NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 2/13

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUURI NYT:Euroopan liepeillä kiehuu | s.6

KEPUN MYYTIT:Kansallispuvut | s.28

LIFESTYLE:Poliittinen musiikki | s.24

Työstä käy.

Yritteliäisyys johdattaa työn juurille | s.10 alkaen

PÄÄKIRJOITUS

KURVAILUA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

iikehdintä rajottuu yhdel’ neliölle, vähemmän on tilaa kuin turkis-eliölle, Hurraa huhhah hei

akkuhappoo pullo osta, silkast’ eläkeiän-noston pelostaNäin runoilin eräässä entisessä työpaikas-sani, liukuhihnan ääressä. Puoliksi huu-morilla. Yksi työkaveri kuului Suomen kommunistiseen puolueeseen. Se kävi järkeen jo kolmen viikon töiden jälkeen. On turhauttavaa seistä kahdeksan tuntia tehden vain pientä liikettä. En neuvoista huolimatta kyennyt jättämään aivoja pukkarin puolelle. Vaatimukset työolojen parantamiseksi ja kritiikki eläkeiän nostoa kohtaan on helppo siitä näkökulmasta ymmärtää. Akkuhappoa en silti suosittele. Suorit-tavan portaan jälki oli hyvää ja arvokasta, niinkuin kaikki rehti työ yhteiskunnan rakennukseksi. Strategisen portaan työn laadusta en ole yhtä varma. Mieleen nousi sitaatti Linnan Pohjantähdestä:– Eihän ihmistä voi elukan asemassa iän

kaiken pitää! Kuule kuinka taukokello kajareista kilkkaa, jengi sekoo, kahvit kaatuu, takas kiireen vilkkaa, Hurraa huh-hah hei tehdään ihmisestä eläin, sillä niin ne teki koirat myöskin Pavlovin.

Lyriikka on tieteellistä tekstiä tehok-kaampi ilmaisukeino. Alku- ja loppusoin-nut vetoavat kuin vitsien tai arvoitusten punch-linet.Työn ohella myös poliittisesti kantaa-ottava musiikki on tässä lehdessä esillä. Etsimme keskustalaisia työväenlauluja ja mietimme, miten laulu piristää kuulijoita ja kohottaa laulajien yhteishenkeä.Yhteishenki liittyy myös työn mielek-kyyteen. Työn mielekkyys lähtee siitä, että havaitsee sen merkitykselliseksi.

Kun näkee oman panoksen suuressa kuvassa, sen vaikutuksen omaan itseen, yhteisen työpaikan menestymiseen ja yhteiskunnan rakentumiseen, jo työ itsessään palkitsee.

Tunnette ehkä tarinan kivenhakkaajasta. Kivien hakkaamisella on äkkiseltään puuduttava kaiku. Tarinan kivenhakkaaja kuitenkin piti siitä. Hän tiesi hakkaavansa kiviä, jotta voitaisiin rakentaa katedraali, johon ihmiset voisivat kokoontua, jotta heidän sielunsa pelastuisi. Ja kivenhak-kaaja hurmioitui työstään.

ekatyömies” ja ”apumies”. Nämä ammatit ovat kuolleet sukupuuttoon. Nyt tilalle on

tullut nuorisotakuu, jolla yritetään löytää paikkoja yksilöille, jotka ovat pudonneet maailman rattaiden väliin. Teknologian kehitys ja yhteiskuntien monimutkaistu-minen on hävittänyt ns. yksinkertaisen työn, siis ne ehdat lapiohommat. Jotkut tutkijat ennustavat, että maailma muut-tuu sellaiseksi, ettei suurilla joukoilla ihmisiä ole mitään käyttöä huippu-automatisoiduilla ja erikoistuneilla työmarkkinoilla. Ihmiskunnassa palat-taisiin antiikin Roomaan, jolloin kaduilla maleksi tuhansia ”työttömiä” odottaen keisarin jakamaa leipää ja sirkushuvia.Epävakaa köyhien ja passiivisten työt-

tömien tulevaisuus on kuitenkin edessä vain sinipunaisessa aatemaailmassa. Yksinkertaisen työn katoaminen nostaa työelämässä arvoon itsensä kehit-tämisen, parhaansa tekemisen ja yrit-teliään mielen. Santeri Alkiota mukaillen työmarkkinoilla jokainen joutuu aidosti kyntämään oman sarkansa. Sinipunainen maailmankuva, jossa ihminen nähdään pelkkänä tuotantovälineenä, syrjäyttää väistämättä kilpailun jälkeen osan meistä vaihtoaitioon. Menestystä ihannoivan juppeilun sijaan tarvitaan ihmisyyden ja sivistyksen ymmärtämistä. Jokaisesta meistä on johonkin. Suomen nostamis-een lamasta tarvitaan erilaisia, nuoria, vanhoja ja vammaisia. Kaikilla meillä on annettavaa! Kaikissa töissä tarvitaan

nykyään yrittäjämäistä toimintatapaa. Koulujen ja julkisen vallan on autettava nuoria tässä. Tarvitaan tehokkaampaa opinto- ja ammatinvalinnan ohjausta. Alle 18-vuotiaat on laitettava kesätöihin. Finnvera ja muut elinkeinopoliittiset tahot on valjastettava tukemaan nuorten yrittäjyyttä. Yrittäjyys muuttaa maail-maa; tapahtuipa se sitten bisneksessä, kotona tai palkkatyössä. Menestystä kaikille pääsykokeisiin ja työn-hakuun!

L

S

Työn mielekkyyden arvoitus

Yksinkertaisen työn juurilla

Juhani Ojalehto | PääToIMITTaJajuhani.ojalehto@keskustanuoret.fi

Antti KurvinenKESKUSTaNUoRTEN PUHEENJoHTaJa

Lyriikka on tieteellistä tekstiä tehokkaampi ilmaisukeino. Alku- ja loppusoinnut vetoavat

kuin vitsien tai arvoitusten punchlinet.

| 2

2 / 13 SISäLTää SEURaaVaa:

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREN SIEMEN oLI aaTTEEN PaLoSSa / Kevään uudistusprosessi toi lehdelle uuden nimen ja ilmeen

JUURI NYT / Kuvareportaasissa katsaus Syyrian tilanteeseen

KVaRTaaLIN KoVIMMaT / Politiikan viimeisimmät villitykset

TEEMaSTa ToIMEEN / Pohjois-Karjalan Keskustanuoret yrittäjyyskampanjassa

MUSIIKISSa PoRVaRILLISUUS oN PIILoSSa /Kurkistus yhteiskunnalliseen musiikkiin Suomessa

KaNSaLLISPUVUT / Kepun myytit- palstalla tutustututaan kepun keveisiin ja hieman arempiinkin aiheisiin

aMERIKaN YHdYSVaLLaT, aUToMaTKaILUN LUVaTTU Maa / Kepulainen irti juuristaan Jenkeissä

ooPPERa SUURMIEHESTä / Kekkonen ja 20 000 tuntia talkootyötä

s.5 s.25s.6 s.28s.8 s.31

s.33s.18

| 3

Työstä käy.

Harmaa talous maksaa valtiolle 10-14 miljardia vuodessa, ilmenee sisäministeriön laskelmista. Yksi Kataisen hallituksen kärki-hankkeita onkin ollut harmaan talouden torjunta. Hankkeen kanssa ovat kuitenkin olleet ristiriidassa valtionyhtiö Itellan toimet

veroparatiiseissa sekä pimeän työn teettämisestä kärähtäneen ministeri Heidi Hautalan saama selkään taputtelu.

s.16 s.14 s.10

ALKUPÄÄ LOPPUPÄÄ

HARmAA TALOUS:Piikkinä valtion lihassa | s.12

| 4

Juuren avustajat

LEHDEN TEKIJÄT |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KUVITTAJA:

Silja-Maria WihersaariOulusta Helsinkiin kotoutunut Silja-Maria, 24, kuvitti lehtemme kannen sekä yrittäjyys-teemaa. Silja-Maria opiskelee tekstiilitaidetta tähtäimenään työt kuosisuunnittelun alalta. Tähän saakka Silja-Maria on tehnyt paljon esimerkiksi julisteita ja kortteja tutuille. – Tyylini on useimmiten leikkisä ja monesti teoksiin eksyy satujen mystiikkaa, sillä sadut inspiroivat minua kovasti. Tykkään kokeilla erilaisia tekniikoita, mutta mieluisin on tussilla piirtäminen. Tämän lehden kuvitukset olivat mieluisa haaste minulle, sillä en ole ennen tehnyt tämän tyyppistä kuvitusta, joten kokemusta karttui, Silja-Maria kertoo.

Tutustu Silja-Marian töihin hänen blogissaan: siljamarian.blogspot.fi tai ota yhteyttä siljamaria.wihersaari@gmail.com

TOImITTAJA:

Maija TahkolaTahkolan Maija, 24, kyseli tähän numeroon nuorilta yrittäjiltä, miksi ovat hom-maan ryhtyneet ja voiko sillä rikastua (s.14) Maija on toi-minut lehdessä avustajana jo

useammassa numerossa, jotta kosketus kynäilyharrastukseen pysyisi yllä. – Lehteen kirjoittaminen on ollut kevyttä hommaa, jossa on saanut oppia asioista ja ihmisistä paljon. Olen toiminut yhden kesän kesätoimittajana, ja näin rakas harrastus pysyy yllä, Maija kertoo. Maija toimii aktiivisesti Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorissa.

TOImITTAJA:

Vesa YlipelkonenOulussa asusteleva, sydämel-tään Seinäjokinen Vesa Ylipelkonen, 27, kokosi lehteen jutun poliittisesta musiikista (s.26). Uutisoin-tia ja kuvaamista pääasiassa

tekevä toimittaja ottaa mielellään välillä myös kynän käteensä, varsinkin kun aihe oli harrastelevalle muusikolle mieleinen. – Lehteen kirjoittaminen tuntui hyvältä matalan kynnyksen keinol-ta kartuttaa kirjoitustaitoja. Oli mukava huomata, että lehteen voi kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta eikä lehti koostu vain viiltävistä poliittisista analyyseista, Vesa kertoo.

TOImITUSPäätoimittaja

Juhani Ojalehto

Ulkoasu

Harri Tarvainen

Minna Rantala

AVUSTAJATTuomas Meriniemi

Markus Ylimaa

Maija Tahkola

Vesa Ylipelkonen

Silja-Maria Wihersaari

Niklas Hyytinen

Jonne Maaninka

Jussi Äijälä

Henna Laho

Jukka Koivula

Tiina Nyyssönen

Risto Lahti

Heli Hämäläinen

Kati Ollula

Silvia Hentilä

PAINOPAIKKAPunamusta Oy

Lehti on painettu ympäristö-

ystävälliselle Suomalaiselle

Kuusankosken paperitehtaan

UPM Fine paperille.

JULKAISIJASuomen Keskustanuoret

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI

info@keskustanuoret.fi

JUURI - Nuorkeskustalainen

aikakausilehti

ISSN 0453-7769

Keskustanuoret on Suomen suurin

poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on

kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien

liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy

syksyllä 2013

| 5

isto Lahti, 22, pyyhältää haastatteluun suoraan pääsyko-keesta Helsingin yliopistolta.

Kevät on mennyt pääsykokeisiin pänttää-misessä, tähtäimenä Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellinen tiedekun-ta. Oiva paikka nuorkeskustalaiselle. Risto tuli juttelemaan vähän itsestään sekä lehden uudesta nimestä.

Puolueen uudistaminen nuorten vastuulla

Risto on kotoisin Ilmajoelta, Etelä-Pohojammaan ytimestä. Siellä hän on armeijan ja opiskelupaikan välimaastossa ”puuhastellut ranchilla possujen kanssa”. Risto on ollut Keskustanuorten toimin-nassa mukana 18-vuotiaasta, vuoden 2008 kuntavaaleista lähtien. Risto kertoo saaneensa tuolloin nuorilta paljon tukea omaan vaalityöhön ja samalla keskusta-nuorten tyypit tulivat nopeasti tutuiksi. Pian Ristosta muotoutuikin keskusta-nuorten aktiivinen toimija ja tänä vuonna Risto toimii Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten puheenjohtajana. Keskustanuorissa suurena tavoitteena

hänellä on puolueen uudistaminen. – Nuorisojärjestö on se, miltä puolue näyttää parinkymmenen vuoden kuluttua. Paikalli-sella ja valtakunnallisella tasolla mennään liian paljon samoja raiteita ja tehdään samoja juttuja, vaikka joka puolella olisi mieletön potentiaali uudistua. Tämä vaatii nuorilta vahvaa uutta otetta, Risto laukoo.

Juuren juuret

Risto on myös tämän lehden kannalta tärkeä henkilö, sillä hän keksi uudistu-neelle lehdelle nimen. Kevään aikana järjestettiin nimikilpailu, jonka sadosta uusi nimi poimittiin; Juuri. Nimi syntyi neljän eteläpohjalaisen tajunnanvir-rasta paluumatkalla keskustanuorten Lumimyrsky-tapahtumasta. – Valtakun-nallisten tapahtumien jälkeen tuntuu käyvän ihan ylikierroksilla ja aatteen paloa löytyy kotimatkalla liikaakin, Risto kertoo ja arvelee olevansa melko sietämätöntä matkaseuraa. – Vuorenmäen Teron, Panu-lan Sannan ja Porthenin Eemelin kanssa ajeltiin reipasta vauhtia Syötteeltä lakeuk-sille, kun mulle iski pakottava tarve ruveta keksimään lehdelle nimeä. Kun neljän

hengen autokunta heitteli nimiehdotuk-sia, tuli listalle monta hyvinkin erilaista nimiehdotusta, joista Juuri oli yksi.

Juuri on monimerkityksinen

Risto itse näkee nimeen sisältyvän pää-asiassa nuorkeskustalaisen vihreyden.– Nuorkeskustalaiseen vihreyteen liittyy monia asioita: realistinen luontosuhde ja luonnon kanssa käsi kädessä meneminen. Kohtuullista luonnollisuutta ja kasvattavia juuria. Siihen liittyy toki myös aspekteja puolueen linjasta, kuten hajauttaminen. Näyttäessäni Ristolle lehden logofonttia ja tulevaa ulkoasua, hän kohauttaa ensin kulmia, mutta ääneen sanoo olevansa oikein tyytyväinen keksintönsä visual-isointiin.– Juuri-teksti on jykevä ja sopii oivasti nuorkeskustalaiseen identiteettiin ja muuhun ilmeeseen. Keksintöönsä tyyty-väinen Risto rientää seuraavaksi terdelle puimaan pääsykoetta kavereiden kanssa. Toivottavasti kokeeseenkin löytyi Juuren vertaisia väläyksiä.

