KapulaKäpylän musiikkiopiston tiedotuslehti 2/16-17

”Silkkaa iloa Juvenalian kamarimusiikki-kilpailun jälkeen yhdessä voittajan, Trio Hujauksen kanssa. Nuoret muusikot esittivät fantastisesti kilpailun pakollisen teoksen, ”Tremorin”. Onnea ja kiitos!” - postasi säveltäjä Osmo Tapio Räihälä itse (vas.) kisan jälkeen.

KapulaKäpylän musiikkiopiston tiedotuslehti 2/16-17

Yhteystiedot Käpylän musiikkiopisto, Taivaskalliontie 3, 00600 Helsinkip. 09-7206610 kanslia (ma-pe klo 10-15)www.kmo.fi kanslia@kmo.fiKapulan toimitus: pirjo.pesola@kmo.fi

2

Kanslia tiedottaa 3

Rehtorin palsta 3

Musiikkiopiston 60-vuotisjuhlakonsertti Musiikki-talolla, 4.6.17 klo 17 4

Näppärikurssit 5.-7.5.17 Karjalatalolla 4

Huittisten hullu puhallus 7

Pieni merenneito syntyy suomuista 10

Fagotissa on rikas sointi! 13

Koskelan ala-aste mukana opiston toiminnassa 17

Mira Saartio - numerot ja lakiteksti, talouspäällikkömme 19

Orkesterimatka Kankaanpäähän 21

Eurooppalainen SUZUKI -alttoviulutapaaminen Lontoossa 23

Koulukonsertit Käpylän peruskoululla 9.3.17 25

Lastenlaulu-konsertista poistui hymyileviä kasvoja 26

Trio Hujaus Juvenalian kilpailuissa voittoon 28

- ”Kova työ kyllä palkitaan!” 29

Arvioinnista ja tasosuorituksista 32

Loppukevään tapahtumia 35

Loppuliihotus: äänestä Suomelle kansallisperhonen! 35

Kannen kuva : ”Silkkaa iloa!” - Trio Hujaus Juvenalian kamarimusikkikilpailuissa, kuva Satu Manssila

Kanslia tiedottaa Rehtorin palsta

Peruslinjan kanslia on luku-kausien aikana avoinna ma-ke klo 10-15, puhelin 09-720 6610. Sähköposti: kanslia@kmo.fi.

Kamulinjan asioihin vastataan puhelinnumerossa p. 09-726 3306, tai sähköpostitse kamu@kmo.fi.

Pääsiäislomaa vietämme kiiras-torstaista pääsiäismaanantaihin eli to13.4. - 17.4.17.

Näppärikurssit 5.-7.5.17 kutsu-vat kaikkia juhlistamaan opis-ton 60. vuotta, ks. juttu s. 4!

Todistusten ja stipendien jako tapahtuu ke 31.05.2017 klo 18 Oulunkylän kirkossa.

Kevätkonsertti on tänä vuonna opiston 60-vuotisjuhlakonsertti: Musiikkitalolla, su 4.6. klo17. Hyvä syy juhlia, kaikki mukaan!

Kansliaan tuli uutta verta: Mari-Satu Järvinen siirtyi kohti uusia haasteita, ja uusi talous-päällikkömme, kauppatieteen kandidaatti Mira Saartio aloitti tehtävänsä maaliskuun alussa 2017. Lämpimästi tervetuloa, Mira!

3

60-v. juhlakonsertti 4.6.2017on jo myynnissä musiikkitalonsivuilla. Toivottavasti mah-dollisimman monella opistontoimintaan vaikuttaneella javaikuttavalla on mahdollisuusosallistua juhlatilaisuuteen.

Olen koko rehtoriurani ajan pitänyt tärkeänä yhdessä te-kemistä. Niinpä kun lähdin suunnittelemaan juhlakonsert-tia, oli itsestään selvää, että ohjelma rakentuu pienempien ja isompien yhtyeiden esitysten varaan. Tärkeässä osassa myös opiston entiset oppilaat.

On ollut hienoa suunnitella juhlaa ja samalla havaita, miten valtaisa määrä oppilaistamme on päätynyt erilaisiin musiikin ammatteihin. Mielestäni se on osoitus opettajiemme huikean ammattitaidon lisäksi opiston laajalti arvostetusta hyvästä hengestä, jota me kaikki, op-pilaat perheineen, opettajat, kansliaväki olemme olleet luo-massa.

Antoisaa juhlavuoden jatkoa kaikille, nähdään juhlassa!

Raimo Päiväläinen

4

Musiikkiopiston 60-vuotisjuhla-konsertti Musiikki-talolla, 4.6.17 klo 17

Käpylän musiikkiopisto täyt-tää 60 vuotta ensi vuoden kesäkuussa. Juhlavuoden pää-töskonsertti Musiikkitalolla 4.6.2017 osuu tasan opiston perustamispäivään vuonna 1957.

Suuren salin ohjelmassa on monipuolisesti eri soitinryhmi-en esityksiä, sekä isona osana näppärikurssien (pe-su 5.5.-7.5.2017) tuloksia.

Mauno Järvelä joukkoineen saapuu soitattamaan ja lau-lattamaan opiston oppilaita ja vanhempia viikonloppukurssil-le, jonka aikana harjoitellaan esityskuntoon mm. Mauno Järvelältä meille tilattu kanta-esitys, Käpylän tunnussävelmä.

Näppärikurssit 5.-7.5.17 Karjalatalolla

Viikonlopun näppärikurssit ovat ainutlaatuinen kokemus. Eräs oppilaan vanhempi, joka opetti yhden näppärikurssin aikaan Otaniemen teknisessä korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopisto) kuvaili kokemusta kaaoksen hallinnan mesta-rikurssiksi. Hän tuli mukaan tarkkailemaan paitsi mukavaa musisointia, myös Järvelän ope-tustapaa, kurssin metodia.

Järvelän joukkio - joka siis koostuu useasta kovan tason pedagogista - saa kummasti upouudet stemmat ja laulut uppoamaan soittajiin ja laula-jiin hauskanpidon ohessa, lähes vahingossa. Salaisuus piillee taidossa kirjoittaa sopivan vaikeita (lue: eri tasoisia, myös riittävän helppoja) stemmoja ja osata jakaa ne oikeille soit-tajille. Suuressa joukossa alun pienet horjunnat sulautuvat yh-teiseen sointimassaan, ja aika pian alkaa yhteissoitto soida koko ajan puhtaammin.

Näppärikurssilla soitetaan, ei nyhvätä. Kun stemmat ovat käsissä, alkaa soitto soida!

5

Mauno Järvelän näppärikurssilaisia vuonna 2012 Karjalatalon juhlasalissa. Tähän kuvan osui pääosassa sellistejä. Tämän kevään kurssit kokoontuvat aluksi samassa paikassa.

Järvelän joukon apuopettajat kiertelevät soittajien seassa opastamassa ongelmissa. Kaik-kiin soittimiin löytyy apuopet-taja. Moniin kappaleisiin liittyy myös laulu, ja sitähän kaikki osaavat!

Opettajat ottavat vastaan ilmoittautumisia pääsiäiseen mennessä! Myös vanhemmat ovat lämpimästi tervetulleita! Kaikki instrumentit ovat muka-na ja opettajilla on pääsy kaik-kiin stemmoihin. Kurssimaksu 10e per henki.

Kurssilla soitetaan ainakin seu-raavia kappaleita: Marskin saapas (ks. seur. sivu), Ne Sibeliuksen sinfoniat, Going to Ramallah, Kökar brudmarsh, Galopp ja muutama muu.

Tutskovin polkasta kurssilaiset opettelevat paikan päällä ns. Bob Marley -version, reggaen tyyppistä siis.

Viikonloppu päättyy loppukon-serttiin Karjalatalon juhlasalissa sunnuntaina, klo 15! Tervetuloa!

6

Voice, ei isoon kopiointiin!

©Aili Järvelä

ff

Tah ti- a- hak kaa- Mars kin- saa pas-

q = 120

Her rat- pää ma- jan- kuun nel- kaa- pas- Kä väi- sin- Skå nen- lää nis- -

6

sä, lau let- tais- kos- ää nis- sä-

11

™

™

1.A

2.Ai

lek

ka

-

-

san

tsaa

- terin

rien

-

-

ai

päät

koja

tyi

-

- vii

e let

mein-

- tiin,

siis,

- siel

meikämannes

lä- kin- tar

ta-

tuin

vei

- oh

sat-

jak

tiin

-

-

-

23

siin

viis

mu

ei

kaan- kei

sopi

sarin

vaks

-

-

pil

kävi

lin

vät

-

-

toi

lyt

mi

tää

-

-

en,

mään,

-

26

™

™

A ku- kol- mo sen, Ni ku- kak ko sen.

niin pä mä saa vuin Suo meenhom mi a- kyt tää- mään

1. 2.

