Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Liite 1. Riihimäen kaupungin alueliikkuvuusanalyysi
KANTA-HÄMEEN JA RIIHIMÄEN ELINVOIMATARKASTELU
Riihimäen toiminnallinen suuntautuminen ja maakunnan merkitys
”VANHAN MAAILMAN” ALUERAKENNE
▪ Menneisyys ja nykyisyys▪ Kansallinen kilpailu, työnjako▪ Hallinnolliset aluejaot ▪ Rajat▪ Suljettu talous, eheys▪ Hallintolähtöisyys, hierarkisuus▪ Kilometrietäisyys/matkaetäisyys▪ Organisaatiot ja rajapinnat, julkinen ja yksityinen▪ Ylhäältä alas –mallit▪ Vahva valtio▪ Valtio avausten tekijänä▪ Pieni ja suuri aluepolitiikka▪ Alueiden välinen koheesio ja kilpailukyky ▪ Hallinto-ohjaus▪ OhjelmallisuusTASAPÄISTÄMINEN?
”UUDEN MAAILMAN”ALUERAKENNE
▪ Nykyisyys ja tulevaisuus▪ Globaali kilpailu, arvoketjut▪ Toiminnalliset aluejaot, vyöhykkeet▪ Rajattomuus ▪ Avoin talous, mosaiikkimaisuus ▪ Toimijalähtöisyys, verkostomaisuus▪ Binäärietäisyys / saavutettavuus▪ Ihmiset, toimijat, yhteisöt, 3. ja 4. sektori ▪ Alhaalta ylös –mallit▪ Vahvat kaupungit ja kaupunkiseudut▪ Kaupungit ja yritykset avausten tekijöinä▪ Kaupunki- ja elinvoimapolitiikka▪ Kilpailukyky ja sisäinen koheesio▪ Itseohjautuvuus, informaatio-ohjaus▪ Sopimuksellisuus, allianssitEROTTAUTUMINEN?
Osaaminen, uusiutuminen
Väestö-kehitys
LIIKENNE-JÄRJESTELMÄ
(infra, väylät, investoinnit,
yhteydet, saa-vutettavuus)
Työllisyys- ja työpaikka-
kehitys
1.
Kaupungistuminen ja keskittyminen
2.
Liikenne ja saavutettavuus, nopeat ja sujuvat yhteydet
3.
ALUELIIKKUVUUS (MUUTTOLIIKE, PENDELÖINTI JA
TYÖASIALIIKKUVUUS)
4.
Väestöllinen eli demografinen muutos
5.
Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen
6.
Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys
7.
Globaali ja lokaali monipaikkaisuus
8.
Digitalisaatio
9.
Villit kortit
ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN MUUTOSTRENDIT VAIKUTTAVAT KAIKKIEN ALUEIDEN KEHITYKSEEN
TIETOPAKETTIALUELIIKKUVUUDESTA
Aro T., Aro R. Haanpää, S. & A. Laiho
1.Analyysin tausta ja toteuttaminen
2.Riihimäen sisään- ja ulospendelöinti
3.Riihimäen määrällinen väestönkehitys ja
muuttoliike
4.Riihimäen tulo- ja lähtömuuttajien rakenne
5.Tiivistelmä
1. Analyysin tausta ja toteuttaminen
ALUELIIKKUVUUSyhtenä alue- ja väestönkehityksen
muutostekijänä Suomessa
ALUELIIKKUVUUS
MUUTTOLIIKE(noin 900 000 muuttoa/v)
Kunnan sisäinen muuttoliike (60 %)
Kuntien välinen muuttoliike (35 %)
Maahan- ja maastamuutto (5 %)
TYÖSSÄKÄYNTI ELI PENDELÖINTI
(noin 800 000 pendelöijää)
TYÖASIALIIKKU-VUUS
(erilliskyselyt yrityksittäin)
ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN TILANNEKUVA KESÄLLÄ 2019
1. Alueellinen eriytyminen on lisääntynyt kaikilla aluetasoilla, joka ilmenee
alue- ja väestörakenteen samanaikaisena keskittymis-, supistumis- ja tyhjene-miskehityksenä sekä alueellisten erojen kasvuna
2. Useat alueet ovat päässeet sijainnista riippumatta vahvaan positiiviseen
rakennemuutokseen talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikai-sesti saattaa olla negatiivinen demografinen rakennemuutos väestönke-hityksessä ja vetovoimassa. Muutos ilmenee osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvinä haasteina ja työvoiman vähäisenä liikkuvuutena
3. Alueiden välinen kilpailu on kiihtynyt –ja kiihtyy- kaikilla aluetasoilla.
Alueet kilpailevat keskenään resursseista, osaajista, näkyvyydestä, maineku-
vasta ja huomioarvosta sekä ennen muuta tulevaisuuden potentiaalista
5. Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla. Muutos ilmenee
väestön ja resurssien keskittymisenä ja tiivistymisenä kuntataajamiin.
4. Taustalla on ”piilevänä ja tikittävänä aikapommina” asuntomarkkinoiden
isojako ja muuttuvat asumispreferenssit, jotka lisäävät alueellisia eroja
kaikilla aluetasoilla
MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN ERITYISPIIRTEET 2010-LUVULLA
01 ALUEELLINEN ERIYTYMINEN ON KIIHTYNYT
muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt ja
muuttovoittoiset alueet ovat keskittyneet suurille ja kes-
kisuurille kaupunkiseuduille sekä pistemäisesti muualle
maahan. Luonnollisen väestönlisäyksen hiipuminen korostaa alueellisia eroja.
02 MUUTTOLIIKE JA PENDELÖINTI ON PERUS-
LUONTEELTAAN VALIKOIVAA JA POLARISOIVAA
Muuttoliikkeen ja pendelöinnin yhteydessä korostuvat valikoi-
vat piirteet, erityisesti liikkujien ikä-, työmarkkina-asema ja
koulutustaso, jotka vaikuttavat alueiden välisiin ja sisäisiin
eroihin. Työikäisen väestön ja työllisten muutot ovat kriittisiä alueiden menestymisen näkökulmasta
03 KASVAVIEN KAUPUNKIALUEIDEN SISÄINEN
DYNAMIIKKA ON MUUTTUNUT
kasvavien kaupunkiseutujen sisällä keskuskaupunkien muutto-
voitot ovat kasvaneet aikaisempaan verrattuna suhteessa kehys-
kuntiin. Kehyskuntien välillä on aikaisempaa enemmän hajontaa kasvun ja liikkuvuuden tunnusluvuilla.
04 MAAHANMUUTON MERKITYS LISÄÄNTYY
maahanmuuton merkitys on kasvanut alueiden väestönkehityk-
sessä luonnollisen väestönlisäyksen heikentyessä. Maahan-
muutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestökehityksen
dynaaminen osatekijä. Alueellisia eroja lisää se, että
maahanmuuttajien jatkomuutot ovat vielä keskittymishakuisim-
pia kuin kantaväestön.
05 HELSINGIN SEUDUN VETO- JA PITOVOIMA ON
YLIVERTAINEN
Pääkaupunkiseudun vetovoima on kasvanut maan muuttovir-
roissa erityisesti muiden ja suurten keskisuurten kaupunkiseu-
tujen osalta. Pääkaupunkiseutu saa muuttovoittoa nuorista ja
nuorista aikuisista, josta seuraa useita myönteisiä kerrannais-
vaikutuksia. Lähtömuuttojen määrä Helsingin seudun kehysalu-
eelle on vähentynyt.