Pitelet kädessäsi ihka ensimmäistä Juuri -lehteä. Keskustanuorten jäsenlehti uudistui sisältöä, visuaalisuutta, paperia ja nimeä myöten. Juuri on nuorkeskusta-lainen aikakauslehti, joka nostaa esiin ja taustoittaa ajankohtaisia poliittisia kysy- myksiä sekä viihdyttää kevyemmillä “life-style”-jutuilla ja satiirisella huumorillaan.

Juuri on maanläheinen, uutta luova ja hetkessä kiinni – juuri niin kuin kes-

kustanuoret itsekin. Lehti tarjoaa nuorkeskustalaista näkökulmaa politiikkaan ja elämään muutenkin. Se painetaan suomalaiselle UPM Fine -paperille, joka tuntuu hyvältä kädessä ja kertoo kotimaisen työn arvostami-sesta. Edeltäjänsä tapaan Juuri ilmestyy keskustanuorten jäsenille neljä kertaa vuodessa kotiin kannettuna, mutta nyt lehden voi tilata myös itselle tai lahjaksi, vaikka ei jäsen olisikaan.

R

Juuren siemen oli aatteen palossa

Juuri – Nuorkeskustalainen aikakauslehti

Mitä mieltä olet

ensimmäisestä Juuresta?

Kepit ja porkkanat voit

lähettää osoitteeseen

paatoimittaja@keskustanuoret.fi

tai osallistu keskusteluun

Keskustanuorten

Facebook-sivulla.

JUUREVA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Ris

to L

ahti,

22,

kai

paile

e nu

orilt

a va

hvaa

uutt

a ot

etta

puo

luet

oim

inta

an.

Teksti: Minna Rantala

Teksti: Mari Mäki

| 6

urkissa poliisi ja hallitusvastaiset mellakoitsijat ovat ottaneet rajusti yhteen. Syyrian sisällissodassa on siirrytty

jo kemiallisiin aseisiin. Tämä kuva on toukokuulta Länsiran-nalta, jossa Israel rakentaa Al-Walajan kylän lähelle muuria, joka katkaisisi tien viljelymaille. Sotilaat hajottavat kyläläisten mielen-osoituksen kyynelkaasulla ja äänipommeilla. Mirva Helenius on toimittaja ja valokuvaaja, joka toimii parhaillaan vapaaehtoisena ihmisoikeustarkkailijana miehitetyllä Länsirannalla.

Euroopan liepeillä kiehuu. T

Kuva: Mirva Helenius

| 7

| 8

KVARTAALIN KOVImmAT ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Hallituksella riittää huolia.Talouden ohella harmautta tunkee jo hiuksiinkin, sillä erään agraari-puolueen kannatus lihoo messevästi. Juuren vakioseuraajiin lukeutuvan pääministerin tueksi olemme alle koonneet kriisitietoisen katkelman fil.toht. Gimasen ansiokkaasta ja poikkeuksellisen selkeäsanaisesta Keltaisesta Kirjasta: ”Keskeiset ideologiset periaatteet osoittavat, että tarveharkintadialogi järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakoko-naisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös ilmiöiden liiallista nonfiguratii-visuutta.”

Negailijan kulta-aikaaPessimismi ei ole tarttuvaa, ja niinpä uskaltauduimme tutustumaan heinäkuussa pidettävien Pessimisti-päivien tarjontaan.

Puolangan pessimisteillä on käynnis-sä kilpailu, jossa etsitään surkeinta uutista. Juuren toimitus on havainnut, että pelkästään kuluneella kvartaalilla kelpo uutiskandidaatteja olisi vaikka millä mitalla. Oppositiotyön epäilyt-tävän uskottavista vaihtoehdosta aina toiveet kohtuuttoman korkealle nostaviin gallupmittauksiin. Mutta koska sitä kilpailua tuskin voittaa, niin mitäpä se hyvejää.

Lohien puolesta ei kannata politikoida, sillä ne

eivät äänestä!

- maa- ja metsätalousministeriJari Koskinen

Törkeä yleistys!

- kansanedustajaMarkus Lohi

| 9

Viime vuosina lähiruoka ja eettinen vaatetuotanto ovat olleet kovassa huu-dossa. Kasvanut ympäristötietoisuus on saanut ihmiset pohtimaan mistä heidän ruokansa ja vaatetuksensa tulevat. Tarjonta ei vielä kohtaa kysyntää. Nyt ekotuotteilla rahastetaan huonosta omatunnosta kärsiviä kuluttajia. Näin vihreydestä on tullut 2010-luvun ane-kauppaa.Helsingin Keskustanuoret ehdottavat, että Helsinkiin perustetaan kestävän kehityksen kauppahalli, jonka tarkoituk-sena on tukea ensisijaisesti suomalaista käsityötä, lähiruokatuotantoa ja ekolo-gista yrittäjyyttä.

Keskustanuoret uskovat yksilön mah-dollisuuteen ja vastuuseen vaikuttaa ympäristön ääri-ilmiöihin. Julkisen val-lan tehtävänä on tehdä siitä mahdollisim-

man helppoa. Kauppahalliin astuessaan jokainen voisi olla varma, että myytävät tuotteet on valmistettu kestävän kehi-tyksen kriteerien mukaisesti.Halliin vuokrattavien toimitilojen tulisi olla edulliset, jotta myös pienen osto-voiman omaavat suomalaiset voivat syödä ja pukeutua hiilineutraalimmin. Hanke olisi ennen kaikkea pienyrit-täjien riemuvoitto. Se nakertaisi pitkällä aikavälillä myös suurten kauppaketjujen ylivaltaa, joka ohjaa tällä hetkellä eko-tuotteiden hintasäätelyä.Helsingin Keskustanuoret uskovat, että ekohallin perustaminen palauttaisi hel-sinkiläisten kolhiintuneen luottamuk-sen elinkeinoelämään ja maatalouteen. Tämä tarjoaisi samalla loistavat puitteet syventää yhteistyötä ruokatuottajien ja kuluttajien välillä.Pienyrittäjyydellä voimme edistää

ruokatuotannon ja -kulttuurin terveh-dyttämistä. Nykyisestä sairaalloisesta kulutuskulttuurista voimme parantua vain pieni toimenpide kerrallaan, ja kestävän kehityksen kauppahalli olisi näkyvä askel eteenpäin.

Ekohalli pienyrittäjille - leipää kotiseudulta!

mAAKUNNASTA KAJAHTAA||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret ja Joensuun opiskelevat keskustalaiset tart-tuivat Keskustanuorten liiton valtakun-nalliseen Yrittäjyys muuttaa maailmaa -kampanjaan järjestämällä oman Yrittäjyys-teemakuukauden. Nuoret pää-sivät yrittäjyyteen tutustumisen lisäksi myös itse sorvin ääreen.Teemakuukauden avasivat Pohjois-Karjalan omat Tuupovaaran Öllölän maatilayrittäjät Jukka ja Jokke. Yrittäjä ja HR-asiantuntija Päivi Könönen OPTEAMista neuvoi nuoria tulevia työn-hakutilanteita ja paljasti ekstrapisteiden hankkimisen salat.

Vuonna 2011 ystävänsä kanssa Collapick Company Oy:n perustanut yrittäjä Niko Lappalainen avasi nuorille yrittäjän arkea. Kokeneempaa yrittäjätietoutta nuorille jakoi puualan yrittäjä, metsä- ja maatalousinsinööri Hanna Huttunen Puukeidas Oy:stä. Esittelyn lisäksi Hanna antoi nuorille konkreettista tietoa yritys-toiminnan perusteista, muistuttaen nuo-ria tiedostamaan puualan merkityksen.Suuren luokan yrittäjyydestä nuoret siirtyivät pienyrittäjyyden maailmaan vierailemalla Joensuun ydinkeskustan Taitokortteliin. Yli sata vuotta sitten rakennettu puutalokortteli tarjoaa tänä

päivänä erilaisia kulttuurielämyksiä. Pihapiiriin sisältyy useita yrityksiä ja näyttelyitä sekä käsintehtyä aarteita. Kuukauden huipensi vierailu Pohjois-Kar-jalan kauppakamarilla, jossa tutustuttiin yritysmaailmaan edunvalvojan näkökul-masta. Vierailulla pureuduttiin Pohjois-Karjalan vahvuuksiin, tulevaisuuden näkymiin ja yrittäjyyden merkitykseen.Työn touhuun päästiin tutustumaan toimiston remontissa. Tarjolla oli tiukkaa raatamista mopaten ja maalaten.Tieto, neuvot ja salat on nyt takataskus-sa, olkaa siis valmiina: täältä tulevat Pohjois-Karjalan nuoret!

Teemasta toimeen!

Teksti ja kuva: Pohjois-Karjalan keskustanuoret

Teksti: Keskustanuorten H

elsingin piiri

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret järjestivät oman Yrittäjyys-

teemakuukauden. Nuoret pääsivät yrittäjyyteen tutustumisen lisäksi

myös itse sorvin ääreen.

Asiakaspalvelutyö on jatkuvaa vuorovaikutusta. Miten ihmeessä sitä jaksaa olla ystävällinen ja reipas joka päivä? 18-vuotias lähikaupan myyjä Pasi Haarala kertoo, että kyse on asenteesta.

Pasilla onkin koko ajan hyvä huumori päällä. Tai enemmänkin, hän on suorastaan ilmiö!

Teksti: Niklas Hyytinen Kuvitus: Silja-Maria Wihersaari

| 10

Työstä käy.

eti astuttaessa sisään kauppaan saapujan toivottaa tervetulleeksi myyjän iloinen tervehdys. Hyväntuu-linen palvelu jatkuu kassallakin, kun myyjä kyselee

luontevasti asiakkaan kuulumisia pakaten samalla ostoksia valmiiksi kassiin. Kaupasta poistuessa asiakkaan päivä tuntuu saaneen aivan uuden käänteen. Paremman päivän asialla toimii 18-vuotias Pasi Haarala, joka työskentelee oppisopimuksella oululaisessa lähikaupassa.

Tekemisen meininki ja palvelualttius tekevät toimittajaan vaikutuksen. Mistä hän alituisen positiivisuutensa ammentaa? Pasin itsensä mielestä resepti on hyvin yksinkertainen. – Kun aamulla herätessä päättää, millä asenteella lähtee päivään, on asenne helppo pitää hyvänä. Sama henki pysyy vaikka vähän vastustaisikin, se on se päätös. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa teennäisyyttä. Mutta lähikaupan asiakkaana on luonteita laidasta laitaan, eikä ihan aina asiakkaan kasvoilta paista tyytyväinen hymy. Pasi kertoo, että hieman hanka-lampienkin asiakkaiden kanssa pärjää hienosti. – Kun ei lähde mukaan asiakkaan huonoon fiilikseen, vaan päinvastoin pyrkii olemaan oma itsensä, asiakas löytää kyllä tiensä kauppaan vielä silloinkin, kun on parempi päivä.

Ei tee itsestään numeroa

Pasi kertoo olevansa hyvin yrittäjähenkinen. Töitä tehdään, kuin liike olisi oma. Asenne on myös huomattu. – Kehuja on tullut niin esimiehiltä kuin työkavereiltakin. Nuori mies osoittaa joukkuehenkeäkin. – Kaikissa meissä on hyviä ominaisuuksia ja kaikki ovat yhtä tärkeitä, etenkin, kun työtä tehdään näin pienellä porukalla. Myös Pasin esimies, Janne Ahtola, kehuu Pasin otetta. – Pasi on esimerkillisen ulospäin suuntautunut, positiivinen ja asiakkaiden kanssa toimeentuleva työntekijä.

Tänään jonglööri, huomenna kauppias

Pasille on kaupassa työskentelyn aikana muodostunut aivan erityiseksi tavaramerkiksi erilaisten esineiden kanssa temppui-lu. Muun muassa kolikot ja ”seuraava asiakas” -kapulat pysyvät taitavasti ilmassa. Pienellä temppuilulla asiakkaan saa helposti hyvälle tuulelle. Erityisempää harrastustaustaa ei tälle viihdyt-tämiskeinolle Pasin omien sanojen mukaan löydy. Sen sijaan hän kertoo harrastavansa musiikin miksaamista, sulkapalloa sekä yleistä kunnon ylläpitämistä.Tulevaisuudessa Pasilla siintää tammikuussa alkava varusmies-palvelus. Tulevaisuutta on ajateltu pitemmällekin. Kipinä kauppiastoimintaan on jo roihahtanut liekkeihin ja urasuun-nitelmat ovat harvinaisen selvät: – Tavoitteena on olla Suomen nuorin kauppias!

Reipas vuosi takana kauppahommia

Itse asiassa kauppaan Pasi päätyi vasta reilu vuosi sitten. Aikai-sempaa työkokemusta hän oli saanut muun muassa vaateliik-keistä ja puhelinmyynnistä. Harjoittelupaikka järjestyi, sillä tiellä ollaan ja vauhti kiihtyy. Kyseessä lienee jonkinlainen kutsumus, sillä kaupan ala oli peruskoulun jälkeen työuraa miettiessä mieluisin vaihtoehto. Opistotason koulua hän ehti hetken kokeilla, mutta ei kokenut sitä omakseen. Vuoden työskentelyn jälkeen Pasi kertoo hoitavansa käytännössä kaikkia tehtäviä, joita työntekijöille on tarjolla.– Toimin kassalla, hoidan tilauksia, päivitän varastoa, puran kuormaa ja hoidan vastuualuetta, hän luettelee. – Vaikka koenkin osaavani jo paljon asioita, pyrin myös koko ajan oppimaan.

Hektisyys on hienoa, mutta neljä kättä olisi parempi

Kysyttäessä kaupassa työskentelyn parhaita puolia, vastaus tulee nopeasti ja varmasti. – Työn monipuolisuus sekä mahdol-lisuus olla työn kautta tekemisissä ihmisten kanssa.Hyväksi asiaksi hän lisää myös sen, että asiakkaat antavat hyvin suoraa palautetta myyjän työskentelystä: hyvä ja iloinen palvelu näkyvät hymynä asiakkaan kasvoilla.Hyviä puolia siis riittää, mutta entäpä ne työn varjopuolet?– Näpistelevät ja levottomat asiakkaat eivät tee työstä ainakaan mukavampaa, Pasi toteaa. – Ihmisiä on erilaisia, niin hyvässä kuin pahassakin. Onneksi kuitenkin suurimmaksi osaksi hyvässä. Ihmisten erilaisuus on yleensä vain hyvä asia.Hän kertoo työn myös olevan joskus hyvin kiireistä. – Välillä tuntuu, että pitäisi olla neljä kättä, jotta ehtisi tekemään asiat tarpeeksi nopeasti. Toisaalta on hyvä, ettei kerkeä istumaan alas ja joudu miettimään, että mitä seuraavaksi. Kiire haastaa kehit-tymään kaiken aikaa.

Kuinka oikeassa asiakas on?

