Katupöly kaupunkien haasteena ja KAPU-projektin esittely Katupölyseminaari 15.3.2007

13.3.200713.3.2007 Jari ViinanenJari Viinanen 11

Ympäristötarkastaja Jari Viinanen

Helsingin kaupungin ympäristökeskus

[email protected], p. 09-310 31519

Katupöly kaupunkien haasteena ja KAPU-projektin esittely

Katupölyseminaari 15.3.2007


Kuva. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon numeroarvon (50 µg/m3) ylitykset (kpl) (Lähde: YTV).

PM10 VUOROKAUSIRAJA-ARVOON VERRANNOLLISET YLITYKSET

2006: Töölöntulli 59 ja Mannerheimintie 37 kpl

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvotason

ylitykset Helsingissä

0

10

20

30

40

50

60

70

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

ylit

yste

n m

äärä

(kp

l)

Töölö

Vallila

Kallio

Runebergink

Mannerheimintie

Hämeentie

Töölöntulli

2001 vuoden raja-arvo, alitettava viim. vuonna 2005


Pohjoismaiden vertailu

Antal dygn PM10 överskrider 50 ug/m3 i trafikmiljö

0

20

40

60

80

100

120

Stockholm Göteborg Malmö Helsinki Oslo København Reykjavik

2000

2001

2002

2003

Lähde: Environmental Indicators of Major Nordic Cities


Raja-arvon ylitykset HelsingissäHengitettävät hiukkaset (PM10),

vuorokausiraja-arvo 2003 (Runeberginkatu) 2005 (keskusta, Hämeentie) 2006 (keskusta, Mannerheimintie)Typpidioksidi (NO2), vuosiraja-arvo 2005 (keskusta, Hämeentie) 2006 (keskusta, Mannerheimintie)

Katuosuudet, joilla raja-arvon ylittyminen on arvioitu mahdolliseksi.

Pohjakartta Maanmittauslaitos, 105/UUMA/04 YTV 2004


Katutyypit, joilla raja-arvot voivat ylittyä

Kapeat katukuilut,

yli 10 000 ajoneuvoa/vrk: Kaisaniemenkatu, Unioninkatu, Lönnrotinkatu

Leveät kadut, joilla on vilkas liikenne ja rakennukset estävät päästöjen laimenemisen: Mannerheimintie (26 000- 51 000 ajoneuvoa/vrk) , Mäkelänkatu (21 000-39 000 ajoneuvoa/vrk)

Leveähköt katukuilut,

yli 15 000 ajoneuvoa/vrk: Runeberginkatu, Malminrinne, Mechelininkatu, Hämeentie, Sturenkatu, Topeliuksenkatu, Mannerheimintie


Katupöly haasteena

Helsingissä tehty pitkäjänteistä työtä ongelman ratkaisuksi talvikunnossapidon ja keväisen puhdistuksen kehittämiseksi; hiekoitusmateriaalit (seulottu ja pesty), hiekoituksen kohdistaminen (bussipysäkit, risteykset ja ylämäet tarpeen mukaan), keväinen tehopuhdistus jne.

Tukholmassa painotus nastarenkaiden vähentämisessä ja puhtaanapidolla ei katsota olevan niin suurta merkitystä.

Liukkaudentorjunta• hiekoitus• suolaus• nastarengas-kitkarengas

Katupöly


Katupöly haasteena

Talvikunnossapidon ja puhdistuksen merkitys esim. lumien kuljetus, suolaus, hiekoitusmäärät

Yöpakkaset ja katujen sulaminen (jäiset polanteet) määrittää, milloin katujen puhdistus voidaan aloittaa, hiekat nostettava ensin (hiekkoja ei voi pestä viemäriin)

Raja-arvonylitykset (mitattu Helsingissä ja Riihimäellä) Korkeat pitoisuudet keväisin muutaman viikon ajan

(raja-arvotason ylityksiä kaikissa kaupungeissa)


Katupöly haasteena

Jalkakäytävien hiekoitus, josta hiekka kulkeutuu ajoradalle; hiekoitusmääristä ja materiaalista ei ole tietoa kiinteistöjen ja huoltoyhtiöiden osalta

Suolaus voi olla kiellettyä (pohjavesien ja pintavesien suojelu)

Yksi avainkysymys on keväinen puhtaanapito ja hiekan ja pölyn poisto kaduilta tehokkaasti–miksi katu pölyää, vaikka hiekka on poistettu ja katu on pesty ja näyttää puhtaalta?


