

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||ULKOSUHTEET

n delegation på sex centerungdomar och centerstuden-ter reste till Köpenhamn ett vackert veckoslut i oktober. Syftet med resan var att delta i Nordiska Centerung-

domens Förbunds (NCF) toppmöte och 50-års jubileum.Dele-gationen bestod av Sara Huhtanen (vice-ordförande i NCF), Hilkka Kemppi, Jukka Koivula, Virva Leväinen, Jouni Ovaska, Kairit Tahvola och Hanna Toppi.

Före resan listade ledaren för delegationen Sara resans po-litiska och andramålsättningar. Målet var att vara aktiv i mötet, utskotten och i 50-års jubileumsfesten. I utskotten behandlades resolutionerna och NCF:s politiska program. Dessutom skulle delegationsmedlemmarna bekanta sig och nätverka med nuvarande och före detta aktiva i NCF.

Diskussion om nordisk politik

I mötet diskuterade vi till exempel vad ”nordiskhet” är för något och om de nordiska länderna borde ha tajtare samar-bete och forma en nordisk federation. Opinionerna var dela-de men debatten var mycket konstruktiv. Alla vi centerung-domarna och centerstudenter var jätte aktiva i utskotten där det politiska programmet behandlades. Vi delade upp oss i utskotten enligt våra intresseområden. Vi fick fint igenom våra målsättningar, såsom inkluderandet av matproduktion och bioekonomi i programmet.

NCF fyllde 50 år

Under lördagens 50-års jubileumsreception höll Jouni, Hilk-ka och Sara tal och gratulerade takorganisationen NCF. Cen-

terungdomarna och Centerstudenterna gav en roll-up (nå-gonting som NCF saknade).Senare på kvällen samlades vi på en fin middagsfest med unga politikerna och NCF-alumner från hela Norden. Festens höjdpunkt var igen den traditio-nella kulturkvällen där delegationerna från var och en orga-nisation tävlar mot varandra genom ett skådespel, en sång eller något likadanande.

Vi centerungdomarna och centerstudenterna presenterade ett parodiskt skådespel om NCFs konsensuskultur. Vi var ganska stolta över oss eftersom vi blev tvåa efter Norge i den tajta tävlingen.Efter festen bestämde jag mig att gå till fots till hotellet. Till alla vänner av tv-serien ”Bron” måste jag säga att på natten ser Köpenhamn precis lika skrämman-de ut som i tv-serien. Stämningen var spöklik, och jag bara väntade på att en mördare kommer runt hörnet i mörkret...

”Blandinaviska”hjälper men engelska räcker

Allt som allt var resan lyckad – vi knöt viktiga kontakter, lär-de oss om nordisk politik, och det viktigaste, vi hade jättero-ligt! När man umgås med andra hjälper det om man kan pra-ta svenska (eller ”blandinaviska” = en blandning av nordiska språk). Trots det är det inget tvång att kunna svenska – en-gelska är det officiella språket i NCF.Som sista tips skulle jag säga att det alltid lönar sig att vara i tid på flygfältet. Det var vi inte... En av oss missade sitt flyg på väg till Köpenhamn och var tvungen att betala biljetten för ett senare flyg själv. Och vi missade nästan alla våra flyg på väg hem. Nästa gång borde man kanske ta rätt tunnelbanan i rätt riktning för att komma i tid till flygfältet... Men slutet gott allting gott!

Text: Sara Huhtanen Foto: Shutterstock

E

Äventyr i Köpenhamn

| 21

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| ULKOSUHTEET

COMMON AGRICULTURAL POLICY WON LYMEC´S SUPPORT IN HELSINKI CONGRESS THROUGH A VOTE 72 – 55.

European liberals have traditionally been skeptical of agricul-tural subsidies. Lymec (European Liberal Youth), to which the Finnish Centre Youth and Centre Students belong on the Euro-pean level, have also been opposing the Common Agricultural Policy (CAP). However, in early November Lymec gave its sup-port to CAP by accepting the resolution “Strengthening local economies” by the Irish organization Fianna Fail Ogra. The pro-CAP position won the voting with 72 pro and 55 against the resolution. A LONG-TERM ADVOCACY BROUGHT RESULTS

The position change for Lymec in agricultural politics is a his-torical political victory for Finnish Centre Youth and Students. For Finns, the anti-CAP stance of European liberals has been a stone in their shoe for decades.

The significant change did not happen by itself, but through

years of hard lobbying over the issue inside Lymec. During the past three and a half years Lymec has voted on agricultural sub-sidies three times. Previously, aid has been seen as unnecessary by the majority. What helped greatly to reach this outcome was arranging an open discussion event over the topic in the Centre Party office in Helsinki before the Congress itself started. SECURITY OF SUPPLY WAS HIGHLIGHTED

The main theme in the Lymec Congress was security of supply. Energy politics, food production and issues concerning eco-nomic politics and security politics were highlighted during the meeting.

