&&

11

Älä tee aviorikosta.➙ 8–9

13.6.2012

KA

NSI

KU

VA T

IMO

HA

RTI

KA

INEN

– P

IKK

UK

UVA

TU

IJA

HY

TTI

NEN

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti. www. kuopionseurakunnat.fi

Varpaalla rytmiä veisuuseen

➙ Keskiaukeama

2 Nro 11 — 13.6.2012&

Todellisella vauraudella on naisen kasvotKirkon tehtävänä on tasoittaa maas-toa naisille.

V altakunnalliset Lähetysjuhlat Hami-nassa viime viikonvaihteessa pitivät sisällään monia ajankohtaisia ja py-säyttäviä teemoja . Eräs puhuttele-vimpia kokonaisuuksia oli naisten oikeuksia käsittelevä kokonaisuus lauantai iltapäivällä Hamina Bastionissa. Toimittaja Johanna Kor-honen johdatteli panelistit ja kuulijat kiperi-en kysymysten äärelle taitavalla ja kohti käy-vällä tyylillään.

Esitykseen liittyi väittämiä, joiden avul-la teemaan käytiin rohkeasti käsiksi: 70 pro-senttia maailman köyhistä on naisia. Yli 60 miljoonaa tyttöä ei pääse kouluun, vaikka haluaisikin. Jopa 70 prosenttia naisista jou-tuu väkivallan ja seksuaalisen väärinkäy-tön uhriksi. Naiset omistavat 1-2 prosenttia maailman kaikesta omaisuudesta.

Nämä väittämät avasivat pari tuhatpäisel-le kuulija joukolle ongelmavyyhdin, jonka rat-

pysäkillä

Ajankohtaista

Lukuinto ja luku-taito kukoistavat. Kirjan elinkaari lyhentyy.

”K irjallisuudelle kuuluu tä-nään monin tavoin hyvää”, kertoo joensuulainen kir-jailija Tuula-Liina Varis. Alalla menestyy taloudel-lisesti aniharva, mutta se on silti suosittu. Kir-jailijaliiton jäsenmääräkin on kasvanut hui-masti: sen 670 jäsenestä noin kolmannes on hyväksytty liittoon tällä vuosituhannella.

Kirjailijan status on korkea, mutta hänen sosioekonominen asemansa Variksen mu-kaan huono.

”Suurin osa kirjailijoista elää köyhyydessä. Liiton teettämän tutkimuksen mukaan suo-malaisten kirjailijoiden mediaanitulo kauno-kirjallisesta työstä on 2000 euroa vuodessa. Myös kirjallisuudesta voi sanoa samaa; sitä ar-vostetaan puheissa, mutta käytännössä sitä tuetaan huonosti.”

Markkinatalous ja muu rahan valta vaikut-tavat väistämättä kirjallisuuteen ja kustannus-politiikkaan.

”Vallan vaikutus ei ikinä ole hyvä. Julkai-supolitiikkaan vaikuttavat yhä enemmän ul-kokirjalliset seikat, kuten median kiinnostus”, Varis vastaa.

Onko kirjallisuus menettämässä autono-miansa?

”Saa nähdä, miten taiteen autonomialle

ylipäätään käy nyt, kun valtion taidehallinto on perusteellisessa myllerryksessä. Taiteen ta-loudellinen tuki ei ainakaan lisäänny julkisel-la sektorilla. Säätiöiden ja muun yksityissek-torin tuki on koko tämän vuosituhannen ajan käynyt yhä tärkeämmäksi kaikkien alojen tai-teilijoille, se on määrässä jo kirinyt valtion tu-en rinnalle.”

Tuula-Liina Varis kaipaisi myös toimintaa:”EU-tuomioistuimeen haastamisen uhal-

la vihdoin saatiin Suomeen lainauskorvauk-set. Niiden ja apurahojen suhteen laahaamme surkeasti jäljessä muista pohjoismaista. Meil-lä on tehty ansiokkaita selvityksiä ja merkittä-viä uudistusesityksiä, joita kiitellään, mutta ne unohdetaan ministeriöiden ja virastojen pa-peripinojen alimmaisiksi.”

Kirjojen elinikä on lyhytKirjoja julkaistaan valtavat määrät, mutta nii-den eliniän odotus on lyhyt. Klassikoita ja vanhempaa laatukirjallisuutta löytää vain kir-jastoista ja antikvariaateista.

”Kun sesonki on ohi, on ohi kiinnostus-kin. Toisin kuin Euroopan sivistysmaissa kir-jakauppa Suomessa on monopolisoitunut ja keskittyy vain sesonkituotteisiin.”

”Usein tuntuu, että suomalaiset ’lukevat’ kirjailijaa eikä kirjaa. Mediaseksikkäimmillä on suurimmat lukijakunnat.”

Tuula-Liina Variksen mukaan kuitenkin ai-to lukuharrastuskin elää voimakkaana, luku-piirejä ja kirjablogeja syntyy.

”Hyvä merkki on, että runous elää voimak-kaana. Myös kirjoittamisharrastus on vahvaa niin kuin se aina on Suomessa ollut.”

”Viihteellisyys ei ole sentään ykköskriteeri ainakaan kunniallisissa kustantamoissa. Mut-ta kyllä niissä on huomattu, että nykyajan lu-kija haluaa kirjallisuuden alaltakin saada ’kaik-ki mulle heti nyt’ eli suosii mahdollisimman vaivatonta ja vähän vaativaa lukemista.”

Varis painottaa useampaan kertaan, että aito kirjallisuudenrakkaus ja lukemisharrastus silti elää kustantamoissa ja lukijoissa.

”Eikä sitä nujerreta sillä, että entistä enem-män kevyttä viihdettä on tarjolla. Lukemaan tottunut ja kirjallisuutta rakastava osaa kyllä vaatia, ei hänelle mikään bulkkitavara kelpaa!”

Sähköisiä kirjoja julkaistaan jo. Digiajan sa-notaan haastavan lukemiskulttuuria.

”En usko, että mikään tekniikka voi varsi-naisesti uhata aitoa kirjallisuudenharrastus-ta. Mutta onhan tutkimuksinkin todettu, että painetun kirjan lukeminen on keskittyneem-pi ja pitkäjänteisempi prosessi kuin tekstin silmäily laitteelta. Ei ole hyvä, jos lukeminen muuttuu silmäilyksi ja selailuksi.”

Kirjailija Tuula-Liina Varis on kuitenkin op-timisti:

”Suomalaiset ovat suurta lukukansaa ja us-kon, että niin on tulevaisuudessakin.”

Suomalaiset ymmärtävät kielen merkityksenKansainvälistyvässä maailmassa kirjallisuu-den merkitys kansallisen identiteetin suojeli-jana ja vahvistajana on kiistaton.

Riippumattoon painavaa lukemista

”Suomalaiset ymmärtävät tämän, joko tietoisesti tai vaistomaisesti. Huolestunut ei tarvitse olla, mutta on hyvä olla valppaana. Suomalaisten lukutaito ja lukuinto kukoista-vat, kun suomalaisen kirjallisuuden elinvoi-maisuudesta pidetään hyvää huolta muun muassa sen tekijöitä tukemalla”, Tuula-Liina Varis sanoo.

”En suosittele kesäksi ’kevyttä’ vaan ni-menomaan painavaa kirjallisuutta, esimer-kiksi klassikoita. Itse luen mielelläni yhä uudestaan hienoja ja viisaita suomalaisia naiskirjailijoita: Eeva Kilpeä, Aila Meriluotoa,

”En suosittele kesäksi kevyttä, vaan painavaa kir-jallisuutta, esimer-kiksi klassikoita.

MIK

KO M

ARK

KA

NEN

ELINA

FAN

TA/SU

OM

EN LÄ

HETYSSEU

RA

kaisemiseksi tarvitaan paljon työtä ja yhteisiä ponnistuksia.

Naiset suljetaan taloussektorin ulkopuolelle Luterilaisen maailmanliiton pääsihteeri Mar-tin Junge nosti kirkon roolin naisten aseman hitaassa, mutta varmassa muutoksessa. Junge toi muiden luennoitsijoiden kanssa esiin nii-tä pieniä onnistumiskertomuksia, joissa naiset Brasiliasta Intiaan ovat koulutuksen ja pieni-en lainojen muodossa saaneet uskoa perustaa yrityksiä. Nämä menestystarinat, joita kuuluu kaikkialta maailmasta, luovat uskoa naisten kykyjen maailmaa muuttavaan voimaan.

Singaporen luterilaisen kirkon lähetysjoh-taja Sally Lim puhui Aasian mantereen näkö-kulmasta. Hänen mukaansa useimmissa Aasi-an maissa vanhat miesten suvereenia ylivaltaa edustavat perinteet ja asenteet estävät naisen aseman parantumista ja samalla myös perhei-den aseman muutosta parempaan suuntaan. Aasialainen sananparsi, jossa sanotaan, että vain lahjaton nainen on hyveellinen, kuvaa tä-tä ajattelua karulla tavalla. Tilanne on kuiten-kin muuttumassa Aasiassa, jossa naisen paik-

ka ei ole pelkästään enää kotona, vaan naiset ovat ottamassa paikkaansa myös työelämäs-sä ja yhteiskunnan rakentamisessa miesten rinnalla.

Malawin piispa J.P. Bvumbwe kertoi af-rikkalaisen näkökulman, jossa vanhat traditi-ot ja asenteet estävät tasa-arvotyöskentelyn. Naiset mm. menettävät leskeksi jäätyään per-heen yhteisen maaomaisuuden, koska nainen ei voi omistaa maata.

Hän kertoi painokkaasti, että kirkon tehtä-vä on tasoittaa maastoa naisille, niin, että ty-töt pääsevät tasapuolisesti kouluun ja että lainsäädäntöä kehitetään niin, että tasa-arvo lainsäädännössä toteutuisi. Piispa korosti, että miesten ja naisten tulee olla kumppaneita nais-ten tasa-arvon ja oikeuksien toteutumisessa.

Ihmisoikeudet ja niiden mukana talou-delliset oikeudet kuuluvat kaikille. Omakoh-taisen auttamisen ja osallistumisen mah-dollisuuden tarjoaa Suomen Lähetysseuran vuosittainen Tasaus -kampanja, joka tänä vuonna pitää esillä naisten taloudellisten oi-keuksien parantamiseen tähtäävää työtä ym-päri maailmaa.

HANNU KOSKELAINEN

”Useissa Aasian maissa naiset jo kannattelevat puolta taivasta”, sanoi lähetysjohtaja Sally Lim.

3Nro 11 — 13.6.2012 &

Koha on, mulle välttää”Ihminen ei ole yksinomaan homo sapiens, vii-sas ihminen, vaan myös homo errarum, erehtyväinen ihminen”, sanoi hiljattain 60 -vuotta täyttänyt avaruus-tähtitieteen professori Esko Valtaoja. Me mokaamme ja mokaamme, ja lopulta epäonnistumisten ja erehdysten kautta tulee joku onnistuminenkin.

Sellaista elämä on.

Armollisuus ei ole tämän päivän trendeissä kova sana. Mutta suunnattoman paljon helpompaa tässä maailmassa on elää silloin kun hyväksyy oman epä-täydellisyytensä, ristiriitaisuutensa ja keskeneräisyy-tensä. Vielä enemmän maailmaa parantaa se, jos oppii hyväksymään toisetkin sellaisina kuin ovat. Saavat hekin kelvata.

Niin vähän tiedämme toistemme taustoista ja niistä vaikutteista, joista elämä on itse kunkin muokannut. Millaisia teitä itse kukin on tähän päivään asti kulke-nut, mistä elämän lähtökohdista ponnistanut.

Siksi armollisuus on hyvä lähtökohta. Paremman tutkimisen jälkeen ei yleensä enää tee mielikään hut-kia.

”Mulle välttää”, totuttiin sanomaan Pohjois-Karja-lan murrealueella. Tai ”koha on” (kunhan on).

Ei siinä ollut vähääkään toimintakyvyn menettä-mistä, periksiantamista eikä hutilointia, mutta hyvänä yleisohjeena se toimi silloin kun asioihin ei enää voi vaikuttaa. Kun leipä nousi kohokuorisena uunista tai kakun päälle vispattava kerma muuttui piimävelliksi.

Koha on hänessä.Tuulimyllyjen kanssa ei kannata taistella loputto-

miin. Se ei tee hyvää keholle, ruokahalulle eikä mielenter-veydellekään.

Elämässä ei ole oikeaa ja väärää, ei vain mustaa ja val-koista. Enimmäkseen elämä on arkisen harmaan eri sävyjä, ja sellaisenaan hyvää.

Paistakoon lempeä kesän aurinko ja tulkoot virvoitta-vat sateet niin hyville kuin pahoille, väärille kuin van-hurskaille, liberaaleille ja

konservatiiveille, murhemielisille ja tyhjän naurajille. Muistakaamme, että ihminen on aika pieni otus

maailmankaikkeudessa saarnaamaan varmoja totuuk-sia. Oikeassa olijaa Jeesus ei milloinkaan julistanut autuaaksi.

Eipä tässä kenessäkään ole aina hurraamista. Mutta entä jos armahtaisin ensin itseäni ja sitten toisia. Koska vain vähän on tarpeen: hiven rakkautta, ripaus ymmär-rystä, välittämistä ja rauhaa.

Lahjaksi annetussa elämässä on varaa myös erehtyä.

✚ Kazanin kirkon raken-tamista tuetaan kolmen vuoden aikana 10 000 eu-rolla. Tästä teki päätöksen Kuopion seurakuntayhty-män yhteinen kirkkoneu-vosto. Avustusanomuksen oli tehnyt Inkerin kirkko.

✚ Kuopion seurakun-tayhtymän kirkko-neuvosto hyväksyi yhden miljoonan lainan otta-misen krematorion laajennuk-sen toteuttamiseen. Krematorion laajennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Laina maksetaan ta-kaisin kymmenen vuoden aika-na mm. lisääntyvillä tuhkaus-maksuilla.

✚ Kuopion seurakuntayhty-män kirkkovaltuusto myönsi lä-hetysjärjestöille sekä Kirkon uil-komaanavulle avustusta yhteensä 401 400 euroa. Suurin avustus-määräraha, 168 000 euroa myön-nettiin Suomen Lähetysseural-le. Edellisestä vuodesta poiketen Kuopion seurakuntayhtymä avus-taa nyt myös Suomen Luterilais-ta Evankeliumiyhdistystä 9 000 eurolla.

