Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
1
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali
elintarviketalous
Loppuraportti
12.9.2018
Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti
Elisa Mikkilä, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti
Marko Jori, kehittämispäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
2
1 Hankkeen toteuttaja: Pyhäjärvi-instituutti Yhteyshenkilö: kehittämispäällikkö Marko Jori, puh. 050 380 1621, email. [email protected]
2 Hankkeen nimi: Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous Hanketunnus: 25001
3 Yhteenveto hankkeesta Satakunta, ja erityisesti Pyhäjärviseutu, on Suomen keskeisimpiä ruoantuotantoalueita. Pyhäjärviseu-
dulle on keskittynyt useita isoja elintarvikkeita jalostavia yrityksiä. Tuotantoketjujen aikana syntyy suuri
määrä erilaisia sivuvirtoja, joita ei tällä hetkellä hyödynnetä.
Keskeisimmät sivuvirrat Pyhäjärviseudulla ovat pelloille jäävät biomassat, eläintuotannon lannat ja kuol-
leet tuotantoeläimet tai munintansa lopettaneet kanat sekä eläinten teurasjätteet (erityisesti veri- ja
rasvaliete), sienten viljelyssä alustana käytettävä olkilantaseos, sokeri- ja vihanneskäyntien sivutuotteet,
vajaasti hyödynnettävät kalalajit. Lisäksi isoja sivuvirtoja ovat vähittäiskauppojen, ammattikeittiöiden
sekä kuluttajien biojätteet.
Uusinta teknologiaa hyödyntävät biokaasulaitokset tuottavat sekä energiaa (ml. autojen kaasupoltto-
aine) että lannoitteeksi kelpaavaa lopputuotetta, mikä on herättänyt kiinnostusta biokaasuinvestointei-
hin myös Satakunnassa. Perustamispäätös vaatii kuitenkin tietoa alueen tarjoamista sivuvirroista, niiden
määristä ja erityisesti soveltuvuudesta, toimitusvarmuudesta ja logistisista ratkaisuista. Hankkeen pää-
tavoitteena on tuottaa faktapohjaista tietoa Pyhäjärviseudun ruokaketjun sivuvirroista. Sivuvirtojen ko-
konaismäärien sijaan selvitetään eri sivuvirtatuotteiden kaasuntuottokyky, syntyajankohdat ja niiden si-
jainti logistisesti kartalla. Kartalla nostetaan esiin erityisesti hotspotit (korkein kaasuntuottokyky, jatkuva
saatavuus ja logistisesti optimaalinen sijainti), mutta myös jatkuvasti tai sesongeittain saatavilla olevat
raaka-ainepisteet. Hotspotien avulla voidaan tukea investointisuunnitelmien ja -päätösten tekemistä Py-
häjärviseudun osalta.
4 Raportti
4.1 Hankkeen tavoitteet Hanke toteutti osaltaan Pyhäjärviseudun visiota (visio 2020) lisäämällä tietoa ja osaamista sekä erityi-
sesti tuomalla uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden uudistamiseen sekä alueen
kilpailukyvyn lisäämiseen. Hanke tuki Pyhäjärviseudun kehittämisen painopistettä 3.2.1. Aktiivinen
yrittäjyys ja elinkeinotoiminta (mm. elinkeinorakenteen monipuolistaminen, suuryritysten ja mikroyri-
tysten yhteistyö) ja sen toimenpiteitä 1, 2 ja 3. Erityisesti hanke tuki toimenpiteessä 2 mainittua teol-
lisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksia luoda uusia yrityksiä. Kumppanuuksien ja ver-
kostojen osalta hanke toteuttaa toimenpidettä 2, jossa lisätään yritysten välistä yhteistyötä. Hanke
myös toteutti painopistettä 3.3.4. Kestävä kehitys, sillä sivuvirtojen paikallinen hyödyntäminen puh-
taaksi bioenergiaksi vähentää oleellisesti alueen hiilitasetta ja ehkäisee ilmastonmuutosta sekä edistää
luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Hanke on toiminnallaan toteuttanut maaseutuohjelman strategisia painopisteitä 1. (Edistetään biota-
loutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
3
eettisesti hyväksyttävällä tavalla) ja 2. (Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työl-
lisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista). Hanke on
myös toteuttanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 – 2020 tavoitteita 1) osaa-
minen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät, 2) ilmastonmuutoksen hillintä
ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat, 3) luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen
tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat, 4) maaseudun yritystoiminta monipuolistuu
ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat ja 5) maataloustuotannon kilpai-
lukyky vahvistuu. Hankkeen toimenpiteet ovat tukeneet prioriteettien 1 – 4 toteutumista ja erityisesti
prioriteetin 5 (Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen
siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla) kohdealat 5B ja 5C.
Hanke toteutti myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Maaseutuohjelman vesiensuo-
jelun ja ravinteiden kierrätys -osion toimenpiteitä, sillä hanke edistää ravinteiden kierrätystä niin elin-
tarviketuotannon sivuvirtojen, peltobiomassojen kuin lannan (sika, broileri, kalkkuna) osaltakin ja sa-
malla tuetaan uutta liiketoimintaa. Peltobiomassojen, lannan ja roskakalan biokaasukäytöllä voidaan
edistää tehokkaasti myös vesistöjen suojelua, esim. Köyliönjärven osalta, kun sekä ulkoista että sisäistä
kuormitusta voidaan vähentää. Uudet käytännöt ravinteiden ja sivuvirtojen kierrätyksessä biotalouden
uusiksi raaka-aineiksi lisäävät alueen ravinneneutraaliutta ja synnyttävät uusia yhteistyömuotoja ja
uutta liiketoimintaa alueen kiertotaloudessa.
Hankkeen avulla toteutettiin myös Satakunnan alueellista maaseudun kehittämisstrategiaa 2014 –
2020 ja sen Visio 2020:ssa mainittua aloituslausetta ”Satakunnan maaseutu on monipuolinen ruuan ja
energian tuottaja.” Hanke toteuttaa kehittämisstrategian painopisteitä 2) Uudet ratkaisut ja innovaa-
tiot (vihreä talous, uudet innovaatiot) ja 3) Dynaaminen yrittäjyys (bioenergian käytön lisääminen, uu-
sien teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen, biopohjaisten kiertotalouden materiaalien toimitus-
varmuuden ja logistiikan kehittäminen) sekä erityisesti strategian läpileikkaavia teemoja yhteistyö,
kumppanuudet ja ympäristön kestävä käyttö.
Paikallisesti hankkeen päätavoitteena oli tuottaa faktapohjaista tietoa Pyhäjärviseudun ruokaketjun
sivuvirroista. Sivuvirtojen kokonaismäärien sijaan pääpaino on biokaasun tuotannolle relevantimpien
faktojen selvittämisestä eli mitkä ovat eri sivuvirtatuotteiden kaasuntuottokyvyt, miten niitä on eri ai-
koina saatavilla ja miten niiden syntypaikat sijaitsevat logistisesti kartalla. Pyhäjärviseudun sivuvirtojen
lisäksi mukana oli alueen ulkopuolella olevia sivuvirtoja niiden määrien ja logististen sijaintien joh-
dosta. Kartalla nostetaan esiin erityisesti hotspotit (korkein kaasuntuottokyky, jatkuva saatavuus ja
logistisesti optimaalinen sijainti), mutta myös muut jatkuvasti tai sesongeittain saatavilla olevat raaka-
ainepisteet. Hotspotien avulla voidaan tukea investointisuunnitelmien ja -päätösten tekemistä Pyhä-
järviseudun osalta.