29

Kä väi- sin- Skå nen- lää nis- sä,- lau let- tais- kos- ää nis- sä-

33

V.S.

Mul on hy vä- he vo- nen,- sil lä- on kuin sii vet,- sil lä- on kuin sii vet,- sil lä- on kuin sii vet-

39

4

4&

#

2

.

.

∑

Marskin saapas!

Säv. sov. Aili Järvelä

San. Mauno Järvelä

INTRO

Näppärit 2017

&

#

.

∑

&

#

.

#

8VÄLISOITTO 1

&

#

SÄKEISTÖ 1 & 2

&

#

&

#

&

#

. .

#

BRIDGE 1

&

#

KERTOSÄE 1

Œ

œ œ œ œ œ œ œ œb

œ

j ‰ Ó

Œ

œ œ œ œ œ œ œ œ#

œ#

j ‰ Ó Ó œb œ œœ

œ

œb

œn

œ

Œ

œ œœ

œ

œ

œ

œ

œ

˙

˙

˙˙

˙

˙

˙

˙

˙

˙

˙˙

˙

˙

˙

˙

‰

œ œœ

œœ

œœ

œ

˙Ó Œ

œœ

œœ

œœ

œ

˙

Ó ‰

œ œœ

œœ

œœ

œ

˙Ó

‰

œ œœ

™ œœ

œ œœ

™

œ˙

Ó Œ

œœ

œœ

œœ

œ

œ œ œ œœ#

œŒ

Ó œb œ œœ

œ

œb

œnœ

Œ

œ œœ

œ

œ

œ

œ

œ

˙

˙

˙˙

˙

˙

˙

˙

˙

˙

˙˙

˙

˙

˙

˙

œ œ

œ œ

œ œœ

œ œ

œ œœ

œ

j

‰œ œ

œ œœ

œ

j

‰

œ œ

œ œœ

œ

j

‰

Näppärikurssin materiaalia

7

”Huittisten Hullu Puhallus” -kilpailu pohjautuu aikaisemmin 2000-luvulla järjestettyihin Jukka Perko -saksofonikilpailuihin. Kun Jukka Perko -kilpailuissa kilpailivat valmiit virtuoosit, niin Hullussa Pu-halluksessa kilpailevat nuoret, tulevat taiturit. (Teksti tapahtuman sivuilta.)

Huittisten tapahtumassa oli jäl-leen edustus myös Käpylän mu-siikkiopistosta: Jemina Manssila ja Kaisa Kettula.

Säestykset hoiti loistavasti Säde Erkkilä, ja molempia kisailijoita valmensi viime metreille asti huilisti Hanna Kinnunen.

Jo aiemmin kisailuun osalis-tunut Jemina soitti osuutensa hienosti ja sijoittui tällä kertaa B-sarjan kolmanneksi. ja KaisaKettula pääsi alkukarsinnas-ta hienosti A-sarjan kisailuunmukaan.

Molemmat saivat hienoa palau-tetta tuomareilta Jukka Perko, Elina Raijas ja Petri Juutilainen.

C-sarja palkinnot1. Pirta Sippola 500, 2. Eveliina Viitanen250, 3. jaettu: Ilona Turriago 200€ jaSaana Rantala 200€

Kunniamaininta Trio Kot Kot

B-sarja palkinnot1.jaettu: Nuppu-Neilikka Salmiovirta 700€ja Samuel Eriksson ystävineen 7003. jaettu: Jemina Manssila 350 € jaEino Niemelä 350 €

Kannustuspalkinto Valtteri Laiho 200 €

A-sarja palkinnot 1.jaettu: Janette Lévan1 000 € ja Sami Leponiemi 1000 €3. Huiluryhmä Allegro, 600 €

Kannustuspalkinto Sanni Jyllilä 300 €

8

Valmistautuminen, kauanko harjoittelit? - Sibeliuksen Noc-turnea olen soittanut jo 2013 vuodesta lähtien sillöin tällöin. Nyt otettiin se taas uudestaan esille, koska toivomuksena oli suomalaista musiikkia. Ibertin Jeux:ia olen soittanut jo ennen kesää, ja soitin sitä myös Cru-sell-mestarikurssilla, ja Chami-nadea olen soittanut myös jo aika pitkään.

Alunperin oli tarkoitus osal-listua tulevana kesänä yhteen huilukilpailuun, mutta se jäi Merenneito-projektin takia.

Iloinen joukkio Huittisissa urakan päätteeksi: Kaisa Kettula (vas.), Säde Erkkilä, Hanna Kinnunen ja Jemina Manssila. Kuva Jarkko Manssila.

Muutama kysymys Jeminalle:

Olitko ollut jo aiemmin Huittisissa kilpailemassa? -Kyllä. Olin kilpailussa 2013,viime kerralla kun se järjestet-tiin. Sijoituin silloin alle 15-vuo-tiaiden sarjassa kolmanneksi.

Tämän vuotinen kokemus, mitä jäi päällimmäiseksi mieleen?-Risto Ryti salin akustiikka olihaastava, varsinkin verrattunaKoskelan kirkkoon, mutta mi-nulla meni kappaleet silti tosihyvin, ja oli hauskaa.

9

Paljonko ehdit harjoitella pia-nistin (Säde Erkkilä) kanssa?-Paljon. Säde käy tosi useinhuilutunneillani, ja sen lisäksimeillä oli omia harjoituksia.

Tuomariston palaute, oliko siitä hyötyä? -Sain palautetta eri näkökulmista. Palaute keskittyi aika paljon siihen, mitä tapah-tuu kun jännitän, mutta olihan sekin ihan hyödyllistä. Positii-vista tuli toki paljon ja sitä on aina kiva lukea.

Huittinen kisapaikkakuntana?-Huittinen on pieni paikka.Musiikkiopisto ja Risto Ryti-saliolivat hienoja.

Mitä muut kilpailijat soittivat, ehditkö kuunnella? -Ehdin kuunnella muita kilpailijoita. Oli tuubaa, pasuunaa, saksofo-nia ja muita soittimia mitä ei usein kuule, joita oli mukava kuunnella. Klassista musiikkia oli eniten, mutta myös jazz henkistä, sekä pop-biisejä soi-tettiin paljon. Oli kivoja kappa-leita joita en tuntenut, mutta myös esim. Nocturnea minun lisäkseni soitti ainakin viisi muuta henkilöä.

Löytyikö kilpailuissa potentaa-lista uutta ohjelmistoa? -Kuulin

monia kivoja biisejä, mutta mikään ei erityisesti jäänyt mieleen.

Mitä opettajasi Hanna Kinnu-nen sanoi kilpailun jälkeen?-Sanoi, että minun pitää ollatyytyväinen omaan suorituk-seeni.

Seuraava etappi? -Osallistum-me trion kanssa musiikkiopisto Juvenalian kamarimusiikkikil-pailuun 15.-18.3.2017. (ks. juttu toisaalla!) Olen myös osallisena Pieni Merenneito -projektissa, joka on siis ”Pieni merenneito” -tarinan ympärille kehitettyuuden musiikin projekti.

Kiitos vastauksista, Jemina, ja onnea uusiin koitoksiin!

PP..................................................

Pieni merenneito pe 19.5.2017 (kantaesitys)klo 19 Helsingin Konservatorionkonserttisalissa, Ruoholahdessa.

Toinen esitys syksyllä 2017 Karjalatalolla.

10

Käpylän musiikkiopistossa on käynnissä huikean hieno teat-terillinen musiikkiprojekti, joka perustuu Pieni merenneito -tarinaan. Projekti on Lisa Päli-kön ideoima ja siinä soittavatopistomme oppilaista KaisaKettula (huilu), Jemina Mans-sila (huilu ja alttohuilu), Ami-ra Rachad (klarinetti), PenttiRantanen (bassoklarinetti),Cecilia Maijala (viulu), AlviinaMaliniemi (sello) ja Sauli Niemi(piano).