✚ Siilinjärvellä kerättiin ke-vään aikana Yhteisvastuukerä-yksellä noin 27 000 euroa. Kerä-yskoordinaattori Raija Hallikainen nostaa kolmen kärkeen Kasurilan rinnetapahtuman, Arkienkelihuu-tokaupan sekä vapun simamyy-jäiset. Kerääjinä oli 70 nuorta ja 88 aikuista siilinjärveläistä. ”koti-seurakuntaan jäävällä tuotolla 40 monihenkistä perhettä voi saa-da 50 euron suuruisen osoituksen ruokaostoksiin”, diakoniatyönte-kijä Raija Hallikainen kertoo.

✚ ”Tervetuloa kirkkoon” on jumalanpalvelus, jossa katso-ja pääsee omasta nojatuolistaan käsin samaan rinkiin jumalanpal-veluksen toimittajien ja esiintyji-

en kanssa. Tyyliltään keskus-televat jumalanpalvelukset on kuvattu Seutulan kappe-lissa Vantaalla. Tv-lähetyksen aikana ja sen jälkeen on mah-dollista keskustella jumalan-palveluksen toimittajien ja kirkon työntekijöiden kanssa Kirkko Suomessa -facebook-sivulla. Tervetuloa kirkkoon lähetetään Yle TV1:llä 23.6. ja 29.7. Heinäkuussa 15.7. kello

10 lähetetään Herättäjäjuhlien ju-malanpalvelus Isostakyröstä. 22.7. kello 18 lähetetään Turun Evanke-liumijuhlien jumalanpalvelus.

✚ Kesämaanantaisin kuul-laan rukoushetkiä Taizé-yh-teisön tapaan. Meditatiivisissa radion aamuhartauksissa vuorot-televat raamatuntekstit, musiikki ja rukous. Hartaudet toteuttavat syyskuussa Suomessa järjestettä-vää Taizén tapahtumaa valmiste-levat nuoret aikuiset. Hartauksia kuullaan Yle Radio 1:ssä maanan-taista lauantaihin kello 6.15 ja uu-sintana kello 7.50. Iltahartaudet lähetetään maanantaista perjan-taihin kello 18.50 ja lauantaina kel-lo 18.00.

LAHjA PyyKöNENlahja.pyykonen@evl.fi

”Elämässä ei ole oikeaa ja väärää, ei vain mustaa ja valkoista.

pääkirjoitus

SINI SO

RJON

EN

Siilinjärven yhteisvastuukerääjät kiitos-juhlassa.

Marja-Liisa Vartiota, Kerttu-Kaarina Suosal-mea... Heistä saan voimaa omassa kirjaili-jantyössäni.”

”Melko uusi upea tuttavuus on eng-lantilainen A.S. Byatt, jonka ensimmäinen suomennettu teos Riivaus ennen kaikkea intohimoinen rakkaudentunnustus kirjalli-suudelle.”

Varis viettää kesää loman ja työn mer-keissä Joensuussa ja kesämökillä Kesälahdel-la, joka on myös hänen tärkeimpiä kirjoitta-mispaikkojaan.

”Mökillä ei ole telkkaria eikä sitä sinne

tule, joten vapaa-aikaa käytetään runsaas-ti lukemiseen. Kulttuuria harrastamme mie-heni kanssa aktiivisesti, Savonlinnan ooppe-rajuhlat, Kuhmon kamarimusiikkijuhlat ja Kajaanin runoviikot kuuluvat kesään – ru-noviikoilla olen ollut kahdeksana kesänä haastattelemassa runoilijoita kuten nytkin Mirkka Rekolaa.”

Mökkipaikkakunnalla Kesälahdella käy-dään lisäksi ainakin kuuntelemassa jazzia.

ULLA REMES

”Kirjoit-tamista riittää”, Tuula-Liina Varis sanoo. ”Toivottavasti myös aikaa sil-le niin paljon, että tulosta-kin tulee!”

4 Nro 11 — 13.6.2012&

Sinä riität

N ykytyyli korostaa lähes päivittäin enemmän tai vähemmän näkyvin otsikoin, milloin kenellekin suotua kunniaa ja näkyvyyttä. Lapset leikkivät joksikin tule-mista, lähes taaperot haluavat olla jotakin, tietoi-suuden lisääntyessä mieluiten julkisuuden henki-löitä, toisten kateuden kohteena. Keinot eivät ole tärkeitä. On tärkeätä olla ihailtu ja esillä.

Koko yhteiskunta tuntuu väliin olevan tämän vimman vallassa. Lastentarhasta rotareihin, peruskoulusta professoreihin – tärkeintä on kaik-kialla päteä, keinot ovat sivuseikka, tavoite on olla toisia parempi.

Suomalaista yhteiskuntaa on pitkään arvos-tettu yhtenä maailman vähiten korruptoituneista yhteiskunnista. Ei muuten pidä paikkaansa.

Älyllinen epärehellisyys, kyseenalaisten kei-nojen käyttö ja epäeettinen toiminta ovat juurtu-neet yhteiskuntaamme aina urheiluseurojen kes-kenään kilpailevista nuorista hyväveli -järjes-töjen annan, jotta antaisit – ajattelutapaan asti. Keinoista välittä-mättä haetaan nopeita pikavoittoja maksi-moimalla sosiaalisia suhteita, verkostojäse-nyyksiä – kaikki vain oman näkyvyyden lisäämiseksi ja egon kohentamiseksi.

Tavoitteellinen työ, pitkäjänteinen uuras-taminen, oman ja tois-ten työn arvostami-nen sekä toisen kun-nioittaminen kuulu-vat menneeseen. Yri-tysetiikan, tutkimuk-sen ja vakkapa talous-johdon sekä poliitti-sen johdon toimintaan kohdentuvat tutki-mukset kertovat hätkähdyttävän selkeästi eettis-ten pelisääntöjen näivettymisestä. ”Tulos tai ulos” eri muunnelmineen johtaa kirkkoa myöden elä-mänarvojen ja ihmiskuvan vääristymisen. Miksi?

Onko niin, että emme hyväksy itseämme sel-laisina kuin olemme? Riitänkö itselleni ja riitänkö toiselle, riitänkö yhteisölle?

Yhteisöämme uhkaa näivettyminen. Vahvat tai sellaisiksi itsensä näkevät päättävät, mikä on oikein ja kenen kannalta. Elämä muuttuu, nyky-ään niin muodikkaaksi sotaleikkien kentäksi. Toi-siin saadut osumat ovat korkein tavoite.

Vuorisaarnan perusajatukset ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, minkä annamme tapah-tua itsessämme, ympäristössämme ja työyhtei-sössämme. Asioihin puuttumattomuus, ratkaise-

matta jättäminen on jo ratkaisu. Mikä on tukkinut huulil-

tamme ja korviltamme vies-tin: ”Sinä riität.” Minne on jäänyt ajatus jokaisen yksilön

ainutkertaisuudesta, kor-vaamattomasta arvosta ja siitä, että olemme kaikki oman elä-mämme sankareita ja yhdessä vahvoja.

”Kei-noista vä-littämättä haetaan nopeita pi-kavoittoja oman näky-vyyden ja egon kohen-tamiseksi.

O skar Huttusen kokoelmaan kuuluva S. A. Kei-näsen maalaus Aterialla on esillä Kuopion taidemuseossa. Se on yksi niistä 91 teokses-ta, jotka Kuopion kaupunki sai vuonna 1955 kauppaneuvos Huttusen testamenttilahjoi-tuksena ”Savon taidemuseon aluksi”.

Sigfrid August Keinänen (1841–1914) oli kuopiolaissyntyi-nen taidemaalari ja opettaja. Hän valmistui Jyväskylän semi-naarin ensimmäiseltä vuosikurssilta 1867,minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulus-sa. Vuoden kuluttua hän sai järjestää seminaarin tiloissa en-simmäisten töidensä näyttelyn, jolla kerättiin varoja ulko-maisia taideopintoja varten. Vielä samana vuonna hän lähti Kööpenhaminaan, mutta siirtyi sieltä jo seuraavana vuonna Tukholmaan.

Saatuaan opintonsa päätökseen Keinänen muutti Helsin-kiin, jossa hän toimi opettajana oppikoulujen ohella myös

Taideteollisessa keskuskoulussa ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

Taidemaalarina Keinänen tunnetaan Kalevala-aiheistaan, kansankuvauksistaan, henkilökuvistaan ja lapsiaiheistaan. Ateneumin kokoelmissa hänen tuotantoaan edustavat mui-den muassa maalaukset Käräjätalon eteisessä, Emäntä po-lulla Haminalahdesta, Juomatauko ja Kullervo paimenessa.

Hän maalasi myös joitakin alttaritauluja. Yksi niistä on Vehmersalmen seurakuntatalossa. Alun al-

kaen tämä Matteuksen evankeliumiin viittaava teos ”Tulkaa kaikki minun tyköni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat” vuodelta 1886 oli sotarovasti A. F. Granitin omistamassa ”Ranetin kirkossa” ennen kuin hän lahjoitti sen 1900 Veh-mersalmen rukoushuoneeseen. Ennen sitä hän maalasi sa-manaiheiset alttaritaulut Jaalaan, Karkkilaan, Polvijärvelle ja Utraan Joensuuhun.

Aterialla voisi olla maalattu kirkkovenematkan evästau-olla jossakin lähirannoilla. Siihen viittaavat niin eväät kuin vaatetuskin.

Ympäristön maisemat olivat Keinäselle tuttu-ja. Hän oli syntynyt Puutossalmella, jossa hänen isänsä Olof Keinäsen toimiessa Salmelan Paju-kaarteen vuokraajana. Sigfridin ollessa parivuoti-as perhe muutti hänen samannimisen isoisänsä omistamaan taloon, joka sijaitsi Snellmaninka-dun, Venemiehenkadun, Niemenkadun ja Halli-tuskadun välisellä tontilla.

HELENA RIEKKI

Evästauolla kesäretkellä

kolumni

kirkon kulmilta

jUHANI LAURINKARI

Kirjoittaja on yhteis- kuntatieteilijä, teologi

ja humanisti Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella.

Aterialla on kuopiolaisen taidemaala-rin Sigfrid August Keinäsen maalaus.

KU

OPIO

N TA

IDEM

USEO

Päivärannan kirkko juhli viimeistä päivääKyllä se on mustan mekon paikka. Onhan tässä vähän kuin hau-tajaisiin lähtisi.

E mäntä Eeva-Riitta Kuhmo-sen pokka ei nyt kyllä pidä. Messun päätteeksi kirkko-herra Jaana Marjanen ojen-taa hänelle kukat. ”Oli oikein kasattava itsensä, sillä jalat olivat men-nä alta.”

Kirkkokahvit on juotu. Talo tyhjenee. Yksi jos toinenkin on käynyt hyvästele-mässä yksitoista vuotta Päivärannan kir-kossa työtänsä tehneet emännän.

”Ei tämä mene minun tajuntaan. Pää on niin sekaisin”, Eeva-Riitta Kuhmonen pyyhkii silmiään. Menneet yöt hän sa-noo nukkuneensa huonosti, koska men-nyt ja tulevat eivät anna päässä rauhaa. Tästä talosta hän siirtyy kesäajan sunti-oksi Männistön seurakuntaan.

”Olen hoitanut tätä taloa kuin omaa kotiani. Nämä ihmiset täällä ovat olleet kuin iso perhe.”

Nyt tulee hyvästelemään Seija Lip-ponen, sitten Liisa Nenonen ja tuosta puikahtaa diakoni Riitta Murtorinne. ”Heidän kanssaan olemme joka tiistai-aamu kokoontuneet tämän pöydän ympärille aamukahville.” Työntekijät ja

vapaaehtoiset ovat yhdessä katsoneet viikon aikataulut. ”Tämä tiimi on ollut niin ihana. Olemme saaneet tehdä työ-tämme itsenäisesti.”

Raija Risto on yksi vapaaehtoisista. Hän itkee avoimesti.

”Täällä ovat ystäväni. Tässä talossa on vietetty kaikki perhejuhlamme.” Rai-ja Risto kävelee ikkunan luokse. ”Tuos-sa on minun koti”, hän viittaa rivitaloa kohti.

”Siitä olen seurannut tätä taloa sen rakentamisesta asti.” Siitä on 30 vuot-ta. ”On tämä hankala paikka. Ehkä tu-len tuohon aidan taakse katsomaan kun lapset täällä leikkivät.”

”Paljon ois aihetta lapsella kiittää”, Päivärannan lauluryhmä vetoaa kirkko-kahvilla, jotta murheen kääntöpuoli ei unohtuisi.

”Ja kyllä Puijon kirkkokuoro sai-si meistä melkoisen vahvistuksen jouk-koonsa”, kuoron tenorit toiveikkaana ajattelevat.

Miten vihitty kirkko hyvästelläänKirkon käsikirjanikkarit saisivat pian tehdä kaavan myös sille, miten kirkko riisutaan käytöstä. Tällaisiin päättäjäisiin on talouskurjistumisen aikana totutta-va. Vihkiminen pyhään käyttöön kyllä osataan, mutta entä poisottaminen, hy-västeleminen. Ihmissilmä kaipaa myös jotain silminnähtävää. Päivärannassa messu noudatti normaalia kaavaa.

Saarnassa kirkkoherra Jaana Mar- ”Vaikeaa us-koa, että olin nyt viimeistä kertaa täällä ehtoollisella.

janen muistutti, ettei kirkon myymi-nen saa syyllistää ketään. ”Päivärannan kirkko ei ole ollut vähällä käytöllä.”

Marjanen sanoi myös, ettei kirkko ole Kristuksen kiinteistö, vaan Kristuk-sen ruumis. ”Kristuksen ääni kuuluu Ju-malan sanassa ja lähimmäisissä. Jeesus

5Nro 11 — 13.6.2012 &

Hyvinvointia kioskilta

T erveydenhoitaja Anja Paasisalo ohjaa ja opastaa uudessa Terve Kuopio -kioskissa. Terve Kuopio -kioski, mitä ja miksi? ”Terve Kuopio -kioski on Kuopion kaupungin uu-si toimipiste Kauppakeskus Aapelin toisessa ker-roksessa. Painopiste on terveydenhoidon ennalta-ehkäisevässä työssä ja itsehoitoon ohjaamisessa. Jalkaudumme myös asukastuville ja toreille. Se on osa isompaa hyvinvointikioskihanketta, jonka ra-hoittajina ovat Pohjois-Savon liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto. ”

Mitä teet kioskissa?

