Ikääntyneiden lääkehoidon erityispiirteet

Geriatri Pirkko Jäntti

17.2.2014

Vanha mies, joka ”ei pärjää”

� 84- vuotias eo merikapteeni, asuu palvelutalossa

� Vuodeosastolle: ”ei pärjää kotona, väsynyt, yö/päivärytmi sekaisin, huimaa, muisti pätkii, virtsankulun vaikeutta”

� Dg: II-tyypin diabetes, sydämen vajaatoiminta, masentuneisuutta

� Lähetteessä: Olisiko kyseessä muistisairaus? Prostatahyperplasia? Haetaan tuetumpaan asumismuotoon.

Vanha mies, joka ”ei pärjää”

� Osastolla todettiin: MMSE 17/30, väsymys haittasi testin tekoa, alavireinen. RR maaten 108/58, seisten 75/52, horjuvaa kävelyä. Prostata normaalin kokoinen.

� Virtsan kulku huonoa, virtsan residuaali 820 ml ˃ kertakatetroinnit.

� Lab: Hb 127, Krea 90 umol/l, GFR 48 ml/min, Na 130, K 4.0, gluk 3,5, S-D-25 30 nmol/l, Ca 2,2 mmol/l.

Vanha mies, joka ”ei pärjää”

� Käytössä olevat lääkkeet� Primaspan 100 mg 1x1 , Digoxin semi,� Furesis 40 mg 1x2 , Spiresis 25 mg 1x1 � Cardase 5 mg 1x2 , Crestor 10 mg 1x1� Diformin ret 500 mg 1x2, Amaryl 2 mg 1x1 � Gefina 5 mg 1x1, Expros 0.4 mg 1x1� Doxal 50 mg 1x2� Yhteensä 11 eri lääkevalmistetta

Olisiko lääkehoito syynä?FIMEAn luokitus

� D-luokka (vältä käyttöä iäkkäillä) Doxal, vahva antikolinergi

� C-luokka (soveltuu varauksin iäkkäille) Primaspan, ei yli 100mg/vrk, Digoxin, Spiresis, Cardase, Diformin, huomioi munuaisten toiminta Amaryl, vaarana pitkäkestoinen hypoglykemiaExpros, voi aiheutta hypotensiota, voimattomuutta, kaatuilua, huimausta

� A-luokka (sopii iäkkäille) Furesis, Crestor, Gefina

Vanha mies, joka ”ei pärjää”

� Lääkkeitä purettiin.� Oliko alihoitoa?� Lähtiessä: Cardase 5 mg 1x1, Furesis 20 mg 1x1, Diformin ret 500 mg 1x2, D-vit 100 µg x 1 3kk:n ajan, Kalcipos 500 mg 1x1.

� Virkeä mies, MMSE 26/30, RR seisten 135/82, virtsan kulussa ei ongelmia, ei huimausta.

� Ohjelmoitiin D-vitamiinipitoisuus ja kalsium-kontrolli 3 kk:n päähän

Iäkkäiden lääkkeiden käyttöön liittyviä riskejäTHL:n arvion mukaan

� Suurimmat haasteet liittyvät lääkehoidon kokonaisvastuun ja tiedonkulun puutteisiin

� Useiden ja eri lääkärien määräämien lääkkeiden käyttö >> lääkkeiden yhteensopimattomuuden riski

� ISO ongelma runsas psyykenlääkkeiden määrääminen ja käyttö

� Reseptilääkkeet, käsikauppavalmisteet ja luontaistuotteet voivat aiheuttaa voimakkaitakin yhteisvaikutuksia

� Iäkkäillä alkoholin käyttöön yhdistyy usein myös lääkkeiden käyttö

Miksi lääkkeiden käyttö on ongelma?

� Sairaudet ja ikään liittyvät lääkkeiden farmakokineettiset ja – dynaamiset muutokset altistavat lääkkeiden sivu- ja haittavaikutuksille

� Iäkkäät ovat erityisen herkkiäantikolinergisesti vaikuttaville lääkkeille, koska reseptoritoiminta ja neurotransmissio muuttuvat iän myötä.

Mitä on monilääkitys?

� WHO: Vanhuksille suositeltava lääkemäärä on alle 5� Merkittävä monilääkitys: yli 10 lääkettä� Kuopio 75+ tutkimuksessa (vuodesta 1998 vuoteen

2003) 85 vuotta täyttäneistä naisista puolella oli vähintään 10 lääkettä

� Tärkeämpää kuin lääkkeiden määrä on se, mitälääkkeitä käytetään.