PENDELÖINTIASTE YLITTÄÄ 50 % JOKA KOLMANNESSA KUNNASSA
VUONNA 2016Kartassa on kuvattu Manner-Suomen kuntien pendelöintiastettavuonna 2016. Pendelöintiaste ylittää 50 %:in rajan yhteensä 100 kunnassa eli keskimäärin noin joka kolmannessa kunnassa. Pendelöintiaste on alueellisesti korkein metropolialueella, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla sekä pistemäisesti suurten ja keskisuurten maakuntakeskusten läheisyydessä. Riihimäen pendelöintiaste oli 50,5 % vuonna 2016. Pendelöintiaste ylitti 75 %:in rajan Kauniaisissa, Mas-kussa, Ruskossa ja Nousiaisissa ja eräissä Ahvenanmaan kunnissa. Pendelöintaiste oli alhaisin (alle 10 %) Kuusamossa ja Rovaniemellä.
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta;Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2019
KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTO-LIIKKEESTÄ SAI MUUTTOVOIT-TOA VAIN JOKA KUUDES KUNTAKartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa vuosien 2015-2019 (I-kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai vain 47 kuntaa (311) eli keskimäärin noin hieman alle joka seitsemäs kunta. Kartassa on sini-sellä kuvattu muuttovoittoa saaneet kunnat ja punaisella muuttotappi-oista kärsineet kunnat. Riihimäen muuttotappio oli yhteensä -545 henkilöä. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa saaneiden kuntien määrä oli alhaisempi kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo, Turku, Jyväskylä, Järvenpää, Kuopio, Oulu, Sipoo ja Seinäjoki
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019
MAAHANMUUTOSTA SAIVAT MUUTTOVOITTOA MELKEIN
KAIKKI KUNNATKartassa on kuvattu nettomaahanmuuttoa vuosien 2015-2019 (I-kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai 296 kuntaa (311) eli 95 % kaikista kunnista. Kartassa on sinisen sävyillä kuvattu muuttovoittoa saaneet kunnat ja punaisella muuttotappioista kärsineet kunnat. Riihi-mäki sai muuttovoittoa +97 henkilöä. Nettomaahanmuutosta saivat määrällisesti eniten muuttovoittoa kuusi suurinta kaupunkia ja Jyväskylä, Lappeenranta, Lahti, Vaasa ja Kotka
MUUTTOVETOVOIMA KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2019/Q1
+47 kuntaa
-264 kuntaa
+296 kuntaa
-15 kuntaa
+69 kuntaa
-242 kuntaa
Läh
de:
Tila
sto
kesk
us,
väe
stö
; m
uu
tto
liike
; väe
stö
nm
uu
tost
en
enn
akko
tied
ot;
Kar
tta
ja g
raaf
i: Ti
mo
Aro
20
19TOP + 6 JA -6
1. Helsinki 14 1662. Tampere 8 8523. Vantaa 8 1004. Espoo 6 1895. Turku 4 9786. Jyväskylä 3 042---307. Kajaani - 1 193308. Salo - 1 392309. S-linna - 1 559310. Kotka - 1 563311. Kouvola - 2 130
TOP + 6 JA -61. Helsinki 9 7042. Espoo 6 5743. Vantaa 6 1464. Turku 3 0825. Tampere 2 3976. Oulu 2 323---307. Parikkala - 4308. Iitti - 5309. Tervo - 6310. Lumparland - 7 311. Muonio - 19
TOP + 6 JA -61. Helsinki 23 8702. Vantaa 14 2463. Espoo 12 7634. Tampere 11 2495. Turku 8 0606. Jyväskylä 4 358---307. Kurikka - 745308. Salo - 923309. Lohja - 1 053310. S-linna - 1 304 311. Kouvola - 1 439
Suomen sisäinen muuttoliike Kansainvälinen muuttoliike = Kokonaisnettomuutto
KASVUKOLMION VÄESTÖN MUUTOS 5 KM X 5 KM RUU-DUISSA VUOSINA 2005-2017Kasvukolmion väestö kasvoi 251 000 henkilöllä vuo-sina 2005-2017, mutta kasvu oli epätasaista kasvukol-mion sisällä. Väestö kasvoi alueen sisällä vain joka kolmannessa ruudussa (violetit ja siniset ruudut) ja muissa ruuduissa väestö joko supistui tai säilyi ennal-laan vuosina 2005-2017
SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄN VÄESTÖN MUUTOS 5 KM X 5 KM RUUDUISSA VUOSINA 2005-2017Kartassa on kuvattu niin sanotun Suomen kasvukäytä-vän väestönmuutosta 5 km x 5 km ruuduissa vuosina 2015-2017. Kasvukäytävän väestö kasvoi yhteensä noin 253 000 henkilöllä, mutta kasvu jakautui epätasaisesti käytävän varrella ja vaikutusalueella. Kasvu kohdistui kasvukäytävän alueella keskimäärin joka neljänteen ruutuun. Kartassa violetit ja siniset ruudut kuvaavat väestön kasvua ja puna-keltaiset ruudut väestön supistumista vuosina 2015-2017
Työssäkäyntialueet
Lähde: SYKE, MDI (2017). Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa http://arcg.is/2f85MeL
Työssäkäynnin paikallisalueet
Lähde: SYKE, MDI (2017). Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa http://arcg.is/2f85MeL
Työssäkäynnin ja asioinnin toiminnalliset alueet
Lähde: SYKE, MDI (2017). Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa http://arcg.is/2f85MeL
Kaikkien toimialojen asiointialueet (75%)
Lähde: SYKE, MDI (2017). Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa http://arcg.is/2f85MeL
Palveluiden asiointialueet (75%)
Lähde: SYKE, MDI (2017). Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa http://arcg.is/2f85MeL
Analyysin toteuttaminen
▪ Analyysin kohteena oli Riihimäen kaupungin yleinen väestönkehitys ja erityisesti Riihimäen määrällinen muuttoliike sekä tulo- ja lähtömuuttajien rakenne (laadulliset ominaisuudet, profiili).
▪ Lisäksi tarkasteltiin Riihimäen sisään- ja ulospendelöintiä
▪ Analyysin väestö- ja muuttoliikedata kerättiin Tilastokes-kuksen maksuttomista ja maksullisista tietokannoista.
▪ Analyysin aikajänteenä oli väestönkehityksen ja muutto-liikkeen määrällisten tietojen osalta vuosien 2010–2018 kehitys ja muuttajien rakenteen osalta vuosien 2010–2017 käytettävissä olevat tiedot.
▪ Analyysin alueluokitus perustuu 1.1.2018 alueluokituk-seen.
2. Riihimäen sisään- ja ulospendelöinti
PENDELÖINTI PÄÄKAUPUNKISEUDULLE
(HELSINKI, ESPOO JA VANTAA) LAAJEMMALTA
VAIKUTUSALUEELTA VUONNA 2016
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta;Kartat ja luokittelu: Rasmus Aro 2019
PENDELÖINTI POHJOISEEN SUUNTAAN
HÄMEENLINNAAN JA TAMPEREELLE VUONNA
2016
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta;Kartat ja luokittelu: Rasmus Aro 2019
Tähän tulee vastaava kartta Riihimäen pendelöinnin pohjoisen suunnasta kuin
pääkaupunkiseudusta
RIIHIMÄEN ULOSPENDELÖINTIVUONNA 2016
KARTASSA ON KUVATTU PENDELÖINTIÄ ELI TYÖSSÄKÄYNTIÄ RIIHIMÄELTÄ KUNNAN ULKOPUOLELLE (=ULOSPENDELÖINTIÄ) VUONNA 2016.
• Riihimäen työllisestä väestöstä noin puolet pendelöi. Riihimäen pende-löintiaste on erittäin korkea koko maan tasolla, mutta tyypillinen radan-varren kunnaksi Suomen kasvukäytävällä.
• Riihimäeltä pendelöidään eniten Hyvinkäälle, johon pendelöi päivit-täin yli 1 600 henkilöä. Tämä on selvästi eniten Riihimäen naapurikun-nista.