Kysymykseen siitä, onko asiakas aina oikeassa, Pasilla on selkeä vastaus. – Vaikka asiakas ei oikeassa olisikaan, niin asiat pyritään viemään loppuun siten, että mitään kysyttävää ei jää mielen päälle. Tilanne pyritään kääntämään niin, että asiakas on jossain asiassa oikeassa, tai pyritään perustelemaan hyvin se, miksi asiakas ei ole oikeassa.Hän kertoo reklamaatiotilanteissa käytössä olevasta kiitos – anteeksi – kiitos -etenemismallista, joka tarkoittaa: kiitos palautteesta, anteeksi tapahtuneesta ja kiitos. – Asiat pyritään aina selvittämään oikeudenmukaisesti, hän summaa.

| 11

| 12

tella veroparatiisissa ja omistajaohjausministerin pimeät palkat. Nämä asiat saivat minut selvittämään, mitä on hallituksen harmaaseen talouteen kohdistuvan

lepsun asenteen taustalla. Selvitykseni lähtökohta on hal-litusohjelman talouspolitiikkaosioon kirjattu luku ”toimista harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi”. Luvun olemassaolo on ilahduttava tieto. Harmaa talous on yhteiskuntaa nakertava loinen, jonka aiheuttamia haittoja ovat muun muassa valtion fiskaaliset menetykset, rehellisen yrittäjyyden toimintaedelly-tysten romuttuminen ja korruption lisääntyminen.

Mielenkiintoista lisäperspektiiviä hallitusohjelman tarkaste-lulle antaa hallitusneuvotteluihin osallistuneen Sdp:n vuotama muistio neuvotteluvaiheesta. Muistio pohjautuu Sdp:n ehdo-tuksiin, jotka koskevat harmaan talouden torjuntamekanisme-ja. Harmaan talouden alatyöryhmän muistiinpanot neuvotte-

luista kertovat hätkähdyttävästi Kokoomuksen ja Rkp:n asenteesta harmaan talouden torjuntaan. Kaksikon intressejä vaikutti olleen kaikkien esitettyjen harmaata taloutta torjuvien toimenpiteiden torppaaminen.

Rkp säilyttäisi esteet verotietojen vaihdossa

Rkp:n linjaan ei kuulu esimerkiksi rikoshyödyn perinnässä sovellettava käännetyn todistustaakan eikä rangaistusasteik-kojen tarkistamisen selvittäminen. Vielä räikeämpiä esimerkkejä Rkp:n kumartelusta harmaan talouden harjoittajien suuntaan: vaatimus estää viranomaisten välisen tiedonsiirron esteiden purkamisen ja viranomaisrekisterien saattamisen harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Suomeksi sanot-tuna viranomaisten työtä tulisi siis lainsäädännöllisesti häiritä!

I

Harmaa talous maksaa valtiolle 10-14 miljardia vuodessa, ilmenee sisäminis-teriön laskelmista. Yksi Kataisen hallituksen kärkihankkeita onkin ollut har-maan talouden torjunta. Hankkeen kanssa ovat kuitenkin olleet ristiriidassa valtionyhtiö Itellan toimet veroparatiiseissa sekä pimeän työn teettämisestä

kärähtäneen ministeri Heidi Hautalan saama selkään taputtelu.

Työstä käy.

HARmAA TALOUS:Piikkinä valtion lihassa

Teksti: Jonne Maaninka

| 13

Järjenvastaisen vaatimuksen esittäminen näyttää kornilta, kun puolue on seisovinaan hallituksen harmaata taloutta vastusta-vassa rintamassa.

Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen arvelee tietävänsä syyn Rkp:n vastustukseen: viranomaisten välisten esteiden purkaminen toimisi liian tehokkaasti! Hirvonen kertoi asiasta Voima-lehdelle hallitusneuvottelujen aikaan 10.6.2011. Rkp:n vastustuksesta huolimatta kohdat päätyivät kuitenkin ohjelmaan.

Kokoomus mahdollistaisi kahdet työmarkkinat?

Hallitusohjelman mukaan “Suomi toimii eturintamassa kansain-välisen veronkierron lopettamisessa.” Tämän ympäripyöreän virk-keen lisäksi esimerkkejä toimista kansainvälisen veronkierron lopettamiseksi ovat kohdat “Hallitus selvittää, voidaanko ulko-maille rekisteröidyille yrityksille säätää velvollisuus periä lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys niiden maksaessa Suomessa tehdystä työstä veronalaista palkkaa riippumatta siitä, onko yrityksellä Suomessa kiinteä toimipaikka vai ei”, sekä “Selvittää mahdollisuu-det ottaa käyttöön OECD:n kriteereitä tiukempi listaus veroparatiiseiksi katsotuista maista ja alueista”.

Kokoomuksen hallitusneuvottelijoiden mielestä mainitut toimenpide-esitykset eivät olisi hallitu-sohjelmaan kuuluneet. Muutamasta myönnytyksestä huolimatta Kokoomus onnistui estämään kaksi kir-jausta: Suomessa toimivien ulkomaisten työnantajien velvollisuus rekisteröityä Suomeen, ja ennakkoilmoi-tusvelvollisuus Suomeen lähetetyistä työntekijöistä.

Pakoilua ”yhdessä sovitun” hallitusohjelman takana

Kokoomuksen riveistä harmaan talouden työryh-mään osallistuivat kansanedustajat Anne Holmlund sekä Arto Satonen. Asiaa heiltä tiedustellessani he kertoivat Kokoomuksen tukevan hallituksen yhteisesti hyväksymää harmaan talouden vastaista torjuntaohjelmaa. Neuvotteluissa vaatimiaan muutosehdotuksia kaksikko ei suostunut kommentoimaan vedoten hallitusneuvotteluiden luottamuksellisuuteen. Rkp:ta edustanut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ei kommentoinut puolueensa lin-jauksia millään tavalla.

Perustelut harmaata taloutta myötäileville ehdotuksille jäävät siis edelleen avoimiksi. On ymmärrettävää, että on vaikeaa lähteä kertomaan julkisuudessa syitä sille, miksi verovirano-maisten välinen tiedonvaihto ei saisi olla esteetöntä.Suomalaiselle yrittäjälle ja työntekijälle olisi myös vaikea selit-

tää, miksi ulkomaille rekisteröityjä yrityksiä ei voitaisi pyrkiä asettamaan tasavertaiseen asemaan suhteessa suomalaisiin yrityksiin säätämällä velvollisuus periä lähdevero ja toimittaa ennakonpidätys Suomessa tehdystä työstä.

Kokoomuksen ja Rkp:n poliittisiin tavoitteisiin kuuluu verotuk-sen keventäminen. Tavoitteeseen pyrittäessä tulisi kuitenkin pitäytyä avoimissa ja rehellisissä toimenpiteissä. Jos verotusta lasketaan, sen tulisi hyödyttää tasapuolisesti kaikkia yrityksiä.

Keskustan paikka profiloitua harmaan talouden vastustajana

Harmaata taloutta liehittelevällä päätöksenteolla luodaan otol-linen maaperä keinottelijoiden ja talousrikollisten menesty-miselle muiden kustannuksella. Veronkierto vääristää kilpailua ja tekee rehellisten yritysten menestymisestä mahdotonta. Järjestäytyneen rikollisuuden taloudellinen vaikutusvalta kasvaa. Maksamatta jätetyt verot kaatuvat lopulta muiden veronmaksajien harteille. Myös talouskriisin syvimmässä

ytimessä kamppailevat Etelä-Euroopan maat ovat hyviä esi-merkkejä vilpillisen ja läpinäkymättömän talousjärjestelmän seurauksista.

Luottamuksellisissa ja suljetuissa neuvotteluissa osallistujat voivat puhua julkisesta viestistään hyvinkin paljon poikkeavaa kieltä. Tässä tapauksessa neuvotteluista tapahtunut vuoto toi esille Kokoomuksen ja Rkp:n todellisen luonteen.Keskustan tulisi profiloitua selkeästi harmaata taloutta tosis-saan vastustavana ei-sosialistisena vaihtoehtona. Todella haastavassa taloustilanteessa vapaamatkustamista ei ole varaa katsoa läpi sormien.

“Parasta on,että saa itse päättää”

Kysyimme yrittäjiltä mikä sai heidät perustamaan oman yrityksen, mitkä ovat tulevaisuuden

suunnitelmat ja pitääkö yrittämisellä rikastua?

Teksti: Maija Tahkola Kuvat: Haastateltavien arkistot

mARKO JÄÄSKELÄINEN

perusti viestintätoimisto Viestinnän Virittämön lokakuussa 2010. Koulu-tukseltaan Jääskeläinen on kauppatieteiden maisteri, eikä opintoihin suoranai-sesti kuulunut viestintä. Yrittäjäksi ryhtymisen taustalla oli kuitenkin halu kaupallistaa jotain omaa osaamista, ja niin sai Vies-tinnän Virittämö alkunsa. Jääskeläiselle yrittäjyys ei ollut varsinainen lapsuu-den haave ja niinpä hän myöntää, että ajatukseen piti hetki totutella.

– Kahden ja puolen vuoden yrittäjänä toimimisen jälkeen voin sanoa olevani valintaani kuitenkin tyytyväinen, myöntää Jääskeläinen, vaikkei usko että tulee toimimaan yrittäjänä koko työuraansa. Kysy-mykseen, pitääkö yrittäjän rikastua, ei hänellä ole suoraan kyllä tai ei -vastausta.– Tietysti riippuu siitä, millaista elämää haluaa. Toimeenhan pitää kuitenkin tulla ja onhan se hyvä, että pyrkii eteenpäin ja miksei kasvattamaan yritystoimintaa. Jos on halua, intoa ja kykyä, niin ei se rikastuminen varmaan huono asia ole. Tärkeintä on kuitenkin tulla toimeen ja kehittää toimintaa.

ANNI ALmqVIST

perusti lastentarvikkei-den verkkokaupan Ipanaisen 2010 elokuussa. – Tilaisuus teki yrittäjän, joten yrittäjäperheen tyt-tärenä en paljon edes miettinyt kun se tuli kohdalle, Almqvist perustelee. – Liikeidea tuli mieleeni, kun ostin kantorepun omalle lapselleni Puolasta. Reppu oli kaunis, käytännöllinen, ergonominen ja laadukas. Kun kyseisiä tuotteita ei vielä Suomesta saanut, päätin ryhtyä osa-aikaiseksi kauppiaaksi.Tämän jälkeen tuotteen ympärille on tullut muutakin äitiyteen, raskauteen, imetykseen ja lapsiin liittyvää kertoo Almqvist.– Yrityksen perustamisen aikoihin olin viettämässä äitiyslo-man loppuhetkiä ja palaamassa töihin, joten sivubisnekseksi tätä ajattelin alunperinkin. Almqvistin mielestä yrittäjyydellä pitäisi rikastua. – Yrittäjä ottaa aina taloudellista ja henkistäkin riskiä pyörit-täessään yritystä, hän perustelee. Rikkaudeksi hän osaa mainita kuitenkin muutakin kuin rahan.– Yrittämisessä on muitakin hyviä puolia kuin viivan alle jäävä tulos, joten kyllä sekin on elämän rikastuttamista, että saa itse päättää esimerkiksi työ- ja loma-ajat. Almqvist uskoo, että hän tulee toimimaan yrittäjänä koko loppuelämänsä.– Tavalla tai toisella. Vaikka välillä tie voikin viedä vieraan palvelukseen ja palkkatyöhön, on asenteeni työtä kohtaan oleva aina yrittäjämäinen. Oman yrityksen pyörittäminen ihanruohonjuuritasolta kun antaa paljon perspektiiviä myös vie-raan palveluksessa työskentelyyn, hän summaa.

| 14

Työstä käy.

| 15

JUHO KAARIVAARA

perusti Talotuki firman yhdessä entisen työkaverinsa kanssa kesällä 2012 ja toiminta aloitettiin syys-lokakuun vaihteessa.– Olemme erikoistuneet kosteusmittauksiin, kiinteistöjen tarkastuksiin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä niiden rat-kaisuun. Pääasiallinen tuotteemme on TALOTUKI-kontrolli® -palvelu, Kaarivaara täsmentää. Yrittäjänä toimiminen oli ollut Kaarivaaran pitkäaikainen haave.– Yrittäjä saa itse päättää firman asioista ja ajankäytöstään. Kyllä sellainen vapaus kiinnostaa, korostaa Kaarivaara.Hänen mukaansa yrittäjän tai yrityksen omistajan pitää voida hyötyä yritystoiminnasta, mutta ei rikastuminen ole hänen mukaansa päätarkoitus.– Kyllä se omanlainen vapaus enemmän kiehtoo kuin raha.

Mutta täytyyhän tulostakin tulla, jos meinaa toimintaa jatkaa ja kasvattaa. Kaarivaara uskoo, että tulee toimimaan yrittäjänä kenties koko työikänsä.–Tarkoituksemme on laajentaa toi-mintaamme laajem-malle alueelle pikkuhiljaa. Nythän toimimme vain Ou-lussa ja lähikunnissa.

mIRKA PIETILÄINEN

perusti toimini-mensä, Tmi. Mirka Carita Pietiläisen vuonna 2009.– Yritykseni tekee pääasiallisesti ko-din-, yritys-, raken-nus-, homesiivouk-

sia. Joskus on myös kotieläinten ja lastenhoitokeikkoja. Pietiläinen huomauttaa, että yrittäminen vaatii paljon työtä.– Kieltämättä paljon se myös ottaa, mutta toki myös paljon antaa. Rahan kiilto silmissä Pietiläinen ei yritystoimintaa aloit-tanut eikä tee vieläkään.– Tavoitteena pitää olla, että yrityksen saa ensin toimivaksi ja sitä kautta perustoimeentulo turvattua. Kun tämä tavoite on saavutettu, voi miettiä yrityksen laajentamista ja siten varak-kuudenkin lisäämistä.Myös Pietiläinen nauttii joustavuudesta ja yrittäjänä toimi-misen vapaudesta.– Rikastuminen minulla ei ole mielessä. Haluan tulla riittävän hyvin toimeen hieman lyhyemmillä ja joustavammilla työ-ajoilla. Uskon toimivani loppuelämäni yrittäjänä, sillä toteu-tuskelpoisia ideoita ja ajatuksia on vielä paljon kehitettävänä ja toteutettavana.

Riistäjä vastaan laiskuriOnko työnantaja riistäjä? Tai onko työntekijä laiskuri? Toimivatko nämä

kaksi yhteen vai onko välissä kuilu? Entä työehtosopimukset? Onko yleissitovuus huono? Olisiko paikallinen sopiminen järkevämpää vai mahdollistaisiko se vain työntekijän tehokkaamman hyväksikäytön?

