PALVELUESIMIESKaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäsenlehti | 2/2016

sivu | 2 |

13 kuukauden odotus

PÄÄKIRJOITUSMika Valkonen, päätoimittaja

Kilpailukykysopimus saatiin maa-liin 13 kuukauden väännön jäl-keen. Monen mukaan järjestäy-tynyt työväki osasi pelata jälleen oikeaan päätyyn. Neuvottelemi-seen käytetty aika ei ollut tupoi-luun nähden mitenkään tavaton, mutta jotakin absurdia prosessiin silti sisältyy. Käänteitä on riittä-nyt enemmän kuin saippuasar-jassa. Tavallisen kansalaisen näkö-kulmasta matka yhteiskuntasopi-muksesta kilpailukykysopimuk-seen (kiky) on ollut hämmentä-vä. Kiky on tavallisen kansalaisen korvissa kuulostanut ufopuheel-ta. Ehdottomasta ja mahdotto-masta ehti tulla monta kertaa mahdollista ja lopulta mahdolli-sesta vielä ehdollista. Eräs ehdo-ton edellytys myös oli, että kaik-kien liittojen pitää olla mukana, mutta satua lopulta sekin. Tär-keintä oli saada jokin sopimus.Se, että ehdoton takaraja oli aika, jota jälleen jatkettiin kuin mitään ei olisi sitä ennen tapahtunut, ei ollut yllätys vaan pikemminkin ennustus. Mutta sitä kaduntal-laaja ei kuitenkaan ymmärrä, mi-ten aikuiset tarvitsevat 13 kuu-kautta siihen, että työpäivän pi-tuutta saadaan pidennettyä muu-tamalla minuutilla. Tarvittiin uh-kailua ja mielensä pahoittamista sekä vauhtia ja jännittäviä tilan-teita ennen kuin mistään sovit-tiin. Taustalle piti muodostaa ti-lanne, jossa sai itse asettaa silmu-kan kaulaansa. Sopimus syntyi siinä vaiheessa, kun häviön saat-toi selittää voitoksi. Kun maan hallitus veti pakkolakinsa ja lisä-leikkauksensa pois sekä lupasi, et-tei verotus kiristy, saattoi ay-liike julistautua sateentekijäksi. Peilis-

sä näkyi jälleen suomalaisen sopi-musyhteiskunnan ja maan talou-den pelastaja.Vaikka yhteiskunta nyt aiotaan-kin ensivaiheessa pelastaa kysyn-nällä, kilpailukykysopimuksen varsinainen maalitaulu on ulko-mailla. Tavoite on kohentaa Suo-men asemaa kansainvälisen kau-pan hintakilpailussa ja vahvistaa taloutta vientiä kasvattamalla. Ekonomistien mukaan kuuden minuutin työpäivän pitenemi-sen ja julkisen puolen vähäpalk-kaisen naisen lomarahan leikkaa-misen pitäisi tuoda valtakuntaan hulppeat 40.000 uutta työpaik-kaa. Lupaus on paitsi reilu myös hieno, mutta ainakaan aikaisem-mat keskitetyt taikatemput eivät ole luoneet pestejä, vaikka erito-ten työnantajien kela-maksua ja yhteisöveroja alennettaessa muu-ta luvattiin. Selittelyltä, syyttelyl-tä ja valittelulta tuskin vältytään tulevaisuudessakaan. Olosuhtei-den piikkiin laitetaan jatkossakin kaikki tarvittava. Suomen Yrittäjien taholta on jo nyt voivoteltu sitä, ettei se, että myös järjestäytymättömässä ken-tässä voitaisiin vapaasti soveltaa työehtosopimusten joustoja, to-teudu sopimuksessa. Rakenne nähdään työllistäminen vakava-na esteenä. Sitä, että mahdolli-nen toteutumatta jääminen joh-tuu paitsi omasta huonosta pelis-tä myös ketunhännästä, ei myön-netä. Se, että luottamusmies häi-ritsisi yrittäjän arkea, ei tunnu käyvän eikä se, että sanelun si-jaan sovittaisiin.Kaikessa uljaudessaan kilpailuky-kysopimus heikentää lähes kaik-

kien suomalaisten työehtoja. So-siaaliturvamaksujen korotukset koskevat kaikkia niitäkin, jot-ka eivät ole mukana sopimuk-sessa. Siltä osin vapaamatkusta-jia ei ole, vaikka muutoin ajatus mieleen voikin hiipiä rintamal-ta poistuneiden liittojen osalta. Erityisen raskas kilpailukykyso-pimus on julkisen puolen työn-tekijöille. Siellä lomarahan leik-kaus näkyy kymppeinä kuukau-dessa rahapussissa. Tehty sisäinen devalvaatio on globaalisesti his-toriallinen. Missään muualla tai koskaan eivät työntekijät ole tain-neet sopimuksin alentaa vapaaeh-toisesti ostovoimaansa vastaaval-la tavalla. Kilpailukykysopimuksen pi-ti alun pitäen olla sopimus, jo-ka suosii pienipalkkalaisia. Toi-nen ääni oli kuitenkin lopussa kellossa. Lopputulokseltaan sopi-mus ottaa huomioon myös suuri-tuloiset. Vääräleukainen radiotoi-mittaja ehtikin jo kuvata Suomea maaksi, jossa Palvelualan ammat-tiliiton vasemmistosiipi sai hoi-deltua rikkaille veronalennuksia, vaikka kokoomus yritti sitä jar-rutella. Demari- ja vasuripiireis-sä moni kauhistelee vielä pitkään solmittua sopimusta. Miljardi-luokan veronkevennykset eivät kuulu tähän ajatusmaailmaan. Pienituloisille muiden verorahat aina kelpaavat (ns. solidaarisuus) eikä se ole koskaan poissa lapsil-ta, mutta mennessään yhdenver-taisesti kaikille, kyseessä on vel-ka, joka maksatetaan tulevilla su-kupolvilla, ja joka ajaa kansan kadotukseen ja ahdinkoon. Täs-tä vinkkelistä ei ole ihme, etteivät maan hallituksen verokevennys-

ten ehdolliset mahdolliset täkyta-sot intohimoja laajemmin herät-täneet muualla kuin akavalaises-sa kentässä. Työtapaturmaksi lä-hinnä jäänee, että muun muassa SAK-lainen Puuliitto edellytti eh-tona kilpailukykysopimiselle, että veronkevennykset on toteutetta-va ”täysimääräisesti”.Tavoittelemalla yhteiskuntasopi-musta maan hallitus lähti teke-mään isoa remonttia työmarkki-noille, mutta joutui kilpailukyky-sopimuksella pitämään rakenteet ennallaan. Vastaavaan lopputu-lokseen olisi päässyt työmarkki-nasuhteita tulehduttamatta pe-rinteisellä tupo-mallillakin. Pahin virhe, mitä nyt voisi tehdä, olisi tuoda lähitulevaisuudessa kehään muita tai korvaavia aikeita. Mies-muisti ei ole niin lyhyt ajanjakso, etteikö kyseessä olisi selkeä sopi-musrikkomus.Ay-liike kantoi sopimusneuvot-teluissa yhteiskuntavastuunsa vii-saasti ja vastuullisesti. Neuvotte-lemalla ei parempaa ollut saata-vissa eikä huonompaan ollut syy-

tä kohtuudella suostua.

sivu | 3 |

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Ei 10%

Ei 92%

Ei 49%

Kyllä 90%

Kyllä 8%

Kyllä 51%

Puheenjohtaja Riitta Nordman: Kaupan esimiehet tuntevat luottamuspulaa..sivu 4

Kaupanalan esimiesliiton liittokokous Jy-väskylässä.................................................sivu 5

Osuuskauppa korvauksiin maksamatto-mista ylitöistä...........................................sivu 6

Kilpailukykysopimuksen mukainen kaupan ratkaisu.......................................sivu 7

Professorilta.............................................sivu 8Professori Seppo Koskisen mukaan työntekijän työsuhteen päättämisar-viointiin vaikuttaa, onko loukkaus kohdistettu henkilökohtaisesti esimie-heen, vai onko kyseessä vain kritiikin ilmaisu esimiehen tekemää työtä kohtaan. Koskinen kirjoittaa sopimattomasta käytöksestä ja työyhteisö-sovittelusta.

Työuupumuksen itsehoidosta.................................sivu 10Heli Nurmen uusi kirja opastaa välttämään työelämän karikoita.

Lakimiehet vastaavat ......................................... ........sivu 11Lakimiehiltämme on kysytty mm. kilpailukieltosopimuksesta.

Esittelyssä syksyn kouluttaja Tom Pöysti.............sivu 12

Ennakkokutsu syksyn koulutuksiin.........................sivu 13

Lomamuistio 2016.......................................................sivu 14

Kesän jäsenhankintakampanja................................sivu 15

Clas Ohlsonilla katsotaan yli maan rajojen..........sivu 16

Turvallisin mielin matkalle KEY-kortin kanssa.... sivu 19

Työttömyyskassa tiedottaa.......... .. ........................sivu 20Yrittäjä työttömyysturvassa eri yhtiömuodoissa

Piiriyhdistysten tapahtumia ja tiedotettavaa.....sivu 22

Alkuvuodesta julkaistun selvityksen mukaan yli 20% suo-

malaisista kärsii lievästä työuupumuksesta. Kärsitkö sinä?

Uskotko työajan pidentämisen olevan lääke Suomen ta-

lousongelmiin?

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan työnte-

kijöiden omailmoitus säästää selvää rahaa. Vastaako joh-

topäätös omia havaintojasi?

NÄINKÖ TÄMÄ ON?

Kohti jäätelökesää?

www.esimiesliitto.comLiiton nettisivut ovat pesseet kasvonsa ja tulleet tälle vuosikymmenelle. Käy katsastamassa! Kirjautuminen jäsennumerolla, salasanan teet jär-jestelmän avulla itse.

sivu | 4 |

Puheenjohtaja Riitta Nordmanliittokokouksessa Jyväskylässä 14.5.2016:

Kiristynyt työmarkkinailmapiiri ja johtamisen - osin myös kuvitellut - uudet vaatimukset ovat vaikuttamas-sa kilpailun kiristymisen, aukioloai-kojen vapautumisen ja muun selkä-rangassa hyvin tuntemamme myötä jaksamiseen työssämme. Kaupan esi-miesten työttömyys on samanaikai-sesti historiallisesti tapissaan, vaikka-kin selvästi alan yleistä työttömyysas-tetta alhaisemmalla tasolla. Ristirii-tatilanteiden määrä on tuplaantunut parissa vuodessa yritysten henkilöstö-hallintojen erkaantuessa elävästä elä-mästä. Liittotasolla mikään ei ole sel-vää, jos se voidaan saattaa epäselväk-si. Elämme aikaa, jolloin esimiesten edunvalvontaa tarvitaan yhtä paljon kuin 50 vuotta sitten, jolloin työnan-taja halusi maksattaa yksikön hävikin esimiehen taskusta. Selvityksen mu-kaan tilanne on huonointa neljännes-vuosisataan.

Pelolla johtamiseen on vastattava asi-anmukaisesti, eikä tapa voi olla vain toisen posken kääntäminen. Tehtä-vä on hankala, koska toisella puolel-la pöytää nähdään asiat eri tavalla vil-pittömästi. Siellä koetaan kaiken voi-van olla paremmin, jos saadaan sopia laajemmin ja määrätä tiukemmin. Perusasetelmaa ei tunnisteta. Tähän-kään asti ei toinen osapuoli ole sopi-misesta monesti tiennyt mitään. Silti jaksan uskoa, että paikallinen keskus-telu voi olla hyväksi. Se ainakaan, et-tä ajattelu delegoidaan kehä kolmo-sen sisäpuolelle, ei palvele sen enem-pää bisnestä kuin henkilöstöä, mutta jos paikallinen keskustelu on sitä, et-tä kuunnellaan ja sen mukaisesti toi-mitaan, sitä ei pidä torjua, vaan ak-tiivisesti edistää sopimuksin ja muin toimintatavoin. Suurennella paikalli-sen sopimisen merkitystä ei kuiten-kaan tule. Mitkään tulokset eivät to-denna sitä, että paikallisesti sopimal-la syntyy työpaikkoja. Kun paikalli-sesta sopimisesta puhutaan, unoh-taa ei pidä sitäkään, että valtakunnan tason kyselyjen mukaan vajaat puo-let työnantajista ja työntekijöistä ei-vät näe mitään tarvetta sopia asioista laajemmin paikallisesti. Tarve on mo-nesti vain kuviteltua.

Itse näen, että askelia paikalliseen keskusteluun on silti kyettävä otta-maan, mutta puuhun kiivetään vää-rin päin, jos tietä lanataan lisäämäl-lä kaikkiin mahdollisiin kohtiin va-pauksia sopia asioista toisin. Sellai-nen kertoo siitä, ettei arkea tunneta. Emme esimiesliitossa kaipaa tällais-ta huonoa johtamista, vaan keskus-telua jaksamisen edellytyksistä. Esi-mies, jos joku, ymmärtää, milloin on aika joustaa, milloin aika joustaa li-sää, mutta myös esimiestä tulee ym-märtää. On nöyryyttävää, että yri-tykset viestivät edustajiensa välityk-sin sitä, ettei esimiehiin luoteta. Ar-vostuksesta viestitään jotakin, kun sopimusneuvotteluissa esitetään esi-merkiksi palkkausjärjestelmien uusi-

misesta keskusteltaessa alan palkkata-son laskua nelinumeroisesti.

Neuvotella pitäisi tällä hetkellä myös vuosittaisen työajan pidentämises-tä 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Meille työajan piden-täminen ei ole niin suuri ongelma, ettemmekö voisi sen kanssa elää, mi-käli se toteutetaan viikkotyöajan pi-dennyksenä tai vastaavalla tavalla. Se, että tekisimme puoli tuntia pidem-pää viikkoa, merkitsisi käytännös-sä sitä, että palkattoman työn osuus vähenisi viikossa vastaavasti. Sen si-jaan, jos muutos halutaan väkisin to-teuttaa kokonaisina päivinä ja varsin-kin arkipyhien yhteyteen, keskustel-laan jaksamisesta ja johtamisen edel-lytyksistä. Huolestua ymmärryksen tasosta myös voi, kun neuvotteluis-sa esillä on ollut mm. myös esimies-ten ruokatuntimääräykset. Käytä-vissä neuvotteluissa työajan piden-tämisen malli on mitä suurimmassa määrin testi. Jos työajan pidentämis-tä kokonaisina päivinä kaavamaises-ti vakavissaan esimiesten osalta edes mietitään, on turha väittää, että esi-miesten jaksaminen kiinnostaa edes otsikkotasolla.

Puhuisin muodollisen sopimisen si-jasta kyvystä kuunnella, tukea ja kes-kustella. Keskinäinen luottamus joh-taa parhaiten parempaan, eivät muo-dolliset mahdollisuudet ja mahdol-liset muodollisuudet. En edes usko, että paikallisen sopimustoiminnan autuutta kaivataan ainakaan esimies-tasolla, esimiestyön luonne on ajassa elämistä ja muuntumista joka hetki.

Kaupan esimiehet tuntevat tänä päi-vänä luottamuspulaa työnantajiaan kohtaan. Kyse ei ole siitä, että ajat olisivat poikkeuksellisen vaikeat tai vaatimukset kohtuuttoman tiukko-ja, vaan siitä, että väliportaassa kor-vat ovat tukossa ja henkilöstöhallin-nossa silmät ummessa. Esimiesten tekemisiin tai tekemättä jättämisiin puututaan herkästi silloinkin kuin

työn kitka ei muuta mahdollista. Sil-loin kuin tukea kipeimmin tarvitaan, mattokin viedään joskus alta.

Vaikka ylempää johtaminen ei ole käsissämme, se ei tarkoita, että mei-dän pitäisi huono johtaminen edun-valvontajärjestönä hyväksyä. Emme-kä ole niin tehneetkään. Kun asioilla on sitten ne kaksi puolta, seuraukse-na on ollut riitojen kaksinkertaistu-minen myös oikeuslaitoksissa. Jon-kun mielestä tämä osoittaa yhtääl-tä kovuutta, minulle se kertoo myös toisaalta epäonnistumisesta.

Vaikka menneisyyttä eikä nykyisyyt-täkään voi muuttaa, voi tulevaisuu-teen vaikuttaa. Tavoitteena tulee ol-la paluu aikaan, jolloin asioista kes-kusteltiin avoimemmin ja esimiestä-kin kuunnellen.

Kaupan esimiehet tuntevat luottamuspulaa työnantajiaan kohtaan

sivu | 5 |

Kaupanalan esimiesliiton liittokokous pidettiin puo-lipilvisessä Jyväskylässä, jossa kokouksen alkaessa vielä paistoi keväinen au-rinko. Liittokokousta seu-raamaan oli saapunut eri puolilta Suomea hieman reilut puolitoista sataa edustajaa ja aktiivia sekä parisenkymmentä Kaupan esimiesveteraanien jäsen-tä. Kokouksessa keskus-teltiin muun muassa Uusi keskusliitto -hankkeen sen hetkisestä tilasta ja liiton mukanaolosta mahdollisis-sa jatkoselvittelyissä.Kilpailukykysopimuksen tulevaisuus ja Suomen talouden tila puhuttivat kokousväkeä. Kaupan esimiehet tun-tevat luottamuspulaa työnantajiaan kohtaan aiempaa enemmän, minkä seikan puheenjohtaja Riitta Nordman toi esille puheessaankin.