Lisa puhui tästä ideasta minulle jo pari vuotta sitten, ja kevääl-lä 2016 aloitimme aktiivisesti projektin työstämisen. Lisa visioi esitystä, jossa tarina ker-rottaisiin musiikin ja koreogra-fisen liikkeen keinoin. Musiikki koostuisi sekä improvisaatiosta että tarkasti nuotinnetusta musiikista.

Pedagogisena ajatuksena olisi käyttää musiikissa erilaisia laajennettuja soittotekniikoita, jotka poikkeavat ns. normaa-leista soittotavoista. Tällaisilla tekniikoilla olisi mahdollista luoda jännittävää sointia, joka

olisi tärkeä osa musiikillista ta-rinankerrontaa. Improvisaatio aloitettaisiin Lisan ja Pekka Koi-viston kanssa syksyllä ja minä hyppäisin mukaan säveltämään improharjoitusten pohjalta lop-puvuodesta.

Tällä suunnitelmalla aloitet-tiin keväällä 2016 aktiivinen apurahojen haku. Teoston sävellystilaustoimikunta myönsi rahoituksen sävellystyöhön ja Alfred Kordelinin säätiö mui-hin kustannuksiin. Suuri kiitos myönnetyistä avustuksista!Rahoituksen varmistuessa pystyimme toteuttamaan suunnitelmamme ja viemään projektia vielä kunnianhimoi-sempaan suuntaan. Huilutaitei-lija ja Käpylän musiikkiopiston huiluopettaja Hanna Kinnusen kautta saimme mukaan nyky-musiikkiyhtye defunensemblen, jonka huippumuusikot lupau-tuivat projektiin oppilaiden kouluttajiksi.

Defunensemblestä Hanna Kin-nusen - joka toimii projektissa pääasiallisena musiikin harjoit-tajana - lisäksi projektissa ovat mukana Emil Holmström (pia-no) ja Mikko Raasakka (klarin-etti). Sellisti Riku Vartiainen ja viulisti Eriikka Maalismaa täy-

Pieni merenneito syntyy suomuista Teksti: Ilkka Hammo

11

dentävät vielä loistavaa koulut-tajakaartia.

Joulukuussa 2016 pääsimme seuraamaan defunensemblen konsertin kenraaliharjoitusta. Oli mahtavaa seurata ensemb-len työskentelyä ja päästä kulissien taakse tarkkailemaan miten konsertin teoksia työstet-tiin. Erityisesti valaiden laulua kuvaava George Crumbin Vox Balaenae jäi konsertista mielee-ni, koska se liittyi jollain tavalla myös Merenneito-projektiin; merellistä tunnelmointia on molemmissa.

Aloitin Merenneidon aktiivisen sävellystyön tammikuun alussa. Marras-joulukuussa olin lähet-tänyt soittajille jotain nopeasti kyhättyä materiaalia, mutta nyt tammikuussa minulla on ollut enemmän aikaa tämän projek-tin parissa. Sävelsin kolme osaa seitsemästä tammikuun lopun workshop-viikonloppua varten, jossa oppilaat pääsivät työsken-telemään opettajiensa kanssa.

Oli hienoa seurata, miten te-hokkaasti ja tarkasti muusikot neuvoivat oppilaita. Oppia tuli niin yhteissoittoon kuin uusiin soittotekniikoihinkin. Itse-kin sain paljon ideoita, miten jatkan teoksen säveltämistä.

Tärkeää oli myös päästä kuule-maan, miten säveltämäni mu-siikki oikein soi oppilaiden soit-tamana. Säveltäessä sitä yrittää aina kuunnella musiikkia mie-lessään parhaansa mukaan ja ottaa käytännön rajoitukset huomioon. Tietokonekin aut-taa kuuntelussa hieman, mutta lopullisen vastauksen musiikin toimivuudesta saa vasta, kun kuulee sen oikeilla soittimilla soitettuna.

Kaikki näyttää tällä hetkel-lä erittäin lupaavalta, vaikka työtä onkin vielä paljon. Oppi-laat osoittavat parhaimmillaan lähes ammattimaista osaamista teoksen parissa. Tästä on tu-lossa ainutlaatuinen musiik-kiopistoprojekti, joka hakee monipuolisuudessaan ja laajuu-dessaan vertaistaan. On ainut-laatuista, että huipputason muusikot jakavat tietämystään ja osaamistaan oppilaille. Täl-laista ei juuri ole tehty musiik-kiopistojen nykymusiikkipro-jektien parissa. Perinteisessä koulutuksessa ilmiö on tutumpi mestarikursseineen.

Ilkka Hammon blogikirjoitus helmikuu 2017 https://kapylanmusiikkiopisto.wordpress.com/

12

vain uusia tulkintoja ja näkö-kulmia. Joskus kääntöpuolena tässä järjestelmässä saattaa kuitenkin olla musiikillisen mielikuvituksen tylsistyminen ja rajoittuneisuus teknisen suori-tuksen kustannuksella. ---------Koulutuksen myötä uteliaasta asenteesta saatetaan oppia eroon ja opitaan ihannoimaan ainoastaan klassisen musiikin kaanonia. Opitaan esimerkiksi että Bach, Beethoven ja Brahms ovat neroja. Tästä kaanonista poikkeavan kuuloinen musiikki on taas huonoa sen kummem-min miettimättä. Tuntematto-mat säveltäjät ovat epäilyttäviä - nehän eivät voi olla hyviä!

Hieman yleistäen voidaan sa-noa, että mitä pidemmälle mu-siikkiopinnot etenevät ja mitätavoitteellisempi opiskelija on, sitä enemmän hän oppii ajatte-lemaan vain perinteistenklassis-romanttisten normien mukaan. Tässä ajattelussa mys-tisesti suhahtelevat huilunilmasoundit tai pedaalilla kaiu-tetut pianon preparoinnit ovat yksiselitteisesti kehnoja ääniä,vaikka toisesta kulmasta ajatel-tuna ne ovat mitä jännittävim-piä. Pingispallojen pyörittelypianon kielten päällä saattaa

Sonja Saarikoski - Käpylän mu-siikkiopiston entinen oppilas - kirjoitti jokin aika sitten Helsin-gin Sanomiin mielenkiintoisen artikkelin uudesta musiikista ja sen äärelle ohjaamisesta. Koska asiasta ei turhan pal-jon musiikkiopistomaailmassa puhuta saati kirjoiteta, ohessa otteita Ilkka Hammon kirjoi-tuksesta samasta, tärkeästä aiheesta.

Käpylän musiikkiopiston Pieni merenneito -projektista

Lapset ja nuoret ovat usein aikuisia ennakkoluulottomam-pia tutkiessaan mielenkiintoisia ääniä. Heillä ei välttämättä ole kehittynyt vielä ajattelumallia, joka tuomitsee tietynkuuloiset äänet automaattisesti häiritse-väksi meteliksi. ”Hassun” kuu-loiset äänet ovat lapsista useinkiinnostavia.

Musiikkikoulutuksen tavoitteel-lisuus ja klassis-romanttinen ihanne ovat omiaan kehittä-mään pitkäjänteisyyttä, tie-tynlaista kauneudentajua ja musikaalisuutta. Perinteistä musiikkia voi soittaa monella tavalla ja siitäkin voi etsiä aina

13

tuntua ajatuksena naurettaval-ta ja lapselliselta touhultaennen kuin edes kuullaan, min-kälaisia ääniä ne tuottavat. ------Perinteisessä koulutuksessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta se ei välttämättä sovi kaikille. Vastapainoa traditiolle tarvi-taan. ------Miksei koulutuksen myötä voisi säilyttää omaa keksintää ja jat-kaa erilaisten äänien luovaaetsimistä? Klassis-romanttinen soittotekniikka luo vahvan pohjan, josta voi edetähalutessaan moneen suuntaan. Erikoisia ääniä voisi käyttää jo opitun perinteisen soundinkanssa rinnakkain ja laajentaa näin äänenväripalettia. Ne ei-vät sulje toisiaan pois.

Ja miksei improvisointia voisi harrastaa osana koulutusta? Improvisoimalla soittaja useinvapautuu kahlitsevasta vaati-mustasosta ja saattaa päästä parhaiten käsiksi omiinilmaisullisiin keinovaroihinsa.

Tällaista vapauden tunnetta voisi sitten hyödyntää minkätahansa musiikin soittamisessa.

Ilkka Hammo

Fagotissa on rikas sointi!