Teksti ja Kuvat: Jussi Äijälä

ähdin miettimään näitä kysymyksiä ja pyysin vas-tauksia Miikka Virpiltä ja

Onni Kilpeläiseltä. Virpi on taksi-yrittäjä, työnantaja, joka työllistää kymmenen henkilöä. Kilpeläinen on yksi heistä. Työntekijöistä kolme on

vakituisia ja loput Kilpeläisen tapaan osa-aikaisia.

Heti alkuun kaksikko tekee selväksi, että työntekijä ei ole riistäjä eikä työntekijä

ole laiskuri. Sekä riistäjiä että laiskureita on kuitenkin olemassa. Kilpeläisen

näkemys yrittäjistä on se, että on olemassa

paljon ”hyviä” työnantajia,

joita ei voi

kuvailla sanalla ”riistäjä”. Sitten ovat ne loput. Työuransa aikana Kilpeläinen on törmännyt työnantajaan, joka jätti ylityökorvaukset maksamatta. Korvaukset Kilpeläinen sai vasta vedottuaan työehtosopimukseen. Monella työkaverilla korvaukset jäi kuitenkin saamatta. Taksihommissa Kilpeläinen ei ole törmännyt vastaavaan. Virpi ei näe työntekijöitä laiskureina. Variaatiota heissä on kui-tenkin. – Osa kuskeista on tasaisia ajajia, jotka tekevät ehkä vähän huonompaa tulosta, mutta palauttavat aina auton ehjänä tallille, osa taas tekee parempaa tulosta, mutta eivät yhtä tasaisesti ja huolella.

Työntekijän palkkaus on riski

Työntekijän palkkaaminen on verrattavissa arpalipun raaput-tamiseen: koskaan ei voi olla varma mitä saa. Yrittäjälle hyvä työntekijä on lottovoitto. Huonompi taas syö yrittäjän leipää.Virpin mukaan riski kasvaa, jos joudutaan tilanteeseen, jossa on hakemalla haettava työntekijää. Näin on käynyt kaksi kertaa. – Ensimmäisellä kerralla työntekijä oli töissä kaksi viikkoa ja lopetti. Toisella kerralla työntekijä ei koskaan tullut töihin, Virpi

kertoo. Oma-aloitteisesti töitä kyselevät osoittavat aktiivisu-utta ja halua työskennellä. Joskus esteenä uuden työnteki-

jän palkkaamiselle pidetään irtisanomisen vaikeutta, irtisanomissuojaa.

Miikka Virpi ei näe irtisanomissuojaa niin ongelmal-lisena, mutta koeaika tuntuu liian lyhyeltä. Hänen

käsityksensä on, että – Jokainen jaksaa kyllä tehdä neljä kuukautta kunnolla töitä.

Kuulostaahan tämä järkevältä, sillä miksi yrittäjä haluaisi eroon tuottavasta työntekijästä?

| 16

L

“Tulospalkkaus saisi työnteki-jän kiinnostumaan enemmän yrityksen menestymisestä ja

motivoisi tekemään työt hyvin.”

Työstä käy.

| 17

Yrittäjää rangaistaan työntekijän vastoinkäymisistä

Mikä on työntekijän omavastuu sairastaessa? Lomalla sai-rastaminen on kurjaa. Sen myöntävät kaikki, myös Virpi ja Kilpeläinen. Onko kuitenkaan kohtuullista laittaa työnantajaa vastuuseen työntekijän sairastamisesta? Tällä hetkellä lomaa siirretään vasta, kun sairastaminen on kestänyt seitsemän päivää.Virpin mielestä olisi kohtuutonta, jos työnantaja joutuisi kor-vaamaan lomalla sairastamisen. – Kohtuutonta on myös se, että jos työntekijä ottaa päihtyneenä pataan, niin työnantaja joutuu maksamaan siitä.Kaksikko toteaa myös, että työntekijöiden joukosta löytyy niitä, jotka ovat välillä tekosairaita. Kilpeläisen mielestä sairauslomakarenssi olisi hyvä keino tekosairaita vastaan. Hänen mielestään tekosairastaminen on väärin ennen kaikkea työkavereita kohtaan. – Muut työntekijät joutuu tekemään teko-sairaiden työt. Ongelmaksi Kilpeläinen toteaa kuitenkin sen, että karenssi saattaisi aiheuttaa sairaana töihin tulemista.

Yleissitovat työehdot ovat liian kireät

Molemmat pitävät yleissitovaa työehtosopimusta ongelmal-lisena juuri yleissitovuuden vuoksi. Yleissitovasta ei neuvotella erikseen ja näin se määrittää alan työolot.Paikallisella sopimisella pyrittäisiin siihen, että sopimus olisi yrityskohtainen, jossa molemmilla osapuolilla olisi sanansa sanottavana.Tällä kertaa työnantaja ja työntekijä liputtavat paikallisen sopi-misen puolesta, yleissitovan työehtosopimuksen sijaan. Kanna-tusta saa erityisesti malli, jossa olisi löyhä yleissitova työehto-sopimus ja tarkemmin sovittaisiin paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Kilpeläisen mielestä yleissitova työehtosopi-mus on niin tiukka, ettei se kannusta tulospalkkaukseen. – Tulospalkkaus saisi työntekijän kiinnostumaan enemmän yri-tyksen menestymisestä ja motivoisi tekemään työt hyvin.

Vastakkainasettelun syy on TES

Taksiyrittäjä-Virpin mielestä yleissitova TES aiheuttaa vastak-kainasettelua työntekijän ja työnantajan välille. Isossa kuvassa työnantaja ja työntekijä ovat kuitenkin samassa veneessä tekemässä yhteistä työtä. Paikallisessa sopimisessa palkat eivät Virpin mielestä tippuisi, vaan paikallinen sopiminen saisi yritykset kilpailemaan hyvistä työntekijöistä enemmän ja saisi palkan paremmin vastaamaan työntekijän tuottavuutta. Virpin mielestä on väärin, että kaikille työntekijöille pitää mak-saa samaa palkkaa, riippumatta siitä kuinka iso ero työnteki-

jöiden tuottavuudessa on. – Ärsyttää maksaa samaa palkkaa työntekijöille, joista toinen on tosi tuottava ja toinen keskitasoa.Niin, onko se keneltäkään pois, jos jollekin työntekijälle makse-taan enemmän kuin muille? Toinen kysymys kuuluu, että onko se reilua.

Hyvästä työstä bonuksia koko henkilöstölle

Työntekijälle maksettu korvaus pitäisi siis perustaa tuot-tavuuteen ja tulokseen. Entä sitten työnantajan eli yrittäjän korvaus? Tässäkin asiassa haastateltavat ovat samaa mieltä: yrittäjälle kuuluu paksumpi siivu, korvauksena vastuusta ja yrittämiseen liittyvästä riskistä. Virpi nostaa vielä esille viime vuosina paljon puhuttaneet bonukset. Hänen mielestään palkitsemisjärjestelmät olisi hyvä ulottaa koskemaan koko henkilöstöä pelkän johdon sijaan.

Loppujen lopuksi tämän haastattelun perusteella ei voi sanoa, että työn- antajan ja työntekijän välillä olisi kui-lu. Vaikka kissa nostettiin pöydälle, sovinto säilyi. Onni Kilpeläinen ja Miikka Virpi kättelevät lopuksi ja palaavat töihin.Tulospalkkaus ja paikallinen sopi-minen saivat kannatusta molem-milta osapuolilta. Ehkä nämä ovat ne asiat, joita seuraavaksi käsitellään suomalaisessa työelämässä.

Työstä käy.

”Kaikki töihin kykyjensä mukaan”

Teksti: Markus Ylimaa Kuva: Sofia Isopahkala

uomessa on 239 000 työtöntä. Työttömien osuus työikäisestä väestöstä on 8,8 prosenttia. Alle 25-vuo-tiaiden työttömien osuus ikäluokasta on jo 24,4

prosenttia. Inhimillisen hädän lisäksi hyvinvointiyhteiskun-nan rahoitus on vaakalaudalla. Ei ole aiheetonta kysyä, onko suomalaisella hyvinvoinnilla enää tulevaisuutta. Suuren työttömyyden pääsiallisena syynä pidetään usein heik-koa taloussuhdannetta, joka on seurausta länsimaiden taan-tumasta. Se on vain osaselitys, joka peittää alleen suuremman ongelman eli rakenteellisen työttömyyden.Rakenteellisella työttömyydellä tarkoitetaan talouden suhdanteista riippumatonta työttömyyttä. Rakenteellinen työttömyys on Suomessa tällä hetkellä arvioiden mukaan noin

6,5 prosenttia. Vaikka taloutemme lähtisi kuinka vahvaan nou-sukiitoon tahansa, jäisi maahamme lähes 150 000 työtöntä.

Työnantajat ja -tekijät eivät kohtaa

Rakenteellisen työttömyyden taustalla on se, että työnantajat ja -tekijät eivät kohtaa toisiaan työmarkkinoilla. Yrityksillä on monia syitä sille, miksi he eivät palkkaa ihmisiä töihin. Samaan aikaan tietyillä aloilla on kuitenkin jatkuva työvoimapula.Keskeinen ongelma on myös se, ettei työttömillä ole aina kan-nusteita ottaa työtä vastaan, vaikka sitä olisi tarjolla. Ratkai-sukeinona on esitetty sosiaaliturvan kehittämistä yksinker-taisempaan ja kannustavampaan suuntaan. 

S

| 18

| 19

Työn tarjontaa lisättävä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Ju-hana Vartiainen on herättänyt huomiota yhteiskunnallisessa keskustelussa vaatimalla toimia työn tarjonnan lisäämiseksi. Vartiainen on ehtinyt saada monen vihat niskaansa Osmo Soininvaaran kanssa kirjoittamallaan raportilla Lisää mata-lapalkkatyötä, jossa he sorkkivat suomalaisia työmarkkinoita tekemällä konkreettisia ehdotuksia heikoimmassa työmarkki-na-asemassa olevien työllisyyden parantamiseksi. – Taloustieteilijänä lähden siitä, että talouden toimeliaisuus on pidettävä mahdollisimman lähellä sen poten-tiaalia. Tavoitteena on oltava korkeim-man mahdollisen työllisyysasteen ylläpitäminen. Väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa yhteiskun-nan toimintojen rahoittamiseen liitty-viä vaikeuksia. Lääke siihen on se, että kaikkien on tehtävä töitä kykyjään vastaavalla tavalla, Vartiainen sanoo.Vartiaisen mukaan työn tarjontapuoli on ollut poliittisilta päät-täjiltä pimennossa heidän keskittyessä vain uusien työpaikko-jen luomisesta puhumiseen. – Tarvitsemme toki uusia työpaikkoja, mutta ennen kaikkea ratkaisuja on löydettävä työn vastaanottamisen kannustamiseen. Ratkaisu on sosiaaliturvan kehittäminen kannustavampaan suun-taan. Ihmisille on jäätävä enemmän käteen, mikäli hän ottaa työtä vastaan. Huono esimerkki on toimeentulotuki, joka leikkaantuu tulojen myötä.

Pitkäaikais- ja lyhytaikaistyöttömyyden ero

Toimihenkilöiden ammatillisen keskusjärjestö STTK:n pääe-konomisti Ralf Sund on samoilla linjoilla kuin Vartiainen. Hän jakaa työttömyyden pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen työttö-myyteen. Sundin arvioiden mukaan Suomessa on noin 100 000 pitkäaikaistyötöntä.– Näen tulevaisuuden valoisana, mikäli osaamme tehdä oikeita päätöksiä. Suomea odottaa työvoimapula 3-4 vuoden kuluttua väestön ikääntyessä ja suhdanteen noustessa. Kaikkein tärkein toimenpide on pitää ihmisten työkykyä yllä, jotta työelämään on mahdollista palata. Tähän tarvitaan esimerkiksi aktiivista koulu-tustoimintaa.– Väliaikaisella palkkatuella työnhakija voi saada jalkansa oven väliin työmarkkinoilla ja pitää yllä työkykyään. Sosiaaliturva on voitava paremmin sovittaa tähän kokonaisuuteen.

Keskustan ajama kasvurahasto on järkevä

Sund korostaa myös yritystoiminnan merkitystä. Työttömyys ei poistu ilman panostusta työpaikkojen luomiseen. Perinteistä teollisuudesta on myös pidettävä kiinni.– Keskustan ajatus kasvurahastosta on järkevä. Rahaston kautta on suunnattava voimavaroja myös niille aloille, joissa on valmiiksi osaavaa työvoimaa. Esimerkkejä tällaisista aloista ovat ICT-ala ja telakkateollisuus. Vaikka uudelleenkouluttaminen on tärkeää, jokainen tietää, että hitsarista on vaikea tehdä hyvää lähihoitajaa.

On tärkeää, että työpaikkoja säilyy niillä aloilla, joissa on jo valmiiksi osaamista.Sundin mielestä Juhana Vartiaisen ajatuksissa on paljon järkeä. Hän kuitenkin korostaa, että Vartiainen tarkastelee asioita pitkällä, yli 10 vuoden aikavälillä, kun taas työmarkkinajärjestöjen on elettävä kiinni myös hetkessä. 

Keskusta kannattaa kannustavia työmarkkinoita

Keskusta on puhunut jo pitkään kannustavan sosiaaliturvan puolesta. Puolue on hyväksynyt pitkän aikavälin tavoitteekseen yhtenäisen, selkeän, kannustavan perusturvamallin luomisen. Tähän on kuitenkin mentävä askel kerrallaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen on esimerkiksi esittänyt ja tehnyt lakialoitteen siitä, ettei työt-tömyysturva leikkaantuisi alle 300 euron kuukausituloilla. Kannustava sosiaaliturva on ollut tärkeänä myös nuorkeskustalaisen liikkeen agendalla. Keskustanuoret on perustulosta tehdyn kansalaisaloitteen takana ja puolustanut yhtenäistä perusturvaa lääkkeenä myös nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen.

Kuka löytää kaikille sopivan keinon?

Todellisuus on kuitenkin näyttänyt, että uudistukset etenevät hitaasti. Työmarkkinajärjestöt, poliitikot ja tutkijat katsovat asioita omasta näkökulmastaan. Vaikka suunta on yhteinen, ollaan keinoista erimielisiä.Vuoden 2015 eduskuntavaaleista on tulossa talous- ja työl-lisyysvaalit. Kysymys ei ole siitä, kuka heittää ilmaan rohkeim-man tulevaisuusvision. Vahvoilla on se puolue, joka kertoo tavoitetilan lisäksi arjen haasteidensa keskellä eläville ihmisille sen, miten tilanne ratkaistaan.

