KILPAILUKYKYSOPIMUSNEUVOTTELUTULOS 29.2.2016

Suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen

Talouskasvun lisääminen

Uusien työpaikkojen luominen

Julkisen talouden sopeuttamisen tukeminen

Paikallisen sopimisen edustäminen työ- ja virkaehtosopimusten kautta

TAVOITTEET

2Kilpailukykysopimus

pakkolakien poisvetämistä,

hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevien 1,5 miljardin euron lisäleikkausten ja veronkorotusten perumista ja

hallitusohjelmassa mainittujen tuloveronkevennysten toteuttamista.

HALLITUKSELTA EDELLYTETÄÄN

Nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella.

➤ Palkat pysyvät sopimuskauden jatkon ajan ennallaan.

Syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros on liittokohtainen.

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSET

3Kilpailukykysopimus

Vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta.

TYÖAIKA

Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosentilla vuosina 2017–2019.

JULKISEN SEKTORIN LOMARAHAT

Työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä 2017–2020.

Työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavasti samalla määrällä.

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017–2018 yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä.

Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vastaavasti samalla määrällä.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017–2019 vähintään noin prosenttiyksikön.

Vuodesta 2020 alkaen työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus on pysyvästi vähintään 0,58 prosenttiyksikköä.

SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

4Kilpailukykysopimus

Muutosturvan parannukset koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään viiden vuoden työsuhde työnantajaan.

Velvoittavat työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää.

Näin muutosturva paranee:

➤ Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen.

➤ Valmennuksen ja koulutuksen arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä kuukausipalkkaa.

➤ Irtisanotulla on oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä.

TYÖNTEKIJÖIDEN MUUTOSTURVA

5Kilpailukykysopimus

Paikallista sopimista ei lisätä erillisellä lainsäädännöllä.

Ammatti- ja työnantajaliitot neuvottelevat, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä työehtosopimuksissa:

➤ Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu työpaikkoja vaarantaviin taloudellisiin vaikeuksiin.

➤ Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen, kun paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään.

➤ Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää.

➤ Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.

PAIKALLINEN SOPIMINEN TYÖEHTOSOPIMUKSISSA

6Kilpailukykysopimus

Vain seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset tehdään:

➤ Järjestäytymättömille yrityksille samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisten sopimusten osalta kuin järjestäytyneillä eli työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä.

➤ Myös järjestäytymättömien yritysten tekemiä paikallisia sopimuksia koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa.

➤ Työntekijän työttömyys- ja palkkaturvan taso turvataan niin, että se määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän palkan mukaan.

➤ Laajennetaan yt-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.

PAIKALLINEN SOPIMINEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

7Kilpailukykysopimus

Aikuiskoulutuksen perusosaa ei muuteta lainamuotoiseksi, kuten hallitus on esittänyt.

Tuen enimmäispituus lyhennetään 19:stä 15 kuukauteen ja perusosaa alennetaan 15 prosenttia.

Aikuiskoulutustuen muutokset tulevat voimaan vuonna 2017.

AIKUISKOULUTUSTUKI

8Kilpailukykysopimus

Keskusjärjestöt esittävät, että hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

SOPIMISEN KULTTUURI

Ammatti- ja työnantajaliitot käyvät toukokuun loppuun mennessä alakohtaiset soveltamisneuvottelut.

Neuvotteluissa sovitaan, miten kilpailukykysopimuksen edellyttämät muutokset toteutetaan alan työ- tai virkaehtosopimuksessa.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen sopimusta tukevia toimenpiteitä 1. kesäkuuta.

Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, kilpailukykysopimus ei tule voimaan.

SOVELTAMISNEUVOTTELUT

9Kilpailukykysopimus

OSTOVOIMAVAIKUTUS 2017–2020

10Kilpailukykysopimus

Kuviossa on eritelty vain kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ostovoimaan.

Samaan aikaan palkansaajien ostovoimaan vaikuttavat lukuisat muut tekijät, mm. tulevat palkankorotukset, henkilökohtainen palkkakehitys, yleinen inflaatio, mahdolliset verokevennykset ja muu veropolitiikkaa.

Työllisyyteen vaikuttaa yleinen talouskehitys.

Kilpailukykysopimus edellyttää, että hallitus valmistelee työlainsäädännön ja ansiosidonnaisen sosiaaliturvan muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

➤ Hallitus tuskin haluaa tehdä enää kolmikantayhteistyötä, jos sopimusta ei tule.

Hallitus voi perustella suuriakin leikkauksia sopimuksen kaatumisella ja ay-liikkeen kyvyttömyydellä sopia.

Pakkolait eivät palaa, mutta hallitus on ilmoittanut valmistelevansa muita työn yksikkökustannuksia laskevia toimia.

Hallitus on ohjelmassaan uhannut toteuttaa lähes 1,5 miljardin euron suuruiset lisäleikkaukset ja veronkorotukset, jos sopimusta ei synny.

Hallitus ei myöskään tee sopimuksen syntymiseen kytkettyjä noin miljardin euron suuruisia tuloveron kevennyksiä.

JOS KILPAILUKYKYSOPIMUSTA EI SYNNY

11Kilpailukykysopimus

HALLITUSOHJELMAN EHDOLLISET TOIMET

12Kilpailukykysopimus