Paikallisen Ok Keskimaan toimitus-johtaja Antti Määttä toi sekä oman osuuskauppansa että SOK:n terveh-dyksen kokousväelle.

HenkilövalinnatLiittokokous valitsi yksimielisesti lii-tolle uuden hallituksen. Muutokset olivat vähäisiä. Hallituksen puheen-johtajana toimii valittu liiton pu-heenjohtaja Riitta Nordman. Liiton muut hallituksen jäsenet toimikau-della 2016-2017 ovat (suluissa kun henkilökohtainen varajäsen): Tapio Einola (Jyrki Maula), Marko Huttu-nen (Antti Partanen), Kari Hokkanen (Unto Virtanen), Marika Tuulenkari (Johanna Mellin), Merja Aho (Mer-vi Heikkinen), Sirpa Pennanen (Jar-no Koski), Hannele Sarvi (Antti Hän-ninen), Ari Kinnunen (Jouni Karja-lainen), Mika Uusitalo (Tapio Rytkö-nen), Tarja Simonen (Jukka Suonie-mi), Irene Karppinen (Jussi Ernvall), Virpi Lahtinen (Tero Piirto) ja Jarmo Mutta (Petri Nyroos).

Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi keskuudestaan liiton I varapu-heenjohtajaksi Ari Kinnusen Raahesta ja II varapuheenjohtajaksi Irene Karp-pisen Turusta.

Kaupanalan esimiesliiton liittokokous Jyväskylässä 14.5.2016

Etelä- ja Keski-Suomen piirin edustajia

Etualalla kokousväkeä Keski-Pohjanmaan piiristä.

OK Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määttä toi kokousväelle tervehdyksen.

Riitta Nordman valittiin esimies-ten puheenjohtajaksi kaudelle 2016 - 2017.

Puheenjohtaja Nordman koppasi kainaloonsa varapuheenjohtajat Ari kinnusen Ruukista ja Irene Karppisen Turusta.

sivu | 6 |sivu | 6 |

Mistä tapauksessa on kysymys?Liikennemyymäläpäällikkö oli toimi-nut osuuskaupan palveluksessa useissa kohteissa esimiehenä ja vastannut nii-den palveluvalmiudesta. Asemilla oli ollut runsaasti sairauspoissaoloja. El-lei sijaisia saatu, esimies oli myös it-se paikannut sairauspoissaoloja. Myös asemilla suoritetut remontit ja työyh-teisöjen kehittämisvaatimukset olivat lisänneet työtä. Liikenneaseman pääl-likkö oli joutunut ajoittain tulemaan toimeen ilman sijaista ja vastannut myös aseman tiloissa olleesta marke-tista. Liikennemyymäläpäällikkö oli alun pitäen aikonut tasata tekemänsä ylimääräisen työn vapaana, mutta ei ollut työmäärän takia tähän kyennyt eikä myöskään myöhemmin tätä eh-tinyt tehdä. Työnantajan mukaan lii-kennemyymälänhoitajan olisi tullut itse huolehtia saldotuntiensa tasaa-misesta eikä korvattavaa ylityötä voi-nut syntyä. Esimies ei ollut työnan-tajan mukaan missään vaiheessa vaa-tinut ylityötä korvattavaksi ja ylityön tekeminen ilman lupaa oli myös työ-sopimuksessa kielletty. Kun neuvotte-lut eivät johtaneet tulokseen, esimies-liiton jäsen riitautti asiansa.

Osuuskaupan väitteetOsuuskaupan mukaan liikennemyy-mäläpäälliköllä ei ollut lupaa tehdä ylityötä eikä hiljaistakaan suostumus-ta ylityön tekemiseen oltu annettu. Esimiehen työsopimus edellytti ni-menomaisesti työnantajan aloitetta ylityöstä. Osuuskaupan mukaan lii-kennemyymäläpäällikkö ei ollut tuo-nut työsuhteensa aikana esimiehilleen ilmi sitä, ettei selviä työstään tai voi tasoittaa saldotuntejaan. Osuuskau-pan mukaan esimiehellä oli ollut ko-rostettu velvollisuus informoida yli-työn tekemisen tarpeesta asemansa ja vapautensa suunnitella työvuoronsa perusteella. Osuuskaupan esittämän väitteen mukaan se, että työehtosopi-muksessa oli esimiehelle annettu laaja

oikeus määritellä itse oma työaikansa, toi esimiehelle myös vastuun suunni-tella työaikansa niin, että se tasoittui tasoittumisjaksossa. Työnantajan mu-kaan esimiehen toimenkuva ei edes edellyttänyt hänen omaa konkreet-tista työskentelyä esimerkiksi sairas-tumistapauksissa. Työtä olisi voinut delegoida alaisille ja erityisesti vuoro-päälliköille. Tasoittumisjakson plus-tunnit eivät työnantajan näkemyk-sen mukaan voineet liioin muuttua ylityöksi jakson päättymisen jälkeen.

Mihin ratkaisu perustuu?Käräjäoikeus katsoi, että oli pidettävä selvänä, ettei työnantajan tietoon saa-tetun tuntimäärän pitäminen tasoittu-misvapaana ollut ilman poikkeusjärjes-telyjä mahdollista. Se, että tehdyt työ-tunnit oli toistuvasti nostettu esiin eri yhteyksissä, oli ollut osoitus siitä, et-tei tunteja oltu saatu tasoitettua. Näin oli katsottava olleen laita siitä riippu-matta, oliko esimies nimenomaises-ti ilmoittanut, ettei tasaaminen ollut onnistunut. Kun osuuskauppa ei ol-lut ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, sen oli katsottava anta-neen hiljaisen suostumuksen ylitöiden tekemiseen. Oikeus erikseen totesi, et-tei riittävänä toimenpiteenä voitu pitää kehotusta tasoittaa tunnit.

Oikeus katsoi osuuskaupan rikko-neen työaikalakia ja työehtosopimus-ta jättäessään korvaamatta esimiehen työnantajan hyväksi tekemän työn. Esimiehen ei voitu edellyttää delegoi-van enempää työtä tai järjestelevän töitään toisin. Vaikka nimenomais-ta suostumusta ylitöiden tekemiseen ei ollut, hiljaisen suostumuksen voi-tiin katsoa olleen olemassa siitä lukien kuin esimies nosti mahdottomuuden tehdyn työn tasaamiseen tasoittumis-jaksolla selvästi esille. Osuuskauppa ei voinut jättää esimiehen työpanos-ta korvaamatta tilanteessa, jos toi-menkuvan mukaista työtä oli esitetyn

näytön perusteella liikaa. Käräjäoike-us tuomitsi osuuskaupan maksamaan esimiehelle maksamatta jätettyjä yli-työkorvauksia vajaat 3.000 euroa.

Mitä ratkaisusta seuraa?Oikeuden ratkaisu on hyvin linjassa vakiintuneen oikeuskäytännön ja oi-keuskirjallisuuden kanssa. Kun esi-miehen on toimenkuvansa mukaan vastattava toimipaikkansa palveluval-miudesta, tarkoittaa se velvollisuutta

viime kädessä myös paikata sitä itse. Työnantaja ei voi vedota asettamaansa ylityökieltoon eikä edellyttää esimie-hen tasaavan tuntinsa tasoittumisjak-son aikana, ellei se työtaakan takia ole mahdollista. Tuntuaan tietoiseksi esi-miehen työtunneista työnantajan tu-lee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin esimiehen työtaakan helpottamiseksi. Hokeminen siitä, että esimiehen tulee kyetä tasata itse tuntinsa, ei ole riittä-vä toimenpide.

Käräjäoikeus on kesäkuun alussa antamassaan tuomiossa tuominnut Turun Osuuskaupan suorit-tamaan maksamattomia ylitöitä liikennemyymäläpäällikölle. Työnantaja ei vapautunut maksu-velvoitteestaan vetoamalla ylityökieltoon. Osuuskaupan hokema siitä, että esimiehen olisi tullut itse huolehtia työtuntiensa tasoittamisesta tasoittumisjaksojen puitteissa, jäi vaille merkitystä.

Hiljainen suostumus ylityöhön oli

Osuuskauppa korvauksiin maksamattomista ylitöistä

TEE NÄINJos havaitset, ettet kykene pitämään kertyneitä ylitöitä vapaana tasoittumisjärjestelmän puitteissa, ilmoita tästä kirjallisesti omal-le esimiehellesi ja paljonko sinulle on kertynyt tällaisia tunteja (mieluiten suoraan käytössä olevaan tietojärjestelmään). Tee se aina, heti ja toistuvasti, vaikka viesteihisi ei vastattaisi tai vastat-taisiin, ettei ilmoituksia haluta tai, että esimies ei tee ylityötä. Älä välitä siitä, että työnantajasi selittää sinulla olevan velvollisuus tasata tunnit tasoittumisjaksolla.

Älä välitä siitä, että työnantajasi on asettanut ylityökiellon. Älä vä-litä siitä, että työsopimuksessasi lukee, että ylityötä voidaan tehdä vain työnantajan suostumuksella. Tosiasiallinen tilanne ratkaisee.

Kysy esimiehiltäsi heidän hokiessaan velvollisuudestasi järjestää työsi siten, että selviät siitä säännöllisen työajan puitteissa, edel-lyttävätkö he sinun jäävän töihin vajaamiehitystilanteessa vai saat-ko sulkea toimipaikan tai osan? Tee selväksi ennalta, että et välttä-mättä pysty tasoittamaan ylimääräistä työtä tasoittumisjaksolla.

Älä odota, että työsuhteen päättyessä esittämäsi laskelman perus-teella työnantaja näkee ylityöt samalla tavalla ja suostuu maksa-maan ne. Älä luota, että työsuhteen aikainen käytäntö, jonka mu-kaan olet itse saanut päättää vapaasta, jatkuu esimerkiksi esimie-hesi vaihtuessa.

Tehdessäsi palkatonta ylityötä todellinen kokonaistyöpanos jää pii-loon. Esimiestyön kuormittavuus ei tule työnantajan tietoon. Palka-ton työ on säästökeino ja osa harmaata taloutta. Älä osallistu siihen.

Työn jäädessä korvaamatta, ota yhteyttä liittoon. Muista, että oi-keutta ylityökorvauksiin sinulla ei ole tekemistäsi tunneista huoli-matta, ellet ole ennalta saattanut työnantajan tietoon tilannettasi.

sivu | 7 |

Kilpailukykysopimuksen edellyttämä työajan pi-dennys toteutetaan kau-pan alalla uudenlaisel-la vuosivapaajärjestel-mällä. Järjestelmä korvaa arkipyhät ja kerryttää ai-empaa vähemmän vapaa-päiviä. Lisäksi kaupan alan työehtosopimuksessa li-sätään paikallisen sopimi-sen mahdollisuutta. Kau-pan yritysten taloudel-listen kriisien varalle on sovittu selviytymislausek-keesta. Sopimukseen sisäl-tyy myös kirjauksia saira-uslomien omailmoituksen käyttöönotosta. Kilpailuky-kysopimuksen mukaan ny-kyiset työehtosopimukset jatkuvat vielä 12 kuukaut-ta aiemmin sovitun päätty-mispäivämääränsä jälkeen ilman palkankorotuksia.

Uusi vuosivapaajärjestelmäKaupan alalla työajan pidennys toteu-tuu siirtymällä uudenlaiseen vuosiva-paajärjestelmään. Järjestelmällä kor-vataan arkipyhät ja toteutetaan kil-pailukykysopimuksen mukainen 24 tunnin työajan pidennys vuositasolla ansiotasoa muuttamatta. Järjestelmän on tarkoitus astua voimaan 1.1.2017, kun työehtosopimuskausi alkaa muu-toin 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2018. Vuosivapaata aletaan ansaita, kun työ-suhde on kestänyt 6 kuukautta. Yksi-tyiskohdista on sovittu neuvoteltavan 30.9.2016 mennessä.

Kun aiemmin työehtosopimuksessa oli määritelty tietyt työaikaa lyhentä-vät pyhäpäivät, nyt jokaisesta tehdys-tä 220 työtunnista kertyy sekä koko-aikaisella että osa-aikaisella yksi 7,5 tunnin arvoinen vapaapäivä. Päiviä voi näin kertyä enimmillään 6,5 vuo-dessa, kun määrä oli aiemmin keski-määrin 8,4 vapaapäivää riippuen siitä, mille viikonpäiville pyhät kalenteris-sa sattuivat. Ne osa-aikaiset, jotka te-kevät enemmän tunteja kuin heidän työsopimuksiinsa on kirjattu, hyöty-vät uudesta järjestelmästä. Vaihtoeh-tona on paikallisesti sopia siitä, että

uuden vuosivapaajärjestelmän sijaan kokoaikaisten työntekijöiden viikko-työaika pitenee 37,5 tunnista 38 tun-tiin. Käytännössä vaihtoehtoa ei vält-tämättä käytännössä laajemmin sovel-lettane. Ainakin suuremmissa yrityk-sissä tietojärjestelmät halutaan yleensä pitää hallinnollisesti mahdollisimman yksinkertaisina.

Työsuhteen kestettyä kuusi kuukautta työntekijä ansaitsee kalenterivuosit-tain vuosivapaata tosiasiallisesti tehty-jen työtuntien perusteella seuraavasti (enintään 37,5 tunnin malli):

Tehtyjen työtuntien määrä

Vapaiden määrä Vapaatuntien määrä

220 1 7,5440 2 15660 3 22,5880 4 301100 5 37,51320 6 451540 6,5 48,75

Ansaitut vuosivapaat annetaan an-saintavuotta seuraavan vuoden huh-tikuun loppuun mennessä yhdessä tai useammassa erässä. Vuosivapaan ajalta maksetaan työntekijän normaa-li palkka. Sopimukseen sisältyy tar-kentavia määräyksiä vapaiden anta-misesta.

Majoitus-, ravitsemis- ja vapaa-ajan palveluiden alalla kokoaikaisten kol-men viikon jakson työaika nousee sopimuksen mukaan 111 tunnista 112,5 tuntiin. Tämä ei vaikuta osa-aikaisten työaikaan. Lisäksi käyttöön otetaan samantapainen vuosivapaajär-jestelmä kuin kaupan alalla, tosin va-paita kertyy siinä enimmillään 7 vuo-dessa. Järjestely koskee myös osa-ai-kaisia.

Erikseen S-ryhmän esimiehetYksityiskohdista sovitaan esimerkik-si S-ryhmän esimiesten osalta vielä syyskuun loppuun mennessä. Heidän kohdallaan on mm. erikseen todettu, ettei uusi vuosivapaajärjestelmä rajoi-ta toimihenkilön työehtosopimukses-sa tarkoitettua ilta- lauantai- ja sun-nuntaityösuojaa eikä oikeutta poiketa työvuoroluettelosta ja tasoittumisjär-jestelmästä. Samoin on sovittu mm. siitä, että muun kuin toimihenkilön laatiessa työvuoroluettelon tai työ-

ajan tasoittumisjärjestelmän toimi-henkilölle varataan tilaisuus ennalta esittää mielipiteensä ja vaikuttaa va-paapäiviensä sijoittumiseen.

Erikseen on kirjattu, ettei vuosivapaa-järjestelmä aiheuta tulkintamuutoksia muihin työehtosopimuksen työaika- tai palkkamääräyksiin kuin arkipyhä-järjestelmää koskeviin ehtoihin. Erik-seen on edelleen todettu, ettei toimi-henkilöiden osalta oteta kirjauksia työpaikkakohtaiseen sopimiseen, el-lei siitä erikseen vielä liittojen välil-lä sovita.

Kilpailukykysopimuksen mukainen kaupan ratkaisu

Työpaikkakohtaisesti sovittaviksi on jätetty muun ohessa se, keitä menet-tely koskee, kuinka toimitaan sairau-den jatkuessa, kuinka monta kertaa vuodessa voi olla omalla ilmoituksel-la poissa, kuinka pitkäksi aikaa pois-saolo-oikeus myönnetään kerrallaan yms.

SelviytymislausekeJos sopimuskauden aikana paikallises-ti yhdessä todetaan, että yritys on va-kavissa ja poikkeuksellisissa taloudel-lisissa vaikeuksissa, voidaan paikalli-sesti sopia työsuhteen ehtojen määrä-aikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimin-taedellytysten turvaamiseksi. Syyn pi-tää olla tilapäinen, työnantajan vai-kutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olosuhteissa tapahtunut muu-tos. Selviytymislausekkeen tekemisen syy ei saa olla toimialan tavanomai-sesta kilpailusta aiheutuva kysynnän heikkeneminen. Ennen neuvottelu-jen aloittamista on mahdollisuuksien mukaan tarkistettava muut työehto-sopimukseen sisältyvät paikallisen so-pimisen mahdollisuudet ja vaikutuk-set yrityksen tilanteelle.