“Tarvitsemme toki uusia työpaikkoja, mutta ennen kaikkea ratkaisuja on löydettävä työn vastaanottamisen

kannustamiseen.”

esätyö on mielettömän iso juttu. Muistan ensim-mäisessä kesätyöpaikassani Alastaron Ruokavaras-tossa tunteneeni itseni 15-kesäisenä melkein

aikuiseksi pukiessani myyjän takin ylleni.Kesähelteellä kylmiössä maitopurkkilaatikoita siirrellessä ja ananaspurkeilla myymälän hyllyjä täyttäessäni sain ensim-mäisen kosketuksen työelämään. Samalla sain ensimmäiset työkaverit ja ensimmäiset itse ansaitut palkkarahat.

Vastaanotin keväällä Keskustan nimissä haasteen nuorilta. Ra-ha-automaattiyhdistyksen Paikka auki työelämässä -kampan-jan nuoret vaativat kaikilta eduskuntapuolueilta kolmea asiaa: konkreettisia tekoja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi, helpompaa väylää saada ensimmäinen työpaikka sekä haasteen viemistä eteenpäin Suomen työnantajille.Nuorten antamassa tehtävälistassa onkin haastetta kerrak-seen. Nuorisotyöttömyys on jatkanut nousuaan.Nuorisotakuu ei ole lukujen valossa tehonnut. Alle 25- vuotiaita työttömiä on nyt 34 800.

Avain työllisyyteen on, yllätys yllätys, työpaikat! Niiden kanssa käsi kädessä kulkevat koulutuspaikat ja koulutuksen monimuo-

toisuus. Kaikki eivät viihdy kou-lun penkillä. Oppisopimus-

järjestelmän uudistuksella saisimme yhä useamman

nuoren kouluun ja sitä kautta työelämään.

Pitäisin hyvänä mallina Suomen Yrittäjien mallia, jossa työnantaja, oppilaitos ja oppilas solmisivat koulutussopi-muksen. Opiskelija saisi opintososiaalisen etuuden, koulun tuen ja palkkaosuuden, joka kasvaisi kokemuksen karttuessa. Työnantajan ei tarvitsisi solmia kolmen vuoden määräaikaista työsopimusta, joka koetaan ongelmallisena. Parhaassa mahdol-lisessa tapauksessa työsuhde jatkuisi normaalina työsuhteena oppisopimuksen päättyessä. Puoluekentän vasemmalta laidalta mallia vastustetaan vahvasti.

Oppisopimusreformin ohella pidän hyvänä ajatuksena tulevaisuuskutsuntoja. Ehdotus sisältyi Keskustan Opiskelija-liiton laatimaan erinomaiseen työurien alkupäätä tehostavaan ohjelmaan. Tulevaisuuskutsunnat olisivat kutsunnat, ei vain varusmiehille, vaan koko ikäluokalle sukupuoleen katsomatta. Tilaisuudessa käytäisiin läpi jokaisen nuoren opinto- ja ura-suunnitelma ja tehtäisiin terveystarkastus. Apua tarvitsevat ohjattaisiin palveluverkostossa eteenpäin. Ja nyt siellä heti joku miettii, että mitäköhän tälläinen sitten maksaisi. Eipä juuri mitään sen rinnalla, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa - puhumatta-kaan inhimillisen vahingon hinnasta, jolle ei euromerkintää edes voi antaa. Siksi KOL:n ehdotus on syytä harkita perusteel-lisesti ja pistää toimeksi.

Aurinkoista kesää kaikille - lomaa ja työtä sopivassa suhteessa!

Annika SaarikkoKansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja

K

“Erityisesti suurennuslasin alla on ollut nuorisotyöttömyys, jonka

lukemissa piti näkyä ensimmäiset merkit nuorisotakuun tehosta.

Vaan eipä näkynyt.”

Työtä nuorille!

| 20

Työstä käy.

Vaikuttajapoluilla - Suomen suurin poliittinen koulu

eskustanuorten Politiikan akatemia on inten-siivisistä koulutusviikonlopuista koostuva koulutus-sarja, joka järjestetään vuosittain kolmesta kuuteen

kertaan eri politiikanalueiden aiheista. Jokainen voi valita koulutuksesta itselleen kiinnostavat osuudet ja osallistua kou-lutukseen haluamassaan määrin.

Keskustan osalta alkamassa on Vaikuttaja 2020 koulutus, joka alkaa syksyn alussa. Mukaan toivotaan laajaa joukkoa tulevaisuuden toimijoita joille luvataan syventävä oppimäärä politiikan tekemisestä sekä aatteellisesta pohjasta. Käynnissä on myös Politiikan korkeakoulu, joko on Paavo Väyrysen isännöimä koulutus.

Mukana koulutuksessa

Helsingissä asuva ja Iitistä kotoisin oleva Anniina Peltola, 29, on osallistunut sekä Politiikan korkeakouluun kuin myös Politiikan akatemiaan kuluvan vuoden aikana.

Mikä sai kiinnostumaan kumpaisestakin koulutuksesta ja ovatko odotuksesi täyttyneet? Politiikan korkeakoulusta sain tiedon muistaakseni sähköposti-listan kautta. Hakemuksen naputtelin joskus yön hiljaisina tunteina. Koulutus on ollut alusta asti ammattimaisesti hoidettu ja järjestetty. Politiikan akatemiaan lähdin oikeastaan alunperin mukaan siksi, että uudet toimijat, potentiaaliset uudet keskustalaiset innostuisivat lähtemään mukaan. Porukalla lähteminen madaltaa aina kynnystä. Akatemian aihealueet sekä ohjelma ovat olleet rautaista tavaraa nekin.

Mistä sait tietoa koulutuksista ja oliko niihin hakeutuminen simppeliä? Molempia koulutuksia yhdistää hyvä porukka, puhujien korkea taso ja hyvä meininki. Politiikan korkeakoulu järjestetään aina “jossakin rauhallisessa paikassa” - viimeksi Keminmaalla. Osallistujat varaavat koko viikonlopun ja ovat ehkä hieman kiireettömimmin mielin. Porukalla on kiva saunoa, jutella ja vaihtaa ajatuksia -pikkutunneille asti.

Millaisia eroja koulutuksissa on ollut? Molemmat koulutukset ovat tarjonneet mahdol-lisuuden tutustua uusin upeisiin ihmisiin ja oppia paljon uutta. Myös aate on tullut aiempaa tutummaksi ja alkanut tuntua suorastaan ylivertaiselta.

K

Suurimpana poliittisena nuorisojärjestönä keskustanuorista muodostuu Suomen suurin vaikuttajien koulu. Kaikki toiminta, olkoot se sitten kiihkeää keskustelua yön pikkutunneilla

tai mitä erinäisimmissä kokouksissa istumista, valmentaa tuleviin vaikuttajapolkuihin. Tällä hetkellä näitä polkuja on käynnissä kolme erilaista., Anniina Peltola on yksi osallistujista.

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| KASVUN PAIKKA

Teksti: Tuomas Meriniemi

| 21

Lisätietoja:keskustanuoret.f/koulutuksetvaikuttaja2020.fi/

Rehellisyys paikan perii

uutimme Sveitsiin vajaa kaksi vuotta sitten. Ennen muuttoa käsitykseni tästä maasta oli varsin pinnallinen; lähinnä alppeja, suklaata ja

juustoa. Ne kaikki ovatkin osoittautuneet vähintään mai-neensa veroisiksi. Sveitsissä on kuitenkin vielä jotain paljon hienompaa. Ei liene liioittelua väittää, että on lottovoitto syntyä Sveitsiin.

Erityisesti olen huomannut täällä sen, miten yhteiskunta ei hyysää kansalaisiaan, vaan jokainen kantaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan. Tämä ruokkii sveitsiläisten yhteisöllisyyttä, keskinäistä luottamusta sekä rehellisyyttä. Uuteen kotiin muut-taessamme useat naapurit muistivat meitä eri tavoin ja halusi-vat toivottaa meidät tervetulleiksi. Tiskikoneen käyttöönotto tuotti päänvaivaa, johon pyysin naapurin rouvalta apua. Hän pyysi paikalle siivoojan rappukäytävästä, tämä talonmiehen pihalta ja tämä vielä toisen naapurin rouvan, jolla on parempi kielitaito. Ongelma saatiin ratkaistua yhteistyöllä.Luottamuksesta ja rehellisyydestä kertovat ne lukuisat myyn-tikojut, joita on vaikkapa maatilojen kyljessä. Kojuista löytyy tilan omia myyntituotteita sekä lipas, johon voi suorittaa mak-sun. Rahakirstun vartijaa ei näy mailla halmeilla. Tulppaanipeltojen vierestä löytyy rivi veitsiä ja rahalipas. Jokainen voi käydä leikkaamassa mieleisensä tuoreen kukka-kimpun maksua vastaan.

Positiivista energiaa sveitsiläiset tuntuvat saavan lapsista. Liik-kuessamme lastemme kanssa, saamme osaksemme lukuisia ihai-levia katseita ja kommentteja. Jotkut jäävät kyselemään lapsista enemmänkin. Naapurin vanhukset ovat pettämätön yleisö, kun pelaamme poikiemme kanssa pihassa sählyä.

Meidänkin perheessä on yksi lottovoittaja, nuorimmaisemme syntyi nimittäin täällä alppimaassa. Kaikkinensa lapsen saa-minen täällä oli avartava kokemus. Hoitohenkilökunta käytti työssään tavanomaisen lääketieteen lisäksi myös akupunktiota, aromaattisia öljyjä sekä muita luonnonmukaisia keinoja. Puistossa olen törmännyt useisiin naisiin, jotka ovat synnyt-täneet lapsensa kotonaan, antaen tuoreelle lottovoittajalle lääkkeettömän, mahdollisimman puhtaan alun. Monella tapaa sveitsiläinen elämänmuoto on hyvin luonnonmukaista. Monet täällä arvostavat myös paikallista, puhdasta ruokaa. Meidänkin pikkukaupungissa Oltenissa pidetään markkinat kaksi kertaa viikossa.

Sveitsissä on aistittavissa laajalle ulottuva vauraus. Se tuntuu saavan pohjan kaikkinaisesta luonnollisuudesta, perinteisistä arvoista, kovasta työnteosta sekä keskinäisestä kunnioituksesta.

m

on lottovoitto syntyä Sveitsiin!

| 22

Teksti ja kuvat: Henna Laho

Teksti: Markus Ylimaa

ULKOSUHTEET |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

HENTILÄ|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 23

inua on lapsesta asti opetettu rehellisyyteen. Ja minähän olen niin rehellinen ettei ole tosi-kaan! Just sen takia työhaastattelut ovat minun

mielestä ihan tyhmiä. Kun eihän sinne nyt voi lähteä valeh-telemaan. Mutta ongelma iskeytyy tajuntaan jo siinä vaiheessa, kun tutkii ilmoituksia avoimista paikoista. Onko jollakin tullut joskus sellanen olo niitä lukiessa, että jestas nehän puhuu minusta? Että vau, nyt vain taivas on rajana, babe! Ei minulla ainakaan. Oikeastaan saan tunnontuskia jo pelk-kien ilmoitusten lukemisesta. Eihän noin täydellistä työntekijää ole olemassakaan! Tuntuu pahalta kun tiedostaa, miten väärin olisi hakea tuota paikkaa. Vähän niinkuin yrittäisi päästä liitelemään kotkana taivaalla vaikka jylhien, vahvojen siipien virkaa toimittavat vain kaksi risua.

Niinpä olen aina pyrkinyt kertomaan työnantajalle totuuden. Elämäni ensimmäiset hakemuskirjeet ovat ihan kammottavaa

luettavaa. Niissä olen rehellisyyden nimissä ladellut perhe-taustat, syvimmät unelmat sekä elämän ylä- ja alamäet. Ihan oma lukunsa on varattu elämänkriiseille, jotka eivät tappaneet vaan takoivat minusta turboahtimen työmarkkinoiden moot-toriin. Voi häpeän määrää! Kolmen sivun itsetutkiskeluses-siot päättyvät lauseeseen, jonka kohdalle olen käsikirjottanut rekrytoijan kasvoille tyytyväisen, päännyökyttelyllä säestetyn hymyn: ”Toivon todella, että onnistuin vakuuttamaan Teidät kyvykkyydestäni ottaa sydämenasiakseni harjata juna-aseman yleisövessat päivittäin uuteen uskoon.” Hei pomo, nyt löytyi oikea helmi!

Ette voi käsittää, mutta olen kuitenkin aika monesti päässyt ihan haastatteluun asti. Siellähän niillä on tapana kysyä paheistasi. Ja minähän kerron! Kai ne haastattelijat nauttivat, kun joku tärisevä ressukka kertoo tutkivien silmien alla ole-vansa ihan surkea tapaus. Itse olen yleensä lähtenyt liikkeelle siitä, että aamuisin meinaa uni maistua. Mutta että tarkoitus

todellakin olisi skarpata! Ei varmasti jää epäilyksiä kun ensin myöhästyn haastattelusta, selityksenä kommu-nikointiongelmat herätyskellon kans. Siitä olen siirtynyt sujuvasti todisteluun siitä, miksi olen juuri todennäköisin floppi kaikkien hakijoiden joukosta. Ja tunnonrauha on taattu!

Luulen, että kohdallani on tapahtunut aika monta väärinkäsi-tystä. Olen nimittäin saanut korista jo useammalle pomolle sängynpohjalta anteeksipyytelyitä myöhästymisestä. Ehkä se on se vanha viisaus – rehellisyys maan perii. Toisaalta mun ikimuistoisimmat kesäduunit on hoidettu mopin varressa. Veikkaan, että niissä piireissä pomolle riittää, että näkee haki-jan omistavan neljä raajaa.

m

Rehellisyys paikan perii

“Kai ne haastattelijat nautti-vat, kun joku tärisevä ressukka

kertoo tutkivien silmien alla olevansa ihan surkea tapaus. “

Kirjoittaja on maailmankuvaansa

rakenteleva tytönhupakko ja

seikkailija, joka viihtyy epämuka-

vuusalueella kuten Helsingissä

LIFESTYLE: PoLIITTINEN MUSIIKKI ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

usiikilla pystytään viestimään laaja kirjo tunteita. Makuja on monenlaisia, mutta jokaista

kuuloaistilla siunattua ihmistä on jokin musiikki joskus liikuttanut. Lääkäri Matias Lahti opiskelee viulunsoittoa Oulun ammattikorkeakoulussa ja toimii myös Oulun Kamariorkesterin ja perustamansa Ihmisen ääni -kamarikuoron johtajana. Lahdelle musiikki ja musikaalisuus ovat jokapäiväistä ja musiikin vaikutukset ovat hänelle lääke-tieteellisen taustankin kautta tuttuja. Arjen keskellä Lahtea itseään laulattaa hyvässä fiiliksessä ja laulu purkautuu spontaanisti samoin kuin toisilla viheltely.

– Miksi musiikki koskettaa, on mysteeri. Usein se varmasti kuulijan mielessä asso-sioituu vahvasti johonkin muuhun. Se tuo kenties joitain muistoja tai mielleyhtymiä. Se, mitä on rivien väleissä on taiteissa kaikkein mielenkiintoisinta.

