Olemme voimakkaasti puolustaneet julkisten ja hyvinvointipalveluiden järjestämistä kuntien ja valtion omana palveluna. Tuot-

tavuuden nimissä on lähde� y yksityistämisen tielle, jossa on ajateltu tehdä näennäisiä säästöjä muut-tamalla palvelutuotanto ostopalveluiksi. Yksityiset toimijat ovat voi� oa tavoi� elevia yrityksiä, joiden pe-ruslähtökohta on tuo� aa maksimaalinen tuo� o osak-keenomistajille. Myös yritysveroja saatetaan kiertää veroparatiisien kau� a.

JHL:n vasemmisto ja sitoutuma� omat vaativat epävarmoissa työsuhteissa olevien työntekijöiden ase-man parantamista. Vuoden 2011 lopussa neuvoteltiin pääsopijajärjestöjen raamisopimus, jossa on hyviä työelämän laatuun parantavia asioita, kuten vuorot-teluvapaajärjestelmän jatkaminen.

Olemme myös olleet huolissamme työsuhteen jälkeisestä työ� ömyysajasta. Vuoden 2013 lukien

Olemme voimakkaasti puolustaneet julkisten ja hyvinvointipalveluiden järjestämistä kuntien ja valtion omana palveluna. Tuo� avuuden nimissä on lähdet-ty yksityistämisen tielle, jossa on ajateltu tehdä näennäisiä säästöjä muu� amalla palvelutuotanto ostopalveluiksi. Yksityiset toimijat ovat voi� oa tavoi� elevia yri-tyksiä, joiden peruslähtökohta on tuo� aa maksimaalinen tuo� o osakkeenomista-jille. Myös yritysveroja saatetaan kiertää veroparatiisien kau� a.

Henkilöstön saatavuus turvataan parantamalla henkilöstöjohtamista, osaamisen ennakointia ja kehi� ämistä kunta-työpaikoilla. Toimes-sa olevan henkilöstön osaamista arvostetaan kaikilla tasoilla mm.

yhteisiä hankkeita hyväksi käy� äen yhdessä työtekijäjärjestöjen kanssa. Eläkeiän nostamisen sijaan on kiinnite� ävä huomiota työssä jaksamiseen.

Osaaminen kunta-alallaon turvattava!

EHDOKKAAT KAAKKOIS-SUOMESSA 88 - 97

Palvelut julkisina!

työ� ömäksi joutuvien toimeentuloa parantaa ja ansio-sidonnaiselle päivärahalle pääsyä nopeu� aa merkit-tävästi lomakorvausten jaksotuksesta luopuminen.

Työntekijöiden koulu� autumiseen täytyy pa-nostaa ja olemme tavoitelleet 1 – 3 päivän kou-lutusta jokaiselle sopimusalalle.

JHL:n vasemmisto ja sitoutuma� omat näkevät hyvin tärkeänä tavoi� eena samanpalkkaisuusohjelmaa, jota edistetään euromääräisillä palkankorotuksilla.

Me JHL:n vasemmistolaiset ja sitoutuma� omat olemme nähneet työsuhteiden muu� umisen haas-teeksi kehi� ää heidän edunvalvontaansa. Etenkin osa- ja määräaikaisissa sekä vuokratyösuhteissa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on suuria ongelmia. Meille tärkeää on, e� ä työsuhteen muodosta riippuma� a kaikille työntekijöille on taat-tava samat oikeudet. JHL:n vasemmisto ja sitoutumat-

Haluammelaadukkaanpäivähoidon

Kunnallinen päivähoito on kehi� ynyt vuosien saatossa laadukkaaksi, monipuoliseksi

lasta tukevaksi päivähoidoksi. Nykyään myös ympärivuorokautisen lastenhoidon tarve on lisääntynyt. Vanhempien vuorotyö vaiku� aa myös lasten hoidon järjestämiseen. Päivähoidon koko henkilökunta on motivoitunu� a omaan työhönsä. Heitä tarvitaan. Vanhemmat voivat jä� ää lapsensa huole� a perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon tai päiväkotiin. Onneksi on päivähoitolaki, joka turvaa hoitopaikan kaikille alle kouluikäisille lapsille.

Päivähoitohenkilöstön osaaminen on arvossaan. Toiminnassa vuodenaikojen olosuhteiden

muutokset on ote� u hyvin huomioon ja viikoi� ain on erilaisia tuokioita. Lapsilla on liikuntaa, laulua, lukuhetkiä, roolileikkejä ja tietenkin lapsen omaa vapaata toimintaa ja lepoa. Sosiaaliset taidot kehi� yvät - osataan olla toistemme kanssa. Päivähoito tukee lapsen kehi� ymistä tulevaa elämää varten.

Ehdokkaamme Kaakkois-Suomessa

JHL:n vasemmistoja sitoutuma� omat

Ehdokkaamme Kaakkois-Suomessa

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

Anneli Alppirinne

SiivoojaHamina

Urpo Haverinen

Kirjastovirkailija, pääluottamus-mies, kunnanvaltuutettu, johto-ryhmän jäsenKerimäki

Harrastaa patikointia, pitkänmat-kanhiihtoa ja lumilautailua

Marja-Liisa Immonen

KirjastovirkailijaKerimäki

Itä-Savon JHL 857:n taloudenhoitajaMottoni: Asiat hoidan loppun asti. Harrastukset: allasjumppa, hiihto, lenkkeily ja lukeminen

Orvokki Jokinen

Viisumivirkailija Viipurissatyösuojeluvaltuutettu, lautamies

Harrastaa avantouintia ja kulttuuria

Matti Kleimola

KiinteistönhoitajaKotka

Asko Lehtinen

TyösuojeluvaltuutettuKouvola

Jorma Liukkonen

Pääluottamusmies, JHL:n edustajiston jäsenKouvola

Tiina Saavalainen

Toiminnanohjaaja,kaupunginvaltuutettuKouvola

Motto elämässään: Wish it, dream it, do it!

Timo Sakkara

SähköasentajaKouvola

Jarmo Tammilehto

PalomiesHamina

Harrastaa kuntoilua ja penkki-urheilua. Vakuuttava vaihtoehto

Kuntien henkilöstön kuuleminen ja asema on turva�ava muutostilan-

teessa. Kuntapalvelujen tuloksellisuu�a parannetaan parhaiten huolehtimalla myös työntekijöiden hyvinvoinnista. Kunnissa on tehtävä aiempaa parempaa ja työntekijöitä arvostavampaa työnanta-japolitiikkaa.

Kuntauudistus ei saa muodos-tua ulkoistamisen, palvelujen

heikentämisen eikä työehdoilla keino�el-un välineeksi.

Henkilöstöäon kuultava

NUORILLE TAATTAVA OPISKELU- TAI TYÖPAIKKA

TYÖELÄMÄ TÄYNNÄ SUURIA HAASTEITA

Työurien pidentämisen tärkein edellytys on se, e�ä työllisyys saadaan parane-maan. Työurat pitenevät alusta, keskeltä

ja lopusta, jos työpaikkoja on tarjolla nykyistä enemmän. Mekaaninen eläkeiän nostaminen ei pidennä automaa�isesti työuria. Työnantajat on saatava sitoutumaan siihen, e�ä työpaikoilla entistä laajemmin edistetään työssä jaksamista, ehkäistään työkyvyn menetyksiä ja järjestetään työmahdollisuuksia myös osatyökykyisille. Työntekijöille on saatava oikeuksia vaiku�aa työaikoihinsa.

Panostamalla työhyvinvointiin on mahdol-lisuus löytää uusia motivaatiot työn tekemis-een.

Työkykynsä mene�äneiden eläkkeelle pääsyä ei ole vara kiristää, koska sairaseläkehake-muksien hylkäysprosen�i on kipuamassa jo 30:een. Päinvastoin tarvi�aisiin helpotuksia raihnaisten ja jaksamisen äärirajoilla pon-nistelevien mahdollisuuteen päästä eläkkeelle. Työssä jaksamisen helpo�amiseksi tulee mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen säily�ää.

JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat

Työnantajataidot puntarissa

Kunnat tuo�avat suuren osan palveluistaan yhä itse vaikka paine ulkoistamiseen ja yhtiöi�ämiseen

on kova. Myös kuntaliitokset tuovat omat haasteensa työnantajien ja työntekijöiden välille.

Kunnat ovat aina ostaneet täydentäviä palveluita yrityksiltä ja yhteisöiltä. Näin edistetään paikallista elinkeinoelämää ja pystytään tarjoamaan mahdollisimman monipuolista palvelua kuntalaisille. Useimmat tällaiset toimijat ovat voi�oa tavoi�elema�omia, kuntalaista lähellä olevia palvelujentarjoajia ja toimialueellaan hyvin tunne�uja ja luote�uja.

JHL on yhdessä muiden amma�ilii�ojen ja kuntatyönantajan kanssa mukana tuloksellisuuskampanjassa, jossa tavoi�eena on turvata kuntapalvelujen kilpailukyky ja laatu. Nämä tavoi�eet voidaan saavu�aa vain panostamalla työntekijöiden hyvinvointiin, amma�iylpeyteen, koulutukseen ja työssäjaksamiseen.

Yhtiöi�ämisten yhteydessä JHL vaatii, e�ä henkilöstön työsuhdeturvasta, palkkakehityksestä, koulutuksesta,

osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehditaan. Palvelut tarvitsevat tekijänsä.

Työurat eivät pitene pakolla ja heikkoja kyyky�ämällä. Ikääntyvien työpaikkansa mene�äneiden taloudellista turvaa ei ole mahdollista heikentää. Heillä on jatkossakin oltava oikeus työ�ömyyskassojen maksamaan lisäpäivärahaan, ns. eläkeputkeen. Ikään-tyvien irtisanomiset eivät lopu, vaikka putki poiste�aisiin. Kun rakennemuutos vie työpai-kkoja ja kaataa tehtaita, ikääntyville tarvitaan toimeentulon takalauta, sillä kuusikymppisillä ei juuri ole toivoa uudesta työpaikasta vapailla markkinoilla.

Kuntasektorilla panostettavatyössä jaksamiseen

Kuntaorganisaatiossa on paljon petra�avaa työssä jaksamisessa ja työhyvinvoinnin kehi�ämisessä. Osassa kunnissa tunnutaan

elävän vielä tsaarinaikaisessa johtamiskul�uuris-sa. Si�en ihmetellään kuntatyön tehokkuuden ja tuloksellisuuden puu�eita.

Työhyvinvoinnin kehi�ämiseen pitää saada mukaan työntekijän itsensä lisäksi esimiehet ja työterveyshuolto. Tämä tarkoi�aa kuntastrategian uudelleen kartoi�amista, jossa annetaan rii�ävät mahdollisuudet työhyvinvoinnin kehi�ämiselle. Ruohonjuuritasolla lähiesimiehellä on tärkeä tehtävä rakentaa tasa-arvoinen ja luo�amuk-sellinen suhde johde�aviin. Esimiehelle tärkeä

työhyvinvoinnin edistämisen väline on aktiivinen aikainen puu�uminen ja väli�äminen, sekä hyvä työnsuunni�elu. Työntekijä puolella on puolesta-an tarpeen tutkailla ns. alaistaitojen merkitystä työhyvinvoinnin paranemiseen.

Työssä jaksaminen ja hyvinvointi täytyy saada paranemaan, jo�a meillä on tulevaisuudessakin julkisen sektorin palveluntekijöitä ja tähän talkoi-siin tarvitaan kaikkia osapuolia kuntajohtajasta ruohonjuuritason työntekijöihin saakka. Mu�a jos tahtotila muutokseen puu�uu ei työhyvinvoinnin tila pääse paranemaan ja si�en on turha haikailla pidentyvien työurien perään. - Markku Ruotsalainen

Työlainsäädäntö ei ainakaan tutkimusten mukaan ole este työllistämiselle, kuten eräässä työministeriön tilaamassa tut-

kimuksessa on tode�u. Noin 90 prosen�ia alle kymmenen henkilöä työllistävistä yri�äjistä ei koe, e�ä työlainsäädäntö hai�aisi merki�ävästi yritystoimintaa. Samassa tutkimuksessa kar-toite�iin myös pientyönantajien tiedon hankintaa työlainsäädännöstä ja sen ongelmien ratkaisua. Tutkimuksessa tode�iin, e�ä työsuhdeasioiden neuvontapalvelut ovat toimivia, mu�a yri�äjät eivät ole niistä tarpeeksi tietoisia. (KU 21.4.2006 UP/Aleksi Vienonen)

Suomen työsuhdelainsäädäntöä on ajanta-saiste�u, mu�a sen toimivuus on edelleen työnantajien tulkinnan varassa. Monella

pienipalkkaisella, naisvaltaisella alla tehdään osa-aikatyötä – vaikka työtehtävät vaatisivat kokoaikatyötä. Lisäksi osa-aikatyöläisen rinnalle otetaan määräaikaisia osa-aikatyöläisiä ilman määräaikaisuuden peruste�a. Määräaikaisuuden perustehan voisi olla vuosiloman tai sairasloman sijaisuus, mu�a toistuvasti pysyvään työtehtävään palkataan määräaikainen - pätkätyöläinen.

Työlainsäädäntö ei ole este työllistymiselle

Nykyiset isojen firmojen isopalkkaiset johtajat eivät pärjäi-si vaihtotaloudessa, jossa työ korvataan työllä. Ei ainakaan silloin, jos he haaveilisivat yhtä isoista tuloista kun nyt.

Tokko ne mitään hyödyllistä amma�imielessä osaavat-kaan. Kaikki varmaan harrastavat kalastusta, tai öljyväri-maalausta, mu�a onko kan�ia, tai halua tehdä sitä am-matikseen.

Tai heidän tekemäänsä työtä ei kukaan voi korvata. Ajatel-laan esimerkiksi Jorma Ollilan vajaa 10 miljoonan tulojen vaihtamista 20 000 euron vuosituloihin, ne eivät ole miten-kään yhteismitallisia. Otetaan esimerkki: Jos Jorma käy organisoimassa minun pol�opuiden pilkkomista yhden tunnin, niin minä joudun pilkkomaan puita hänelle 500 tuntia, jo�a olisimme taloudellisesti tasapainossa toisil-lemme. Siis nykypalkoissa.

Osakkeiden omistajat kylvävät rahaa ja toivovat niiden kasvavan moninkertaisesti ilman mitään työtä. Jos kasvua ei tapahdu aloitetaan pokerinpeluu, jossa voi�aja on se jolla on jo entuudestaan eniten rahaa.

Omaisuu�a ei siis kasvateta työn teolla, vaan sijoi�amisel-la. Rahaa annetaan sinne, missä se kasvaa eniten. Kyse ei

Työ työstä

ole säästämisestä, kuten tavallista kansaa kehotetaan teke-mään. Säästämään siksi, e�ä niilläkin rahoilla pelataan.

Kaverini sanoi, e�ä omaisuu�a saa vain varastamalla, tai perinnön kau�a. Perintönäkin sen on joku varastanut. Työllä ei omaisuu�a hankita.

Yhteiskunnallisesti tärkeän ja merki�ävävin työ. Työ josta kansantulo, BKT, muodostuu. Metsurit, rakennusmiehet, maanviljelijät ja niin edelleen.

Hyvätuloisten verotusta voisi kiristää huoma�avasti, koska kukaan ei omalla työllään voi rikastua. Aina siihen on tarvi�u toisen ja muiden työpanosta. Siksi sitä verojen kau�a voi jakaa myös niille, jotka ovat olleen varoja kartut-tamassa.

Näin tuloeroja tarkastellessa, isotu(loiset) ovat todella turhia yhteiskunnalle.

Kari “Tumi” Turunen (vas.)

Ajatuksia työstä ja omaisuudesta

Henkilöstöllä on oikeutensa

Kuntien henkilöstön kuuleminen ja asema on turva�ava muutostilanteessa. Kun-tapalvelujen tuloksellisuu�a paranne-

taan parhaiten huolehtimalla myös työntekijöiden hyvinvoinnista. Kunnissa on tehtävä aiempaa parempaa ja työntekijöitä arvostavampaa työnan-tajapolitiikkaa.

Kuntauudistus ei saa muodostua ulkoistamisen, palvelujen heikentämisen eikä työehdoilla keinot-telun välineeksi.

Uusiakin työpaikkoja toki syntyy, mu�a valite�avasti suurin osa niistä on nimeno-maan osa-aikaisia työsuhteita. Tämä ke-

hitys on puolestaan johtanut siihen, e�ä meillä on Suomessa suuri työssäkäyvien joukko, joka ei tule toimeen työstä saamallaan palkalla. Niinpä köyhiksi luokiteltujen työssä käyvien määrä onkin viime vuosina lisääntynyt, mitä on pide�ävä huolestu�avana ilmiönä!