KAUKLAHDEN KOTIKAUPUNKIPOLKU Versio 24.1.2017 24 kohdetta 6 km reittiä 5 tietolaatikkoa Julkaisija: Espoon kaupunginosayhdistysten liitto Toimittanut: Pauli Saloranta Yhteistyössä: Espoon kaupunki, Kauklahti-seura ry ja Pro Espoonjoki ry Kiitos tiedoista mm. Tryggve Gestrin, Aila Harmaajärvi, Karolina Kouvola, Erkki Lindell, Tia Lähteenmäki, Eija Saarikko, Anssi Savisalo, Sami Suviranta ja Hanne Österberg K I R J A L L I S U U T T A Espoo – oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Espoon kansakoulut 1871–1921. Veli Nurmio 1991, Espoon kaupunginmuseo Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon kaupunginmuseo Halmeen leipomo 90 vuotta – Halmes bageri 90 år. Inte av bröd allena.. Ei yksin leivästä.. En familjekrönika kring ett bageri där hantverkstraditionen alltjämt lever. Perhekronikka leipomosta jossa käsityöperinne elää edelleen. Christian Mehlem 1989 Kauklahti, kotikylämme. Marja-Liisa Lindell 2008 Kylä – keskiaikaa Itämeren rannalla. Espoon kaupunginmuseo 2008 Kylä-Espoo. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2008 Leve Köklaks hurtiga brandkår. Kauklahden VPK 1929–2009. Georg Strien 2009, Kauklahden vapaaehtoinen palokunta Lyseosta lyseoksi. Juhlakirja. Espoon yhteislyseon koulu ja Espoon yhteislyseon lukio 2002 Muinaisaikojen Espoo. Jüri Kokkonen 1990, Espoon kaupunginmuseo Sata lasissa. Kauklahden Pyrinnön historia 1914–2015. Esa Lahtinen 2016, IFK Grankulla

Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873–1990. Kari Jormakka 1991 Välähdyksiä keskiajasta - Glimtar ur medeltiden. Espoon kaupunginmuseo 1999 J O H D A N T O Kauklahti on Espoon vanhimpia asuttuja seutuja jo kivikaudelta alkaen. Nykyisestäkin kulttuurimaisemasta löytyy jälkiä 1200-luvulta 2000-luvulle, hansakaupasta lasiteollisuuteen ja erikoiskahveihin. Valtakunnalliset asuntomessut 2006 tekivät tunnetuksi radanvarren "pikkukaupungin". Siitä alkoi uusin kasvuvaihe: 11 vuodessa koko Suur-Kauklahden väkiluku on kasvanut 67 % ja on nyt 9 500 henkeä. Kauklahden idyllistä miljöötä on nähty monissa elokuvissa, viimeksi musikaalissa Risto Räppääjä ja polkupyörävaras (2010). Espoon ensimmäinen elokuvateatteri puolestaan aloitti täällä Bio Esbo -nimellä jo vuonna 1942. Tämä kotikaupunkipolku kiertelee Kauklahden historiallisella kylätontilla ja uusimmissa kortteleissa, kiipeilee kallioille ja laskeutuu Espoonjoen laaksoon. Kävellen pääsee lähelle kohteita ja tekemään havaintoja omin aistein, mutta muistathan kunnioittaa pihapiirejä! www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat/Kauklahti Tietolaatikko: Kauklahden varhaisia vaiheita Köklaxin kylä on ollut asuttu viimeistään 1200-luvun keskivaiheilta. Säilyneissä kirjallisissa lähteissä se mainitaan ensi kertaa vuonna 1451. Seuraavalla vuosisadalla kylä oli Espoon suurimpia. Vesireittien ja maanteiden yhtymäkohtana se on ollut otollinen kauppapaikka ja myös kauklahtelaiset itse harjoittivat talonpoikaispurjehdusta hansakaupunki Rääveliin – kruunun estoyrityksistä huolimatta. Purjehtijana kunnostautui muiden muassa Basansin talon isäntä, nimismies Erik Basse. Kuningas Kustaa Vaasa perusti Espoonkartanon vuonna 1556 Köklaxin naapuriin Espobyhyn, Mankinjoen ja Kuninkaantien risteykseen. Prinssi Juhana ehdotti myös kaupungin ja linnoituksen

perustamista tänne, mutta asia unohtui pian alkaneissa perimysriidoissa. Ramsayn suku on omistanut kartanon vuosina 1756–1824 ja uudelleen 1914 alkaen. Kartanolla oli tiilitehdas ja laivaveistämö sekä edelleen käytössä oleva Suomen ensimmäinen kiviholvisilta vuodelta 1775. Mankinjoella on myös Espoon nimen alkujuuri, joka juontuu Espobyn kylän haavoista (ruots. asp). Yksittäinen haapapuu kestää tuskin sataa vuotta, mutta sen juurakko voi elää jopa tuhat vuotta, selvitä metsäpaloistakin ja tuottaa jatkuvasti uusia vesoja. www.kauklahti.fi/historiallinen-kauklahti/ www.hagerlund.net/fi/kauklahden_historia www.esbogard.fi/historia.html elakooneilinen.blogspot.fi/2013/09/450-vuotta-espoonkartanon-vaiheita.html www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/haapa www.helsinki.fi/metsatieteet/arboretum/puulajit/populus_tremula.html K O H T E E T 1 Kappeli Valmistui 2006 sopivasti Espoon asuntomessujen yhteydessä, suunnittelija Olli Pekka Jokela. Kallion kylkeen porrastuva tiilinen rakennus on vakaa maamerkki pääväylän varrella. Vaaleassa ja valoisassa kappelisalissa on 150 paikkaa ja siihen voidaan yhdistää pienempi monitoimitila. Talossa on myös toimistotiloja ja pohjakerroksessa kokoontuvat lapsi-, nuoriso- sekä aikuistyön kerhot. Alttarimaalaus on kauklahtelaisen taiteilijan, professori Markku Hakurin Pyhä ehtoollinen. Kirkkotekstiilit ovat Norma Heimolan suunnittelemat. Urut ovat vuodelta 2009, saksalaisen Paschen Kiel Orgelbaun valmistamat. Kappelisalin kulmassa ovat näkyvissä neljä kirkonkelloa. Niillä voidaan soittaa 18 eri melodiaa, jotka on säveltänyt kanttori Petri Koivusalo. Kappeli on Köklaxin keskiaikaisella kylätontilla, joten ennen rakentamista tehtiin alueella pelastuskaivaus. Silloin löytyi esineistöä ja talojen rakenteita 1200-luvulta alkaen. Kylänmäen kautta on kulkenut keramiikkaa ja kivitavaraa sekä rahoja Itämeren