Ruoantuotannon sivuvirtojen hyötykäyttö biokaasun tuotannossa lisää ruokaliiketoiminnan ekologi-
suutta ja eettisyyttä sekä lisää toiminnan kannattavuutta. Syntyvän biokaasun ja lannoitteen käyttö
lisäävät huomattavasti vähähiilisyyttä ja ravinteiden kierrätystä. Ravinteiden tehokas kierto vähentää
myös valumia vesistöihin. Raportin tulokset ovat hyödynnettävissä jatkossa myös muualla Satakun-
nassa.
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
4
4.2 Toteutus Hankkeessa kartoitettiin Pyhäjärviseudun ja logistisesti Pyhäjärviseudun lähialueella sijaitsevien sata-
kuntalaisten elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja sivuvirtojen syntyalueita. Pyhäjärviseudulla on pal-
jon elintarviketeollisuutta, mistä syntyy sivuvirtoina eläinperäisiä jakeita (kalkkuna, kana), kasviperäi-
siä jakeita (suurtalouskeittiöiden biojäte, kuorimojäte, kasvijäte) ja muita sivuvirtajakeita (sienimö-
alusta, vieraslajit). Monet sivuvirrat syntyvät kausittain esimerkiksi kasviperäisten sivuvirtojen synty-
ajankohta painottuu loppuvuoteen satokauden ja sadonkorjuun ajoittuessa loppukesästä vuoden lop-
puun. Myös kalastuksesta syntyvät sivuvirrat ovat kausittaisia, kun taas liha- ja siipikarjateollisuuden
sivuvirtoja syntyy tasaisemmin.
Sivuvirroista valittiin muutamia jakeita, joita lähdettiin tarkastelemaan tarkemmin ja joista ei löydy niin
paljon kirjallista tietoa valmiiksi. Mukaan otettiin myös jakeita, joista on olemassa jo kirjallisuudessakin
tietoa ja näin saadaan vertailuaineistoa analysoinnin tueksi. Analyysit teetettiin ulkopuolisessa labora-
toriossa. Työn suorittavaksi laboratorioksi valittiin Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Tam-
pereelta. Näytetoimitukset oli sovittu hoidettavaksi pääosin siten, että Pyhäjärvi-instituutti toimitti
näytteet Huittisiin, josta KVVY:n laboratoriopäällikkö Sirpa Väntsi toimitti ne analysoitavaksi. Kesken
näytteenoton alkuperäiseen suunnitelmaan lisättiin rasva. Sivuvirroista teetettiin seuraavat analyysit:
o salmonella
o rasvapitoisuus
o E.colit
o Hehkutusjäännös
o Kuiva-aine
o Hehkutushäviö
o Kokonaistyppi
o Kosteus
o pH
o Typpi-hiili -suhde
Näytteenotot suoritettiin hankkeen toiminnan aikana siten, että viimeiset analyysit teetettiin keväällä
2018. Osa näytteenotosta viivästyi, koska kesti suunniteltua kauemmin löytää sopiva välineistö isojen
näytteiden esikäsittelyyn. Toisaalta sääolosuhteet vaikeuttivat esimerkiksi kalanäytteiden saamista.
Hanke toteutettiin 1.5.2016−30.6.2018 välisenä aikana.
Hanke sai hankerahoitusta 30 889,53 euroa myönnettävän tukiprosentin ollessa 90 prosenttia hank-
keen tukikelpoisista kustannuksista. Hankkeen kokonaisrahoituksen määrä oli 42 902,12 euroa.
Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta vastasi Pyhäjärvi-instituutti. Hankkeen vastuullisena johta-
jana toimi Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala 31.12.2017 saakka ja Hannu Suokivi
1.1.2018−30.6.2018 välisenä aikana ja projektipäällikkönä kehittämispäällikkö Marko Jori. Hanketta
toteuttivat suunnittelija Henna Ryömä ja asiantuntija Elisa Mikkilä Pyhäjärvi-instituutista. Lisäksi hank-
keen toteutukseen osallistuivat tarvittaessa muut asiantuntijat Pyhäjärvi-instituutista. Hankkeen ta-
loushallinnosta vastasi Jaana Luojus. Hankkeen toimistotöistä vastasi Elina Suonpää. Hankkeen tilin-
tarkastukset hoiti Pyhäjärvi-instituuttisäätiön tilintarkastaja.
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
5
Hankkeelle ei ollut tarpeen perustaa ohjausryhmää.
Hankkeen hyväksytty kustannusarvio on ollut seuraava:
Kustannuslaji Hyväksytty €
Palkat 26 533,97
Ostopalvelut 10 000,00
Laskennalliset yleiskust. 24% 6 368,15
Kustannukset yhteensä 42 902,12
Taulukko 1. Hankkeen kustannusarvio.
Hankkeen taloudessa noudatettiin annettua kustannusarviota. Palkkakulut ylittyivät budjetoidusta
39,52 €. Ostopalveluita jäi käyttämättä 4 257,39 €. Ostopalveluita jäi käyttämättä, koska osasta alku-
peräisessä suunnitelmassa olleista sivuvirroista löytyi riittäviä kirjallisia tietoja ja toisaalta osa tutki-
tuista sivuvirroista yhdistettiin teknisistä syistä yhteisnäytteiksi.
Hankkeen päätyttyä analyysituloksista koostettiin hankkeen loppuraportti. Tulokset ovat luettavassa
kohdasta 4.4. Tulokset ja vaikutus.
Epävarmuustekijöinä tuloksille on analysoitavan materiaalin heterogeenisuus näytteenottohetkellä.
Näytteet otettiin suoraan tuotannosta tuotannon työntekijöiden toimesta tai Pyhäjärvi-instituutin
suunnittelija Henna Ryömän toimesta. Joidenkin sivuvirtojen osalta näytteen koostumukseen vaikut-
taa parhaillaan käsittelyssä oleva materiaali. Näyte pyrittiin ottamaan mahdollisimman edustavasti ja
tämä virhemahdollisuus huomioiden, mutta esimerkiksi suurtalouskeittiöiden biojätteen koostumuk-
seen vaikuttaa keittiöissä lähiaikana tarjolla ollut ruoka. Toiset sivuvirrat taas ovat koostumukseltaan
tasalaatuisempia kuten vilja, laktoosi tai melassi. Nämä epävarmuustekijät tuleekin huomioida analyy-
situloksia tarkasteltaessa ja verrattaessa tuloksia muihin samankaltaisiin tuloksiin. Vaikka laktoosi oli
koostumukseltaan homogeenista, ei se soveltunut laboratorion analysoitavaksi ja siitä ei ole käytettä-
vissä vertailukelpoisia analyysituloksia.