Yhteistyön tiivistäminen ja yleiset vastuut• HKR-ympäristökeskus-YTV- HKL, Rakvv:n, kiinteistöt ja kiinteistöyhtiöt

Helsinginkatu keväällä 2005 kastelun jälkeen.

HKL HKR Kiinteistö

Valvontavastuu Rakvv

Haasteita Helsingissä


Haasteita Helsingissä Ajoneuvojen siirrot hidastaa →200-300 siirtoa/päivä Vilkasliikenne päivisin (kaduilla kymmeniä tuhansia

autoja/vrk) 2500 km puhdistettavaa kaistakilometriä 8 km arvioituja hiukkasraja-arvon ylitysalueita

kantakaupungissa pää- ja kokoojakatuja noin 400 km eli kun molemmat

puolet katua kastellaan tai pestään 800 km, Pää- ja kokoojakatujen kastelu suolaliuoksella maksaa

noin 20 000 e/kerta katupölykausi on kausiluontoinen työ, noin 4 viikkoa –

mistä kalustoa ja miehiä, jotta voidaan nopeuttaa työtä?


KAPU; Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen ja tavikunnossapidon avulla

Projektin koordinointi Helsingin kaupungin ympäristökeskus;

Jari ViinanenTutkijat Nordic Envincon Oy; Heikki Tervahattu

ja Kaarle Kupiainen Päämenetelmänä käytetään Stadian

Nuuskija-autoaRahoittajat Helsingin, Vantaan, Espoon,

Tampereen, Riihimäen ja Keravan kaupungit

YTV YM:n ympäristöklusterin ohjelma Destia (Tieliikelaitos)Muut kumppanit Ekopine Turun kaupunki

Nuuskija-auton tutkimusreitti (keltaisella) Helsingin keskustassa


Aikataulu ja tutkimuksen kestoTutkimuksen ja toimenpiteiden valmiuksien luominen syksyllä 2005 (rahoitus, suunnitelma)

Talvella 2006 lisää tahoja mukaanKenttämittauksia helmi-toukokuussa 2006Vuoden 2006 tutkimustulosten käsittely ja väliraportin laatiminen syksyllä 2006

Kenttämittauksia helmi-toukokuussa 2007Tutkimustulosten käsittely ja loppuraportti 30.10.2007


KAPU, Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Tavoitteena on vähentää kevätkauden korkeita PM10-pitoisuuksia Suomen kaupungeissa. Tutkitaan, miten erilaiset talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat katupölyn määrään ja koostumukseen. Nykyisen käytännön lisäksi selvitetään, voidaanko uusilla menetelmillä ja laitteilla vähentää pölyn määrää. Hanke vahvistaa viranomaisten, tutkijoiden ja kuntien yhteistyötä ja verkostoitumista kevätpölyongelman vähentämiseksi:

• Kuntien ympäristötoimet• Kuntien katuyksiköt• Urakoitsija• Ympäristöministeriö• Tutkijat


Mittaukset

Nuuskijalla tehdään katupölyn tutkimuksia valituilla katuosuuksilla:1.Ennen talvikauden pölyn kertymisen alkua2.Pölyn kertymisen aikana talvella3.Keväällä ennen katujen puhdistuksen aloittamista4.Puhdistuksen eri vaiheiden aikana5.Puhdistuksen päättymisen jälkeen niin kauan, että pölyn määrä ei enää olennaisesti vähene.