piiristä. Näitä on näytillä kappelissa. Kaivausalueen reunasta kappelin läheltä löytyi kristillinen kyläkalmisto. Hautausmaa on ilmeisesti ollut käytössä jo ennen Espoon kirkon rakentamista. Etupihalla on opastaulu, jonka takana lisätietoa muinaismuistoista. www.espoonseurakunnat.fi/web/asiointi/kauklahden-kappeli www.arkopj.fi/frameset_fin.html Tietolaatikko: Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoon seurakunta on toiminut katolisena jo vuonna 1458. Sen itsenäistymisestä Kirkkonummen seurakunnasta lasketaan myös Espoon kunnallisen itsenäisyyden alku. Luterilainen uskonpuhdistus toteutettiin 1527: samalla kuningas Kustaa Vaasa takavarikoi kirkon ylimääräisen omaisuuden. Seurakunta jaettiin kahtia suomen- ja ruotsinkieliseen vuonna 1950. Espoon suomalaisesta seurakunnasta lohkaistiin 1960 Tapiolan seurakunta ja 1964 Kanta-Espoon, Leppävaaran ja Etelä-Espoon seurakunnat. Kanta-Espoosta tuli Espoon tuomiokirkkoseurakunta, kun Espoon hiippakunta aloitti toimintansa 1.1.2004. Laajalla alueella toimivalla seurakunnalla on tuomiokirkon lisäksi 10 kappelia ja jäseniä vuoden 2015 lopussa 47 670. 2 Kauppamäki Kauklahden vanhaa tunnelmaa voi aistia elävällä kaupparaitilla, joka sai vuonna 1993 kadunnimen Kauppamäki. Kaikki vanhemmat rakennukset raitin varrella on suojeltu. Numero 2:n alatalossa palveli aikanaan posti. Vuodesta 1995 on toiminut Kauklahden kukka, joka perustettiin 1988 Varubodenin vajassa. Nro 4 puolestaan on komea puhelinyhdistyksen talo, jota on arveltu Lars Sonckin piirtämäksi. Nyt se on asuntoina, edelleen pihalla seisoo linkkimasto. Tontilla on jopa yksi rakennuspaikka käyttämättä. Tien toiselle puolelle on asemakaavaan merkitty aukio ja nimi Suolatori paikkaan, jossa metsikön kätköissä toimi eräässä vaiheessa "kuusibaari". Kauklahden asioista voi lukea netin ohella ilmoitustaulusta, jota ylläpitää aktiivinen kaksikielinen kaupunginosayhdistys Kauklahti-seura – Köklaxgillet, perustettu 1972. Yhdistys järjestää vuosittain mm. Kauklahti-päivän ja Elävän joulukalenterin, julkaisee kylälehteä sekä pitää yhteyksiä ja vaikuttaa monin tavoin

kaupunginosan parhaaksi. Numero 3:ssa toimii Kauklahden vanhin edelleen toimiva yritys, Halmeen leipomo. Vastapäätä Halmetta entisessä kauppias Sundellin talossa oli Porkkalan parenteesista evakkoon muuttanut Kyrkslätts Handelslag ja sittemmin Varuboden, vuodesta 2012 kahvila-ravintola Brunnsdal. Raitin päätteenä Kuninkaankartanontiellä on liikerakennus, jonka kulmissa näemme komeat klassiset valepylväät. Talossa on aikoinaan toiminut mm. Bergströmin lihakauppa. Syksyllä 2016 aloitti Maxin kala ja saavutti heti suuren suosion. www.kauklahtiseura.fi www.facebook.com/kauklahtiseura www.kauklahdenkukka.fi www.cafebrunnsdal.fi/cafe-brunnsdal www.emilhalme.fi www.maxinkala.fi Tietolaatikko: Halmeen leipomon perustaminen Turkulainen Emil Halme perusti leipomon vuonna 1899 Kauklahden naapurikylässä Kurttilassa, Smedsin taloon kuuluneessa muonamiehen talossa. Leipää myytiin tiilitehtaiden työläisille. Kun Turun rataa alettiin rakentaa, leivän kysyntä kasvoi. Vuonna 1901 Halme osti maata Sakan tilan isännältä Mauriz Hagmanilta tästä hyvältä paikalta teiden risteyksestä ja läheltä tulevaa asemaa. Ensimmäinen oma talo valmistui samana vuonna vuonna käsittäen leipomon, varaston sekä asunnon. Tämä puutalo on edelleen pystyssä mäen päällä. Tiilitalon vanhin osa on vuodelta 1928, rakennusta on laajennettu useaan otteeseen. Massiivinen uuni on ollut lämpimänä yhtäjaksoisesti vuodesta 1952. Leipomo on edelleen saman suvun omistuksessa ja johdossa. www.emilhalme.fi/info/yrityksen-historia/18/ 3. Suuri rantatie eli Kuninkaantie Kuninkaantie oli keskiajan tärkein maantie Suomessa. Se kulki Turusta Viipuriin muodostaen samalla keskeisen osan Bergenin ja Pietarin välisestä postireitistä 1300-luvulta alkaen. Kuninkaantietä ovat käyttäneet satojen vuosien aikana niin kuninkaat kuin kulkuritkin matkoillaan Suomen halki.