Minkälaisia laulamisen ja yleisen musikaalisuuden ruumiilliset ja henkiset vaikutukset ovat?– Fysiologian ja neuropsykologian kannalta musiikki on kiinnosta-vaa, sillä se herättää niin valtavan voimakkaasti tunteita ja aktivoi keskushermoston tunnejärjestelmiä. Musiikkiahan käytetään esi-merkiksi tunnetutkimuksessa apuvälineenä siksi, että sillä on niin varma vaikutus. Harvalla asialla pystytään tutkimustilanteessa herättämään tunteita yhtä luotettavasti kuin musiikilla. Se on kes-keisintä, mitä musiikkiin liittyy. – Musiikin kuuntelulla, musiikin laadusta ja ihmisen ja musiikin välisestä suhteesta riippuen, on fysiologisia vaikutuksia. Viime aikoina on joissain sairaaloissa al-

ettu käyttämään leikkauspotilaiden valmistelussa musiikkia. Tällä voidaan vaikuttaa esimerkiksi verenpaineeseen ja hengitystaajuuteen. – On tut-kittu myös kuorolaulun fysiologisia vaikutuksia.

Havaittiin, että saman äänen laulajilla sydänten sykkeet voivat alkaa hakeutumaan lähelle toisiaan. Jos taas lauletaan kokonaan yksiäänisesti, ilmiö voimistuu entisestään verrattuna kuorolauluun,

jossa on monta eri äänialaa. Lääketieteellisestikin voidaan siis sanoa, että musiikki yhdistää ja sillä on

voima, joka sitoo ihmisiä yhteen.

Iso kansanliike tarvitsee koossa pysyäk-seen jäseniä yhdistäviä asioita; näke-myksiä ja kokemuksia. Kokemukset tulevat yhteisistä kokoontumisista ja tapahtumista. Voisivatko poliittisissakin

tilaisuuksissa laulettavat yhteislaulut, kuten Maamme-laulu tai maakuntalaulut

liittyä näihin yhdistäviin elementteihin? – Koska nämä laulut ovat kaikille tut-tuja, niihin sisältyy sekä henkilökoh-taisia, mutta myös yhteisiä, jaettuja kokemuksia. Sukupolvi, joka on oppi-nut nämä laulut koulussa, assosioivat ne lämpimiin ja tuttuihin turvallisiin

asioihin sekä lapsuuden muistoihin.

– Musiikki mahdollistaa sen, että henkilökohtaisesti koetusta tulee myös yhdessä koettua. Onhan se hienoa, että sinulla on hauskaa ja minulla on hauskaa, mutta musiikin ansiosta meillä molemmilla voi olla hauskaa keskenämme. Se on ihmisille valtavan voimakas ja voimaannuttava tunne ja sitä kuorolaulu on parhaimmillaan. Yhdistävä vaikutus on aivan mieletön. Tai kamarimusiikissa yhdessä musisointi ylipäänsä.

m

“Se, mitä on rivien väleissä on taiteissa kaikkein mielenkiintoisinta.“

”Musiikin yhdistävä vaikutus on aivan mieletön”

Teksti: Vesa Ylipelkonen

Mistä johtuu, että joskus laulattaa? Miksi yhteislauluja laulaessa tulee niin sykähdyttävä fiilis? Viulisti, taiteellinen johtaja ja lääkäri Matias Lahti on tutkinut asiaa arjen, fysiikan ja aina neuro-

psykologian kautta. Musikaalisuuteen liittyy prosesseja, joita lääketiede pystyy joiltain osin avaamaan.

| 24

LIFESTYLE: PoLIITTINEN MUSIIKKI||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 25

yöväen laulut, Agit Prop, Ultra Bra, Paleface; yhteiskunnallinen musiikki on kuulunut Suomessa äännekkäimmin vasemmalta. Yhteiskunnallisen

musiikin polttoaineet, kapina ja protesti, eivät ole oikealla kanavoituneet säveliksi, jotka olisivat radioaalloilla tiheään soineet. Avoimesti ei-vasemmistolaiselle musiikille on vaikea saada hyväksyntää, kertoo muusikko Petri Kaivanto.

Vielä kymmenen vuoden jälkeenkin Petri Kaivantoa jurppii Anneli Jäätteenmäen ero. Irak-gaten jälkimainingeissa hän teki Jäätteenmäen puolesta laulunkin, joka esitettiin hänen silloisella työpaikallaan Ylen A-studiossa. Muusikko harmittelee, ettei se levinnyt laajaan tietoisuuteen. Vuodatuslaulu-nimisen kappaleen videolla Kaivanto esiintyy tyylilleen ominaisesti pilke silmäkulmassa ja siksi A-studion silloinen tuottaja saattoi käsit-tää teoksen ironisena. Sanoitukset ovat kuitenkin suorapuheista kritiikkiä silloiselle demarijohdolle ja etenkin medialle. – Tarkoi-tin sanoa ihan suoraan, että nyt tässä rikottiin kaikki lupaukset ja perustuslait ynnä muut. Kuvasin videota Ylen edustalla Ylen kulku-kortti kaulassa. Sehän on ihan hirvittävä provokaatio. Toimittaja-muusikko nimeää edelleen ”ikuiseksi” pääminis-terikseen Anneli Jäätteenmäen ja omaksi aatteekseen ääri-keskustalaisuuden. Protestilaulajana Kaivannon innoittajia ovat Irwin ja Juice.

Porvarillinen muusikko tuhoaa uransa

Petri Kaivannon työt Ylessä loppuivat vuonna 2007. Myös kansanedustajuus keskustan riveissä jäi ehdokasasettelun kalkkiviivoille. Uran huippu protestilaulajana oli Ari Peltosen pahantekeväisyysgaalan pääesiintyjänä, jossa Kaivanto soitti laulujaan playbackina. Uutta Irwiniä Kaivannosta ei toistaiseksi ole tullut. – Mähän oon tuhonnu urani sillä, että mulla on ollut miel-ipiteitä, hän naurahtaa itseironisesti. Uransa kantaaottavat laulut hän julkaisi kokoelmalevyllä vuonna 2009. Joukossa on Vuoda-tuslaulun ohella mm. polttavan ajankohtainen ja haikea Kuntali-itoslaulu. Radioissa Kaivannon musiikkia ei hänen mukaansa ole uskallettu juuri soittaa, paitsi Bassossa ja Radio Helsingissä.

Kapina kuuluu populaarikulttuurille ja laitavasemmistolleVasemmistolaiselle musiikille on ollut Suomessa enemmän tai vähemmän kysyntää 70-luvun taistolaislauluista tähän päivään. Sen myyntivalttina Kaivanto pitää nimenomaan kapinaa. Kulttuurikenttä on lähtökohtaisesti vasemmalle kal-lellaan, joten vasemmistolaista ideologiaa kuuluttavalle äänelle löytyy hyväksyntää ja ymmärrystä huomattavasti helpommin kuin oikeistolaiselle protestille.

Porvarillisuus näkyy, ei kuulu

Oikeistolaisuus on tavattu liittää kaikkein kaupallisimpaan iskelmämusiikkiin. Siinäkään ei varsinaisesti saa oikeistolainen maailmankatsomus näkyä. – Eino Grön pelaa golfia Floridassa tai Paula Koivuniemi, joka seurusteli Ike Kanervan kanssa - ehkä nämä ovat niitä hyväksyttyjä oikeistolaisia taiteilijoita.Tänä päivänä oikeistolaisuus näkyy esimerkiksi räppäri Cheekin tuotannossa lähinnä asenteessa ja estetiikassa: vain ulkomusiikillisissa seikoissa. Cheek ei lyrisoi suoraan vapaan markkinatalouden tai tasaverotuksen puolesta, vaan oikeisto-laisuus on yltäkylläisen elämäntyylin glorifiointia. Ensisijaisesti Cheek tarjoaa viihdettä, mutta Kaivanto kyseenalaistaa laajem-massa kontekstissa puhtaan viihteen olemassaolon. – Mun mielestä viihteessä on aina jokin poliittinen ulottuvuus, niin kuin kaikessa inhimillisessä toiminnassa.

Viihteen politisoitumisen uusi aalto

Nykymuusikot tulivat porukalla esiin viime presidentinvaalien aikaan Pekka Haaviston kan-natusjoukoissa. SKP:n listoilla 2000-luvulla useissa vaaleissa ehdolla ollut veteraanirokkari Kari Peitsamo yllätti monet asettumalla Paavo Väyrysen tuki-jaksi. Peitsamo yllätti myöhemmin toistamiseen. Puoluekokouksen edellä hän liittyi Keskustaan vain saadakseen äänestää jäsenvaalissa Väyrystä puheenjohtajaksi.Puoluekokousviikolla A-studio näytti Peitsamon kirjoittaman ja esittämän Keskustan hymnin, jonka kertosäkeessä lauletaan:

Ei Suomi nouse ilman vahvaa KeskustaaEi keskusta oo vahva ilman johtajaaKen vastuun ottaa, ohjaa ja visioiniin, että maa tää isienuuteen loistoon nousta voi?

TMusiikissa porvarillisuus on piilossa

Teksti: Vesa Ylipelkonen Kuva: Francisco Nocito

Toimittaja-muusikko Petri Kaivanto

kaipailee yhteiskunnallisen musiikin

kenttään monipuolisuutta

LIFESTYLE: PoLIITTINEN MUSIIKKI ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

oni muistaa varmasti spontaanisti alkaneen Kymmenen virran maa -veisuun viime puolue-kokouksessa. Se oli lumoava hetki. Maakunta-

laulut ovat niin keskustan juttu. Mutta mitä muita niitä on? Vasemmistolla lauluja on vaikka millä mitalla. Pyysin kepu-lauluja kartoittamaan itseoikeutetusti kansantaiteilija Mikko Alatalon, jolle uuden ajan protestilaulaja Palefacekin kohot-taa suikkaa. – Maalaisliitto-keskustan laulut ovat lähellä maata. Maasta ja työstä kumpuaa sekä aatteen että laulun voima. On usei-ta lauluja, jotka eivät suoraan ole jäsenten keksimiä, mutta kuu-luvat siihen arvomaailmaan, Alatalo aloittaa. Hän nostaa top-kolmoseen Nälkämaan laulun, Kansalaislaulun ja Arvon mekin ansaitsemme -ral-latuksen. – Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa! Se on suuri laulu. Siinä on sellaista ihanteellisuutta; Suomen mies tekee työtä ja Suomen nainen on sielultansa puhdas. Alatalo näkee laulussa perikeskustalaista kohtuullisuutta ja viestin, että onnellisuus syntyy työn kautta. Ja myös se arvon ansaitseminen. – Mikä olisi ajankohtaisempaa, kun Brysselistä määrätään 80 prosenttia meidän laeista, niin me täällä Euroopan rannalla katsotaan, mikä meidän arvo on Brysselin näkökulmasta: aika pieni.

Lauluja keskittämisen vastustamisesta

Ilmari Kiannon sanoittama Nälkämaan laulu pitäisi olla kai-kille tuttu. Hän, joka ei vielä ole katsonut Meidänpä vapautta vaarat on nää -vaalivideota, navigoi heti Youtubeen sen kat-somaan ja ottaa lakin päästään. – Nälkämaassa on muun ohella viesti oppimisesta ja itsensä kehittämisestä. Keskusta on sivistys-puolue. Laulussa työmiehet pysyvät Kainuun mahtavissa metsissä, mutta ryöstäjille ja raukoille sanotaan hyvästit.– Vahvaa työväen-

lauluaksenttia ja samanlaista ”riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa” –argumentointia, Alatalo kommentoi. – Kianto ei hyväksy huijareita, rappareita, joka voisi viitata vaikka nykyajan vapaamuurareihin. Laulun ryöstäjät ovat näitä kasinotalouden harjoittajia, jotka ryöstää pienemmiltä maatilat. Myös keskittämistä tämä laulu vastustaa. Alatalo on mieliaihees-saan. Keskittämisestä tuleekin mieleen Kansalaislaulu. – Joka niemeen, notkoon, saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa! Tosi keskustalainen ajattelutapa! Mutta esimerkiksi Pirkanmaalla on kielletty monissa paikoissa maaseudulle rakentaminen. Jos ihminen

on perinyt tontin sieltä, niin hänen on saatava sinne myös rakentaa, Alatalo vaatii.

Eheyttävä aate karsii protestihengen

Vasemmalla on KOM-Teatteri, AgitProp, Kari Peitsamo, Pelle Miljoona ja Paleface. Mikä on keskustalaisuuden kvintetti?– Keskustatietoista laululiikettä ei ole olemassa samaan tapaan kuin työväenluokkatietoinen laululiike. Yhteiskunnan eheyteen pyrkivä politiikka vähentää protestihenkeä. Alatalo myöntää kuitenkin, että moni protestihenkinen työväenluokan laulu on hieno. – Paitsi! Ne laulut, jotka ylistävät Neuvostoliiton saavutuksia, ovat naiivia sontaa, hän tyrmää.Laitavasemmiston trubaduurit Paleface ja Peitsamo ovat Alatalon tuttuja.– Peit-samo sympatiseeraa Keskustaa. Hän arvostaa Väyrystä suuresti. Mikäs siinä, ennenhän SKDL ja Maalaisliitto pitivät yhtä. Yhden analogian Alatalo vielä keksii. – Kaustisten festareilla on kansanmusiikkiryhmiä, jotka edustavat sitä keskustalaista agitpropia eli kansallista kulttuuria.

m

Maakuntalaulut ovat niin keskustan juttu.

arvon mekin ansaitsemme!

| 26

Keskustalainen lauluperinne koostuu suomalaiskansallisesta musiikista, monista Mikko Alatalon lauluista sekä muutamasta lainakappaleesta. Aiheestamme innostuneena

Sinisanka teki uuden työväenlaulun, jossa hän pukee rautakourille sankarin viitan. Se päätynee Alatalon heinäkuussa ilmestyvälle levylle, joka on teemaltaan vahvasti poliittinen.

Teksti: Juhani Ojalehto

LIFESTYLE: PoLIITTINEN MUSIIKKI||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 27

Ihminen ihmiselle susi

Joskus nousee protesti keskustalaisenkin suusta. Alataloa kosketti Etelä-Pohjanmaalla tapahtuneet susikaadot ja metsästäjän kuolema oman käden kautta. Sen inspiroimana hän teki laulun Ihminen ihmiselle susi. – Väitettiin, että ylly-tän lainrikkomiseen sillä. Suurpedot ovat upeita eläimiä, mutta väärässä paikassa, jos ne ovat lasten leikkipaikoilla. Lain rikkomi-nen on totta kai väärin, Alatalo alleviivaa. Maaseudun asukkai-den kiusaamisessa on Alatalon mukaan menty liian pitkälle. Kun mitta täyttyy, turhautuminen purkautuu johonkin. Ei kukaan susia vihaa, mutta sudet sattuivat tielle. Harmi, että Alatalokin on enimmäkseen niin leppoisa! Nuorena radikaalina toivoisi lisää protestilauluja. Miettikää nyt mikä aihe olisi kokoomuksen kuurot korvat ja kuntauudistus!