� Kotona asuvista yli 75 –vuotiaista joka 3.s käytti vähintään yhtä psyykenlääkettä, joka 8.s vähintään kahta. Yli 85-vuotiaista psyykenlääkettä käytti joka toinen. Yleisintä unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö.

� Ongelmallinen monilääkitys vs hallittu monilääkitys

Paljonko ikäihmiset sairastavat?

� Alle 70-vuotiaista viidenneksellä on kaksi diagnosoitua sairautta

� Neljännes alle 70-vuotiaista on terveitä

� 80-vuotta täyttäneistä puolella on vähintään kaksi sairautta

� 80-vuotta täyttäneistä miehistä terveitäon joka 10.s, naisista ei yksikään

Kun ihmisellä on monta sairauttaNäyttöön perustuvien lääkkeiden määrä

Yhteensä

Verenpainetauti 1-4 1-4

Sepelvaltimotauti 2-5 3-9

Sydämen vajaatoiminta 1-4 4-13

Diabetes 1-3 5-16

Osteoporoosi 1-3 6-19

Kipu 1-3 7-22

Muistisairaus + käytösoireet

1-3 8-25

Ikääntynyt ja lääkkeet

Mihin, miksi lääkkeitä käytetään?

� Keskeisin sairauksien hoidon väline� Lievitetään sairauden aiheuttamia oireita

Parkinsonin tauti, kipu

� Lievitetään sairauden oireita ja hidastetaan taudin luonnollista kulkua Alzheimerin tauti

� Ehkäistään sairauksia, primaari preventioKalsium, D-vitamiini, ASA, statiini

� Sairauksien ehkäisy on yhä keskeisempi lääkehoidon syy

Mihin, miksi lääkkeitä käytetään

� Parannetaan sairauksia: antibiootti

� Tuetaan taudin paranemista tai muita hoitokeinoja Masennus, kipu

� Estetään sairauden pahenemista ja komplikaatioiden syntyäVerenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, osteoporoosi

� Iän vaikutus lääkehoitoon

Lääkkeen vaiheet elimistössäFarmakokinetiikka

� IMEYTYMINEN Imeytymisnopeus ennallaan tai hidastunut

� JAKAUTUMINEN ELIMISTÖSSÄElimistön vesimäärä pienenee Rasvan määrä lisääntyy Veren valkuaispitoisuudet muuttuvat

� POISTUMINEN ELIMISTÖSTÄHajoaminen maksassa hidastuu Erittyminen munuaisten kautta hidastuu selvästi

Kreatiniinipuhdistuma=GFR

1,2 x (140 – ikä v) x paino

CCr= -----------------------------------S-kreat

I. GFR 60-90 ml/min → Lievä MVT

II. GFR 30-60 ml/min → Keskivaikea MVT

III. GFR 15-30 ml/min → Vaikea MVT

IV. GFR < 15 ml/min → Uremia

GFR-laskuri terveysportissa

Saa myös suoraan laboratoriosta

Vanhuksella on yksi munuainen.

25 v 85 v

60 kg 40 kg

80 µmol/l 80 µmol/l

104 ml/min 33 ml/min

Vaikutukset kohde-elimessäFarmakodynamiikka

� Vanhuksilla huonosti tutkittu

� Ikääntymisen myötä kohde-elimen herkkyys lääkkeiden vaikutukselle voi muuttua

� Piilevien sairauksien puhkeaminen

� Sivuoireita muista elimistäAIVOT haavoittuva

HAITTAVAIKUTUKSET Paljonko? Mitä ne ovat?

� Joka 3.s iäkkäiden sairaalahoitojaksoista liittyy lääkitykseen

� Yli puolella reseptejä uusivista potilaista on lääkitykseen liittyviä ongelmia (SLL 2006)

� Haittavaikutukset epämääräisiä, epäspesifisiä: Väsymys, huonovointisuus, yleiskunnon romahdus, muistin heikkeneminen, sekavuus, huimaus, kaatuilu

Tavallisimmat vakavat lääkehaitat sairaalaan joutumisen syynä

� Varfariini + NSAID ˃˃ Suolistoverenvuoto

� Antibiootti ˃˃ Ripuli ja allergiset reaktiot

� Diabeteslääkkeet ˃˃ Hypoglykemia

� ACE-estäjä + diureetti ˃˃ Hypotensio, munuaisten vajatoiminta

� Beetasalpaaja ˃˃ bradycardia, hypotensio, astma

� SSRI + ASA tai diureetti ˃˃ Sekavuus, suolistovuoto, hyponatremia

Iäkkäiden lääkityksen arviointi Mitä huomioidaan?

� Monilääkitys

� Lääkkeiden yhteisvaikutukset

� Lääkkeiden sivuvaikutukset

� Vanhuksille sopimattomat lääkkeet

� Vajaalääkitys

Vanhuksille sopimattomia lääkkeitä

Yhdysvaltain asiantuntijapaneeli vuonna 2012, ns Beersin kriteerit

� Antikolinergit: amitriptyliini, doxepiini, oxybutyniini, suolistospasmolyytit, lihasrelaksantit

� Vahvasti sedatoivat: pitkävaikutteiset diatsepaami, lyhytvaikutteiset isoilla annoksilla

� Tavanomaiset ”vanhat” neuroleptit: haloperidoli� Lyhytvaikutteinen dipyridamoli DipyrinR,PersantinR

� Vanhat väsyttävät antihistamiinit, AtaraxR

� Älä hoida lääkehaittoja toisella lääkkeelläantipsykoottien aiheuttamaa jäykkyyttä ja vapinaa parkinsonlääkkeilläälä käytä huimauslääkettä

Antikolinergisiä haittoja

� Muistin ja ajatustoiminnan heikkeneminen

� Sekavuus, kiihtyneisyys, hallusinaatiot

� Ummetus, virtsaamisvaikeus, lähinäön heikkeneminen, kuiva suu

� Pulssin hidastuminen

� HUOM! Alzheimer-lääkkeet ja antikolinergitkompensoivat toistensa vaikutuksen

Antikolinergisiä lääkkeitä

� Psyykenlääkkeet, erityisesti vanhat neuroleptit, trisykliset masennuslääkkeet

� Oksibutyniini Cystrin, Ditropan, Oksibutynin� Tolterodiini Detrusitol� Emeproni Cetiprin� Klidiniumi Librax� Kodeiini Panacod, Codesan� Teofylliini Nuelin, Retafyllin, Theofol� Dipyridamoli Asasantin, Persantin� Digoxin, furosemidi

Helsingin Sanomat9.2.2004

Laitosvanhusten psyykenlääkityskasaantuu muistisairaille

1999 ja 2003

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1 psylääk 2 psylääk 3 psylääk 4 psylääk

Unilääkkeen käyttö vanhuksella: hyödyt, haitat BMJ 2005;331:1168-73

� NNT = number needed to treat 13 Unen laatu parani, mutta vaikutus oli pieni Nukkumisaika piteni 25 minuuttia/yö

� NNH = number needed to harm 6Väsymys, tokkuraisuus aamuisin, sekavuus, kaatumiset, huimaus, päänsärky

� Käyttöä ei suositella vanhuksille, joilla muistamattomuutta tai kaatuilutaipumusta

� Unettava vaikutus loppuu 2 viikossa, mutta haitat ei häviä

Kuinka unilääkkeitä pitäisi käyttää?

� Pitkäaikaiskäytön hyödystä ei näyttöä� Unilääkkeen pitkäaikainen käyttö heikentäämuistia ja lihasvoimaa

� Pitkäaikaiskäytöstä vierottaminen asteittain hitaasti: annosvähennys 1-2 viikon välein

� Voidaan vieroittaa myös melatoniinisuojassa� Suositellaan käyttöä tarvittaessa� Unilääkettä kirjoitetaan korkeintaan kuukaudeksi, johon aikaan liittyy myös lääkkeestä vieroittaminen

Vanhusten uni - ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä voidaan vähentää

SLL 2010;65(16):1449-1452

� Vanhusten pitkäaikainen unilääkkeiden käyttö johtaa haittoihin, kuten kaatumisriskin lisääntymiseen ja muistin heikkenemiseen

� Koulutusintervention aikana unilääkkeiden käyttäjien määrä koko ikäryhmässä väheni neljäsosalla ja 80 vuotta täyttäneiden joukossa kolmasosalla.

� Pienimmän pakkauskoon kirjoittaminen, unettomuuden syiden selvittäminen, potilasneuvonta, lääkkeen hidas purku

� Yhteistyö: lääkärit, hoitajat, Leppävirran apteekki

Iäkkäille määrätään paljon kipulääkkeitä, mutta sillä ei näytä olevan toivottua vaikutusta koettuun kipuun

Hartikainen S et al. Riittääkö pelkkä kipulääke

vanhuksen kivun hoitoon? SLL 2005;11:1294-6

Esimerkki CYP2D6-entsyymin eston merkityksestä

� CYP2D6-entsyymi ei toimi tai puuttuu 5-7 %:lla suomalaisista

� Kodeiinin metaboloituminen morfiiniksi estyy

� Panacod -valmisteeseen jää pelkän parasetamolin teho

� Potilas altistetaan tarpeettomasti kodeiinin haittavaikutuksille

� Samanlainen metaboliatie myös tramadolilla

Fentanyylilaastarien käyttö kotona asuvien vanhusten hoidossa herättää huolta

SLL 2010;65(24):2179-2183

� Oksikodoni yleisin vahva opioidi alle 80-vuotiaiden muun kuin syöpäkivun hoidossa, tätä vanhemmissa ikäryhmissä fentanyylilaastari yleisin

� Fentanyyli tehokkain käytössä oleva opioidi

� Annostelumuoto on luonut ”pehmeän opioidin”mielikuvan, mutta 25µg/72t-laastari vastaa 60-134 mg:n vrk-annosta suun kautta otettavaa morfiinia

� Laastarin vaikutus alkaa hitaasti, haitatkin ilmenevät myöhään

� Haitat voivat jatkua pitkään laastarin irrottamisen jälkeen

Iäkkäiden lääkityksen tietokantaFIMEA

� Lääkehaitoista 80% on ennaltaehkäistävissä� Arvioi 350 Suomessa yleisimmät iäkkäiden käyttämät

lääkeaineet, ei iv-lääkkeitä� Arvioi lääkeaineen soveltuvuuden 75 vuotta

täyttäneillä, vanhenemismuutosten vaikutuksen lääkeannokseen tai ottotiheyteen sekä iäkkäillätyypilliset haitta- ja yhteisvaikutukset

� Viitataan Renbase-lääkkeiden käyttö munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla ja SFINX-lääkeaineiden yhteisvaikutukset tietokantoihin

Iäkkäiden lääkityksen tietokanta

FIMEA

� Neljä luokkaa A = sopii iäkkäilleB = tutkimusnäyttö, käyttökokemus tai teho vähäistä75 vuotta täyttäneilläC = soveltuu varauksin iäkkäille. Voidaan käyttää, mutta lääkeannosta joudutaan joko pienentämään tai ottotiheyttä harventamaan jo lievän tai kohtalaisen munuaisten vajaatoiminnan tai merkittävän haitta- ja yhteisvaikutusriskin vuoksi. D = vältä käyttöä iäkkäillä. Haittavaikutusriski ylittäätavallisesti hoidosta saatavan kliinisen hyödyn.

Lääkkeiden yhteisvaikutukset� Riskitekijöinä ovat korkea ikä, monilääkitys ja

hoitovastuun jakautuminen useille lääkäreille

� Todennäköisyys kliinisesti merkittävään lääkkeiden yhteisvaikutukseen: joka toisella vähintään 4 eri lääkettä käyttävällä ja yli 90%:lla vähintään 8 eri lääkettä käyttävillä.

� Terveysportissa SFINX PHARAO A= Interaktio vähäpätöinen, ei kliinistä merkitystäB= Interaktion seuraukset epäselvät/voivat vaihdella C= Kliinisesti merkittävä interaktio, annosmuutos D=Kliinisesti merkittävä interaktio, syytä välttää

Serotoniinioireyhtymä

� Kognitiiviset ja käyttäytymiseen kuuluvat oireet Sekavuus Kiihtyneisyys Ärtyisyys Ahdistuneisuus Unettomuus Psykoosi Tajuttomuus

� Autonomiset oireet Pahoinvointi Oksentelu Ripuli Päänsärky Verenpaineen vaihtelu Pulssin kiihtyminen Hikoilu

� Hermosto-lihasoireetTärinä Vapina Kömpelyys Koordinaatiohäiriöt Kouristukset Puhevaikeus

Viisi tärkeää asiaa keskustellaAmerikan Geriatriyhdistyksen suositus

� Älä käytä antibiootteja pelkkään bakteeriuriaan, mikäli potilaalla ei ole oireita

� Älä käytä unilääkettä unettomuuden ensimmäisenä vaihtoehtona

� Älä pyri HbA1c < 7.5% (59 mmol/mol) –arvoon

� Älä käytä psyykenlääkettä muistisairaan haastavan käytöksen ensimmäisenähoitovaihtoehtona

� Älä suosittele pitkälle edenneelle muistisairauspotilaalle nenä-mahaletkua tai gastrostoomaa

Lääkehoidon todellisuusLäheiset, KSH, kotipalvelu, potilas avainasemassa

TURVALLINEN KEHOITO

Valtakunnallinen opas

lääkehoidon toteuttamisesta

sosiaali- ja terveydenhuollossa

STM:n oppaita 2005:32

Marjukka Vallimies-PatomäkiYlitarkastaja, TtT

Sosiaali- ja terveysministeriö

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA

1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat

2. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen

3. Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako

4. Lupakäytännöt

5. Lääkehuolto

6. Lääkkeiden jakaminen ja antaminen

7. Potilaiden informointi ja neuvonta

8. Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi

9. Dokumentointi ja tiedonkulku

10. Seuranta- ja palautejärjestelmät

M.Vallimies-Patomäki

Lä

äk

eh

oit

oa

to

teu

tta

va

he

nkil

ös

tö

Poikkeama

lääkemääräyksen

vastaanotossa

Poikkeamalääkkeenjaossa

Tiedottaminen ongelmista

Ymmärtä-minenKirjaaminen

Tiedon edell.kopionti

Lääke

Vahvuus

Potilas

Annoksen valmistus

Jauha-minen

Poikkeama lääkkeen annossa

PotilasLääke antamatta

Poikkeama hoidon

seurannassa

Toteutus

Poikkeamaneuvonnassa ja

ohjeissa

Selkeys

Riittävyys

Oikeellisuus

Tiedon välit-täminen Annos

Poikkeama

käyttökuntoon

saattamisessa

Ositta-minen

Ajoitus

AnnosVahvuus

AntotapaAntoreitti

Lääke-muoto

Yhdenmu-

kaisuus

Poikkeama

lääkemääräyksessä

Dg

Tarpeen arviointi

Lääke-

päätös

Selkeys

Oikeellisuus

Suunittelu

Lääkityksensäännöllinentarkastaminen

Kokonais-

lääkityksentarkastaminen

Kirjaaminen

Kuvio 2. Lääkehoidon riskikohdat lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön näkökulmasta.

LääketurvallisuusSelvitys Helsingin kotihoidossa v 2006 - 2007

� 20 % käytti 1-5 lääkettä, 41% 6-9 lääkettä, 39 % 10 tai yli lääkettä

� 72%:lla lääkityksen haitallisia yhteisvaikutuksia, 2,6%:lla sellainen lääkkeiden yhteensopimattomuus, jolla vakavia haittavaikutuksia tai hoito voi epäonnistua

� Lääkityspoikkeamat 4 kk:n ajalta: 356 ilmoitusta, joista 39% tapahtui lääkkeen antamisessa potilaalle, 27% lääkkeenjaossa, 19% lääkkeiden kirjaamisessa

Lääkehoidon toteuttaminen

� Lääkäri kirjoittaa reseptin ja vastaa siitä

� Potilaan informointi

� Lääkehoidon toteutuminen ja seuranta moniammatillisena yhteistyönä

� Edellyttää kaikkien hoitoon osallistuvien henkilöiden lääkehoidon eri vaiheiden ja kokonaisuuden hallintaa

� Edellyttää saumatonta tiedonkulkua

Henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, STM:n julkaisuja 2013:11

� Henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma, joka sisältää asiakkaan käyttämät itsehoito- ja reseptilääkkeet, on tehtävä monia lääkkeitäkäyttäville henkilöille osana palvelusuunnitelmaa

� Henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa

� TAI, jos on epäselvä lääkitys, potilaan tilan tai hoitopaikan muutos, uusi lääke entisten lisäksi

Iäkkään lääkehoidon periaatteet� Hyvän lääkehoidon edellytys on OIKEA DIAGNOOSI� Selvitetään, mikä on nykyinen lääkitys, LÄÄKEKORTTI� Tiedetään käytettyjen lääkkeiden ominaisuudet ja

yhteisvaikutukset� Vanhukselle sopiva annos� Kaikki vanhuksen uudet oireet selvitettävä

Olisiko lääke syynä?

� Kuka huolehtii, että käytetään oikein?� Lääkitys mahdollisimman yksinkertaiseksi

Lääkemuoto, dosetin käyttö, vanhojen lääkkeiden hävittäminen

� Toistuvat tarkistukset lääkehoidon onnistumisesta Yhteistyö kotisairaanhoidon / kotipalvelun kanssa Tarkistukset 3 – 6 kk:n välein

Lääkkeen lopettaminen

� Tarvitaanko lääkettä vielä?� Onko tilanne muuttunut?� Hyötyykö potilas lääkkeen jatkamisesta?� Ovatko ohjeet muuttuneet?� Onko lääke aloitettu toisen lääkkeen haittavaikutukseen?

� Aiheuttaako lääkkeen lopetus ongelmia? ˃˃ Lääkkeen hitaan lopettamisen ohjelmoiminen

Hoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana

� Toimii seurannan ”aitiopaikalla”

� Huolehtii, että lääkkeitä käytetään oikein

� Seuraa lääkkeiden vaikutuksia / sivuvaikutuksia

� Pitää yhteyttä omaisiin muistisairaita hoidettaessa

� Raportoi hoitavalle lääkärille, jos iäkkään voinnissa muutoksia

� ”Lääkepalaverit” hoitavan lääkärin kanssa ½ -1 - vuosittain

Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi

� Hoitohenkilökunta on keskeisessä asemassa� Toivotut hyödyt� Haittavaikutukset� Yhteisvaikutukset� Toiminta väärän lääkityksen/lääkeannostelun jälkeen� lääkärin konsultointi� seuranta� lääkehiili

� SÄÄNNÖLLINEN LÄÄKITYKSEN KOKONAISARVIOINTI

MITÄ/MITEN SEURATA?

� Verenpainelääkkeet – RR myös seisten, sydämen syke

� Nesteenpoistolääkkeet – kuivuminen, virtsan pidätyskyvyttömyys, RR myös seisten, paino

� Digitalis – ruokahaluttomuus, huonovointisuus, näköhäiriöt, sydämen syke

� Diabeteslääkkeet – vs, RR, ravitsemus, liikunta, paino

� Psyykenlääkkeet – muisti, sekavuus, jähmeys, kaatuilu, virtsaretentio tai pidätyskyvyttömyys, RR seisten. Onko tehoa?

MITÄ/MITEN SEURATA?

� Alzheimer-lääke (donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini) – pahoinvointi, ripuli, lihaskrampit, päänsärky, käytösoireita, sydämen syke, RR, paino, ravitsemus, ruokahalu. Onko tehoa? – toimintakykyyn, virkeyteen, MMSE

� Rivastigmiinilaastari - ihottuma� Alzheimer-lääke (memantiini) – ummetus, heitehuimaus. Onko tehoa?

Nielemisvaikeus – murskaanko lääkkeen?

� Ensisijaisesti valitaan pienin tablettikoko / nestemäinen valmiste tai muu antoreitti

� Depot-, retard-, prolongatum-, slow-tabletitJakouurteiset voidaan puolittaa. EI saa murskata

� Enterotabletit, EI saa murskata � Jakouurteinen tabletti, yleensä voidaan murskata� Murskaus kannellisessa astiassa yksi lääke kerrallaan. Ei saa sekoittaa eri lääkkeitäkeskenään. Sekoitetaan nopeasti pieneen määrään viileää nestettä, ei lämpimään ruokaan.

� Kapselit, kokonaan nieltävä, joitakin voi avata � Lääkkeiden sekoittaminen ruokaan onepäeettistä, vaikuttaa myös ruoan makuun ja nautittavuuteen!

Turvallisen lääkehoidon keinotTHL:n suositus

� STM:n asetus lääkkeen määräämisen (726/2003) korostaa, että lääkkeen määrääjä määrää lääkkeitävain henkilölle, jonka lääkityksen tarpeen hän on varmistanut joko omalla tutkimuksellaan tai muulla luotettavalla tavalla

� Iäkäs henkilö, jolla on yksi tai useampia pitkäaikaissairauksia tarvitsee säännöllistä seurantaa ja lääkitys tulee arvioida vähintään kerran vuodessa >> moniammatillinen arviointi

� Koneellinen annosjakelu – edeltävästi kokonaislääkityksen tarkistus

� Sairaalajakson jälkeen on tarkistettava, ettei akuuttihoitoon tarkoitettu lääke jää pysyväksi

Kiitos ja työn iloa!