Kuninkaantien merkitys kasvoi entisestään, kun Helsingistä tuli pääkaupunki 1812. Se palveli maan päätienä, kunnes Turuntie valmistui vaiheittain 1930–50-luvuilla. Vanhaa tielinjaa on jäljellä Espoossa monin paikoin, mm. tässä Emil Halmeen tien ja Erik Bassen tien nimillä. Sakan tila oli näillä main Kuninkaantien eteläpuolella. Siellä toimi vuosina 1897–1902 Espoon ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu, joka oli aloittanut vuonna 1891 Kauklahden Åminnen kartanon siipirakennuksessa. Sittemmin koulu siirtyi kirkonkylään pitäjäntupaan. Kuusi tammea Erik Bassen tien eteläpuolella suurien kerrostalojen lähellä on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä vuonna 1984. Vanhimpien iäksi on arvioitu 200–250 vuotta ja paksuimman ympärysmitta on metrin korkeudelta mitattuna noin neljä metriä. 4 Bassenmäki Bassenmäessä on hienosti säilynyt 1900-luvun alun kylämiljöö hiekkateineen, kiviaitoineen ja puutarhoineen. Monia Bassenmäen taloja rakennutti Axel Gröndal, jonka kumppanina ollut kirvesmies Frans Olin loi alueen ilmeen. Huomaa etenkin tornillinen huvila numerossa 8 sekä sympaattinen pikkumökki numerossa 7. Kaikki vanhat rakennukset on suojeltu. www.espoonperinneseura.net/perinnetieto/aminnen-kansakoulu-ja-Kauklahden-kansakoulu.html 5 Kauklahden VPK:n talo Vapaapalokunta on perustettu vuonna 1929. Sen ensimmäinen paloasema oli pieni vaja hevosvetoisen kärryn säilyttämistä varten. Rakennusta on sittemmin laajennettu useaan otteeseen ja se on remontoitu viimeksi 2004. Kauklahden VPK toimii nykyään Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. Hälytysosastoon kuuluu 27 henkeä, lähtöjä tulee vuosittain noin 30. Lisäksi toimivat nuoriso-, seniori- ja naisosasto palokunnan koko vahvuuden ollessa 60 henkeä. Pääkalustona on sammutusauto tunnuksella LU441. Espoossa on vakinaisen palokunnan reservinä kuusi vapaaehtoista sopimuspalokuntaa. Päivystyksen lisäksi ne järjestävät avoimia yleisötapahtumia ja alkusammutuskoulutusta mm. valtakunnallisena

112-päivänä. Aikanaan vapaapalokunnilla oli suuri merkitys itse palontorjunnan lisäksi myös eri väestönosien yhdistämisessä toimimaan yleisen edun nimissä. Varainhankintaa varten Kauklahdenkin paloasemalle tehtiin juhlasali, jossa on pieni näyttämö ja pöytäjuhliin mahtuu noin 70 henkeä. Paloasemalla on myös kunnostettu Chevrolet-museopaloauto, joka on suosittu vetonaula myös lähiseudun palokuntien tapahtumissa. www.kauklahdenvpk.fi www.facebook.com/KauklahdenVPK www.lup.fi/fi-FI/Pelastuslaitos/Sopimuspalokunnat 6 Palolampi ja metsä Palolampi on osin kalliorantainen erämaalampi, joka laskee Bassenkyläntien suuntaan. Veden korkeutta on nostettu 1900-luvun alussa patoamalla entinen soinen painanne. Palolammessa esiintyy EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemia viitasammakoita, jotka voivat elää jopa 10-vuotiaiksi. Lammen luota alkaa kaupungin ylläpitämä ulkoilureitti ja talvisin valaistu 1,2 km:n latu. Hyvillä lumilla siltä on yhteys Nuuksioon ja Luukkiin – toisaalta Vantaan kautta Helsingin Töölönlahdelle saakka. Bassenmäeltä koilliseen jatkuu laaja metsäalue, joka Uudenmaan maakuntakaavassa on osa Espoon keskuspuiston ja Nuuksion järviylängon välistä ekologista käytävää. Siellä on kalliomännikköjä, kuivahkoja mäntymetsiä ja sekametsiä, joissa mm. järeitä haapoja. Lahopuuta on runsaasti. Lintuja mm. pyy, idänuunilintu, tiltaltti, pikkusieppo ja pikkutikka. Näkinmetsän lepakoiden ja liito-oravien elinolojen turvaamiseksi Bassenkylän kaavoitusalueen rajausta tarkistettiin. Palolammen pohjoispuolella on arvokas suo, joka on tyypiltään puutonta luhtanevaa sekä ruohoista saranevaa. Sen kasvilajistoon kuuluvat luhtavilla, pullosara, järvikorte, raate, kurjenjalka, karpalo sekä pyöreälehtikihokki. Itäkulmassa on luhtavillaa, riippasaraa ja suovalkkua, joka on uhanalaisena rauhoitettu. Yhä idemmäs kuivemmalle maalle mentäessä neva muuttuu korveksi ja lopulta tuoreeksi kankaaksi. www.sammakkolampi.fi/lajit/viitasammakko.html www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/pikkutikka