Selviytymissopimuksesta neuvotel-laan ja sovitaan luottamusmiehen kanssa. Selviytymissopimukseen liit-tyy myös mm. ns. selvityssuunnitel-man laatiminen ja ohjaavat määräyk-set siitä, mistä leikkauksista voidaan ja ei voida sopia.

Oma ilmoitusmenettelySairauspoissaoloista aiheutuvien kus-tannusten vähentämiseksi yritykses-sä voidaan solmitun sopimuksen mu-kaan sopia työpaikkakohtaisesti oma ilmoitus –menettelyn käyttöönotos-ta. Oma ilmoitus –menettely tarkoit-taa työntekijän mahdollisuutta il-moittaa omasta työkyvyttömyydes-tään työnantajalle ilman työkyvyttö-myyden todentavaa lääkärin- tai ter-veydenhoitajan todistusta. Menettely ei koske omailmoitusjärjestelyjä, jotka on otettu käyttöön ennen 1.2.2017.

Sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhyt-kestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsa-tauti). Työkyvyttömyydestä tulee il-moittaa työnantajalle viipymättä.

Työnantaja voi velvoittaa palkanmak-suvelvollisuuden edellytyksenä työn-tekijää toimittamaan lääkärintodis-tuksen jo ensimmäisestä päivästä lu-kien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumain-kulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytös-tä tai työkykyyn liittyvästä huolesta.

sivu | 8 |

PROFESSORIAlaisen sopimaton suulli-nen käyttäminen esimies-tään kohtaan ilmenee usein arvosteluna, haukkumise-na, nälvimisenä, selän taka-na puhumisena tai esimie-hen työn tietoisena hanka-loittamisena. Työntekijän työsuhteen päättämisarvi-ointiin vaikuttaa, onko louk-kaus kohdistettu henkilö-kohtaisesti esimieheen, vai onko kyseessä vain kritiikin ilmaisu esimiehen tekemää työtä kohtaan.

Varoituksen merkitysVaroitus on laillisen irtisanomisen pe-rusedellytys. Varoituksella ei ole muo-tovaatimuksia mutta työntekijän tulee ymmärtää varoitukseen sisältyvän uh-ka työsuhteen päättämisestä. Varoitus osoittaa työntekijälle, kuinka vakavana toimintana työntekijän menettelyä pi-detään ja samalla annetaan työntekijäl-le mahdollisuus korjata kyseinen me-nettely. Varoituksen antaminen ei ole tarpeen silloin, kun työntekijän oli-si pitänyt ymmärtää, että hänen rik-komuksensa on niin vakava, että siitä seuraa työsuhteen päättyminen.

THO 13.10.2009 S 09/1196. Työnte-kijä P oli osoittanut jatkuvaa kritiik-kiä yrityksen johtoa kohtaan, huonon-taen näin työpaikan yleistä ilmapiiriä. P oli työpaikalla vahva persoonallisuus, jonka kanssa oli hankala tulla toimeen. Yleensä hänelle ei kelvannut muu kuin hänen oma tapansa tehdä asioita. P oli myös lähettänyt sähköpostia työpaikkan-sa yhteistyökumppanille, jossa oli käyttä-nyt epäasiallista ilmaisua ”paskan valut-tamisena alaspäin”. Työnantaja oli irti-sanonut työntekijän tämän kuulemisen jälkeen, ilman varoitusta. Kiistatonta tapauksessa oli se, että P käyttäytymisel-lä aikaan saanut negatiivistä ilmapiiriä ja hänen käyttäytymistään voitiin pitää yhteistyökyvyttömyytenä. Työnantaja ei

Työntekijän sopimattomat sanomiset irtisanomisperusteena

kuitenkaan ollut varoittanut työntekijää ja antanut näin mahdollisuutta paran-taa tapojaan. Työntekijän käyttäytymistä ei ollut pidettävä niin vakavana rikko-muksena, että se oikeuttaisi irtisanomaan ilman varoitusta. Työnantajalla ei ollut oikeutta irtisanoa työsopimusta.

Hetkellisesti kiihdyksissä sanotut esi-miestä loukkaavat nimittelyt eivät yleensä ylitä työsuhteen päättämiskyn-nystä. Poikkeukselliset esimieheen koh-distuvat nimittelyt eivät riitä työsuh-teen päättämiseksi. Pelkät epäkohteliaat vastaukset eivät myöskään oikeuta sopi-muksen päättämistä, vaikka samankal-taista käyttäytymistä olisi esiintynyt ai-kaisemminkin.

KouHO 5.11.2008 S 08/417. Työnte-kijä N, joka oli toiminut yrityksessä hit-saajana, oli yrittänyt monilla eri tavoin hankaloittaa esimiehensä M:n työtä, se-kä nimitellyt esimiestään L:ää vanhaksi ja osallistunut asiattomaan jalkojen tö-mistelyyn tämän lähestyessä. Työntekijä N:n työsopimus irtisanottiin ilman va-roitusta. Hovioikeudessa katsottiin, että työpaikkakiusaaminen oli jatkunut M:n osalta noin 2 vuotta ja L:n osalta noin vuoden. Hovioikeus totesi, ettei työpaik-kakiusaaminen ollut hyväksyttävää ja et-tä N:n menettely on ollut moitittavaa, mutta kyseessä ei ollut niin vakava me-nettely, että työnantaja olisi saanut irtisa-noa työsopimusta ilman varoitusta.

TT 2012–120. Työntekijä A oli käyttäy-tynyt epäasiallisesti ja uhkaavasti esimies-tään kohtaan. Tämän jälkeen hän oli pe-rusteettomasti pois töistään ja viivytel-lyt sairauspoissaolostaan ilmoittamisessa. Työnantajan ohjeet olisivat edellyttäneet poissaolosta ilmoittamista ennen työnte-kijän seuraavan työvuoron alkua. A:ta ei ollut varoitettu. Työnantajalla ei ollut oi-keutta irtisanoa työsopimusta.

Erityiset olosuhteetMikäli työntekijän katsotaan olleen kiihtyneessä tilassa ja menettäneen-sä vain hetkellisesti malttinsa, työnan-tajalla ei yleensä ole oikeutta irtisanoa työntekijää.

THO 26.2.2002 S 00/1844. Työnte-kijä K oli saanut varoituksen poistuttu-aan työpaikalta ennen työajan päätty-mistä tupakalla. K oli pitänyt saamaan-

sa varoitusta epäoikeudenmukaisena sekä kieltäytynyt allekirjoittamasta sitä. Asias-ta oli käyty kovaa keskustelua esimiesten kanssa. Työntekijä K oli pyytänyt yhtä esi-miehistä ”pitämään turpansa kiinni” ja kieltäytynyt kuuntelemasta ”paskajuttu-ja ja allekirjoittamasta paskapapereita”. Tämän jälkeen K oli poistunut kahvitau-olle. Tapahtumaa todisti paikalla olleet esimiehet. Muita henkilöitä ei ollut 5-6 metrin etäisyydellä. Työntekijän mukaan hän ei ollut kohdistanut moitteitaan suo-raan kyseiselle esimiehelle vaan yleisesti. Työntekijä koki tulleensa väärin kohdel-luksi ja menettäneen tämän vuoksi het-kellisesti malttinsa. Ratkaisussa tarkas-teltiin asioita kokonaisuutena. Hovioike-us totesi, että K:n kielenkäyttö oli reaktio saamaansa varoitukseen ja irtisanomisel-le ei ollut erityisen painavaa syytä. Työn-antajalla ei ollut oikeutta irtisanoa työ-sopimusta.

Jos työntekijän toistuvaan epäasialli-seen käytökseen ei puututa, on riski-nä, että työnantajan tai esimiehen kat-sotaan antaneen työntekijän käytöksel-le hiljaisen hyväksynnän.

RHO 11.7.2008 S 07/836. Työntekijä P oli käyttänyt töissä voimakasta ja osin epäasiallista kieltä muita työntekijöitä ja toimitusjohtajaa kohtaan. P oli käyttänyt muista työntekijöistä ilmaisuja idiootti, ammattitaidoton, laiska ja tyhjästävalit-taja. Tämän lisäksi P oli arvostellut toi-mitusjohtajan ulkonäköä. Toimitusjoh-taja ei ollut puuttunut P:n asiattomaan käytökseen. Näin ollen toimitusjohtajan katsotaan hyväksyneen P:n kielen käy-tön, eikä työnantajalla ollut oikeutta ir-tisanoa P:tä ilman varoitusta.

Kritiikin todellinen luonneTyöntekijän työsuhteen päättämiseen vaikuttaa, onko loukkaus kohdistettu henkilökohtaisesti esimieheen, vai on-ko kyseessä esimerkiksi kritiikin ilmai-su esimiehen tekemää työtä kohtaan. Lähtökohtaisesti työntekijällä on oi-keus esittää työnantajaansa kohdistu-vaa kritiikkiä pelkäämättä tämän muo-dostuvan työsuhteen päättämisperus-teeksi. Työtuomioistuin on todennut ratkaisussaan 2001–48 yleisenä lähtö-kohtana, että kielenkäyttö ja arvostelu työnantajaa kohtaan voi olla ajoittain voimakastakin ilman, että siihen olisi perusteita puuttua.

HHO 14.10.2004 S 03/2277. Työnteki-jä O oli huutanut toimitusjohtaja I:lle se-kä moittinut tämän työtapoja ja käytös-tä, sekä arvostellut esimiestään tehtävien-sä laiminlyönnistä, jotka eivät ole olleet toimitusjohtajan varsinaisia töitä. O oli kehottanut I:tä hankkimaan koulutus-ta johtamistaitoihin. Toimitusjohtaja oli pahoittanut kritiikistä mielensä. Kysees-sä ei kuitenkaan ollut lausuma, jota oli-si voitu pitää toimitusjohtajaa loukkaa-vana, eikä arvostelu näin loukannut hä-nen kunniaa. Työntekijä O oli ollut kiih-tyneessä mielentilassa ja hänen tavoittee-naan oli saada omien tehtäviensä teko sujuvammaksi. Tämän perusteella työn-antajan ei saanut irtisanoa työsuhdetta. Työntekijä O oli kuitenkin poistunut lu-vatta työpaikalta ja tämän seurauksena työnantaja oli oikeutettu irtisanomaan työsopimuksen.

Työsuhteen päättämistilanteessa tu-lee pystyä näyttämään, että epäasialli-nen käytös on tapahtunut. Todistelus-sa työntekijän epäasiallisen käytöksen näyttäminen ei voi jäädä vain yleiselle tasolle.

TT 2012 – 141. Työntekijä A oli työs-kennellyt 13 vuoden ajan turvallisuusasi-antuntijana. Työntekijä A ja työnanta-jan välillä oli ollut palkkaa koskevia eri-mielisyyksiä ja A oli esittänyt kiusaamis-väitteitä. Työnantaja oli pyrkinyt keskus-teluilla ja ulkopuolisen konsultin käytöllä ratkaisemaan erimielisyydet A:n kanssa. A oli käyttänyt sopimatonta kieltä työn-antajan edustajia, työtovereita sekä yhti-ön yhteyshenkilöitä kohtaan. Työtuomio-istuin totesi, että erityisesti ulkopuoli-seen tahoon, yhteyshenkilöön kohdistu-nut moite ja nimittely työntekijän toi-mesta olivat sopimattomia. Todistelussa näiden osoitus jäi kuitenkin yleiselle ta-solle. Työnantajan ei ole selvitetty rea-goineen sopimattomaan kielenkäyttöön, vaikka se oli työnantajan mukaan jat-kunut pitkään. A:n rikkomuksia ei voi-da pitää niin vakavina työsuhteesta joh-tuvien velvoitteiden vastaisena luotta-muspulaa aiheuttaneena menettelynä, ettei työnantajalta olisi kohtuudella voi-tu edellyttää A:n työsuhteen jatkamista. Työnantajalla ei ollut oikeutta irtisanoa työsopimusta.

sivu | 9 |

Kirjoittaja toimii työ- ja sosiaalioikeuden professorina Turun yliopistossa

Seppo KoskinenPROFESSORISovitteluun osallistumi-nen on työntekijän velvoi-te työnantajan kanssa yh-teisesti sovittuna tai työn-antajan työturvallisuuslain nojalla asettamana. Työn-antaja voi määrätä työn-tekijälle työlainsäädän-nön mahdollistamat seu-raamukset, jos työntekijä ei osallistu sovitteluun. Työn-antajan on tällaisessa tilan-teessa pyrittävä sovelta-maan aina lievintä mahdol-lista seuraamusta. Mikäli kuitenkaan huomautus asi-assa ei riitä, työnantaja voi seuraavaksi antaa työnte-kijälle irtisanomisuhkaisen varoituksen ja lopulta päät-tää velvoitteen täyttämi-sestä kieltäytyneen työnte-kijän työsopimuksen.

Velvollisuus osallistuaSeuraavassa tuomiossa arvioitiin työ-terveyspalveluja tarjoavan yrityksen toteuttamasta työyhteisösovittelusta kieltäytymistä. Tämä sovittelu oli osa työterveyspalvelutarjontaa. Tällaista sovittelua koskeva pyyntö saattaa tulla työnantajan edustajalta tai tarve saat-taa tulla ilmi työterveydenhoidon yh-teydessä. Sovittelun alussa tehtävässä haastattelussa selvitetään tällöin hen-kilön omaa näkemystä asiassa ja ha-lukkuutta osallistua sovitteluun. So-vittelupalveluita tarjoava yritys ei voi sellaisenaan velvoittaa asianosaisia osallistumaan sovitteluun. Työyhtei-sösovitteluun osallistuminen on silti työsopimuksesta johtuva velvollisuus, josta ei voi seuraamuksitta kieltäytyä.

Helsingin HO 8.12.2015 S 15/822: Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolelli-sesti noudattaen niitä määräyksiä, joi-ta työnantaja antaa toimivaltansa mu-kaisesti työn suorittamisesta. Työn-

Työyhteisösovitteluun on pakko osallistua

tekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä koh-tuuden mukaan vaadittavan menette-lyn kanssa. Työturvallisuuslaki velvoit-taa työnantajaa puuttumaan työpaikal-la esiintyviin epäkohtiin ja kiusaami-seen. Lain 28 §:n mukaan, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa ja hä-nen terveydelleen haittaa tai vaaraa ai-heuttavaa häirintää tai muuta epäasi-allista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Lain säätämiseen johta-neissa esitöissä (HE 59/2002 vp s. 41) on todettu, että työnantajan olisi pyrit-tävä selvittämään tapahtumien kulku ja noudatettava johdonmukaisia toimia ja ratkaisuja suhteessa työntekijöihinsä. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden ta-voin, että Kelan työyhteisössä oli ollut ristiriita, joka oli vaatinut selvittämis-tä. Todistajien kertomukset tukevat si-tä, että vaikka työyhteisösovittelu on osa työterveyshuollon tarjoamia työter-veyspalveluita, ei siinä kuitenkaan ole ollut kysymys S:n terveydentilan tutki-misesta, vaan Kelan työyhteisön ristirii-tatilanteen selvittämisestä ulkopuolisen avulla. Myöskään aluehallintoviraston päätöksestä ei ilmene, että työyhteisöso-vittelussa olisi ollut kysymys S:n tervey-dentilan selvittämisestä, siitä huolimat-ta, että siinä oli mainittu, että Kelan suunnittelupäällikkö oli ottanut yhteyt-tä työterveyspsykologiin työterveyslääkä-rin toteaman tarpeen perusteella. Ho-vioikeudessa vastaanotettu todistelu ei anna aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä tältä osin toisin kuin käräjä-oikeus on tehnyt. Työntekijän on osal-listuttava niihin työnantajan käyttöön ottamiin toimenpiteisiin kuten työyh-teisösovitteluun, joilla häirintä tai epä-asiallinen kohtelu on tarkoitus saa-da loppumaan. Hovioikeus katsoo sen vuoksi, että Kelalla on ollut viimesijai-sena keinona oikeus irtisanoa S:n työso-pimus päättymään hänen kieltäytymi-sensä vuoksi.

Asemalla merkitystäSeuraamusten näkökulmasta on mah-dollista erottaa työnantajaperusteiset velvoitteet ja sovittelijan sovittelupro-sessin nimissä asettamat ns. käytän-

nön velvoitteet. Työntekijän kannal-ta ensin mainitut ovat jälkimmäisiä merkittävämpiä ja ensin mainittujen velvoitteiden rikkominen synnyttää työnantajalle vahvemman puuttumis-perusteen ja seuraamuksen määrää-mismahdollisuuden kuin jälkimmäi-set ns. käytännön velvoitteet.