Analyysitulokset ovat kaikkien biokaasuinvestointeja suunnittelevien tahojen käytettävissä.
4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeen pääkohderyhmänä olivat Pyhäjärviseudulle, tai Pyhäjärviseudulla syntyvään sivuvirtaraaka-
aineeseen pohjautuvan biokaasulaitoksen perustamisesta kiinnostuneet henkilöt tai yritykset. Lisäksi
kohderyhmänä olivat kaikki ruokaketjun toimijat, jotka synnyttävät sivuvirtoja, alkutuotannosta kulut-
tajaan.
Hankkeen toteutusvaiheessa käytiin tutustumassa Jyväskylän Mustankorkean biokaasulaitokseen ja
BioGTS:n toimintaan ja tehtaaseen. Biokaasulaitosten sijoittumisesta Pyhäjärviseudulla keskusteltiin
myös Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kanssa.
Näytteet otettiin yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
6
4.4 Tulokset ja vaikutus Hankkeessa analysoidut sivuvirrat ja analyysien tulokset on esitetty luvussa 4.4.1. Tässä luvussa on
käytetty taustamateriaalina Luonnonvarakeskuksen Biomassa-atlasta, mihin on kerätty kuntakohtaisia
tietoja maatalouden, metsätalouden, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien biomassavirroista. Bio-
hajoavia sivuvirtoja elintarviketeollisuudesta ja yhdyskunnista on kuvattu luvussa 4.4.2 ja pelloilta tu-
levia sivuvirtoja on kuvattu luvussa 4.4.3 ja lantamääriä luvussa 4.4.4.
4.4.1 Hankkeessa analysoidut sivuvirrat Hankkeessa analysoitiin kasviperäisiä sivuvirtoja, alkutuotannon sivuvirtoja, lihajalostuksen ja kalaja-
lostuksen sivuvirtoja, suurtalouskeittiön sivuvirtaa ja muutamia luonnon biomassoja.
Kasviperäiset sivuvirrat olivat: juurikkaan naattijäte, ruohoharavajäte, melassi, ohra, käytetty sieni-
möalusta, elintarviketeollisuuden kasvisivuvirta, suurtalouskeittiön ylijäävä ruoka, kuivaheinä (lam-
mas), kuivike (lammas), vesirutto, isosorsimo 1 (juuret ja kasvustoa), isosorsimo 2 (pelkkää kasvus-
toa) ja jättipalsami.
Eläinperäiset sivuvirrat olivat: jätekala, laktoosi, broilerin suolijäte, kalkkunan luu ja nahka, kalkkunan
sulka, rasvaliete, lampaan maha + rasva + suoli ja lampaan jätenahka.
Analyysitulokset (Taulukko 3) saatiin kaikista muista näytejakeista paitsi laktoosista, mikä ei soveltu-
nut laboratorion matriiseihin. Elintarviketeollisuuden sijoittuminen Pyhäjärviseudulla on merkitty
alla olevaan karttakuvaan (Kartta 1).
Kartta 1. Elintarviketeollisuuden sijoittuminen Pyhäjärviseudulla.
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
7
Pyhäjärviseudun elintarviketeollisuudesta tulevan biokaasutukseen kelpaavan sivuvirran määriä on
esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2). Taulukon tiedot perustuvat yrityksiltä saatuihin arvioi-
hin.
Sivuvirran laatu Sivuvirran
määrä t/a
Jakeen saatavuus-
arvio kk/vuosi
Kalkkunan teurasjäte 5 500 tammi-joulu
Kalkkunan sulka 1 500 tammi-joulu
Puristeleike (juurikasteollisuus) 73 000 loka-tammi
Melassi (juurikasteollisuus) 15 000 loka-tammi
Puristekalkki (juurikasteollisuus) 10 000 loka-tammi
Multa (juurikasteollisuus) 40 000 loka-tammi
Naatit (juurikasteollisuus) 2-3 loka-tammi
Sokerijuurikkaiden soluneste n. 500 000 loka-tammi
Kasvissivuvirta (elintarviketeollisuus) 5 000 heinä-tammi
Jätekala 100 loka-touko
Kalajalostuksen sivuvirrat
100 touko-heinä
100 loka-joulu
Taulukko 2. Pyhäjärviseudun elintarviketeollisuuden sivuvirtamääriä ja saatavuus.
Se minkälaisia raaka-aineita biokaasuprosessiin valitaan, riippuu paljon siitä, missä laitos sijaitsee ja
mitä toimintoja ja sivuvirtoja sen lähiympäristössä on. Kuljetuskustannukset ovat merkittävässä ase-
massa, koska usein sivuvirrat ovat sen tyyppisiä, että niiden kuljettamisesta syntyy suurin kustannus
ja ne voitaisiin käsitellä myös lähempänä esim. suoraan peltoon kyntämällä tai kompostoimalla. Täl-
löin kuitenkin biokaasutuksen lisäarvo jää saamatta. Kuljetuskustannusten vaikutusta on arvioitu si-
vulla 18 kohdassa 4.4.3.
Kuva 1.Elintarviketuotannon biokaasutukseen kelpaavat sivuvirrat ovat peräisin alkutuotannosta ja teollisuudesta.
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
8
Osaa sivuvirroista syntyy vain osan aikaa vuotta ja siksi saatavuus on merkittävää, jotta laitos voi
toimia ympärivuotisesti ja toiminta voi olla kannattavaa. Saatavuus voi koostua myös useista raaka-
ainelähteistä, jolloin saatavilla oleva syöte vaikuttaa prosessin teknisiin säätöihin, jotta syöte olisi
optimaalista biokaasutusprosessissa. Myös se, minkälaista lopputuotetta biokaasulaitokselta halu-
taan, vaikuttaa raaka-anevalintaan. Esimerkiksi yhdyskuntien jätevesilietteitä ei välttämättä kaikissa
laitoksissa haluta lopputuotteeseen, jätevesilietteen sisältämien raskasmetallien, lääkeainejäämien
ja haitta-aineiden vuoksi. (Suomen Biokaasuyhdistyksen julkaisu)
Näytteen nimi Salm ELY /25g
Ras-va-MoP %
Rasva Ger-ber %
E coli LV pmy/g
Hehk. jään g/kg tp
K-a, lie g /kg
hehk. häv. g/kg tp
Kok.N lie g/kg ka
pH TC g/kg ka
Tila-vuusp kg/l
hiili/typ-pisuhde
Juurikkaan pa-lamassa
Ei tod
<0.8 <10 41 172 130 14 4.3 290 0.47 20.7
Juurikkaan ruo-hoharava
Ei tod
<0.8 <10 74 238 160 12 6.8 300 0.34 25.0
Melassi Ei tod
<0.8 <10 194 812 620 18 7.8 310 1.34 17.2
Ohra Ei tod
2.4 ~20 59 877 820 17 8.4 410 0.59 24.1
Br suolijäte Ei tod
20.1 100 25 340 310 60 4.2 590 1.04 9.8
Kalkkunan luu ja nahka
Ei tod
46.7 120 19 541 520 63 7.6 460 0.77 7.3
Br rasvaliete Ei tod
6.7 550000 16 173 160 65 5.7 550 0.95 8.5
Lammas, maha, rasva,suoli
Ei tod
18.6 600000 9 362 350 46 7 590 0.92 12.8
Lammas, jä-tenahka
Ei tod
3.4 <10 43 554 510 120 8 460 0.068 3.8
Lammas, kui-vike
Ei tod
1.4 150000 60 680 620 13 7.5 420 0.089 32.3
Lammas, kuiva-heinä
Ei tod
1.2 <10 29 657 630 13 6.7 450 0.038 34.6
Vesirutto Ei tod
<0,8 <10 12 62 50 25 7 400 0.61 16.0
Isosorsimo 1 (juuri+lehdet)
Ei tod
<0,8 <10 22 224 200 13 7.1 450 0.52 34.6
Isosorsimo 2 (lehdet)
Ei tod
<0,8 <10 21 254 230 8.7 6.7 450 0.21 51.7
Jätekala Ei tod
3.6 <10 42 244 200 110 6.8 450 0.9 4.1
Jättipalsami Ei tod
<0,8 <10 49 168 120 30 5.9 430 0.5 14.3
Laktoosi Ei tod
<10
Käytetty sieni-möalusta
Ei tod
<10 77 248 210 24 6.8 390 0.44 16.3
Kasvissivuvirta Ei tod
<10 5 146 140 10 6.1 440 2.49 44.0
Suurtalouskeit-tiön ylijäävä ruoka
Ei tod
<10 9 265 260 27 5.7 510 0.83 18.9
Taulukko 3. Hankkeen sivuvirtojen analyysitulokset.