www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/suovalkku 7 Asuntomessualue Suomen Asuntomessut -osuuskunta ja Espoon kaupunki järjestivät siihen asti urbaaneimmat asuntomessut Kauklahdessa kesällä 2006. Entisille pelloille Kauklahden keskustan tuntumaan rakentui 13 hehtaarin tiivis pikkukaupunkimainen messualue, johon nousi omakotitaloja, pari- ja rivitaloja sekä pienkerrostaloja. Esittelykohteissa ja oheistapahtumissa vieraili 174 000 kävijää sekä 30 kutsuvierasryhmää Skotlantia myöten. Kauklahti sai messuista runsaasti näkyvyyttä, 263 asuntoa ja 600 asukasta, uusia katuja ja puistoja sekä päiväkodin ja kylätalo Palttinan. Messualueen erikoisin kokeilu on Kotilo (Puuhkalakintie 2), ulkoa ja sisältä pärepintainen, yhtenäisenä tilana itsensä ympäri kiertyvä talo, jonka suunnitteli ja rakensi kodiksi ja toimistoksi arkkitehti ja kirvesmies Olavi Koponen, vuodesta 2008 taiteilijaprofessori. Yleisöäänestyksessä parhaaksi messutaloksi valittiin Rautaruukin teräsrakenteinen Kuulto (Puuhkapolku 22), suunnittelija Asko Kaipainen. www.asuntomessut.fi/organisaatio/messuhistoria/espoo-2006/ www.worldarchitecturenews.com/news_images/Koponen%20Gastropod.pdf www.taike.fi/fi/koponen-olavi www.homedsgn.com/2013/04/06/house-in-espoo-by-olavi-koponen/ www.ajan.fi/asuntomessutalo-kuulto/ 8 Kylätalo Palttina Valmistui asuntomessuille 2006. Yleisen arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen teki Mikael Gylling ollessaan vielä arkkitehtiopiskelija. Rakennus on puurunkoinen. Näyttävä pylväikkö antaa viitteen klassiseen rakennustaiteeseen ja korostaa talon julkista luonnetta. Projekti on esitelty Arkkitehti-lehdessä 5/2006 ja Puu-lehdessä 1/2007. Kylätalo Palttina sijoittuu avaran keskuspuiston reunaan. Talo ajateltiin uusien ja vanhojen kauklahtelaisten kohtaamispaikaksi: kokousten, perhejuhlien ja muiden tapahtumien pitämiseen, mutta käyttöaste on jäänyt toivottua vähäisemmäksi. Pysyviä toimintoja

ovat ympäristöteemainen päiväkoti sekä asukaspuisto, jossa on ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Talon eteläpuolelle jää kivetty tori, joka jäi asuntomessujen jälkeen vähälle käytölle ja osa sen reunojen tonteista rakentamatta. Vuonna 2015 valmistui 38 asunnon kortteli, jonka kivijalassa on liiketiloja. Klippinkitie 7:ssä on samantyyppinen varaus. Palttinapuistossa on monipuolinen leikkivarustus ja tilaa temmeltää. Kiviaidan vieressä "laiduntavat" päiväkodin lasten piirustusten mukaan tehdyt profiiliveistokset. Ne on äskettäin maalattu uudelleen lasten toimesta ja näin veistoksia ei tee kenenkään mieli sotkea. Maisemasilta ylittää hulevesialtaan. www.g-v.fi/palttina.html www.woodarchitecture.fi/fi/projects/kylatalo-palttina www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Varhaiskasvatus/Asukaspuistot_ja_kerhot/Asukaspuistot/Kylatalo_Palttinan_asukaspuisto www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Varhaiskasvatus/Varhaiskasvatuksen_toimipaikat/Kunnalliset_paivakodit/Espoon_keskus/Kylatalo_Palttinan_paivakoti 9 Nuorisoseurantalo Valhalla Nuorisoseura Esbo Västra Ungdomsförening on yksi Espoon vanhimmista lajissaan. Se perustettiin 1906, kun kolme vuotta aiemmin aloittanut, koko Espoon kattanut Esbo ungdomsförening jaettiin neljään osaan. Seura osti täältä tontin 1910 ja teki ensin rinteen alle urheilukentän ja tanssilavan. Seurantalo Valhalla valmistui 1925 rakennusmestari Ivar Ståhlen suunnittelemana. Toiminta on ollut siitä lähtien vilkasta: tansseja, ohjelmallisia iltamia, urheilukilpailuja, voimistelua, opintopiirejä – ja vuonna 1947 nuorisoseura alkoi julkaista omaa lehteä nimeltään Köklax Pressen. Rakennus on suojeltu ja moneen kertaan korjattu. Viikinkimytologiassa Valhalla on kuolleiden soturien asuinsija, jumalten kodin Asgårdin juhlasali, jossa Odin kestitsee sotureita vierainaan. Ragnarökin koittaessa he sitten taistelevat Odinin rinnalla. Skandinaavisia aiheita on myös lähistön kadunnimistössä. fi.wikipedia.org/wiki/Valhalla evuf.nsu.fi/svenska/om_oss/