Kuka voi soittaa fagottia? Pitääkö olla yli 180cm pitkä henkilö? Isot keuhkot? Pitkät sormet? Fagottiopettaja Ma-rika Toivonen lohduttaa, ettei fagotin soiton aloittajalta vaa-dita fyysisesti mitään erityistä. Opetuskäyttöön on kehitelty lyhennetty soitinversio, jossa yksi soittimen putkista puut-tuu. Sen johdosta osa koneis-toa ja samalla soittimen kaksi alinta ääntä jäävät pois.

Marika Toivonen pitelee kookasta soi-tinta tässä kuvassa ilman valjaita.

14

Mitä fagotinsoittajan taustalta löytyy?

Marikan mielimusiikkia löytyy eri genreistä: Dancing Queen, Star Wars, hevimusiikki (Me-tallica, Paranoid), hän pitää "todella erilaisesta musiikista". Marika on ollut mukana pu-hallinorkestereissa, sinfoniaor-kestereissa, puhallinkvintetissä, fagotti-triossa, jolle teki omia sovituksia, eli soitettua tulee monenlaista musiikkia erilaisis-sa kokoonpanoissa.

Fagotti tuli Marikan soittimeksi puolivahingossa. Musiikkiopis-

Marika tekee rööreistä eri värisiä, jotta ne erottuvat toisistaan. ”Kynsilakat ja glitterit auttavat”, nauraa Marika.

Lasten malleissa nimettömän sormen ulottuvuutta myös helpottaa läppä (aukon sulkija-mekanismi) oikeassa kohdassa.Fagotteja on monta versiota: kvinttifagotti ja kvarttifagotti soivat hieman eri tavalla, mo-lemmat ovat yleisiä opetuskäy-tössä. Kontrafagotti on fago-teista suurin.

Fagotin soittaja käyttää val-jaita, jotta instrumentin paino jakautuu tasaisesti. Marikan mukaan valjaat ovat kehitty-neet, ja nauhat tulleet entistä mukavamman leveiksi hänen soittoaikanaan.

15

ton pääsykokeiden jälkeen rehtori päätti soitinten jako-tilaisuudessa, että näin isolle tytölle (jo 12 v.!) sopii joko vetopasuuna tai fagotti. Vaik-ka mitään aiempaa kokemusta fagotista ei ollut, homma alkoi toimia! Vetopasuunassa Ma-rikan vasenkätisyydestä olisi voinut olla harmia, fagotissa siitä on ehkä jopa hyötyä!

Murrosiän kiinnostuksen not-kahduksen yli Marika pääsi yhteisöllisyyden avulla: soitto-kaverit opistolla pitivät harras-tuksessa kiinni.

Lukion jälkeen Marika pääsi pedioppilaaksi Sibelius-Akate-miaan, sitten tie vei Lahteen ammattikorkeakoulun muusik-kolinjalle. Sibelius-Akatemian solistiselle linjalle päästessä Lahden opinnoista ei kuiten-kaan paljoa voinut hyväksi lu-kea, "vain historian ja ruotsin", naurahtaa Marika.

Marikaa kiinnosti kuitenkin myös opettaminen, joten hän suoritti solistisella linjalla myös laajalti soitinpedagogisia opin-toja, 60 opintopisteen verran. Nyt taskussa on vuodelta 2011 perua sekä orkesterimuusikon että opettajan pätevyys.

Työura alkoi tyypillisesti orkes-terikeikoilla ja opettajan sijai-suuksilla. Raaseporin (Karjaan toimipisteessä) ja Itä-Helsingin musiikkiopistoissa Marika opettaa yhä, ja Käpylän musiik-kiopistossa kalastetaan parhail-laan lisäoppilaita innostuneelle fagottiopelle. Marikan Käpylän oppilaan, Alisa Mäkisen, ensi-esiintyminen syksyn karuselli-konsertissa sujui jo hienosti!

"Puhdas käsityöläisammatti"Jos valitsee fagotin, ja aikoo harjoitella tosissaan - saati opettaa sen soittamista - pitää pystyä työstämään soittimen suukappaleita.

”Oppilaille pitää tehdä omat suukappaleet. Kaareva lastu

Fagotin kaksi putkea.

16

taitetaan kahtia, muotoillaan röörin näköiseksi, ohennellaan, rapsutellaan joka välissä. Sitä pitää sitten vielä säätää oppi-laan mukaan, jokaiselle oman muotoiseksi", kuvailee Marika.

”Normialoittelijan rööri kestää max kuukauden, joten niitä tehdään koko ajan." Valmiiksi höylättyä röörimateriaalia tu-lee Etelä-Euroopasta. ”Voi niitä itsekin höylätä, mutta pitää olla erikoishöylä."

Marika tekee rööreistä eri värisiä, jotta ne erottuvat toi-sistaan. "Kynsilakat ja glitterit auttavat", nauraa Marika. Oppilaat pitävät kuulemma parempaa huolta rööristään, kun se on hänelle erikseen de-signattu!

Marika korostaa oppilasläh-töisyyttä opetuksessaan. "Sen vuoksi en ole mieltynyt mihin-kään yksittäiseen, erityiseen metodiin, vaan haluan suunni-tella opetukseni lapsesta läh-tien. Tässä työssä ei ole kahta samanlaista työpäivää!"

"Fagotilla voi soittaa paljon muutakin kuin klassista! Ehkä nyt ei räppiä, mutta muuten. Soittotekniset asiat ovat eri

tyyleissä samat. Klassista osaa-mista voi hyödyntää kevyessä musiikissa. Musiikkia ei voi arvottaa, vaan oppilaiden pitää saada soittaa mieluista mu-siikkiaan. Opettajan tehtävä on löytää kaikesta musiikista kiinnostavuus, sitten oppilaskin kiinnostuu."

Fagotin erityispiirteitä on sen matalalle ulottuva ääniala. "Matalat äänet on totutetta-va korville vähitellen", kertoo Marika. Toinen erityispiirre on se, että alarekisterin ja yläre-kisterin erot ovat soinnillisesti niin suuret, että sävyjä esim. triosoittoon löytyy helposti ver-rattuna esim. huiluihin.

Kolme fagottia kuulostaa enemmältä kuin kolme fagot-tia!

PP

17

Koskelan ala-aste mu-kana opiston toimin-nassa

Pääkaupunkiseudeun musiikki-opistojen yhteisiin Helsinki soi! -tapahtumiin kuului Käpylänmusiikkiopiston osalta kaksiaamupäiväkonserttia Koskelankirkossa 1.3.17. Paikalle oli kut-suttu lähiseudun eskarilaisia jaala-asteen oppilaita kuulemaanohjelmaa, josta vastasi opistonkamulinja.

Erityisvieraita konsertissa olivat Koskelan ala-asteen ykkösluo-kat Riikka Ahokkaan johdolla. Tästä musiikkiopiston ja koulun

yhteisprojektista oli edellisessä Kapulassa. Nykyisin sen edisty-mistä voi seurata opettajan ja projektin vetäjän, Riikka Ahok-kaan, päivittämänä osoitteesta: http://koskelakmo.blogspot.fi/

Esimerkki maaliskuulta, 21.3.17: Viime viikon keskiviikkona me jatkoimme rytmiikkaharjoituk-sia. Koska olemme jo ryhmän kanssa harjoitelleet kehollisesti tasa- ja kolmijakoisen rytmin eroa, viime viikolla siirsimme oppimamme djembeille, ja kävimme samalla myös rytmi-notaatiota läpi. Joidenkin ryhmien kanssa pääsimme jopa hieman kokei-lemaan jännittäviä polyrytmisiä rumpulinjoja!

Helsinki soi! konsertista 1.3.17 Koskelan kappelissa otti kuvan Riikka Suuronen.

18

Musiikkiopisto on kutsunut Koskelan ekaluokat mukaan esiintymään myös Pikku Marjan eläinlaulut -konserteissa, Kar-jalatalolla 1.4. klo 13 ja 14.30. Esitykseen kuuluu orkesterin lisäksi kuoro, jota valmentaa Mervi Sipola-Maliniemi.

Valtaosa esityksen kuorolaisista tulee Mervin Virtus-musiikki-koulusta. Mervi kävi Koskelan koululla 22.3.17 Pikku Marjan lauluja harjoittamassa. Muista eläin-lauluista poiketen Ulla, pieni karitsa ei ollut lapsille entuu-destaan tuttu laulu.

Blogi Wed, 22 March 2017/Riikka AhokasToday we had our first whole class (33 students) rehearsal for the forthco-ming Eläinlaulut- concert. We practised some basics for a good, healthy voice control (posture, how to release tension etc.) and went through the practicals of the concert.

We will have some collective rehear-sals with the string orchestra and choir before the concert too! It is going to be a very nice experience for the children.

Mervi Sipola-Maliniemi kävi Koskelan ala-asteella hiomassa Pikku Marjan eläinlau-lujen esitystä.

Osa projektia on ollut soitinten rakennus. Oppilaat ovat rakentaneet itse mm. pitkähui-luja.

1818

Mira Saartio - numerot ja lakiteksti, talouspäällikkömme

Opiston talouspäällikkö Mari-Satu Järvinen siirtyi uusiin tehtäviin Live Nation -yhtiöön maaliskuun alussa, onnea uuteen työpaikkaan! Rivakan rekrytointiprosessin tulokse-na kansliassa näkyy nyt uutta verta: Mira Saartio tuli taloon, tervetuloa!

”Vaihtelu virkistää”, virnistää Mira, kun kysyn miksi tänne. Taustalla piilee myös aviomie-hen tuttavapiirin - muusikoita, tuottajia - tuntemus ja mie-likuva rennosta ilmapiiristä. (Täsmennettäköön, että Miran aviopuoliso ei siis ole ammatti-muusikko, mutta vankka musii-kin harrastaja.) Käpylän mu-siikkiopisto merkinnee todella vaihtelua, etenkin kun Miran aiemmasta työhistoriasta löytyy rakennusalan ja vähittäiskau-pan työpaikkoja.

Käpylässä Miran haasteena on taloushallinnon työkalujen ja rakenteiden kriittinen tarkas-telu ja tarvittaessa uudelleen organisointi järkevästi. ”Iso urakka, mutta perussys-

teemien pitää olla kunnossa”, toteaa Mira.

Mikä oli mukavin työpaikka ai-emmista? ”Vaikea sanoa, moni oli kiva... ehkä SWK Energy Oy. Se oli kasvava perheyhtiö, jossa töitä tehtiin paljon, mutta työyhteisö oli loistava!” Yritys toimi infrarakentamisen alalla, maanrakennusta, kaapeliyh-teyksiä (Helen, Fortum) ym. Detaljina mainittakoon, että tämän yrityksen ansiosta saam-me mm. nauttia nopeusvalvon-nasta kehä 3:n liikennekame-roiden avulla!

Numerot ja lakiteksti Mira on pääkaupunkiseu-dun kasvatteja ja valmistunut Helsingin kauppakorkeasta kauppatieteen kandidaatiksi laskentatoimi pääaineenaan. ”Sivuaine yritysjuridiikka tuli oikeastaan siitä, että harkitsin myös oikeustieteelliseen pyrki-mistä”, kertoo Mira.

Mira ei vaikuta täysin perin-teiseltä laskentaihmiseltä, sen verran eläväinen ja puhelias ekstrovertti hän tuntuu olevan. Perinteisesti yritysmaailman controllerit ovat olleet enem-män introvertteja, mutta nyky-ään kuulemma ymmärretään

19

20

arvostaa myös sitä, että cont-rolleri osaa keskustella ja ”et-siä oikean tiedon numeroiden takaa”, kuten Mira asian ilmai-see. ”Tärkeintä Käpylässäkin on, että tarvittava tieto tulee perille kansliaan, ei väliä missä muodossa!”

”Kauppis oli ihan paras opinah-jo”, kehuu Mira. Hän tiesi heti opintojen alussa, että lasken-tatoimesta tulee hänen pääai-neensa. Kauppiksen opiskelusta on jäänyt erityisen mieluisena mieleen yliopistolta saapunei-den oikeustieteen professorei-den vero-oikeuden luennot, joita hän kuvailee todella hyviksi. Kaveripiirikin tuntui sopivalta, ja opiskelukavereista tuli elinikäisiä ystäviä Miralle.

Kielitaitoa Miralla on vahvasti etenkin saksasta, sillä pitkän saksan lukija opiskeli Etelä-Sak-sassa Freiburgin lähellä vaihto-oppilaana lukioikäisenä, ja vuo-den verran myöhemminkin.

HarrastuksetVilkas kyltereiden opiskelija-elämä haalarimerkkien met-sästyksineen vei opiskelijoiden aikaa, joten vanha huilunsoiton harrastus jäi taka-alalle, mutta viime kesänä Mira räväytti ja

osti ”lounastunnilla” Soitin-Laineelta uuden huilun. Ihanko tuosta noin vain? ”Se oli minul-le epätyypillisen spontaania, mutta olin jo vuoden verran sitä harkinnut; vanha huilu oli mennyt epäkuntoon, ja soiton aloitus uudelleen houkutti.” Niinpä meillä on nyt kanslias-sa kaksi huilistia, toivotamme yhteistä sävellajia!

Nyt, vihdoin varsinaiseen asi-aan, ruokaan. Mira on muka-na useassa ruokaan liittyvässä järjestössä: Chaine des Rotis-seurs, Suomen gastronominen seura, Osterien ystävät, Amaro ja Naisten juustopöytä ry. Mira - Rotisseurs-järjestön titteliltään Dame de la chaine - on vuoden 2017 alusta lähtien myös yhdistyksen kirstunvartija, taloudenhoitaja. Yhdistys on kunnioitettavan ikäinen, sillä sen perusti Ranskan kuningas jo vuonna 1248 (Paistinkääntä-jien kilta).

Milloin tapahtuu seuraavan kerran tällä rintamalla? 21.4. on tilaisuus, jolloin 20 uutta rotisseuria saa käädyt kaulaansa juhlavin menoin Tal-vipuutarhassa, Ritarikapitulissa. Illan teema on keskiaika, pitkät

21

Orkesterimatka KankaanpäähänTeksti: Alina Siirala

4.-5.2.2017 orkesteri Virtuosi Nuovi matkusti Kankaanpää-hän soittamaan. Matka sujui (aika lailla) kitkatta. Kaapeli-mestari Ahdin lempiruokaa oli tarjolla myös Kankaanpäässä, eli söimme lounaaksi pizzaa.

Sitten oli vuorossa konsertti. Ensin orkesteri Taikajouset soit-ti Pirates of Caribbeanin. Se oli hieno! Sitten orkesteri nimeltä Sylvesterit soitti Saksalaiset tanssit 1&2 sekä Tango Vero-nan. He olivat taitavia! Sitten Virtuosi Nuovi soitti Kider-sin-fonian, sitten Dance! Dancen!, sitten The Devil´s dreamin, ja lopuksi Mäntysaaren sottiisin.

Konsertin jälkeen matkustim-me Ikaalisten kylpylään ui-maan. Kylpylässä hienointa oli ulkoallas! Siellä käytiin ”vesi-painin” maailmanmestaruuski-sat!

Uinnin jälkeen mentiin päivälli-selle, ja sitten nukkumaan. Seu-raavana aamuna aamupalan kautta takaisin altaaseen. Kun

iltapuvut ja seitsemän ruokala-jin menu. Mmmm.

Käpylä eroaa Miran aiemmista työpaikoista sen verran, että esim. tiukat perintämekanismit joutuvat tarveharkintaan. ”Täy-tynee ottaa hieman pehmeäm-pi lähestymistapa.”

Ensimmäinen työviikko Käpy-lässä on kuulemma sujunut todella mukavasti, ja toivom-me, että Käpylä hyvien viinien tavoin maistuu vielä paremmal-ta vanhetessaan.

Lämpimästi tervetuloa! PP

Mira Saartio, kirstunvartijamme!

22

olimme uineet vielä vähän aikaa, menim-me laittamaan tavarat val-miiksi ja sitten kotimatkalle! Oli tosi muka-vaa, toivotta-vasti päästään uudelleen!

Alina Siirala

Miikka Hakomäki - Ahdin entinen oppilas - ohjasi paikallisia virtuooseja.

Harjoitusten hurmassa, Ahti vauhdissa.

Sivun kuvat: Kankaanpään Seutu/ Isto Laaksonen

23

Harjoitusten hurmassa, Ahti vauhdissa.

Eurooppalainen SUZUKI-alttoviulu-tapaaminen LontoossaTeksti: Clara Petrozzi

Käpylän musiikkiopiston altto-viulisteja ja vanhempia sekä minä opettajana matkustimme helmikuussa Lontooseen, jossa järjestettiin European Suzuki Viola Gathering (ESVG) niminen tapahtuma Watfordin musiikki-koulussa.

Sinne kokoontui alttoviulun soittajia ei ainoastaan Euroo-pasta, vaan myös Australiasta ja Hong Kongista sekä Yhdys-valloista. Oli myös suzukisoit-tajia Kouvolasta ja Vantaalta, ja heidän opettajansa Heikki Puukko ja Pauliina Okkonen olivat myös mukana.

Koska tapahtuma oli ensim-mäinen lajissaan eli pelkästään alttoviululle omistettu suzuki-tapahtuma, järjestäjät halusivat pitää sen avoimena ja opettajat työskentelivät vapaaehtoisi-na. Lapsille oli erilaisia ryhmiä, isoista play-in -tyyppisistä pie-nempiin. Oli myös nuotinluku-orkestereita, alttoviulutunteja vanhemmille, alttoviulua viu-listeille ja luentoja erilaisista

aiheista, kuten soitinhuollosta tai sellomateriaalin käytöstä alttoviuluryhmän kanssa.

Tapaaminen oli menestys! Osallistujia oli noin 300. Kat-soimme yhdessä Eurooppalai-sen suzukiyhdistyksen puheen-johtajan tervehdyksen videolta ja nautimme alttoviulukvarte-tin hienosta resitaalista. Huip-pukohta oli loppukonsertti, jossa teimme epävirallisen en-nätyksen suurella soittajamää-rällä. Opettajayhtyekin soitti pari kappaletta!

Eilan, Unton ja Eliaksen mieles-tä parasta oli soittaa ryhmässä. He tykkäsivät myös siitä, että soitettiin myös uusia kappa-leita, ja orkestereista. Outi (Eilan ja Unton äiti) sanoi, että oli hauskaa nähdä miten eri paikoissa lapset ovat samanlai-sia! Kaisan äiti Paula osallistui Heikki Puukon soittotunnille vanhemmille ja esitys oli hieno.

Opettajat keskustelimme brunssilla tulevista samantyyp-pisistä tapahtumista ja kaikki toivomme, että seuraava ta-paaminen järjestetään jälleen parin vuoden jälkeen.

Clara Petrozzi

24

Eurooppalainen alttoviulistien kokoontuminen näytti välillä tältä...

... ja välillä tältä.

Kuvat Outi Järvinen

Koulukonsertit Käpylän perus-koululla 9.3.17

Torstaina 9.3.17 musiikki-opiston jousiorkesteri käväisi hurmaamassa Käpylän perus-koulun oppilaat. Ahti Valtosen johdolla esitettyjä kappaleita valui kuuntelemaan noin 250-300 oppilasta kummassakinkonsertissa.

”Vähän mietin, miten tämä on-nistuu”, tunnustaa Ahti ajatel-leensa sisään vyöryvät massat nähdessään. Mainiosti sujui! Orkesterilaiset saivat oppilaista suorastaan faneja, sillä koulun oppilaat pyysivät soittajilta

25

bussipysäkillä konsertin jälkeen nimikirjoituksia. ”Mahtava vastaanotto”, toteaa Ahti. Jopa ’kilpailevan’ Itä-Helsingin Juni-orijousia kuullut vanhempi oli otettu soittajiemme intensitee-tistä, soiton imusta ja taidoista.

Ahdille tuli kanslian kautta myös sähköpostia jälkeen-päin. Mikä se Vivaldin kappale oli konsertissa? Lapsi ei enää muistanut kappaleen nimeä, mutta kotona haluttiin kuulla se uudelleen!

Suurkiitos upeasti soittaneille nuorille, ja Ahdille aplodit mai-nioista juonnoista, jotka olivat tärkeä osa tunnelmaa!

PP

Kuvanot-tohetkellä kaikki oli vielä rauhallista... runsaslukui-nen yleisö vasta tulossa.

kuva: Riikka Suuronen

Lastenlaulu-konsertista poistui hymyileviä kasvoja

Vapaan säestyksen opiskelijat ja solistit viihdyttivät sukupol-via Lastenlauluja 60 vuoden takaa -konsertissa Koskelan kappelissa 15.3.2017. Konsertti keräsi noin 70 henkeä kuule-maan ja laulamaan vanhoja sävelmiä.

Pirjo Pesolan vapaan säestyksen opiskelijat olivat valmistelleet konserttiin joko sooloesityksiä, solistien säestyksiä tai yhteis-laulujen säestyksiä 16:sta yli 60 vuotta vanhasta lastenlaulusta.

Tilanne oli monelle klassiselle soittajalle uusi: säestykset - sointumerkkien soveltaminen ja säestyksen rytmitys - oli ope-teltu pitkälti kuulonvaraisesti, ja muistin tukena itse konser-tissa oli vain melodia, sanat ja sointumerkit.

Välillä kuultiin sooloesityksiä säestyksen kera, välillä laulet-tiin yhdessä. Solisteina kon-serteissa soittivat klarinetistit Eero Kujala ja Pentti Ranta-nen, huilisti Sonja Mononen, sellisti Aaron Ritvaniemi sekä

sopraano Tiina Mäkitalo. Ville Koposen ohjaaman puhallin-orkesterin kappaleissa Pienet sammakot ja Piippolan vaari saatiin kuulla eri puhaltimia, ja Ville itse soitti tunnelmallisen solistiosuuden käyrätorvella Pikku Lauri -kappaleessa.

Opiston laulunopettaja Hannu Holma toimi konsertin esilaula-jana, ja hän myös juonsi kon-sertin sille sopivaan leppoisaan henkeen.

LASTENLAULUJA 60 vuoden takaa

Vapaan säestyksen opiskelijat ja solistitJuontajana Hannu Holma

Tuottaja Pirjo Pesola15. 3.2017, klo 18.30 Koskelan kappeli

TERVETULOA laulamaan!

26

26

Konsertista tuli tavallista enem-män spontaania positiivista palautetta - kiitos! - joten se toimi ilmeisesti juuri niin kuin pitikin: herätti lämpimiä muis-toja vanhemmissa kuulijoissa (isovanhempia oli paikalla) ja tutustutti nuorempia entisajan rauhallisiin, tarinallisiin lasten-lauluihin.

PP

Ohjelman yhteislaulut ISOLLA FONTILLA!

RATI RITI RALLA - kans. säv. Talvilaulu - L. Lundh

PIKKU POSTILJOONI - kans. säv.Mökin laittaja - P.J. Hannikainen

Hauva ikkunassa - Bob MerrillJÄNÖJUSSIN MÄENLASKU - Georg

MalmsténNalle Puhin sadelaulu - Bruno

JubelskyTELEFONI AFRIKASSA - kans. säv.

Pikku Lauri (Maailma on niin lavea) - S. Lithenius

HOTTENTOTTI-LAULU - Thorbjörn Egner

Sininen uni - Tapio RautavaaraPieni ankanpoikanen - Bernard

ZaritzkyPienet sammakot - kans. säv.

Piippolan vaarilla oli talo - engl. kans.säv.

ORAVAN PESÄ - P.J. HannikainenPEIPON PESÄ - Heikki Klemetti

Käsiohjelman kuvitusta: LASTEN OMA LAULUKIRJA I (FAZER), toim. lauri Porko, kuvitus Helinä Kangas, 1951.

Mukana konsertissa Tiina Mäkitalo - laulu, Oona Tamminen - piano,Eero Kujala - klarinetti ja piano,Pentti Rantanen - klarinetti ja

bassoklarinetti, Joel Tuominen - piano, Aaron Ritvaniemi -

piano ja sello, Sonja Mononen - huilu, Antti Markova - piano, Ville

Koponen - puhallinorkesterin johto ja käyrätorvi, Pinja Savijär-vi - piano, Pirjo Pesola - ksylofoni,

piano, vs-opiskelijoiden ohjaus

27

Kilpailussa oli viisi sarjaa, joista jokaiseen Musiikkiopisto Juve-nalia tilasi teoksen kotimaiselta säveltäjältä. Tilaussävellyksen tekivät Adam Vilagi, Osmo Tapio Räihälä, Matthew Whit-tall, Max Savikangas ja Seppo Pohjola.

”Hienosti vastasitte haastee-seen”, olivat arviointilautakun-nan jäsenet kiitelleet huilisti Hanna Kinnusen ohjaamaa trioa vaativista kappalevalin-noista. Hannan mukaan heillä oli selkeästi muita vaativampi ohjelma: pakollisen Räihälän Tremor -teoksen lisäksi he soit-tivat Libby Larsenin Barn Dan-ces -teoksen, ja siitä tulikin jo sallitut 20 minuuttia täyteen.

Mikä oli kilpailuprosessin vai-kein paikka, Hanna Kinnunen? ”Larsenin teos vaati paljon perustyötä. Huilisti Petri Alanko totesi, että ammattilaisetkin olisivat saanet harjoitella pit-kään näin vaikeiden teosten yhteissoittoa.”

Hanna kuvailee, kuinka molem-mat teokset harjoiteltiin ensin ilman oikeita ääniä, ”kuiva-harjoitteluna”: pantomiimilla, eleillä, koputuksilla (pianisti) ja suhinoilla (puhaltajat) saatiin

Musiikkiopisto Juvenalian XI valtakunnallisessa kamari-musiikkikilpailussa Espoon Sellosalissa 15.-18.3.2017 voitto sarjassa TRIO, HUILU-KLARIN-ETTI-PIANO tuli kokoonpanolle Trio Hujaus: Jemina Manssila, huilu, Hanna Hujanen, klarinet-ti ja Sauli Niemi, piano - Käpy-län musiikkiopisto.

Sarjan ikärajoitus oli määritelty siten, että soittajien ikä yh-teensä sai olla korkeintaan 48 vuotta. Kilpailuun osallistui 31 kokoonpanoa, joissa oli yhteen-sä 76 soittajaa viidestätoista eri musiikkioppilaitoksesta.

Trio Hujaus Juvenalian kilpailuissa voittoon!

Lisa Pälikkö (vas.), Jemina Manssila, Hanna Hujanen ja Sauli Niemi iloisissa tunnelmissa! Kuva Satu Manssila

28

ensin musiikin palaset rytmeinä paikalleen, kuviteltiin musiikki ilman todellisia ääniä. Kun mu-siikki oli valmiiksi päässä, sujui yhteissoitto todella hyvin!

Onnittelut ja kiitokset soittaji-en lisäksi myös ohjaaja Hannal-le ja soitinopettajille! PP

”Kova työ kyllä palkitaan!” teksti: Sauli Niemi

Suoritin pianonsoiton perusta-so 3:n alkukeväällä 2016. Olin jo pitkään valmistellut repertu-aariani, eikä tutkintoesitys olisi-kaan voinut mennä paremmin.Palautteen jälkeen yksi Käpy-län musiikkiopiston tuomaris-ton jäsenistä, Marketta Wikla, kertoi tulevasta Musiikkiopisto Juvenalian Valtakunnallises-ta Kamarimusiikkikilpailusta, joka pidettäisiin vuoden kulut-tua maaliskuussa 2017. Wikla ehdotti minua osallistumaan kilpailun trio-sarjaan huilulle, klarinetille ja pianolle yhdessä Hanna Hujasen ja Jemina Mans-silan kanssa. En voinut vastus-taa tarjousta, ja kerroin olevani kiinnostunut asiasta.

Kokoonnuimme ensimmäisen kerran Koskelan kirkossa jossa-

kin vaiheessa loppukevättä yh-dessä trion ja opettaja Hanna Kinnusen kanssa. Hanna toimisi meidän harjoittajanamme koko kilpailun ajan.

Ensimmäisissä harjoituksissa kävimme läpi Osmo Tapio Räi-hälän kilpailua varten säveltä-mää tilaussävellystä, Tremor:ia, joka olisi pakollinen kaikille trioille. Teoksesta en ainakaan itse vielä saanut ensimmäis-ten harjoitusten aikana paljoa mitään irti. Oli kuitenkin hyvä, että lähdimme tutkimaan tätä teosta jo varhain. Se oli haasta-va ja vaati varman tietämyksen kappaleesta ja sen tulkinnasta, jotta sen pystyisi esittämään jossakin matineassa, saati sitten tuomaristolle.

Kesäloman loputtua lähdimme harjoittelemaan Libby Larse-nin Barn Dances -nimistä ne-liosaista teosta, jonka Hanna Kinnunen oli pitkän etsimisen jälkeen löytänyt; kappale oli mielenkiintoinen ja tasapuo-lisesti haastava. Suunnitteilla oli ollut pitkään soittaa vain ensimmäinen, kolmas ja neljäs osa, mutta päätimme lopulta soittaa myös toisen osan. Osat olivat hyvin monipuolisia ja karakterit erilaisia.

29

eellemme, eikä kenelläkään meistä ollut hyviä ideoita. Niinpä, kun nimi piti viimeinkin lähettää Juvenaliaan, eikä ide-oita ollut tullut, päätti Hanna Kinnunen keksiä jonkun nimen. Silloin syntyi nimi “Trio Huja-us”. Se sisältää kirjaimia mei-dän nimistämme ja kuvaa hyvin yhtyettämme.

Keskiviikkona 15.3. 2017 oli kilpailupäivä. Sinä päivänä en mennyt kouluun, vaan menin aamulla klo 11.15 Juvenaliaan lämmittelemään ja valmistau-tumaan kilpailua varten. Ennen omaa vuoroamme, ehdimme käydä kokeilemassa akustiik-kaa Sellosalissa, jossa kilpailu

Niitä oli ilo harjoitella. Opet-tajamme Hanna Kinnunen on meidän pitkän taipaleemme aikana aina painottanut erilais-ten tunnetilojen ja luonteiden esiin tuomista soitossamme. Tällä tavalla musiikkiin syntyy omanlainen meininki, ja niin soittaja kuin kuuntelijakin pys-tyy hyvin eläytymään soittoon.

Me olimme onnistuneet tässä mielestäni erittäin hyvin, ja se olikin yksi triomme vahvuuk-sista. Silti, ei musiikki tieten-kään ole näin yksinkertaista, vaan soittamiseen liittyy paljon muitakin seikkoja, jotka täytyy saada esille soittamisen kautta.Meidän piti keksiä nimi yhty-

30

Ohjaajat ja esiintyjät yhteiskuvassa, kuva Jarkko Manssila.

OIk. Trio Sellosalissa, kuva Satu Manssila

pidettäisiin. Se oli hyvin eri-lainen verrattuna opistomme Ranskalaiseen saliin, josta oli muodostunut meidän vakitui-nen harjoittelupaikkamme.

Oli aika nousta lavalle. Pystyim-me kuitenkin menemään var-moin mielin esiintymään, koska olimme valmistautuneet hyvin. Tilanne tuntui hieman oudolta, koska olimme harjoitelleet yli puoli vuotta tätä yhtä 20 mi-nuutin tilaisuutta varten.

Soitimme ensimmäisenä Tremor:in, joka oli kaikille osal-listujille pakollinen ja viimeise-nä omavalintaisen kappaleen, joka oli meillä Barn Dances.

Esitys meni oikein hyvin; Tremor soi jopa paremmin kuin arvasimmekaan, ja Larsen sujui niin kuin oli odotettukin, eli erinomaisesti! Palautteen annossa tuomaristokin oli ollut yhtä mieltä: ”Paikoin jopa ammattimaista suoritusta” tai “Hyvin valmisteltu ja nautitta-va kokonaisuus”. Mutta se siitä ylpistymisestä. Aina voi soittaa paremmin, mutta suoritus oli joka tapauksessa kiitettävä.

31

Myöhemmin saimme kuulla, että pääsemme esittämään Osmo Tapio Räihälän Tremor:in kilpailun päätöskonserttiin. Se oli iloinen yllätys, sillä kukaan muu meidän sarjastamme ei ollut päässyt sinne esiintymään. Kaiken lisäksi, päätöskonsertin jälkeisessä palkintojen jaossa saimme kuulla, että saimme sarjamme ensimmäisen palkin-non! Siinä vaiheessa saimme olla todella olla ylpeitä itses-tämme, koska asiat eivät olisi voineet mennä paljoa parem-min.

Kiitos Hanna Kinnuselle ja pianonsoiton opettajalleni Lisa Pälikölle.

Kova työ kyllä palkitaan!

Arvioinnista ja tasosuorituksista Teksti: Pirjo Pesola

Uudet, uljaat opetussuunni-telman perusteet ovat hah-mottumassa opetushallituksen työryhmän työn tuloksena. Kaikki taiteen perusopetuksen alat saavat ensi vuonna uudet ohjeistukset siitä, mitä asioita oppilaitosten omiin opetus-suunnitelmiin tulee sisältyä. Työ on vielä kesken, ja keskus-telu siitä on varsin vilkasta, kertoo rehtori Päiväläinen, joka toimii myös Suomen musiikki-oppilaitosten liiton hallituksen varapuheenjohtajana.

Myös meillä Käpylässä tullaan oph:n perusteiden valmistuttua uusimaan nyt käytössä oleva

(vuodelta 2002) laajan oppi-määrän opetussuunnitelma, ops. Entiset ohjeistukset oli-vat sangen väljät, ja vaikuttaa siltä, ettei oppilaitosten vapaus muokata opetussuunnitelmi-aan ainakaan vähene tulossa olevien ohjeiden myötä.

Nykyinen peruslinjan ops löy-tyy osoitteesta http://www.kapylan-musiikkiopisto.fi/fi/pe-ruslinja/opetussuunnitelma ja vastaava opus kamulinjalta os-oitteesta http://www.kapylan-musiikkiopisto.fi/fi/kamulinja/opetussuunnitelma (vuodelta 2012). Sama opus löytyy fyysisenä myös aulasta. Vihreän vihkosen kannessa seisoo Lassi Rajamaan piirtämä odottava äiti corno vatsan päällä. Suosittelen vil-kaisua; esim. peruslinjan ops ei

32

ole kuiva luettelo, vaan se sisäl-tää asiatiedon ohella runsaasti oppilaiden omasanaisia kerto-muksia. Voi olla mielenkiintois-takin lukemista näin opiston 60-vuotisjuhlien alla.

Yksi opetussuunnitelmien uudistuksen myötä suurennus-lasin alle tulevista seikoista on arviointi.

”6.1 Arvioinnin tehtävä ja ta-voitteet : Arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan oppimista ja tukea hänen edistymistään opinnoissa. Palautteella ohja-taan oppilasta omien tavoit-teiden suuntaiseen opiskeluun sekä oman oppimisprosessin ymmärtämiseen. Arviointi on oppimiseen kannustavaa, mo-nipuolista, oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää. Arvioin-nin tehtävästä ja sen perusteis-ta annetaan tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen.” (TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUS SUUNNITELMAN PERUSTEET 2017/ALUSTAVAA LUONNOS TEKSTIÄ 15.12.2016)

Arviointi soiton- ja laulun opiskelussa ajatellaan usein opettajan ja oppilaan kommu-nikaatioksi tunneilla ja konsert-tien yhteydessä. Muilta kuin

omalta opettajalta oppilas saa palautetta lähinnä tasosuoritus-ten yhteydessä, keskimäärin siis ehkä noin parin-kolmen vuoden välein.

Uuden ajan kynnyksellä rehtori Päiväläinen kutsui Juvenalian rehtorin, Matti Vänttisen, pitä-mään Käpylän opettajakunnalle alustuksen arvioinnista helmi-kuussa. Vänttinen on tutkinut arvioinnin historiaa pitkään ja myös rakentanut yhdessä työ-ryhmän kanssa uusia arvioinnin työkaluja, ns. taitotauluja.

Alustus alkoi alusta, kuten pitääkin: Vänttinen kertasi oppimiskäsityksen muuttumista vuosien saatossa. Vähitellen tör-mäsimme vaikeisiin kysymyksiin: Mitä oikeastaan arvioidaan? Mitä tasosuoritukset arvioivat? Arvioidaanko suoritusta vai oppimisprosessia, oppilasta vai opettajaa? Tarvitaanko taso-suorituksia ollenkaan? Kuinka yhteismitallista arviointi on? Kuinka usein arviointia tulisi tehdä? Eikö opettajan ja oppi-laan välinen kommunikaatio jokaisella tunnilla ole jo arvioin-tia tarpeeksi, tämähän on vain harrastus? Mitä oppilas hyötyy arvioinnista, entä opettaja?

33

Käpylän musiikkiopiston tär-keimpiä arvoja on yksilöllisyy-den korostaminen. Meillä on saanut tehdä tasosuorituksia omaan tahtiinsa jo pitkään, eikä oppilaita muutenkaan pa-koteta samaan muottiin. Myös arvioinnissa on eri instrumen-teissa ollut erilaisia, räätälöityjä käytänteitä, joita nyt ollaankin kartoittamassa kaikkien tie-toon, uutta ops-työtä varten. Hyvistä käytänteistä voivat muut lautakunnat ottaa sitten mallia.

Vänttisen alustus ja pieni pro-vosointi tasosuoritusten ase-man keikuttamisesta ja jopa niiden poistamisesta herätti keskustelua. Yleinen ilmapiiri Käpylän opettajien keskuudes-sa tuntuu ainakin toistaiseksi tukevan tasosuoritusten säilyt-tämistä, ainakin jossain muo-dossa. Monelle oppilaalle se tarjoaa sopivasti kiintopisteen, johon pyrkiä, päästä seuraaval-le tasolle! Jos tasosuoritustilai-suuksia ei pidetä koemaisesti, sen ei pitäisi muodostua oppi-laallekaan stressin paikaksi.

Oma keskustelunsa on sitten se, miten objektiivista tai yh-tenäistä - edes saman oppi-laitoksen sisällä - arviointi on.

Vänttisen mukaan arviointi ei koskaan voi olla yhtenäistä.

Mutta entä muu kuin soitto-suorituksen arviointi, oppimis-prosessin arviointi? Tarvitaanko sitä? Voisiko siihen soveltaa Vänttisen työryhmän työkaluja, vai ovatko ne lähinnä ammat-tilaisiksi suuntautuvia varten? Juvenalian sivuilta löytyy näistä taitotauluista kaikille avointa tietoa osoitteesta http://www.juvenalia.fi/wp-content/uploads/ASKELIA-OPPILAIDEN-ARVI-OINNIN-UUDISTAMISEEN.compressed.pdf.

Tasosuoritus saa turhan paljon painoarvoa, jos palautetta op-pilaan edistymisestä tulee vain niistä. Niinpä piano-opettajat kokeilevat jatkossa palautteen antoa myös pianistien konser-teissa, kaikille soittajille. Joku muu, kuin oma opettaja antaa pikapalautteen suullisesti heti konsertin jälkeen. Katsotaan, toimiiko hyvin vai huonosti.

Mielipiteitä arvioinnista? Nyt on hyvä tilaisuus osallistua kes-kusteluun ja vaikuttaa opettaji-en mielipiteisiin! Palautetta voi lähettää myös osoitteeseen pir-jo.pesola@kmo.fi, kiitos!

PP

34

Loppuliihotus: Äänestä Suomelle kansallis-perhonen!

Haapaperhonen, kandidaatti.Kuva: Juha Varrela

35

Suomi saa 100-vuotisjuhlansa kunniaksi kansallisperhosen. Vaikuta valintaan ää-nestämällä 4.6.17 mennessä!

Ehdolla ovat asiantuntijoiden ennakkoon valitsemat 20 perhoslajia, jotka kuvaavat Suomea ja suomalaisuutta eri tavoin. Kan-sallisperhosehdokkaat esittäytyvät kuvien

kera sivulla kansallisperhonen.fi.

Äänestyksen järjestävät Vuokon Luonnonsuoje-lusäätiö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Luonto, Suomen Perhostutkijain Seura ry sekä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Hankkeen suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Äänestyksen voittaja, Suomen kansallis-perhonen, julkistetaan 14.6.2017.

Kevään tapahtumia:

03.05.2017 klo 18 Taivaskalliontie 3, opiston aulaInfotilaisuus vanhemmille musiikkiharrastuksesta

19.05.2017 klo 17 ja klo 18.30 KarjalataloKamulinjan kevätjuhlat kahdessa erässä, klo 17 ja klo 18.30

31.05.2017 klo 18 Oulunkylän kirkkoTodistusten ja stipendien jakotilaisuus konsertissa

4.6.17 klo 17 Musiikkitalon konserttisaliMusiikkiopiston 60-vuotisjuhla, tervetuloa!

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

60-vuotisjuhlakonsertti su 4.6.2017 klo 17.00 Musiikkitalo

Välähdyksiä vuosien takaa

Juhlan juontaa Markku Veijalainen. Liput 10, 20 ja 40 e Ticketmaster (+palv. maksu)

Tervetuloa!