• Yksittäisistä kunnista toiseksi merkittävin pendelöinnin kohde on Helsinki, johon pendelöi hieman yli 1 350 henkilöä. Pääkaupunkiseu-dun kolmeen keskuskaupunkiin (Helsinki, Espoo ja Vantaa) pendelöiyhteensä 2 161 henkilöä.
• Riihimäen pendelöinti radanvartta pohjoiseen Tampereen suuntaan on merkittävästi vähäisempää: pohjoisen suunnalla merkittävin pende-löinnin kohde on Hämeenlinna, johon pendelöi hieman yli 500 henkilöä. Tampereelle pendelöi päivittäin vain 65 henkilöä Riihimäeltä.
• Riihimäeltä pendelöidään lisäksi keskimääräistä enemmän osaan KUU-MA-kunnista (pääradan ja VT 3 varrella olevat kunnat) ja Lahteen. Lahteen pendelöidään Riihimäeltä enemmän kuin Tampereelle.
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta;Kartat ja luokittelu: Rasmus Aro 2019
RIIHIMÄEN ULOSPENDELÖINTI
Riihimäen pendelöinti on jaettu ohessa olevassa kuviossa neljään eri alueeseen:
1. Naapurikuntiin
2. Päärataa ja VT 3:a pitkin etelään
3. Päärataa ja VT 3:a pitkin pohjoiseen
4. Muualle maahan.
• Riihimäelle tärkeimmät ulospendelöintialueet ovat pääkaupunki-seutu ja KUUMA-kunnat: näille alueille pendelöi hieman suurempi osa työllisistä kuin Riihimäen naapurikuntiin. Riihimäen naapurikunnistakin ylivoimaisesti merkittävin pendelöintikohde on Hyvinkää.
• Tampereen suuntaan pendelöivien määrät jäävät huomattavasti vä-häisemmiksi kuin naapurikuntiin ja Helsingin suuntaan pendelöivät. Tampereen suuntaan pendelöi vain noin joka kymmenes pendelöitsijä. Pohjoisen suunnalla merkittävin pendelöintikohde on Hämeenlinna.
• Muuhun maahan pendelöivät käsittävät vain 7 prosenttia kaikista pendelöitsijöistä: näistäkin noin puolet pendelöi Lahden suuntaan.
Naapurikuntiin, 2371 (38 %)
Helsingin suuntaan 2801
(45 %)
Tampereen suuntaan 615,
(10 %)
Muuhun maahan 444 (7
%)
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta; Graafi ja luokittelu: Rasmus Aro 2019
RIIHIMÄELTÄ ULOSPENDELÖIVIEN TAUSTATIEDOT
Oheisessa taulukossa on kuvattu Riihimäeltä ulospende-löivien koulutus- ja tulotasoa. Pienituloiset on määritelty alle 20 000 euroa ansaitseviksi, keskituloiset 20 000-40 000 euroa ansaitseviksi ja hyvätuloiset yli 40 000 euroa ansaitseviksi.
• Riihimäeltä eri alueille pendelöivien välillä on merkit-täviä eroja. Lähikuntiin pendelöivissä korkeakoulutet-tujen osuus jää selvästi alhaisemmaksi kuin muille alueille pendelöivissä. Helsingin suuntaan pendelöi-vistä yli puolella on korkeakoulutus. Tampereen suun-taan pendelöivistä lähes puolella on korkeakoulutus.
• Helsingin suuntaan pendelöivien ryhmässä pienitu-loisten ja hyvätuloisten osuus on suurin. Helsingin suuntaan pendelöivistä puolet oli hyvätuloisia, kun lähikuntiin pendelöivistä yli puolet oli keskituloisia.
KORKEAKOULU-TETTUJEN OSUUS
(%)
PIENITULOISTEN OSUUS (%)
KESKITULOISTEN OSUUS (%)
HYVÄTULOISTEN OSUUS (%)
Lähikuntiin 33 % 8 % 51 % 40 %
Helsingin suuntaan 53 % 20 % 28 % 50 %
Tampereen suuntaan 47 % 11 % 45 % 44 %
Muuhun maahan 41 % 12 % 47 % 41 %
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta; Graafi ja luokittelu: Rasmus Aro 2019
RIIHIMÄEN SISÄÄNPENDELÖINTI VUONNA 2016
KARTASSA ON KUVATTU TYÖSSÄKÄYNTIÄ RIIHIMÄELLE MUISTA KUNNISTA (=SISÄÄNPENDELÖINTI) VUONNA 2016.
• Riihimäellä kävi töissä lähes 5 000 henkilöä vuonna 2016
• Riihimäelle pendelöitiin etenkin lähikunnista. Riihimäelle pendelöitiinYksittäisistä kunnista eniten Hyvinkäältä ja Hausjärveltä. Lisäksi naapu-rikunnista Lopista ja Janakkalasta pendelöivien määrät olivat lähes yhtä suuret.
• Hämeenlinnasta pendelöivien määrät olivat merkittävimmät Riihimäen naapurikuntien jälkeen.
• Pääkaupunkiseudulta Riihimäelle pendelöivien määrät jäivät huomatta-vasti vähäisemmiksi verrattuna Riihimäeltä pääkaupunkiseudulle pen-delöivien määrän. Pendelöinti KUUMA-kunnista Riihimäelle oli vastaa-vasti merkittävästi vähäisempää kuin pendelöinti Riihimäeltä KUUMA-kuntiin.
• Tampereelta Riihimäelle pendelöivien määrät jäi alhaiseksi. Esimerkiksi Lahdesta pendelöivien määrät olivat suuremmat.
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta;Kartat ja luokittelu: Rasmus Aro 2019
RIIHIMÄEN SISÄÄNPENDELÖINTI
Riihimäen pendelöinti on jaettu ohessa olevassa kuviossa neljään eri alueeseen:
1. Naapurikuntiin
2. Rataa ja VT 3:a pitkin etelään
3. Rataa ja VT 3:a pitkin pohjoiseen
4. Muualle maahan.
• Riihimäelle pendelöitiin selvästi eniten naapurikunnista. Yli puolet (55%) Riihimäelle pendelöivistä tulivat neljästä Riihimäen naapurikun-nasta.
• Ulospendelöinnistä poiketen Riihimäen sisäänpendelöinnissä Tampe-reen suunta on merkittävämpi kuin Helsingin suunta. Helsingin suun-nasta Riihimäelle pendelöivät käsittivät vain 14 % kaikista Riihimäelle pendelöivistä, kun taas vertailun vuoksi verrattuna Riihimäeltä Helsin-gin suuntaan pendelöivien osuus nousi 45 %:iin.
• Muun maan merkitys on Riihimäen sisäänpendelöinnissä ulospende-löintiä merkittävämpi. Etenkin Lahden suunnan merkitys korostuu Riihimäelle pendelöinnissä.
Naapurikunnista, 2752 (55 %)
Helsingin suunnasta, 698
(14 %)
Tampereen suunnasta, 795
(16 %)
Muusta maasta, 747 (15 %)
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta; Graafi ja luokittelu: Rasmus Aro 2019
RIIHIMÄELLE SISÄÄNPENDELÖIVIEN
TAUSTATIEDOTOheisessa taulukossa on kuvattu Riihimäelle pendelöivienkoulutus- ja tulotasoa. Pienituloiset on määritelty alle 20 000 euroa, keskituloset 20 000-40 000 euroa ja hyvätu-loiset yli 40 000 euroa ansaitseviksi.
• Koulutustason perusteella Riihimäelle pendelöivätpoikkeavat merkittävästi toisistaan. Helsingin suun-nasta Riihimäelle pendelöivistä yli 60 prosenttia on korkeakoulutettuja, kun taas lähikunnista pendelöi-vistä vain noin joka kolmas on korkeakoulutettu. Tampereen suunta ja muu maa asettuvat näiden väliin.