10 August Ramsayn puisto Laajempaan puistoon kuuluva kallionalusketo on erittäin merkittävä espoolainen perinneympäristö ja rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 2006. Sen kasvilajisto on monipuolinen ja useat lajit huomionarvoisia. Yläosan kalliokedolla viihtyvät parhaiten keto-orvokki, mäkitervakko ja ahosuolaheinä. Alapuolisen pienruohoniityn valtalajeja ovat uhanalainen keltamatara, mäkikaura ja aholeinikki. Harvinaisia ovat heinäratamo, kartioakankaali, mäkikaura, valkolehdokki sekä ketoneilikka. Mäkikuismaa on käytetty lääkekasvina mm. ihmisten sisäloisia vastaan sen sisältämän hyperisiinin vuoksi – tosin tämä saattoi tappaa myös potilaan. Paikka on monien perhoslajien mieleen. Ritariperhonen, pikkukultasiipi ja punemittari kuuluvat kedon lajistoon. Maisemallisesti koko August Ramsayn puisto on hienoa kallioaluetta. Se on kuulunut Espoonkartanoon ja ehkä toiminut aikoinaan laidunmaana. Kasvilajisto on säilynyt ohuen multakerroksen ja niityn hieman syrjäisen sijainnin ansiota. Viime vuosina ketokasvillisuutta on ylläpidetty säännöllisesti Espoon kaupungin toimesta. fi.luontoymparisto.wikia.com/wiki/Perinnemaisemat www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/makikuisma www.lintuja.net/Perhoset/Punemittari.htm www.vastavalo.fi/albums/userpics/15594/normal_Ritariperhonen.jpg 11 Hansavalkama Onnistuneiden asuntomessujen vanavedessä vuonna 2007 päätettiin Hansavalkaman rakentamisesta. Asemakaava sisältää toistakymmentä korttelia kaksikerroksisia rivi- ja omakotitaloja, urheilupuiston, kaupunkipuistoja, paikan kahdelle lähikaupalle sekä päiväkodille. Rakentaminen pääsi vauhtiin 2012. Asukasmäärätavoite on noin 740. Valkamanraitti noudattaa peltojen halki merenrantaan johtaneen Espoonkartanon tilustien suoraa linjaa 1600-luvulta. Uudelle asuinalueelle identiteettiä luo nimistö, jonka päälinjat hahmotteli Espoon nimistötoimikunta jo 1969. Teemoina ovat

talonpoikaispurjehdus, hansakauppa ja sisämaankauppa. Nämä kohtasivat varsinkin 1500-luvulla, kun kauppa mm. Räävelin (eli Tallinnan) porvarien kanssa oli huomattava elinkeino Köklaxin kylän asukkaille. Tätä ajatellen sopii hyvin, että lähikauppaa Hansavalkamanaukiolla pitää nyt saksalainen Lidl-ketju. fi.wikipedia.org/wiki/Hansaliitto areena.yle.fi/1-2817363 (Hansa-liitto) 12 Nõmmenpuisto Espoon ystävyyskaupunki Nõmme perustettiin vuonna 1878 huvilayhdyskuntana Tallinnan eteläpuolelle, Paldiskin radan varteen ja se sai kaupunkioikeudet 1926. Vuodesta 1940 Nõmme on ollut Tallinnan kaupunginosa, säilyttäen kuitenkin omakotivaltaisen luonteensa neuvostoaikojen läpi. Asukkaita nyt noin 40 000. Espoolla on kymmenen ystävyyskaupunkia eri puolilla maailmaa. Niistä seitsemän pitkäaikaisimman ystävyyspaikkakunnan mukaan on nimetty puisto tai aukio. www.facebook.com/nommelinnaosa www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvaliset_suhteet/Ystavyyskaupungit 13 Hansakallion koulu Kauklahden kansakouluksi vuonna 1958 valmistunut rakennus on Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema. Se peruskorjattiin ja laajennettiin 2009–11 Aarne von Boehmin suunnitelman mukaan. Elokuussa 2016 otettiin käyttöön lisätilaksi urheilukentälle rakennettu paviljonki. Nyt peruskoulun ala-asteena toimivassa koulussa on noin 500 oppilasta luokilla 1–6 sekä lisäksi esikoululaiset. Koululla on mm. shakki- ja parkour-kerhot. Iltaisin ja viikonloppuisin tiloissa on monien urheiluseurojen toimintaa. Hansakallion koulu on mukana opetusministeriön hankkeessa, jossa kokeillaan vaaleilla valittavan oppilasparlamentin käyttöä kouluyhteisön vahvistamisessa ja oppilaiden osallistumiseen kannustamisessa 3.–6. luokalla. Kauklahden koulukampus tarjoaa yhtenäisen peruskoulun kaltaisen koulupolun, joka jatkuu luontevasti Hansakallion kupeessa Espoon yhteislyseon koulussa ja lukiossa.

www.espoo.fi/hansakallionkoulu 14 Espoon yhteislyseon koulu ja lukio Perustettu 1962 valtion oppilaitoksena, joka vuonna 1977 peruskoulu-uudistuksen myötä muutettiin kunnalliseksi kouluksi. Vaikka yläaste ja lukio silloin erotettiin hallinnollisesti toisistaan, nämä toimivat edelleen samassa rakennuksessa tiiviissä yhteistyössä. Koulurakennus on vuodelta 1968, ala-asteen tavoin Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema. Aikakautensa tyylikästä modernismia edustava rakennus on huolellisesti peruskorjattu 2005–06. Ilmavassa monitoimiaulassa on Eila Ekman-Björkmanin suurikokoinen värikäs seinämaalaus. Yläkoulussa on liikuntaluokka sekä lukio-opiskeluun suuntautunut lisäluokka eli kymppiluokka. Samassa pihapiirissä omassa rakennuksessaan toimii Kauklahden kirjasto jo vuodesta 1987. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa sekä järjestää tiloissaan monenlaista toimintaa, mm. satutunteja ja käsityökerhoja eli neulekahviloita. Uutena kokeiluna on otettu käyttöön omatoimiaukioloajat: henkilökunta on edelleen paikalla normaalisti, mutta kirjastokortilla ja pin-koodilla pääsee kirjastoon joka päivä klo 7–22. www.espoo.fi/espoonyhteislyseonkoulu www.eyl.fi/eyl/esittely www.helmet.fi/kauklahdenkirjasto mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=956487 (Heikki Siren) mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=956490 (Kaija Siren) 15 Vanhoja rautatien asuntoja Rautateiden rakentaminen merkitsi uuden tekniikan ja siihen liittyvien uusien ammattien leviämistä. Junaliikenteen sujuminen edellytti runsaasti henkilökuntaa. Niinpä asemien yhteyteen rakennettiin valtion toimesta asemapäälliköiden ja muiden rautatieläisten asunnot ja muut tarvittavat rakennukset yhtenäisinä kokonaisuuksina. Kauklahdessa on Espoon parhaiten säilynyt tällainen asemanseutu. Se on nykyään jäänyt hieman teiden ja uudisrakentamisen puristuksiin ja osa vanhoista rakennuksista purettu. Säilyneet kolme asuintaloa ja viisi talousrakennusta on