”Työskentelen terveydenhoitajana työka-vereinani toinen terveydenhoitaja, sairaan-hoitaja, fysioterapeutti ja projektipäällikkö. Vastaan ihmisten kysymyksiin, joita tulee esimerkiksi ihottumista, luomista, ra-vinnosta, päihteistä, unesta...Teen eri-laisia mittauksia. Fysioterapeutin kanssa aloitimme painonhallinta-ryhmän.”

Mitä kioskista saa?

”Neuvoja ja ohjausta oman ter-veyden ja toimintakyvyn ylläpi-tämiseen. Meillä on mahdolli-suus tarkastella esimerkiksi paastoverensokeria ja ve-

renpainetta. Mittaukset eivät ole kioskin pääasialli-nen toiminta, vaan ne ovat hyviä apuvälineitä. Pieni-muotoisia fysioterapian ohjeita annamme esimerkiksi niska-hartiaseudun, polvi-, tai selkäkipuihin.”

Kuka voi tulla asioimaan ja milloin?

”Kaikenikäiset ovat tervetulleita. Palvelemme ilman ajanvarausta ja asiointi on maksutonta. Kioski on kesä-kuussa avoinna ma-to klo 9-17 ja perjantaisin klo 9-16. Heinäkuun lomailemme.”

Mitä on suunnitteilla teemapäivinä?

”Teemapäivinä meillä on mukana ihmisiä eri yh-distyksistä ja eri asiantuntijoita. Tiistaina 19.6.

on savuton päivä, jossa paikalla on syöpäyh-distyksen sairaanhoitaja. Syksyllä on lääkehoi-toon ja ravitsemukseen liittyviä päiviä sekä teemapäivät lapsiperheille ja miehille. Myös päihdeviikolla on ohjelmaa.”

Mikä on parasta kioskissa?

”Ilman ajanvarausta oleva toiminta ja että kaikki ovat tervetulleita. Opimme päivittäin uutta toinen toisiltamme. Työ on vaihtelevaa ja asiakkaat ovat ottaneet meidät hienosti omakseen. Ihmisten tyytyväisyys palkitsee.”

HANNA KARKKONEN

mitä mielessä?

017 369 0700Ahertajankatu 3, 78850 Varkaus

p. 017 369 0700

Liipasintie 2 (Saarijärven B-alueella) KUOPIO

Ms Suvi-TuuliMs Suvi-TuuliRisteilyt Tuusniemeltä

Valamon luostariin 2012.Ilman ennakkovarauksia.

LÄHDÖTTUUSNIEMI KLO 10.00

VALAMO KLO 14.30

KESÄKUU10.6., 17.6., 23.6.

HEINÄKUU1.7., 15.7., 22.7., 29.7.

ELOKUU5.8., 12.8.

Ms Suvi-TuuliMs Suvi-Tuuli

Ryhmien vetäjät, ottakaa yhteyttä, neuvotellaan juuri teille sopiva paketti – seurat – syntymä päivät – myös kaikki muut merkkipäivät ja juhlat.

TIEDUSTELUT 0500 671 898eirasanen@gmail.com

Boutique Wanha Pappila Muuruveden rannalla 100-vuotiaassa hirsitalossa toivottaa sinut tervetulleeksi!

Meiltä löydät kiireettömän ilmapiirin ja laadukkaat persoonalliset luonnon-materiaaleista valmistetut vaatteet.TERVETULOA!

Papintie 16 Muuruvesi

Auki Ti–Pe 11–17 La 11–14Muina aikoina sopimuksen mukaan.www.boutiquewanhapappila.com

ERIKOISHAMMASTEKNIKKOESA-MATTI KOPONENPuijonkatu 26, III kerros puh. (017) 261 3370

Uudet hammasproteesit, pohjaukset ja korjauksetLAATU- JA TYÖTAKUU

HA

NN

A K

ARK

KON

EN

sanoi: minä olen tie. Kaikki muut-tuu ja mikään ei muutu.”

Vieruskaveri Verna Paakkanen veisaa kauniisti.

Kuusivuotiaasta hän on täällä laulanut. Tuolloin Paakkanen liittyi Päivärannan lapsikuoroon. Päivä-rannan kirkosta tuli sen myötä ra-kas paikka ja toinen koti.

”Täällä on käynyt vähän ihmisiä, mutta tämä on kotoisa ja tunnel-mallinen. Minun on vaikeaa uskoa, että olin nyt täällä viimeistä kertaa ehtoollisella.”

Alttari siirretään Tuusniemelle ”Mutta elämä jatkuu ja siinä kasvaa mukana. Kuitenkin on muistettava,

että seurakunta tarkoittaa ihmisiä, ei rakennuksia. Yhteys Jumalaan säilyy, ja se on tärkeintä elämässä”, sanoo Puijon seurakunnassa kesä-teologina työskentelevä, Joensuus-sa teologiaa opiskeleva Paakkanen.

Kuopion kaupunki on ostanut Päivärannan kirkkotilan ja remon-toi sen lasten päiväkodiksi.

Kirkon urut siirretään Männis-tön vanhaan kirkkoon. Alttari saa uuden tukikohtansa Tuusniemen seurakuntatalosta, kirkkosalin tuo-lit ja kahvion pöydät siirtyvät Pou-kaman leirikeskukseen. Ehtoollis-kalusto jää Puijon seurakunnan käyttöön. Pauno Pohjolaisen tai-deteoksille ei ole vielä päätetty uutta paikkaa.

”Aiemmin puhuttiin Pyhän Pie-tarin kappelista, mutta se ei osoit-tautunut taideteoksille sopivaksi”, kirkkoherra Jaana Marjanen sanoo. Seurakuntien taidetoimikunta etsii teoksille uutta kotikoloa.

LAHjA PyyKöNEN

Päivärannan kirkon vii-meinen messu kokosi kirkon täyteen. Eturivissä kirkkoherra Jaana Marjanen (vas.), pastori Heikki Hyvärinen sekä diakoni Riitta Murtorinne. Kuopion kaupunki osti kirkon lapsille päiväkodiksi.

6 Nro 11 — 13.6.2012&

Lipunnosto ja yhteislaulua

✚ Kuopion ev.lut. seurakuntien jär-jestämä juhannusjuhla Poukaman leirikeskuksessa juhannusaattona klo 18. Linja-autot Kaupungintalon takaa lähte-vät klo 17, Puijon kirkolta klo 17.10. Yksi-tyisautojen pysäköinti Antikkalan pysä-köintialueella.

✚ Juhannusaaton risteily Tuusnie-men satamasta Juojärvelle klo 18. Seurat laivalla. Risteilyn hinta 15 euroa. Laivalla voi myös yöpyä.

✚ Juhannuspäivän jumalanpalvelus Riuttalassa klo 10.

✚ Juhannuspäivän kansanlaulu-kirkko Kaavin kirkossa klo 13 sekä Riis-taveden Museopirtillä klo 14.

Kesämusaa ✚ Käsikellokuoro Dolcen konsert-ti Kesäehtoon kellot Syvännniemen kir-kossa Karttulassa lauantaina 16.6. klo 18.

✚ Intiaanien jälkeläinen José Mon-cada tuo ainutlaatuista musiikkia Ala-van kirkkoon lauantaina 16.6. klo 18.30. Hän soittaa meditatiivista musiikkia har-pulla latinalaiseen tyyliin. Konsertis-sa kuullaan mm Ave Maria sekä paljon Moncadan säveltämää musiikkia.

✚ Oopperalaulaja Johann Tilli ja kanttori Vesa Kajava konsertoivat Siilin-järven kirkossa sunnuntaina 17..6. klo 18. Oskar Merikannon hengellisiä lauluja.

✚ Unkarilainen urkuri István Rup-pert konsertoi Siilinjärven kirkossa per-jantaina 20.7. klo 19. Mozartin, Bachin ja Händelin urkuteoksia.

kirkkojakoti@evl.fi

Laulakaa Jumalalle, soittakaa hänen nimensä kunniaksi.Ylistäkää häntä,joka kiitää pilvivaunuillaan.

Psalmit 68:5

✚ Kuopion Tuomiokirkossa soi jälleen kesän iltamusiikki torstai-iltaisin klo 21. Nyt kuul-laan musiikkia 1500 -luvun englantilaises-ta vokaaliperinteestä, 1800 –luvun kautta tämän päivän sävellyksiin. Johann Sebasti-an Bachin musiikkia ei ole yhtenäkään ke-sänä unohdettu.

Iltamusiikin taiteellisena johtajana on Kuopion Tuomiokirkon urkuri Anu Pulkkinen. ”Sarjan tavoitteena on alusta alkaen ollut esitellä monipuolisesti urku-taidetta myös uuden sukupolven lahjak-kuuksien esittämänä”, Pulkkinen sanoo. Iltamusiikkia kuullaan Tuomiokirkossa nyt 43. kerran.

✚ 28.6. Puijon kamarikuoro johtaa Jorma Hannikainen, Outi Keskisipilä ja Anu Pulkkinen, urut. Vierne: Messe Solennelle op.16.

✚ 5.7. Esa Toivola, urut.

✚ 12.7. Katri Vesanen, urut.

✚ 19.7. Lauluyhtye The English Vocal Consort of Helsinki Julia Tamminen, urut.

✚ 26.7. Pia Freund, soprano, Kristian Attila, piano.

✚ 2.8. Santeri Siimes, urut.

✚ 9.8. Rauno Tikkanen, klarinetti, kalevi Kivinie-mi, urut.

✚ 16.8. Juhani Romppanen, urut.

✚ 23.8. Mats Damlund, urut

Kuopiolainen Rauno Tikkanen, klarin-etti, konsertoi urkuri Kalevi Kiviniemen kanssa torstaina 9.8. klo 21.

tapahtuuILTAMUSIIKIT

Kuopion Tuomio-kirkko on kesäaikana avoinna keskiviik-koisin ja perjantai-sin myös illalla klo 23:een.

TUIJA

HY

TTIN

EN

Kesä on konfir-maatioiden ai-

kaa. Arja Hedman antaa tyttärelleen

rippilahjaksi korun ”Tähti, elä-män johdattaja”.

Kummi lahjoittaa rippiristin.

TUIJA

HY

TTIN

EN

”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu. Kesäyön on onni omanani…” Hyvää juhan-nusta. Seuraava Kirkko ja koti jaetaan 25.7.

Johann Tilli ja Oi muistatko vielä sen virren. Konsertti Siilinjärven kirkossa sunnuntaina 17.6. klo 18.

TUIJA

HY

TTIN

EN

Pihaseuroja siellä ja täällä

✚ Korttelimuseon pi-hassa klo 18:keskiviikkoisin 13.6., 27.6., 11.7. sekä 25.7.

✚ Taina ja Miika Tam-mekannilla, Omako-titie 14: keskiviikkona 20.6. klo 18. Piispa Matti Sihvonen.

✚ Puijon kirkon pi-hassa klo 18: keskiviik-koisin 20.6., 4.7., sekä 18.7. Lauletaan tun-nettujen kuopiolaisten mielivirsiä.

✚ Eemilän kotimu-seolla, Humalajo-ki 28: sunnuntaina 17.6. klo 14.

✚ Sakari Kainulaisel-la, Kipinäkatu 19:sunnuntaina 15.7. klo 18.

On kesän kirkas huomen

✚ Kansanlaulukirkko Tomperin saa-ressa torstaina 28.6. klo 18. Nuotiokah-vit.

✚ Kesän kauneimmat hengelliset laulut lauletaan Särkiniemen seura-kuntakodissa keskiviikkona 4.7. klo 18.

✚ Lauluilta Tammenrannan kesäteatte-rissa keskiviikkona 18.7. klo 18.

✚ Kansanlaulukirkko Riuttalassa sun-nuntaina 8.7. klo 10.

✚ Kansanlaulukirkko Puijon mäellä, Konttilassa sunnuntaina 15.7. klo 12.

✚ Kansanlaulukirkko Juankosken Teh-taankirkossa sunnuntaina 8.7. klo 13.

Kirkkokiista Riistavedellä

✚ Riistaveden kirkon rakentamisesta ker-tova kirkkonäytelmä Kirkkokiis-ta esitetään Riistaveden kotiseutu-museolla (Lokkitie 11) tiistaina 26.6. klo 19, torstaina 28.6. klo 19 sekä lau-antaina 30.6. klo 14. Käsikirjoituksen näytelmään on tehnyt Niilo Lintunen, ohjauksen näyttelijä Seija Pitkänen. Musiikin johtaa kanttori Matti Saare-

la. Rooleissa näyttelee yli 30 paikallis-ta ihmistä sekä Juankosken näytelmä-kerholaisia. Riistaveden kirkon rakennuspaikas-ta käytiin riitaa lähes kaksi vuosi-kymmentä. Ihmisten välit tulehtuivat kiistassa niin paljon, että meni vuosi-kymmeniä ennen kuin oltiin valmiita rakentamaan yhteistä seurakuntaa.

7Nro 11 — 13.6.2012 &

✚ Kuopion Muotoiluakatemian aula: Tuokiokuvia, Mirja Kontio 28.5.–28.7.

✚ Galleria Carree (Kauppak.13): Maalauk-sia – Minna Kauhanen ”Let’s dance” 17.6. asti.

✚ Galleria G 12 (Minna Canthin katu 15), Raija Marttinen: Keltainen kevät 29.6. asti.

✚ VB-valokuvakeskus (Kunin-kaank.14–16): Kesänäyttely Duro y bonito – Ankara mutta kaunis 6.6.–2.9. ja Barson kellari: Kuopion taivaan alla.

✚ Kirjanpitotoimisto Anna Korhonen Oy (Puijonk.9 A 6): Donkey Kong, Reijo Kärkkäinen 5.–31.8. (ma-pe 9–16).

✚ Kuopion museo (Kauppak. 23): Skeittarit museossa (3. krs) 9.9. asti.

✚ Vaatteet varoja myöten — Pohjoissa-volaiset kansanpuvut 1800-luvulla 31.1.2013 saakka.

✚ Mestarijuoksija Hannes Koleh-mainen. Palkinnot Kuopion museossa 24.3.2013 saakka (ti-pe 10–17, ke 10–19, la-su 11–17).

✚ Alasalit: Karhun vuosi 15.5.–23.9.; Karhu-herra Benjamin; museokarhu tavattavissa 9.9. saakka, 2. krs. parvi.