Uusi levy, uusi työväenlaulu

Muistetaan kuitenkin taas kohtuus. Alatalohan teki jo esi-tyksestäni yhden kappaleen, Maailma tarvii duunaria. Se on tyyliltään, kuten uusi levykin, letkeää kantria, mutta Alatalon mukaan täyttä asiaa. Se on myös osoitus, ettei työväenlaulun tarvitse kummuta protestista. – Halusin kunnioittaa suomalaisia työn sankareita. Itse kunnioitan suuresti kirvesmiestä, joka rakensi mulle omakotitalon. Itse en pystyisi siihen. Sinikaulustyöläisten tärkeä työ näkyy ja tuntuu. – Jos kerron lapsille, että mitä teen; säädän lakeja ja määrään budjeteista, niin sitä on vaikea avata. Mutta jos duunari tekee talon, tien tai sillan, niin se näkyy siinä ikuisesti! Ja ne olosuhteet. Voi olla jäätävän kylmää jossain Laut-tasaaressa, kun rakennetaan kylmässä merituulessa. Tai kesällä leivinuuni ja pölykeuhko, 40 asetta lämmintä. Tiedän sen, olen ollut monissa harjannostajaisissa laulamassa.

Jalat Kiiminkijoen rantamullassa

– Yhdentoista virran maa, Kiiminkijoen rannalla, Leuhkat eväät, Suomineito, Tämä maa, Alatalo luettelee itse tekemiään aatteen lauluja. – Mulla on paljon maa-aiheisia lauluja. Isänmaata on moni yrittänyt viedä, mutta se pysyy, ja sen perintönä tehtaat tiiliset, navetat kiviset ja isien hiki ja työ on niiden takana. Isoisien ja äitien myös. Kunnioitan tätä maata. Maa, joka on kasvattanut ja josta arvomaailma nousee.

Kun oikein silmin katsotaan

Alatalo ja Keskustakin on ottanut omikseen joitain sitoutu-mattomien lauluntekijöiden kappaleita. Esimerkiksi Alatalon keikkarepertuaariin kuuluu Irwinin ralli, jossa kerrotaan linnanjuhlista: ”on sankarit muut karkeloissa, vaan Sven Tuuvaa siellä ei näy”.Bob Dylanilta on lainassa pasifistinen Tuulelta vastauksen saan. – Keskustalaisuus on myös rauhan aate. Ennen ja jälkeen kansalaissodan Santeri Alkio ja Kyösti Kallio kuuluivat rauhan-oppositioon. Rauhan aate on taas yksi syy, miksi protestilaulu-perinnettä ei ole. Työn ja tasa-arvon ylistyksenä toimii J. Kar-jalaisen Sankarit, jota kuullaan usein keskustan lauluilloissa. – Sehän on alunperin kirjoitettu ”Kun oikein silmin katsotaan” eikä ”kun oikein silmiin katsotaan”. Kun katsoo ihmistä oikein silmin, niin näkee sankarin kenessä vain. Tämä on keskustalainen ajatus.

“Mulla on paljon maa-aiheisia lauluja. Isänmaata on moni yrittänyt viedä, mutta se pysyy, ja sen perintönä tehtaat tiiliset,

navetat kiviset ja isien hiki ja työ on niiden takana. Isoisien ja äitien myös.”

ippumarssi. Hattupäiset pohjalaisuroot marssivat ylpeinä puukko vyöllä heiluen. Naiset yrittävät sovittaa askeleensa hameen helman mukaan. Voiko olla kes-

kustalaisempaa näkyä?

Kansallispuvut ovat olleet maalaisliitto-keskustalaisten tilaisu-uksien vakiokuvastoa iät ja ajat. Eniten niitä lienee käytetty vuodesta 1946 lähtien järjestetyillä Maaseudun Nuorten Liiton suvijuhlilla. Sittemmin kansallispukujen invaasio on edennyt nuorisojärjestön tilaisuuksista puolueen massatapahtumiin.Mutta miksi keskustalaiset ovat niin innoissaan hiostavista ja hankalista kansallispuvuista? Eräs demari oli kysynyt keskustanuori- ja -opiskelija-aktiivi Petri Honkoselta, miksi kes-kustalaiset haluavat erottua toisistaan erilaisilla kansallispuvuilla. – Demarit varmaan ajattelevat kaikkien olevan samanlaisia. Meistä eri puolilta maata tulevat ihmiset ovat erilaisia, mutta meitä yhdistää sama aate, Honkonen kertoo vastanneensa. – Kansallispuvut viestivät juurevista perinteistämme, sukupolvien yhteydestä, kädentaidoista ja omatoimi-suudesta, perustelee kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Annika Saarikko. Saarikko lisää, että kansal-lispuvut ovat paitsi erittäin cool myös kesähelteillä todella hot.

Vaikka kansallispuvut ovat hyvin yleisiä, kaikilla keskustalaisil-lakaan ei ole omaa pukua. Puoluekokouspuvut pengotaan mummojen vinteiltä tai hankitaan vuokraamoista. Honkonen

haluaisi saada oman puvun. Tähän saakka hän on pukeutunut vuokrapukuun. – Nuorten kanssa on sovittu yhtenäisestä pukeu-tumisesta, kun osallistutaan lippumarssiin. Vaikka puku olisi minkä alueen, siinä tulee isänmaallinen ja ryhdikäs olo. Honkonen kertoo saaneensa vuokrapuvuistaan pelkästään positiivista palautetta. Naiset ovat suhtautuneet kiihkeästi polvihousuiseen nuoru-kaiseen. Saarikollakaan ei ole omaa pukua, mutta hän on aina lainannut enonsa vaimolta värikästä Etelä-Pohjanmaan pukua. – Täti on itse tehnyt puvun, ja hän ilahtunee siitä, että sille on käyttöä. Tuntuu mukavalta, kun puku on sukuni naisen tekemä.

Kansallispukua voi käyttää monenlai-sissa tilaisuuksissa. Eri pukujen osia ei tule sekoittaa keskenään, mutta osia voi yhdistää tavalliseen pukeutumiseen. Liivi sopii vaikka farkkujen kanssa, amanuenssi Marja Liisa Väisänen Suomen kansallispukukeskuksesta vinkkaa. Asut ovat kokonaisuuksia, joissa yksityiskohtien on oltava kohdil-laan. – Vuokraamaani asuun ei sisältynyt sukkia, ja kun koko Jyväskylästä ei löytynyt oikeanlaisia, jouduin ostamaan naisten tukisukat. Ylimääräisessä puoluekokouk-sessa Helsingissä veri ei sitten kiertänyt jaloissa, Honkonen tilittää. Saarikko on ihastunut puoluekokousten puku-huoneiden yhteisölliseen tunnelmaan.

Vaikka pukuihin sonnustaudutaan hirveässä kiireessä ja väsyneinä, kaikki auttavat toisiaan. – Vanhemmat naiset ovat sitoneet tukkakoristeeni, ja joku on joskus silittänyt hameeni vielä viime hetkellä.– Voisimme rohkaista nuoria miehiäkin pukeutumaan enemmän kansallispukuihin, Saarikko toivoo.

L

Kun kansallispuvun kerran hankkii, juhlapukuongelmat on ratkaistu loppuiäksi. Suurten juhlien välillä pukuun voi son-nustautua ainakin kansallis-

puvun syntymäpäivänä 5. elo-kuuta. Silloin eri puolilla maata järjestetään kansallispukujen

tuuletuspiknikkejä.

Kaikissa pukuihin liittyvissä kysymyksissä auttaa

Kansallispukukeskus (www.kansallispukukeskus.fi).

| 28

Uusi sarja Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä.

Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Heli Hämäläinen

Kansallispuvut

Evästystä viisaisiin päätöksiin

KASVIKSET JA DIPPIKASTIKE• porkkanoita• paprikaa• kukkakaalia• kurkkua

DIPPI:• 200g kermaviiliä• 1 tl sinappia• 1 rkl hunajaa• ¼ tl suolaa• ripaus tilliä

Pese kasvikset. Kuori porkkana. Viipaloi, suikaloi tai pilko haluamasi kokoisia

paloja kasviksista. Valmista dippi. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja

anna maustua 15 minuuttia jääkaapissa. Pakkaa eväät muovirasioihin.

Asettele kokouspaikalla tarjolle lautaselle tai tarjottimelle.

Tarjottava vaikuttaa senhetkiseen vireystilaan. Myös kokousilmapiiriin viihtyisyyteen ja jaksamiseen tarjoilulla on merkitystä. Etenkin, jos päätettävä asia on kinkkinen ja kokous venyy pitkäksi, on hyvä pitää pieni tuumaustauko ja nauttia välipalaa. Siinä mielessä hyvä tarjoilu vaikuttaa päätöksentekoon-kin, kertoo kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Kosonen. Kosonen on kokenut palavereissa ja kokouksissa istuja. Kahvit, teet ja pullat ovat hänenkin kokemuslistallaan kokousvälipaloista. Ihan-teellinen eväs hänen mielestään olisi jokin pieni suolainen mutta vähärasvainen syötävä tai hedelmä.

| 29

mURKINA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

aalaisidylli on täydellinen. Heinänkorsi suupielessä voi katsella taivaalla kiitäviä poutapilviä, lukea kirjaa pihakeinussa tai lähteä

mato-ongelle järven rantaan tai soutelemaan. Matkailutila Haapamäki sijaitsee Näsijärven rannalla ja majoittaa matkalai-sia päärakennuksen lisäksi aitoissa sekä piha- ja rantamökeissä.

Kesä moninkertaistaa väkiluvun

Virroilla väkiluku moninkertaistuu kesäisin, sillä siellä on kaik-kiaan 3000 kesähuvilaa. Virrat sijaitsee kahden ison järven, Näsijärven ja Toisveden risteyksessä, kaikkiaan alueella on satoja pieniä järviä. Tampereelta moni saapuu Virroille vesi-teitse. Haapamäen rannassa on oma laituri, johon voi pysähtyä veneineen. Virrat on saanut veteen viittaavan nimensä tuhan-nesta kilometristä rantaviivaa, joka koostuu kaikkiaan 300 järven kokonaisuudesta. Tilaa emännöivä Tuula Haapamäki kertoo tilalla vierailevan majoituskunnan kansainvälistyneen vuosien varrella. Viime kesänä Tuula oli kokenut ulkomaan matkailun saapuneen omaan pihapiiriin, majoittuva väki oli ollut niin kansainvälistä. Siitä ei tarvinnut enää lähteä itse rajojen ulkopuolelle koke-maan uusia kulttuureja.

Pietarista Suomeen rauhoittumaan

Ulkomaalaisille vieraille suomalaisesta näkökulmasta yllät-tävän eksoottiseksi toiminnaksi on paljastunut ihan perin-teinen mato-onginta. Ulkomaalaisille paikan tarjoama rauha ja hiljaisuus ovat hämmästelyn aiheita. Eräskin venäläismies oli ensin suunnitellut käyvänsä kokemassa erämaan rauhan Helvetinkolun ja Seitsemisen kansallispuistoissa, mutta sitten todennut Haapamäen olevan hänelle jo niin hieno, rauhaisa paikka, josta ei tarvitse lähteä minnekään. Viiden miljoonan asukkaan Pietarista tullessa tämä onkin varmasti tosi koke-mus. Mutta rauhan Haapamäeltä löytää myös suomalainen.

Matkailutila on osa kestävää kehitystä

Matkailutila Haapamäki on majoittanut matkailijoita vuodesta 1966 lähtien. Nykyään Timo-veljensä kanssa tilaa emännöivän Tuulan vanhemmat alkoivat rakentaa tilalle 50-luvun alussa. Tuula kertoo Esko-isänsä olleen edelläkävijä vanhan vaalimi-sessa. Siinä missä 60–70 -luvuilla yleinen suuntaus oli tuhota vanhaa rakennuskantaa, Esko Haapamäki pelasti tilalle 30 van-haa hirsirakennusta, pihapiirin päärakennus mukaan lukien. Silloin sitä pidettiin hulluutena. Eipä pidetä enää, päinvastoin.

JUURI SUOSITTELEE |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 30

Kesäloma maalaisidyllissä

m

Haluatko kokea Suomi-filmin maalaistunnelmaa kesälomallasi?

Virtain Vaskiveden kylässä on paikka, jossa ajatus lepää.

Se on Haapamäen matkailutila.Teksti: Kati Ollula Kuvat: Kati Ollula ja Haapamäen arkisto

Matkailutila Haapamäki on mukana Suomen Retkeilymajajärjestö-SRM ry:n hostelliverkostossa, joka käsittää

lähes 50 hostellia kautta maan. SRM-hostellit ovat myös osa suurempaa kokonaisuutta: kansainvälistä

Hostelling International -verkostoa, jossa on lähes 4000 hostellia kaikkiaan 90 maassa.

Yhdysvallat. Mahdollisuuksien maa,

demokratian ja sananvapauden kehto,

länsimaisen elämämenon loppulaiva.

Vaiko sittenkin kerskakulutuksen pyhättö,

sosiaalisen epätasa-arvon linnake ja taantu-

muksellisen ilmastopolitiikan airut?

USA on valtaisa maa niin pinta-alaltaan

kuin väkiluvultaankin. Niin suuri, ettei

yksikään edellä kuvailluista stereotypioista

yksinään päde. Oikeastaan Yhdysvallat

on enemmän tai vähemmän kaikkea

edellä mainittua, ristiriitaisuuksineen

ja vahvuuksineen.

Maan infrastruktuuri on rakennettu

alusta loppuun autojen ehdoilla. Oman

auton omistaminen oli 1900-luvun

ensimmäisellä puoliskolla etuoikeus,

josta tuli ajan saatossa statuskysy-

mys – sekä sittemmin yhteiskunnan

vaurastuttua jokaiselle kuuluva oikeus.

Periamerikkalainen harrastus, road

tripit, ovatkin siksi edelleen suosittuja

erityisesti nuorison keskuudessa.

Vuokra-auton saa alleen verrattain halpaan

hintaan, bensa on edullista ja tienvarsimo-

telli aamupaloineen maksaa halvimmillaan

vain parikymmentä dollaria yöltä. Kytkintä

nostaessaan voi hetkeksi paeta kaupungin

hälyä tai vaihtoehtoisesti sukeltaa sykkivään

metropoliin. Matkalla voi poiketa vehmaiden

metsien reunustamille vuoristoteille, viljelys-

maiden aavaan lakeuteen taikka aavikon

porottavaan kuumuuteen.