visusti suojeltu Museoviraston toimesta valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. 16 Elä ja asu -seniorikeskus Valmistui 2012, suunnittelija Kirsi Sivén. Kauklahden seniorikeskus oli Espoon ensimmäinen vanhustenhoidon uuden konseptin mukainen keskus, joka yhdistää eri asteiset hoiva-asumisen muodot joustavasti: avoimia senioripalveluita alueen ikäihmisille, kodinomaista omatoimista asumista 74 asunnossa sekä tarvittaessa ympärivuorokautista hoivaa. Tarkoitus on, että asukkailla säilyy yksityisyys ja yhteisöllisyys, itsemääräämisoikeus sekä toimintakyky mahdollisimman pitkään. Ensimmäisen kerroksen palvelukeskuksessa on lounasravintola ja kahvila sekä liikunta-, kuntoilu- ja monitoimitilat, kokous- ja saunatilat sekä Kauklahden kotihoidon toimipiste. Asiakkaille järjestetään virkistys-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa sekä ryhmä- ja päivätoimintaa. Palveluitaan tarjoavat fysioterapeutti, jalkojenhoitaja ja kampaaja. Naapuritontille on luvassa lisää senioriasuntoja, joiden asukkaat voivat hyödyntää elä ja asu -keskusta. www.espoo.fi/fi-FI/Kauklahden_ela_ja_asu_seniorikeskus_vihi(24019) www.espoo.fi/fi-FI/Seniorit/Seniorien_asuminen/Ymparivuorokautinen_hoiva/Hoivakodit/Kauklahden_ela_ja_asun_seniorikeskus 17 Kielo Liikenneympyrän keskellä on Markku Hakurin ympäristötaideteos Kielo, materiaaleina teräs ja lasi. Valoilla varustettu teos toimii kuin lyhty opastaen töistä palaavat kauklahtelaiset kotiin. Espoon kaupungin tilausteoksen ensimmäinen versio pystytettiin vuonna 2006 asuntomessuja varten väliaikaisena. Asukkaiden toiveesta tilattiin sitten pysyvä versio samalle paikalle. Kauklahdessa asuva professori Markku Hakuri (s. 1946) on valmistunut taidemaalariksi Suomen taideakatemiasta ja valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Hän on opettanut taidekouluissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäinen oma näyttely 1977, sen jälkeen näyttelyitä ja tilaustöitä ympäri maailmaa. Markku Hakurin taiteen lähtökohtana on ympäristömme eläytyvä ja tulkitseva tarkastelu. Hakurin teoksia on niin Suomen valtion,

monien kaupunkien kuin yksityisissäkin taidekokoelmissa. www.emma.museum/node/3406 www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kielo www.markkuhakuri.com 18 Rautatieasema Kauklahden asemarakennus valmistui 1903, kun Turun rata otettiin virallisesti käyttöön. Aseman nimi oli aluksi Köklax, mutta tehtailija Pekka Hakalan ansiosta se sai myös suomenkielisen nimen Kauklahti. Rakennuksen on suunnitellut Rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholm, ja siinä näkyy kansallisromanttisia ja kareliaanisia piirteitä. Asemapäällikkö asui samassa rakennuksessa. Rautatie toi Kauklahteen lisää teollisuutta ja muita yrityksiä, ja niiden mukana väkiluku kasvoi. Kauklahti oli varsinainen liikenteen solmukohta. Asemalle pääsi tietä pitkin sekä Sökön (Soukan) että Vihdin suunnista, ja Kuninkaantie kulki aseman vierestä. Lisäksi asemalle pääsi soutamalla Espoonjokea ja Mankinjokea pitkin. Junassa vietiin elintarvikkeita Helsinkiin, ja sillä kuljettiin työmatkoja ja vapaa-ajan matkoja. Sodan aikana asema sai joitakin vaurioita, mutta säästyi tuholta. Kun junaliikenteen Porkkalan vuokra-alueen läpi sallittiin 1947 alkaen, Kauklahti toimi raja-asemana. Vaunujen ikkunat peitettiin luukuilla ja junaan vaihdettiin neuvostoliittolainen veturi. Tätä 30 kilometrin pituista rataosuutta sanottiin "maailman pisimmäksi tunneliksi". Asemalaiturit uusittiin ja alikulkutunneli rakennettiin 1993. Lipunmyynti asemarakennuksessa lopetettiin 1997. Rakennuksesta osa on asuntona, osassa toimii taidestudio ja kehystämö. Varsinainen asemahalli on tyhjänä. VR ajaa Kauklahdesta Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän tilaamia vuoroja arkisin 44 kertaa Helsinkiin ja 23 Kirkkonummelle. helda.helsinki.fi/handle/10138/12136 fi.wikipedia.org/wiki/Kauklahden_rautatieasema www.espoonperinneseura.net/perinnetieto/Kauklahden-rautatieasema.html www.vanninen.net