✚ Kuopion taidemuseo (Kauppak. 35): Lo-ve, Ars Liberan teemanäyttely 1.6.–2.9. ti-pe 10–17, ke 10–19, la-su 11–17; Aamiainen ruohikolla 1.6.–2.9. Mukana on Pentti Kas-kipuron, ”Mestari K:n”, keittiöstä peräisin oleva kuvasto makkaroineen, limppuineen ja juureksineen. Piknik-tunnelmiin johdat-tavat mm. Simo Hannula, Mikko Valtonen ja Tommi Toija.

✚ Korttelimuseon näyttelysali (Kirk-kok. 22) Kansallispukunäyttely – Kuopi-on tanhuujat 50 vuotta: Vaate varren kau-nistavi – Tanssi mielen virkistävi 26.5.–18.11. Korttelimuseon pihassa järjestetään näyt-telyyn liittyvä sunnuntai-iltapäivien ta-pahtumasarja 3.6.–5.8. Se huipentuu 5.8. Kansallispukupäivään, johon kuuluvat työ-näytökset ja kansallispukujen tuuletuspic-nic: Kuopion Pelimannien musiikkiesitys 17.6. klo 15–16; Sointu Savo -yhteislauluti-laisuus 1.7. klo 15–16.30.

✚ Kutojan tuvassa on kehruutyön esitteli-jä 12.6.–4.8. tiistaista lauantaihin.

✚ Galleria Tila33, (Suok.33) Riitta Hellén-Vuoti, maalauksia: Kun kevät teki tuloaan 9.–20.6. ke 12–18, pe, la ja su 12–16.

✚ Kuvakukon kesätauko 18.6.–16.8. ✚ Pikku-Pietarin Torikujan (Hatsalank. 24/Puistok. 21) aitat auki arkisin 10–17, kah-vila jo klo 8 ja lauantaisin klo 15 asti. Kahvi-lassa on Maija Koposen näyttely.

✚ 43. Kuopio Tanssii ja Soi 14.–20.6. ✚ Taidetori järjestetään Kuopion matkus-tajasatamassa 14.7.–5.8. Tarinatori on seni-oriviikolla 16.–22.7.

✚ J. V. Snellmanin museo (Snellma-nink.19) avoinna ryhmille sopimuksen mu-kaan. (017) 182 625.

✚ Kuopion Sotaveteraanimuseo (Tul-liportink. 37 D, Rak.7) on avoinna 9.6.–2.9. lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12–16. Juhannuksena suljettu. Tilauksesta ryhmil-le puh. (017) 281 1130.

S aarijärvellä asustava Sirkka Pek-karinen on tapansa mukaan soit-tanut ystävilleen Marja Mietti-selle sekä Mirja Närhelle. Hän kokoaa monesti samassa taloyhtiössä asuvan tutun naisporukan yh-teen, ja usein ystävyksillä on suuntana ko-tikirkko, Pyhän Johanneksen kirkko. Tällä kerralla he tulivat tapaamaan muita Män-nistön seurakuntalaisia Arkielämää -ker-hon ensimmäiseen kokoontumiseen. Pek-karisen mielestä eräs kesäkerhon iloista oli päästä istumaan samaan pöytään juttele-maan ja kahvittelemaan muiden ihmisten kanssa.

”On ihanaa tietää, että kesälläkin on ole-massa henkireikä ja paikka, jonne voi tulla

kuin kotiinsa, hän kuvailee tunnelmiaan.”Myös Marja Miettisestä tuntui mukaval-

ta tavata kirkolla ystäviä. Hän viihtyy ke-sällä sisarensa kesäasunnolla, voimistelee ystävien kanssa puistojumpassa ja käy kau-pungilla ostoksilla. Silti kotona on joskus yksinäistä.

”Kirkko on minulle turvapaikka, ja kerho tuntuu tarpeelliselta”, toteaa Miettinen.

Putki ja Rööri korjasi urkupillejäKun seurakuntaelämä kesällä hiljenee ja useimmat työntekijät siirtyvät rippileireil-le, kerho tarjoaa kohtauspaikan niille, jotka kaipaavat suvenakin tekemistä seurakun-nassa. Kesäkeskiviikkojen toiminnalle oli-kin selvä tilaus, sillä se veti jo ensimmäisel-lä kerralla yhteen parinkymmenen hengen porukan.

Joukko kuuli Kuopio-opas Jaakko Vet-tenrannan kertovan arkkitehti Juha Lei-viskän suunnittelemasta kirkosta ja sen rakennusvaiheista. Porukka huvittuu, kun Kuopio-opas kertoo, kuinka paikallinen LVI-Palvelu Putki ja Rööri tuli korjaamaan kirkon upouusia urkupillejä. Ne olivat kolhiintuneet kohtalokkaalla laivamatkal-laan yli Suomenlahden samana vellovana meriyönä, jolloin Estonia upposi.

Vettenrannan puheesta kävi ilmi myös se, että Arkielämää -kerhon puitteet Jo-hanneksen kirkolla ovat oikeastaan var-sin arkisia.

”Kirkon 177 kattolamppua suunnitel-leen Leiviskän esikuvana olivat perintei-set talonpoikaislamput. Alvar Aalto taas

suunnitteli seurakuntasalin tuolit alun perin keittiötuoleiksi”, tiesi Vettenranta.

Kokoontumisten ohjelma on vielä ha-kemassa muotoaan. Joka kerta siellä pi-detään ainakin hartaus ja juodaan kahvit. Osallistujat voivat myös itse luoda ja tuo-da tapaamisiin ohjelmaa ja tekemistä.

Sirkka Pekkarinen suunnitteli, että voisi lukea kesän tapaamisissa ajatuksia saksalaisen papin ja kirjailijan, Jörg Zin-kin kirjoista. Hän lukee kotonaan joka aamu päivän tekstit Uudesta ja Vanhas-ta testamentista ja rukoillee hiljaa mie-lessään.

”Oikeastaan koen jokaisen arkipäivä-ni Pyhänä. Ja vaikka asun yksin, en ole koskaan tunne olevani yksin, sillä Jeesus Kristus on matkakumppanini. ”

Diakoniatyöntekijä Ulla Halonen nap-pasi kerholle nimen kirjahyllystään löyty-neestä Maria Jotunin ”Arkielämää”-kir-jasta. Halosen mielessä alkoivat leikkiä sanat arki ja pyhä, ja niistä hänelle tulivat mieleen arkipyhä. Hän rohkaisi kerholai-sia kokemaan Pyhää arjessakin.

”Silti kerhossa eletään sekä arkea että pyhää yhdessä muiden ihmisten kanssa.”

PIRjO TIIHONEN

Arkielämää kesäkerho keskiviikkoisin klo 13 – 14.30 Pyhän Johanneksen kirkossa 20.6., 4.7. ja 18.7.Männistön vanhassa kirkossa13.6., 27.6., 11.7. ja 25.7.

Kesäkerhossa eletään arkea ja pyhää yhdessä

KesävinkitM

AN

UEL A

LVAREz

BRAV

O / H

ASSELBLA

D FO

UN

DA

TION

, 1931 MEK

SIKO.

VB- valokuvakeskuksen kesänäytte-ly on aina tapaus. ”El ensueno / Day Dreaming”.

Marja Miettinen (vas.), Elvi Vaittinen, Mirja Närhi sekä Sirkka Pekkarinen tykkäävät, että Arkielämää –kerho on kesän henkireikä.

”En koskaan tunne olevani yksin, sillä Jee-sus on matka-kumppanini.

HELIN

Ä SC

HRO

DERU

S

Arkielämää -kerho Männistössä osoitti, että henkireikää tarvitaan kesälläkin.

8 Nro 11 — 13.6.2012&

Kuuman huuman syvät haavat

”Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa, että pi-dämme sanamme ja tekomme puhtai-na ja kurinalaisina sekä rakastamme ja kunnioitam-me kukin avio-puolisoamme.

Mikäs siinä, jos ulkona tulee nälkä. Kunhan muistaa mennä kotiin syömään.

U skottomuudesta parisuhtees-sa voi päästä yli, jos jäljellä on tunteita ja tahtoa. Mutta jo-ka tapauksessa suhde muuttuu. Parisuhteen pahoinvointi on us-kottomuuden edelläkävijä.

Kuopion seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Irene Venejär-vi sanoo uskottomuuden olevan parisuhteen pahin kriisi. Se jättää syvät haavat. Satapro-senttinen luottamus tuskin tulee takaisin.

”Mutta yrittää kannattaa”, Venejärvi roh-kaisee. ”Samaa tietä ei enää voi jatkaa.” Tosin uuden rakentaminen pettymysten jälkeen ei käy hetkessä, on varauduttava kuukausiin, jo-pa vuosiin.

Petetty osapuoli vertaa itseään ”kolman-teen pyörään”. Onko se kauniimpi? Komeam-pi kuin minä? Onko se parempi sängyssä?

Oma minä -kuva ja sukupuoli-identiteet-ti ovat kriisissä. Pettämisen jälkeen toisen va-kuutteluja on vaikeaa uskoa.

Venejärvi muistuttaa, että jossain vaihees-sa uskottomuuteen liittyville asioille ja tun-teiden kaivamiselle on kirjoitettava piste. ”Pe-tetty osapuoli haluaa tietää yksityiskohdat juuriaan myöten, ja siitä helposti tulee myös vallankäytön väline.”

Petetyn kumppanin tuntosarvet ovat her-kässä, ja hän helposti tulkitsee arkipäivän ti-lanteetkin ”nyt sillä on taas jotain mielessä” –mittarilla. Jos merkkien vahtiminen ja mus-tasukkaisuus jäävät päälle, tulevaisuus ei ta-kaa hyvää.

”Linnatuomiostakin vapautuu joskus. Syyttelylle on jossain vaiheessa jätettävä

taakse, ja suhdetta alettava rakentaa uudes-taan. Jos uskottomuuskriisi jää päälle, saattaa olla parempi erota”, Venejärvi arvelee.

Salaisuudet vievät heikoille jäilleKuopion seurakuntayhtymän perheasi-ain keskuksen tilastot kertovat, että uskot-tomuus on ajanvarauksen syistä neljäntenä. Tutkimukset sanovat, että naisia ajaa uskot-tomuuteen tunne-elämän väljähtyminen, miehiä seksuaalinen tyytymättömyys.

Johtaja Venejärvi laajentaa uskottomuu-den käsitettä yhteisestä seksuaalikokemuk-sesta laajemmalle. Avainsana on salaisuus.

”Jos et jotain voi jakaa puolisosi kanssa, olet heikoilla jäillä”, Venejärvi sanoo. ”Silloin jos jokin ihminen – netti, tekstiviestit tai fa-cebook - koko ajan vievät ajatukset ja huo-mion pois omasta perheestä.”

Uskottomuus on tunnetason yhteyttä, ei välttämättä seksuaalisuutta.

”Yhteiset pelisäännöt kannattaa miettiä suhteen alussa. Miten puhutaan? Miten rat-kaistaan ristiriitoja. Millainen tila tarvitaan yhdessä ja erikseen, koska ketään ei voi omis-taa. Yhden pillin mukaan ei voida toimia.”

”Puhuminen on kaiken aa ja oo”, Vene-järvi painottaa. Omien tarpeiden ja toivei-den esille tuominen sekä ristiriitojen käsit-telytaidot.

Rakkauden huuma sumentaa järjenEntä jos rakastuminen sekoittaa pään perin pohjin?

Suhdeklinikka avuksi arkeenKun arki ahdistaa ja riidat repivät, ei kannata tehdä avun hakemisesta lii-an vaikeaa. Uusi matalan kynnyksen verkkopalvelu osoitteessa city.fi/ suhdeklinik-ka tulee avuksi: lähetä viestisi tai kysymyksesi kirkon perheneuvojalle.

Suhdeklinikka on perheneuvonnan uusi auttamismuoto. Suhdeklinikka on blogimuo-toinen palvelu, jossa kirkon koulutetut per-heneuvojat vastaavat mieltä askartuttaviin, ihmissuhteita ja perhe-elämää koskeviin ky-symyksiin.

Vastaukset julkaistaan Suhdeklinikka -blo-gissa, joka on City.fi:ssä uusi palvelu. Kirkon perhetyön ja City.fi:n yhteistyöllä tavoitetaan erityisesti nuoria aikuisia. Viime vuosina per-heneuvonnan asiakaskunnassa 18–29-vuotiai-den osuus on merkittävästi kasvanut.

City.fi on urbaaneille nuorille aikuisil-le suunnattu monipuolinen ja moniääninen verkkopalvelu, joka tavoittaa viikoittain 100 000 kävijää.

www. city.fi/suhdeklinikka

Jätetty osapuoli on kaikkein heikoimmilla, petetty ja ylikävelty.

”Järkikulta avuksi siihen, lähdetkö mukaan rakastumisen tunteeseen. Onhan se ihanaa ja valloittavaa. On itsetuntoa hivelevää, että toi-nen osoittaa arvostusta ja huomiota. Mutta usein omien fantasioiden luoma mielikuva ei ole aivan totuudenmukainen. Lounaalle voit mennä, mutta varoitan kynttiläillallisista.”

Jääkylmää vettä niskaan kaataa myös neu-rotieteen ja psykosomatiikan professori Has-se Karlsson. ”Voimakas rakkauden tunne ai-heuttaa aivotoimintaan muutoksia, jotka muistuttavat pakko-oireista häiriötä. Rakkaus sumentaa järjen.” Kuuma rakkaus jyllää hänen mukaansa kuukaudesta pariin vuoteen, jonka jälkeen tunne-elämä palaa raiteilleen.

Tunnemyrskyn aiheuttaa professorin mu-kaan rakastumishormoniksi kutsuttu oksi-toniini. ”Rakkauden huuma ei kestä loput-tomiin, mikä on onni ja välttämättömyys”, Karlsson sanoo.

Hän sanoo, että mitä vanhemmaksi tu-lee, sitä harvemmin rakkausmylly vie jalat al-ta. Irene Venejärvi sen sijaan on nähnyt, ettei rakkaus eikä uskottomuuskaan katso ikää.

”Tämän ajan mielihyvän tavoittelu, hetkes-sä eläminen ja julkkisten tarinat ruokkivat ly-hyitä suhteita. Se on vääristynyt kuva, koska suurin osa ihmisistä elää parisuhteessaan us-kollisena.”

Venejärvi kuuluttaa turnauskestävyyttä. ”Jokaiseen suhteeseen tulee ristiriito-

ja. Tärkeää on kysy puhua ja rakentaa luot-tamusta. Ihmisellä on tarve sitoutua ja elää emotionaalisesti syvällisessä suhteessa toi-seen.”

