K.8. Praktikum -kurssi (10 op) syksy 2009

K.8. Praktikum -kurssi (10 op)

syksy 2009”Tavoitteet: Opiskelija saa omakohtaista kokemusta sosiologisen empiirisen tutkimuksen tekemisestä ja tutkimusprosessin eri vaiheista sekä perehtyy syvemmin johonkin sosiologian ongelma-alueeseen. Kurssin yhteydessä opiskelija harjaannuttaa myös tiedonhankintataitojaan.” (Tutk.vaatimukset)Praktikum -ryhmien vetäjät: Seppo Poutanen, Katariina Löfblom ja Arttu Saarinen9. 9. johdantoa tutkimusprojektin suorittamiseen;10. 9. johdantoa projektien aihealueeseen – arkielämän sosiologia – ja työryhmiin jako (kaikkiin kalvoihin tulee linkki opetusohjelman K. 8. kohtaan)10. 9. jälkeen kukin ryhmä kokoontuu oman aikataulunsa mukaan, kuitenkin enintään kahden viikon välein

K.8. Praktikum -kurssi (10 op)

syksy 200916. 12. klo 10-12 työryhmät esittelevät työtään yhteisessä tapaamisessa + keskustelua31. 12. 2009 on viimeinen, ehdoton deadline kirjoitetun raportin palauttamiselle!raportti: 40 – 60 sivua, 1.5 riviväli, fontti 12työryhmän kunkin jäsenen työpanoksen tulee ilmetä raportista

Sosiologinen tutkimusprojekti I – III

S. Poutanen

K. 8. Sosiologian Praktikum -kurssi syksy –09

Johdantoa tutkimusprojektin suunnitteluun ja toteutukseen

Sosiologisen tutkimusprojektin läpivienti – kolme päävaihetta

(Bell 2005)

I Perustan valmistelu eli pohjatyöt

II Tutkimusaineiston keräämismenetelmän valinta ja/tai valmiina olevan aineiston valinta

III Tutkimusaineiston analyysi/tulkinta ja löydösten raportointi

I Perustan valmistelu eli pohjatyöt

1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin (so. metodologisiin otteisiin) tutustuminen

2 Projektin suunnittelu

3 Etiikka ja rehellisyys tutkimuksenteossa

4 Lukeminen, lähteisiin viittaaminen ja tiedon hallinta

5 Kirjallisuuskatsauksen laatiminen

I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustuminen

a) Toimintatutkimus

b) Tapaustutkimus

c) Survey

d) Sosiaalitilastollinen tutkimus

e) Kokeellinen tutkimus

f) Etnografinen tutkimus

g) Grounded theory – tutkimus

h) Narratiivinen tutkimus ja tarinat


a) Toimintatutkimusei tarkoita erityistä tutkimusmetodia tai tekniikkaatavoitteena jonkin käytännöllisen ongelman ratkaiseminen ja/tai ammatillisen käytännön parantaminen (soveltava tutkimus)organisaatioiden ammattilaiset itse usein keräävät tietoa toimintansa ongelmista, muuttavat käytäntöjään hankitun tiedon valossa ja seuraavat, saavutettiinko haluttuja muutoksia (arvioinnin, tutkimuksen ja toimintamuutosten jatkuva kehä)


b) Tapaustutkimus

täsmällisesti rajatun ilmiön perusteellinen ja yksityiskohtainen analyysi

tapaukselle on määriteltävä selkeä ”alku” ja ”loppu”: mitä konkreettisemmin tapauksen sisällön voi esittää, sen parempi

metodina usein systemaattinen havainnointi ja/tai haastatteleminen, mutta muutkin menetelmät ovat mahdollisia


c) Survey

haastattelututkimus, jonka suoritus- ja analyysitavat (erilaiset tilastolliset metodit), tutkimuskohteet (mm. väestötieteelliset seikat, sosiaalinen ympäristö, ihmisten toiminta ja mielipiteet) ja käyttötarkoitukset (mm. hallinnointi, sosiaalisten syy-seuraus –suhteiden etsiminen, yhteiskuntateorian koettelu) vaihtelevat suurestiusein paras tapa hankkia tietoa suurehkoista perusjoukoista (väestöryhmät yms.)