• Helsingin ja Tampereen suunnasta Riihimäelle pen-delöivistä yli puolet oli hyvätuloisia. Lähikunnista Riihimäelle pendelöivissä hyvätuloisten osuus jää hieman yli kolmannekseen, kun taas yli puolet pende-löivistä on keskituloisia.
KORKEAKOULU-TETTUJEN OSUUS (%)
PIENITULOISTEN OSUUS (%)
KESKITULOISTEN OSUUS (%)
HYVÄTULOISTEN OSUUS (%)
Lähikunnista 33 % 10 % 53 % 37 %
Helsingin suunnasta 61 % 17 % 27 % 56 %
Tampereen suunnasta 47 % 7 % 41 % 50 %
Muusta maasta 43 % 10 % 41 % 49 %
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta; Graafi ja luokittelu: Rasmus Aro 2019
3. Riihimäen määrällinen väestönkehitys
RIIHIMÄEN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2010-2018
▪ Riihimäen väkiluku kasvoi 139 henkilöllä vuosina 2010-
2018 välillä eli keskimäärin noin 15 henkilöllä vuodes-
sa. Riihimäen väestönkasvu perustui vain ja ainoastaan
nettomaahanmuuttoon (+531). Luonnollinen väestönlisäys
oli lievä (-20), mutta maan sisäisestä muuttoliikkeestä
tuli merkittävää muuttotappiota (-372)
▪ Riihimäki on kärsinyt muuttotappiota kuntien välisessä
nettomuutossa vuodesta 2014 alkaen ja luonnollinen
väestönlisäys on ollut negatiivista vuodesta 2016 alkaen.
Maahanmuutosta Riihimäki on saanut kaikkien kuntien
tavoin muuttovoittoa 2010-luvulla
▪ Riihimäen muuttotase maan sisäisestä muuttoliikkeestä
on ollut kaksijakoinen 2010-luvulla: kaupunki sai muut-
tovoittoa vuosina 2010-2013, jonka jälkeen muuttotappiot
ovat asteittain kasvaneet.
▪ Riihimäen vuoden 2018 muuttotappio (-233) oli määräl-
lisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 1980 jälkeen.
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
-350
-300
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
100
150
200
250
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
RIIHIMÄEN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA 2010-2018
▪ Riihimäen väestönlisäyksessä on huomioitu luonnolli-
nen väestönlisäys, kuntien välinen nettomuutto ja
nettomaahanmuutto. Riihimäen väestönkehityksessä
tapahtui käänne vuonna 2014, jonka jälkeen väes-
tönlisäys kääntyi positiivisesta negatiiviseksi.
▪ Riihimäen väestönlisäys on ollut negatiivista joka
vuosi vuodesta 2015 lähtien: haasteena on väestön-
kehityksen heikkeneminen vuosi vuodelta.
▪ Riihimäen väestönkehitys oli neljän viimeisen vuoden
2015-2018 heikompaa kuin kertaakaan aiemmin
vuodesta 1980 alkaen. Riihimäen väestö väheni yh-
teensä -606 henkilöllä vuosina 2015-2018.
▪ Riihimäen väestö kasvoi vuosien 2010 ja 2018 välillä
eniten vuonna 2011 (+206) ja väheni eniten vuonna
2018 (-281).
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
201 206
189
115
34
-92-105
-128
-281
-350
-300
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
100
150
200
250
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
RIIHIMÄEN SUHTEELLINENVÄESTÖNLISÄYS VUOSINA 2010-2018
▪ Kuntien ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään yleisesti
noin 0,5 - 1 %:n vuosittaista väestönlisäystä, joka mah-
dollistaa palvelurakenteen ja –verkon sekä investointien
hallitun suunnittelun ja kasvun. Haitallisena väestönkehi-
tyksenä pidetään -0,5 - -1 %:n ja vahingollisena yli -1 %:n
vuosittaista väestön vähenemistä.
▪ Riihimäen suhteellinen väestönlisäys oli keskimäärin
+0,05 % vuodessa vuosien 2010-2018 aikana eli väes-
tönkehitys oli maltillisen positiivista. Riihimäen väes-
tönlisäys ylitti ideaalisena pidetyn väestönlisäyksen rajan
(0,5 %) vuosina 2010-2012 ja oli korkeimmillaan vuonna
2011 (0,71 %).
▪ Riihimäen väestönlisäys oli alhaisimmillaan -0,98 %
vuonna 2018, joka oli ainoa vuosi 2010-luvulla, jolloin
Riihimäki alitti haitallisena pidetyn väestönlisäyksen
rajan (-0,5-0,99 %) ja läheni vahingollisena pidettyä -1
%:in väestönlisäystä.
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
0,70 0,71
0,65
0,39
0,12
-0,31-0,36
-0,44
-0,98
-1,20
-1,00
-0,80
-0,60
-0,40
-0,20
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Toteutunut väestökehitys VäestöennusteToteutunut -
ennuste
Alue 2014 2015 2016 2017 2015 2016 2017 2015 2016 2017
Kanta-Hämeen maakunta
175 350 174 710 173 781 172 720 175 530 175 783 176 043 -820 -2 002 -3 323
Forssa 17 521 17 422 17 332 17 185 17 448 17 389 17 336 -26 -57 -151
Hattula 9 738 9 747 9 682 9 610 9 765 9 788 9 807 -18 -106 -197
Hausjärvi 8 815 8 729 8 641 8 504 8 813 8 814 8 817 -84 -173 -313
Humppila 2 440 2 388 2 345 2 290 2 425 2 409 2 390 -37 -64 -100
Hämeenlinna 67 976 68 011 67 850 67 662 68 227 68 509 68 785 -216 -659 -1 123
Janakkala 16 840 16 853 16 709 16 607 16 846 16 857 16 866 7 -148 -259
Jokioinen 5 516 5 425 5 341 5 286 5 474 5 436 5 398 -49 -95 -112
Loppi 8 291 8 175 8 098 8 028 8 293 8 300 8 311 -118 -202 -283
Riihimäki 29 350 29 269 29 160 29 021 29 459 29 576 29 694 -190 -416 -673
Tammela 6 395 6 280 6 241 6 155 6 337 6 285 6 236 -57 -44 -81
Ypäjä 2 468 2 411 2 382 2 372 2 443 2 420 2 403 -32 -38 -31
• Kanta-Hämeen toteutunut väestönkehitys on ollut noin -6 100 henkilöä hitaampaa vuosina 2015-2017 kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 marraskuun väestöennusteessa.
• Toteutunut kehitys on ollut kaikissa Kanta-Hämeen kunnissa heikompaa kuin Tilastokeskuksen väestöennusteessa vuosille 2015-2017.
Kanta-Hämeen ja kuntien ennakoitu
ja toteutunut väestönkehitys
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Kanta-Hämeen väestöennuste 2040
• MDI:n väestöennusteen mukaan Kanta-Hämeen väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana yhteensä -14 751 asukkaalla eli -8,5 %.
• Ennusteen perusteella Kanta-Hämeen maakunnassa asuu vuonna 2040 yhteensä 157 969 asukasta.
• Trendivaihtoehdossa Kanta-Hämeen väkiluku pienenee 12 %.
• Kanta-Hämeen väestö vähenee 1 335 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 %heikommaksi.
• MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2017-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla.