Pitääkö uskottomuus tunnustaa”Uusi testamentti vaatii ehdotonta aviouskol-lisuutta. Fyysinen ja henkinen rakkaus kuu-luu vain omalle puolisolle”, sanoo teol.tri Ka-ri Kuula.

”Vihkilupauksessa avioliiton perusta on tahdon valinta. Siinä luvataan osoittaa uskol-lisuutta ja rakkautta tunteista riippumatta.” Kari Kuulan mukaan tämä suojaa parisuhdet-ta lyhyiltä suhdannevaihteluilta.

Henkistä uskollisuutta Kuulan mukaan on se, että elämänvalinnat ohjataan parisuhtee-seen päin. ”Uskottomuutta ovat sellaiset va-linnat, joissa puolisolle ei anneta sitä aikaa, rakkautta ja ystävyyttä, joka parisuhteeseen kuuluu.

TUIJ

A H

YT

TIN

EN

MARTTI LUTHERVäHä KATEKISMUS

”Yleensä totuus vapaut-taa, mutta tämä ei aina päde uskot-tomuuteen.

Jos on lipsahtanut vieraisiin, pitääkö asias-ta kertoa?

”Uskottomuudesta ei pitäisi kertoa puo-lisolle. Se on sellainen synti, josta on tehtävä parannusta itsensä ja Jumalan edessä. Uskot-tomuus on niin suuri isku luottamukselle, et-tä sen paljastuminen rikkoo suhteen lopul-lisesti.”

”Jos on ollut uskoton, mutta päättää va-kaasti, ettei koskaan enää, saattaa olla pa-rempi, ettei ota sitä puolison kanssa puheek-si. Jatkossa uskollisuudesta kerrotaan teoilla ja rakkauden tunnustuksilla, ei sillä että pal-jastetaan tehty virhe.”

LAHjA PyyKöNEN

9Nro 11 — 13.6.2012 &

TUIJ

A H

YT

TIN

EN, H

ÄÄ

PUK

U J

A H

AT

TU: K

IRPP

UTO

RI R

IHM

A.

Rakkaus on sokea ja kovan luokan hormonipaukku. Rakastettu on kaiken ajattelun keskipiste.

10 Nro 11 — 13.6.2012&

Kirkko tanssien soi

K evättalvella turkulaises-sa kirkossa tanssittiin messu teknon tahtiin. Kun kirkkoon tuodaan eri tyylejä ja liikettä, pi-tää vähintään käväistä varpaillaan. Gospelmusiikki päästi kirkkoon rummut ja sähkökitaran, vaan mikä liikkeen ja tanssin marssijärjestys?

Kristitty ammattitanssija Titta Tunkkari haastaa antamaan tans-sille luvan.

”Seurakuntaelämä on perintei-sesti kieltä, ääntä ja vähän kuvaa. Jos keskitymme vain sanalliseen ilmai-suun, suljemme kokonaan pois ihmi-set, jotka oppivat asiat liikkeen kaut-ta tai kuvina.” Tanssi avaa kirkon ovia ja oivalluksia, olipa tanssi sitten gos-peltanssia, ylistystanssia, liturgista tanssia, heprealaista piiritanssia…

Myös siilinjärveläinen luovan tanssin ohjaaja Jenni Shakya puhuu oppimistyylien puolesta: ”En itse ole teoreettinen oppija, vaan minun on helppo ilmaista raamatunkohta tanssin kautta. Jos tulee rukoiltava asia mieleen, tanssin sen.”

Tanssi sysää esiin ilmaisutapoihin liittyviä mieltymyseroja.

”Joillekin se on kutsumus ja teh-tävä, joillekin tapa ilmaista uskoaan, iloaan, suruaan, tunteitaan. Joille-kin tanssin katsominen tai musiikin kuunteleminen on tapa viipyä kau-neuden äärellä ja mahdollisuus ko-kea Jumalan läsnäoloa. Toisille se voi olla kiusallista. Tanssiminen voi olla epämukavaa, laulukin voi sat-tua korviin”, Titta Tunkkari vertaa.

Tanssi tunnustaa uskonTunkkarin mukaan kristilliseen tans-siin mahtuu kaikki se, mitä kristityn elämään muutenkin: usko, epäusko, kiitos, epäily, pohdinta, julistus, su-ru, toivo, epätoivo... ”Tanssi on kris-tillistä, kun se on sopusoinnussa Ju-malan Sanan ja hänen luomansa maailman kanssa ja kun tanssija itse tahtoo niitä ilmentää.” Tanssi tun-nustaa uskon.

Titta Tunkkari johtaa kristittyjen ammattitanssijoiden Xaris Finland -ryhmää, joka on yksi Suomen Lä-hetysseuran taideryhmistä.

”Meillä on teoksia, jotka ovat ru-kouksia tai kuvaavat armoa tai jois-sa kiitetään ja ylistetään. Niissä tanssija elää todeksi rukouksen tai kiitoksen. Katsoja voi samastua.”

Tunkkari huomauttaa, että kris-tillisessä sanomassa ollaan suurien tunteiden, elämän ja kuoleman ky-symysten äärellä. Näille käsittämät-tömille tanssi voi antaa muodon – esittävin kuvin, liikkein ja koko-naisvaltaisesti.

Uskon Jumalaan ja tykkään tanssiaVaikka tanssi on kirkkosalissa usein hyppysellinen lisämauste, on liik-keellä, tanssilla ja draamalla sijansa seurakunnassa lasten ja nuorten pa-rissa. Kirkon nuorisotyönohjaajan koulutuksessaan Jenni Shakya on

paneutunut tanssiin kristillisen kas-vatuksen välineenä. ”Tanssia ei us-kalleta käyttää, kun ajatellaan, et-tä ’en osaa tanssia’. Kynnys on iso, pelkkä liikkuminen taas on helpom-paa. Tanssikokonaisuus voidaan kui-tenkin synnyttää leikkien ja pelien kautta”, Shakya selittää.

Shakya on käsitellyt muun muas-sa pääsiäistä rippikoululaisten kans-sa tanssin ja liikkeen avulla. ”Osa muistaa vain Jeesuksen asennon ris-tillä, osa innostuu mahdollisuudesta kehittyä liikkumalla myös seurakun-nassa.” Liike jättää jäljen.

Jenni Shakya on yhdistänyt tans-sin seurakunnan kerhoihin ja leirei-hin 13-vuotiaasta asti ja kasvanut tanssin kanssa aikuiseksi. ”Tykkään tanssia ja uskon Jumalaan, jolta olen saanut liikkeet ja kehon lahjak-si. Heittäisin lahjani hukkaan, jos en tanssisi seurakunnassakin.”

Tanssiin kasvaa kokonaisvaltai-sesti: kun ihmisenä ja uskossaan kasvaa, myös tanssi saa aineksia yhä syvemmältä. Joskus tanssi yl-lättää: ”Ai mun rukous tulikin nyt tällaisena liikkeenä!” Shakya ku-vaa hämmästelleensä tanssin luo-vaa voimaa.

Tanssia kultaisen vasikan ympärilläTanssi-sanaa on lastattu monilla merkityksillä, kirkollisissa piireissä erityisesti kielteisillä: se viestii hol-tittomasta elämästä, johon kristityn on tehtävä pesäero.

”Taiteena tanssi on koko yhteis-kunnassa marginaalissa, saati sitten kirkossa, jossa vielä on perinteinen dualismin painolasti eli jossa henki on hyvä mutta ruumis huono”, Titta Tunkkari sanoo.

Kysymys ruumiillisuudesta osana hengellisyyttä on Suomen Lähetys-seuran kasvatussihteerin, teologi-an tohtori Kati Kemppaisen mie-lestä tärkeä.

”Onko hengellisyys vain elämän yksi viipale? Onko se vain pään-tason asia, joka ei laskeudu muu-hun kehoon? Saako usko tuntua?” Kemppainen pohtii. Hänen mu-kaansa meikäläisestä kirkkokult-tuurista kuultaa elämänalueiden erottelu, ajoittain jopa elämänkiel-teisyys.

Tanssin kristillisissä perusteissa tanssijat Tunkkari ja Shakya tukeu-tuvat Raamattuun, jolla voidaan pe-rustella sekä tanssin syntisyyttä että

synnittömyyttä.Pyhä kirja kertoo, kuinka tans-

sien on ylistetty ja kiitetty Juma-laa. Toisaalta tanssi on ollut väli-neenä pahaan, kun on tanssittu kultaisen vasikan ympärillä tai hou-kuteltu Herodes surmaamaan Jo-hannes Kastaja. Ilon ilmaisemista ilosanomakirja ei kuitenkaan kiellä, Kemppainenkin muistuttaa.

Käsitys synnistä elää ajassa, si-tä myötä muuttuu suhde tanssiin ja tanssittavaan musiikkiin. ”Muu-tama vuosikymmen sitten rumpu-musiikki ja räminärokki olivat pa-hinta eksytystä. Kun gospelmusiikki on ottanut lajina kiinni ympäröivän maailman, 60-luvun ajattelulle hy-myillään”, Titta Tunkkari toteaa.

”Ei tanssi itsessään ole hyvä tai paha. Se on vain ilmaisuväline”, Tit-ta Tunkkari muistuttaa. Myös mu-siikkia käytetään työkaluna pahaan ja herjaukseen, kirjat ovat pullollaan jumalanpilkkaa ja puhe-esityksissä rienataan. Kuvataidettakin on py-histä alttarikuvista räävittömyyksiin.

”Silti musiikki, maalaukset, kir-joitukset ja puheet ovat oleellinen osa meidän kirkkomme kulttuuria”, Tunkkari huomauttaa. Miksei tanssi olisi samalla viivalla?

Mummot tanssivat takarivissäLisänsä tanssin hyvä–paha-arvi-ointiin tuo suomalaisen kristikan-san tanssiton perinne: tanssiminen ei ole ollut tapana eikä kirkon mu-siikki kutsu liikkumaan. ”Botswa-nassa, Namibiassa ja Swazimaassa olen nähnyt, kun mummot tanssi-vat takarivissä aikamoista menoa. Tanssi on siellä mukana niin uskon-elämässä kuin muutenkin. Ei laulet-tu laulua ilman liikettä”, Jenni Sha-kya kuvaa.

Shakyan havainnot vahvistaa myös Lähetysseuran kasvatussihtee-ri 10-vuotisella Afrikan-kokemuk-sellaan.

”Meidän kulttuurissamme aja-tellaan, että jumalanpalvelus on pyhä ja harras, ja tämä jättää pois liikkeen. Ilon ilmaisu klassisen kir-kollisen musiikin tahtiin ei vain sovi. Afrikkalaisille ilo ja tanssi ovat olen-nainen osa kulttuuria ja liittyvät ko-konaisvaltaiseen elämänkäsitykseen. Jos iloa koetaan, se näkyy. Monissa etelän kirkoissa ilo on jumalanpal-veluksen määräävin piirre ja juma-lanpalvelus viikon todellinen koho-kohta”, Kati Kemppainen kertoo.

”Afrikassa tanssi ei ole perfor-manssi vaan saumaton osa jumalan-palveluselämää”, Kemppainen ko-rostaa.

”Etelän kirkossa tanssi ei ole tai-teellista ja askelissakin on epätahtia, mutta tanssi on osa ilon ilmaisua. Liike ja kuoromusiikki ovat juma-lanpalveluksen vahvoja elementte-jä. Myös meillä Suomessa pitäisi olla lupa ilmaista iloa jumalanpalveluk-sessa.”

SINI SORjONEN

Entä jos kokeilisi iskeä varpaalla rytmiä veisuuseen. Tai jos tanssisi ja taputtaisi ilon ja kiitoksen merkiksi.

TIMO

HA

RTIK

AIN

EN

Kuopiolaisen Zipporim-kuoron israelilaismusiikin tahtiin esiintyy myös tans-

siryhmä. Ryhmä ammentaa aineksia niin pyhän maan

tanssiperinteistä kuin nyky-tanssista.

Xaris Finlandin tanssijat virittävät keskustelua menestymisen paineista, omakuvasta, kauneusihanteista ja jaksamisesta.

”Jos tu-lee rukoil-tava asia mieleen, tanssin sen.

”Ei tanssi itsessään ole hyvä tai paha. Se on vain il-maisuväline.

11Nro 11 — 13.6.2012 &

Kirkko tanssien soi

Xaris Finlandin tanssijat virittävät keskustelua menestymisen paineista, omakuvasta, kauneusihanteista ja jaksamisesta. Tanssi opettaa ilmaisemaan sanomattomia tunteita. Samalla Luojan luoma keho voi kasvaa kiitokseen.

TIMO

HA

RTIK

AIN

EN

12 Nro 11 — 13.6.2012&

www.leivoskulma.fi

KAUPPAHALLI (017)2611161LEIPOMO (017)4651357CM-PÄIVÄRANTA (017)2622261

HERKULLISETLEIVONNAISETKEVÄÄNJAKESÄNJUHLIIN

PERUNKIRJOITUKSETtestamentit - kauppakirjat ym. asiakirjat ammattitaidolla

ja joustavin maksuehdoinHerastuomari Leila M. Tuomainen

p. 044 211 9876

HammaslaboratorioDentoTeamHammaslääkärit Hyvä Hammas OyPuree Paremmin.

Vuorikatu 36, 70100 Kuopio

ErikoishammasteknikkoSatu Koskela

p. 017 265 4400

Vox Elevato•

ww

w.k

onne

vesi.f /seurakunta •

• konnevesi@evl.f • 04

0

7171

310 •

1.–8.7.2012

kirkko-

fEstiVaal

i

Mm. Bandomessu, Pyhiinvaellusmessu,

Syntisen miehen kitaramessu...

Mm. Jippu, Danny, Oiva Toikka, Jaakko Löytty, Mika Nuorva, Seeli Toivio,

Petri Laaksonen, Kalevi Kiviniemi,

Sakari Kukko, Ti-ti Nalle...

Elvis-messu DBTL 28.7. Turku

• HAUTAKIVET• KAIVERRUKSET

• KULTAUKSETENTISÖINTITYÖT

• KIVILYHDYT

Sari Kämäräinen Jääskelänkatu 1

70780 Kuopio puh. 050 575 0004

www.kivipajasarik.fi

Kristityt yhdessä – Juhannus 2012

”VALON JA TULEN JUHLA”Rytkyn leirikeskus, Kuopio, kts. ajo-ohje ja juhlan ohjelma

Missio Savon kotisivulta http://missiosavo.netLisätietoja, majoitus ja ruok.ilm., 18.6.2012 mennessä.

Ossi 040-756 7518 tai Väinö 040-583 9382 TERVETULOA! Missio Savo

- Hautakivet - Kaiverrukset - Kivityöt www.puijonkivi.fi Puh. (017) 282 9000

• Matot• vuodevaatteet • ym.

Itkonniemenkatu 27, 70500 KuopioPuh. (017) 263 3128

Kapteeninväylä 5, 70900 Toivalapuh. (017) 262 1130

• Tilaus- ja lounasravintola Pilotti

TYYLILLÄ JA TAIDOLLATÄYDEN PALVELUN

JUHLAPALVELU

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaa-laukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888

Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet. 040 712 8888

Kotitalous-vähennys 45%

040 5844 045

Tietokoneapu

www.orden.fi

Takatalven jälkeen askeleita eteenpäin

”Lestadiolai-set ovat tuskin sen suurempia syntisiä kuin muut, mutta hyväksikäyttö-ongelman hoita-misessa on tehty raskaita virheitä.”

Tutkija toivoo lestadiolaisyhteisöjen sairaita rakenteita päivänvaloon.

T otuus tapaa nousta pintaan kuin öljy, se tuppaa tulemaan nä-kyviin sameassakin ve-dessä.Yhteiskuntatieteiden tohtori Jo-

hanna Hurtig ei tiennyt, millaises-ta ongelmakimpusta on kysymys, kun Lapin yliopiston sosiaalityön professori Merja Laitinen kysyi hä-neltä neuvoa 2000-luvun alussa.

Laitinen oli törmännyt useisiin pedofilian ja insestin uhreihin, jot-ka selittivät sopineensa rikokset hyväksikäyttäjiensä kanssa ”Jee-suksen nimessä ja veressä”.

Hurtig tunnisti sanonnan liit-tyvän lestadiolaisten anteeksian-to- ja rippikäytäntöön. Mutta ei-hän hänen lapsiin panostavassa ja lainkuuliaisuutta korostavassa he-rätysliikkeessään käytettäisi väärin tätä kallisarvoista parannuksente-on armoetua. Eihän?

Tieto liikkeen sisällä tapahtu-neista lasten hyväksikäytöistä tuli julkisuuteen talvella 2010. Kevääl-lä 2012 Johanna Hurtigin tiedos-sa on yli 130 hyväksikäyttäjää, jou-kossa useita saarnaajiakin. Uhreja on moninkertainen määrä. Lähes-kään kaikki tekijät ja uhrit ole tul-leet, eivätkä tulekaan tietoon.

Vaasasta kotoisin oleva kah-deksan lapsen äiti varttui hyväs-sä perheessä, jollaisia suuri osa lestadiolaisperheistä lieneekin. Hä-nen isänsä Juhani Uljas, diplomi-insinööri, toimi vuosikymmeniä maallikkosaarnaajana ja Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdis-tyksen (SRK) johtokunnassa.

”Olen itse saanut elää hyvän ympäröimänä sekä lapsena että ai-kuisena. Kasvuympäristööni kuu-luivat tiiviit ja runsaat, vilkkaat ys-tävyyssuhteet, yhteisön lämpö ja voimaannuttava hengellisyys.”

”Kasvoin vahvaan hengellisyy-teen, jonka kautta avautuivat ju-malasuhde ja tietoisuus siitä, että olen uskova ihminen. Olen näistä lahjoista hyvin kiitollinen taustal-leni. Ellen olisi syntynyt lestadio-laiseen perheeseen, en olisi välttä-mättä saanut yhtä vahvaa sidettä hengellisyyteen”, Johanna Hur-tig kertoo.

Kehittymätöntä vastuunkantoaLestadiolaisen uskonperinnön hengelliseen ytimeen kuuluvat pe-rusasiat ovat pysyneet Johanna Hurtigille rakkaina. Siksi hän ko-ki vuonna 2008 raskaasti sen, et-tä laajan hyväksikäyttöongelman olemassaolo selvisi työn kautta.

Vaikka itse uskoa ei tarvinnut kyseenalaistaa, oli oman liikkeen toimintakulttuuria pakko tarkas-tella kriittisesti.

”Tiedostin toki jo tuolloin liik-keemme kipupisteitä ja epäkohtia sekä keskustelukulttuuriin liittyviä kivettymiä ja pelkoja. Silmälasini ei-vät olleet aivan ruusunpunaiset, mutta minulla oli vahva luottamus yhteisölliseen vastuunkantoon.”

”Uskoin voivani vaikuttaa avoi-mella toiminnalla niiden epäkoh-tien korjaamiseen, joita näin. Olin toistuvasti yhteydessä liikkeen johtoon ja käynnistin keskuste-lua aiheesta. Valitettavasti jouduin törmäämään vastuunkannon ja yh-teisöllisen valvonnan kehittymät-tömyyteen”, Johanna Hurtig myön-tää.

Samalla näyttäytyi hoitokokous-kulttuurin perintö: yhteisön näen-näisen yksimielisyyden ja yksiääni-syyden vaaliminen avoimuuden ja rehellisyyden kustannuksella.

”Liike ja sen välittämä usko ovat aina osa minua. Mutta olen surullinen ja pettynyt siihen, mi-ten vaarallista heikompien puolus-taminen on yhteisössämme. Olen nähnyt liian monen kohdalla, mitä vaikeuksia seuraa, kun yrittää toi-mia rehellisesti ja rohkeasti.”

”Riittävän avointa keskustelua ongelmista ei ole vielä käyty, vaik-ka välillä näytti jo lupaavasti siltä kuin siihen oltaisiin pääsemässä. Nyt näyttää kuin eläisimme taka-talvea, mutta samalla tunnen vah-vasti, että prosessi etenee joka ta-pauksessa.”

Lapsen lapsuus on liian lyhytEnsimmäisiä edistysaskeleita on jo otettu, Hurtig näkee. Rippisa-laisuuteen ja anteeksiantamuksen väärinkäyttöön liittyviä ongelmia on tajuttu ja tunnustettu. Ripin suoman sovituksen ja rikosoikeu-dellisen vastuun oikea suhde on oivallettu.

Tiedottaminen ongelmista on avautunut: liikkeen maineen suo-jelu ei enää edellytä empatian puutetta ja kovuutta uhreja koh-taan, eikä heidän haluta vaikene-van viranomaisille.

Johanna Hurtigin viestinä on, ettei seksuaalinen väkivalta ole liikkeen muusta toiminnasta erilli-nen ongelma, vaikka se koskeekin vain vähemmistöä. Sillä on yhty-mäkohtia moniin muihin keskus-telua edellyttäviin asioihin: naisten alisteiseen asemaan, vahvaan hen-gelliseen vallankäyttöön, yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen.

Suorien uhrien lisäksi on paljon välillisiä uhreja, omaisia ja ystäviä. Heitä kuuntelemalla on selvitettä-vä, mitä yhteisön epäkohdat ovat ja miten ne näyttäytyvät uhrien arjessa; mitkä ovat hyvään pyrki-vän ja monelle rakkaan hengelli-sen kodin varjopuolet.

”Jotkut liikkeen uudistajista ko-ettavat annostella muutosta pik-kulusikalla, ja kriittistä keskustelua käydään paljolti piilossa, esimer-kiksi sosiaalisessa mediassa. Mi-nä en voi toimia lastensuojelun ammattilaisena niin – lasten lap-suus on siihen liian lyhyt”, Johan-na Hurtig toteaa.

Hän kokee tehtäväkseen tuot-taa tietoa hyväksikäyttöongelmas-ta ja nostaa asioita keskusteluun. Kyseenalaisten rakenteiden ja käy-täntöjen valaisemista tarvitaan.

jANNE VILLA

VILJA

TAM

MIN

EN

13Nro 11 — 13.6.2012 &

Elämäni tärkein kutsu

K evät ja kesä ovat monien juhlien aikaa, jolloin lähe-tetään paljon juhlakutsuja. Kutsun saaja joutuu miet-timään, miten hän vastaa kutsuun. Jos hän pitää tulevia juhlia kyl-lin tärkeinä tai jos kutsuja on hyvin mer-kittävä henkilö, kutsuttu pyrkii järjes-tämään elämänsä niin, että hän pääsee mukaan.

Kutsusta kieltäytymistä voidaan pitää epäkohteliaana, mutta toisaalta se voi-daan myös ymmärtää, jos kutsutulla on jokin tärkeä peruste kieltäytymiselleen.

Jonkin puolitutun tai kaukaisen su-kulaisen esittämästä kutsusta voi olla helpompi kieltäytyä kuin vaikkapa pre-sidentin esittämästä kutsusta. Jälkim-mäisessä tapauksessa varmasti moni meistä tekisi kaikkensa, jottei aiheuttai-si kutsujalle pettymystä ja jäisi itse paitsi merkittävästä kokemuksesta.

Ensi sunnuntain evan-keliumiteksti panee mei-dät pohtimaan, minkä arvoisena me pidämme Jumalan esittämää kut-sua.

Tekstissä esitellään kol-me kandidaattia Jeesuk-sen seuraajaksi. Ensim-mäiselle Jeesus kertoo, mitä hänen seuraamisen-sa tulee merkitsemään. Jos Jeesuksella itsellään-kään ei ollut pysyvää ko-tia, miten hänen seuraa-jansakaan voisi odottaa parempaa kohtaloa. Toi-nen haluaisi käydä ensin hautaamassa isänsä. Eh-käpä hän sitten voisi seu-

rata Jeesusta. Kolmas vakuuttaa kyllä seuraavansa Jeesusta, kunhan on ensin käynyt hyvästelemässä kotiväkensä.

Kuulostaa tutulta. Me ihmiset olem-me taitavia kieltäytymään Jumalan meil-le esittämästä kutsusta mitä erilaisim-mista syistä. Käymme viivytystaistelua: vielä tämä ja tuo minun pitäisi tehdä, ennen kuin voin lähteä seuraamaan Jee-susta koko sydämestäni.

Olisiko jopa parasta, että puuhai-lisin mitä mieli tekee ja vastaisin kut-suun vasta elämäni loppumetreillä? Näin saisin olla itseni herra niin pitkään kuin haluan, ja vasta aivan viime hetkel-lä ottaisin vastaan anteeksiannon ja ian-kaikkisen elämän lahjan, kun Jumala sitä niin kovasti minulle tyrkyttää.

Jeesus kyllä vaikuttaa olevan tekstin perusteella hyvin ehdoton kutsuessaan. Mikään muu elämässä ei saisi mennä hä-nen esittämänsä kutsun edelle. Paljon ei

pitäisi laskea sen varaan, että Jeesus tulee kutsu-maan meitä silloin, kun meille itselle sopii. Ei, kyllä kutsuja kutsuu silloin, kun hänelle sopii ja kun hänen mielestään on kutsumi-seen otollinen hetki.

Lisäksi hän esittää meille kutsun, josta ei kannattaisi kieltäytyä, on-han se meidän elämäm-me tärkein kutsu.

jUHA MääTTä Kirjoittaja on

Kallaveden seurakunnan seurakuntapastori.

3. sunnuntai helluntaista Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk. 9:57–62

Kun he tekivät taivalta, muuan mies sanoi Jee-sukselle: ”Minä seuraan sinua, minne ikinä me-netkin.”

Jeesus sanoi hänelle: ”Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesän-sä, mutta ihmisen Po-jalla ei ole. mihin pään-sä kallistaisi.”

JOO

NA

S VÄ

HÄ

SöYR

INK

ISeurakunnat 13.6.–24.7.12

Tuomiokirkko

TUOMIOKIRKKOTuomiokirkko avoinna tu-tustumista ja hiljentymis-tä varten klo 10-15, lisäk-si perjantaina 18-23. Kirkko on avoinna 11.6.-12.8.2012 klo 10-18, lisäksi ke ja pe klo 23 saakka.puh. 040 4848 256Messu su 17.6. klo 10. Saar-na Satu Karjalainen, litur-gia Liisa Penttinen, kantto-rina Olli Kinnunen ja urku-rina Anu Pulkkinen.Kesäillan ehtoollinen ke 20.6. klo 18. Liisa Penttinen.Juhannuspäivän sanaju-malanpalvelus la 23.6. klo 10. Saarna ilpo Rannankari, liturgia Sari Kärhä, kantto-rina Olli Kinnunen ja urku-rina Anu Pulkkinen.Messu su 24.6. klo 10. Saarna Sari Kärhä, liturgia Ilpo Rannankari, kanttori-na Olli Kinnunen ja urkuri-na Anu Pulkkinen.Ei kesäillan ehtoollista ke 27.6. klo 18. Pihaseurat Korttelimuseon pihapiiris-sä, Kirkkokatu 22.Kesän iltamusiikki to 28.6. klo 21. ”Vierne: Messe solennelle, Puijon Kamari-kuoro, johtaa Jorma Han-nikainen, Outi Keskisipilä, kuoriurut Anu Pulkkinen, pääurut. Vapaa pääsy, oh-jelma 10 €.Messu su 1.7. klo 10. Saar-na Lauri Kastarinen, litur-gia Liisa Penttinen, kant-torina ja urkurina Olli Kin-nunen.Kesäillan ehtoollinen ke 4.7. klo 18. Lauri Kas-tarinen.Kesän iltamusiikki to 5.7. klo 21. Esa Toivola, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.Messu su 8.7. klo 10. Saar-na Liisa Penttinen, liturgia Lauri Kastarinen, kanttori-na Anna Kosola ja urkuri-na Olli Kinnunen.Ei kesäillan ehtoollista ke 11.7. klo 18. Pihaseurat Korttelimuseon pihapiiris-sä, Kirkkokatu 22.Kesän iltamusiikki to 12.7. klo 21. Katri Vesanen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.Sanajumalanpalvelus su 15.7. klo 10. Saarna Olli Vii-taniemi, liturgia Liisa Pent-tinen, kanttorina Anna Ko-sola ja urkurina Olli Kin-nunen.Kesän iltamusiikki to 19.7. klo 21. Lauluyhtye The English Vocal Concort of Helsinki. Vapaa pääsy, oh-jelma 10 €.Messu su 22.7. klo 10. Saar-na Lauri Kastarinen, litur-gia Olli Viitaniemi, kant-torina ja urkurina Anna Kosola.Ei kesäillan ehtoollista ke 25.7. klo 18. Pihaseurat Korttelimuseon pihapiiris-sä, Kirkkokatu 22.

MUMMON MÖKKI Puijonkatu 10. Avoinna ma–to klo 11–15. Mökki on suljettuna 20.6.–5.8.puh. 040 4848 272Pihaseurat ti 19.6. klo 13.

DIAKONIADiakoniatoimisto Vas-taanotot: Keskusseura-kuntatalo: Suokatu 22 C, Vastaanotto ma ja ke klo 9-10.30. Soittoaika ma, ke klo 10.30 -11.30 puh. 040 4848 253. Inkilänmäen seurakuntalo: Vastaanot-to ti klo 9-10.30. Soittoai-ka ti 10.30-11.30 puh. 040 4848254. HUOM! Inkilän-mäen alueella asuvat: Vas-taanotto Keskusseurakun-tatalolla, Suokatu 22, ti 3.7

alkaen klo 9-10.30 ja pu-helinpäivystys ti klo 10.30-11.30 puh. 040 4848 253.Lämmin Kiitos kaikille yh-teisvastuukerääjille, lah-joittajille ja keräystä eri ta-voin tukeneille yrityksille.Tuomiokirkkoseura-kunnan eläkeläisten lei-ri 21-23.8. Rytkyn leirikes-kuksessa. Leirin hinta 40 € ja edestakainen kyyti 10 €. Ilm. 4.7 mennessä dia-koniatyöntekijöille Varpu Ylhäinen puh. 040 4848 255 tai Pirjo Litmanen puh. 040 4848 282.

MUUTAPihaseurat ke 13.6. klo 18. Ilpo Rannankari,Liisa Penttinen ja Anna Kosola. Korttelimuseon pihapiiris-sä, Kirkkokatu 22.Pihaseurat ke 27.6. klo 18. Lauri Kastarinen,Liisa Penttinen ja Anu Pulkki-nen. Korttelimuseon piha-piirissä, Kirkkokatu 22.Pihaseurat ke 11.7. klo 18. Lauri Kastarinen,Olli Vii-taniemi ja Anna Kosola. Korttelimuseon pihapiiris-sä, Kirkkokatu 22.Pihaseurat ke 25.7. klo 18. Sari Kärhä, Satu Karjalai-nen ja Olli Kinnunen. Kort-telimuseon pihapiirissä, Kirkkokatu 22.

PERHETYÖEnsi kertaa Suomessa. Taizén kansainvälinen ta-pahtuma Helsingissä 28.-30.9. Tapahtuma on suun-nattu erityisesti 15–35-vuo-tiaille. Kuopiosta tapahtu-maan tehdään aikuisten ja nuorten yhteinen bus-simatka. Lähtö Kuopios-ta pe 28.9. klo 6 ja paluu su-iltana 30.9 noin klo 22. Matka hotellimajoitukses-sa (Sokos Hotel Helsingis-sä, sis. aamiaisen) 200 € ja yhteismajoituksessa (täy-sihoidolla, alle 35-vuoti-aat) 50 €. Matka toteutuu bussilla, mikäli lähtijöitä on vähintään 20. Mukana Sari Kärhä, Pia Sahi Sousa ja Pirjo Rissanen. Ilm. puh. 040 4848 248. Lisätieto-ja: www.taizehelsinki2012.fi sari.karha@evl.fi (puh. 040 4848278) pia.sahisousa@evl.fi (puh. 040 4848 293).

KASTETUTAura Mustikka Tuhkanen, Nooa Tuisku Viljami Me-riranta, Johanna Helmi Hannele Voutilainen, Nii-lo Tapio Savander, Alexan-der Mikael Rimpineva, Ida Helmi Maria Mähönen.

KUULUTETUTMikko Santtu Antero Vil-jakainen ja Minna Riitta Lemmetyinen, Samu Ta-pani Niskanen ja Maa-rit Johanna Sievistö, Mik-ko Pekka Alanne ja Aino-Liisa Maria Saari, Henrik-ki Teemu Samuel Kosunen ja Marja Katariina Ypyä, Kari Tapani Nortunen ja Suvi Maarit Kulo, Tommi Pekka Piirainen ja Tiina Jo-hanna Komulainen, Juha-na Vilhelm Ahonen ja An-na-Katri Luhtaniemi, Kari Juhani Raninen ja Mervi Hannele Säiläkivi.

KUOLLEETPentti Johannes Pitkänen 97v, Eero Tapio Karttu-nen 77v, Väinö Olavi Vii-sanen 80v, Raimo Kalevi Helli 73v, Einari Seppä 89v, Anna Leena Seppä 92v, Aila Kaarina Knuutinen 69v, Jukka Sakari Laakko-nen 60v, Taimi Aliina Nou-siainen 86v.

alava

ALAVAN KIRKKO Keihäskatu 5 puh. 040 4848 298Konsertti la 16.6. klo 18.30. Meditatiivista musiikkia la-tinalaiseen tyyliin kitaral-la, huiluilla ja harpulla soi-tettuna Messu su 17.6. klo 10. Saar-na ja liturgia Raimo Hak-karainen, kanttorina Leila Savolainen. Päivärippikou-lun konfirmaatio. Pihaseurat ke 20.6. klo 18 Taina ja Miika Tammeka-nilla, Omakotitie 24. Han-nu Koskelainen, Anna Vää-täinen, Sanna Huttunen. Sanajumalanpalvelus ju-hannuspäivänä la 23.6. klo 10. Saarnaa Tiina Puuk-ko, liturgina Anna Väätäi-nen, kanttorina Ossi Jau-hiainen. Messu su 24.6. klo 10. Saarnaa Anna Väätäi-nen, liturgina Juha Välimä-ki, kanttorina Leila Savo-lainen. Messu su 1.7. klo 10. Saar-na ja liturgia Anu Kiviran-ta, kanttorina Sanna Hut-tunen. Rytky 1. leirin kon-firmaatio.Messu su 8.7. klo 10. Saar-naa Heini Malinen, liturgi-na Anu Kiviranta, kanttori-na Sanna Huttunen. Messu su 15.7. klo 10. Saar-na ja liturgia Juha Välimäki, kanttorina Sanna Huttu-nen. Poukaman leirin kon-firmaatio. Pihaseurat su 15.7. klo 18 Sakari Kainulaisella, Kipi-näkatu 19. Anna Väätäi-nen, Sanna Huttunen. Messu su 22.7. klo 10. Saar-na ja liturgia Anu Kiviran-ta, kanttorina Sanna Hut-tunen. Hirvijärvi 1. rippilei-rin konfirmaatio. Konfimaatiomessu su 22.7. klo 13. Saarna ja litur-gia Pirjo Kuula, kanttorina Sanna Huttunen. Hirvijärvi 2. leirin konfirmaatio.

NEULAMÄEN KIRKKO Vesurikuja 4 puh. 040 4848 311Pihaseurat ke 13.6. klo 18 Kaija ja Hannu Koistisel-la, Silmukuja 1. Hannu Kos-kelainen, Juha Välimäki, Anna Väätäinen, Ossi Jau-hiainen. Messu su 8.7. klo 13. Saar-naa Heini Malinen, liturgi-na Pirjo Kuula, kanttorina Sanna Huttunen. Kesän kauneimmat hen-gelliset laulut ke 18.7. klo 18. Anna Väätäinen, Sanna Huttunen.

SÄRKINIEMEN SEURA-KUNTATALO Särkiniementie 20 puh. 040 4848 307 Messu su 24.6. klo 13. Saar-naa Anna Väätäinen, litur-gina Juha Välimäki, kantto-rina Leila Savolainen. Kesän kauneimmat hen-gelliset laulut ke 4.7. klo 18. Anna Väätäinen, Heini Malinen, Sanna Huttunen. DiakoniaAlavan ja Kallaveden seurakuntien varttu-neenväenleiri 17.-19.8. Ryt-kyllä. Ohjaajina diakonia-työntekijät Maarit Kirki-nen ja Ulla Turunen. Lei-rin hinta 40 € ja kyyti 10 €. Ilm. 29.6. mennessä seura-kuntien vaihteeseen puh. 158 111 (ark. klo 8.15-15).

KASTETUTOskari Veikko Koivula, Ka-roliina Maria Koivula, Stel-la Aleksandra Colliander, Kasperi Vili Oliver Viitasa-lo, Santeri Aaron Ilari Iko-nen, Elsa Vieno Johan-

na Kiljunen, Tuomas Onni Viljami Kokkonen, Anna Katariina Harinen.

KUULUTETUTJouni Aleksis Kukko ja Sa-tu-Sisko Saarnio, Tuomas Ales Jalmari Saarelainen ja Paula Hannele Suhonen, Otto Pekka Eemeli Piiro-nen ja Maria Helena Töl-li, Jari Johannes Hassinen ja Marjut Birgitta Kallinen, Eero Eemeli Lehmusoksa ja Sini-Kaisa Emilia Sairanen.

KUOLLEETPauli Johannes Nuutinen 74v, Aune Maria Väänä-nen 86v, Aili Inkeri Savolai-nen 91v.

kallavesi

KALLAVEDEN KIRKKO Rauhalahdentie 21puh. 040 4848 336Messu ja Penkere 1 kon-firmaatio su 17.6. klo 10. Liturgia Raili Rantanen, saarna Petteri Hämäläinen ja kanttorina Anna-Ma-ri Linna.Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10. Liturgia An-na-Maija Hella, saarna Rai-li Rantanen ja kanttorina Richard Nicholls.Messu ja Hirvijärvi 1 kon-firmaatio su 24.6. klo 10. Liturgia Anni Tanni-nen, saarna Panu Pohjolai-nen ja kanttorina Richard Nicholls.Hirvijärvi 2 konfirmaa-tiomessu su 24.6. klo 14. Liturgia Marjo Partti-maa, saarna Anni Tanni-nen ja kanttorina Richard Nicholls.Messu su 1.7. klo 10. Litur-gia Hannu Komulainen, saarna Marjo Parttimaa ja kanttorina Anna Anti-kainen.Messu ja Rytky 1 konfir-maatio su 8.7. klo 10. Li-turgia Marjo Parttimaa, saarna Anna-Maija Hel-la ja kanttorina Mari Vuo-la-Tanila.Messu ja Hirvijärvi 3 kon-firmaatio su 15.7. klo 10. Liturgia Veli Mäntynen, saarna Anni Tanninen ja kanttorina Anna Anti-kainen.Hirvijärvi 4 konfirmaa-tiomessu su 15.7. klo 14. Liturgia Veli Mäntynen, saarna Raili Rantanen ja kanttorina Anna Anti-kainen.Messu ja Penkere 3 kon-firmaatio su 22.7. klo 10. Liturgia Raili Rantanen, saarna Matti Pentikäinen ja kanttorina Anne Ke-ränen.

PETOSEN SEURAKUN-TATALO Pyörönkaari 21puh. 040 4848 345Kesäseurat ti 26.6. klo 18. Hannu Komulainen ja Anna Antikainen.Kesäseurat ti 10.7. klo 18. Veli Mäntynen.Kesäseurat ja pienarkah-vit ti 24.7. klo 18 Petosen seurakuntatalon pihalla. Marjo Parttimaa ja Anna-Mari Linna.

VEHMASMÄEN KAPPELI Sotkanniemi 15 puh. 040 4848 351Messu su 24.6. klo 13. Rai-li Rantanen ja Anna Anti-kainen.

HIRVILAHDEN KAPPELI Länsirannantie 2410puh. 044 275 7936.Musiikin ystävien kesä-

14 Nro 11 — 13.6.2012&

Ole aina luonamme”Oi Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, maailman Vapahtaja! Sinä olet kaiken hyvyyden alku ja juuri.

Sinua me nöyrästi rukoilemme, että kai-kista niistä koetuksista, sielun ja ruumiin vaaroista, joihin liittyen olemme Sinua lähestyneet, armollisesti meitä Sinun köy-hiä palvelijoitasi varjelisit ja päästäisit.

Samoin rukoilemme kaikkiin hengel-lisiin ja ruumiillisiin lahjoihin liittyen, joita olemme Sinulta pyytäneet, että tah-tosi mukaan niitä jakaisit ja lisäisit, mei-dän hyväksemme ja parhaaksemme ja Sinun kunniaksesi.

Sinä voit sen tehdä, sillä olet Kaikkival-tias Jumala, Sinun tulee myös meitä auttaa, sillä Sinä olet meidän kuninkaamme, Sinä voit myös nämä parhaiten meille Isältäsi anoa ja rukoilla.

Sinä olet meidän ylimmäinen Pappimme, joka kaikki Isän salaisuudet tietää ja jolta Isä ei mitään kiellä.

Ole siis aina luonamme, auta ja hol-hoa meitä, niin me Sinua sekä Isää ja Pyhää Henkeä kiitämme ja rukoilemme lakkaa-matta. Aamen.”

Jopa joutui Jeesuksessa Loppuhun työ kirjas’ tässä Anna tulla kiitokseksi Sinun, Isä, kunniakses’Jeesus, puolees meitä käännä, Henkes lähetä sä luoksemm’ Että hyvin eläisimme, hyvää tehdä pyytäisimmeKärsiväisest’ kantaisimme Ristiämme ja hakisimme Sielullemme elatusta Tästä kirjast’ kultaisesta.

NyKySUOMEKSI TOIMITTANUT jA jOHdANNOLLA VARUSTANUT:

PEKKA TUOMIKOSKI / KOTIMAAdESKI

Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta 1701Näiden rukousten myötä tämä Rukoussarja saa arvoisensa päätöksen.

rukoilemme

kirkko to 28.6. klo 19. Han-nu Komulainen, Jaana Tu-runen ja musiikkileiriläiset.Kesälauluilta su 22.7. klo 18. Raili Rantanen ja Anna-Mari Linna.

SYVÄNNNIEMEN KIRKKO Karttula, Kuttajärven-tie 117Käsikellokuoro Dolcen konsertti ” Kesäehtoon kellot” la 16.6. klo 18. Joh-tajana Seppo Kirkinen. Va-paa pääsy, ohjelma 5 €.Messu su 17.6. klo 10. Han-nu Komulainen ja Anne Keränen.Messu su 24.6. klo 10. Rei-jo Mustonen ja Anna An-tikainen.Teatteriväen messu su 1.7. klo 13. Anni Tanninen ja Anne Keränen.Penkere 2 konfirmaatio-messu su 8.7. klo 14. Mik-ko Väisänen ja Mari Vuo-la-Tanila.Kiitokseni-konsertti to 12.7. klo 19. Jaana Pöllä-nen, laulu, Ville Uusitalo, säestys.Messu su 15.7. klo 10. Mar-jo Parttimaa ja Anne Kerä-nen. Keittolounas ja man-sikkamaitojuhla Karttu-lan seurakuntakodilla, Kis-sakuusentie 14. Vapaaeh-toinen maksu lähetyksen hyväksi. Rytky 2 konfirmaatio-messu su 22.7. klo 14. Litur-gia Mikko Väisänen,saarna Matti Pentikäinen ja kant-torina Anne Keränen.