Työntekijän asemalla on keskeinen merkitys arvioitaessa työnantajan käytössä olevia seuraamuksia sovitte-lusta kieltäytynyttä työntekijää koh-taan. Jos esimerkiksi häirinnästä syy-tetty työntekijä kieltäytyy sovittelusta, kieltäytyminen huomattavasti helpot-taa päättämiskynnyksen ylittymistä. Jos sen sijaan kieltäytyjä on uhri, kiel-täytymisellä ei ole kynnyksen ylitty-misen kannalta yhtä olennaista mer-kitystä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uhrillakin olisi työoikeu-dellisesti pätevä velvoite osallistua so-vitteluun.

Muiden työntekijöiden kohdalla so-vitteluun osallistumisvelvoitteen lai-minlyönnin merkitys ratkaistaan yk-sittäistapauksellisen harkinnan perus-teella. Esimiehellä on korostettu vel-vollisuus osallistua työyhteisösovit-teluun. Tämä velvoite koskee sekä alaisten välisiä, alaisen ja esimiehen välisiä, esimiesten keskinäisiä sekä esimiehen ja työnantajan välisiä riito-ja. Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu toimia kaikin mahdollisin tavoin jo-ko itse tai muiden kanssa yhdessä työ-yhteisöristiriitojen sovittelemiseksi ja poistamiseksi.

Osallistumattomuuden merkitysArvioinnissa on erotettava seuraa-mukset sovitteluun osallistumatto-muudesta tai siihen myötävaikuttami-sen laiminlyömisestä ja seuraamukset itse sovittelun kohteina olevista teois-ta. Sovitteluprosessiin tavallisesti osal-listuu enemmän henkilöitä, kuin joita seuraamus itse teosta voi koskea. Hei-tä voi siis koskea vain seuraamus so-vitteluvelvoitteiden rikkomisesta. So-vittelusta kieltäytymisestä aiheutuva seuraamus ei kuitenkaan voi olla hei-dän kohdallaan normaalitilanteessa merkittävä. Sovittelun idea on koros-taa vapaaehtoisuutta, vaikka myös nä-mä henkilöt sinänsä olisivat velvollisia osallistumaan sovitteluun.

Seuraamusten osalta toisenlaisessa asemassa ovat ne työntekijät, jotka työnantajan käsityksen mukaan ovat läheisesti sidoksissa itse riita-asiaan. Mikäli työnantaja on valinnut puut-tumiskeinoksi työyhteisösovittelun, näiden työntekijöiden osallistuminen on keskeistä sen onnistumiseksi. Jos kyseiset työntekijät niskuroivat sovit-teluun osallistumisessa, heidän rikko-muksensa saattaa oikeuttaa työnanta-jan viimesijaisena keinona irtisano-maan kyseisen henkilön työsopimus. Joissakin äärimmäisissä tilanteissa työnantajalla voi olla jopa oikeus pur-kaa työsopimus.

Työntekijöiden osallistumisella tai osallistumattomuudella työyhteisö-sovitteluun on merkitystä myös työn-tekijän asemalle muutoin. Jos kiusa-tuksi itsensä kokenut työntekijä ei esi-merkiksi osallistu sovitteluun ja yrit-tää myöhemmin saada korvauksia kiusaamisen johdosta, osallistumat-tomuudella on vaikutusta korvauk-sen saamiseen sekä sen suuruuteen.

sivu | 10 |

Heli Nurmi on psykologi ja psykoterapeutti, jo-ka työskentelee Härmän Kuntokeskuksessa. Helin ohjaamien kurssien painopiste on työkykyä ylläpi-tävässä kuntoutuksessa. Vuodesta 2009 hän on ve-tänyt myös työuupuneiden kuntoutuskursseja. Heli Nurmi julkaisi keväällä 2016 kirjan Työuupumuk-sen itsehoito - kuinka kierrän karikot. Kirjassaan Heli Nurmi keskittyy antamaan välineitä selviytyä - ajatella tai toimia toisin, jotta työuupumus hellit-täisi, olo helpottuisi ja kokonaisvaltainen jaksami-nen parantuisi. Pyysimme Heliltä vastauksia muu-tamiin kysymyksiin.

Miten tunnistat uupumisen oireet? - Uupu-muksessa on perinteiset kolme dimensiota: uupu-misasteinen väsyminen (väsyminen, joka ei väis-ty nukkumalla), kyynisyys (ei innostu työstään tai tunne työn iloa, kyyninen asenne työtä kohtaan) ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen eli luotta-mus omaan selviytymiseen ja pärjäämiseen työssä saattaa heikentyä.

Uupuvatko toiset herkemmin? - Uupumukses-sa on usein taustalla jonkinlainen kuormitustilan-ne, joko työn tai henkilökohtaisen elämän alueella tai molemmissa. Jos etsitään alttiutta uupua, niin it-seltään paljon vaativat ihmiset, jotka laittavat mui-den tarpeet omiensa edelle saattavat olla alttiita uu-pumukselle. Näille ihmisille on tyypillistä myös uh-rautua työlle.

Missä vaiheessa uupumuksesta tulee sellais-ta, että se estää työnteon? - Hyvä kysymys. Ih-misen vointi menee aika usein jatkumolla, niin et-tä toisessa päässä on erittäin työkykyinen ja toisessa ääripäässä on täysin työkyvytön. Suurin osa työelä-mässä olevista ihmisistä on jossain sillä välillä. Täl-lä hetkellä ajatellaan, että ihminen on joko sairas-lomalla tai terve. Jako täysin työkykyisiin ja täysin työkyvyttömiin on jotenkin keinotekoinen, koska näitten ääripäitten välillä ihmisillä on aika paljon jäljellä olevaa työkykyä. Kun oman jaksamisen hei-

kentyminen menee niin pitkälle, että kaikki vaatii hirvittävän paljon ponnistelua ja on tuskallista edes ryhtyä tekemään asioita, luulen, että siinä vaiheessa työkyvyttömyys on aika lähellä.

Minkälaisia diagnooseja työssään uupuneet saavat? - Uupumiseen liitetään aika usein ahdis-tuneisuutta, paniikkihäiriöitä ja masennusta, joka on työuupumuksen yleisin oheisdiagnoosi. Työuu-pumushan ei sinällään ole laskettavissa työkyvyttö-myyden aihioksi, eli pelkkä työuupumus ei ole hy-väksyttävä sairausloman peruste.

Olisiko työn laadusta tingittävä, jos uupu-minen uhkaa? - En ehdota, että työn laadusta tin-kiminen olisi ratkaisu uupumistilanteeseen. Jos työ kuormittaa eikä ole mahdollista tehdä annettua työ-tä annetussa ajassa, pitää neuvotella työn laatukri-teereistä. Laadun tekeminen on yksi työn ilon läh-teistä, enkä halua olla sitä poistamassa.

Esimieheen kohdistuu paineita niin ylhäältä kuin alhaalta. Olen kuntoutuksessa nähnyt ja todennut, että esimiehetkin alkavat huolehtia omista tarpeis-taan paremmin. Se ei tarkoita sitä, että lakkaisi te-kemästä työtään hyvin, vaan se tarkoittaa esimer-kiksi sitä, että huolehditaan tauoista, yritetään läh-teä ajoissa vaikka parina päivänä viikossa, tehdään vapaa-ajalla jotain mielekästä. Esimiehelle tämä to-ki on haasteellista, mutta pitäisin häntä tässä koh-taa myös mallina alaisilleen. Jos esimies tekee työnsä riittävän hyvin ja huolehtii samalla omasta jaksami-sestaan, alaiset saavat mallin toimia samoin.

Esimiehen on vaikeaa tunnistaa, tunnustaa tai näyttää muille omaa väsymistään. Onko heillä pyrkimys supermiehiksi tai -naisiksi? - Mielestäni saattaa olla näin. Esimiehiksi hakeu-tuu ihmisiä, joilla on korkea vaatimustaso itseään kohtaan, he kykenevät olemaan tehokkaita, organi-soimaan ja suorittamaan. Tämän ei pitäisi olla ole mustavalkoinen asia: oheen voidaan yhdeksi kritee-riksi ottaa oma terveys ja jaksaminen. Omaa pahaa oloaan ei voi avata alaisilleen täysin, mutta omaan kuormittuneisuuteensa voi ohi mennen viitata, niin että kertoo jotain omasta inhimillisyydestään. Tuki esimiehen kuitenkin täytyy hakea joko omalta esi-mieheltään tai työterveyshuollosta, alaisten niskaan jaksamistaan ei voi kaataa.

Miten voi opetella hoitamaan itseään ja omaa jaksamistaan? - On tärkeää osata vetää rajoja niin, ettei työn imu aina veisi täysin men-nessään. Ylitöiden rajaaminen voi olla yksi sellainen asia, jos oma jaksaminen on koetuksella.

Mitä pitää muistaa ja tarkkailla, jos voimat alkavat olla vähissä? - Omista tarpeistaan on huolehdittava - palautumisesta, ruokailusta ja nuk-kumisesta. On myös syytä tarkkailla, ettei työ vie kaikkea energiaa. Elämässä on muitakin peruspila-reita kuin työ. Ihmissuhteet, harrastukset, lepo ja rentoutuminen ovat seikkoja, joiden varassa myös esimiehen ’hyvinvoinnin talo’ lepää. Rajojen vetä-minen on esimiestyössä erityisen tärkeää. Joka hetki

ei tarvitse olla tavoitettavissa, ja kannattaakin mie-luummin lisätä viestintää siitä, milloin olet alaiste-si tavoitettavissa.

Oman jaksamistaan on hyvä skannata, ja kysyä vä-lillä, miten minä itse voin ja mitä minulle kuuluu, voinko minä hyvin. Jos huoliajatukset alkavat valla-ta mieltä ja murehdit työasioita yöllä, sekin on yksi uupumisen oireista. Huoliajatukset tulisi käsitellä, miettiä, voinko tehdä aktiivista ongelmanratkaisua tämän valvottavan huolen kanssa, vai pitääkö har-joitella todellisuuden kohtaamista ja irtipäästämis-tä. On asioita, joihin esimieskään ei voi vaikuttaa, ja silloin on ehkä hyödyllistä harjoitella hyväksymistä.

Mistä tietää, että uupumus alkaa hellittää? - Siitä, että väsymys on nukuttu pois ja alkaa jaksaa taas tehdä asioita, jotka uupuneena vaativat paljon ponnistelua. Aloitekykyisyys palaa ja mieliala koho-aa. Uupuneen mieliala on pessimistinen, kyyninen ja negatiivinenkin, mutta onnellisuuden tunteet al-kavat parantuessa pikkuhiljaa palata.

Miten välttää uupumiskokemukset tulevai-suudessa? - Kokemuksesta on sen aiheuttaman haitan lisäksi myös hyötyä uupuneelle ja siitä toi-puvalle. Rankka uupumus ja siitä toipuminen ei saa mennä hukkaan, vaan siitä on hyvä olla hyötyä ko-ko loppuelämäksi. Ihmisillä on tapana palata van-hoihin tottumuksiin, eli tarvitaan valppautta, jotta uupumukselle altistavat ajattelu- ja toimintamallit myös pysyvät poissa.

Heli Nurmi opastaa työuupumuksen itsehoidossa

Kuinka kiertää karikot

Kuva: Petteri K

itti

sivu | 11 |

LAKIMIES VASTAAKimmo Nieminen

lakimies, OTT, VT

Teemu Närhi

lakimies, VT

Kimmo Nieminen

Teemu Närhi

Nikotinisti

Ihmettelijä

Työntekijän kilpailevan toiminnan kielto saattaa jatkua myös työsuhteen päätyttyä, mikäli osapuo-let solmivat erillisen, työsopimuslaissa (3 luku 5§) tarkoin rajatun kilpailukieltosopimuksen. Tämä kilpailukieltosopimus voidaan sopia vain erityisen painavasta syystä joko suoraan työsopimuksessa tai erikseen työsuhteen kestäessä. Sillä voidaan yleen-sä kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymises-tä lukien rajoittaa 1) työntekijän oikeutta tehdä kil-paileva työsopimus tai 2) harjoittaa yrittäjänä työn-antajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltosopimus on pääsääntöisesti tarpeen työnantajan etujen turvaamiseksi. Kilpailukielto-sopimuksen sallittavuutta arvioitaessa on kuiten-kin otettava huomioon työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaa-valla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa. Työsopimuslain rajoituksella on pyritty siihen, ettei kilpailukieltosopimuksia tehtäisi tehtävissä, joihin ei liity työnantajan todellista kilpailunrajoitustar-vetta. Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti osapuol-ten näkökohtia punniten.

Erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen te-kemiselle voi olla työnantajan liike- ja ammattisa-laisuuksien suojaaminen. Sopimuksen solmiminen on perusteltua silloin, kun työntekijällä on hyvin yksityiskohtaista ja spesifistä erityistietoa alalta, jol-laista osaamista tai tietoa työnantajan kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä. Hyväksyttävänä syynä kil-pailukiellolle ei pidetä sitä, että sillä pyritään yksin-omaan estämään tai rajoittamaan kilpailua. Kysy-mys on siten kilpailullisesti tärkeän tietotaidon tai muutoin suojattavan tiedon suojaamisesta. Työnte-kijän on tullut työssään saada tällaista tietoa. Myös yrityksen asiakkaiden suojelemiseksi kilpailukielto voi olla sallittua.

Se, että työntekijä on tietyn alan yrityksessä töis-sä, ei automaattisesti oikeuta tekemään kilpailu-kieltosopimusta. Kilpailukielto on yleensä perus-

Olen työskennellyt tilausten käsittelyssä. Toi-menkuva on ollut pääsääntöisesti tilausten vastaanotto, asiakaskyselyiden ohjaaminen oikeille tahoille ja meiliboksin hoitaminen. Palkka on ollut viiden vuoden työskentelyn jälkeen 2700 €/kk plus mahdollinen bonus. En ole toiminut päättävässä asemassa, en-kä ole ollut vaikutuksissa asiakkaiden osto-päätöksiin, vaan ostopäätös on jo tehty sii-nä kohtaa, kun saan tilauksen käsiteltäväk-si. Työsopimuksessani on kuitenkin kielletty kilpaileva toiminta kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Sitooko se minua?

teltua vain melko korkeassa asemassa olevilla työn-tekijöillä.

Kysyjän asema ei ole organisaatiossa korkea ja it-senäinen. Tilausten vastaanotto on pelkkää tilaus-ten eteenpäin välittämistä. Kysyjä ei ole itse tekemi-sissä tavarantoimittajien tai asiakkaiden kanssa ei-kä ole päättämässä hinnoittelusta tai kaupoista. Työ on luonteeltaan suorittavan tasoista työtä. Työsopi-muksen kilpailukieltoehto ei ole sitova.

Oikeuskäytännössä on katsottu tupakointikiellon määräämisen kuuluvan työnantajan työn johto- ja valvontavallan piiriin. Työtuomioistuin on erääs-sä tuomiossaan ottanut kantaa tilanteeseen, jossa elintarvikealan konserni oli kieltänyt tupakoinnin kaikkien konserniin kuuluvien yhtiöiden tuotan-tolaitoksilla, myös kiinteistöjen ulkoalueilla. Yhti-ön vuorotyötä tekevillä työntekijöillä ei ollut mah-dollisuutta poistua tehdasalueelta tauoillaan, mikä johti käytännössä siihen, että he eivät voineet tu-pakoida työpäivän aikana. Työntekijöiden ruokai-lu- ja muut lepotauot kuuluivat työaikaan. Tuomi-ossa katsottiin, että työnantajalla oli direktio-oi-keutensa perusteella tässä tapauksessa oikeus kiel-tää tupakointi työaikana ja työpaikalla. Kieltoa ei voitu pitää myöskään työntekijöiden perusoike-ussuojaa merkityksellisesti kaventavana tai muu-tenkaan työntekijöiden henkilökohtaista vapautta kohtuuttomasti rajoittavana. Tuomiossa ei käsitel-ty työajan ulkopuolista työhöntuloa ja työstä läh-töä, mutta ratkaisun periaatteiden voidaan katsoa ulottuvan kaikkeen työpaikalla tapahtuvaan työn-tekijän tupakointiin. 

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on omissa rat-kaisuissaan edustanut toisenlaista kantaa kuin työ-tuomioistuin. Apulaisoikeusasiamies on eräässä rat-kaisussaan todennut, että sosiaali- ja terveyslauta-kunnan päätökselle, jolla kiellettiin tupakointi ter-veyskeskuksen koko ulkoalueella, ei ollut esitetty

Kaupan alalla toimiva työnantajani on imago-syistä julistautunut savuttomaksi työpaikaksi ja kieltänyt työntekijöidensä tupakoinnin kiinteis-töillään ja niiden ulko-alueilla paitsi työaikana niin myös työajan ulkopuolella esimerkiksi työ-hön saavuttaessa ja pois lähdettäessä. Voiko työn-antaja määrätä tällaisen tupakointikiellon? Mi-tä seuraamuksia vastoin kieltoa tupakoinnista voi aiheutua? Onko sillä merkitystä tupakoiko sivii-livaatteissa tai muutoin siten, etteivät ulkopuo-liset voi havaita työntekijän olevan työnantajan palveluksessa?

laillista perustetta siltä osin kuin kielto koski aluet-ta, jolta tupakansavua ei voinut kulkeutua sisätiloi-hin tupakkalain, terveydensuojelulain tai työtur-vallisuuslain vastaisesti. Lisäksi apulaisoikeusasia-miehen mukaan työnantajan päätös siltä osin kuin terveyskeskuksen ja sen lähialueen henkilökunnan tupakointi työaikana kiellettiin myös työaikaan lu-ettavina päivittäisinä lepoaikoina, loukkasi perus-oikeutena turvattua yksilön tahdonvapautta ja itse-määräämisoikeutta ilman laillista perustetta. Apu-laisoikeusasiamies on lisäksi eräässä toisessa ratkai-sussaan katsonut, että nuuskan käyttökielto työpai-kalla ei perustunut lakiin.