In addition to agricultural politics, Lymec took a stand on fight-ing youth unemployment, arranging cultural and language courses for asylum seekers, as well as ending the war in Syria. The Finnish Centre Youth, the Centre Students and the Swedish Youth hosted the Lymec Congress on a boat from Helsinki to Stockholm. The congress was held at the turn of October and November.

Text: Jukka Koivula Photo: Suzana Bincl

Lymec begins to support agricultural subsidies

KASVUN PAIKKA

alusin aina ensimmäisenä olla tekemässä kaikkea. Vä-lillä olin varmaan ärsyttävänkin vilkas. Koulussa lä-himpänä sydäntäni olivat taito- ja taideaineet, mutta

tein muutkin läksyt ahkerasti. Tuntui pahalta, jos opettaja oli minuun pettynyt.

Olin aina osa ryhmää. Minulle oli tärkeää, että kaikki pysyvät mukana. En ollut itsekään superoppilas, mutta minulla on kyky saada itseni innostumaan asioista, joissa olen alun perin huono. Treenasin isän kanssa matematiikkaa ihan hirveän paljon. Opin rakastamaan geometriaa ja löysin sieltä omia juttuja.

Englanti oli toinen elämän kannalta tärkeä taito, jonka halusin oppia. Englanti oli minulle vaikeaa, mutta luin säännöllisesti ja

innostuin kielestä. Lähdin matkaoppaaksi Meksikoon ja myö-hemmin Kreikkaan. Englanti alkoi tuntua työkielenä omalta. Eläinlääkäri oli unelma-ammattini yläasteelle asti. Kiersin seis-kaluokkalaisena TET-harjoittelussa kunnan eläinlääkärin mu-kana. Sinä aikana näin paljon ikäviä asioita ja tajusin, ettei se työ ollut minua varten.

Aloin haaveilla kuvaamataidon opettajan ammatista. Äitini on aina tehnyt taidetta ja isänikin on taiteellinen omalla tavallaan. Kotoa minua ei ole koskaan yritetty saada tiettyyn ammattiin, vaan olen saanut itse ajatella mitä haluan olla. Poikkeuksena se kun pohdin sirkustaiteilijaksi ryhtymistä. Vanhempani sanoi-vat, ettei siinä ammatissa taida riitä Suomessa työtä.

Kasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

H

Keskustanuorten uusi puheenjohtaja Hilkka Kemppi koki poliittisen herätyksen Meksikossa.

Teksti : Liina Hauru Kuva: Iiro Rautiainen Photography

| 22

Valovoimaa

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KASVUN PAIKKA

| 23

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Koen aina olleeni töissä. Pienenä ne olivat peltotöitä naapuris-sa, se oli itsestään selvää. Meillä oli hoitohevonen, jota hoidin vuorollani. 15-vuotiaana menin koulun jälkeen ulkoiluttamaan koiria ja sain siitä rahaa.

Ensimmäinen varsinainen työpaikkani oli Vääksyn kuvassa. Yksi tehtävistäni oli passikuvien ottaminen. Sain myydä myös taidetta. Asikkalan kunnassa työskentelin matkailuneuvojana ja kesäoppaana. Olen ollut myös keilahallilla vetämässä lasten synttäreitä, baarimikkona, hotellin vastaanottovirkai-lijana ja henkilöstöfirmassa rekrytoimassa ihmisiä.

En päässyt heti lukion jälkeen opiskelemaan kuvisopettajak-si, joten keksin välissä muita unelmia. Valmistuin restono-miksi Forssasta. Sen jälkeen lähdin kelkkaoppaaksi ja ton-tuksi Kittilään. Minulla on tapana romantisoida elämää. Kittilän karuus ja vastakoh-taisuuskin ihastutti, se että näkee elämän rajat ja sen mitä ihminen tarvitsee elääkseen.

Työt Kittilässä loppuivat, kun lumi suli. En usko, että olisin mennyt Rovaniemelle opiske-lemaan, jos en olisi sattunut ensin pohjoiseen töihin. Pää-sin Lapin yliopistoon opiskelemaan kuvataidekasvatusta. Opis-kelin myös kansainvälisiä suhteita ja pohjoisen politiikka. Lappi on iso osa identiteettiäni.

Olen syntynyt Vääksyssä taloon, jonne sukuni on tullut evakko-na Karjalasta. Aina kun puhutaan Hämeen kodista, puhutaan myös karjalaisuudesta. Ne ovat minun juureni. Karjalaisuu-desta juontuu kiinnostukseni erilaisiin vähemmistöihin. Suo-messakin on erilaisia väestöryhmiä, mutta olemme pystyneet pitämään luokkayhteiskunnan kaukana. Se on saatu aikaan ni-menomaan politiikan avulla.

Karjalasta muuttanut isoisäni oli keskustalainen kuntavaikut-taja Asikkalassa. En ole koskaan tavannut häntä, mutta kyllä se jollain tavalla on näkynyt kasvatuksessani. En ole koskaan kyseenalaistanut omaa keskustalaisuuttani.

