Upload
timoaro
View
173
Download
4
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Suomalaisessa aluerakennepolitiikassa on ollut pitkällä aikavälillä kaupunkien ja maaseudun välillä ristiriitoja ja hegemonista valtataistelua. Esityksessä kuvataan kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta kaupunkien näkökulmasta 2010-luvun toimintaympäristössä. Esityksessä korostetaan toiminnallisia alueita ja kaupunkiseutuja vastakohtaisuuksien purkajana ja yhteisenä nimittäjänä tulevassa alue- ja yhdyskuntarakennekehityksessä.
Citation preview
VUOROVAIKUTUS KAUPUNKIEN NÄKÖKULMASTA
Kehi5ämispäällikkö, VTT Timo Aro, Porin kaupunki
Alue-‐ ja paikallishallintopäivät Lapin yliopisto,19.8.2014 Rovaniemi
Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Tasapainoinen aluerakenne
Koko maan elinvoimaisena pitäminen Tasapainoinen kehittäminen
Kaupungin ja maaseudun välinen yhteistyö
Koko maan tasapuolinen kehittäminen
Koko maan asuttuna pitäminen
Alueellisten erojen tasoittaminen Alueiden Suomi
Timo Aro 2014
Maaseudun ja kaupungin kehityserojen tasoittaminen
Monikeskuksinen aluerakenne
① Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla seudulla
② Enemmän kuin yhdeksän kymmenestä (93 %) suomalaisesta asuu taajamissa
③ 12 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvoi noin 380 000 henkilöllä vuosina 2000-‐2013 ja muun Suomen väheni noin 100 000 henkilöllä
④ Yksi kolmesta kunnasta ja yksi neljästä seudusta sai
muuHovoiHoa vuosina 2009-‐2013. Alle 80 000 asukkaan kaupunkiseuduista sai vain kuusi seutua muuHovoiHoa
⑤ Noin 93 % koko maan maapinta-‐alasta on muuHotappioalueHa
⑥ Ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla asuu vähemmän kuin yksi viidestä suomalaisesta (17,3 %)
⑦ Kaupungistumis-‐ ja taajamoitumiskehitys sekä isot käynnissä olevat reformit korostavat toiminnallisiin alueisiin perustuvaa kaupunkiseutulähtöisyyHä
Eräitä Slastollisia faktoja nykySlanteesta…
Timo Aro 2014
Lähde: Suomen ympäristökeskus Timo Aro 2014
Toiminnalliset alueet laajenevat edelleen pendelöinnin ja muuHoliikkeen seurauksena…
Keskimäärin
104 kuntaa sai
muu5ovoi5oa vuosina 2009-‐2013
2009-‐2013
Timo Aro 2014
Keskimäärin
216 kuntaa sai
muuHotappiota vuosina
2009-‐2013
Lähde: Tilastokeskus, väestöSlastot
KUNTIEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA ASUKASLUKUUN VUOSINA 2009-‐2013
Keskimäärin
19 seutua sai
muuHovoiHoa vuosina
2009-‐2013
Keskimäärin
51 seutua sai
muuHotappiota vuosina
2009-‐2013
Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestöSlastot
KAUPUNKISEUTUJEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA ASUKASLUKUUN VUOSINA 2009-‐2013
TYÖLLISTEN MUUTTOVIRRAT LISÄÄVÄT ALUEIDEN VÄLISTÄ EPÄSYMMETRISTÄ KEHITYSTÄ
Työllisten muutot alueiden välillä vaiku5avat keskeisesW alueiden tulevaan elinvoimaan: • Työllisten muuHovoitot ovat keskit-‐
tyneet ensisijaisesS Etelä-‐ ja Lounais-‐Suomen työssäkäynSalueelle
• Työllisistä sai Etelä-‐ja Lounais-‐Suomen ohella muuHovoiHoa vain pistemäisesS yksiHäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat
• Työllisten muuHovoitoilla on merkiHä-‐vät kerrannaisvaikutukset alueiden kehitykseen, elinvoimaan ja tulevaan potenSaaliin.
KarHa: Kytö & Kral-‐Lezcynzka 2013
Timo Aro 2014
§ Kaupunkien ydin-‐ tai kehys-‐
alueella asui 69,1 % vuoden 2012 lopussa (61,1 % vuonna 1980)
§ Kaupunkien ydin-‐ ja kehys-‐alueella sekä kaupunkien läheisellä maaseudulla asui 76,5 % suomalaisista vuoden 2012 lopussa (68,6 % vuonna 1980)
§ Ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla asui 17,3 % vuoden 2012 lopussa (24,9 % vuonna 1980))
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN KAUPUNKI-‐MAASEUTU -‐LUOKITUS
Timo Aro 2014 Lähde: Suomen ympäristökeskus Timo Aro 2014
Toiminnallisiin alueisiin tai ihmisten päiviHäiseen elinpiiriin perustuvat
aluejaot vuorovaikutuksen perustaksi = kaupunkiseudut
JOHTOPÄÄTÖS
Timo Aro 2014
Työ • Yhteiset työmarkkinat • Pendelöinti • Pendelöintietäisyyksien
kasvu
Palvelut • Yhteiset palvelu- ja
asiointi-markkinat • Palveluiden saatavuus:
lähipalvelut ja keskitetyt palvelut
• Palveluverkkoratkaisut
Maankäyttö, asuminen ja liikenne • Yhteiset asuntomarkkinat • Maankäyttö- ja kaavoituspo-
litiikka • Asuntotuotanto ja
asuinalueiden profilointi • Joukkoliikenne
1
3
2
4
Elinvoimapolitiikka • Yhteiset vetovoima-
markkinat • Alueen suunnittelu ja
kokonaisvaltainen kehittäminen
• Uusien asukkaiden, yritysten ja investointien houkuttelu, aluemarkkinointi
MIKSI TOIMINNALLISIIN ALUEISIIN PERUSTUVA VUOROVAIKUTUS?