Riihimäki, väestöennuste 2040
26000
26500
27000
27500
28000
28500
29000
29500
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Perusvaihtoehto -10% syntyvyys +10% syntyvyys
Kanta-Hämeen väestösuunnite 2040 seutukunnittain vuodelta 2018
SEUTUKUNTA VÄKILUKU 31.12.2017
SUUNNITTELU-LUKU2040
SUUNNITTELU-LUVUN ALARAJA 2040
SUUNNITTELU-LUVUN YLÄRAJA 2040
FORSSAN 33 288 28 136 26 658 29 613
HÄMEEN-LINNAN 93 899 100 096 99 082 101 110
RIIHIMÄEN 45 565 45 675 43 706 47 643
Alaraja: 2008-2017 väestönlisäys %/v ja 2014-2017 väestönlisäys %/v
Yläraja: 2008-2017 väestönlisäys %/v ja ennuste 2017-2030 väestönlisäys %/v
Suunnitteluluku: ala- ja ylärajan keskiarvo
Kanta-Hämeen maakunnan väestösuunnite 2040 vuodelta 2018
164000
165000
166000
167000
168000
169000
170000
171000
172000
173000
174000
175000
176000
177000
178000
179000
180000
2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Väkiluku Suunnitteluluku 2040 Suunnitteluluvun alaraja 2040 Suunnitteluluvun yläraja 2040
172 752
väkiluku
2017
178 366
väkiluku
2040
173 907
väkiluku
2040
169 446
väkiluku
2040
Alaraja: 2008-2017 väestönlisäys %/v ja 2014-2017 väestönlisäys %/v
Yläraja: 2008-2017 väestönlisäys %/v ja ennuste 2017-2030 väestönlisäys %/v
Suunnitteluluku: ala- ja ylärajan keskiarvo
Tulomuutto ikäryhmittäin ja vuosiluokittain
• Graafeissa on kuvattu Riihimäen sekä Kanta-Hämeen eri ikäluokkien keskiarvoinen tulomuutto per vuosi kolmessa eri vuosiluokissa (2005-2008, 2009-2014 ja 2015-2018).
• Tulomuutto on pienentynyt niin Riihimäellä kuin Kanta-Hämeessäkin kaikissa ikäluokissa, lukuun ottamatta yli 64-vuotiaita.
• Yli 64-vuotiaita muutti Riihimäelle vuosina 2005-2008 keskimäärin per vuosi 62 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 79 henkilöä. Kanta-Hämeeseen yli 64-vuotiaita muutti vuosina 2005-2008 keskimäärin per vuosi yhteensä 330 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 510 henkilöä.
• 25-44-vuotiaita muutti Riihimäelle vuosina 2005-2008 keskimäärin per vuosi 681 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 544 henkilöä. Kanta-Hämeeseen vastaavasti 25-44-vuotiaita muutti vuosina 2005-2008 keskimäärin per vuosi 3708 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 3092 henkilöä.
0
100
200
300
400
500
600
700
800
Alle 15-v 15-24 25-44 45-64 Yli 64
lkm
Riihimäen tulomuutto, ikäryhmittäin ja vuosiluokittain, keskiarvo per vuosi
2005-2008 2009-2014 2015-2018
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
Alle 15-v 15-24 25-44 45-64 Yli 64
lkm
Kanta-Hämeen tulomuutto ikäryhmittäin ja vuosiluokittain, keskiarvo per vuosi
2005-2008 2009-2014 2015-2018
Lähde: Tilastokeskus, väestö, muuttoliike
Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuusmuuttaneista
• Graafissa on kuvattu muiden kuin suomen tai ruotsinkielisten osuus Riihimäelle ja Kanta-Hämeen kuntiin muuttaneista vuosina 2015-2018. Kanta-Hämeen luku sisältää myös maakunnan sisäisen kuntien välisen muuton.
• Kanta-Hämeessä on ollut trendinä muiden kuin suomen tai ruotsinkielisten osuuden pieni kasvu. Vuonna 2015 osuus oli 5,8 % ja vuonna 2018 se oli 6,7 %.
• Riihimäellä vuosina 2015-2016 muiden kuin suomen tai ruotsinkielisten osuus muuttaneista laski, mutta tämän jälkeen se on taas kääntynyt kasvuun. Vuonna 2015 muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuus muuttaneista oli 9,1 % ja vuonna 2018 se oli 9,2 %.
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
2015 2016 2017 2018
%
Muiden kuin suomen tai ruotsin kielisten osuus muuttaneista
Riihimäki Kanta-Häme
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike ja väestönmuutokset
Maahanmuutto 2010-2018
• Graafissa on kuvattu maahanmuuttoa Riihimäellä ja Kanta-Hämeessä vuosina 2010-2018.
• Maahanmuutto on ollut Riihimäellä korkeimmillaan vuonna 2013, jolloin se oli 148 henkilöä. Alimmillaan maahanmuutto sen sijaan oli vuonna 2015 (74 henkilöä). Nettomaahanmuutto on ollut vuosina 2010-2018 positiivista, joskin vuonna 2018 nettomaahanmuutto oli Riihimäellä ainoastaan 3 henkilöä.
• Kanta-Hämeessä maahanmuutto on ollut vaihtelevaa vuosina 2010-2018. Maahanmuuton huippuvuosi oli vuosi 2016, jolloin se oli 776 henkilöä. Alimmillaan maahanmuutto oli vuonna 2018 (427 henkilöä). Kanta-Hämeen nettomaahanmuutto on ollut positiivista kaikkina vuosina vuosien 2010-2018 välisenä aikana.
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
lkm
Maahanmuutto 2010-2018
Kanta-Häme Riihimäki
Lähde: Tilastokeskus, väestö, muuttoliike
Kanta-Hämeen määrällinen muuttoliike
• Vuosina 2008-2017 Kanta-Häme kärsi kuntien välisestä nettomuutosta muuttotappiota yhteensä -840 henkilöä ja sai nettomaahanmuutosta muuttovoittoa yhteensä 3 681 henkilöä.
• Kanta-Hämeen kuntien välinen nettomuutto oli suurimmillaan vuonna 2008 (+1209) ja alhaisimmillaan vuonna 2017 (-974).
• Nettomaahanmuutto oli alhaisimmillaan vuonna 2009 (+209) ja suurimmillaan vuonna 2012 (+560).
• Kanta-Hämeen kokonaisnettomuutto oli yhteensä 2841 henkilöä nettomaahanmuuton ansiosta vuosina 2008–2017 eli keskimäärin 284 henkilöä vuodessa. Kanta-Hämeen kokonaisnettomuutto olisi jäänyt negatiiviseksi ilman nettomaahanmuuttoa.
1209
486 533241
-242 -249 -369
-589-886 -974
273
209 283
374 560 551380 291 441
319
-1200
-900
-600
-300
0
300
600
900
1200
1500
1800
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kanta-Hämeen muuttoliike
Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
1482
695816
615
318 302
11
-298-445
-655-900
-600
-300
0
300
600
900
1200
1500
1800
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kanta-Hämeen kokonaisnettomuutto
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Kanta-Hämeen määrällinen ja suhteellinen väestönlisäys
• Kanta-Hämeen väestönlisäys on ollut positiivista vuodesta 2008 vuoteen 2013.
• Väestönlisäys kääntyi negatiiviseksi vuonna 2014 (-138), jonka jälkeen väestön määrän väheneminen on jatkunut.
• Kanta-Hämeen vuotuinen väestönlisäys on ollut keskimäärin 0,08 % vuodessa vuosina 2008–2017 ja keskimäärin -0,39 % vuosina 2014–2017.
• Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä väestönlisäys oli -257 henkilöä negatiivinen.