Motivaatio politiikkaan kumpuaa myös vuodestani Meksikos-sa. Näin kyliä, joissa ihmisiä ei ole rekisteröity yhteiskuntaan. Toisaalta Mexico Cityssä eli maailman rikkain mies. Rakastin maata ihmisten takia, mutta vihasin järjestelmää. Korruption

määrä oli käsittämätön. Nuoret eivät myöskään olleet tarpeeksi valveutuneita.

Yliopistossa halusin aktiivisesti edistää asioita muutenkin kuin sitoutumattomana. Ajattelin, että kun kuuluu johonkin porukkaan saa myös tukea. Keskustaopiskelijoiden uusien il-lassa ihmiset olivat yhtä perhettä. Ketään ei nostettu jalustalle, mutta apua on saanut aina kun pyytää.

Minua kannustettiin teke-mään töitä myös muiden kuin keskustalaisten kanssa. Toi-min vuoden Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituk-sessa. En ole koskaan pitänyt läksiäisiä Lapista. On tullut onnellisia sattumia ja peste-jä, jotka ovat sitten johtaneet seuraavaan.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa vastuul-lani oli koulutuspolitiikka ja kansainväliset asiat. Siirty-minen keskustaopiskelijoihin oli luonteva, sillä puhuimme samoista asioista. Lähtö kes-kustanuorten puheenjohtaja-kisaan vaati tietoisen valinnan tekemistä.

Olen luonteeltani optimisti ja innostuja. Motivaationi politiikassa on kannustaa ihmisiä aktii-viseen toimintaan, oli se mitä tahansa. Ehdin olla puoli vuotta Olli Rehnin avustajana. Rakastin työtä ja opin valtavasti. Kai-pasin kuitenkin kasvatustehtävää, sitä mistä Alkiokin puhui. Opettaja minussa nosti päätään.

Politiikassa täytyy pystyä uudistumaan ja saamaan lisää ihmisiä toimintaan. Haluan etsiä oman sukupolveni visiota tulevaisuu-desta. Politiikassa etsitään kollektiivista, jaettua onnea. Faktoja kertomalla ei synny ennakkoluulottomuutta, vaan rohkeudella ja luottamuksella. On olemassa monia keinoja päästä samaan päämäärään.

Keskustassa olen havainnut sellaisen tyypillisen piirteen, että helposti kumarretaan tiettyä persoonaa tai ihmistä. Toivon et-tei se piirre vahvistu yhtään, vaan sen sijaan vahvistuisi yhtei-söllisyys ja me-henki. Haluan että kahden vuoden päästä kes-kustanuorten porukka on monimuotoinen, mutta yhtenäinen. Haluan, että kahden vuoden jälkeenkin suhtaudun yhä ennak-koluulottomasti erilaisiin paikkoihin, ihmisiin ja tehtäviin.

”Poikkeuksena se kun pohdin sirkus-

taiteilijaksi ryhtymistä. Vanhempani sanoivat, ettei siinä ammatissa

taida riittää Suomessa työtä”

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Pyöreitä vuosiaTeksti: Liina Hauru ja Riina Pesu Kuvat: Suzana Bincl

LIFESTYLE: VUOSIJUHLATUNNELMIA HELSINKI 5.12.

| 25

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||LIFESTYLE: MATKAILU LIFESTYLE: VUOSIJUHLATUNNELMIA HELSINKI 5.12.||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

elsingin Vanha ylioppilastalo täyttyi nuorista ja iki-

nuorista keskustalaisista. Vanhalla kuultiin puheen-

sorinaa ja iloisia huudahduksia, kun nuorkeskusta-

laiset ystävät tapasivat toisensa viikkojen, kuukausien tai jopa

vuosien jälkeen. Keskustanuoria juhlivat myös lukuisten yhteis-

työtahojen edustajat.

Maaseudun Nuorten Liiton perustava kokous pidettiin Salon Pa-

lokunnan talolla kesäkuussa 1945.

− Minua ja liiton ensimmäistä puheenjohtajaa, kansanedustaja

Johannes Virolaista yhdistää saatu luottamus puheenjoh-

tajaksi juuri Salon kokouksessa. Päivä perustamiskokouksen

jälkeen Johannes Virolaisen johdolla pidettiin Salon urheilu-

kentällä liiton ensimmäinen liittojuhla, jossa puheen piti itse

Kekkonen, keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi

kertoi.

Sopraano ja Varsinais-Suomen keskustanuorten puheenjohtaja

Anna Sirkiä lauloi juhlassa Sibeliuksen lauluja säveltäjän juhla-

vuoden kunniaksi. Teatteriryhmä Peruna ja Sipulin esitys villitsi

yleisön laulamaan seisaaltaan Nälkämaan laulua, vaikka pyyntö

oli tarkoitettu vitsiksi.

H

Helsingin Keskustanuorten edustus vasemmalta oikealle: Henri Karjula, Emma Koskimaa, Joni Immonen, Hannu Tiusanen, Sonja Vojnović ja Antti Siika-aho

| 26

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||LIFESTYLE: VUOSIJUHLATUNNELMIA HELSINKI 5.12.