KAUPUNKISEUTUJEN SISÄINEN VUOROVAIKUTUS JA DYNAMIIKKA
Timo Aro 2014
14
Keskus-
kunta
Etäisyys keskuksesta 5-‐15 km
Etäisyys keskuksesta 15-‐30 km
Timo Aro 2014
Rakenteellinen vuorovaikutus
Toiminnallinen vuorovaikutus
Keskuskaupungin näkökulma: ”Halutaan elää kaupungista, muHa ei kaupun-‐gissa”
Kehyskunnan ja reuna-‐alueen näkökulma: ”Porilaisen ajaHelumallin mukaan maakunnallinen yhteistyö tarkoiHaa sitä, eHä rahat pannaan porilaiseen pärekoriin, josta ne siHen jaetaan porilaisen organisaaSon kauHa yhteisen hyvän nimissä porilaisten parhaaksi katsomalla tavalla”
Timo Aro 2014
Case vuorovaikutus Porin seutu • Asukasluvultaan Suomen 7:nneksi suurin kaupunkiseutu (138 000 asukasta)
• Porin keskustaajama-‐alueella asuu 93 000 asukasta
• Seutukunnassa 9 kuntaa, joista Porissa asuu noin 84 000 henkilöä ja muissa kunnissa 54 000 asukasta
• Porin seudulla sijaitsee puolet maakunnan työpaikoista ja yrityksistä
Timo Aro 2014
Tämä taustalla…
§ Alvar Aallon aluesuunnitelma viiden kunnan Kokemäenjoki-
laaksosta 1940-luvulla
§ Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma
Timo Aro 2014
30 km etäisyydellä Porin keskustasta asuu
118 000 asukasta
Timo Aro 2014
Noin 30 km etäisyydellä Porin
keskustasta sijaitsee
7 kuntaa
VYÖHYKKEISYYS PORIN SEUDULLA ILMAN HALLINNOLLISIA RAJOJA
• Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskustasta: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein.
• Porin kaupungin väkiluku on noin 83500 asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu 88495 asukasta ja 25 km säteellä yli 100000 asukasta.
• 30 kilometrin sisällä asuu noin 118 000 asukasta eli 86 % Porin seudun asukkaista
Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
Timo Aro 2014
Esimerkki keskuskunnan ja ensimmäisen asteen kehyskunnan yhteistyörakenteesta (Pori-‐Ulvila)
Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-‐alue
Luotsinmäen jätevedenpuhdistamo
Jätehuollon neuvonta-‐ ja
suunniHelupalvelut
Ympäristönsuojelun ostopalvelut
Porin seudun kansalaisopisto
Palmgren-‐ konservatorio
Varhaiskasvatus-‐ palvelut
Björneborgs Samskola
Englanninkielinen opetus
Steiner-‐koulu Kiertävät
lastentarhanopeHajat
Porin seudun jätehuolto
Porin perusturvan yhteistoiminta-‐alue
Taloustuki Kuntapalvelut Oy
Talous-‐ ja velkaneuvonta
Porin Setohallinnon IT-‐palvelut
Seudullinen hankintatoimi PoriLab Maisa Oy
Prizztech Oy
Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-‐alue
LastenkulHuurikeskus
Satakunnan työterveyspalvelut
Porin palveluliikelaitos
Seudulliset yhteistyöhankkeet
Porin Linjat Oy
Pori Energia Oy Joukkoliikenne-‐lautakunta
Karhuseutu ry
KulHuuripalve-‐lut ja museot
Timo Aro 2014
”Kaikki kunnat ovat pulassa. Käynnissä on poliittinen ja ideologinen taistelu siitä, kenen pula ratkaistaan” - Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara -
Timo Aro 2014
Aluehierarkia de facto
• Metropolialue – Metropolialue – Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä) – Etelä-‐Suomen yhtenäinen työssäkäynSalue
• Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – Noin 12 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun,
Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Hämeenlinnan
– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet sopimuksellisten järjestelyiden piirissä
• Seutukaupungit, seutukeskukset – Noin 40-‐50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia – MaakunSen 2-‐ tai 3 –keskukset
• Muut kunnat – Pienet kunnat – Ei yhteistä nimiHäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja
supistuvia)
Timo Aro 2014
100 km
50 km
50 km
50 km 30 km
30 km
30 km
30 km
30 km 30 km
30 km
30 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
JATKOSSA KOROSTUU KAUPUNKI-‐SEUTUJEN SISÄINEN JA KAUPUNKI-‐SEUTUJEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS
§ Alue-‐ ja yhdyskuntarakenteen kehityksen vyöhykkeisyys ja suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueiden laajentuminen kietoutuvat yhteen
§ Suurten kaupunkien vaikutusalueet
laajenevat edelleen: § Helsingin noin 100 km kehän
vaikutusalueella 1,8 miljoonaa asukasta § Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km
kehien vaikutusalueella noin 1,2 miljoonaa asukasta
§ Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella noin 1,2 miljoonaa asukasta
§ Muiden maakuntakeskusten ja maakunSen 2-‐keskusten noin 15 km kehällä noin 600 000 asukasta
à SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN VAIKUTUSALUEILLA ASUU 4,8 MILJOONAA ASUKASTA (noin 90 % väestöstä)
15 km
Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestöSlastot
”Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläksääki viäl…Porissa vittuilu on merkki välittämisestä”
Timo Aro 2014