I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustuminend) Sosiaalitilastollinen tutkimus

Aineistona käytetään valmiita numeerisia aineistoja Voi tarkoittaa myös, että kerätään eri

tietokannoista ja kootaan yhteen (esim. kuntatutkimuksessa Altikasta ja Sotkanetistä)

Aineistoa joudutaan aina itse muokkaamaan!Poikkileikkaus- tai paneeliaineistot Aggregaattitason (valtio, kunta, maa) tilastot

(tällöin kyse yleensä jatkuvista muuttujista) Mikroaineistot, tutkimusyksikköinä kotitaloudet tai

myös yksilöt


e) Kokeellinen tutkimus

soveltuu parhaiten ilmiöihin, jotka ovat selkeän numeerisesti mitattavissatutkimusryhmän ohelle tarvitaan olennaisesti samanlaiset piirteet omaava kontrolliryhmä, jotta kokeellisen toimenpiteen mahdollinen vaikutus tutkimusryhmän jäseniin saadaan esiinsosiaalitutkimuksessa erilaisten vaikuttavien eli kausaalisten tekijöiden erottaminen toisistaan on hankalaa


f) Etnografinen tutkimusihmisiä tutkitaan suoraan heidän ”luonnollisessa” sosiaalisessa ympäristössäänmitä kohteeksi rajattu sos. ympäristön osa merkitsee ihmisille itselleen; kuinka ”kulttuuri” toimii?mm. osallistuva havainnointi, haastattelut, vuorovaikutusanalyysi, kirjallinen ja kuvallinen dokumentointi, historiallisten dokumenttien analyysi metodeinavaikeuksina työläys ja yleistettävyyden kysymykset

I1 Tutkimuksenteon päätyyppeihin tutustumineng) Grounded theory -tutkimus

ideana on kehittää suoraan laadullisen tutkimusaineiston pohjalta sosiologista teoriaa

ei vahvoja hypoteeseja eikä teoreettisia ennakko-oletuksia ennen tutkimukseen ryhtymistä

pyritään teoreettisten käsitteiden, luokittelujen ja vertailujen kehittämiseen heti tutkimuksen alussa, jolloin aineisto ohjaa siihen ”sopivaa” teoriaa ja kehittyvä teoria taas ohjaa aineiston lisäkeruuta

avuksi on kehitetty tietokonepohjaisia ohjelmia (NUDIST, Nvivo ja Atlas.ti)


h) Narratiivinen tutkimus ja tarinat

tutkimusmenetelmä on narratiivinen, kun tutkimusmateriaalin keruu, tulkinta ja raportointi suoritetaan tarinankertomisen kaltaisena merkityksen ja mielekkyyden luomisena (alku, keskikohta, loppu)

sisältää mm. kriittisiä omaelämäkertoja ja elämäntarinoita

usein hyvin henkilökohtaisten seikkojen paljastuminen eettisine kysymyksineen

I2 Projektin suunnittelu

a) Aiheen valinta

b) Alkuun pääseminen

c) Hypoteesi(t)

d) Runko

e) Aikatauluttaminen

I2 Projektin suunnittelua) Aiheen valinta (Levin 2005)

6 kysymystä, joihin pitäisi voida vastata kyllä:i) onko aiheemme tarpeeksi täsmällinen ja

yksityiskohtainen?; ii) onko aiheemme tarpeeksi suppea?; iii) onko projektimme päämäärä selkeä?; iv) onko lähestymistapamme aiheeseen toteuttamiskelpoinen?; v) onko meillä hyvä mahdollisuus saavuttaa mielenkiintoinen tulos/johtopäätös?; vi) olemmeko innostuneita tästä aiheesta?

I2 Projektin suunnittelu b) Alkuun pääseminen

harjoitustyön temaattiseksi maastoksi esitellään myöhemmin arkielämän sosiologista tutkimusta

varsinaisen aiheen valintaan ja muotoiluun kannattaa käyttää kohtalaisen paljon aikaa (ideointi yksin ja ryhmässä; omien kokemusten, mediasisältöjen, tutkimusten jne. hyödyntäminen)

I2 Projektin suunnitteluc) Hypoteesi(t)

’hypoteesi’ on väljästi määritellen sellainen väite/tutkimuskysymys, jonka pätevyyttä voidaan sosiologisesti tutkiahyvin muotoiltu hypoteesi ohjaa tutkijaa sopivien aineistojen sekä metodien käyttöön sen todenperäisyyden/vastauksen selvittämiseksimielenkiintoisen ja mielekkään hypoteesin kehittäminen edellyttää riittävää tutustumista aiheeseen ja relevanttiin tutkimukseen

I2 Projektin suunnittelud) Runko (Levin 2005)

Esimerkki selkeästä projektiraportin (40 – 60 sivua) rungosta (ks. III3b):

1. Nimi (myös kirjoittajien nimet)2. Abstrakti3. Johdanto4. Kirjallisuuskatsaus5. Tehty työmme6. Löydöksemme7. Keskustelu8. Johtopäätöksemme9. Lähdeviitteet

I2 Projektin suunnittelue) Aikatauluttaminen

miten paljon aikaa on käytettävissä projektin toteuttamiseen; kuinka paljon sen eri osiin on järkevää käyttää?työnjako ryhmän sisällä ja sen noudattaminen (raportista pitää ilmetä eri henkilöiden työpanos)tarkan aikataulun päättäminen eri tehtäville (esim. 2 päivää aiheeseen tutustumista netissä;4 päivää mielekkään tutkimuskysymyksen etsimistä tutkimuskirjallisuuden valossa)yhteydenpito ohjaajiin hyvissä ajoin ennen deadlineja eikä niiden reunalla!

I3 Etiikka ja rehellisyys tutkimuksenteossa

a) Tutkimuksen kohdehenkilöiden perehtynyt suostumus

b) Anonymiteetti ja luottamuksellisuus

c) Lähteiden käyttö ja siteeraaminen & plagiointi


a) Perehtynyt suostumus

haastatellulta, havainnoidulta, kirjallisen tms. materiaalin antajalta jne. pitää saada tosiasioihin pohjautuva suostumus tutkimukseen osallistumiselleen (kuka ja mistä tutkija on; mihin ja millä tavalla hän aikoo materiaalin käyttää; voidaanko kohde tai joitakin sensitiivisiä asioita tunnistaa materiaalin julkisesta käytöstä)toisaalta esim. julkisella paikalla tehtävään havainnointiin ei useinkaan ole mielekästä kysyä lupia, kunhan havainnoidut säilyvät tunnistamattomina

I3 Etiikka ja rehellisyys tutkimuksenteossa b) Anonymiteetti ja luottamuksellisuus

anonyymissa tutkimuksessa kohteiden nimettömyys on varmistettu niin, ettei edes tutkija tiedä tiedonantajiensa henkilöllisyyttä

luottamuksellisuus tarkoittaa tutkijan lupausta pitää (tuntemansa) kohteet nimettöminä ja poistaa julkistettavasta materiaalista kaikki sellaiset yksityiskohdat, joiden nojalla kohde/kohteet voitaisiin tunnistaa (tarkistusmahdollisuus kohteille)

sellaista ei pidä luvata, mitä ei ole mahdollista pitää


c) Lähteiden käyttö ja siteeraaminen & plagiointi

perehtyminen tieteellisen kirjoittamisen teknisiin oppaisiin, jotta loppuraportti ilmoittaa tarkasti lähdeviitteensä ja tekee tekstin sisäiset lainaukset ja sitaatit jotakin yleisesti käytettyä systeemiä loogisesti seuraten

muiden kirjoittajien ideoiden tai tekstien esittämisestä omanaan ei ole hauska jäädä kiinni!

I4 Lukeminen, lähteisiin viittaaminen ja tiedon hallinta

a) Lukeminen

b) Muistiinpanojen tekeminen ja plagioinnin varominen

c) Lähteisiin viittaamisen tekniikat

d) Nykyaikainen sähköinen toiminta

e) Tiedon hallinta


a) Lukeminen

aika ei koskaan riitä kaiken tutkimusaihetta käsittelevän varteenotettavan kirjallisuuden lukemiseenteoriansa ja metodinsa selkeästi esittelevä kirjallisuus tutkimusaiheesta on tässä yhteydessä hyödyllisempää luettavaa kuin ”kiva esseistiikka”raportin kirjoittaminen on käytännössä pakko aloittaa sillä tunteella, ettei ole lukenut tarpeeksi

I4 Lukeminen, lähteisiin viittaaminen ja tiedon hallinta b) Muistiinpanojen tekeminen ja

plagioinnin varominen

muistiinpanojen idea on seuloa luetusta materiaalista esiin ideoita, käsitteitä, teemoja jne., jotka palvelevat oman tutkimusaiheen käsittelyä

hyvät muistiinpanot tekevät eron toisten kirjoittajien ideoiden tiivistämisen ja heidän suoran siteeraamisensa välille, jolloin omassa kirjoittamisessa on helpompi välttää tahatonta plagioimista

I4 Lukeminen, lähteisiin viittaaminen ja tiedon hallintac) Lähteisiin viittaamisen tekniikat

perustavaa teknistä tietoa saa useista kirjoitusoppaista; nykyisin myös nettisivuilta, esim.:

http://www.kielijelppi.fi/tieteellinen-kirjoittaminen/lukeminen-ja-referoiminen


d) Nykyaikainen sähköinen toiminta

kirjallisuuden ja aineiston etsinnässä, lähdeviitteiden keräämisessä ja hallinnassa jne. pitää ehdottomasti perehtyä TY:n kirjaston sähköisiin palveluihin (osallistuminen tiedonhallinnan kurssille)http://kirjasto.utu.fiVolter, Nelli-portaali, Verkkoaineistot ym.kirjaston inhimillisiltä työntekijöiltäkin voi kysellä kaikenlaista…http://scholar.google.fi/


e) Tiedon hallintatiedonhallintaa ja koko projektia edistää systemaattisten hakemistojen luominen esim. wordin kansiojärjestelmän avullahakemisto voi olla nimihakemisto, käsitehakemisto, metodihakemisto tms., mutta on hyvä käyttää yht’aikaa ainakin muutamaa luokittelukriteeriä ja niiden välillä ristiviittauksia (esim. kriteerien ”Alasuutari”, ”alkoholikulttuuri” ja ”kvalimetodit” alle tulee sekä erilaista että samanlaista tietoa, mikä seikka on hyvä kirjata)

I5 Kirjallisuuskatsauksen laatiminen

a) Kriittinen katsaus kirjallisuuteen

b) Teoreettiset ja käsitteelliset kehykset

c) Vältettäviä kiusauksia


a) Kriittinen katsaus kirjallisuuteen

se ei ole i) myyntikatalogi kaikista niistä aihetta sivuavista kirjoista, artikkeleista jne., jotka tutkija on ehtinyt lukea; ii) pitkien sitaattien kokoelma (jos et osaa tiivistää toisen ajatusta omiksi sanoiksi, et ymmärräkään ajatusta)se osoittaa oman aihepiirin/tutkimusteeman kannalta olennaisen (ei kaiken) kirjallisuuden hallintaa ja ymmärtämistämitä keskeisiä tuloksia on saavutettu? millä tavoin tutkimuksissa voi nähdä puutteita, epäselvyyksiä, ristiriitoja?

I5 Kirjallisuuskatsauksen

laatiminen b) Teoreettiset ja käsitteelliset

kehykset’teoria’ on ymmärrettävissä tavaksi, jolla tutkija systemaattisesti luokittelee, abstrahoi ja selittää/tulkitsee aineistonsa sisältöä käsitteellisesti (millainen tutkimani todellisuus olennaisesti on ja miten aineistoni valaisee sitä?)koska tutkimuskirjallisuus toimii kirjallisuuskatsauksen aineistona, niin hyvä katsaus systematisoi, luokittelee ja tiivistää siitä olennaisimman esiinhyvin ”teoretisoitu” katsaus myös hahmottelee, millaista olisi uusi tarpeellinen tutkimus aiheesta


c) Vältettäviä kiusauksia

katsauksen tarkoitus ei ole panna aihetta tutkineet näyttämään tyhmemmiltä tai epäselvemmiltä kuin he ovatkatsauksen tarkoitus ei ole vedota yhden auktoriteetin nimissä toista vastaan, vaan on kehiteltävä perustellun kriittistä etäisyyttä teksteihinjos toinen kirjoittaja esim. olettaa asian x olevan tavalla y, niin hänen ei pidä esittää väittävän, että asia x on tavalla y (kuten myös faktaksi, päättelyksi, käsitemääritelmäksi, arvoarvostelmaksi jne. esitetty on referoitava ja arvioitava sellaisena kuin se on)

Documents

K.8. Praktikum -kurssi (10 op) syksy 2009