Kuvassa Hilkka Kempin kanssa keskustanuorten entisiä puheenjohtajia vasemmalta oikealle Esko Aho, Timo Toropainen, Teppo Säkkinen, Tuomo Puumala,

Risto Volanen, Anu Vehviläinen, Antti Kaikkonen, Mikko Alkio, Perttu Nousiainen, Antti Kurvinen ja Olli Riikonen.

Juhla oli suuri sukupolvien välinen kohtaaminen. Kokemuksia eri

vuosikymmeniltä vertailtiin juhlapuheissa ja pöytäkeskustelussa. Sa-

massa pöydässä saattoi istua nykyinen ja entinen pääministeri, liiton

puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia eri vuosikymmeniltä, liittosih-

teereitä, toiminnanjohtajia tai eri aikoina keskustanuorten lehden

tekoon osallistuneita.

Loistavista puhujista ei ollut puutetta tässäkään keskustalaisten ti-

laisuudessa. Puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä, mi-

nisteri Anu Vehviläinen, entinen pääministeri Esko Aho ja Ilmari

Pokela Kainuun keskustanuorista pääsivät ääneen juhlassa.

Entinen pääministeri Esko Aho kiteytti puheensa siihen, miten 1940-

ja 50 luvuilla syntynyt sukupolvi näki Suomen muutoksen hevosve-

toisesta maasta traktorivetoiseksi. 1980- ja 90 luvuilla syntyneet tule-

vat kokemaan digitalisaation todellisen läpimurron aikakauden.

Aho lopetti puheensa sanomalla, että nuorilla on täsmälleen sellainen

tulevaisuus kuin he itse ansaitsevat. Sipilä kannusti Santeri Alkiota

mukaillen nuoria itsenäiseen ajatteluun ja ottamaan itse selvää asiois-

ta. Tässä Alkio asetti riman korkealle, Sipilä sanoi.

Sipilä varoitti puheessaan keskustanuoria vuosikymmenten takais-

ten fraasien toistelusta, ”vaikka ne olisivat Alkion sitaatteja”. Jokai-

sen sukupolven on pääministerin mielestä tehtävä oma ajatustyönsä.

Vehviläinen kannusti keskustanuoria hylkäämään kaikenlaisen kup-

pikuntaisuuden ja altistumaan dialogiin myös eri tavalla ajattelevien

kanssa.

Sipilä halusi tukea keskustanuorten toimintaa etsimällä sponsoreita

vuosijuhlan alla hajonneen Kenubiilin korvaamiseen uudella menope-

lillä. Sipilä kertoi tulleensa itse mukaan keskustanuorten toimintaan

Kainuussa 70-luvun lopulla Esko Ahon ollessa liiton puheenjohtaja.

Kainuusta kuului juhlan viimeinen tervehdys. Ilmari Pokela kannusti

keskustanuoria pitämään kiinni omista periaatteistaan ja päätti pu-

heensa itse kirjoittamaansa runoon.

”Teillä on täsmälleen sellainen

tulevaisuus kuin te itse ansaitsette.”

Esko Aho

Ei kukaan kasva aikuiseksi opimme vain hienovaraisuutta julmuuteemme

siis tanssi sateessa silloinkin kun muut sinulle nauravat älä kuule kutsua vuosien

eivät ne sinua suojele hipiäs vain harmaantuu ei muutu teräkseksi se

Ilmari Pokela

| 27

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||LIFESTYLE: MATKAILU LIFESTYLE: VUOSIJUHLATUNNELMIA HELSINKI 5.12.||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Ilmari Pokela

“

7

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||ARKADIAN TERVEISET

Keskustanuorten viha ja rakkaus eduskuntaan

Palstalla nuoret kansanedustajat kertovat kuulumisia eduskunnasta.

0-vuotista taivalta juhlivalle nuorisojärjestölle suh-de oman puolueen eduskuntaryhmään on aina ollut täynnä jännitettä. Aatteelliset nuoret tulisielut ovat

samaan aikaan halveksuneet asioiden hoitoa ja valtapolitiik-kaa ja himoinneet itse pääsystä todellisiksi päätöksentekijöik-si. Ovatpa he sinne lopulta päätyneetkin; kuitenkin yleensä vasta tulen jo hiillostuttua. Nykyisessä eduskuntaryhmässä on kuusi entistä Keskustanuorten puheenjohtajaa ja useita entisiä aktiiveja. Me kolme nuorinta edustajaa olemme kaikki olleet nuorkeskustalaisen liikkeen tehtävissä.

Kaava on mennyt yleensä niin, että noustuaan eduskuntaan radikaaleista on tullut uusien nuorten mielestä vanhoillisia. Niin Johannes Virolainen, Paavo Väyrynen kuin Esko Ahokin kulkivat kaaren, jossa he nuorkeskustalaisina ajoivat uudistuksia ja kritisoivat vallitsevaa johtoa – päätyen lopulta itse puoluejohtajina nuorten kritisoitaviksi.