Kirjoittaja matkusti keväällä 2013 seitsemässä

osavaltiossa Yhdysvaltain länsiosassa

Teksti ja kuvat: Jukka Koivula

IRTI JUURISTA:

amerikan Yhdysvallat,

automatkailun luvattu maa

”Keitäs tyttö kahvia!” lienee tuttu kehotus monelle naiselle – iästä ja asemasta riippu-

matta. Onko naiseudesta politiikassa erityistä hyötyä tai haittaa? Saako per-heellinen nainen osallistua politiikkaan?

Näiden kysymysten pohjalta Eveliina Talvitie on haastatellut lukuisaa joukkoa eri ikäisiä ja eri puolueissa toimivia nai-sia. Arvokkuutta kirjan sanomalle antaa se, että mukana on kovan luokan nimiä Tarja Halosesta Mari Kiviniemeen, mutta ilahduttavaa on, että mukaan ovat päässeet myös poliittisen uransa alkupuolella olevat nuoret naiset kuten keskustan Annika Saarikko ja vasemmis-ton Li Andersson.

Iästä riippumatta kenenkään haastatel-tavan taival politiikassa ei ole välttynyt

sukupuoleen liittyvältä arvostelulta. Kun Annika Saarikko ei seurustellut, joku saattoi epäillä hänen seksuaalista suuntaustaan. Paula Lehtomäkeä arvos-teltiin hänen palattuaan töihin jo viiden kuukauden kuluttua synnytyksestä, mutta kun Lehtomäki kieltäytyi puheen-johtajakisasta perhesyihin vedoten, sitä kauhisteltiin. Sirkka-Liisa Anttila haluttiin kuvata lehteen rinnakkain italialaisen kohupoliitikko Cicciolinan kanssa – koska molemmilla oli suuret rinnat.

Keitäs tyttö kahvia. Naisia politiikan portailla on tärkeä ja mielenkiintoinen kirja. Risuja annan kuitenkin hieman pinnallisesta otteesta: vähäisempi haas-tateltavien määrä olisi antanut enem-män tilaa tärkeiden aiheiden syvem-mälle käsittelylle. Lisäksi kirjan rakenne

on jotenkin outo: jokainen haastateltava on saanut oman lukunsa, mutta kunkin luvun lopussa siirrytään käsittelemään myös muita henkilöitä aiheen tiimoilta. Näin sisältö olisi sopinut kirjaa parem-min aikakauslehden artikkelisarjaksi, jolloin graafisella suunnittelulla eri osiot olisi saatu paremmin hahmotetuksi.

Eveliina Talvitie: Keitäs tyttö kahvia. Naisia politiikan portailla. WSOY. 332 s.

ikael Niemen Veden viemää on ruotsalaiskir-jailijan seitsemäs romaani.

Niemi on noussut pohjoisen elämän kuvaajien kärkikaartiin. Vaikka hänen myöhemmät teoksensa eivät ole saa-vuttaneet samanlaista suosiota kuin esikoisromaani Populäärimusiikkia Vit-tulanjängältä, vankistaa Veden viemää hänen asemaansa suosikkikirjailijoiden joukossa myös täällä Suomessa.

Veden viemää on monipuolinen ker-tomus, jossa yhteiskunnallinen viesti yhdistyy taitavaan ihmiskohtaloiden ja -suhteiden kuvaukseen. Runsassateisen syksyn jälkeen Luulajanjoella tapahtuu odottamatonta, kun vesivoimalan pato

murtuu työntäen liikkeelle tsunamin kaltaisen vesimassan. Koko Pohjois-Ruotsi on veden vallassa. Vesimassojen ympärille kietoutuu monen ihmisen kohtalo. Elämä ei ole enää samanlaista suuren katastrofin jälkeen, ja veden vir-taus toimii eräänlaisena käänteenteki-jänä teoksen päähenkilöiden elämässä.

Niemen innoittajana on toiminut Ruot-sissa käyty keskustelu patojen turval-lisuudesta. Kysymys ei ole vähäpätöinen maassa, jossa lähes kolmannes energias-ta tuotetaan vesivoimalla.Niemen romaani on erinomaista luetta-vaa. Teksti on sujuvaa ja tarina on mie-lenkiintoinen. Ainostaan henkilöiden paljous saattaa toisinaan sekoittaa

lukijaa. Teos on myös siitä erinomainen yhteiskunnallinen romaani, ettei poliit-tinen viesti jätä tarinaa varjoonsa.

Mikael Niemi: Veden viemää. Like 2013. 298 s.

K

m

Keitäs tyttö kahvia!

Kun vesivoima vapautuu kahleistaan

KULTTYYRIA ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||Te

ksti

: Ti

ina

Nyy

ssön

enTe

ksti

: M

arku

s Yl

imaa

| 32

lmajoen Musiikkijuhlilla kantaesi-tyksensä 7. kesäkuuta saanut oop-pera kertoo Urho Kekkosesta sen

puolen, josta keskustalaiset eivät miele-llään puhu. Oopperan aiheet nimittäin pyörivät kursailematta viinan, naisten ja liian läheisten neuvostosuhteiden ympärillä.

Sieltä, mistä aita on matalin

Oopperan libretto on Lasse Lehtisen käsialaa, joten kriittinen lähestymiskulma on taattu. Vuosikymmenten demaripa-toumat päästään vihdoin purkamaan kai-kelle kansalle, sillä kyseinen teos on ollut pitkään hyllytettynä Kansallisoopperassa.Libreton rohkeudesta kertoo muun muassa ylipitkäksi venytetty kohtaus, jossa Kekkonen pelehtii Hertta Kuu-sisen kanssa samaan aikaan, kun ETYK-kokous kerrosta alempana on käynnissä. Ottaen huomioon, että Lehtinen on kir-joittanut väitöskirjan Kekkosesta, olisi toivonut häneltä syvempää tulkintaa presidentistä pinnallisen kampittelun sijaan.

Kansanooppera lunastaa odotuksensa

Kyrönjoki-miljöön lisäksi Musiik-kijuhlien omaleimaisuuteen kuuluu vapaaehtoisista koottu suurkuoro, jonka vahvuus lähentelee tässäkin oopperassa kolmattasataa. Se onnistuukin omalla suorituksellaan nostamaan ooppera-kokemusta monta pykälää ylöspäin, siinä missä Neuvostoliitto-vuoren sisään piilotettu kasvoton Vaasan kaupungin-orkesteri sitä laskee. Aiempina vuosina orkesterin suorittamista kun on saanut seurata muun esityksen rinnalla.Lapsikuoro on pienentynyt edellistä vuosista, mutta se puurtaa erinomaisesti haastavaa ulkoilma-akustiikkaa vastaan. Esiintymisestä syntyvä ilo tarttuu lapsi-kuorosta myös yleisöön, eikä lyhytaikai-sia herkistymisen tunteitaan voi kiistää.

Koskettavuus ei kuitenkaan pärjää edelliselle Taipaleenjoki- tai Pohjalaisia-oopperoille, joissa kyyneleitä vuodatet-tiin Talvisotakortilla ja menettelyllä rakkaudella.

Kokonaisuus kantaa vain pilkan turvin

Lehtinen on teoksessaan yrittänyt kuvata Kekkosen valta-aikaa mahdol-lisimman laajasti, mutta ei onnistu siinä kovinkaan hyvin. Ooppera etenee liian nopealla temmolla, eikä pysy ehjänä kokonaisuutena. Tannerin hehkutettu rooli Kekkosen vastinparina jää varsin mitäänsanomattomaksi. Jatkuva pilkka on ainoa liima, joka pitää esityksen kasassa: itsekeskeisyys, KGB-naiset ja Koskenkorva vuorottelevat tiiviisti

kohtauksesta toiseen. Rikkonaisuutta helpottaa kuitenkin Musiikkijuhlille omi-nainen selkeä kerronta, mikä erottaa sen kilpailevista seuroista: tarinassa pysyy mukana, vaikkei librettoa luekaan.

Suurmies on silti spektaakkeli

Ooppera on libretostaan huolimatta - tai juuri siitä syystä - näkemisen arvoinen teos. Ainakin sinisilmäisille Kekkos-fa-neille se avaa silmiä, ja Kekkos-krapulaa yhä poteville Ooppera Suurmiehestä on yhtä juhlaa. Alkukesän jokirantamaisema näyttäminen lavasteineen 1300-paik-kaisessa katsomossa on jo itsessään näkemisen arvoinen.Oopperan musiikista voin todeta, että se kuulosti oopperamusiikilta. Itse en siitä sen enempää ymmärrä.

Uutta suomalaista oopperaa kökällä

Vaikka äkkiseltään saattaisi kuvitella, että Ilmajoen Musiikkijuhlat tapahtu-mana kuuluisi samaan kastiin naapuri-pitäjän harrastelijakesäteatterin kanssa, on kuvitelma pakko todeta vääräksi. Uut-ta suomenkielistä oopperaa ei valmisteta enää Helsingissä, eikä Savonlinnassa, vaan ainoastaan Etelä-Pohjanmaan sydämessä Ilmajoella. Tapahtuma syntyy maakunnalle tyypilliseen tapaan kökällä (=talkoilla), joita tehdään vuodessa yli 20 000 tuntia.

Ilmajoen musiikkijuhlien kantaesitys.

Sävellys, Uljas Pulkkis; libretto, Lasse Lehtinen;

ohjaus, Vilppu Kiljunen lavastus, Tuija Väänänen.

Vaasan kaupunginorkesteri, Ilmajoen ooppera-

kuoro, oopperan lapsi- ja nuorisokuoro joht.

Kurt Kopecky.

Rooleissa: Jyrki Anttila, Raimo Laukka,

Tiina-Maija Koskela, Ulla Raiskio, Heikki Aalto,

Tiina Penttinen, Ville Salonen, Petri Pussila ja

Tommi Niskala.

I

KULTTYYRIA||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||Te

ksti

: R

isto

Lah

ti

Kekkosta demaripatoutumien

voimallaPresidentti Urho Kekkonen on persoona, joka on jakanut kansa-laisten mielipiteitä enemmän, kuin yksikään toinen suomalainen poliitikko. Voidaan todeta, että presidenteistä juuri hän on ooppe-ransa ansainnut, niin ristiriitainen hänen henkilökuvansa on.

| 33| 32

| 34

Hämis kesätoimittajana. Tosikertomus lehtimiehen arjesta, jossa toisinaan ei tapahdu mitään,

toisinaan taas jymyjuttu on aivan näpeissä. Pääosassa eräs kunnioitettu entinen järjestötoimija.

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||SARJAKUVA

| 35

SUOmENKESKUSTANUORET RYApollonkatu 11 a

00100 Helsinki

info@keskustanuoret.fi

www.keskustanuoret.fi

ETELÄ-KARJALAN KESKUSTANUORET Valtakatu 54

53100 Lappeenranta

puh: 044 3122 982

fax: 05-4156 105

etela-karjala@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANmAAN KESKUSTANUORETKeskuskatu 11 a

60100 Seinäjoki

gsm: 045 878 6300

fax: 06-2233 330

etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

ETELÄ-SAVON KESKUSTANUORETPorrassalmenkatu 33

50100 Mikkeli

puh: 044 369 9601

etela-savo@keskustanuoret.fi

HELSINgIN KESKUSTANUORETApollonkatu 11 a

00100 Helsinki

puh: 044 5144 361

helsinki@keskustanuoret.fi

HÄmEEN KESKUSTANUORETHämeenkatu 9 A 5 krs.,15110 Lahti

puh: 040 418 1150

hame@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVON KESKUSTANUORETTottinkatu 15, 57130 Savonlinna

puh: 015-5311 45

gsm: 050 347 3556

fax: 015-5355 373

ita-savo@keskustanuoret.fi

KAINUUN KESKUSTANUORETKauppakatu 26 A / 2. krs

87100 Kajaani

puh: 040 8289 147

fax: 08-6121 148

kainuu@keskustanuoret.fi

KESKI-POHJANmAAN KESKUSTANUORETIsokatu 2, 67100 Kokkola

puh: 040 7769 338

fax: 06-8314 993

keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOmEN KESKUSTANUORETCygnaeuksenkatu 12 B 16

40100 Jyväskylä

puh: 014 214 997, 040 7210 636

fax: 014-214 448

keski-suomi@keskustanuoret.fi

KYmENLAAKSON KESKUSTANUORETKivimiehenkatu 7 as 12

45100 Kouvola

puh: 05-3752174, 040 831 8972

fax: 05-3752530

kymenlaakso@keskustanuoret.fi

LAPIN KESKUSTANUORETKansankatu 12 A 4

96100 Rovaniemi

puh: 040 579 2056

fax: 016-313358

lappi@keskustanuoret.fi

PIRKANmAAN KESKUSTANUORETNäsilinnankatu 23 A 1

33210 Tampere

puh: 045 1274 794

pirkanmaa@keskustanuoret.fi

POHJOIS-KARJALAN KESKUSTANUORETSiltakatu 22

80100 Joensuu

puh: 044 3122 982

pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

POHJOIS-POHJANmAAN KESKUSTANUORETKoulukatu 31 A 2

90100 Oulu

puh: 08-5711740, 040 591 9006

fax: 08-5711790

pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

POHJOIS-SAVON KESKUSTANUORETSuokatu 31, 70110 Kuopio

puh: 017 369 9601, 044 369 9601

fax: 017 369 9611

pohjois-savo@keskustanuoret.fi

SATAKUNNAN KESKUSTANUORETItäpuisto 9, 28100 Pori

puh: 044 0336 588

fax: 02-6335599

satakunta@keskustanuoret.fi

UUDENmAAN KESKUSTANUORETApollonkatu 11 a

00100 Helsinki

puh: 044 7514 363

uusimaa@keskustanuoret.fi

VARSINAIS-SUOmEN KESKUSTANUORETLinnankatu 21 B 35

20100 Turku

gsm: 044 5322 332

puh: 02-2322 332

fax: 02-2312 036

varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

Piirien yhteystiedot:

TULEVIA TAPAHTUmIA

Keskustanuoret Pride-kulkueessa 29.6.

Suomi-Areena Porissa 16.–20.7.

Elokoulu Etelä-Pohjanmaan opistolla 13.–15.9.

Politiikan akatemia – Kansainvälisyys 28.–29.9.

Liittokokous 26.–27.10.

JUUREVAT KAUTTA mAAN||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Keskustanuoret on läsnä myös facebookissa!

/keskustanuoret

Haluan tietoa Keskustanuorista

Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä

Nimi:

Lähiosoite

Postinumero ja postitoimipaikka

Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret

Tunnus 5005576

00003 Vastauslähetys

Keskusta-

nuoret

maksavat

postimaksun

Kyllä kiitos!