KAPU- toimenpiteitä

1. Nykyinen käytäntö ja menetelmät.• Nuuskijareiteille otettu käyttöön lomake, johon täytetään

kaikki tehdyt talvikunnossapito- ja puhdistustoimenpiteet.• Kaupungit laativat kuvauksen nykyisestä

toimintatavastaan ja kalustostaan.

→ Katujen ja kaupunkien keskinäinen vertailu. Voidaanko toimintatapa monistaa muualle?



2. Talvikunnossapidon merkitys Pelkän suolan käyttö kadulla ja jalkakäytävillä (osa

Porkkalankadusta 2007) Kirje, ohjeet ja kysely Runeberginkadun kiinteistöille

(2006)• HKR:n tiedotteet katukuilujen kiinteistöille (2006-2007• Tehostetun talvikunnossapidon koe Tampereella (2007)

→ Onko keväällä kadulla vähemmän hiukkasia?



3. Puhdistamisen ja pesun vaikutus. Selvitetään pintajännitystä poistavat aineet, joita voidaan

käyttää pesuvedessä. Tehdään kokeita (Vantaa 2007). Testataan tehostettua pesua katualueella ja

raitiotieväylällä (Mannerheimintie 2006-2007). Selvitetään raitiotieväylien CaCl2:lle vaihtoehtoisia

pölynsitomisaineita ja menetelmiä (2007).

→ Kuinka kadut saadaan nopeasti pölyttömiksi?



4. Selvitetään markkinoilla olevat laitteet ja niiden PM10 puhdistustehokkuudet. Testataan laitteita käytännössä.

Arvioidaan laitteiden puhdistustehokkuutta vertaamalla eri laitteilla puhdistettuja katuja toisiinsa (2007).

Tehdään yhteenveto käytössä olevista laitteista ja arvioidaan niiden ”PM10-tehokkuutta” (2007).

Tehdään laitteille pölymittauksia Nuuskijalla (2006-2007).

→ Voidaanko suositella jotain tiettyä menetelmää tai laitetyyppiä?

Kaliforniassa on säädetty asetus, jolla edellytetään, että katujen puhdistukseen käytettävät laitteet ovat ns. PM10-tehokkaita. Laitteilta edellytetään tätä koskevaa sertifikaattia.


Ilmansuojeluohjelmat ja -suunnitelmat

Pääkaupunkiseudun ilmansuojeluohjelma (kunnille yhteiset asiat):Ilmanlaatu nyt ja tulevaisuudessaYTV alueen päästöjen leviämismalliTerveys ja luontovaikutuksetLainsäädäntö ja sen kehittyminenTutkimukset ja selvitykset sekä tarpeetTiedotus, viestintä ja koulutusSuunnittelu (esim. ohjeet kaavoittajille)Seudulliset toimenpiteet (yhteydet ilmastostrategiaan ja PLJ:aan)Aikataulu: YTV:n hall. hyväksymä 15.6.2008

Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma:

Pitkäntähtäimen konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet pitoisuuksien alentamiseksiIlmanlaatuasetuksen vaatimukset Raja-arvojen ylittymisen ehkäisyPM10 vuorokausiraja-arvo; katupöly NO2 vuosiraja-arvo; yksityisautoilu, joukkoliikenne, liikennesuunnittelu, maankäyttö, laitosten ja sataman päästötPM2,5 pienhiukkaset; liikenne, pienpolttoKatukuilumallinnuksetAikataulu: Khs:n hyväksymä 15.6.2008

Helsingin kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen:

Episoditilanteissa toimiminenPM10 vuorokausipitoisuus; katupölyNO2 tuntipitoisuus; liikennePM2,5 pienhiukkaset; palot Aikataulu: syyskuu 2006 - toukokuu 2007(työryhmän esitys 31.12.2006 → lausunnot, nähtäville, Khs:n hyväksyntä)