0,92
0,46 0,41 0,39
0,130,02
-0,08-0,35
-0,53 -0,60-0,80
-0,60
-0,40
-0,20
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*
Kanta-Hämeen suhteellinen väestönlisäys (%)
1599
796 722 688
22343
-138-608
-921 -1029-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kanta-Hämeen määrällinen väestönlisäys (lkm)
Lähde: Tilastokeskus, väestö
RIIHIMÄEN TULOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2017
1 643tulomuuttoa keskimäärin vuodessa
34,3 % kaikista tulomuutoista tulee Hyvinkäältä, Hausjär-
veltä tai Helsingistä
43,4 % kaikista tulomuutoista tulee Helsingin seutukunnasta
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Kartta: Timo Aro 2019
RIIHIMÄEN LÄHTÖMUUTTO
KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2017
1 660lähtömuuttoa keskimäärin vuodessa
39,8 % kaikista lähtömuutoista suuntautui Helsinkiin,
Hyvinkäälle, Hausjärvelle tai Hämeenlinnaan
39,8 % kaikista lähtömuutoista suuntautui Helsin-gin seutukuntaan
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Kartta: Timo Aro 2019
261251
215
186176 182
191210
198
8398
107 101
7487
7795 100
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Tulomuutto Hyvinkäältä Tulomuutto Hämeenlinnasta
150162
175
217
182 184
229
203188
124139 134
122 124138 132
151 151
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Lähtö Hyvinkäälle Lähtö Hämeenlinnaan
RIIHIMÄEN TULO- JA LÄHTÖMUUTTO HYVINKÄÄN JA HÄMEENLINNAN
KANSSA VUOSINA 2010-2018
▪ Graafissa on tarkasteltu Riihimäen tulo- ja
lähtö-muuttoa Hyvinkään ja Hämeenlinnan
kaupunkien kanssa vuosina 2010-2018
▪ Hyvinkäältä tehtiin yhteensä 1 870 tulomuuttoa
Riihimäelle ja Riihimäeltä Hyvinkäälle yhteensä
1 690 lähtömuuttoa vuosina 2010-2018. Riihi-
mäki sai yhteensä 180 henkilöä muuttovoittoa
Hyvinkäältä vuosina 2010-2018
▪ Hämeenlinnasta tehtiin yhteensä 822 tulo-
muuttoa Riihimäelle ja Riihimäeltä Hämeen-
linnaan yhteensä 1 215 lähtömuuttoa vuosina
2010-2018. Riihimäki kärsi yhteensä -393 hen-
kilöä muuttotappiota Hämeenlinnalle vuosina
2010-2018
▪ Tulomuuttojen määrä Hyvinkäältä on hieman
alentunut 2010-luvun aikana. Lähtömuuttojen
määrä Hämeenlinnaan on hieman kasvanut
2010-luvulla
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
RIIHIMÄEN TULO- JA LÄHTÖMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2017
38,5 %
10,6 % 9,4 %
5,9 %
6,3 %
3,9 %
3,9 % 2,2 %
1,7 %
1,5 %
1,7 %
1,4 %
0,9 %2,7 %
16,9 %
14,4 % 8,6 %
5,4 % 4,8 %
7,2 %
3,8 %
2,9 %
2,7 % 2,1 %
2,1 %1,7 % 1,2 %
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
38,5 %
25,1 % 5,2 %
5,2 %
4,9 %
3,4 %
2,3 %
1,9 % 1,8 %
1,7 % 1,7 %
1,5 %
1,4 %
1,3 % 1,3 %
1,2 %
43,7 %
25,3 %
6,5 %
3,9 %
3,3 % 2,5 %
2,0 %
1,9 %
1,9 %
1,6 %1,4 %
1,3 %
1,2 %
1,2 %1,2 %
1,2 %
28,3 %
10,5 % 8,1 %
5,9 %
3,6 %
3,5 % 3,0 %
2,6 %
2,0 %
1,8 % 1,7 %
1,6 %
1,4 %
1,4 %
1,1 %
28,3 %
23,4 %
10,5 % 8,1 %
5,9 % 3,6 %
3,5 %
3,0 %
2,6 % 2,0 %
1,8 %
1,7 %
1,6 %1,4 %
1,4 % 1,1 %
30,4 %
23,7 %
10,2 % 7,2 %
6,7 % 4,2 %
3,9 %1,8 % 1,6 % 1,6 %
1,5 %
1,4 %
1,3 % 1,3 %
1,2 %
1,9 %
24,1 %
12,7 %
10,9 % 10,7 %
6,7 %
5,7 %
5,6 % 5,5 %
3,7 %2,5 % 2,1 %
2,1
%3,1 %1,9 %
1,5
%
1,1 %
11,5 %
24,6 %
11,3 % 9,0 %
8,0 %
5,5 %
5,2 % 5,1 %
4,7 %
3,5 %
3,0 % 2,4 %
1,9
%
1,5
%
1,4 %
1,3 %
RIIHIMÄEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2017
-139henkilöä muuttotappiota vuosina 2010-2017
Eniten muuttovoittoaHausjärvi (+233), Loppi (+199), Hyvinkää (+170),
Vantaa (+125), Tuusula (+84)
Eniten muuttotappiotaHämeenlinna (-342), Tampere (-326), Helsinki (-116),
Turku (-110), Lahti (-66)
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Kartta: Timo Aro 2019
4. Riihimäen tulo-, lähtö- ja nettomuuton rakenne
RIIHIMÄEN KUNTIEN VÄLISEN NETTOMUUTON IKÄRAKENNE
VUOSINA 2010-2017
▪ Riihimäen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen
näkökulmasta oli kaksijakoinen 2010-luvulla: Riihimäki
sai muuttovoittoa pääosin yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä
ja alle 15-vuotiaista lapsista sekä muuttotappiota 15-24 –
vuotiaista nuorista ja 25-34 –vuotiaista nuorista
aikuisista
▪ Riihimäen muuttotappiot painottuivat ensisijaisesti nuo-
riin 15-24 –vuotiaisiin rajallisen toisen ja kolmannen
asteen koulutustarjonnan vuoksi. Nuorten muuttotappiot
ovat tyypillisiä kaikille suurten ja monipuolisten opiske-
lukaupunkien ulkopuolella oleville kunnille.
▪ Riihimäki sai eniten määrällistä muuttovoittoa 65-74 –
vuotiaiden ikäluokasta ja vähäistä muuttovoittoa lisäksi
yli 75-vuotiaista muuttajista.
▪ Riihimäen kannalta on positiivista myös muuttovoitot 35-
54 –vuotiaasta aikuisväestöstä ja negatiivista
muuttotappiot 25-34 –vuotiaista nuorista aikuisista
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
49
-265
-107
43
22
-15
89
45
-300 -250 -200 -150 -100 -50 0 50 100 150
0-14
15-24
25-34
35-44
45-54
55-64
65-74
75-
RIIHIMÄEN NETTOMUUTTO
PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN VUOSINA 2010-2017
▪ Muuttajien työmarkkina-asema on yksi tärkeim-
mistä muuttoliikkeen laadullisista mittareista.
Kunnan kannalta taloudellinen ideaalitilanne on, jos
työllisistä tulee muuttovoittoa samanaikaisesti kuin
työttömistä ja työvoiman ulkopuolella olevista tulee
muuttotappiota.
▪ Riihimäen kannalta tilanne on muuttajien työmarkki-
na-aseman näkökulmasta haastava, sillä kaupunki sai
muuttotappiota työllisistä (-193) vuosina 2010-2017.
▪ Lisäksi Riihimäki kärsi muuttotappiota opiskelijoista
(-61), työttömistä (-15), muista työvoimaan kuulu-
mattomista (-15) ja varusmiehistä (-4)
▪ Samanaikaisesti Riihimäki sai muuttovoittoa eläke-
läisistä (+100) ja lapsista (+55).
Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
-193
-15
-61
-4
100
-15
55
-250 -200 -150 -100 -50 0 50 100 150
Työllinen
Työtön
Opiskelija
Varusmies
Eläkeläinen
Muu työvoimaan kuulumaton
Lapsi (0-14 v.)