Tupakointikiellon arviointiin vaikuttaa edellä ker-rotulla tavalla monia eri suuntaisia tekijöitä. Huo-mioon otetaan esimerkiksi tupakoinnin rajoittami-seen liittyvät terveydelliset perusteet, työnantajan tarpeet ja työntekijän oikeudet, jopa perusoikeu-det. Selvä linja on kuitenkin se, että tupakointikiel-lot ovat tulleet koko ajan hyväksyttävämmiksi. Pe-rusoikeuksia ei ole tarkoitettu suojaamaan työpai-kalla huonoksi katsottavia työntekijöiden käytän-töjä. Työntekijän yksityisyyden suojakaan ei tarkoi-ta sitä, että työntekijä saisi tehdä yksityisiä asioita työpaikalla omien tarpeittensa mukaisesti. Työpai-kalla ollaan viime kädessä työnantajan määräysval-lan alaisuudessa. Luonnollisesti työnantaja joutuu aina esittämään omille  tupakointiin kohdistuvil-le toimenpiteilleen ja käskyilleen hyväksyttävät pe-rusteet.

Silloin kun työntekijä jättää noudattamatta työn-antajan toimivaltansa puitteissa antamaa käskyä, kyse on työntekijän velvollisuuksien rikkomisesta. Työnantajan on tällaisessa tilanteessa aina nouda-tettava lievimmän mahdollisen puuttumisen peri-aatetta. Työnantajan on siis joka tapauksessa lähdet-tävä seuraamusten valinnassa lievimmästä mahdol-lisesta eli huomautuksesta ja sitten edettävä eteen-päin kohti voimakkaampia seuraamuksia. Sellaista oikeuskäytäntöä, jonka perusteella olisi mahdollista arvioida, kuinka vakavaa tupakointikiellon rikko-misen tulee olla muodostaakseen työsuhteen päät-tämisperusteen, ei ole ja asia on ratkaistava erikseen kussakin yksittäistapauksessa. Selvää on, että aina-kin kynnys päättää työsuhde, on verrattain korke-alla.

Rikkomuksen vakavuuden arviointiin vaikuttavat monet seikat (tupakointipaikka, tupakoinnin kes-to, asianomaisen työ, työnantajan perusteet kiellol-le, tupakoinnin toistuvuus varoituksesta huolimat-ta jne.). Jos ulospäin näkyy se, että tupakoija on kyseisen työpaikan työntekijä, tämä ankaroittaa te-on arviointia. Asiakkaan ominaisuudessa työpaikal-la käydessään työntekijää ei kansalaisten yhdenver-taisen kohtelun vuoksi voitane lähtökohtaisesti kui-tenkaan kohdella eri tavoin kuin muitakaan asiak-kaita.

sivu | 12 |

Tom Pöysti on suomalaisen näytteli-jäpariskunnan poika, josta itsestään-kin oli 70- ja 80-luvulla kovaa vauh-tia tulossa koko kansan omaisuut-ta. Tom huomasi kuitenkin olevansa väärässä elämässä. - Valmistuin Teat-terikorkeasta vuonna 1979, ja näyt-telin kahdeksan vuotta vain todetak-seni olevani väärällä alalla. Viimeiset kolme vuotta oli jopa aika vaarallis-ta aikaa, olin hyvin lähelle katkeroitua vain, koska en viihtynyt. Ei ollut ki-vaa, toteaa Tom Pöysti tammisaarelai-sen kahvilan terassilla rentona ja hy-väntuulisena, nyt selvästi omassa elä-mässään. Meille kuusikymmenluvulla syntyneille hän vielä on näyttelijä ja julkkis, mutta jutut, kerronnan rytmi

Kuka sanoi, ettei elämä voi olla hauskaa?

ja Tomin persoonan lumo tulevat siitä tarinasta, jonka mies on elänyt.

Katkeroitumista pelännyt Tom päät-ti aloittaa alusta. Vuotta ennen sopi-muskauden loppua Helsingin kau-punginteatteriin hän päätti ’pestä ki-vekset jäämeressä, nähdä valaan, näh-dä enemmän kuin viisi merikotkaa samalla kertaa ja saada ensimmäisellä pyynnöllä jossain aivan tuntematto-massa paikassa työtä’. - Olisin tieten-kin joutunut kieltäytymään tarjotusta työstä, koska minulla oli sopimusta-ni vielä vuosi jäljellä. Mutta kaikki siis onnistui, ja sen matkan myötä tuli sit-ten ekstrovertille ja uteliaalle luonteel-leni varmuus siitä, että tämä irtiotto oli tehtävä. Ihmissuhteeni eivät pysy-

neet kasassa, koska olin niin villi, ker-too Tom.

Hän lähti Pohjois-Norjaan kalateh-taalle puoleksi vuodeksi. Jossain vai-heessa hän eksytti itsensä täysin va-hingossa Shetlannin saarille. Tom ihastui paikkaan, mutta Britti-impe-riumi ei halunnut antaa työlupaa, jo-ten hän ajautui vaikeuksiin - tai ku-seen, niin kuin tarinan alkuperäinen verbi kuului. - Olisi ollut mielen-kiintoista katsoa, minkälaisen kään-teen retkeni siitä olisi saanut: sain en-simmäisenä iltana paikallisessa pubis-sa seitsemän työtarjousta. Ihan taval-lisia töitä, mutta töitä joka tapaukses-sa, muistelee Tom.

Tom ajautui erinäisten seikkailujen kautta Kuusamoon (nyt eletään siis noin vuotta 1988 tai -89). Siellä hän tarjosi itseään jokapaikanhöyläksi Ru-kan hiihtokeskukseen. - Kävin taval-laan kauppakorkean, koska tein hy-vin keskeisenä johtajana olleen mark-kinointipäällikön kanssa diilin, että minä opetan hänelle henkilöstöpoli-tiikkaa ja hän vastavuoroisesti, miten bisnestä tehdään. Ja nämä kuusamo-laiset, ja nyt puhun koko kunnasta ja sen ihmisistä, opettivat minulle kirjai-mellisesti työmoraalia. Ennen sitä tai sen jälkeen en ole nähnyt niin tervet-tä suhtautumista työhön ja työtove-reihin kuin siellä näin, sanoo Tom va-kavana.

Noista tapahtumista alkoi kuusi vuot-ta kestänyt rakkaussuhde, ajanjakso, jota hän vuosien jälkeenkin pitää on-nellisena jaksona elämässään. - Se oli opettavaista moneltakin kantilta. Ru-kalla oli siihen aikaan yksi patruuna, joka arvosti hyvin tehtyä työtä, oli se mitä tahansa. Kehitin sinne sellaisen, että työntekijät keskuudestaan valit-sivat vuoden työntekijän. Valintakri-teereinä tuli olla muun muassa hy-vä työtoveruus ja työntekijän palve-luasenne. Se oli aikanaan niin arvos-tettu pysti, että paikallislehdet tulivat vuosittain hiihtokauden jälkeen seu-raamaan, kenelle palkinto osui. Ja tuo silloinen patruuna Aho tuli sen aina itse Helsingistä asti jakamaan. Hän-kin ymmärsi, että vuori on paikallaan ilman heitäkin, mutta hyvällä työllä Rukalle saatiin aikaan hyvä maine ja menestys, kertoo Tom.

Ihan niin kuin muillakin paikka-kunnilla, myös Kuusamossa oli ja on

suomalaisten perussyntiä kateutta. Tom Pöysti oli mukana rakentamassa paikkakunnalle poikkeuksellista rin-kiä, jossa eri alojen päätöksentekijät ja johtajat tapasivat noin kerran kuus-sa sauna- ja sököillassa. Sopimuksena oli, ettei paikalle saanut tuoda pape-ria. - Kilpailevien yritysten johtajat tapasivat kylpytakeissaan, ja jopa Op-tio teki siitä jutun ’50 sentin sököl-lä palvelun kuninkaaksi’. Olen saanut läheltä seurata, kuinka Kuusamos-sa onnistuttiin yhteistyöllä, jota Suo-messa tälläkin hetkellä tarvittaisiin.

Tom Pöystin mielestä Tammisaaren kaltaisessa pienessä yhteisössä kaik-ki katsovat toisiaan silmiin ja terveh-tivät, Helsingissä hän ei edes löydä ihmisten silmiä, he ovat kiinnostu-neempia hänen kengistään. - Kutsun sitä peiliajatteluksi: Aleksanterinka-dun kalliista näyteikkunoista ei kat-sota niissä olevia tavaroita, vaan pei-lataan ja vahditaan itseään. Mieles-täni on vaarallista koko ajan pohtia, mitä muut ajattelevat sinusta. Se on sinun asiasi, mitä sinä minusta ajat-telet. Olisi tärkeämpää kertoa ajatuk-sistaan kuin vahtia sitä minäminään-sä. Ihmiset ovat hukanneet kykynsä kommunikoida, kertoa tarinoita tai edes harjoitella sitä. Siksi minua kut-sutaan yrityksiin kertomaan tarinaa siitä, miten tämä tulisi hoitaa, sanoo Tom. Hän epäilee jonkun levittävän tahallisesti käsitystä siitä, että kaikil-la voisi olla töissä hauskaa. - Pidetään mieluummin tästä yhteisestä vitutuk-sesta kiinni, niin kukaan ei ole kateel-linen, sanoo Tom ja päästää kunnon naurun. Jos tekee työnsä katkerana, se ei tunnu loppuvan koskaan. Kukaan ei ole kieltänyt meitä viihtymästä, ei-kä pitäisi olla uutinen, että mielekäs työ ja työssä viihtyminen tuovat pa-rempaa tulosta ja työkin tuntuu hel-pommalta hallita.

Tule kuuntelemaan lisää Tomin ta-rinankerrontaa ensi syksynä. Aiheet rönsyilevät persoonallisesti, mutta punaisena lankana on ’Uskalla olla esimies’.

sivu | 13 |

Kouluttajana toimii Tom Pöysti. Tom valmistui teatteri-korkeasta vuonna -79 ja näytteli kahdeksan vuotta vain todetakseen olevansa väärässä ammatissa. Pohjoisnor-jalaisen lohenperkuulaitoksen, britti-imperiumin Shet-land-saarten sekä rituaalisen kivesten pesun jäämeres-sä jälkeen oli luonnollista ajautua Kuusamoon, josta Tomin henkilöstöpuolen opit pääasiassa ovat lähtöisin.

Kouluttaja, sparraaja, valmentaja. Provokaattori, nau-rattaja, yhteishengen nostattaja. Tom Pöysti on ollut viimeiset vuodet Suomen suosituimpia puhujia.

Pöysti pauhaa energiallaan hengestä ja mielekkyydes-tä, yhteisöllisyydestä ja yhteisvastuusta, arvoista ja arvostamisesta sekä mokaamisen ja ristiriitojen välttä-mättömyydestä. Painavaa asiaa, paradokseja ja provo-kaatioita keventävät värikkäät tarinat sekä imitaatiolla höystetty komiikka, joka saa yleisön kuin yleisön naura-maan – useimmiten itselleen.

Tilaisuus on maksuton. Väliajalla on tarjolla virvokkeita ja pientä iltapalaa

Ilmoittautumiset alkavat elokuun alussa osoitteessa www.esimiesliitto.com.Tätä ei kannata kuunnella yksin, kerää porukka tai tuo puolisosi ja tule viihtymään ja oppimaan vakavista asioista hauskalla tavalla.

Kuopio 27.9.2016 tiistai klo 18 – 20 Original Sokos Hotel Puijonsarvi

Helsinki 29.9.2016 torstai klo 18 – 20 Original Sokos Hotel Presidentti

Tampere 11.10.2016 tiistai klo 18 – 20 Solo Sokos Hotel Torni

Oulu 13.10.2016 torstai klo 18 – 20 Original Sokos Hotel Arina / Vanhan paloaseman ullakko

Turku 25.10.2016 tiistai klo 18 – 20 Holiday Club Caribia

TOM PÖYSTI

Kaupanalan esimiesliitto järjestää paikallisyhdistys-tensä kanssa syksyllä 2016 koulutussarjan teemalla

USKALLA OLLA ESIMIES

Kuka sanoi, ettei elämä voi olla hauskaa?

sivu | 14 |

Ilmoituksia mahdollisten uusien jäsenten nimistä otetaan vastaan lehden ilmes-tymisestä elokuun loppuun asti. Tänä aikana jäsenhakemuksen on saavuttava jäsenrekisteriin, vaikka liittyminen tapahtuisi myöhemmin. Palkkioon on oikeu-tettu, kun jäsenyys vahvistuu aikanaan. Vahvistumisella tarkoitetaan joko jäsenmaksuperinnän alkamista tai ensimmäistä jäsenmaksusuoritusta. Ilman jäsenyyden vahvistumista liittyminen ei oikeuta palkkioon. Jäsen on siis hankit-tava tänä kesänä elokuun loppuun mennessä, palkkion voi käyttää haluamanaan ajankohtana vaihtoehtona olevissa kohteissa milloin vaan 31.8.2017 mennessä. Jäsen varaa itse palkkiolomansa kohteiden myyntipalvelusta saamansa lahjakir-jeen ja koodin perusteella.

Melkein perinteinen mutta sisällöltään täysin uusittu kesän

jäsenhankintakampanja on taas täällä. Jäsenistä pääsee

nauttimaan Holiday Club-yhteistyömme tuloksista. Palkin-

noissa on pikkuisen pesty kasvoja ja otettu mukaan uutta,

mutta muuten rakenne on sama: hanki jäsen – saat palkin-

non, hanki useampi jäsen – saat enemmän. Lue kampanjaoh-

jeet tarkkaan ja ryhdy hommiin.

jäsenhankintakampanja

KAMPANJA-AIKA

KAMPANJAN PALKKIOT

Palkinto yhdestä jäsenestä 1 vrk majoitus perhehuoneessa 2+2 (lisävuoteet lapsille) Hinta sisältää majoituksen, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin käytön.Lapsi 0-4 v, veloituksetta ilman omaa vuodepaikkaa.Perhekäsite on laaja; myös esim. mummo lastenlasten kanssa.

Palkinto kahdesta jäsenestä2 vrk majoitus perhehuoneessa 2+2 (lisävuoteet lapsille)Hinta sisältää majoituksen, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä puolihoidon (lounas tai päivällinen) yhtenä päivänä koko porukalle.Lapsi 0-4 v, veloituksetta ilman omaa vuodepaikkaa. Perhekäsite on laaja.

Palkinto kolmesta jäsenestä3 vrk majoitus perhehuoneessa 2+2 (lisävuoteet lapsille)Hinta sisältää majoituksen, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä puolihoidon (lounas tai päivällinen) kahtena päivänä koko porukalle.Lapsi 0-4 v, veloituksetta ilman omaa vuodepaikkaa. Perhekäsite on laaja.

Vaihtoehtoisesti kolmesta jäsenestä

CARIBIA TURKU | TAMPEREEN KYLPYLÄ | KATINKULTA | SAIMAA

KATINKULTA | SAIMAA

Ilmoita mahdollisen liittyvän jäsenen nimi joko puhelimitse (03) 875 8040/Marjo Leutola tai sähköpostilla marjo.leutola@esimiesliitto.com.

Pelkkä jäsenhankkijan nimen kirjoittaminen liittymisilmoituksen kulmaan ei riitä. Hankitun jäsenen nimi on aina erikseen ilmoitettava, jotta osaamme reagoida asiaan.

Koska palkkion arvo on suuri, seuraamme niiden jäsenten jäsenyyksiä tavallista pidempään, jotka tässä kampanjassa liittyvät. Mikäli hankittu jäsen eroaa tai erotetaan ennen palkkiojaksoa, palkkio raukeaa.

Mikäli on tarpeen, liiton toimistolta voidaan lähettää sähköisiä tai perin-teisiä liittymispaketteja mahdollisille uusille jäsenille. Liittymisilmoituk-sen voi täyttää sähköisesti kotisivuillamme www.esimiesliitto.com tai käyttää tässä lehdessä (s. 18) olevaa jäsenhakemusta, jonka voi postittaa liittoon veloituksetta.