Nuoret ovat pyrkineet modernisoimaan puoluetta milloin Kekkosen tukimiehinä ja milloin liberaaleina. Toisaalta nuo-ret ovat omantunnon tavoin vaalineet aatteen perintöä ja tar-vittaessa nostaneet Alkion kaapin päältä pölyttymästä. Nuo-rilla on ollut myös tärkeä rooli puolueen ikkunana nuorisoon esimerkiksi vaalikampanjoissa. Lojaalisuus ja piikki lihassa ovat rinnakkain.

Omana puheenjohtajakautenani 2009-2013 arvostelimme eduskuntaryhmää ja johtoa köyhän asian ja sivistyksen unoh-tamisesta. Järjestimme mielenosoituksen puoluevaltuustossa ja kohelsimme festareilla koirapuvussa. Toisaalta vältimme vaalirahakohun kärjistämistä ja tuimme reippaina Väyrysen Paavoa pressaksi. Kahden nuoren keskustan varapuheen-johtajan saavuttaminen 2010 ja 2012 ja pj-kisan läheltä piti -tappio vaativat pahimman radikalismin riisumista.

Keskustanuorista pitää tulevaisuudessakin ponnistaa eduskuntaan, mutta myös tavalliseksi aktiiviseksi kan-salaiseksi. Viime vuosina havaitsemani kielteinen ilmiö nuorisoliikkeessä on ollut tietty sisäänpäin kääntymi-

nen. Sekä vihreä radikalismi että lojaali rakentaminen ovat ta-pahtuneet omassa (some)kuplassa.

Omaa kivaa on vältettävä. Tavataanko tarpeeksi kansanedus-tajia ja lobbareita? Istutaanko riittävästi iltaa muiden puoluei-den ihmisten kanssa? Pidetäänkö sitoutumattomien järjestö-jen väelle tarpeeksi aatteellisia palopuheita?

Ovet on pidettävä auki. Haastetaanpa vallitseva poliittinen järjestys tai pyritään sen osaksi, sen on tapahduttava räväkäs-ti. Kaikessa vaikuttamisessa on muistettava kuunnella niin omaa järkeä kuin tunteitaan.

Kansanedustaja Antti KurvinenKeskustanuorten puheenjohtaja 2009 - 2013

| 29

Jyväjemmarien puolue?

olitiikkaan tarkemmin perehtymättömien tai muiden puolueiden kannattajien suusta usein kuulee väitteen siitä, että keskusta on vain maanviljelijöiden etupuo-lue, jolle kaikki muut politiikan lohkot ovat poliittista

kauppatavaraa. Tästä johtuen kaikkien keskustalaisten toimi-joiden ja äänestäjienkin kuvitellaan olevan maanviljelijöitä. Itse ainakin olen tällaisiin ennakkoluuloihin törmännyt oman julkikeskustalaisuuteni aikana riittävän usein.

Gallupien perusteella väite keskustalai-sista maanviljelijöinä ei pidä paikkaansa. Viimeisimpien väestöryhmäkohtaisten gallupien mukaan keskustan äänestäjistä alle seitsemän prosenttia olisi maanvilje-lijöitä. Toki maanviljelijöiden keskuudessa keskustan kannatus on reilusti yli 60 pro-senttia.

Näkyvien keskustalaisten poliitikkojen ja muiden aktiivitoimijoiden taustassa maan-viljely kuitenkin näkyy selvästi. Kansanedustajista reilulla tusi-nalla on oman ilmoituksensa perusteella maatalouteen liittyvä arvo tai ammatti, ja ainoana eduskuntaryhmänä keskustalla on maa- ja metsätalouteen keskittyvä poliittinen sihteeri. Viljelijä-taustaisuus kuitenkin ulottuu laajemmallekin kuin pelkästään puolueen poliittiseen kärkeen.

Olin jokunen vuosi sitten mukana Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen vaihtoviikonlopussa ja siellä keskusteltiin ih-misten omakohtaisesta suhteesta maatalouteen. Hämmästyk-sekseni lopulta vähintään puolet myönsi todistaneensa lehmän poikimista ja lopuillakin jonkinlaista kosketusta maatalouteen oli. Väistämättä tuolloin mieleen nousikin ne kaikki aikaisem-

min kuullut väitteet keskustalaisista.

Kaikesta tästä huolimatta jokainen itseään kunnioittava nuorkeskustalainen muistaa aina korjata, ettei keskustan ole mikään viljelijöiden luokkapuolue.

Oikeastaan tässä kaikessa on jotain hyvin alkiolaista. Maakauppias, kirjailija, polii-tikko ja lehtimies Santeri Alkio oli taval-laan hyvin samankaltainen kuin aiemmin mainitun kuvauksen mukaiset nuorkes-kustalaiset. Maanviljelys oli osa Alkion nuoruuden omakohtaista elämää, mutta aikuisuudessa hän suuntautui muille elä-

mänaloille. Samalla kuitenkin Alkio jaksoi aina ihannoida vapaa-ta talonpoikaa ja hänen elävää suhdettaan maahan ja multaan. Nuorkeskustalaiseen tyyliin Alkio kuitenkin aina ja kaikkialla kielsi maalaisliiton olevan ahtaan agraarinen luokkapuolue.

”Itseään kunnioitta-

va keskustalainen

muistaa korjata,

ettei keskusta ole

viljelijöiden luokka-

puolue”

P

Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä

MURKINA |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 30

Tuliaisiarakkaille

Klementiinit, suklaa ja mantelit kuuluvat talven perinteisiin syömisiin. Tässä ohjeessa tutut raaka-aineet yhdistetään

helposti itse tehtäväksi makeiseksi.Maku on raikkaan makea.

Pienestä raaka-ainemäärästä valmistuu nopeasti paljon

suupaloja ja hyvä mieli suurellekin joukolle. Valmista näitä rakkaillesi tai heidän kanssaan. Kaunis vieminen myös

naapureille, opettajille ja työkavereille!

Innoittajana: www.lily.fi/blogit/suvi-sur-le-vif

SUKLAISET KLEMENTIINIVIIPALEETn.50 kpl• 5 klementiiniä • ½ levyä tummaa suklaata • 75 g mantelirouhetta

• (suolaa)

1. Rouhi ja paahda manteli pannulla. Varo polttamasta! 2. Sulata suklaa mikrossa pienellä teholla. (Minuutti kerrallaan ja välillä sekoittaen estääksesi suklaata palamasta.) 3. Kuori klementiinit ja irrota viipaleet toisistaan. 4. Sivele pehmyt suklaa lusikalla klementiiniviipaleen toiseen päähän molemmin puolin. 5. Ripottele paahdettua mantelirouhetta ja halutessasi aavistus suolaa suklaan päälle. 6. Kuivata viipaleet leivinpaperin päällä kylmässä. Nopeimmin tämä valmistuu pakastimessaPs. Voit tumman suklaan sijaan kokeilla raakakaakaojauhetta, joka sulatetaan suklaan tapaan miedolla lämmöllä. Se jähmettyy kylmässä hyvin viipaleiden pinnalle.

Teksti ja kuva: Tiila Maaninka

Olen viihtynyt Brysselissä hyvin ja koke-nut elämän melko samanlaiseksi kuin Suomessa. Toki Bryssel on kotikaupunki-ini Jyväskylään verrattuna suurempi ja monikulttuurisempi, mutta myös monia samankaltaisuuksia on löydettävissä.   Pariisin terrori-iskujen jälkeen Brysselin terroriuhkataso nostettiin korkeimmalle tasolle lauantaina 21.11. Palasin itse Brysseliin sunnuntaiksi ja totesin juna-asemalla saman, minkä olin jo twitter-istä lukenut: poliisien ja sotilaiden määrä kaupungissa oli moninkertaistunut.

Sunnuntaina tilanne jatkui kireänä, sillä poliisi teki jatkuvia etsintöjä ympäri kaupunkia. Illallistimme kaveriporu-kalla kotonani ja seurasimme uutisointia avainsanalla #BrusselsLocdown. Myös it-seäni vaivasi huoli ja epävarmuus, mutta toisaalta kaikkialta paistoi läpi tunne siitä, että me eurooppalaiset emme ole valmiita luopumaan elämäntavoistamme - arvoistamme.   Maanantaina suurin osa Euroopan parla-mentin henkilökunnasta siirtyi täysistun-

toviikolle Strasbourgiin. Osa jäi tekemään etätöitä kotoa käsin, sillä metrot, koulut ja päiväkodit pysyivät suljettuina. Nyt, reilu kaksi viikkoa tapahtumien jälkeen terroriuhkataso on pudotettu toiseksi korkeimmalle tasolle ja elämä Brysselissä on normalisoitunut.   Toisaalta tälläkin hetkellä vastapäätä kotiani sotilaat vartioivat jo tutulla pai-kallaan hotellin edessä. En voi olla miet-timättä, onko tämä uusi normaali.

Teksti ja kuvat:

Joonas Könttä

IRTI JUURISTA:

Uusinormaali?

okumenttiteatteri on teatteri-taiteen muoto, jossa näytelmän lähdeaineistona ovat ihmisten

todelliset teot ja sanomiset. Dokument-titeatteri pyrkii osaltaan nostamaan esiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia ongel-mia ja ristiriitoja. Tästä kaikesta on kyse Susanna Kuparisen politiikkakollektii-vin näytelmässä Eduskunta III.

Lyhykäisyydessään kolme ja puolitun-tisen näytelmän juoni on siinä, kuinka harmaat ja sydämettömät virkamiehet todellisuudessa johtavat Suomen ja koko euroalueen leikkauspolitiikkaa tukenaan juhasipilät, anttirinteet ja muut poliiti-kot. Poliitikkojen ainoa tehtävä on popu-lismillaan hankkia näennäinen kannatus äänestäjille itselleen haitalliselle politii-kalle. Kurjistamispolitiikan ainoat vaihto-ehdot näytelmässä ovat Kreikan entinen valtionvarainministeri Yanis Varoufakis (Syriza) ja ikuinen vähemmistökommu-nisti Yrjö Hakanen (SKP).

Yhteiskunnalliselle teatterille on kyllä aina tarvetta ja kysyntää. Virkamiesten suuri valta on valitettava tosiasia, eikä ai-nakaan Suomessa nykyiselle talouspolitii-kalle tunnu olevan todellista vaihtoehtoa. Valitettavasti Eduskunta III ei kuitenkaan onnistu tuomaan tähän asiaan itsekään muutosta, vaan keskittyy vahvistamaan vallitsevia yhteiskunnallisia kuplia. Näy-telmä ei onnistunut haastamaan esimer-kiksi vakaumuksellisen keskustalaisen ajatuksia.

Osittain näytelmän ongelmat johtuvat sen rakenteesta. Reiluun kolmeen tun-tiin on ahdettu liian paljon asioita. Kun tapahtumat vaihtelevat hallintarekisterin valmistelusta Varoufakisin haastattelui-hin, Minna-Maaria Sipilän lehtihaas-tatteluihin ja Helsingin lastensuojelun aliresurssointeihin, niin näytelmän pu-nainen lanka väistämättä hukkuu ainakin katsojalta. Näytelmä olisikin tarvinnut ”leikkauspolitiikkaa”, jotta se olisi voinut

keskittyä oman ydinsanomansa esiintuo-miseen.

Eduskunta 3Ohjaus: Susanna Kuparinen

uhana Torkin kirja etenee hiljal-leen ja rakentuu pienistä ja tärkeis-tä osasista, aivan kuten puhekin. Torkin kirja Puhevalta käyttöön

(2015) on kirja etenkin työkseen puhu-ville, mutta myös muille puheiden pitä-jille. Kirja etenee insinöörin ja puheval-mentajan välisenä dialogina. Torkki luo oivat lähtökohdat puheiden pohtimiseen ja käytännön toteuttami-seen. Vuorovaikutteinen kerrontatapa imaisee lukijan mukaansa, mutta myös toteuttaa puheen vuorovaikutteisuutta ja keskustelun merkitystä. Kuten Torkki ilmaisee: elävä totuus syntyy aina kes-kustelun tuotteena.

Rauhassa etenevä teksti antaa lukijalle aikaa sisäistää tekstin sanoma kunnolla. Kirja ei olekaan ihan perinteinen oppikirja puheiden pitämiseen. Insinöörin ja puhe-valmentajan välisen keskustelun kautta Torkki vie lukijan syvälle puheiden ymmär-tämisen historiaan, mutta tuo opit tähän päivään kustomoiduilla kysymyksillä. Näi-den kysymysten kautta lukija ymmärtää puheiden pitämisen tärkeimmät puolet. Kirjaa on helppo suositella. Kevyt dialogi sopii iltalukemiseksi, mutta pohtimaan pistävä kerronta, selkeät yhdeksän kysy-mystä ja käytännön ohjeistukset antavat myös pohjan, jonka päälle puhe on hyvä rakentaa.

D

J

Dokumenttiteatteria päätöksenteosta

Puheen helppous viehättää

KULTTYYRIA ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||Te

ksti

: Jaa

kko

Mäk

i-Pet

äjä

Teks

ti:

Laur

a H

ämäl

äine

n

| 32

Puhevalta käyttöönKirjailija: Juhana Torkki

SARJAKUVA||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Suunniteltuja totuuksiaJuhani Ojalehto

| 34

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Teksti: Liina Hauru Kuva: Anna Kärkkäinen

uorten yhteiskunnallisesti aktiivisten naisten Kerttu-ver-kosto on valinnut puheenjohtajakseen Eeva Kärkkäisen. Kärkkäisen mukaan verkoston syyskokouksen henki oli

innostunut.

Kerttu-verkosto on avoin alkiolaisiin arvoihin nojaava nuorten nais-ten yhteisö. Verkoston tarkoitus ei ole olla kenenkään ensisijainen vaikuttamisen paikka, vaan kannustaa jäsenistöään toimimaan eri järjestöissä ja tarttumaan työelämän haasteisiin.

– Verkoston kautta tutustuu muihin samanhenkisiin ihmisiin ja saa vaikeiden paikkojen tullen taustatukea ja uusia näkövinkkeleitä, uusi puheenjohtaja kuvaa toimintaideaa.

Kertut toteuttavat ajatusta verkostomaisesta toimintatavasta. Kert-tu-verkosto nimisessä ryhmässä Facebookissa jaetaan muun muassa kertuille sopivia työpaikkailmoituksia. Järjestön toimintaa lähtee jäsenistön tarpeesta käsin. Seminaarien lisäksi järjestetään mento-rointia ja vapaamuotoisia retkiä.

– Valtakunnallisten tapahtumien lisäksi kuka tahansa kerttu-henki-nen ihminen voi järjestää omalla paikkakunnallaan vaikkapa saunail-lan tai kerttu-kävelyn, Kärkkäinen kannustaa.