RIIHIMÄEN NETTOMUUTTO
KOULUTUSASTEEN MUKAAN VUOSINA 2010-2017
▪ Riihimäen nettomuuttoa tarkasteltiin perusasteen,
keskiasteen ja korkea-asteen muuttajien näkökul-
masta 2010-luvulla
▪ Riihimäki sai muuttovoittoa sekä perusasteen
koulutuksen suorittaneista (+257) että korkea-
asteen koulutuksen suorittaneista (+10) vuosina
2010-2017. Riihimäen kannalta positiivinen signaali
on vähäinen muuttovoittoa korkea-asteen koulute-
tuista
▪ Riihimäki kärsi koulutustarjonnan rajallisuuden
vuoksi merkittävää muuttotappiota keskiasteen
koulutuksen suorittaneista (-455) vuosina 2010-
2017
Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
257
-455
10
-500
-450
-400
-350
-300
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
100
150
200
250
300
Perusasteen koulutus Keskiasteen koulutus Korkea-asteen koulutus
RIIHIMÄEN TULO- JA LÄHTÖMUUTTO
TULORAKENTEEN (€) MUKAAN VUOSINA 2014-2017
▪ Riihimäen tulo- ja lähtömuuttajia tarkasteltiin
tulorakenteen perusteella: tulot jaettiin yhteensä
11 tuloryhmään. Tulottomat jätettiin tarkastelun
ulkopuolelle.
▪ Riihimäki kärsi muuttotappiota kaikista tuloryh-
mistä lukuun ottamatta 32 000 - 41 999 euroa
vuodessa ansaitsevista keskituloisista vuosina 2014-
2017, joista tuli muuttovoittoa.
▪ Riihimäen muuttotappiot painottuivat erityisesti
pieni- ja keskituloisiin 6 000 – 26 999 euroa
vuodessa ansaitseviin tuloryhmiin.
Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
Tulomuuttajat Lähtömuuttajat
RIIHIMÄEN TULO- JA
LÄHTÖMUUTTAJIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOT VUOSINA 2014-2017
▪ Riihimäen tulo- ja lähtömuuttajien tarkasteltiin tulora-
kenteen lisäksi keskimääräisten tulojen perusteella:
keskimääräiset tulot pitävät sisällään muuttajien kaikki
tulot kalenterivuoden aikana.
▪ Riihimäen tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot
olivat 23 769 euroa ja lähtömuuttajien 23 039 euroa
keskimäärin yhtä muuttoa kohden vuosina 2014-2017.
▪ Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten vuositulo-
jen erotus oli 730 euroa positiivinen yhtä muuttoa
kohden eli Riihimäki hyötyi muuttajien rakenteesta
keskimääräisten tulojen näkökulmasta vuosina 2014-
2017.
▪ Riihimäen tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot
olivat tarkastelujakson aikana suurimmat vuonna 2017.
Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
23518
23268 23285
25004
23280
22845
22666
23363
21000
21500
22000
22500
23000
23500
24000
24500
25000
25500
2014 2015 2016 2017
Tulomuuttajat Lähtömuuttajat
RIIHIMÄEN TYÖLLISTEN JA EI-
TYÖLLISTEN TULOMUUTTAJIEN
KESKIMÄÄRÄISET TULOT
IKÄRYHMITTÄIN VUONNA 2017
▪ Riihimäen työllisten ja ei-työllisten tulomuut-
tajien tuloja tarkasteltiin erikseen ikäryhmit-
täin vuonna 2017.
▪ Riihimäen kaikkien työllisten tulomuuttajien
keskimääräiset vuositulot olivat 30 319 euroa
ja ei-työllisten tulomuuttajien 17 837 euroa
vuonna 2017. Ei-työllisten tulomuuttajien tulot
olivat korkeat yli 65-vuotiaiden tulomuuttajien
poikkeuksellisen korkeiden tulojen vuoksi.
▪ Työllisten ja ei-työllisten tulomuuttajien tulot
kasvoivat tasaisesti ikäryhmä ikäryhmältä.
▪ Työllisten tulomuuttajien tulot olivat korkeim-
mat 55-64 -vuotiaiden ikäryhmässä ja ei-työllis-
ten yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.
Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
19631
31700
3623937591
41660
6283
11085
13919
17976
22338
74673
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-
Työlliset muuttajat Ei-työlliset tulomuuttajat
RIIHIMÄEN KUNTIEN VÄLISEN
NETTOMUUTON LASKENNALLINEN
TULOKERTYMÄ VUOSINA 2014-2017( MILJOONAA EUROA)
▪ Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä pitää
sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien tulot
yhden kalenterivuoden aikana. Muuttoliikkeen
tulokertymä voi olla positiivinen (kunta hyötyy
muuttajien rakenteesta taloudellisesti) tai nega-
tiivinen (muuttajien rakenteesta aiheutuu kunnalle
menorasitetta).
▪ Riihimäen muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteen-
sä noin 5,2 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina
2014-2017 eli keskimäärin noin –1,3 miljoonaa
euroa vuodessa. Riihimäelle aiheutuu siis meno-
rasitetta muuttajien rakenteesta.
▪ Riihimäen muuttajien tulokertymä oli negatiivinen
jokaisena tarkasteluvuonna. Tulokertymä oli alhai-
simmillaan vuonna 2015 (-2,3 miljoonaa euroa).
Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
-1,0
-2,3
-1,4
-0,5
-2,6
-2,4
-2,2
-2
-1,8
-1,6
-1,4
-1,2
-1
-0,8
-0,6
-0,4
-0,2
0
2014 2015 2016 2017
5. Tiivistelmä
RIIHIMÄEN ULOSPENDELÖINTI: Riihimäen ulospendelöinti ta-
pahtuu pitkälti kasvukäytävän radanvartta seuraten. Riihimäeltä
ulospendelöidään vähän kasvukäytävän ulkopuolelle. Riihimäen sisään-
pendelöinti tapahtuu myös pitkälti kasvukäytävän radan vartta pitkin,
mutta myös Lahden suunta korostuu sisäänpendelöinnissä. Riihimäeltä
ulospendelöidään etenkin lähikuntiin ja Helsingin suuntaan. Helsingin
suuntaan pendelöidään hieman enemmän kuin lähikuntiin: lähiseudul-
lakin pendelöinti kohdistuu etenkin Hyvinkäälle. Tampereen suunnan
merkitys jää huomattavasti vähäisemmäksi: pohjoiseen pendelöidään
lähinnä Hämeenlinnaan ja Tampereen suunta jää vähäiseksi.
RIIHIMÄEN SISÄÄNPENDELÖINTI: Riihimäelle sisäänpendelöidään
etenkin lähiseudulta. Riihimäen sisäänpendelöinnissä Hyvinkään merki-
tys jää huomattavasti vähemmän korostuneeksi verrattuna ulospen-
delöintiin. Vastaavasti Helsingin suunnalta Riihimäelle pendelöivien
määrät jäävät vähäisiksi etenkin verrattuna Riihimäeltä Helsingin
suuntaan pendelöivien määriin. Tampereen suunta korostuu Hämeen-
linnan ansiosta sisäänpendelöinnissä. Lahden suunnalta pendelöidään
enemmän Riihimäelle kuin toiseen suuntaan.
RIIHIMÄEN NETTOPENDELÖINTI: Riihimäeltä ulospendelöivät ja
Riihimäelle sisäänpendelöivät ovat koko väestöä korkeammin kou-
lutettuja ja hyvätuloisempia. Etenkin Helsingin suuntaan ja Helsingin
suunnasta pendelöivistä hyvätuloiset ja korkeakoulutetut ovat
yliedustettuja. Lähikuntiin pendelöivät poikkeavat vähemmän koko
työvoimasta tulojen ja koulutuksen perusteella. Riihimäen sisään- ja
ulospendelöinnit kohdistuvat osin eri alueille. Etenkin pääkaupunki-
seudun merkitys on ulospendelöinnissä huomattavasti suurempi kuin
sisäänpendelöinnissä. Tampereen suunnan merkitys jää vähäiseksi
sisään- ja ulospendelöinnissä. Tampereen suunnassa käytännössä vain
Hämeenlinnaan pendelöidään merkittävästi.