Uuden jäsenen liittymisilmoitus tulee aina toimittaa ensin liiton toimis-tolle joko postitse (Kaupanalan esimiesliitto KEY ry; PL 30; 15101 LAHTI) tai sähköisesti osoitteeseen jasenrekisteri@esimiesliitto.com. Liittymisilmoituksia/perintäsopimuksia ei saa toimittaa suoraan palkan-laskentaan, ennen kuin liitto on hyväksynyt henkilön jäsenekseen.

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäseniksi voivat pyrkiä kaupan-, majoitus- ja ravitsemisalan esimiehet. Mikäli et ole varma uuden jäsenen jäsenkelpoisuudesta, se kannattaa tarkistaa soittamalla liiton toimistoon (03) 875 800.

TOIMINTAOHJEET

3 vrk 2 makuuhuoneen Villas-huoneistossa. Makuutilat 4:lle makuuhuoneet + 2:lle vuodesohva, max. 5 henkilöä.Hintaan sisältyy majoitus, liinavaatteet ja siivous. Huoneissa korkeatasoinen varustus. Aamiainen ei sisälly hintaan. Kylpylänkäyttö sen sijaan kahtena päivänä koko porukalle.

KESÄNKesälomakausi on 2.5. - 30.9.2016 välisenä aika-na. Nyt pidettävä loma on ansaittu lomakaudella 1.4.2015-31.3.2016.

14 työpäivää tai 35 tuntia kuu-kaudessaKalenterikuukautta, jolta lomaa ker-tyy, kutsutaan täydeksi lomanmääräy-tymiskuukaudeksi. Jotta toimihenkilö ansaitsisi lomaa kyseiseltä kuukaudel-ta, tulee kuukauden aikana työsken-nellä vähintään 14 päivänä. Osa-ai-kaisen työntekijän työtuntien määrän tulee olla vähintään 35 kuukaudessa. Työtunteihin luetaan myös esimer-kiksi tehdyt ylityötunnit. Lisäksi mu-kaan lasketaan työssäoloon rinnastet-tavat päivät. Ansaintasääntöjä ei käy-tetä rinnakkain.

Jos työsuhde on kestänyt 31.3. men-nessä alle vuoden, kertyy lomaa 2 ar-kipäivää jokaiselta täydeltä loman-määräytymiskuukaudelta. Jos työsuh-de on kestänyt 31.3. mennessä vähin-tään vuoden, lomaa kertyy 2,5 arki-päivää.

Loman ansainta poissaolojen ajaltaVuosilomaa kertyy myös mm. sai-rauden, tapaturman tai lääkinnälli-sen kuntoutuksen ajalta enintään 75 työpäivältä sekä äitiys-, erityisäitiys-, isyys sekä vanhempainvapaan ajal-ta. Hoitovapaan ajalta lomaa ei kerry. Myös kokoaikaisen lomautuksen ajal-ta lomaa kertyy 30 työpäivältä kerral-laan. Jos lomautus keskeytyy lyhyen-kin työssäkäynnin vuoksi, 30 päivän laskenta alkaa lomautuksen jatkues-sa alusta.

Vuosilomapäivät Vuosilomapäiviä ovat maanantai – lauantai, eli 6 päivää viikkoa koh-

ti lasketaan. Lomapäiviä eivät kesä-lomakautena ole sunnuntait, kirkol-liset juhlapyhät, vapunpäivä eikä ju-hannusaatto. Siten nämä päivät eivät kuluta vuosilomaa. Lauantait lasketaan vuosilomapäivik-si. Vuosiloman ajankohta ratkaisee sen, montako lauantaita siihen sisäl-tyy. Lauantaiden määrässä on kuiten-kin huomioitava työntekijöiden ta-sapuolinen kohtelu ja yrityskohtaiset ”lauantaisäännöt” ovat mahdollisia.

Kokoaikaisten ja osa-aikaisten lomat loma annetaan samalla tavalla. Siten esimerkiksi osa-aikaeläkkeellä ja osit-taisella hoitovapaalla olevien vuosi-lomapäivät lasketaan samalla taval-la kuin kokoaikaisilla eikä vuosiloma ”pitene” osa-aikaisuuden johdosta.

Loman antaminen Työnantaja määrää vuosiloman ajan-kohdan kuultuaan sitä ennen toimi-henkilöä ajankohdasta. Loman ajan-kohta on ilmoitettava kuukautta en-nen loman tai sen osan alkamista. Jos 1 kuukauden ajan noudattaminen ei painavasta syystä ole mahdollista, lo-man ajankohta on ilmoitettava vii-meistään kahta viikkoa ennen.

Työnantaja on sidottu kerran vahvis-tamaansa ajankohtaan eikä voi muut-taa ajankohtaa sopimatta siitä työnte-kijän kanssa. Työnantaja on velvolli-nen korvaamaan työntekijälle esimer-kiksi peruuntuneesta matkasta tai lo-mamökistä aiheutuneet kulut.

Vuosiloma pidetään pääsääntöisesti yhdenjaksoisena, mutta työnantajalla on oikeus jakaa työntekijän vuosilo-ma, mikäli se työn käynnissä pitämi-seksi on välttämätöntä. Jos loma jae-taan, on yhden loman osan oltava pi-tuudeltaan vähintään 12 arkipäivää eli kaksi viikkoa.

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työn-

tekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Loma saadaan antaa kuuden kuukau-den kuluessa vapaan päättymisestä.

Vapaapäivät Kaupan alalla loman alkamiseen va-paapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vähintään 6 päivän lo-ma voi alkaa ilman työntekijän suos-tumusta hänen maanantaivapaapäivä-nä. Vähintään 6 päivän loman päät-tyessä muuna arkipäivänä kuin lau-antaina työntekijällä on tällä viikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä. Enin-tään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suos-tumusta. Vähintään 6 päivän pitui-sen vuosiloman alkaessa maanantai-na on loman alkamista edeltävä sun-nuntai vapaapäivä tai loman päättyes-sä lauantaina on seuraava sunnuntai vapaapäivä.

LomapalkkaKuukausipalkkainen toimihenkilö on oikeutettu kuukausipalkkaansa myös vuosiloman ajalta. Kuukausipalkkaan kuuluvat työkohtaisuus ja henkilö-kohtaiset lisät. Vuosilomapalkka saa-daan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla näin saatu päiväpalkka vuosilomapäivien lukumäärällä. Lo-mapalkkaa laskettaessa kaupan alal-la siihen lisätään 31.3. mennessä vä-hintään vuoden kestäneissä työsuh-teissa 12,5 % ja alle vuoden kestä-neissä työsuhteissa 10 % lomanmää-räytymisvuoden aikana maksetuista ilta- ja lauantaityökorvauksista sekä muista tuntikohtaislisistä, esimerkik-si sunnuntaityökorotuksista, mutta ei ylityökorvauksista. Kiinteät lisät, ku-ten kielilisä ja säännöllisesti makset-tu työkohtaisuuslisä kuuluvat kiinte-ään kuukausipalkkaan.

LomarahaLomaraha on 50 % loma-ajan pal-kasta. S-ryhmän esimiesten lomaraha maksetaan loman alkaessa, ellei toi-sin sovita. Kaupan työehtosopimuk-

sen mukaan työnantaja voi menetel-lä myös siten, että puolet lomarahasta maksetaan kesälomakautena pidetystä lomasta ennen loman alkua ja puolet joulua edeltävän palkanmaksun yhte-ydessä. S-ryhmän työehtosopimuksen mukaan toimihenkilön pyynnöstä lo-maraha voidaan vaihtaa vapaa-aikaan. Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan-palvelujen -alalla lomaraha makse-taan vuosiloman päättymistä seuraa-vana palkanmaksupäivänä. Lomara-han saaminen edellyttää pääsääntöi-sesti paluuta työhön.

Työkyvyttömyys Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sai-rauden tai tapaturman vuoksi työky-vytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoi-toon tai muuhun siihen rinnastetta-vaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapa-turmasta johtuva työkyvyttömyys al-kaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisäl-tyvät kuusi lomapäivää ylittävät työ-kyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoite-tut omavastuupäivät eivät saa vähen-tää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Työntekijän on viivytyksettä pyydet-tävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydes-tään. Siirretty kesäloma on annetta-va lomakaudella. Jos se ei ole mahdol-lista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenteri-vuoden aikana.

Lomamuistio 2016

sivu | 15 |

Ilmoituksia mahdollisten uusien jäsenten nimistä otetaan vastaan lehden ilmes-tymisestä elokuun loppuun asti. Tänä aikana jäsenhakemuksen on saavuttava jäsenrekisteriin, vaikka liittyminen tapahtuisi myöhemmin. Palkkioon on oikeu-tettu, kun jäsenyys vahvistuu aikanaan. Vahvistumisella tarkoitetaan joko jäsenmaksuperinnän alkamista tai ensimmäistä jäsenmaksusuoritusta. Ilman jäsenyyden vahvistumista liittyminen ei oikeuta palkkioon. Jäsen on siis hankit-tava tänä kesänä elokuun loppuun mennessä, palkkion voi käyttää haluamanaan ajankohtana vaihtoehtona olevissa kohteissa milloin vaan 31.8.2017 mennessä. Jäsen varaa itse palkkiolomansa kohteiden myyntipalvelusta saamansa lahjakir-jeen ja koodin perusteella.

Melkein perinteinen mutta sisällöltään täysin uusittu kesän

jäsenhankintakampanja on taas täällä. Jäsenistä pääsee

nauttimaan Holiday Club-yhteistyömme tuloksista. Palkin-

noissa on pikkuisen pesty kasvoja ja otettu mukaan uutta,

mutta muuten rakenne on sama: hanki jäsen – saat palkin-

non, hanki useampi jäsen – saat enemmän. Lue kampanjaoh-

jeet tarkkaan ja ryhdy hommiin.

jäsenhankintakampanja

KAMPANJA-AIKA

KAMPANJAN PALKKIOT

Palkinto yhdestä jäsenestä 1 vrk majoitus perhehuoneessa 2+2 (lisävuoteet lapsille) Hinta sisältää majoituksen, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin käytön.Lapsi 0-4 v, veloituksetta ilman omaa vuodepaikkaa.Perhekäsite on laaja; myös esim. mummo lastenlasten kanssa.

Palkinto kahdesta jäsenestä2 vrk majoitus perhehuoneessa 2+2 (lisävuoteet lapsille)Hinta sisältää majoituksen, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä puolihoidon (lounas tai päivällinen) yhtenä päivänä koko porukalle.Lapsi 0-4 v, veloituksetta ilman omaa vuodepaikkaa. Perhekäsite on laaja.

Palkinto kolmesta jäsenestä3 vrk majoitus perhehuoneessa 2+2 (lisävuoteet lapsille)Hinta sisältää majoituksen, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä puolihoidon (lounas tai päivällinen) kahtena päivänä koko porukalle.Lapsi 0-4 v, veloituksetta ilman omaa vuodepaikkaa. Perhekäsite on laaja.

Vaihtoehtoisesti kolmesta jäsenestä

CARIBIA TURKU | TAMPEREEN KYLPYLÄ | KATINKULTA | SAIMAA

KATINKULTA | SAIMAA

Ilmoita mahdollisen liittyvän jäsenen nimi joko puhelimitse (03) 875 8040/Marjo Leutola tai sähköpostilla marjo.leutola@esimiesliitto.com.

Pelkkä jäsenhankkijan nimen kirjoittaminen liittymisilmoituksen kulmaan ei riitä. Hankitun jäsenen nimi on aina erikseen ilmoitettava, jotta osaamme reagoida asiaan.

Koska palkkion arvo on suuri, seuraamme niiden jäsenten jäsenyyksiä tavallista pidempään, jotka tässä kampanjassa liittyvät. Mikäli hankittu jäsen eroaa tai erotetaan ennen palkkiojaksoa, palkkio raukeaa.

Mikäli on tarpeen, liiton toimistolta voidaan lähettää sähköisiä tai perin-teisiä liittymispaketteja mahdollisille uusille jäsenille. Liittymisilmoituk-sen voi täyttää sähköisesti kotisivuillamme www.esimiesliitto.com tai käyttää tässä lehdessä (s. 18) olevaa jäsenhakemusta, jonka voi postittaa liittoon veloituksetta.

Uuden jäsenen liittymisilmoitus tulee aina toimittaa ensin liiton toimis-tolle joko postitse (Kaupanalan esimiesliitto KEY ry; PL 30; 15101 LAHTI) tai sähköisesti osoitteeseen jasenrekisteri@esimiesliitto.com. Liittymisilmoituksia/perintäsopimuksia ei saa toimittaa suoraan palkan-laskentaan, ennen kuin liitto on hyväksynyt henkilön jäsenekseen.

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäseniksi voivat pyrkiä kaupan-, majoitus- ja ravitsemisalan esimiehet. Mikäli et ole varma uuden jäsenen jäsenkelpoisuudesta, se kannattaa tarkistaa soittamalla liiton toimistoon (03) 875 800.

TOIMINTAOHJEET

3 vrk 2 makuuhuoneen Villas-huoneistossa. Makuutilat 4:lle makuuhuoneet + 2:lle vuodesohva, max. 5 henkilöä.Hintaan sisältyy majoitus, liinavaatteet ja siivous. Huoneissa korkeatasoinen varustus. Aamiainen ei sisälly hintaan. Kylpylänkäyttö sen sijaan kahtena päivänä koko porukalle.

KESÄN

sivu | 16 |

Johanna Siikaluoma sai vajaa kaksi viikkoa sitten käteensä kaupan esimie-hen erikoisammattitutkin-topaperit. Hänen työnan-tajansa Clas Ohlson on pa-nostanut henkilökunnan kouluttamiseen, ja Johan-na on esimerkki kansain-välisen yrityksen mahdolli-suudesta käyttää hyödyksi toimipisteitään myös maan rajojen ulkopuolella. Kou-lutukseen haettaessa ky-syttiin kiinnostusta tehdä opiskeluun liittyvä työssä-oppimisjakso ulkomailla. Noin viidentoista hengen opiskelijaporukasta Brittei-hin valittiin kaksi, toinen heistä tiiminvetäjä Johan-na Siikaluoma Myllyn Clas

Ohlsonilta Raisiosta. Sii-kaluoma vastaa Myllyssä myynnistä ja logistiikasta, toinen tiiminvetäjä vastaa myymälän visuaalisesta il-meestä. Myymäläpäällikkö johtaa yksikköä, tiiminve-täjät ovat ’väliesimiehiä’.

Miten tutkinnon suorittaminen on muuttanut työskentelyäsi? - Opiskelu on tuonut työhöni lisää suunnitelmallisuutta, ja olen myös varmempi esimiehenä, koska ammat-titaitoni ja tietoni esimiestyöstä ovat lisääntyneet. Olen myös oppinut kä-sittelemään erilaisia ihmisiä, ja oppi-nut myös itsestäni ja omasta tavastani toimia esimiehenä. Oma esimiesroo-li on löytynyt, näen työssäni vastaan tulevat tilanteet nyt toisin.

Johannan käymä koulutus oli räätä-löity yhdessä Amiedun kanssa pelkäs-tään Clas Ohlsonin tarpeisiin ja pel-kästään yrityksen henkilökunnalle. Runkona on kaupan esimiehen am-mattitutkinto, sisältö ja osa koulut-tajista on saatu Clas Ohlsonilta kui-tenkin niin, että kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnonkin kritee-rit täyttyivät. Konserni panostaa eri-tyisesti henkilökunnan koulutukseen tarjoamalla muun muassa tutkintoon johtavia koulutuksia. Koulutus ta-pahtuu yhteistyössä Amiedun kans-sa. Viime vuonna koulutuksiin osal-listui yli 150 henkilöä, joista 45 suo-ritti liiketalouden perustutkinnon tai kaupan esimiehen erikoisammattitut-kinnon.

Löysitkö koulutuksesta uutta in-toa ja tapoja työntekoon? - Vaik-ka opiskelu työn ohessa on ajoittain ollut raskastakin, olen saanut enem-män kuin antanut. Huomasin vasta opintojen päätyttyä, kuinka paljon esimerkiksi erilaiset raportit veivät ai-kaa ja niiden eteen tuli tehtyä töitä.

Miten päädyit mukaan ryh-mään, josta osa pääsi mukaan kansainväliseen vaihto-ohjel-maan? - Kun hain opiskelemaan, mahdollisuus vaihtoon oli jo tiedos-sa. Ryhmän sisällä oli sitten vielä eril-linen haku vaihto-opiskeluun, jo-

ka rahoitettiin Erasmus-stipendillä. Meitä valittiin porukasta kaksi, mi-nä tiiminvetäjänä ja yksi myymälä-päällikkö.

Erasmus on Euroopan Unionin opis-kelijavaihto-ohjelma, jossa tavoittee-na on lisätä opiskelijoiden ja työvoi-man liikkuvuutta unionin maiden vä-lillä.