Seudullisen joukkoliikenteen poikkeusliikennesuunnitelma typpidioksidin varalle:Koskee vain seutuliikennettäNO2:n tuntipitoisuus Vastuutaho: YTVAikataulu: Päivitetään vuosina 2008-2009

Kuntakohtaiset Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen


”Katupölyn torjuntakello”

Talvi

KevätSyksy

Kesä

Sepelin hankinta-materiaali-pesu, seulonta

Kesäaikainen puhtaanapito

Pölyn torjunta kastelemalla

Sepelin poisto Katujen puhdistus ja pesu

Talvikunnossapito-sepelin määrä, kohteet-lumen poisto


1. Ympäristökeskus Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksien valmistelu Ilmanlaadun ohjelmien ja suunnitelmien valmistelu Tiedottaminen asukkaille, kiinteistöyhtiöille ym. (ks. alempana

kohta tiedottaminen) Yhteistyön edistäminen hallintokuntien ja muiden tahojen kanssa.

Työmaiden valvonnan tehostaminen (erityisesti katutyöt): alueen puhdistus, renkaissa siirtynyt pöly

Osallistuminen katupölyn tutkimushankkeisiin.

Toimenpiteitä vastuutahoittain


2. Katujen kunnossa- ja puhtaanapito (HKR)

Liukkaudentorjunnan kärsimättä vähennetään tarpeetonta hiekoitusta.

Ottamalla käyttöön suolaa tai muuta jäänsulatusainetta, jolla voidaan korvata hiekoitusta.

Poistamalla lumet katujen läheltä ennen niiden sulamista. Samalla poistetaan myös huomattava osa pölyä.

Poistamalla hiekkaa talvella sääolosuhteiden salliessa.

Hiekoitussepelin hankkinta (pesty ja seulottu, materiaali, raekoko). Tutkitaan voiko hyväksyttävän hienoaineksen määrää laskea edelleen.

Pyrkimällä hankkimaan syksyllä koko talven sepelit, koska sepelin talvipestyn sepelin laatu on heikompaa.

Tutkimalla mahdollisuutta antaa kiinteistöille määräyksiä esim. sepelin laatuvaatimuksista.


Katujen kunnossa- ja puhtaanapito (HKR)

• Katujen itse peseytyvyyden palauttaminen

• Sadevesikaivojen parantaminen

• Estämällä sadevesikaivojen tukkeutuminen. Sade ja sulava lumi huuhtovat pölyn viemäriin.

• Tehtäessä asfaltointia ja tietöitä kaupungissa hillitään pölyämistä aktiivisesti töiden aikana ja puhdistetaan pölyyntyneet alueet.

• Kehittämällä tiedottamista kevätpuhdistusten etenemisestä www-sivuilla. • Kehittämällä omaa ja urakoitsijoiden laadunvarmennusta katujen puhdistamisessa

(kehitetään uusia menetelmiä todeta laatutaso ns. puhdistuksen PM10-tehokkuus esim. Nuuskija-autotyyppisesti).

• Osallistumalla katupölyn tutkimushankkeisiin.


Katujen kunnossa- ja puhtaanapito (HKR)

• Parantamalla siirtokehotustaulujen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.• Tehostamalla hiekoitushiekan poistoa (laatu, nopeus, kalusto).• Katujen pesua parantamalla.• Parantamalla siirtokehotustaulujen

näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.• Tehostamalla hiekoitushiekan poistoa

(laatu, nopeus, kalusto).• Katujen pesua parantamalla.• Etsimällä pölyn torjuntaan

kalsiumkloridille vaihtoehtoisia aineita. Aineen tulisi olla vähemmän riippuvainen ilman kosteudesta ja aiheuttaa vähemmän liukkautta.

• Tarjoamalla kiinteistöille ja HKL:lle maksua vastaan puhtaanapitoa tai siirtämällä puhtaanapito kaupungin vastuulle


3. Kiinteistö ja kiinteistönhoitoyhtiö

Otetaan käyttöön suolaa tai muita jäänsulatusainetta. Joissain sääolosuhteissa esim. suolalla voidaan korvata hiekoitusta.