Tietolaatikko: Rantarata Rantaradan ensimmäinen osuus Turusta Karjaalle valmistui 1899 ja seuraavana vuonna alkoi Pasilan ja Karjaan välisen osuuden rakentaminen. Aikataulullinen matkustajaliikenne käynnistyi 1.11.1902 ja rata avattiin virallisesti 1.9.1903. Aluksi Espoossa oli asema vain kirkonkylässä ja Kauklahdessa sekä lisäksi seisake Kilon kartanon lähellä. Matka Helsinkiin kesti 40–60 minuuttia. Radan sähköistäminen alkoi Helsingistä 1960-luvulla – Turkuun saakka sähköt saatiin 1995. Mutkaista rataa on korjailtu vuosien varrella nykyrahassa noin 500 miljoonalla eurolla. Myös Espoo–Lohja–Salo-oikoradasta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Viimeisin yleissuunnitelma valmistui 2010, hinta-arvio 1,5 miljardia. fi.wikipedia.org/wiki/Rantarata espoonperinneseura.net/perinnetieto/Espoon-rautatiet.html 19 Espoonjoki Espoonjokilaakso on muisto jääkauden jälkeisestä merenlahdesta. Geologisesti se kuuluu kallioperän murroslaaksojen ketjuun, joka ulottuu Kirkkonummelta Tuusulanjärven kautta aina Lahden tienoille saakka. Espoonjoen valuma-alueen laajuus on 132 km2 ulottuen pohjoisessa Luukkiin ja koillisessa Vantaan Piispankylään saakka. Vesistöön kuuluu myös useita järviä, suurimpina niistä Bodominjärvi ja Pitkäjärvi. Itse Espoonjoki alkaa virallisen määritelmän mukaan Bembölessä, jossa Glimsån ja Glomsån yhtyvät, ja laskee 7 km alempana Espoonlahteen. Joen keskivirtaama vaihtelee voimakkaasti: kesäisin alle 1 000 litraa sekunnissa ja tulva-aikoina yli 10 000. Joessa on paljon ahventa ja haukea sekä nyt myös meritaimenta ja vaellussiikaa, kun Kauklahden koski kunnostettiin ELY-keskuksen pilottihankkeena. Jokivarressa on merkittävä osa Espoon vanhinta kulttuurimaisemaa. Joki on muodostanut aikanaan tärkeän kulkuväylän. Edelleenkin se palvelee melontareittinä ja ekologisena käytävänä. Espoonjoen luonto-, virkistys- ja kulttuurimaisema-arvoja vaalii vuonna 2000 perustettu yhdistys Pro Espoonjoki ry – Pro Esbo å rf. Noin 1,5 km tästä yläjuoksulle päin on Bensulsinsilta, kivinen museosilta.

www.proespoonjoki.fi www.virtavesi.com/index.php?upperCatId=14&catid=16 20 Kauklahden lasitehtaan paikka Kauklahdessa on pitkä teollinen perinne. Lähistöltä oli helposti saatavissa savea, jota tarvittiin tiilien valmistamisessa. Espoonkartanon tiilitehtaasta vietiin tiiliä jo 1700-luvulla Suomenlinnan rakentamiseen. Åminnen tiilitehdas nykyisessä Kuusakosken rakennuksessa toimi 1920-luvun alkuun, tuotantoa käytettiin mm. Töölön kerrostaloihin. Kauklahden lasitehdas toimi täällä vuosina 1923–1951. Se oli maamme merkittävimpiä valaisinlasin tuottajia, yksi Espoon suurimmista työllistäjistä ja erittäin merkittävä tekijä aikansa kauklahtelaisten elämässä. Tehdas oli tunnettu etenkin taidokkaasti puhalletuista opaalilasikuvuista. Kauklahdessa tehtiin myös taidelasia. Espoon kaupunginmuseossa on Kauklahden lasia esittelevä erikoisnäyttely 15.6.2016–3.9.2017. Nyt samalla paikalla toimii kierrätysliiketoiminnan kansainvälinen edelläkävijä Kuusakoski Oy. www.espoonkaupunginmuseo.fi/fi-FI/Lasin_aika_Kauklahden_lasitehdas_1923195(80923) www.kuusakoski.com/fi/finland Tietolaatikko: Kauklahden lasitehdas 1923–1951 Iittalan lasitehtaan entinen johtaja Claes Nordstedt perusti lasitehtaan Kauklahden rautatieaseman läheisyyteen Åminnen tiilitehtaalta vapautuneeseen tilaan. Tuotanto pääsi käyntiin kesällä 1924, mutta Siemensin valmistamat upokasuunit halkeilivat korjauksista huolimatta. Korvauskanne oikeudessa johti tappioon ja Nordstedt myi osake-enemmistön vuonna 1927 Riihimäen lasitehtaalle ja keskittyi itse lasikokoelmansa kartuttamiseen. Kokoelma on nyt Kansallismuseolla. Kauklahden lasitehdas teki aluksi talouslasia ja apteekkilasia, mutta erikoistui sitten valaisimiin ja vaikeasti valmistettavaan opaalilasiin ainoana Suomessa. Kauklahden opaalilasivalaisimet ovat käytössä mm. Helsingin Stockmannilla, Lasipalatsissa ja Svenska teaternilla. Toinen tehtaan erikoisuus oli maalattu lasi. Koristemaalareita oli tehtaalla toistakymmentä. Uusia malleja sekä