Johanna Siikaluoman mukaan valin-nassa painoi halu työskennellä kan-sainvälisesti ja opiskelijan muut mo-tiivit. Kielitaitoakin vaadittiin, eikä aikaisemmasta opiskelusta ulkomail-la ollut Johannan tapauksessa haittaa. - Olen suorittanut Jyväskylässä tra-denomiopintoni sport management-ryhmässä, jossa opinnot olivat suu-rimmaksi osaksi englanniksi. Teim-me Etelä-Afrikassa, jalkapallon MM-kisoissa opiskeluihimme liittyvää tut-kimusta englannin kielellä.

Kuinka pitkään olitte Englan-nissa? - Olimme kahdessa osassa, syksyllä 2015 kaksi viikkoa ja tam-mikuun puolesta välistä viiden vii-kon jakson. Teimme samaa työtä ja samoja tehtäviä kuin omassa yksi-kössämme, niin pitkälle kuin pys-tyimme. Meillä oli siellä kummalla-kin omat ’vastinparit’, joiden kanssa työtä tehtiin. Jonkin verran kävimme myös kiertelemässä muita myymälöi-tä ja myymäläkonsepteja, joita Eng-lannissa jo on, Suomessa ei vielä. Tu-tustuimme pääkonttorin toimintaan ja maajohtajaankin.

Mitä lisäarvoa yritys hakee kan-sainvälisen osaamispääoman kartuttamisella? - Vaihdon tavoit-teena oli vielä suomalaista toiminta-tapaa Britteihin. Samalla haistelim-me myös sitä, mitä sieltä olisi tuota-vissa tänne meille. Tietotaidon lisää-minen, vaikka olemmekin konsepti-ketju. Vaikka myymälät näyttäisivät samalta, taustatyö voidaan tehdä mo-nella tavalla. Teimme vastinpariem-me kanssa paljon vertailua, etsimme ja löysimmekin asioita, joita voisim-me toisillemme antaa. Suomalainen työn tekeminen on tehokkaampaa, käytämme tietotekniikkaa ja esimer-kiksi myyntilukuja hyväksemme. Bri-tit taas hallitsevat rutiinit ja rutiinien tarkastamisen.

Mitä suomalainen saa/oppii eniten harjoittelusta ulkomail-la, kun kielitaitoa ei lasketa? –

Rohkeutta ja itsevarmuutta omaan työntekoon. On myös hyvä opetel-la katsomaan omaa työtään vähän isommasta perspektiivistä, aidan toi-selta puolelta ja toisten ihmisten sil-min. Minuakin jännitti alkuun, vaik-ka tiesin osaavani englantia, mutta asiakaspalvelu muulla kuin omalla äi-dinkielellä hermostutti. Varmuus tu-li jostain takaraivosta, kun kaikki mi-tä myytiin, oli tuttua.

Mitä on se clasohlsonilaisuus, jota työntekijät vievät muka-naan toisiin maihin? Yrityksen arvoja, työn tekemisen tapoja, rutiineja? – Meillä on yrityksessä tosi vahvat arvot, ja oli mukava huo-mata, että se sama asia on saatu siir-rettyä myös pohjoismaiden ulkopuo-lelle. Clas Ohlsonilla kaikkien työlle annetaan samanlainen arvo, oli sitten myymäläpäällikkö tai osa-aikainen myyjä, hierarkkiset portaat puuttu-vat, oli maa mikä tahansa.

Minkälaista potkua olet saa-nut omalle työurallesi Erasmus-vaihdosta ja kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnosta? – Tutkinto antoi vahvistuksen sille, että olen oikealla polulla ja oikealla alalla, ja tällä tiellä haluan pysyä. Vaihdos-ta taas sain lisäpotkua omaan arkee-ni täällä, kokonaiskuva hahmottui ja sain itsevarmuutta.

Jos olosuhteet antaisivat myö-den, tekisikö joskus mielesi läh-teä töihin ulkomaille? – Vaihdon avulla sain varmuuden siitä, että pär-jäisin kyllä, jos olisi sellainen elämän-tilanne, että voisi lähteä.

Clas Ohlsonilla katsotaan koulutuksessa maan rajojen yli

sivu | 17 |

Päätoimittaja:

Mika Valkonen

Toimitus:

PL 30, 15101 Lahti

Puhelin:

(03) 875 800

Telefax:

(03) 734 9002

Painopaikka:

Kirjapaino Euraprint, Antinkuja 1, 27510 Eura Puh. (02) 838 2700

Seuraava lehti ilmestyy viikolla 38/2016.

Osoitelähde:

Kaupanalan esimiesliiton jäsenrekisteri ISSN 1455-7894

KAUPANALAN ESIMIESLIITTO KEY ry

Postiosoite: PL 30, 15101 Lahti

Käyntiosoite: Harjulankatu 4 A 1, Lahti

Puhelin: (03) 875 800

Telefax: (03) 734 9002

Sähköposti: etunimi.sukunimi@esimiesliitto.com

Internet: www.esimiesliitto.com

Pankki: FI1980001000426024

TOIMINNANJOHTAJA

OTT, VT Mika Valkonen

0500 493 578LAKIMIES

OTT, VT Kimmo Nieminen (03) 8758 060, 040 581 2172

LAKIMIES

Oik.kand. Maarit Elonen (03) 8758 050, 0500 844 473

LAKIMIES

VT Teemu Närhi (03) 8758 030, 044 554 7777

JÄSENREKISTERILeena Öztürk Puh. (03) 8758 010

TIEDOTUS, PALVELUESIMIES-LEHTI, VAPAA-AJANTOIMINTA

Tiedottaja Marjo Leutola (03) 8758 040, 050 331 7135

TYÖTTÖMYYSKASSA

Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa, Lahden toimipiste. Postiosoite: PL 30, 15101 LAHTI Sähköposti: lahdentoimipiste@erto.fi Apulaiskassanjohtaja Mika Valkonen

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäsenlehti | 65. vuosikertaPALVELUESIMIES

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry

Tunnus 5006904

15003 VASTAUSLÄHETYS

KEY rymaksaapostimaksun

sivu | 18 |

Täyt

ä, t

aita

ja la

ita p

ostii

n

Kaupanalan esimiesliitto KEY ryKäyntiosoite: Harjulankatu 4 a 1, 15150 LahtiPostiosoite: PL 30, 15101 Lahti

Puhelin: 03 875 800Faksi: 03 734 9002

Sähköposti: jasenrekisteri@esimiesliitto.comKotisivut: www.esimiesliitto.com

Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaKaupanalan esimiesliitto KEY ry

Jäsenhakemus

Jäsenmaksun perintäsopimus

Jäsentietojen muutosilmoitus

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä

vain Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäsenyyttä

vain Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä

uusi jäsen

työnantajatietojen muutos

liiton vaihto

Haen

Liittymispäivä pv kk vvvv (jäsen täyttää) Jäsennumero / Yhdistysnumero (liitto täyttää) Liittonumero

028

Henkilötunnus

Lähiosoite

Sähköpostiosoite koti Sähköpostiosoite työ

Postinumero ja postitoimipaikka

Puhelin toimeen

Ammattinimike Työsuhdevakinainen

Yritysomistus

omistan itse

Yritysmuoto

osakeyhtiö

Asema

toimitusjohtaja

Jäsenmaksun työntekijä maksaa itse työnantaja perii

hallituksen jäsen muu, mikä

kommandiittiyhtiö avoin yhtiö muu, mikä

% samassa taloudessa asuva perheeni omistaa %

määräaikainenTyöaika

kokoaikainen osa-aikainen tuntia/vko

Matkapuhelin Äidinkieli, ellei suomi

Edellinen liitto / työttömyyskassa Palkka euroa/kk (brutto)

Sukunimi ja etunimet (kutsumanimi alleviivattava)

Työnantajan nimi Työntekijän työpaikka

Lähiosoite Työpaikan osoite

Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka

Työnantajan Y-tunnus

Palkkakonttori / käytetty tilitoimisto

Yhteyshenkilö (tilitysten ja perinnän suorittaja)

Työnantajan perintä alkaa

Palkkakonttorin / tilitoimiston sähköposti

Puhelin

JÄSENYYS

TYÖNTEKIJÄNMUUT TIEDOT

JÄSENMAKSUNPERINTÄ

VALTUUTUS JAVOIMASSAOLO

PALKKAKONTTORITÄYTTÄÄ(liitto toimittaa lomakkeenpalkkakonttoriin)

TYÖNTEKIJÄNHENKILÖTIEDOT

TYÖNANTAJANTIEDOT

PÄIVÄYS JAALLEKIRJOITUS

TYÖNANTAJAN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

Vanhana jäsenenä siirtyminen edellyttää siirtymistä toiseen työttömyyskassaan tai liittoon kuukauden kuluessa, työttömyysturvassa säädetyn työaika- ja palkkaedellytyksen täyttymistä sekä ansioiden vakuutuksenalaisuutta (ennakonpidätys sekä eläke- ja sosiaaliturvamaksut suoritettuina).

Jäsenmaksusuorituksen saaja: Kaupanalan esimiesliitto KEY ry, PL 30, 15101 Lahti | Y-tunnus 0288901-8 | Puh. 03 875 800, fax 03 734 9002

Tällä valtakirjalla työnantaja perii liiton ja sen paikallisyhdistyksen sekä työttömyyskassan jäsenmaksun liiton vuosittain ilmoittaman jäsenmaksuperusteen mukaisesti. Tällä valtakirjalla valtuutetaan samalla työttömyyskassa perimään jäsenmaksu työttömyyskassan maksamista ennakonpidätyksen alaisista etuuksista voimassa olevien päätösten ja määräysten mukaisesti sekä vastaavasti liitto perimään jäsenmaksut sen paikallisyhdistysten ja työttömyyskassan puolesta. Tämä sopimus on voimassa työnantajan allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien toistaiseksi. Valtuutukset ovat voimassa toistaiseksi valtakirjassa mainittuun työnantajaan tai kunnes ne kirjallisesti peruutetaan. Työntekijä voi irtisanoa sopimuksen päättyväksi irtisanomista lähinnä seuraavan täyden perintäkauden kuluttua umpeen. Tällä valtakirjalla kumotaan mahdollisesti aiemmin muulle taholle annettu jäsenmaksun perintäsopimus. Tällä sopimuksella valtuutetaan ammattiliitto/työttö-myyskassa ilmoittamaan erosta aiempaan ammattiliittoon/työttömyyskassaan.

Päiväys

Päiväys

Allekirjoitus

Allekirjoitus

Nimen selvennys ja asema

TIEDOT TYÖNTEKIJÄN TAI HÄNEN PERHEENJÄ-SENTENSÄ YRITYSTOI-MINNASTA TYÖTTÖ-MYYSTURVAOIKEUDEN SELVITTÄMISEKSI

sivu | 19 |

Matkustaessa voi sattua ja tapahtua kaikenlaista. Jo-ka päivä yksi suomalainen sairastuu ja viisi suoma-laista joutuu rikoksen uh-riksi ulkomailla. Sinä voit lomailla levollisin mielin, sillä Kaupanalan esimies-liitto on ottanut jäsenil-leen Turvasta jäsenvakuu-tuksen, joka sisältää mat-kustajavakuutuksen va-paa-ajan matkoille. Ota jäsenkorttisi mukaan mat-kalle, sillä se toimii myös matkavakuutuskorttina.KEY:n jäsenvakuutuksessa ovat va-kuutettuna myös vakuutetun muka-na matkustavat alle 16-vuotiaat omat ja samassa taloudessa asuvat lapset.

Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45 vuorokautta matkan al-kamisesta. Ylimeneville matkapäivil-le kannattaa ottaa Turvasta määräai-kainen matkustajavakuutus. Vakuu-

tus ei ole voimassa ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai har-rastuksissa.

Muista ottaa matkalle mukaan jäsen-korttisi, joka on myös matkavakuu-tuskortti. Näin hoitava laitos voi to-deta, että sinulla on voimassa oleva matkavakuutus ja että hoidoille löy-tyy maksaja. Matkavakuutuskortti ei kuitenkaan ole maksukortti, joten on hyvä varautua siihen, että kulut jou-tuu maksamaan ensin itse ja hake-maan korvausta myöhemmin vakuu-tusyhtiöstä. Jos joudut itse maksa-maan hoitokulut, säilytä kuitit ja lä-hetä ne vahinkoilmoituksen mukana Turvaan.

Mitä vakuutuksesta korvataan?Vakuutus korvaa matkan aikana alka-neen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman hoitokuluja. Näitä ovat esimerkiksi lääkärinpalkkiot, tutki-muskulut ja lääkärin määräämät lääk-keet. Ennen matkan alkua ollut saira-us ei ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus. Tällaisen sairauden pa-henemiseen liittyen korvataan aino-astaan ensiapuhoito matkakohteessa.

Vakuutuksesta korvataan myös mat-kan peruuntumisen tai keskeytymi-sen kuluja, mikäli se johtuu äkillises-tä sairaudesta tai tapaturmasta. Mat-kan peruuntuminen tarkoittaa sitä,

että matkalle lähtö estyy. Matkan kes-keytymisellä tarkoitetaan jo alkaneen matkan muuttumista.

Matkan peruuntumisesta korvataan kuluja, joita matkan järjestäjä ei lain tai matkaehtojen mukaan palauta. Matkan keskeytymiseen liittyen voi-daan korvata esim. ylimääräisiä mat-ka- ja majoituskuluja.

Lisäksi korvataan matkalta myöhästy-misestä aiheutuvia kuluja vakuutus-ehdoissa mainituissa tilanteissa.

Matkatavarat on vakuutettava erikseenJäsenvakuutukseen ei sisälly matka-tavaravakuutusta, joten matkatavarat on vakuutettava erikseen, elleivät ne jo sisälly normaaliin kotivakuutuk-seen. Kun otat laajan tason kotiva-kuutuksen Turvasta, korvaa se myös ulkomaan matkoilla mukana oleville matkatavaroille aiheutuneita vahin-koja 4 500 euroon asti.

SOS auttaa apua tarvitseviaSOS International on pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama kan-sainvälinen ”hälytyskeskus”, josta voit saada apua, jos sairastut ja tarvitset lääkäriä tai sairaalahoitoa. SOS:issa on ympärivuorokautinen päivystys suomen kielellä ja siellä tunnetaan myös KEY:n vakuutus.

SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. He voi-vat esimerkiksi neuvoa lähimmän luotettavan lääkäriaseman sijainnin.

SOS:n asiantuntijat selvittävät ta-paustasi ja pyytävät tarvittaessa avuk-si SOS:n yhteyslääkärin. SOS kes-kustelee tarvittaessa hoitavan lääkä-rin kanssa ja välittää potilaan hoidon kannalta tärkeät tiedot hoitolaitoksel-le. Jos hoitolaitos ei hyväksy matka-vakuutuskorttiasi eikä suostu lähet-tämään laskua Turvaan, voit pyytää hoitolaitosta soittamaan SOS:iin.

Lisätietoja jäsenvakuutuksesta Vakuutusehdot ja korvauksenha-kuohjeet löytyvät Turvan tekemiltä palvelusivuilta www.turva.fi/key. Tu-tustu vakuutusehtoihin ja vakuutuk-sessa oleviin rajoituksiin ennen mat-kalle lähtöä.

Lisätietoja vakuutuksesta saat Tur-van toimipaikoista, asiamiehiltä tai palvelunumerosta 01019 5110. Toi-mipaikkojen yhteystiedot ja lisätieto-ja Turvasta löydät osoitteesta turva.fi.

Teksti: Turva/Eeva Blomqvist

Kuvat: Eeva Blomqvist

Iguassun putoukset Argentiinassa

Turvallisin mielin matkalle KEY:n jäsenkortin kanssa

sivu | 20 |

TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA

OsakeyhtiötTyöttömyysturvalain mukaan YEL- ja MYEL – vakuutusvelvollisen lisäk-si yrittäjäksi katsotaan yrityksen osa-omistaja. Johtavassa asemassa osake-yhtiössä työskentelevä henkilö kat-sotaan yrityksen osaomistajaksi, jos hänellä itsellään on vähintään 15 pro-senttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsenten-sä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuot-tamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta.

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osa-keyhtiön toimitusjohtaja tai hallituk-sen jäsen. Pelkästään prokura tai muu nimenkirjoitusoikeus ei tuota työttö-myysturvalain mukaista johtavaa ase-maa yhtiössä. Johtavan aseman mää-ritelmä ei ole tyhjentävä.

Jos henkilöllä ei ole johtavaa asemaa, häntä pidetään osaomistajana, jos hän työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjä-senillään tai hänellä yhdessä perheen-jäsentensä kanssa on vähintään puo-let osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muu-toin vastaava määräämisvalta. Yrit-täjämääritelmä täyttyy myös silloin, kun henkilö hallitsee tiettyä osuutta osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yritysten omistaessa toisiaan on poik-keuksellisesti mahdollista, että yrittä-jäaseman edellyttämän määräysvalta syntyy, vaikka yrityksessä työskente-levä henkilö ei omistaisi lainkaan yh-tiön osakkeita. On huomattava, että yrittäjäksi voidaan katsoa vain hen-

kilö, joka työskentelee yrityksessä. Pelkkä omistaminen tai määräysvalta ei aiheuta sitä, että henkilö olisi työt-tömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä.