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
9
Raaka-aineiden laatu vaikuttaa siihen, paljonko laitos tuottaa biokaasua ja minkä laatuista loppu-
tuote on. Raaka-aineiden soveltuvuutta voidaan arvioida eri tavoin. Kirjallisuudesta löytyy melko pal-
jon erilaisten syötteiden metaanintuottokykyjä. Metaanintuottokykyä voidaan myös laskea saatujen
lähtötietojen perusteella teoreettisesti ns. Buswellin yhtälöllä tai COD-pitoisuudella. Käytännössä
metaanintuottopotentiaalin selvittäminen vaatii laboratoriossa tehdyn metaanituottotestin (BMP,
Biochemical methane potential). Raaka-aineen soveltuvuutta voidaan arvioida myös kevyempien la-
boratorioanalyysien perusteella kuten hiili/typpi-suhteen, kuiva-ainepitoisuuden, orgaanisen aineen
määrän ja ravinne- ja hivenainekoostumuksen perusteella (Suomen Biokaasuyhdistyksen julkaisu).
Biokaasupotentiaalia voidaan arvioida esimerkiksi orgaanisen aineen (VS) ja kuiva-aineen (TS) suh-
teella. (Suomen Biokaasuyhdistyksen julkaisu). Jos VS/TS-suhde on suuri ja orgaaninen aines on hel-
posti hajoavaa, soveltuu sivuvirta paremmin biokaasutukseen. Analysoiduista sivuvirroista laskettiin
VS/TS-suhde ja sivuvirrat saatiin seuraavaan järjestykseen suurimmasta pienimpään:
o suurtalouskeittiöistä ylijäävä ruoka
o lampaan maha, rasva ja suoli –sivuvirta
o kalkkunan luu ja nahka
o kasvissivuvirta
o lampaan kuivaheinä
o ohra
o broilerin rasvaliete
o lampaan jätenahka
o broilerin suolijäte
o lampaan kuivike
o isosorsimo (lehtimassa)
o isosorsimo (juuret ja lehtimassa)
o käytetty sienimöalusta
o jätekala
o vesirutto
o melassi
o juurikkaan palamassa
o jättipalsami
o juurikkaan ruohoharava
Näistä helposti hajoavaa ovat useat eri sivuvirrat. Tällä tavalla arvioitaessa ei kuitenkaan välttämättä
saada täysin oikeita tuloksia, koska kuiva-ainemäärityksessä häviää mm. rasvaa ja siksi myös rasvan
määrä on oleellinen. Erilaiset raaka-aineiden arvot ovatkin ohjeellisia vain yhdestä näkökulmasta tar-
kasteltaessa ja enemmän on merkitystä sillä, minkälaisessa suhteessa erilaisia sivuvirtoja on syöt-
teessä. Sivuvirtojen vertailuun vaikuttaa myös se, onko biokaasutuksen tekniikka märkä- vai kuiva-
prosessi.
Yksi tapa vertailla sivuvirtojen soveltuvuutta biokaasutukseen on hiili/typpi-suhde. Hiili/typpisuhteen
perusteella ideaalisimpia tuotteita ovat ne, joiden suhdeluku on 15-25 välillä. Sekä kovin matalat ar-
vot, että korkeat arvot vaikuttavat epäedullisesti biokaasuprosessin mikrobikasvustoon syötteen ta-
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
10
sapainoon esimerkiksi typen suhteen. Tässäkin on eroja, miten hiili ja typpi ovat sitoutuneet sivuvir-
taan. suhdeluku voikin olla välillä 5-50, kun syötteiden määrien ja laadun suhde on tasapainossa.
(Suomen Biokaasuyhdistyksen julkaisu)
Sivuvirta Hiili/typpi-suhde
Isosorsimo 2 (lehdet) 51.7
Kasvissivuvirta 44.0
Lammas, kuivaheinä 34.6
Isosorsimo 1 (juuret ja lehdet) 34.6
Lammas, kuivike 32.3
Juurikkaan ruohoharava 25.0
Ohra 24.1
Juurikkaan palamassa 20.7
Suurtalouskeittiön ylijäävä ruoka 18.9
Melassi 17.2
Käytetty sienimöalusta 16.3
Vesirutto 16.0
Jättipalsami 14.3
Lammas, maha, rasva,suoli 12.8
Br suolijäte 9.8
Rasvaliete 8.5
Kalkkunan luu ja nahka 7.3
Jätekala 4.1
Lammas, jätenahka 3.8 Taulukko 4. Hiili/typpi-suhteella voi vertailla raaka-aineiden biokaasupotentiaalia.
Hiili/typpisuhteeseen (Taulukko 4) perustuvan arvioinnin perusteella soveltuvimpia materiaaleja
biokaasun tuotantoon ovat: juurikkaan ruohoharava, ohra, juurikkaan palamassa, suurtalouskeit-
tiön ylijäävä ruoka, melassi, käytetty sienimöalusta ja vesirutto.
Kuva 2. Syötteet voivat olla ominaisuuksiltaan erilaisia, jos niiden suhde on prosessin kannalta oikea.
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
11
4.4.2 Biohajoavat sivuvirrat Biohajoavia sivuvirtoja syntyy kotitalouksista, kaupoista ja palveluista, maa- ja metsätaloudesta, ra-
kentamisesta ja teollisuudesta. Biojätettä on biologisesti hajoava elintarvike- ja keittiöjäte, elintarvi-
ketuotannosta syntyvä jäte sekä hajoava puutarha- ja puistojäte. Biohajoavia jätteitä ovat myös pa-
peri- ja kartonkijäte, puujäte, luonnonkuituiset tekstiilijätteet ja puhdistamojen jätevesilietteet. (Bio-
massa-atlas)
Kuva 3. Puutarha- ja puistojäte on helposti hajoavaa biojätettä. Suurin osa tästä jätteestä kompostoidaan.