Verkoston syyskokouksen yhteydessä pidetyn seminaarin aiheena oli johtajuus. SAP:n Euroopan, Lähi-Idän ja Afrikan alueiden palvelutoi-mialojen toimialajohtaja Marika Auramo ja Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell pohtivat alustuksis-saan mitä johtajuus antaa ja ottaa. MUISTILISTA JOHTAJAKSI AIKOVALLE: 1) Ole esillä, mutta tuo sanomisillasi lisäarvoa ja uusia ehdotuksia. Kerro rohkeasti mielipiteesi, vaikka asiasi olisi vaikea tai uusi. 2) Ole itse eturintamassa ja tee töitä alaisillesi. 3) Luottamus alaisten kanssa syntyy, kun sanat ja teot kohtaavat. 4) Ole kiinnostunut jokaisesta ihmisestä yksilönä. 5) Ole oikeudenmukainen. Yritä nähdä jokaisen ihmisen vahvuudet ja opettele kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa. 6) Tunnista asiat, joilla on merkitystä. Aina ei kannata jumittua yksityiskohtiin. 7) Delegoi. Silloinkin kun tuntuu, että osaisit itse paremmin. 8) Anna tunnustusta ja kunnia sille jolle se kuuluu, vaikka olisitkin itse johtaja. 9) Vaadi esimieskoulutusta, vaikka sinulla olisikin luontaisia kykyjä. 10) Pidä pilke silmäkulmassa, ilman sitä hommat tyssää! Vinkit on koottu alustusten ja keskustelun pohjalta.

N

Kerttu-verkosto on olohuonevaikuttamisesta kiinnostuneille naisille

| 35

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ETELÄ-KARJALA Linda Brandt044 358 4941linda.j.brandt@gmail.com

ETELÄ-POHJANMAA Elina Pusaa040 913 7340elina.pusaa@gmail.com

ETELÄ-SAVO Laura Hämäläinen040 840 1920laura.s.hamalainen@gmail.com

HELSINKIEmma Koskimaa040 765 2620emma.koskimaa@pp.inet.fi

HÄMESantra Rauhaniemi

ITÄ-SAVOTuukka Suomalainen050 364 7287 suomalainen89@suomi24.fi

KAINUUSusannaEskola040 823 8263susanna.h.eskola@gmail.com

KESKI-POHJANMAAHannes Torppa040 358 3759hannestorppa@gmail.com

KESKI-SUOMISamuli Mattila050 307 2772 samuli.mattila@nuva.fi

KYMEN-LAAKSOSusanna Helminen040 725 2208suski.helmi@gmail.com

LAPPIReettaPaukkunen

PIRKANMAASuvi Mäkeläinen045 113 4194 suvi.makelainen@outlook.com

POHJOIS-KARJALASusanna Meriläinen040 721 2539susanna.merilain-en@outlook.com

POHJOIS-POHJANMAAHanna Markkanen050 571 5502markkasenhanna@gmail.com

POHJOIS-SAVOToni Viljamaa044 215 6246toni_viljamaa@hotmail.com

SATAKUNTARiikka Liedes050 348 1372liedes.riikka@gmail.com

UUSIMAAOskari Willman040 587 1587 oskari.willman@kolumbus.fi

VARSINAIS-SUOMIAnna Sirkiä050 917 7640sunnemunne@hotmail.com

Piirien puheenjohtajat 2016

Piirien toiminnanjohtajat 2016

JUUREVAT KAUTTA MAAN

ETELÄ-KARJALA Siru Lavikka050 3521 856etela-karjala@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjanvaara045 878 6300etela-pohjanmaa@keskusta-nuoret.fi

ETELÄ-SAVO Janne Tarima050 448 5085etela-savo@keskusta-nuoret.fi

HÄMEJuha Iso-Ahohame@keskustanuoret.fi

HELSINKIHannu Tiusanen040 830 1023helsinki@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVOJanne Tarima050 448 5085ita-savo@keskustanuoret.fi

KAINUUkainuu@keskustanuoret.fi

KESKI-POHJANMAAMari Pohjavaara(06) 831 2373keski-pohjanmaa@keskusta-nuoret.fi

KESKI-SUOMIElina Suoranta040 721 0636keski-suomi@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSOSonja Kouvo040 833 2240kymenlaakso@keskustanuoret.fi

LAPPIKai Puro040 837 9867lappi@keskustanuoret.fi

PIRKANMAATurkka Rantanenpirkanmaa@keskustanuoret.fi

POHJOIS-KARJALANiina Koskenmäki044 312 2982 pohjois-karjala@keskustanuo-ret.fi

POHJOIS-POHJANMAAIina Keinänen044 754 6676pohjois-pohjanmaa@keskusta-nuoret.fi

POHJOIS-SAVONiina Koskenmäkipohjois-savo@keskustanuoret.fi

SATAKUNTASonja Lautamatti 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi

UUSIMAAJoonas Salmiuusimaa@keskustanuoret.fi

VARSINAIS-SUOMIvarsinais-suomi@keskustanuo-ret.fi

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri-lehdestä

Haluan tietoa Keskustanuorista

Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin

Keskusta- nuoret maksaa

postimaksun

Nimi:

Lähiosoite

Postinumero ja postitoimipaikka

Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Keskustanuoret

Tunnus 5005576

00003 Vastauslähetys

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

K Y L L Ä K I I T O S !