Riihimäen pendelöintiaste oli 50,5 % vuonna 2016
Yhteenveto datan perusteella 1 (3)/pendelöinti
Yhteenveto datan perusteella 2 (3)/muuttoliike RIIHIMÄEN VÄESTÖNLISÄYS: Riihimäen väestö kasvoi yhteensä
+139 henkilöllä vuosina 2010-2018 eli keskimäärin noin 15 henkilöllä
vuodessa. Riihimäen väkiluvun lievä kasvu perustui vain ja ainoastaan
nettomaahanmuuttoon. Luonnollinen väestönlisäys oli lievästi nega-
tiivista, mutta maan sisäisestä muuttoliikkeestä tuli merkittävää
muuttotappiota. Riihimäki on kärsinyt muuttotappiota maan sisällä
vuodesta 2014 alkaen ja luonnollinen väestönlisäys kääntyi nega-
tiiviseksi vuonna 2016. Vuoden 2018 muuttotappio oli suurempi kuin
kertaakaan vuoden 1980 jälkeen. Maahanmuutosta saadut muutto-
voitot kompensoivat osittain maan sisäisen muuttoliikkeen muutto-
tappioiden ja negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen aiheuttamaa
väestönvähennystä. Riihimäki sai muuttovoittoa maahanmuutosta joka
vuosi vuosien 2010 ja 2018 välillä. Riihimäen väestönkehitys oli neljän
viimeisen tarkasteluvuoden 2015-2018 aikana heikompaa kuin kertaa-
kaan aiemmin vuodesta 1980 alkaen. Riihimäen väestö väheni yhteen-
sä -606 henkilöllä vuosina 2015-2018.
Riihimäen suhteellinen väestönlisäys oli keskimäärin +0,05 % vuodessa
vuosina 2010-2018 eli väestönkehitys oli maltillisen positiivista. Väes-
tönlisäys oli korkeimmillaan vuonna 2011 (+0,71 %), ja väestönlisäys
ylitti ideaalisena pidetyn väestönlisäyksen rajan (+0,5 %) vuosina
2010-2012. Alhaisimmillaan Riihimäen väestönlisäys oli -0,98 % vii-
meisenä tarkasteluvuonna 2018, joka oli ainoa vuosi, jolloin
haitallisena pidetyn väestönlisäyksen raja (-0,5 %) alittui Riihimäellä.
RIIHIMÄEN TULO- JA LÄHTÖMUUTON SUUNTAUTUMINEN: Riihimäelle tehtiin keskimäärin 1 643 tulomuuttoa vuodessa vuosina
2010-2017. Riihimäelle muutettiin eniten Hyvinkäältä, Hausjärveltä ja
Helsingistä, joista kolmannes Riihimäen tulomuutoista oli lähtöisin. Yli
kaksi viidesosaa Riihimäen tulomuuttajista tuli Helsingin
seutukunnasta.
Riihimäeltä tehtiin keskimäärin 1 660 lähtömuuttoa vuodessa muihin
kuntiin vuosien 2010 ja 2017 välillä. Kaksi viidesosaa lähtömuutoista
suuntautui Helsingin seutukuntaan. Kunnittain tarkasteltuna Riihi-
mäeltä muutettiin eniten Helsinkiin, Hyvinkäälle, Hausjärvelle ja
Hämeenlinnaan, joihin kaksi viidestä Riihimäen lähtömuutosta
suuntautui.
Riihimäki sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Hausjärveltä (+233),
Lopelta (+199), Hyvinkäältä (+170), Vantaalta (+125), ja Tuusulasta
(+84) vuosina 2010-2017.
Riihimäki kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Hämeenlinnaan (-
342), Tampereelle (-326), Helsinkiin (-116), Turkuun (-110 ja Lahteen
(-66) vuosina 2010-2017.
Yhteenveto datan perusteella 3 (3)/muuttoliike RIIHIMÄEN TULO- JA LÄHTÖMUUTON RAKENNE: Riihimäki on
kärsinyt muuttotappiota maan sisäisessä muuttoliikkeessä 2010-lu-
vulla, ja myös muuttajien rakenne on Riihimäen kannalta haastava:
kaupunki kärsii muuttotappiota työllisistä. Työssäkäyvien lisäksi Riihi-
mäki kärsii muuttotappiota myös opiskelijoista, työttömistä, muista
työvoimaan kuulumattomista ja varusmiehistä. Samanaikaisesti Riihi-
mäki saa muuttovoittoa eläkeläisistä ja lapsista.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna Riihimäki on 2010-luvulla saanut muutto-
voittoa lapsista eli alle 14-vuotiaista, 35-54 –vuotiaista sekä yli 65-
vuotiaista ja muuttotappiota 15-34 –vuotiaista ja 55-64 –vuotiaista.
Riihimäen muuttotappiot painottuivat ensisijaisesti nuoriin 15-24 –
vuotiaisiin rajallisen toisen ja kolmannen asteen koulutustarjonnan
vuoksi.
Nuorten muuttotappiot ovat tyypillisiä kaikille suurten ja monipuo-
listen opiskelukaupunkien ulkopuolella oleville kunnille, ja Riihimäki
saikin merkittävää muuttotappiota keskiasteen koulutuksen suorit-
taneista. Riihimäki sai merkittävää muuttovoittoa perusasteen kou-
lutuksen suorittaneista ja vähäistä muuttovoittoa korkea-asteen tut-
kinnon suorittaneista vuosina 2010-2017, mikä on positiivinen signaali
Riihimäen kannalta.
Riihimäki kärsi muuttotappiota kaikista tuloryhmistä vuosina 2014-
2017 lukuun ottamatta 32 000 - 41 999 euroa vuodessa ansaitsevia
keskituloisia, joista tuli muuttovoittoa. Riihimäen muuttotappiot
painottuivat erityisesti pieni- ja keskituloisiin 6 000 – 26 999 euroa
vuodessa ansaitseviin tuloryhmiin.
Riihimäki hyötyy muuttajien rakenteesta muuttajien keskimääräisten
tulojen näkökulmasta: Riihimäen tulomuuttajien tulot olivat lähtö-
muuttajien tuloja korkeammat joka vuosi aikavälillä 2014-2017. Riihi-
mäen tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten vuositulojen erotus
tarkasteluvuosina oli 730 euroa positiivinen yhtä muuttoa kohden.
Riihimäen kaikkien työllisten tulomuuttajien keskimääräiset vuosi-
ansiot olivat 30 319 euroa ja ei-työllisten tulomuuttajien 17 837
euroa vuonna 2017. Ei-työllisten tulomuuttajien tulot olivat korkeat
yli 65-vuotiaiden tulomuuttajien poikkeuksellisten korkeiden tulojen
vuoksi. Riihimäen työllisten ja ei-työllisten tulomuuttajien tulot
kasvoivat tasaisesti ikäryhmä ikäryhmältä. Työllisten tulomuuttajien
tulot olivat korkeimmat 55-64 -vuotiaiden ikäryhmässä ja ei-työllis-
ten yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.
Riihimäen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä
noin 5,2 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina 2014-2017 eli keski-
määrin noin –1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Riihimäelle aiheutuu siis
menorasitetta muuttajien rakenteesta. Riihimäen muuttajien tulo-
kertymä oli negatiivinen jokaisena tarkasteluvuonna. Tulokertymä oli
alhaisimmillaan vuonna 2015 (-2,3 miljoonaa euroa).
@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.fi
Oli ilo!