Yksityinen elinkeinonharjoittajaYksityisiä elinkeinonharjoittajia kut-sutaan usein ammatinharjoittajiksi tai liikkeenharjoittajiksi. Elinkeinon-harjoittaja ei omista yritysomaisuut-ta tai harjoita toimintaa minkään oi-keushenkilön (esim. Oy, Ky) kautta vaan harjoittaa toimintaa omissa ni-missään ja omistaa toimintaa liittyvän omaisuuden yksityishenkilönä (yleen-sä rekisteröity toiminimi). Yksityinen elinkeinonharjoittaja katsotaan usein yrittäjäksi, koska hän on MYEL- tai YEL-vakuutusvelvollinen. Jos yksityi-sen elinkeinonharjoittajan perheen-jäsen työskentelee elinkeinonharjoit-tajan palveluksessa, on myös elinkei-nonharjoittajan perheenjäsen yrittäjä eikä ole oikeutettu työttömyysetuu-teen palkansaajakassasta.

Kommandiittiyhtiö Kommandiittiyhtiössä määräysval-taa käyttää vastuunalainen yhtiömies tai vastuunalaiset yhtiömiehet yh-dessä. Määräysvaltaa voidaan rajoit-taa yhtiösopimuksella. Yleensä vas-tuunalainen yhtiömies on YEL-va-kuutusvelvollinen ja jo tämän perus-teella yrittäjä. Jos henkilö työskente-lee kommandiittiyhtiössä, jossa hänen perheenjäsenensä on vastuunalaise-na yhtiömiehenä ja yrittäjäasemassa, katsotaan tällainen henkilö yrittäjäk-si, ellei vastuunalaisen yhtiömiehen päätöksentekovaltaa ole olennaises-ti rajoitettu yhtiösopimuksessa. Ää-

nettömällä yhtiömiehellä ei ole kom-mandiittiyhtiössä määräysvaltaa, ei-kä häntä tai hänen perheenjäseniään voida pelkästään tämän aseman pe-rusteella pitää yrittäjänä.

Avoin yhtiö Avoimessa yhtiössä määräysvaltaa käyttävät yhtiömiehet tai yhtiömiehet yhdessä, ellei määräysvaltaa ole jon-kun yhtiömiehen osalta rajoitettu yh-tiösopimuksessa. Yleensä yhtiömies on YEL-vakuutusvelvollinen ja jo tämän perusteella yrittäjä. Jos henkilö työs-kentelee avoimessa yhtiössä, jossa hä-nen perheenjäsenenä on vastuunalai-sena yhtiömiehenä ja yrittäjäasemassa, katsotaan tällainen henkilö yrittäjäksi, ellei päätöksentekovaltaa ole olennai-sesti rajoitettu yhtiösopimuksessa.

OsuuskunnatOsuuskunnassa määräysvalta perus-tuu osuuskunnan jäsenyyteen. Osuus-kunnassa, jossa jäsenten äänimäärä on yhtä suuri ja on enintään kuusi jäsen-tä, katsotaan kaikki jäsenet yrittäjiksi, koska heillä on johtava asema ja yli 15 prosenttia määräysvallasta, vaikka he eivät olisi hallituksen jäseniä tai toi-misi toimitusjohtajana. Jos enintään kuusijäsenisen osuuskunnan sääntö-jen mukaan jonkun jäsenen äänimää-rä on alle 15 prosenttia kokonaisää-nimäärästä, häntä ei voida pelkästään osuuskunnan jäsenyyden perusteella pitää yrittäjänä.

Jos jäsenten äänimäärä on yhtä suuri ja jäseniä on seitsemän tai enemmän, ketään heistä ei voida määräysvaltan-sa perusteella katsoa yrittäjiksi, vaik-ka he olisivat osuuskunnan hallituk-

sen jäseniä tai toimisivat toimitusjoh-tajana. Toisaalta yrittäjäksi voidaan äänimääräperusteella katsoa myös yli kuudesta jäsenestä muodostuvan osuuskunnan jäsen. Jos työtä osuus-kunnassa tehdään laskutustyönä, on kyseessä vuorostaan yleensä oma työ, jolloin henkilöllä voi olla oikeus sovi-teltuun etuuteen.

Perheenjäsenten määräysvalta huo-mioidaan myös osuuskunnissa, joten yrittäjäasema voi osuuskunnassa työs-kentelevän henkilön osalta muodos-tua myös yli kuusijäsenisessä osuus-kunnassa, jossa jäsenten äänimäärä on yhtä suuri, jos perheenjäseniä on sa-man osuuskunnan jäseninä niin, että perheenjäsenten määräysvalta on yh-teensä riittävän suuri.

Perheenjäsenet eri yhtiömuodoissaPerheenjäseneksi katsotaan yritykses-sä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työs-kentelevälle henkilölle sukua suo-raan ylenevässä tai alenevassa polves-sa ja asuu henkilön kanssa samassa ta-loudessa. Puolison lisäksi perheenjä-seniksi katsotaan siis esimerkiksi lap-set, vanhemmat ja isovanhemmat, jos he asuvat samassa taloudessa yrityk-sessä työskentelevän henkilön kans-sa. Jos henkilöt väestörekisterin tie-tojen mukaan asuvat samassa osoit-teessa, pidetään heitä lähtökohtaisesti samassa taloudessa asuvina. Jos väes-törekisterin tiedot eivät vastaa todelli-suutta, otetaan ratkaisun pohjaksi to-siasiallinen asuminen.

Yrittäjä työttömyysturvassa eri yhtiömuodoissaHenkilö ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen palkansaajakassasta, jos hän työllistyy pää-toimisesti yrittäjänä tai omassa työssä. Työllistyminen on päätoimista, jos yritystoiminta tai oman työn vaatima työmäärä on niin suuri, että henkilö ei voi vastaanottaa kokoaikatyötä. Ratkaisevaa päätoimisuuden arvioinnissa on toiminnan vaatima työmäärä, ei vastoin yleis-tä käsitystä yritystoiminnasta tai omasta työstä saatavat tulot tai voitto. Jos henkilö on sivu-toiminen yrittäjä, työttömyyskassa ottaa huomioon yritystoiminnan tulot ja sovittelee työt-tömyysetuuden sen mukaan. Eri yhtiömuodoissa yrittäjyyttä arvioidaan hiukan eri tavoin.

sivu | 21 |

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ

EI YRITTÄJÄ

EI YRITTÄJÄ

EI YRITTÄJÄ

EI YRITTÄJÄ

EI YRITTÄJÄ

EI YRITTÄJÄ

KTS. OSAKEYHTIÖ

KTS. OSAKEYHTIÖ

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄ

Yksin vähintään 15% osuus

YEL-vakuutusvelvollinen

Ansiotarkoituksessatehty työ

Johtava asema

Työntekijä

Yhtiömiehenperheenjäsenet

Vastuunalainenyhtiömies

Äänetönyhtiömies

Enintään 6 jäsentäOsuuskunta

Kommandiittiyhtiö

Avoin yhtiö

Osakeyhtiö

Yksityinenammatinharjoittaja

(toiminimi)

Yli 6 jäsentä

Vastuunalaisenyhtiömiehenperheenjäsen

Yhtiömies

Tasaosuuksin2-4 henkilöä

Työskenteleeyrityksessä

Ei työskenteleyrityksessä

Työskenteleeyrityksessä

Ei työskenteleyrityksessä

Jäsenten äänimääräei yhtä suuri

Arvioidaan kutenOy:ssä, myös

perheenjäsentenmääräysvaltahuomioidaan

Jäsenten äänimääräyhtä suuri

Yhdessä perheenjäsenten kanssa vähintään

30% osuus

Itse tai yhdessä perheenjäsenten kanssa vähintään

50% osuus

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Täyttääkö hakija yrittäjämääritelmän?

sivu | 22 |

Kesän ajan jäsenkortilla tavallista suurempi alennus*!

*Alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 1.6.–31.7.2016. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoa kampanjasta ja jäseneduista osoitteesta www.teboil.fi/liitto

JÄSENK

ORTTI

-2,5snt/l

Smartum- liikunta- ja kulttuurisetelei-tä 25e/10 kpl nippu (norm. 50e/nip-pu). Smartum-seteleitä saa yhden ni-pun vuodessa. Setelit kelpaavat mak-suvälineinä lähes missä vaan, katso tar-kemmin listat www.smartum.fi.

Finnkinon elokuvalippuja edullisesti 7e/kpl (2/jäsen).

Teatterilippuja Kuopion kaupunginte-atteriin jäsenhintaan 10e/kpl (max. 2 lippua vuodessa, toistaiseksi lopussa).

Pohjois-Savon piirin jäsen - tilaa omat lippusi tai kysy lisätietoja marjo.leuto-la@esimiesliitto.com.

Terveisin

Pohjois-Savon piirin Kaupan Esimie-het ry

Jäsenetuja Pohjois-Savoon

Satakunnan piiri kutsuu jäseniään seuralaisineen iloiselle viikonlopun mittaiselle Tallinnan matkalle 21-23.10.2016 Viking XPRS-laivalla. Tilaa on vielä muutamalle, toimi no-peasti!

Matkan hinta on 105 €/henkilö ja sil-lä saa:

-meno-paluu kuljetuksen Helsinkiin

-2 x yöpyminen SH Viru 2hh

-2 x buffetaamiaisen SH Viru

-retki 22.10. Sakun oluttehtaalle

-meno-paluu laivalla kansipaikoin

Aikataulut lähempänä reissua.

Paluu Helsinkiin 23.10 klo 19, josta välittömästi kotimatkalle samaa reit-tiä kuin tultiin. Sitovat ilmoittautu-miset heinäkuun loppuun mennessä liiton toimistolle sähköpostilla marjo.leutola@esimiesliitto.com. 50 ensim-mäistä ilmoittautunutta mahtuu mu-kaan. Matkanjohtajana Jarkko Nie-minen 0400-252826. Satakunnan piirin vuosikokous pidetään perjan-taina menomatkalla klo 21:30 alka-en laivalla.

Tervetuloa mukaan!

Satakunta syysristeilee!

Eteläpohjalaiset porukalla asuntomessuilleAsuntomessut Seinäjoella  8.7.–7.8.2016 joka päivä klo 10–18.

Etelä-Pohjanmaan piiri tarjoaa 100 nopeimmalle jäsenelleen liput asuntomes-suille puoleen hintaan. 2 aikuista 22€ (norm 44€) tai perhe 22€ (norm 44€) 2 aikuista + lapset 7-15v. Varaa omasi osoitteesta marjo.leutola@esimiesliitto.com tai www.esimiesliitto.com/tapahtumat.

Tervemenoa! Pruukinrannan asuntomessualue

Pirkka-Hämeessä kesäteatteria tarjollaPirkka-Hämeen piirillä on vielä jon-kin verran lippuja tarjolla kesäte-atteriesityksiin Valkeakoskelle 6.8. klo 14/Kirka-musikaali tai Sappeel-le 27.7. klo 19/Kaikki oikein-lotto-komedia.

Molempien esitysten liput maksavat 15e/kpl. Varaa omasi samantien mar-jo.leutola@esimiesliitto.com.

Tervetuloa mukaan!

Pirkka-Hämeen piirin esimiehet

Etelä-Suomen pikkujoulumatka Tallinnaan!

Piirimme järjestää pikkujoulumat-kan Tallinnaan 26. - 27.11.2016. Tallink Star lähtee lauantaina 26.11. klo 10.30 ja perillä Tallinnassa olemme klo 12.30. Laivassa meil-le on varattu buffetaamiainen ja yh-teinen illallinen Tallinnassa. Yö-vymme 2hh Tallink City Hotellis-sa. Paluu sunnuntaina 27.11. Tal-link Starilla klo 13.30-15.30. Yö-pyminen Tallink City hotellissa. Matkan hinta jäseneltä 80€ + ha-lutessa bussikuljetukset Lahti-sa-tama-Lahti 20€. Hinta avecilta

132€ + halutessa kuljetukset 20€. Matkan hintaan siis kuuluu aami-ainen menomatkalla, yhteinen il-lallinen ruokajuomineen ja hotelli-aamiainen sunnuntaiaamuna. Ha-lutessa 20€ menopaluukuljetuk-set Lahdesta satamaan ja takaisin. Keräämme jo ennakkoilmoittautu-misia osoitteessa marjo.leutola@esi-miesliitto.com. Kaikki joukolla tont-tuilemaan!

Ennakkokutsu

sivu | 23 |

Kymen ja Etelä-Savon piirit järjestävät jäsenilleen risteilyn kiehtovaan, kaunii-seen Pietariin 12. – 14.8.2016.

Mukaan lähtevät piiriyhdistykset tarjoavat molempien piirien jäsenille ja hei-dän aveceilleen päivälliset perjantaina ja lauantaina sekä aamiaiset lauantaina ja sunnuntaina, joten omakustannushinnaksi jää noin 250€ / henkilö. Lisäk-si retkeläisille on yhteinen nelituntinen kiertoajelu omalla bussilla lauantaina.

Sitova ilmoittautuminen risteilylle 30.6.2016 mennessä marjo.leutola@esi-

miesliitto.com ja maksamalla ennakkomaksu 50€ joko Kymen Piirin tilille FI2339390021844113

Etelä-Savon piirin tilille FI8439390022174270

Maksun viitteeksi matkustajan/matkustajien nimitieto. Ennakkomaksusta tu-lee vielä erillinen tekstiviesti. Huomioithan, että passin tulee olla mukana ja voimassa vielä 6kk matkan päättymisen jälkeen.

Matkan hinta 250e/hlö, ja siihen sisältyy:

• risteily 2hh A-hytissä

• aamiaiset lauantaina ja sunnuntaina, päivälliset perjantaina ja lauantaina

• kiertoajelu n. 4h, suomenkielinen paikallisopas ja runsaasti vapaata aikaa vaikka ostoksille keskustassa

Kymen piiriläisille hintaan kuuluu bussikuljetus reitillä Lappeenranta - Kou-vola - Kotka, Etelä-Savon piiristä järjestetään yhteiskyytejä.

Tervetuloa mukaan retkelle maailman pohjoisimpaan miljoonakaupunkiin!

Pietariin!Kymi&Etelä-Savo

Keski-Pohjanmaan piiri tarjoaa Seikkailupuisto Pakkaan jäsenilleen ja heidän perheilleen -10€ edun/henkilö. Etu on perhekohtainen.

Jäsenetu voimassa 15.8-30.9.2016.

Seikkalupuisto Pakka sijaitsee Kalajoella. Se on jännittävä elämys vailla ver-taa. Puihin rakennetut seikkailuradat sopivat kaikenikäisille ja -tasoisille hur-japäille!

Saat edun koko perheellesi näyttämällä jäsenkorttiasi Pakan lipunmyynnissä. Lippu sisältää turvavaljaat ja kypärän sekä alkuopastuksen.

Mielenkiintoista loppukesää odotellessa!

Keski-Pohjanmaalla seikkaillaan&ulkoillaanKutsumme jäseniämme ulos Metsähotelliin Reisjärvellä 17.9.2016

Petäjämäelle rakennetaan yhdeksi vuorokaudeksi metsähotelli, jossa on sata majoituspaikkaa ja telttailualue sadalle omatoimimajoittujalle. Hotellin lisäksi alueella on erilaisia ravintoloita ja ohjelmapalveluja.

Tarkoituksena on pilotoida metsähotelli-konseptia, koska Suomen juhlavuonna 2017 on tarkoitus perustaa useita metsähotelleja eri puolille Suomea.

Lue lisätietoja www.esimiesliitto.com.

Ilmoittautumisia aletaan kerätä elokuulla. Tervetuloa mukaan luontoon!

Lisätiedot: vikingline.fi tai puh. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm/mpm). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Kaikilla reittimatkoilla Jopa 20 % alennusta päivän reittihinnasta.Koskee myös autopaikkoja.Tuotetunnus FVRES

Helsinki–Tukholma-risteilyGabriella ja Mariella vuoropäivin klo 17.30Jopa 20 %:n alennus päivän risteilyhinnasta. Tuotetunnus FKKRY

Vuorokauden risteily Turusta TukholmaanAmorella klo 8.45, Viking Grace klo 20.55Jopa 10 %:n alennus päivän risteilyhinnasta. Tuotetunnus FKKRY

Päiväristeily Helsingistä Tallinnaan Viking XPRS klo 11.30 Jopa 10 %:n alennus päivän risteilyhinnasta. Tuotetunnus FKKRYP

Merielämykset kutsuvat Itämeren iloisin laivasto kutsuu nauttimaan uudistetuista laivoista Helsinki–Tukholma-reitillä sekä loistavasta viihteestä, hyvästä ruoasta, shoppailusta, ja hauskoista hetkistä – edulliseen KEY-jäsenetuhintaan totta kai. Sydämellisesti tervetuloa!

Katso kaikki edut ja hinnat sekä varaa matkasi: vikingline.fi/sak -> vapaa-ajan matkat