Biomassa-atlakseen (2016) perustuvien tietojen mukaan Säkylän (mukaan lukien Köyliön tiedot) ja
Euran (Pyhäjärviseutu) alueella yhdyskuntien biomassaa ja muuta biohajoavaa jätettä syntyy seuraa-
vasti (Taulukko 5):
Kunta Biomassan tyyppi t/a
Eura Yhdyskuntien biojäte 851
Yhdyskuntien muu biohajoava jäte 3189
Säkylä Yhdyskuntien biojäte 319
Yhdyskuntien muu biohajoava jäte 1197
Köyliö Yhdyskuntien biojäte 183
Yhdyskuntien muu biohajoava jäte 685
Yhteensä Yhdyskuntien biojäte 1353
Yhdyskuntien muu biohajoava jäte 5071
Kaikki yhteensä 6424
Taulukko 5. Pyhäjärviseudun yhdyskuntien biomassamäärät (Biomassa-atlas, 2016).
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
12
Yhdyskuntien biojätteeseen on laskettu muuan muassa terveyskeskuksissa, kouluissa, kaupoissa, ra-
vintoloissa, työpaikkaruokaloissa, toimistojen ja teollisuuden sosiaalitiloissa, kotitalouksissa yms.
syntyvä biojäte. Biojätettä hyödynnetään biokaasuntuotannossa ja maanparannusaineena. Osa bio-
jätteestä kulkeutuu sekalaisen yhdyskuntajätteen mukana jätteenpolttolaitoksiin. Oman toimialansa
biohajoava jäte käsittää muun muassa teollisuustoiminnan biohajoavan jätteen, teurasjätteet, eläin-
rasvan, metsäteollisuuden biomassan, kuormalavat ja pahvipaalit. Niitä ei lasketa mukaan yhdyskun-
tien biojätteeseen. Biohajoava yhdyskuntajätemäärä perustuu Tilastokeskuksen yhdyskunta- ja väes-
tötilastotietoihin sekä tutkimustietoon. (Biomassa-atlas)
Elintarviketeollisuuden biohajoavista sivuvirroista ja lietteistä valtakunnallisesti suurin osa kompos-
toidaan tai käsitellään biokaasulaitoksissa. Tämän jälkeen massaa käytetään viherrakentamisessa tai
maataloudessa maanparannusaineena. Biomassa-atlakseen (2016) perustuvien tietojen mukaan Sä-
kylän (mukaan lukien Köyliön tiedot) ja Euran (Pyhäjärviseutu) alueella elintarviketeollisuuden bio-
massoja ja lietteitä syntyy seuraavasti (Mukaan ei ole otettu yritystoiminnasta syntyvää asumisjäte-
vesien kaltaista lietettä):
Kunta Biomassan tyyppi t/a
Eura Liha- ja kalatuotteiden tuotannon eläinkudosjätteet 35 266
Lihatuotteiden tuotannon muut jätteet 1 049
Keittiö- ja ruokalajätteet 7,73
Lihatuotteiden tuotannon jätevesilietteet 16 687
Massa- ja paperiteollisuuden jätevesilietteet (ei kuitu-
jätteitä, kuitu-, täyteaine- ja päällystysainelietteitä)
1 321
Säkylä Alkutuotannon kasvijätteet 3 224
Liha- ja kalatuotteiden tuotannon eläinkudosjätteet 5 266
Lihatuotteiden tuotannon muut jätteet 1 517
Lihatuotteiden tuotannon jätevesilietteet 140 538
Kasvistuotannon valmistuksen muut jätteet 8,04
Sokerinjalostuksen muut jätteet 218
Ruokaöljyt ja ravintorasvat 48
Yhteensä 205 149,77
Taulukko 6. Pyhäjärviseudun elintarviketeollisuuden biohajoavien sivuvirtojen määrät (Biomassa-atlas, 2016).
Yllä olevan taulukon (Taulukko 6) tiedot perustuvat ympäristöhallinnon VAHTI -valvonta- ja kuormi-
tusrekisteriin. (Biomassa-atlas)
Sivun 14 taulukkoon (Taulukko 7) on kerätty elintarviketeollisuudesta ja pelloilta tulevat sivuvirrat
Pyhäjärviseudun ympäröivistä kunnista: Harjavalta, Huittinen, Loimaa, Laitila, Mynämäki Nakkila, Ori-
pää, Pöytyä, Eurajoki, Kokemäki ja Rauma.
Peltojen sivuvirtoja Biomassa-atlaksen perusteella syntyy ympäröivältä alueelta 427 131 t (k-a)/ vuosi
ja elintarviketeollisuudesta syntyviä sivuvirtoja vuoden 2016 tietojen perusteella 14 267 tonnia/vuosi
käsittäen jätevesilietteet. Ilman asumisjätevesiin rinnastettavia lietteitä ja yritystoiminnan sakokai-
volietteitä sivuvirtamäärä on 7 637 tonnia/ vuosi, josta lihateollisuuden sivuvirtoja on 547 tonnia ja
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
13
kasvistuotteiden valmistuksesta syntyviä sivuvirtoja 6 875. Keittiö- ja ruokalajätteitä syntyy 215 ton-
nia/ vuosi. Verrattaessa Pyhäjärviseudulla syntyviin elintarketeollisuuden sivuvirtoihin ilman jäteve-
silietteitä, syntyy Pyhäjärviseudulla kokonaismäärästä 96 % ja ympäröivien kuntien alueella 4 %.
Kartta 2. Pyhäjärviseudun elintarvikeyritysten sijainti ja sivuvirtamäärät suhteutettuna saatavuuteen ja etäisyyteen.
Yllä olevassa kartassa (Kartta 2) on kuvattu Pyhäjärviseudulla sijaitsevien elintarvikeyritysten sijaintia
suhteessa Pyhäjärviseutuun. Sivuvirrat on pisteytetty suhteessa niiden etäisyyteen, määriin ja saata-
vuuskuukausiin. Pisteytyksen tuloksiin vaikuttaa esimerkiksi valittu keskipiste, minkä siirtäminen
saattaisi vaikuttaa etäisyyspisteisiin. Keskipisteeksi on valittu Lännen teollisuusalue keskeisen sijain-
tinsa perusteella.
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
14
Pyhäjärviseudun ympäryskuntien pelloilta tulevat sivuvirrat ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat mukaan lukien lietteet.
Taulukko 7. Peltojen sivuvirrat Pyhäjärviseudun ympäristön pelloilta (Biomassa-atlas).
Keittiö- ja ruokalajätteet, yritystoiminnasta 18 0 0 0 0 0 0 0 159 0 38 215
Asumisjätevesien käsittelyn ei stabiloitu liete, yritystoiminnasta 0 2714 1850 0 0 0 0 0 0 702 0 5266
Sakokaivolietteet, yritystoiminnasta 0 384 2 0 0 0 0 0 4 0 167 557
Liha- ja kalatuotteiden tuotannon eläinku-dosjätteet 0 0 297 0 0 0 0 0 0 0 0 297
Lihatuotteiden tuotannon muut jätteet 0 0 75 0 0 0 0 0 0 0 0 75
Lihatuotteiden tuotannon jätevesilietteet 0 0 168 0 0 0 0 0 0 0 0 168
Alkutuotannon eläinkudosjätteet 0 0 0 0 7 0 0 0 0 0 0 7
Kasvistuotteiden valmistuksen käyttöön so-veltumattomat aineet 0 0 0 0 40 0 0 0 0 0 0 40
Asumisjätevesien käsittelyssä syntyvät liet-teet, yritystoiminnasta 0 0 0 0 0 0 0 0 807 0 0 807
Kasvistuotteiden valmistuksen muut jätteet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 57 0 57
Kasvistuotteiden valmistuksen jätevesiliet-teet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6778 0 6778
Taulukko 8.Elintarviketeollisuuden sivuvirrat Pyhäjärviseudun ympäristökunnista (Biomassa-atlas).
Biomassan tyyppi Harja-valta
Huitti-nen Loimaa Laitila Mynämäki
Nakkila Oripää Pöytyä Eurajoki Kokemäki Rauma
YHT.
Olki 5779 52010 104271 25988 27622 15666 11857 47909 15935 26203 19220 352460
Valkuaiskasvien varret 34 98 3118 257 218 30 197 893 45 17 62 4969
Perunan varret 1066 1607 332 2077 208 3093 3.63 514 673 2511 358 12442.63
Sokerijuurikkaan naatti 563 1465 990 243 2692 836 243 802 2031 2290 10 12165
Viherlannoitusnurmien mahdollinen alku-sato 16 102 446 84 93 54 46 67 45 61 62 1076
Nurmen siemenen olki 0 194 3145 12 11 0 44 869 6.41 307 327 4915.41
Kesantonurmi 308 1885 5703 1754 2196 950 462 2614 1082 2123 1714 20791
Suojavyöhykenurmi 57 429 1171 266 235 243 151 777 323 402 143 4197
Öljykasvien korsi 247 2005 5272 340 1064 612 125 2178 621 837 814 14115
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
15
4.4.3 Peltojen sivuvirrat Käytössä olevaa maatalousmaata on Pyhäjärviseudulla yhteensä 23 570 hehtaaria. Viljanviljelyllä on
eniten peltopinta-alaa ja seuraavaksi eniten on perunalla ja sokerijuurikkaalla. Tämä suhde näkyy
muun muassa peltobiomassojen arvioissa, joissa olkea, perunan varsia ja juurikkaan naattisivuvirtaa
on suurin määrä. Peltopinta-alan jakautuminen on kuvattu taulukossa 9 (Taulukko 9) ja pelloilla syn-
tyvän biomassan määrät (t/a) on kuvattu taulukossa 10 (Taulukko 10). Kasvien viljelypinta-alatiedot
perustuvat Maatalousviraston peltolohkorekisterin päivittyviin tietoihin. Peltopinta-ala jakautuu vil-
jelykasvien ja kuntien osalta seuraavasti:
Biomassan tyyppi Eura
ha
Säkylä
ha
Köyliö
ha
Yhteensä
ha
Syysvehnä 307 8,23 29 344,23
Kevätvehnä 2 171 743 1 002 3 916
Ruis 676 22 11 709
Ruisvehnä 5,66 0 3,33 8,99
Muu ohra 2 931 422 840 4 193
Mallasohra 722 260 206 1 188
Kaura 2 920 615 649 4 184
Seosvilja 3,19 9,79 0 12,98
Vihantavilja 27 2,39 7,24 36,63
Herne 45 5 0,35 50,35
Seoskasvustot 4,65 0 7,56 12,21
Härkäpapu 116 35 33 184
Peruna 226 286 1 124 1 636
Sokerijuurikas 525 416 733 1 674
Rypsi 109 0 47 156
Rapsi 438 50 64 552
Erikoiskasvit 3,21 21 13 37,21
Muut öljykasvit 45 0 5,25 50,25
Kuitu- ja energiakasvit 2,78 9,92 0 12,7
Avomaan vihannekset ja juurekset 303 187 200 690
Marjapensaat, hedelmäpuut ja mansikka 6,75 13 35 54,75
Kumina 76 20 14 110
Viherlannoitusnurmi 37 7,71 15 59,71
Viljelty laidun 171 8,38 67 246,38
Säilörehunurmi 885 96 204 1 185
Kuivaheinä 175 19 40 234
Tuorerehunurmi 36 3,95 8,32 48,27
Luonnonlaidun 16 5,09 11 32,09
Siemennurmi 42 0,3 14 56,3
Tarhaherne 84 108 30 222
Kerivät kaalit 56 2,12 33 91,12
Muut kaalit 13 2,26 9,41 24,67
Porkkana 33 18 51 102
Muut juurekset 1,46 13 21 35,46
Avomaankurkku 14 0 2,8 16,8
Puna- ja keltajuurikas 74 15 20 109
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
16
Biomassan tyyppi Eura
ha
Säkylä
ha
Köyliö
ha
Yhteensä
ha
Ruokasipuli 11 14 9,87 34,87
Herukat ja karviainen 0,36 0 0 0,36
Vadelma 0,27 0,08 1,29 1,64
Mansikka 6,07 11 30 47,07
Kesanto, viljelemätön, ym. erityisalat 120 14 55 189
Viherkesanto ja luonnonhoitopelto 754 157 208 1 119
Suojavyöhykkeet ja -kaistat 102 18 47 167
Taimitarhatuotanto 0 0 3,18 3,18
Hedelmät 0 1,82 0 1,82
Salaatti (avomaa) 0 13 0 13
Käytössä oleva maatalousmaa 14 186 3 500 5 884 23 570 Taulukko 9. Pyhäjärviseudun peltopinta-alat (Biomassa-atlas).
Pyhäjärviseudulta 30 km säteellä sijaitsee 1776 tilaa. Tällä säteellä käytettävissä olevaa peltopinta-
alaa on 68 000 ha ja tilojen tiheys on noin 1,6 tilaa/km2. Kun valitaan laajempi alue, saadaan 50 km
säteelle 4491 tilaa ja 80 km säteelle 9232 tilaa. Tällöin säde on jo lähes koko Satakunta ja Varsinais-
Suomi. Säteiden kokoa on kuvattu kartassa 1 (Kartta 1, sivulla 6).
Biomassa-atlakseen (2016) perustuvien tietojen mukaan Säkylän (mukaan lukien Köyliön tiedot) ja
Euran (Pyhäjärviseutu) alueella sivuvirtapotentiaalia pelloilta tulevasta biomassasta syntyy seuraa-
vasti:
Kunta Biomassan tyyppi t (k-a)/a
Eura Olki 36 030
Valkuaiskasvien varret 90
Perunan varret 1 569
Sokerijuurikkaan naatit 1 984
Viherlannoitusnurmien mahdollinen alkusato 208
Nurmen siemenen olki 199
Kesantonurmi 2 223
Suojavyöhykenurmi 244
Öljykasvien korsi 890
Säkylä Olki 7 877
Valkuaiskasvien varret
Perunan varret 2 407
Sokerijuurikkaan naatit 1 606
Viherlannoitusnurmien mahdollinen alkusato 25
Nurmen siemenen olki 5,78
Kesantonurmi 505
Suojavyöhykenurmi 44
Öljykasvien korsi 97
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
17
Kunta Biomassan tyyppi t (k-a)/a
Köyliö Olki 9 933
Valkuaiskasvien varret 14
Perunan varret 8 129
Sokerijuurikkaan naatit 3 226
Viherlannoitusnurmien mahdollinen alkusato 36
Nurmen siemenen olki 142
Kesantonurmi 549
Suojavyöhykenurmi 99
Öljykasvien korsi 171
Yhteensä 78 302,78
Taulukko 10. Pelloilla syntyvän sivuvirtapotentiaalin määrä (Biomassa-atlas).
Peltobiomassojen kokonaismäärät on Biomassa-atlakseen arvioitu satotason, satoindeksin (hyödyn-
nettävän sadon ja kasvin kokonaispainon suhde) ja viljelypinta-alan perusteella. Selvästi eniten pel-
tobiomassoja syntyy oljesta, jota Pyhäjärviseudulla muodostuu yhteensä 53 840 tonnia/vuosi. Vilja-
sato kerätään kerran kasvukauden aikana, joten sen olkea muodostuu loppukesästä/alkusyksystä.
Olki silputaan tällä hetkellä pääosin peltoon ja osa kerätään kotieläinten kuivikkeeksi, karkearehuksi
ja katemateriaaliksi. Oljen metaanisaanto on Biomassa-atlaksen tietojen mukaan melko vähäinen,
joten sen soveltuvuus biokaasutukseen on heikko. (Biomassa-atlas)
Nurmikasvustot ovat monivuotisia ja ne korjataan 2-3 kertaa kesässä. Nurmikasvien saatavuusaika
on siis pidempi kuin oljen. Suurin osa kerätystä nurmesta menee kuitenkin eläinten rehuksi säilöre-
huna tai heinärehuna. Hyödynnettävää nurmimassaa voisikin olla kesantonurmi ja suojavyöhykkeiltä
korjattu nurmi. Nurmibiomassat soveltuvatkin olkea paremmin biokaasuntuotantoon. Kesantonur-
men määrä Pyhäjärviseudulla on 3 277 tonnia/vuosi ja suojavyöhykenurmen 387 tonnia/vuosi. (Bio-
massa-atlas)
Oljen jälkeen seuraavaksi eniten peltobiomassaa syntyy perunanvarsista, jota pelkästään nykyisen
Säkylän kunnan alueella syntyy yli 10 000 tonnia/vuosi, koko Pyhäjärviseudun lukeman ollessa yli
12 000 tonnia/vuosi. Perunan varsien kaltaista biomassaa on myös sokerijuurikkaan naatit, joita syn-
tyy alueella vuosittain 6816 tonnia. Sokerijuurikkaan naatit ja perunan varret käännetään peltoon
maanparannusaineeksi ja niitä ei hyödynnetä. (Biomassa-atlas)
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasuntuotannossa on todennäköisesti melko kannattama-
tonta keruukalustosta (urakointi), siirroista ja käsittelymaksuista johtuvien korjuukustannusten
vuoksi ja siksi sitä ei suurissa määrin todennäköisesti tulla ohjaamaan jatkossakaan biokaasutukseen.
Peltobiomassojen kustannuksia lisää myös niiden alhainen tilavuuspaino, jolloin kuljetuskustannus-
ten määrä on korkea niiden energiantuotantopotentiaaliin verrattuna. Eläintenrehuksi kelpaamaton,
korjattu heinä ja pilaantuneet rehuerät voisi kuitenkin olla mahdollista hyödyntää energiantuotan-
nossa, jos niiden kuljetuskustannukset ja vastaanottokustannukset eivät ole liian suuria. Nurmimas-
sojen etuja on niiden sisältämä typpi ja fosfori, jotka jäävät edelleen käytettäväksi biokaasutuksen
jälkeenkin. Pääosin pelloilta syntyvä sivuvirtapotentiaali hyödynnetään suoraan sen syntypaikalla ja
käännetään peltoon parantamaan peltojen maanrakennetta ja kasvukuntoa. (Biomassa-atlas)
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
18
Kuva 4. Peltobiomassa kynnetään usein peltoon.
MTT Kasvun JaloJäte-tutkimushankkeen synteesiraportissa ”Elintarvikeketjujen jätteet ja sivuvirrat
energiaksi ja lannoitteiksi” on verrattu ja laskettu etäisyyteen perustuvia kuljetuskustannuksia seu-
raavan kaavion mukaan:
Kuljetuskustannus = d / v * e
d= etäisyys massan syntypisteestä
v= keskimääräinen etenemisnopeus. Sisältäen ajon, lastauksen ja muut aputoimet. Arvio on 20-30
km/h, tässä on käytetty laskennassa 30 km/h
e= kuljetuksen hinta, 65 €/h
Synteesiraportin laskentakaavaa mukaillen saamme kuljetuskustannuksille vertailuarvot. Näin ollen
30 km, 50 km ja 80 km etäisyyksille saatiin kuljetuskustannusten vertailuarvioiksi:
30 km 0,02 €
50 km 0,03 €
80 km 0,04 €
Eli 80 km etäisyydellä kuljetuskustannukset ovat kaksinkertaiset läheltä kuljetettuun materiaaliin ver-
rattuna.
Peltojen sivuvirtojen osalta (Pyhäjärviseudun tiedot sivulla 17, Taulukko 10) ja ympäröivän alueen
tiedot Taulukko 7) Pyhäjärviseudulla syntyy peltojen sivuvirtoja 78 302,78 tonnia/ vuosi ja ympä-
röivien kuntien alueella 427 131 tonnia. Kokonaismäärästä 505 433,78 tonnia/ vuosi Pyhäjärviseudun
osuus on 16 % ja ympäröivän alueen 84 %. Alueiden kokoon suhteutettuna Pyhäjärviseudulla syntyy
peltojen sivuvirtaa keskimäärin vuosittain 0,68 tonnia/ha ja ympäröivällä alueella 0,72 tonnia/ha.
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
19
4.4.4 Lanta
Alkutuotannon sivuvirtoja ovat peltobiomassojen lisäksi kotieläintaloudesta syntyvä lanta. Lietelan-
taa on lanta, jossa eläinsuojan pesuvedet johdetaan lannan joukkoon ja kuivikkeita käytetään vähän.
