Upload
ingrid-pate
View
38
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Kalalajit 7lk. Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten, k uvat rktl.fi ja luontoportti.com. Ahven. Ahvenkalat: kaksi piikkistä selkäevää. Tummat pystyjuovat kyljillä. Punertavat vatsaevät ja peräevä. Kuha. Iso, kaksi piikkistä selkäevää, joissa kuvioita. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Kalalajit 7lk.
Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten,
kuvat rktl.fi ja luontoportti.com
Ahven
Tummat pystyjuovat kyljillä Punertavat vatsaevät ja peräevä
Ahvenkalat: kaksi piikkistä selkäevää
KuhaIso, kaksi piikkistä selkäevää, joissa kuvioita
Selässä tummaa kuviointia, vatsapuolelta hopeanhohtava. Iso suu
Kiiski Kaksi yhteen kasvanutta piikkistä selkäevää
Iso pää ja tylppä kuono
Särki Särkikalat: isot suomut, monet hopeanhohtoisia
Silmä yleensä punainen, evät punertavat
Lahna
Korkearuumiinen särkikala, peräevä pitkä
SalakkaHopeanhohtoinen (toisin kuin kuvassa), solakka.
Vatsaevät reilusti selkäevän etureunan etupuolella
Ruutana
Kullanhohtoinen, tanakka, suurisuomuinen. Pitkä pyöreäkulmainen selkäevä
HaukiIsot suu, pää ja silmät.
Selkä- ja peräevä sijaitsevat lähellä pyrstöä.
Turska
Isopäinen ja –suinen. Alaleuan alla on yksinäinen
viiksisäie.
Kylkiviivaa myötäilee vaalea pitkittäisjuova.
Selkäevä on kolmi– ja peräevä kaksiosainen erotuksena mateeseen.
MadePitkänomainen, iho kirjava.
Selkäevät ja peräevä ulottuvat melkein pyrstöön. Viiksisäie.
LohiLohikaloilla aina pieni rasvaevä selkäevän ja pyrstön välissä!
Pyrstössä lovi. Mustia pilkkuja on enimmäkseen kylkiviivan yläpuolella
TaimenRasvaevä
Mustia pilkkuja kylkiviivan alapuolella runsaasti. Pyrstö suora.
Huomaa, että esim. taimen väri voi vaihdella sen mukaan elääkö se meressä vai järvessä. Järvitaimen on meritaimenta tummempi.
KirjolohiRasvaevä. Runsaasti mustaa pilkutusta.
Punertava raita.
Siika
Sukkulamainen, virtaviivainen ruumis, Rasvaevä ja yläleuka alaleukaa pidempi
Muikku
Rasvaevä. Alaleuka yläleukaa pidempi, muikku ”murjottaa”
Nahkiainen
Pyöreä imukuppisuu.
Suomuton ja matomainen. Kidusaukot (7 kpl).
Ankerias
Ruumis on pitkä ja lieriömäinen, pyrstöä kohti suvuilta litistyvä. Pitkä ”eväreunus” pyrstön ympäri. Ei vatsaeviä.
Silakka
Sillikala: ei kylkiviivaa, ei rasvaevää. Pieni kala, pitkä alaleuka.
Tunnistatko näitä?
Säyne
(Kuvassa ylhäällä säyne, alhaalla särki.)
Särkikala. Pullea ja tanakka, evät punertavat, silmä keltainen. Suhteellisen pienet suomut.
Nieriä
Lohikala. Yleensä tumma, vatsa ainakin kutuaikana punainen. Pilkut taustaansa vaaleampia. Rasvaevä on.
HarjusRasvaevä. Pitkä selkäevä.
Lohikala. Virtaviivainen ja solakka.
Kuore
Lohikala. Pitkulainen, läpikuultava, muikkua solakampi. Suomut pieniä, läpinäkyviä, haisee kurkulle.
Rasvaevä.