Noudattavat Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä: Lehtipuhaltimen käyttö on kielletty hiekoitushiekan poistossa ja puhdistettava alue on kostutettava ennen puhdistusta.

Hiekkaa poistetaan talvella sääolosuhteiden salliessa.

Tuntevat vastuualueensa ja oikeat toimintatavat ja että, ne ovat tiedossa kaikilla henkilöillä, jotka toimivat kiinteistönhoitotehtävissä ulkona.

Hankkivat mahdollisimman pölytöntä sepeliä. Sepelin tulisi olla pestyä ja seulottua, jolloin se sisältää mahdollisimman vähän pölyä.

Kiinnittävät hiekoituksen määriin ja kohteisiin huomiota. Tarpeetonta hiekoitusta vähennetään liukkaudentorjunnan kärsimättä ja pyritään ehkäisemään hiekan kulkeutumista katualueelle.


Kiinteistö ja kiinteistönhoitoyhtiö

Lumet poistetaan katujen läheltä. Tällöin poistetaan samalla myös huomattava osa hiekoitushiekasta, jolloin se ei ole keväällä pölyämässä.

Ovat selvillä, että kadun puhtaanapito hiekoitushiekan poiston jälkeen kuuluu kiinteistölle (ns. kesäaikainen), mikäli kaupunki ei ole ottanut sitä vastuulleen. Etenkin keväällä ja alkukesällä suoritetuilla pesuilla ja puhdistuksilla saadaan loput talven pölyt siivottua ja huuhdottua viemäriin (kuva).

Estetään sadevesikaivojen tukkeutuminen. Sade ja sulava lumi huuhtovat pölyn viemäriin. Huolehtivat siitä, että asukkaat ja heidän vieraat tietävät siirtää ajoneuvot puhdistuksen

tieltä siirtokehotuskyltin tullessa kadulle. Puhdistavat jalkakäytävät juuri ennen kaupungin puhdistusta, jolloin hiekat voidaan

lakaista kadun reunaan kaupungin hoidettavaksi (aikataulutiedotus HKR:n www-sivuilla).


4. Asukas

Noudattamalla siirtokehotustauluja (katujen keväisen hiekan poiston ja pesun aikaan). Kaupunki joutuu keväällä siirtämään 200-300 ajoneuvoa päivässä hiekan poiston tieltä.

Ajotyylillä voi vähentää pölyämistä. Erityisesti katujen laidoilla on keväisin hiekkaa ja pölyä. Pölyäminen vähenee myös ajonopeutta vähentämällä.

Vaikuttamalla kiinteistön ja sitä kautta huoltoyhtiön toimintaan katupölyn torjumiseksi.

Käyttämällä julkista liikennettä.


5. HKL ja bussien kuljettajat

Toteuttamalla raitiotielinjojen pölyntorjuntaa episodisuunnitelman mukaisesti (uudet pölyn sidonta-aineet, täsmäkastelu).

Lisäämällä nurmiratoja. Pölyn vähentäminen ajotyylillä (linja-autot):

alempi ajonopeus, erityisesti katujen laidoilla on hiekkaa ja pölyä keväisin, joten reunoilla ajoa tulisi välttää.

Tehostamalla raitiotielinjojen puhdistusta (menetelmät, laitteet, laatu).

Tekemällä samaan aikaan raitiotielinjojen puhdistuksen katualueen kanssa.

Vähentämällä edelleen raitiovaunujen jarruhiekan käyttöä.


Tehostamalla kiinteistöjen vastuiden valvontaa (puhtaanapito, lumien poisvienti)

Tehostamalla työmaiden valvonta: alueen puhdistus, renkaissa siirtynyt pöly (yhteistyö ympäristökeskuksen kanssa).

6. Rakennusvalvonta (Rakvv)

Documents

Katupöly kaupunkien haasteena ja KAPU-projektin esittely Katupölyseminaari 15.3.2007