Kuivalantaa on lanta, jossa sonta sekoittuu kuivikkeeseen. Kuivalantaan on laskettu mukaan myös
kuivikelanta ja kuivikepohjalanta. Biomassa-atlaksen (2016) perustuvien tietojen mukaan Pyhäjärvi-
seudun eli Säkylän (mukaan lukien Köyliön tiedot) ja Euran alueella sivuvirtapotentiaalia alkutuotan-
non lietteistä syntyy seuraavasti:
Biomassan tyyppi Eura
t/a
Säkylä
t/a
Köyliö
t/a
Yhteensä
t/a
Lypsykarjan lietelanta eläinsuojasta 8222 186 3689 12097
Lypsykarjan kuivalanta yhteensä eläinsuojasta 3894 61 1637 5592
Lihakarjan lietelanta eläinsuojasta 2352 79 1158 3589
Lihakarjan kuivalanta yhteensä eläinsuojasta 2863 69 1147 4079
Emakot ja porsaat lietelanta eläinsuojasta 3947 108 1659 5714
Emakot ja porsaat kuivalanta yhteensä eläinsuo-jasta 293 8,22 128 429.22
Lihasiat lietelanta eläinsuojasta 5038 1749 4376 11163
Lihasiat kuivalanta yhteensä eläinsuojasta 51 18 44 113
Munituskanat lietelanta eläinsuojasta 328 65 0,19 393.19
Munituskanat kuivalanta yhteensä eläinsuojasta 3062 446 25 3533
Broilerit, kalkkunat ja muu siipikarja lietelanta eläinsuojasta 0 0 0 0
Broilerit, kalkkunat ja muu siipikarja kuivalanta yh-teensä eläinsuojasta 10466 4198 6401 21065
Lampaat ja vuohet kuivalanta yhteensä eläinsuo-jasta 270 3,19 3,19 276.38
Hevoset ja ponit, kuivalanta yhteensä eläinsuojasta 3407 1132 514 5053
Lypsykarjan lietelanta varastosta 9330 211 4187 13728
Lypsykarjan kuivalanta yhteensä varastosta 4501 72 1900 6473
Lihakarjan lietelanta varastosta 2645 88 1302 4035
Lihakarjan kuivalanta yhteensä varastosta 3230 77 1290 4597
Emakot ja porsaat lietelanta varastosta 4304 117 1808 6229
Emakot ja porsaat kuivalanta yhteensä varastosta 221 6,16 100 327.16
Lihasiat lietelanta varastosta 5481 1903 4761 12145
Lihasiat kuivalanta yhteensä varastosta 38 13 33 84
Munituskanat lietelanta varastosta 353 70 0.2 423.2
Munituskanat kuivalanta yhteensä varastosta 3331 486 26 3843
Broilerit, kalkkunat ja muu siipikarja lietelanta va-rastosta 0 0 0 0
Broilerit, kalkkunat ja muu siipikarja kuivalanta yh-teensä varastosta 10837 4363 6685 21885
Lampaat ja vuohet kuivalanta yhteensä varastosta 285 3,37 3,37 291.74
Hevoset ja ponit, kuivalanta yhteensä varastosta 3562 1183 537 5282
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
20
Yhteenveto
Nauta (lypsy- ja lihakarja) 54 190
Sika (emakot, porsaat ja lihasiat) 36 204,38
Broilerit, kalkkunat ja muu siipikarja 42 950
Munituskanat 8 192.39
Lampaat ja vuohet 568,12
Hevoset ja ponit 10 335
Kaikki yhteensä 152 439,9
Taulukko 11. Pyhäjärviseudulla syntyvien lantajakeiden määrät (Biomassa-atlas).
Lantatietoihin on kerätty sekä lietelannan, että kuivalannan tiedot ja niissä on eritelty määrät sekä
tuoreelle, juuri eläinsuojista kerätylle lannalle, että varastoidulle lannalle. Tuorelannan ja varastoidun
lannan ominaisuudet eroavat, kun lannankäsittelyn aikana lannasta häviää hiiltä ja typpeä. Lanta-
määrät on eritelty yllä olevassa taulukossa (Taulukko 11) vielä tuotantoeläinten mukaan. Lantamää-
rissä ei ole huomioitu virtsan määrää. Laskennoissa on käytetty laskennallista eläinkohtaista eritys-
tietoa. Lantatiedoista on arvioitu pois keskimääräinen laitumelle jäävä lanta. (Biomassa-atlas)
Kuva 5. Lantajakeita syntyy muun muassa lypsy- ja lihakarjan tuotannossa, sikaloista, kanaloista, lampoloista ja talleilta.
Lanta käytetään pääasiassa sellaisenaan pelloilla maanparannusaineena ja lannoitteena. Lannan le-
vitystä säätelee EU:n nitraattidirektiivi ja sen pohjalta tehty kansallinen lainsäädäntö. Lantaa voidaan
hyödyntää myös biokaasutuksessa. Biokaasuntuotannossa lannan ravinteet ja biomassa eivät häviä,
vaan ne ovat edelleen hyödynnettävissä käsittelyjäännöksessä. Lannan ominaisuuksiin ja koostumuk-
seen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa eläinlaji, eläimen ravinnon ja aineenvaihdunnan erot,
käytetty kuivike ja lannan käsittelyn prosessit. Lannan hyödyntämisen haasteita ovat muun muassa
se, että lannan levitykseen soveltuvat pellot saattavat sijaita kaukana sen syntypaikalta, jolloin lannan
hyötykäytön kustannukset kasvavat. (Biomassa-atlas)
4.4.5 Metsäbiomassat Metsäbiomassoja Pyhäjärviseudulla on Biomassa-atlaksen arvion mukaan ollut (vuonna 2016)
6 375 837 tonni/vuosi. Tämä luku käsittää Euran, Säkylän ja Köyliön alueella mäntyjen, kuusten ja
lehtipuiden elävät ja kuolleet oksat, hukkapuuoksat, juuret, kannot, kuorelliset runkopuut, neulaset
ja lehvästön. Metsäbiomassoja ei kuitenkaan ole huomioitu tässä biokaasupotentiaalitarkastelussa.
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
21
5 Esitykset jatkotoimenpiteiksi Biokaasulaitoksen rakentaminen Pyhäjärviseudulle siellä sijaitsevien elintarvikkeita valmistavien laitos-
ten, alkutuotannon ja siitä syntyvien sivuvirtojen määrien ja laadun vuoksi on suositeltavaa. Myös bio-
kaasutuksen jäännösmateriaalia vastaanottavaa peltopinta-alaa on lähialueella ja Pyhäjärviseudulla
riittävästi ja kiinnostusta biokaasun käytöstä energiana (liikenne ja teollisuus) löytyy.
6 Allekirjoittajat ja päiväys Eurassa, 19.9.2018
Marko Jori
Kehittämispäällikkö
Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous
22
Lähteitä:
Biomassa-atlas, Luke
https://www.luke.fi/biomassa-atlas/biomassojen-kuvaukset/pelto/
Helena Kahiluoto ja Miia Kuisma (toim.). MTT Kasvu12. Elintarvikeketjun jätteet ja sivuvirrat energi-aksi ja lannoitteiksi. JaloJäte-tutkimushankkeen synteesiraportti. http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu12b.pdf
Maritta Kymäläinen ja Outi Pakarinen (toim.), Suomen Biokaasuyhdistys ry. 2015. Biokaasuteknolo-
gia. Raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen.
https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_biokaasun_tuotanto_2015_ekirja