SYVÄNNIEMEN PAPPILA Kuttajärventie 6puh. 040 4848 548Miesten lenkkipiiri to 14.6. klo 17.45. Rantasauna. Metsä - suomalaisen mie-hen kirkko.

DIAKONIAAlavan ja Kallaveden seurakunnan yhteinen varttuneenväen leiri 17.-19.8. Rytkyn leirikeskukses-sa. Leirin hinta on 40 € ja kyyti 10 €. Leirin ohjaajina ovat diakoniatyöntekijät Maarit Kirkinen ja Ulla Tu-runen. Ilm. 29.6. mennessä puh. 017 158 111.

MUUTAKesäseurat Eemilän ko-timuseolla su 17.6. klo 14 Anneli ja Martti Sikasel-la, Humalajoki 28. Sep-po Marjanen ja Raili Ran-tanen.Lauluseurat Huttusel-la su 17.6. klo 15. Kuttanie-mentie 153, Karttula. Niilo Mustonen 90 vuotta.Kuopion ev.lut. seura-kuntien perinteinen ju-hannusjuhla juhannus-aattona 22.6. klo 18 Pouka-man leirikeskuksessa. Oh-jelmassa lipunnosto, yh-teislaulua, lapsille omaa ohjelmaa, makkaranpais-toa (omat makkarat mu-kaan), hartaus ja juhan-nuskokko. Maksuton lin-ja-autokuljetus, katso reit-ti Männistön seurakun-nan muuta-osion kohdal-ta sivulta 15. Matkoilta voi nousta kaikilta paikallis-liikenteen pysäkeiltä. Au-toissa kyltti Poukaman Ju-hannus sekä reitin nume-ro. Huom! Yksityisautojen pysäkäköinti Antikkalan P-alueella. Poukaman lei-rikeskukseen on ajokielto. Järj. Männistön srk. Juhannuspäivän juma-lanpalvelus Riuttalassa la 23.6. klo 10. Reijo Mus-tonen ja Mari Vuola-Tanila.Seurakuntakuljetus Riis-taveden Kirkkokiista-näytelmään la 30.6. Läh-tö Kallaveden kirkolta klo 12.30 ja paluu klo 17. Hinta

on 20 €/hlö (sisältää pää-sylipun, kahvin ja kuljetuk-sen). Ilm. 20.6. mennessä seurakunnan toimistoon puh. 040 4848 327.Kansanlaulukirkko Riut-talassa su 8.7. klo 10. Mik-ko Väisänen ja Keijo Es-kola.Lauluilta Tammenran-nassa ke 18.7. klo 18. Marjo Parttimaa ja Anna Antikai-nen. Puhvetti.

AIKUISTYÖMiesten saunailta ke 20.6. klo 17.30 Jussi Airalla, Mus-tikkavuorentie 73. Aiheena ”Mies kriisien keskellä”.

KASTETUTJoose Viljami Lähteenmä-ki, Meeri Mariska Räsänen, Samu Veli Valtteri Toiva-nen, Aino Selma Helena Hämäläinen, Aino-Ester El-viira Kosunen, Hilma Juulia Vartiainen, Ella Edla Wil-helmiina Tanninen, Amelia Lilja Lyydia Malinen, Pau-lus Leo Aaron Putkonen, Viljami Eemil Olavi Visuri.

KUULUTETUTPekka Nikolai Poimela ja Mari Johanna Hirvonen, Marko Juhani Saario ja Leena Hannele Lakkakos-ki, Janne Kauko Tapio Jol-kin ja Meri Kristiina Jylkkä, Matti Johannes Niskanen ja Tarja Anita Niiranen, Jar-mo Juhani Snellman ja Sari Kerttu-Maarit Turunen, Toni Pekka Antero Pasa-nen ja Kanerva Kukka-Maaria Kinnari, Ryan Dar-rel Loor ja Nelli Marjatta Hyvärinen, Tuukka Oska-ri Nykänen ja Sara Susan-na Talvikki Miettinen, Tuo-mas Aatu Taneli Pasanen ja Tuulia Marika Pirinen.

KUOLLEETSatu Sinikka Koch 51v, Marja Leena Anneli Pussi-nen 63v, Yrjö Petter Toiva-nen 87v, Jorma Olavi Pek-karinen 50v, Aili Johanna Bergström 85v.

männistö

PYHÄN JOHANNEKSEN KIRKKO Kellolahdentie 8puh. 040 4848 386Puistojumppa keskiviik-koisin klo 10.15-11 kirkon pihalla sään salliessa.Rytky I rippikoulun kon-firmaatiomessu su 17.6. klo 10. Saarna ja liturgia Mika Niskanen, kanttorina Ville Perkkiö.Juhannuspäivän sanaju-malanpalvelus la 23.6. klo 10. Saarna Heidi Brandt, liturgia Salla Tyrväinen, kanttorina Riitta Mati-lainen.Messu su 24.6. klo 10. Saarna ja liturgia hiippa-kuntasihteeri Juha Anti-kainen, kanttorina Heikki Mononen.Messu su 1.7. klo 10. Saar-na Aulikki Mäkinen, litur-gia Lauri Paatero, kanttori-na Heikki Mononen.Arkielämää-kerho kai-kenikäisille ke 4.7. klo 13-14.30. Päiväkahvit. Mari Mertanen ja Merja Hyvä-rinen.BarokkiKuopio: Bach & söhne la 7.7. klo 15. Ohjel-maliput ovelta 15/10 €.BarokkiKuopio: Affet-ti Cantabili la 7.7. klo 19. Ohjelmaliput ovelta 15/10 €.Hirvijärven rippikoulun konfirmaatiomessu su 8.7. klo 10. Saarna ja litur-gia Salla Tyrväinen, kantto-rina Ville Perkkiö.

BarokkiKuopio: Klavikor-dimatinea su 8.7. klo 15. AnnaMaria McElwain. Oh-jelmaliput ovelta 15/10 €.Päivämusiikki ma 9.7. klo 13. Sopraano Päivi Wel-ling, laulu. Heikki Mono-nen, urut.Rytky II rippikoulun kon-firmaatiomessu su 15.7. klo 10. Saarna ja liturgia Aulikki Mäkinen, kanttori-na Ville Perkkiö.Päivämusiikki ma 16.7. klo 13. Anna Maria McElwain, piano.Arkielämää-kerho kai-kenikäisille ke 18.7. klo 13-14.30. Päiväkahvit. Ulla Ha-lonen ja Mari Mertanen.Messu su 22.7. klo 10. Saar-na Aulikki Mäkinen, litur-gia Aulikki Mäkinen ja ke-säteologi Heidi Brand, kanttorina Riitta Mati-lainen.Päivämusiikki ma 23.7. klo 13. Lauluyhtye Kalla.

MÄNNISTÖN VANHA KIRKKO Lönnrotinkatu 24puh. 040 4848 386Messu su 17.6. klo 13. Saar-na Lauri Paatero, liturgia Salla Tyrväinen, kanttorina Heikki Mononen.Arkielämää-kerho kai-kenikäisille ke 27.6. klo 13-14.30. Päiväkahvit ja eh-toollishetki. Mari Merta-nen, Lauri Paatero.Herättäjäjuhlien lähtö-seurat su 1.7. klo 18. Jaro Julkunen ja Lauri Paatero.BarokkiKuopio: Lasten

barokkikonsertti pe 6.7. klo 17. Ohjelmaliput 5 €.BarokkiKuopio: Can-ti Amorosi pe 6.7. klo 21. Ohjelmaliput ovelta 15/10 €.BarokkiKuopio: Mystee-rejä ja muistomerkkejä su 8.7. klo 19. Ohjelmaliput ovelta 15/10 €.Arkielämää-kerho kai-kenikäisille ke 11.7. klo 13-14.30. Päiväkahvit. Mari Mertanen.Messu su 15.7. klo 13. Saar-na ja liturgia Lauri Paatero, kanttorina Ville Perkkiö.Arkielämää-kerho kai-kenikäisille ke 25.7. klo 13-14.30. Päiväkahvit ja eh-toollishetki. Ulla Halonen, Mika Niskanen.

DIAKONIADiakoniatyöntekijöiden ajanvarauspäivystys ti klo 9-10 Pyhän Johannek-sen kirkolla. Ulla Halonen puh. 040 4848 405 (lomal-la 18.6.–15.7.). Mari Mer-tanen puh. 040 4848 406 (lomalla 17.7.–19.8.). Kir-si Niskanen puh. 040 4848 407 (lomalla 18.6.–12.8.). Merja Hyvärinen puh. 040 4848 283 (lomalla 16.7.–29.7.). Kotikäyntipyyntöjä vastaanotetaan.Arkielämää-kerho kai-kenikäisille ke 20.6., 4.7. ja 18.7. klo 13-14.30 Pyhän Jo-hanneksen kirkolla sekä 13.6., 27.6. (kerhossa eh-toollishetki), 11.7. ja 25.5. (ehtoollinen) klo 13-14.30 Vanhalla kirkolla. Päivä-kahvit.

Seurakunnat 13.6.–24.7.12ERIKOISHAMMASTEKNIKKOANSSI SOININEN

... ja hymysi huomataanPuh. (017) 462 1511

Ma, ti, to, peKuopioHapelähteenkatu 41

Ke klo 9-12SiilinjärviKasurilantie 13Palvelukeskus Akuliina

Tilaa!Tilaa!Puh. 044 355 5451Puh. 044 355 5451Puh. 044 355 5451Puh. 044 355 5451Puh. 044 355 5451Puh. 044 355 5451Puh. 044 355 5451Maaherrankatu 15Maaherrankatu 15Maaherrankatu 15Maaherrankatu 15Maaherrankatu 15Maaherrankatu 1570100 Kuopio70100 Kuopio70100 Kuopio70100 Kuopio70100 Kuopio

Yksilöllistä

kotipalvelua ja

omaishoitoa

ark. 9–20 • la 9–16juhannusaattona 9–12

Tila-Auto OyTila-Auto OyKuopion

• turistibussit 32 ja 50 matkustajalle• pikkubussit• invataksit

info@tila-auto.com www.tila-auto.comp. taksiajot 0400-673 955p. tilausajot 0400-992 993

15Nro 11 — 13.6.2012 &

MUUTAIlomantsin matkalle la 16.6. lähtö klo 8 Pyhän Jo-hanneksen kirkolta, pa-luu samaan paikkaan klo 20.50 mennessä. Matkalle ilmoittautunut: Ota mu-kaan 30 € matkamaksu ta-sarahana.Kuopion ev.lut. seura-kuntien perinteinen ju-hannusjuhla juhannusaat-tona 22.6. klo 18 Poukaman leirikeskuksessa. Ohjel-massa lipunnosto, yhteis-laulua, lapsille omaa oh-jelmaa, makkaranpaistoa (omat makkarat mukaan), hartaus ja juhannuskokko. Maksuton linja-autokulje-tus: Autot 1 ja 2 klo 17 Mal-jalahdenkatu (Kaupungin-talon takaa) – Puijonka-tu – Kellolahdentie – Kal-lantie – Poukama. Autot 1 ja 2 klo 17.30 Antikkalan P-alue – Poukama. Auto 3 klo 17.10 Puijon kirkko Tai-vaanpankontie (Retkeili-jäntien suuntaan) – Sam-makkolammentie – Ah-kiotie – Suurmäentie – Ry-pysuontie – Puijonsarven-tie – Metsäkummuntie – Lakeissuontie – Kallantie - Poukama. Auto 4 klo 17.10 Maljalahdenkatu, tilaus-ajopysäkki – Puijonkatu – Asemakatu – Pohjolanka-tu - Lönnrotinkatu (Am-piaisen edestä) – Kuller-vonkatu (Saariaitan edes-tä) – Pohjantie – Saarijär-ventie (parittomien puo-leiset pysäkit) – Kellolah-dentie (auto käy 5 pääte-pysäkillä) – Suurahontie – Pihlajaharjuntie – Kallan-tie - Poukama. Matkoilta voi nousta kaikilta paikal-lisliikenteen pysäkeiltä. Au-toissa kyltti Poukaman Ju-hannus sekä reitin nume-ro. Huom! Yksityisautojen pysäkäköinti Antikkalan P-alueella. Poukaman lei-rikeskukseen on ajokielto. Järj. Männistön srk.Hartaus la 23.6. klo 12 Päi-värannan siirtolapuutar-halla. Salla Tyrväinen ja Ville Perkkiö.Seurat ti 17.7. klo 13 So-taveteraanien kesäkodil-la, Veteraanitie 8. Aulikki Mäkinen.

KASTETUTRoosa Olivia Rytkönen, Rio Elina Itkonen, Fanni Amanda Paldanius Aino Olivia Niemi, Elli-Noora Kaarina Räsänen.

KUULUTETUTTuukka Matias Sariola ja Hanna Emilia Talvinen, Marko Tuomas Airaksinen ja Henna Pauliina Korho-nen, Kari Juhani Ranta ja Milja Maaria Nupponen, Janne Tapani Jaakkonen ja Essi Inkeri Karttunen, Toni Ilmari Ronkainen ja Anna Emilia Kumpulainen.

KUOLLEETUnto Ensio Pitkänen 88v, Anita Mairit Synnöve Oit-tinen 86v.

puijo

PUIJON KIRKKO Taivaanpankontie 3puh. 040 4848 419Messu su 17.6. klo 10. Heik-ki Hyvärinen saarnaa, Pek-ka Nieminen, Jaana Marja-nen. Kanttorina Outi Kes-kisipilä. Kesäpyhäkoulu lapsille.Kansan ooppera Ainon tarina ti 19.6. klo 18. Dir.mus Niilo Laitisen, Paci-uksen ja Oskar Merikan-non musiikkia. Ohjaus Sari Siltavuori. Rooleissa mm.

Maria Suuronen, Ulla Tör-mänen, Matti Pajunen ja Tuomo Tuovinen ja Kuo-pion kansalaisopiston Si-nitien musisoijat.