taidelasia suunnittelivat Helena Tynell, Kyllikki Salmenhaara ja Theodor Käppi. Parhaimmillaan tehtaalla oli 160 työntekijää, myös lapsia puoliksi salaa. Tavallisesti lasinpuhaltajien vaimotkin olivat töissä tehtaalla. Yhtiö piti huolta työntekijöistä vanhanajan tyyliin: tarjosi asunnon, sähkön, lämmityspuut sekä maata perunan ja vihannesten viljelyyn. Osa asuntoloista oli tehtaan läheisyydessä, kutsumaniminä ”Maitovaunu” ja ”Piimävaunu”. Jotkut työntekijät asuivat Kauklahden kylässä yksityistaloissa. Yhtiö järjesti väelleen monenlaisia harrastuksia, äitienpäivä- ja joulujuhlia sekä hiihtokilpailuja. Sodan jälkeen tiivis yhteisö hajosi, kun ruvettiin rakentamaan rintamamiestaloja nykyiseen Lasilaaksoon. Suurin osa kauklahtelaisista oli kuitenkin edelleen tekemisissä lasitehtaan kanssa tavalla tai toisella. Tulipalo tuhosi tehdasrakennuksen keväällä 1946. Tilalle rakennettiin uusi, mutta tuotanto lopetettiin 1951. Puhaltajille tarjottiin työtä Riihimäeltä, mutta ne, jotka olivat juuri rakentaneet omakotitalon, hakeutuivat mieluummin muihin töihin. Kauklahden nimistössä on runsaasti muistoja lasitehtaasta: Mänkimiehentie, Lasihytti jne. 21 Kauklahden koski Espoonjoen kosket on perattu 1950-luvulla Turunväylän rakentamisen yhteydessä Kirkkojärven kuivattamiseksi. Nyt kehityksen suunta on toinen ja tavoitteena on koskialueiden palauttaminen. Kauklahden koski kunnostettiin noin 100 metrin matkalta Uudenmaan ELY-keskuksen ja Espoon kaupungin pilottihankkeena, joka valmistui 2013. Sen jälkeen Espoonjokeen on palannut äärimmäisen uhanalainen meritaimen sekä erittäin uhanalainen vaellussiika. Molemmat ovat myös lisääntyneet täällä onnistuneesti ja poikaset ovat palanneet merivaelluksen jälkeen takaisin kotijokeensa. Espoonjoen taimenkanta on yksi Suomen viimeisistä säilyneistä geneettisesti alkuperäisistä meritaimenkannoista. Vaelluskalojen suojelemiseksi vanhat yleiskalastusoikeudet (onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus kalastusläänikohtaisella luvalla) on peruutettu virtapaikoissa. Kalastaminen suvantoalueilla on sen

sijaan edelleen luvallista. Joen alajuoksulta Mulbyn kylän kohdalta nykyisestä Lasilaaksosta on löydetty kalapyydys, joka on ajoitettu 1400-luvulle. Sen seassa oli veneen osia 1300-luvulta. www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Retkelle_luontoon/Espoon_luontokohteet/210_Kauklahden_koski(12190) www.ely-keskus.fi/web/ely/-/espoonjoen-kunnostuksella-kauklahdessa-elvytettiin-uhanalaisia-vaelluskaloja-uudenmaan-ely-keskus-#.WFroi-S7ocg 22 Lumene Lumene on tunnetuin suomalainen kauneudenohoitoalan yritys ja Suomen suurin kosmetiikkatuotteiden kehittäjä ja valmistaja. Sen perusti vuonna 1948 Noiro-nimellä tytäryhtiökseen espoolainen lääketeollisuusyhtiö Orion, joka jatkoi omistajana vuoteen 2003. Lumene-tuotemerkki lanseerattiin 1970-luvulla ja se nousi nopeasti Suomen suosituimmaksi. Yrityksen toinen tuotemerkki on Cutrin. Nyt liikevaihdosta tulee puolet ulkomailta, lähinnä muista Pohjoismaista, Venäjältä ja Yhdysvalloista. Lumene on menestyksekkäästi kehittänyt ja patentoinut menetelmiä mm. luonnon raaka-aineiden hyödyntämiseen. Tuotantorakennuksen kaarikattoisessa osassa joen rannassa toimi liesistään tunnettu SLEV (Sähkö-Lämpö-Elektro-Värme) vuodesta 1958. Samalla mäellä oli keskiaikainen Kurtbyn kylä, jonka rakennukset ovat sittemmin hävinneet. fi.wikipedia.org/wiki/Lumene www.lumene.com/fi/content/tarinamme www.cutrin.fi/yritys 23 Lasiruukinrannan kehittämishanke Espoon kaupungilla on alkamassa on mittava kehittämishanke, jossa tarkastellaan Hansatien ja Hyttimestarintien sekä Hansaportin ja Vantinportin välistä seutua. Espoon eteläosien yleiskaavassa vuonna 2008 tämä on määritelty keskustatoimintojen alueeksi. Samalla Espoonjoen varsi on määritelty viherkäytäväksi. Etelän suunnassa on varaus metron tuomiseen maan alla Kauklahden

asemalle. Näistä lähtökohdista suunnitellaan asumista, työpaikkoja ja palveluita, joiden tavoitteena on muodostaa Kauklahteen vireä pikkukaupunkimainen keskusta. www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/Kauklahti/Kauklahden_keskustaalueen_kehittaminen 24 Bisan kallio Kallion korkeimmalla kohdalla oli Bisan rälssitilan päärakennus. Bisasta on aikojen saatossa lohkottu useita Kauklahden tiloja ja vuoden 2006 asuntomessualuekin on suurimmaksi osaksi entisillä Bisan mailla. Kallio on kasvillisuudeltaan merkittävää perinneympäristöä, jossa avokallioiden lomassa on vanhoja puutarhoja sekä ketojen ja niittyjen kasvistoa. Runsaina esiintyvät ahosuolaheinä, kelta- ja isomaksaruoho, keto-orvokki, tuoksusimake, metsälauha ja kattomehitähti. Etelärinteessä valtalajeina ovat kelta- ja ahomatara, nurmitädyke, särmäkuisma ja nurmirölli. Ketoneilikkaa kasvaa jo melko heinittyneellä alueella. Rehevämmissä notkelmissa menestyvät nurmipuntarpää, koiranputki sekä poimulehdet. Vanhan kyläkeskuksen jatkeeksi, eräälle Kauklahden parhaista paikoista nousee 28 pientaloa vuonna 2009 hyväksytyn asemakaavan mukaan. Kallion etelä- ja länsireuna jäävät puistoksi. Bisa on osa Kauklahden keskiaikaista kylätonttia ja Museovirasto suoritti täällä koekaivauksia vuonna 2007. Kaikki kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja.