401

Jan Antell

KAUPPATIETEELLINEN YHDISTYSVUOSINA 2001–2006:TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ JALIIKETOIMINTAOSAAMISENEDISTÄMISTÄ

Kauppatieteellinen yhdistys ry (KTY, ruotsiksi Föreningen för före-tagsekonomisk forskning rf) perustettiin vuonna 1931 ja merkittiin yhdistys-rekisteriin 7.3.1931. Alkuperäisissä säännöissä todettiin: ”Yhdistyksen tar-koituksena on edistää kauppatieteiden tutkimusta sekä levittää ja ylläpitääharrastusta kauppatieteellisiin kysymyksiin”. Yhdistyksen tarkoituksena onnykyisten sääntöjen mukaan edistää kauppatieteellistä tutkimusta ja opetus-ta, ylläpitää ja laajentaa harrastusta kauppatieteellisiin kysymyksiin sekä toi-mia yhdyssiteenä kauppatieteiden ja elinkeinoelämän välillä. Nämä tavoit-teet pohjautuvat selvästi yhdistyksen ensimmäisten sääntöjen tavoitteisiin.

Koska yhdistyksen historian vaiheita on selostettu varsin laajasti vuon-na 2001 ilmestyneessä 70-vuotishistoriikissa Kauppatieteellinen keskusteli-ja, tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole käydä läpi samoja historiavaiheitauudestaan. Keskitymme viimeisiin toimintavuosiin 2001–2006, jolloin toi-mintaa kehitettiin ja tehostettiin merkittävästi. Näinä vuosina yhdistys onvuonna 2001 puheenjohtajaksi valitun professori Uolevi Lehtisen ansiokkaallajohdolla myös saanut laajaa tunnustusta neutraalina liiketoimintaosaamisenedistäjänä ja puolestapuhujana. Kuvaavaa onkin, että jo 70-vuotishistoriikinalkusanoissa todetaan: ”Aina 1970-luvun loppuvuosiin saakka Kauppa-tieteellisen Yhdistyksen toimintaa leimasi staattisuus: yhdistys järjesti yleisiäkokouksia samoissa hotelleissa ja rahoitti omalla osuudellaan LiiketaloudellistaAikakauskirjaa – eikä sitten oikeastaan muuta tehnytkään. KTY on ollutenemmänkin liiketaloustieteen ja alan käytännön tärkeä taustavaikuttaja kuinvarsinainen aktiivinen toimija”. Tässä kirjoituksessa pyritään osoittamaan,että tämä ei enää pidä paikkaansa, vaan että yhdistys on kauppatieteellisenalan aktiivinen ja keskeinen vaikuttaja.

Yhdistyksen toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys esittää kannanottoja, järjestääseminaareja, esitelmätilaisuuksia, keskustelukokouksia ja yritysvierailuja sekätoimittaa julkaisuja. Vuonna 2004 koottiin työryhmä pohtimaan yhdistyksen

402

toimintamuotoja, keille erityyppiset tilaisuudet sopivat ja mitä yhdistys näilläpyrkii saavuttamaan. Kaiken toiminnan tavoitteena on säännöissä määrättyjentavoitteiden saavuttaminen. Pyrittiin kannustamaan jäsenkuntaa aktiivisem-paan osallistumiseen ja parantamaan yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettuutta.Seuraavassa on pääpiirteittäinen kuvaus yhdistyksen tärkeimmistä, jäsen-kunnalle ja muille sidosryhmille suunnattavista toimintamuodoista.

YritysvierailutYhdistys järjestää vuosittain 4–6 yritysvierailua. Tilaisuudet on tarkoi-

tettu pelkästään jäsenistölle ja ovat luonteeltaan myös sosiaalisia tapahtumia,joissa jäsenet tapaavat toisiaan. Vierailuja suunniteltaessa pyritään kuitenkinkannustamaan organisaation edustajia, käytännössä korkeinta johtoa, anta-maan näkemyksensä johonkin ajankohtaiseen teemaan ja käsittelemään senvaikutuksia edustamansa organisaation toimintaan, ei pelkästään esittelemäänyritystään. Vastaavasti yhdistyksen edustaja esittää valmistellun, tieteeseenperustuvan vastauspuheenvuoron. Näissä pyrkimyksissä on onnistuttu var-sin hyvin. Myös vilkkaissa yleisökeskusteluissa on esitetty monta mielenkiin-toista näkemystä.

Yhdistys on pyrkinyt vierailemaan ajankohtaisissa ja erityyppisissä koh-teissa. Vuodesta 2001 lähtien vierailukohteita ovat aikajärjestyksessä olleet:Helsingin Energia, Helsingin kauppakorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Tam-pereen teatteri ja Professia Oy, Nokia Oyj, Turku Science Park, FinnveraOyj, Aspectum Oy, Kauppa- ja teollisuusministeriö, YIT-Yhtymä Oyj, Kes-kinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, LIIKE-ohjelman esittelytilaisuusTurussa, Kesko Oyj, Ahlstrom Oyj, Kone Oyj, Estonian Business School,AS Elcoteq Tallinn, Suomi-Yhtiöt, Sampo Pankki Oyj, Stora Enso Oyj, LifeWorks Consulting Oy, Suomen Posti Oyj, Osuuspankkikeskus, Tekniikankehittämiskeskus Tekes, Outokumpu Oyj ja TietoEnator Oyj. Oheinen lu-ettelo osoittanee vierailukohteiden monimuotoisuuden ja ajankohtaisuuden.Yritysvierailujen osallistujamäärä on ollut noin 40–60 henkilöä, parhaimmil-laan jopa 120 henkilöä.

VisiopäivätVuonna 2001 puheenjohtajaksi valittu professori Uolevi Lehtinen ke-

hitti ajatuksen säännöllisesti järjestettävästä Visiopäivästä. EnsimmäinenVisiopäivä järjestettiin marraskuussa 2001. Yhdistys pyrkii nostamaan esilletärkeitä, liiketoimintaosaamiseen liittyviä aiheita ja myös vaikuttamaan pää-töksentekoon ja päättäjiin. Visiopäivät ovat avoimia yhdistyksen jäsenille jateeman mukaan kutsuttaville julkisen vallan, yritysten ja akateemisen maail-man keskeisille vaikuttajahenkilöille. Osallistujamäärä on usein ylittänyt 100henkilöä. Visiopäivistä lisää omassa luvussaan.

Vuosikokous ja vuosijuhlaVirallisten vuosikokousten yhteydessä on järjestetty myös vapaa-

muotoisempi vuosijuhla korkeatasoisine esitelmöitsijöineen. 70-vuotisjuh-

403

lan puhujana vuonna 2001 toimi Euroopan keskuspankin johtokunnan jä-sen, KTT Sirkka Hämäläinen. Vuonna 2002 juhla järjestettiin Sodexhon ti-loissa. Juhlapuhujana toimi Sodexhon toimitusjohtaja Kirsti Piponius. Vuonna2003 kokoonnuttiin Helsingin kauppakorkeakoululla, jolloin puhujana toi-mi koulun rehtori Eero Kasanen. Vuonna 2004 oli Svenska handels-högskolanin ja rehtori Marianne Steniuksen vuoro. Vuonna 2005 kokoon-nuttiin Helian, Helsingin liiketaloudellisen ammattikorkeakoulun tiloissa. Juh-lapuheen piti Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja, ministeri Chris-toffer Taxell.

Business Competence ArenaTämä on yhdistyksen uusin toimintamuoto ja vasta vakiinnuttamassa

asemaansa ja muotoaan. Kyseessä on dialogitilaisuus, jossa aiheen mukaantarkkaan valitut yritysmaailman ja akateemisen maailman edustajat keskus-televat ajankohtaisesta aiheesta. Mikäli mahdollista, alustuksen esittää ulko-mainen, esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoululla kurssin pitävä profes-sori. Osallistujamäärä on 20–40 henkilöä. Osallistujat valitaan osaamisensaja toimenkuvansa perusteella riippumatta siitä, ovatko he yhdistyksen jäse-niä vai eivät.

Liiketaloudellinen Aikakauskirja (LTA)Aikakauskirja on jäsenistölle tilattu, neljästi vuodessa ilmestyvä talous-

tieteellinen julkaisu. Sen hyödyntämistä on viime vuosina tehostettu. Yhdis-tykselle on neuvoteltu LTA:aan oma osio. Siinä julkaistaan perusyhteystietojenlisäksi tiedotteita jäsenille, yhdistyksen edustajien kirjoituksia ajankohtaisistaaiheista sekä alustuksia vuosikokouksista, Visiopäiviltä ja yritysvierailuilta.

Yhdistys myönsi myös keväällä 2005 ensimmäistä kertaa tunnustuspal-kinnon LTA:ssa vuonna 2004 julkaistulle (53. vuosikerta) parhaalle kauppa-tieteiden käytännön sovelluksia käsittelevälle kirjoitukselle. 3 000 euron tun-nustuspalkinnon sai Lise-Lotte Lindfelt kirjoituksestaan Ethics Codes inFinnish Business (2004, 53:3, 262–293). Perusteluissa todetiin, että aihe onajankohtainen ja tärkeä, ja että tutkimus on selkeästi kirjoitettu ja sen tulok-sia pystyvät hyödyntämään sekä muut tutkijat että käytännön ammattilaiset.Apuraha maksetaan Kauppatieteellisen yhdistyksen omakatteisen HuugoRanisen rahaston varoista.

KirjoituksetYhdistyksen nimissä on Liiketaloudellisen Aikakauskirjan ohella jul-

kaistu suuri määrä lähinnä liiketoimintaosaamiseen keskittyviä kolumneja jaartikkeleita eri julkaisuissa. Esimerkiksi Uolevi Lehtinen on vuosien saatos-sa KTY:n puheenjohtajan ominaisuudessa julkaissut kymmeniä artikkeleita.Artikkelit ovat monipuolisesti ja laajasti käsitelleet liiketoimintaosaamista jayhdistyksen toimintaa. Kansallisesti ja tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeä-nä julkaisuna voidaan pitää myös tätä, käsissänne olevaa yhdistyksen 75-vuotisjuhlakirjaa, johon on koottu huippuasiantuntijoiden liiketoiminta-osaamiseen keskittyviä kirjoituksia.

404

YhteistyöYhdistys on pyrkinyt harjoittamaan yhteistyötä keskeisten, saman alan

organisaatioiden kanssa. Tärkeimpänä yhteistyö- ja keskustelukumppaninaon ollut Suomen Ekonomiliitto - Sefe ry, jonka kanssa yhdistys on vuosienmittaan säännöllisesti vaihtanut ajatuksia ja harjoittanut alan vaikuttamistyötä.Puheenjohtajansa edustamana KTY on aktiivisesti osallistunut myös kes-kusteluihin Opetushallituksessa ja Liiketoimintaosaamisen foorumissa.Opetushallituksen tarkoituksena on saada liiketoimintaosaamisen opetustaperuskouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Myös keskeisten kor-keakoulujen rehtorien kanssa on käyty jatkuvasti ajatustenvaihtoa.

Yllä mainitut toimintamuodot ovat ulospäin näkyviä. Toiminnallinenpohja luodaan kuitenkin toimikuntatyöskentelyssä ja projektityöryhmissä.Aiemmin toiminta on ollut varsin puheenjohtajavetoinen. Työn organisoin-nin parantamiseksi perustettiin vuonna 2001 toimikuntatyöskentelyyn pe-rustuva organisaatio. Jotkut toimikunnat ovat pysyviä, toiset lopettavat toi-mintansa suoritettuaan projektiluonteisen tehtävänsä. Toimintaa on kaikinpuolin pyritty tehostamaan ja yhdistyksen taloudenpitoa rationalisoimaan.Nämä asiat käsitellään tarkemmin myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Visiopäivät 2001–2006

Tultuaan valituksi puheenjohtajaksi professori Uolevi Lehtinen kehittiidean Visiopäivästä. Lehtinen on toiminut jokaisen Visiopäiväteeman kes-keisenä ideoijana ja organisaattorina, joskin työtaakan keventämiseksi jokai-sen Visiopäivä-työryhmän puheenjohtajaksi on valittu kyseisen teeman asian-tuntija. Käytännön järjestelyissä vahvasti on ollut mukana myös toiminnan-johtaja tai projektiin erikseen palkattu toimihenkilö.

Tilaisuuksien tarkoituksena on kerätä joukko korkean tason päättäjiäkeskustelemaan etukäteen määritellystä teemasta ja pyrkiä vaikuttamaan pää-töksentekoon ja etenkin liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja tunnetuksitekemiseen. Kerran vuodessa järjestettävien Visiopäivien ohjelmarunko onpysynyt varsin muuttumattomana, samoin paikka, Helsingin kauppakorkea-koulun Chydenia-rakennuksen PWC-sali. Iltapäivällä alkavan tilaisuuden alus-sa on esitetty Uolevi Lehtisen avauspuheenvuoron lisäksi kolmesta neljäännoin 30–45 minuutin mittaista alustusta, jonka jälkeen aiheesta on keskus-teltu paneelissa. Illan päätteeksi keskustelua jatkettaan vapaamuotoisemmincocktail-tilaisuudessa. Ensimmäistä, vain kutsuvieraille suunnattua Visiopäiväälukuun ottamatta seminaarit ovat olleet avoimia myös yhdistyksen jäsenille.Kaikilla Visiopäivillä on pyritty mahdollisimman avoimeen keskusteluunliiketoimintaosaamisen parantamiseksi ja sitä koskevan keskustelunsyventämiseksi. Visiopäivistä on muodostunut Kauppatieteellisen yhdistyk-sen tärkeä toimintamuoto, joka toimii keskustelun avaajana ja jatkokeskustelunherättäjänä. Seuraavassa käsitellään jokaisen Visiopäivän keskeistä antia.

405

1. Visiopäivä: Liiketoimintaosaamisen haasteet tietoyhteiskunnassa

Yhdistyksen ensimmäinen Visiopäivä järjestettiin 23.11.2001. Päiväntavoitteena oli tunnistaa ja pohtia liiketoimintaosaamisen haasteita ja ratkai-sumalleja tietoyhteiskunnassamme. Pyrittiin tunnistamaan digitalisoituvantalouden ja sen jatkuvan muutoksen haasteet kauppatieteellisen opetuksenja tutkimuksen sekä niihin liittyvien elinkeinoelämän käytäntöjen kannalta.Pyrkimyksenä oli myös korostaa liiketoimintaosaamisen ja teknisen osaami-sen yhteistyötarvetta. Tavoitteena oli mahdollisimman avoin keskustelu jauusien ideoiden kehittäminen. Tämän saavuttamiseksi esiintyjistä noin puo-let oli tekniikan edustajia ja puolet kauppatieteiden edustajia.

Puheenjohtaja Uolevi Lehtisen avaussanojen otsikkona oli Liiketoimin-taosaamisen kehittäminen – kansallinen haaste (LTA 4/2001). Hän totesi,että liiketoimintaosaamisen merkityksestä ja haasteista on julkaistu eritasoisiaselvityksiä muun muassa opetusministeriön, Suomen Akatemian ja SuomenEkonomiliiton toimesta. Monet toimijat ovat kasvavassa määrin oivaltaneetliiketoimintaosaamisen merkityksen koko taloutemme ja sitä kautta yhteis-kuntamme kehittymisen kannalta. Suomessa on vankka tekninen osaami-nen, mutta olemme laiminlyöneet kaupalliset näkökohdat, teknistenoivallusten menestyksekkään kaupallistamisen. Mielipiteenmuodostus onedennyt selvästi myönteiseen suuntaan, mutta paljon työtä on vielä tehtäväliiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi. Uusille tutkimus- ja opetusalueilleon lähdettävä rivakammin, liiketoimintaosaamista tulisi opettaa entistä laa-jemmalle joukolle eri koulutustasoilla ja opetuksen ja tutkimuksen työelämä-yhteyksiä tulisi vahvistaa. Yhteenvetona Lehtinen totesi, että liiketoiminta-osaamisen kehittämistä kokonaisuudessaan voidaan pitää kansallisen tasonhaasteena. Nyt alkuvuodesta 2006 voitaneen perustellusti todeta, että mo-net Lehtisen esille nostamista ajatuksista ovat toteutuneet tai ovat toteutu-massa.

Lehtisen jälkeen Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila alusti aiheestaLiiketoimintaosaaminen mobiilimarkkinoilla. Hän totesi, että mobiili-markkinan tuleva kehitys riippuu monen ilmiön samanaikaisesta hallinnasta:uudet liiketoimintamallit, teknologian kehitys ja loppukäyttäjän tarpeidenymmärtäminen mobiilissa ympäristössä. Tieto ja osaaminen muodostavatmonimutkaisen ja alati muuttuvan vuorovaikutuskokonaisuuden. Liike-toimintaosaamisen painopistealueita tutkimuksessa ja opetuksessa ovat yri-tys- ja toimialarakenteet, globalisaatio, yrityskulttuuri ja ihmisten johtami-nen sekä loppukäyttäjien tarpeet. Luodaksemme mahdollisuuksia entistäkilpailukykyisemmälle tutkimusympäristölle sekä uusille toimintamalleilleyrityksiin ja yliopistoihin tarvitsemme poikkitieteellisyyttä, poikkitoimin-nallisuutta, dynaamisuutta ja uutta luovan ja tehokkuutta tavoittelevan toi-minnan yhdistämisen. Mobiilimarkkinoiden haasteet edellyttävät nopeastihyödynnettävää poikkitieteellistä osaamista, jossa tarvitaan uutta tietoa ih-misten käyttäytymisestä mobiiliympäristöissä ja uusista liiketoimintamalleista.

406

Jorma Ollilan jälkeen Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori EeroKasanen puhui aiheesta Korkeakoululaitos liiketoimintaosaamisen kehittä-misessä. Opetusministeriön yliopisto-osaston johtaja, professori MarkkuMattila esitelmöi otsikolla Liiketoimintaosaamisen ja teknologisen osaami-sen rinnakkaiselo. Kaksi viimeistä puhujaa olivat Stonesoft Oyj:n toimitus-johtaja Esa Korvenmaa, joka esitti näkemyksensä aiheesta pk-yritystenliiketoimintaosaamisen kehittäminen digitalisoituvassa taloudessa ja SuomenAkatemian LIIKE-ohjelman tutkimusjohtaja, professori Arja Ropo, jonkaaihe oli Liiketoimintaosaamisen tutkimuksen haasteet.

Paneelikeskustelun otsikkona oli Muuttuvan tietoyhteiskunnan haas-teet liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Keskustelun puheenjohtajanatoimi johtaja Mikko Kosonen (Nokia Oyj, KTY:n johtokunnan jäsen) jakeskustelijoina rehtori Jarl-Tore Eriksson (Tampereen teknillinen korkea-koulu), toimitusjohtaja Matti Lehti (TietoEnator Oyj), rehtori Tapio Reponen(Turun kauppakorkeakoulu), pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara (Tekes) jaammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja Tapio Varmola (Sei-näjoen ammattikorkeakoulu).

Tilaisuus onnistui erittäin hyvin. Selkeä näkemys oli, että nyt on liike-toimintaosaamisen kehittämisen vuoro. Visiopäivän ja puheenjohtajan loppu-ponnen ”tarttis tehrä jotain” pohjalta perustettiin toimikunta, joka otti teh-täväkseen laatia kansallisen liiketoimintaosaamisen ohjelmaehdotuksen val-tion tiede- ja teknologianeuvostolle. Toimikunnan jäseninä olivat rehtori EeroKasanen (HKKK), KTT, johtaja Mikko Kosonen (Nokia, KTY), puheen-johtaja Uolevi Lehtinen (TaY, KTY) toimikunnan puheenjohtajana, johtajaRisto Ormala (Nokia), rehtori Tapio Reponen (TuKKK), pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara (Tekes) sekä rehtori Marianne Stenius (Hanken). Tulosoli varsin dramaattinen sekä liiketoimintaosaamisen että yhdistyksen kan-nalta. Liiketoimintaosaaminen alkoi nousta keskustelussa nopeasti teknologia-osaamisen rinnalle. Suomessa on onnistuneesti panostettu teknologia-osaamiseen. Nyt nähtiin varsin yksimielisesti, että on liiketoimintaosaamisenvuoro. Tämä näkemys on tullut esille yhä selvemmin Suomen Akatemian jaTekesin kaltaisten organisaatioiden toiminnassa. Ensimmäisen Visiopäivänvoidaan sanoa olleen lähtölaukaus KTY:n merkittävälle roolille liiketoiminta-osaamisen keskeisenä edistäjänä.

Visiopäivätoimikunnan puheenjohtajana toimi Visiopäiväidean alulle-panija, yhdistyksen puheenjohtaja Uolevi Lehtinen.

2. Visiopäivä: Liiketoiminta- ja teknologiaosaaminen globalisoituvassa kilpailussa

Seuraavan Visiopäivän 11.2.2003 teemana oli kansainvälistyminen jasen tarkoituksena oli identifioida kansainvälistyvän, jopa globalisoituvan kil-pailun haasteet elinkeinoelämän käytäntöjen sekä kauppatieteellisen opetuk-sen ja tutkimuksen kannalta. Samalla pyrittiin etsimään ratkaisumalleja näi-hin haasteisiin vastaamiseksi. Tilaisuudessa pyrittiin mahdollisimman avoi-

407

meen keskusteluun kansainvälisen liiketoimintaosaamisen parantamiseksi jasitä koskevan keskustelun syventämiseksi sekä synergian aikaansaamiseksiliiketoiminta- ja teknologiaosaamisen rinnakkaiseloon.

Puheenjohtaja Uolevi Lehtinen avasi Visiopäivän esityksellään Globali-saation luonne, mahdollisuudet ja uhat (LTA 4/2002). Hän totesi, että kan-sainvälistyminen on välttämätöntä, jotta maamme hyvinvoinnin taso pysty-tään säilyttämään. Globalisaatiosta on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa,vaikka jotkut toimijat ovat yrittäneetkin laskea kaikki ikävät asiat globalisaationtiliin. Globalisaation määritelmä on hankala, eivätkä kaikki vastustajat taipuolestapuhujat itsekään näytä tietävän, mistä on kysymys. Globalisaatiovoidaan Lehtisen mukaan nähdä metaforana, jossa talous, kulttuuri, sosiaali-set suhteet ja politiikka maapalloistuvat. Kun puhutaan globalisaatiosta, pi-täisi aina määritellä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan.

Globalisaatio on Lehtisen mukaan mitä ilmeisimmin väistämätön pro-sessi. Samalla se on mahdollistanut uusien markkinoiden avautumisen, uusi-en vientituotteiden menestymisen ja yleensäkin uusien liiketoimintojen ke-hittymisen. Toistaiseksi hyötyjinä ovat olleet lähinnä taloudellisesti kehitty-neemmät maat. Tilanne muuttuisi, jos teollistuneet maat avaisivat markki-nansa kehitysmaiden tuotteille. Kansainvälistyminen tuo myös haasteita, jopauhkia. Liiketoimintaosaamisen vaatimukset ovat kasvaneet eikä virheitä an-neta anteeksi. Toimijoiden tulee entistä tarkemmin selvittää kohde-markkinoiden luonne ja niiden paikallinen kulttuuri. Suomella on mahdolli-suuksia kansainväliseen kasvuun etenkin ICT-aloilla ja biotekniikassa. Esiinnousevat myös ympäristönhoito, energiateknologia ja monet hyvinvointi-alat. Myös perinteisemmillä aloilla on mahdollisuuksia, mutta niiden kasvu-näkymät ovat vaatimattomammat.

Päivän ensimmäisenä varsinaisena puhujana toimi juuri Suomen Aka-temian pääjohtajaksi nimitetyksi tullut professori Raimo Väyrynen. Alus-tuksessaan Taloudellinen globalisaatio ja kansakuntien kilpailu hän käsittelitalouden ja politiikan suhdetta valtioiden toiminnassa, niin historiassa kuinnykypäivänä. Hän toi hyvin mielenkiintoisella tavalla esille valtion ja vero-tuksen roolin kansakuntien välisessä kilpailussa. Tekesin pääjohtaja Veli-PekkaSaarnivaaran aiheena oli Teknologia- ja liiketoimintaosaaminen kansain-välistymisessä. Hän puhui liiketoimintaosaamisen roolista Tekesin strategiassaja kehittämisen rahoittamisesta. Hän totesi, että ”tavoitteena on lisätä suo-malaisten yritysten kilpailukykyä auttamalla niitä kehittämään teknologiaa jaliiketoimintavalmiuksia kokonaisuutena”. Teknologiaosaamisen lisäksi yri-tykset tarvitsevat liiketoiminnan eri osa-alueiden tasapainoista osaamista,muun muassa toimiala- ja markkinatuntemusta, tietoa yritysten perustami-sesta, yritystaloudesta ja yritysten rahoittamisesta, markkinoinnista, viennis-tä ja kansainvälistymisestä sekä innovaatiotoiminnan kokonaisuuden hallin-taa. Tekesin tavoitteena on yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitostenpiirissä saada liiketoimintanäkökohtia huomioiduiksi teknologisessa tutki-mus- ja tuotekehitystoiminnassa, saada enemmän yrityksiä mukaan liiketalo-ustieteen tutkimusprojekteihin sekä vahvistaa yhteyksiä kansainvälisiin liike-

408

toiminnan huippuosaajiin. Lopuksi hän totesi, että kansainvälisen tasonteknologiaosaaminen edellyttää vastaavan tasoista liiketoimintaosaamista.Tämä on muodostanut pullonkaulan monessa, varsinkin pienessä ja keski-suuressa yrityksessä.

Suunto Oy:n toimitusjohtaja Dan Collianderin otsikko oli Globalisaatioja lokalisaatio kansainvälisessä liiketoiminnassa. Globalisaatio ja lokalisaatiovoidaan yhdistettynä nähdä glokalisaationa. Tulevaisuudessa vankka mark-kina-asema vaatii voimakasta persoonaa ja sielua yrityksiltä. Seuraava puhujaoli Biohit Oy:n hallituksen puheenjohtaja, HKKK:n kansainvälisen liiketoi-minnan professori Reijo Luostarinen aiheesta Suomalaisten yritysten globali-soituminen ja sen tuottamat haasteet. Haasteet liittyvät liikkeenjohdon osaa-miseen sisältäen muun muassa kasvustrategian valinnan ja yrityssuunnittelun,julkisen vallan tukipolitiikkaan sekä yliopistojen ja korkeakoulujen toimin-taan. Viimeinen esitelmäpuheenvuoro oli etätietoisku Yhdysvalloista. Aiheenaoli Teknologia- ja markkinaosaaminen yritysten globaalissa kilpailussa ja senpiti Senior Advisor Dan Steinbock (Institute for Mobile Markets Research(IMMR), Columbia University).

Visiopäivän päätti paneelikeskustelu aiheesta Liiketoimintaosaamisenja teknologiaosaamisen kehittämishaasteet globalisoituvassa kilpailussa. Pa-neelin puheenjohtajana toimi Visiopäivätoimikunnan puheenjohtaja, profes-sori Hannu Seristö (Helsingin kauppakorkeakoulu) ja vauhdittajina johtajaErkki Ormala (Nokia Oyj), rehtori Marianne Stenius (Svenska handels-högskolan), pääjohtaja Jukka Viinanen (Orion-yhtymä Oyj) ja kansliapääl-likkö Erkki Virtanen (Kauppa- ja teollisuusministeriö).

Visiopäivätoimikunnan puheenjohtajana tilaisuutta valmisteli profes-sori Hannu Seristö.

3. Visiopäivä: Yrittäjyys kansainvälistyvässä kilpailussa

Kolmannen Visiopäivän 22.1.2004 tarkoituksena oli tunnistaa kansain-välistyvän kilpailun haasteet yrittäjyys- ja muun liiketoimintaosaamisenkäytäntöjen sekä opetuksen ja tutkimuksen kannalta. Puheenjohtaja Lehti-nen totesi alustuspuheenvuorossaan Yrittäjyys globalisoituvassa taloudessa(LTA 4/2003), että Suomessa on 225 000 yritystä, mutta suurin osa yrityk-sistä on varsin pieniä. Monella yrityksellä on myös edessään ongelmallinensukupolvenvaihdos. Vaikka suomalaiset nykyään suhtautuvat myönteisem-min yrittäjyyteen kuin aikaisemmin, halu ryhtyä yrittäjäksi on silti pienempikuin muualla Euroopassa. Yrittäjyyttä voidaan sanoa olevan kahta eri lajia:omistajayrittäjyyttä sekä yrittäjyyttä jonkin organisaation palveluksessa.Yrittäjyyteen vaaditaan tietoa, taitoa ja motivaatiota. Kahteen ensimainittuuntarvitaan vankkaa liiketoimintaosaamista. Työllisyyden parantamiseksi var-sinkin palvelusektori on avainasemassa. Tulee myös muistaa, että perintei-sen teollisuuden ja palveluyritysten välinen raja-aita on madaltunut. Kauppa-tieteellisen yhdistyksen tärkeänä tavoitteena on ollut liiketoimintaosaamisenedistämisen lisäksi yrittäjyyden merkityksen korostaminen.

409

Visiopäivän pääpuhujana toimi kauppa- ja teollisuusministeri MauriPekkarinen. Vapaamuotoisen esitelmän otsikko oli Yrittäjyys julkisen ja yk-sityisen sektorin haasteena (puheen virallinen versio on julkaistu LTA:ssa 4/2003). Hän totesi, että nykyiselle kehitykselle on tunnusomaista, että talou-dellisen kasvun ja kilpailukyvyn tekijät muuttuvat. Suomessa tarvittaisiinkorkeatasoisia palveluja tukemaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.Toimiva innovaatioympäristö on hyvin tärkeä. Ministeri totesi, että innovaatio-toiminnan painopiste Suomessa on ollut tuotteiden teknisten ominaisuuksi-en kehittämisessä. Nyt kuitenkin tarvitaan enemmän julkista rahoitustaliiketoimintakonseptien, organisaatioiden sekä liikkeenjohdollisten taitojenkehittämiseksi. Hän sanoi: ”Uusien teknologioiden innovatiivinen sovelta-minen ja kaupallinen hyödyntäminen edellyttävät kuitenkin tuekseen moni-puolista liiketoimintaosaamista. Ilman tätä hyvätkin teknologiset innovaati-ot ja mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä. … Liiketoimintaosaamisen ke-hittämiseen korkeakoulujen toimesta on jatkossa entistä enemmän panos-tettava …”. Nimenomaan näitä ajatuksia yhdistys on pyrkinyt tuomaan esil-le.

Seuraavan puheenvuoron otsikolla Yrittäjyys yrittäjien haasteena käyttijohtaja Risto Suominen Suomen yrittäjät ry:stä. Hänen jälkeensä toimitus-johtaja Asko Schrey (Pretax-yhtiöt) puhui aiheesta Nostavatko uudetliiketoimintamallit palveluyrittäjyyden uuteen kasvuun? Jaloittelutauon jäl-keen Perheyritysten liitto ry:n puheenjohtaja ja Ensto Oy:n hallituksen pu-heenjohtaja Marjo Raitavuo esitelmöi aiheesta Perhe- ja naisyrittäjyysyrittäjyysvajeen täyttäjänä? Koska perhe on mukana yrittämisen eri omi-naisuuksissa, ei välttämättä pystytä jäsentämään, onko henkilön rooli yrityk-sessä omistajan, johdon, työntekijän vai perheenjäsenen. Suomessa noinkolmasosa yrityksistä on naisten omistamia. Naisyrittäjien arkeen vaikutta-vat esimerkiksi raskaudet ja äitiysloma, eivätkä perhesosiaaliset edut välttä-mättä toteudu. Edellisvuoden tapaan kuultiin Dan Steinbockin etätietoiskuYhdysvalloista. Hänen otsikkonsa oli Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminenglobalisoituvassa kilpailussa.

Paneeli- ja yleisökeskustelun aiheena oli Yrittäjyyden kehittämishaasteetkansainvälistyvässä kilpailussa. Puheenjohtajana toimi yrittäjyyden profes-sori Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta. Keskustelijoina olivat rehtoriEero Kasanen (HKKK), ohjelmajohtaja Raimo Luoma (KTM), toimitus-johtaja Asko Schrey (Pretax-yhtiöt) ja tutkimusjohtaja Anja Uljas (SuomenEkonomiliitto).

Visiopäivätoimikunnan puheenjohtajana toimi professori Arto LahtiHelsingin kauppakorkeakoululta, mutta myös varapuheenjohtajana toimi-nut professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta pohjusti Visiopäiväämonin tavoin.

4. Visiopäivä: Liiketoimintaosaaminen palveluosaamisyhteiskunnassa

Palvelujen osuus Suomen bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä on

410

noin 70 prosenttia. Teollisesti tuotettujen tavaroidenkin markkinahinnastapalvelujen osuus jää harvoin alle 70 prosenttiin. Näin ollen palvelukeskustelukoskee laajasti myös perinteistä teollisuutta. Itse palvelut tulevat tietointen-siivisemmiksi ja varustetaan yhä runsaammalla informaatio- ja kom-munikaatiotekniikalla. Voidaan puhua palveluosaamisyhteiskunnan nousus-ta. Neljännen Visiopäivän 1.2.2005 tavoitteena oli liiketoimintaosaamisenhaasteiden tunnistaminen alati muuttuvassa palveluosaamisyhteiskunnassa.

Avaussanoissaan Palveluosaaminen on liiketoimintaosaamista (LTA 1/2005) puheenjohtaja Lehtinen totesi aluksi, että liiketoimintaosaaminen onollut esillä lähes kaikkien vaikuttajien puheissa ja keskeisten organisaatioi-den toimintasuunnitelmissa. Koska 70 prosenttia taloudestamme jatyöllisyydestämme perustuvat palveluihin, palveluliiketoiminnan ja siihen liit-tyvän osaamisen kehittäminen on oleellista, varsinkin kun ne eivät yleensävielä ole kehittyneellä tasolla. Monet palveluinnovaatiot eivät ole teknisiä,vaan varsinainen teknologia on lähinnä avustavassa roolissa. Palveluosaaminenon pitkälti liiketoimintaosaamista.

Seuraava alustaja oli johtaja Pekka Pokela Elinkeinoelämän keskuslii-tosta. Hänen aiheensa oli Liiketoimintaosaamisen kehittämisen haasteita. Häntotesi, että Suomessa on monia yrityksiä, jotka ovat panostaneet tutkimus- jakehitystoimintaan merkittävästi. Myös julkinen sektori on ollut aktiivinentällä saralla. Suomessa onkin keksitty useita käänteentekeviä teknisiä ratkai-suja. Pokelan mukaan laadukkaassa teknologiaosaamisessa on kyse myösliiketoimintaosaamisesta. Hänestä on väärin erottaa teknologiaosaaminen jaliiketoimintaosaaminen toisistaan. Seuraavan alustajan, TietoEnator Oyj:ntoimitusjohtaja ja HKKK:n kansleri Matti Lehden aiheena oli Liiketoiminta-osaaminen digitaalisessa palveluyhteiskunnassa. Hänen mukaansa kyse onkolmannesta teollisesta vallankumouksesta, jossa tapahtuvat tietointensiivisentyön automatisointi ja uusjako. Tulevaisuuden palvelut koostuvat lähellä asi-akasta tuotettavista osista sekä missä tahansa, mahdollisimman edullisestituotettavista komponenteista. Palveluautomaation mahdollisuuksien aktii-vinen hyväksikäyttö nostaa tuottavuutta, lisää vaurautta ja synnyttää uuttakysyntää. Lehden mukaan liiketoimintaosaaminen voidaan määritellä tuote-idean, teknisen tuotekehityksen ja tuotteen kaupallistamisen muodostamaksikolmiyhteydeksi.

Kahvitauon jälkeen professori Christian Grönroos Hankenista esitel-möi aiheesta Palveluliiketoiminnan johtamisen haasteet ja sanoi, että palveluon prosessi, kun taas tuote on prosessin lopputulos. Palveluorganisaatiollaei ole tuotteita vaan resursseja, joiden avulla toteutetaan palveluprosesseja.On myös muistettava, että palvelujen tuottaminen ja kuluttaminen tapahtu-vat ainakin osittain samanaikaisesti, jolloin asiakas osallistuu palveluprosessiinja mahdollisesti muokkaa sitä.

Paneelikeskustelun otsikkona oli Kenen tehtävänä ja miten on edistääliiketoimintaosaamista palvelu-/tietoyhteiskunnassa? Puheenjohtajana toimiprofessori Tuula Mittilä Tampereen yliopistosta ja vauhdittajina pääjohtajaMatti Honkala (Kesko Oyj), rehtori Ritva Laakso-Manninen (Helia, Helsin-

411

gin liiketalouden AMK), professori Paul Lillrank (Teknillinen korkeakoulu),tutkimusjohtaja Anneli Pauli (Suomen Akatemia) ja kansliapäällikkö ErkkiVirtanen (KTM).

Visiopäivätoimikunnan puheenjohtajana toimi professori Tuula MittiläTampereen yliopistosta.

5. Visiopäivä: Yritysten yhteiskuntavastuu globalisoituvassa taloudessa

Vuoden 2004 sääntömääräisen vuosikokouksen yhteydessä järjestetynvuosijuhlan esitelmöitsijä, Hankenin rehtori Marianne Stenius puhui aihees-ta Arvot ja liiketoimintaosaaminen. Hän painotti etiikan ja arvojen merkitys-tä sekä elinkeinoelämässä että kauppatieteellisessä tutkimuksessa. Hän esittiyhdistykselle haasteen keskustella arvokysymyksistä ja ottaa kantaa niihin.Tähän haasteeseen vastaamiseksi yhdistyksen Visiopäivän 19.1.2006 teema-na oli yritysetiikka. Tämä teema tuli esille myös yhdistyksen myöntämän LTA-tunnustuspalkinnon aiheen myötä. Palkinnonsaajan Lise-Lotte Lindfeltinkirjoittaman artikkelin otsikko oli Ethics Codes in Finnish Business (LTA3/2004).

Eettiset kysymykset ja yritysten yhteiskuntavastuu ovat viime vuosinamuodostuneet yhä tärkeämmäksi osaksi liiketoiminnallistakin osaamista.1990-luvulla paljon huomiota saanut ympäristövastuu on laajentunut koske-maan myös sosiaalisia ja taloudellisia kysymyksiä. Tärkeä taustatekijä tässäkehityksessä on ollut yritystoiminnan globalisoituminen ja toiminnan laaje-neminen nopeasti kasvaviin kehittyviin maihin. Kehittyvien maiden yhteis-kunnallinen ja lainsäädännöllinen tilanne on hyvin erilainen kuin Suomessa.Suomalaiset yritykset ovat enenevässä määrin joutuneet pohtimaan, millai-sia liiketoimintakäytäntöjä ne noudattavat tällaisissa yhteiskunnissa. Kehit-tyneissä teollisuusmaissa yritysten sosiaalisen vastuun kysymyksiä ovat tuo-neet julkisuuteen lisäksi erilaiset Enron -tapauksen kaltaiset väärinkäytökset.Suomalaisilla yrityksillä on ollut hyvä sosiaalinen maine, mikä tulevaisuudes-sa saattaa olla merkittävä kilpailutekijä. Sisällöltään kaikista Visiopäivistä ehkäparhaan viidennen Visiopäivän pyrkimyksenä oli tunnistaa yritystenyhteiskuntavastuun tärkeimmät tekijät kansainvälistyvässä taloudessa.

Uolevi Lehtisen avaussanojen otsikko oli Yhteiskuntavastuu liike-toimintaosaamisen osana. Hän totesi, että yritysten yhteiskunnallinen vas-tuu tai jos niin halutaan, vastuullinen liiketoiminta on osa liiketoimintaosaa-mista. Alun perin puhuttiin liiketoiminnan etiikasta tai sosiaalisesti vastuulli-sesta liiketoiminnasta tai kestävästä kehityksestä, joista viimeksi mainittuunkuuluvat talouteen, ympäristöön, sosiaalikysymyksiin ja kulttuuriin liittyvätulottuvuudet. Globalisaation edistyminen on nostanut esille useita keskuste-lunaiheita. Myös hyvinvointivaltioiden pulmat, väärinkäytökset sekä muutkansalaisten mieltä järkyttäneet kysymykset nostavat esiin merkittäviä kes-kustelunaiheita. Tärkeää olisi yhteiskuntavastuukysymysten integroiminenriittävän kiinteäksi osaksi muuta liiketoimintaosaamiskeskustelua sekä

412

liiketoimintaosaamisen opetusta ja tutkimusta. Yhdistyksessä koetaanyhteiskuntavastuun kantokyky tärkeäksi osaksi liiketoimintaosaamista. Myö-hemmin tähän kannanottoon yhtyivät myös muut puhujat ja keskustelijat.

Ensimmäinen varsinainen alustaja oli Elinkeinoelämän keskusliitontoimitusjohtaja Leif Fagernäs, joka puhui aiheesta Yritysten yhteiskunta-vastuun kehittäminen globalisoituvassa elinkeinoelämässä. Hän huomauttimuun muassa, että yritystoiminnan voitollisuus ja yhteiskuntavastuu eivätsulje toisiaan pois. Itse asiassa taloudellinen suorituskyky luo perustanvastuunkannolle. Elinkeinoelämän keskusliitto käyttää käsitettä vastuullinenyritystoiminta, jolla tarkoitetaan liiketoimintaa tukevaa, omaehtoista vastuul-lisuutta. Se pitää sisällään toisiinsa nivoutuneet taloudellisen vastuullisuu-den, ympäristövastuullisuuden ja sosiaalisen vastuullisuuden. Vastuullisuusei ole pelkkä kuluerä, vaan mahdollisuuksia luova menestystekijä, myösglobaalisti. Fagernäs totesi lopuksi, että vastuullisuus on olennainen osamenestyvän yrityksen liiketoimintaosaamista.

Seuraava alustaja, SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo esitelmöi otsikollaYritysten yhteiskuntavastuun kehittäminen suomalaisessa liiketoiminnassa.Hän oli Fagernäsin kanssa samaa mieltä siitä, että monet vastuullisuudenmuodot eivät enää ole kustannuseriä vaan kilpailutekijöitä. Näin on jo käy-nyt ympäristövastuulle ja suuntaus muidenkin muotojen osalta on saman-kaltainen. Vain taloudellisesti menestyvä yritys voi olla menestyvä myös vas-tuullisuuden muilla osa-alueilla. Hyvä yritysjohtaminen ja yhteiskunta-vastuullisuus tarkoittavat ihmiskasvoista yritystoimintaa ja vastuunkantoa sekälainsäädännön, henkilöstön että muiden sidosryhmien suhteen.

Kolmas esiintyjä oli dosentti Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskes-kuksesta. Heiskasen otsikkona oli Asiakkaiden rooli vastuullisen toiminnankehittämisessä. Hän totesi, että yhteiskuntavastuullisuus tarkoittaa yritystenvapaaehtoista sosiaalisen vastuullisuuden ja ympäristövastuun huomioonot-tamista. Samalla se kattaa yhteiskunnan taloudelliset, lakisääteiset, eettiset javapaavalintaiset odotukset. Toiminnan kasvottomuus saattaa johtaamoraalittomaan toimintaan. Viimeinen esiintyjä oli professori Raimo LovioHelsingin kauppakorkeakoulusta aiheellaan Vastuullinen johtaminen ja joh-tajuus. Hän huomioi, että vastuullisuuspuheet vaativat myös vastaavia toi-mia, muuten ne eivät ole uskottavia. Huonoja uutisia on tärkeä pyrkiä ennalta-ehkäisemään, koska usein vain huonot uutiset ovat uutisia. Vastuullinen joh-taminen voi tarkoittaa yrityksen osallistumista yhteiskunnallisiin hankkeisiin.Se voi myös tarkoittaa, että yritys noudattaa lain, yleisten liiketoimintaa kos-kevien sääntöjen ja muiden normien vaatimuksia ja että vastuullisuus-näkökulma on läsnä tuotekehityksessä ja liiketoiminnan visioissa.

Päivän päätteeksi pidettiin perinteinen paneeli- ja yleisökeskustelu, jonkapuheenjohtajana toimi dosentti Minna Halme Helsingin kauppa-korkeakoulusta. Teemana oli Yritysten yhteiskuntavastuun kysymyksetliiketoimintaosaamisen opetuksessa ja tutkimuksessa ja keskustelijoina oli-vat kansainvälisten asioiden sihteeri Turo Bergman (SAK), rehtori Eero

413

Kasanen (HKKK), johtaja Mikael Niskala (Proventia Solutions Oy), rehtoriTapio Reponen (TuKKK), johtaja Armi Temmes (M-real Oyj) sekä ekono-mi, puheenjohtaja Veli-Matti Töyrylä (Suomen Ekonomiliitto-Sefe ry).

Visiopäivätoimikunnan puheenjohtajana toimi professori Raimo Lovio.

Lapin liiketoimintaosaamisen Visiopäivä ja muut esitelmätilaisuudet

Lapin yliopistolla pidettiin 15.2.2003 liiketoimintaosaamisen Visiopäivä.Vaikka tilaisuus ei kuulunut ”virallisten” Visiopäivien joukkoon, yhdistysosallistui siihen aktiivisesti, lähinnä puheenjohtaja Uolevi Lehtisen ja pro-fessori Antti Haahtin johdolla. Erityisesti Pohjois-Suomessa toimivien liike-yritysten edustajille tarkoitettuun seminaariin osallistuivat myös ulkomaan-kauppaministeri Jari Vilén sekä korkeakoulujen edustajia. Ministeri Viléninmukaan tulisi panostaa etenkin yliopiston taloustieteiden ja matkailu-tutkimuksen ympärille rakentuvaan osaamiseen. Lapin haastavissa oloissasuurin osa yrityksistä on pieniä. Puheenjohtaja Lehtinen puhui muun muas-sa liiketoimintaosaamisen kansallisen ohjelman tarpeellisuudesta. Ohjelmanavulla voidaan kehittää sellainen osaamisen taso, joka tuo talouteen kestävääkilpailukykyä.

Yhdistyksen edustaja on ollut läsnä myös muissa tilaisuuksissa. Esi-merkiksi Rauman ekonomit ry:n järjestämässä tilaisuudessa Rauman pää-kirjaston hienossa kokoustilassa 28.4.2004 Lehtisen luennon otsikko oliLiiketoimintaosaaminen ja palvelut. Aihe heijasti jo seuraavan Visiopäivän2005 aihetta, Liiketoimintaosaaminen palveluosaamisyhteiskunnassa. TämänVisiopäivän suunnittelu ja aiheen pohdiskelu oli aloitettu jo keväällä 2004.Yhdistyksen kannanottoja on esitetty myös muilla paikkakunnilla ja muillafoorumeilla, mikä osoittaa yhdistyksen aktiivisuutta ja pyrkimystä laajentaatoimintaansa pääkaupunkiseudun ulkopuolellekin. Erilaisten puheiden jatervehdysten yhteydessä yhdistyksen edustajat ovat pyrkineet viittaamaanliiketoimintaosaamiseen aina, kun se on liittynyt kyseessä olevaan asiaan jol-lakin tavalla.

Toimikunnat ja projektityöryhmät

Kuten aiemmin todettiin, myös ulospäin suuntautuvan toiminnan pohjaluodaan nykyisin suuressa määrin toimikunta- ja projektityöryhmätasolla.Yhdistyksen toiminta on perinteisesti ollut varsin puheenjohtajavetoinen.Toiminnan laajentuessa on pyritty kuitenkin kehittämään työn organisointiaja jakamaan vastuuta. Vuonna 2001 perustettiin yhdeksän valmistelevina eli-minä toimivaa toimikuntaa, jotka esittelevät ratkaisuehdotuksensa johto-kunnalle. Johtokunta esittää puolestaan selvityspyyntöjä ja ehdotuksia toimi-kunnille. Jotkut toimikunnat ovat luonteeltaan pysyviä, kun taas toiset lopet-tavat toimintansa suoritettuaan projektiluonteisen tehtävänsä. Vuosien saa-

414

tossa toimikuntien nimet ovat saattaneet muuttua jonkin verran, mutta pe-rusajatus on pysynyt samana. Seuraavien toiminta-alueiden toimikunnat ovattoimineet tarkastelujaksolla.

1. Alan merkityksen tunnetuksi tekeminenYleinen, liiketoimintaosaamisen ja alan muiden keskeisten kehittämis-kohteiden tunnetuksi tekemiseen tähtäävä toimikunta. Toimikunnassa poh-ditaan yhdistyksen toimintamuotoja. Esimerkiksi yhdistyksen Visiopäiväkehittyi tämän toimikunnan ja puheenjohtajansa Uolevi Lehtisen toimesta.Toimikunta on myös todennut, että yhdistyksen nimissä kirjoitetut lehti-artikkelit ovat tärkeitä, ja niitä on myös tuotettu runsaasti.

2. Jäsenistö- ja yhdyskuntasuhteetVuonna 2001 perustettiin myös 15 henkilön yhdyshenkilöorganisaatiokorkeakoulupaikkakuntien professoreista. Yhdyshenkilöiden keskeisenä teh-tävänä on toimia yhdyssiteenä yhdistyksen ja oman yliopiston tai korkea-koulun välillä. Tavoitteena on tehdä yhdistys tunnetuksi myös pääkaupunki-seudun ulkopuolella ja sitä kautta hankkia yhdistykselle uusia jäseniä, eten-kin uusista tohtoreista. Puheenjohtajana toimi aluksi professori Raimo Nur-mi ja sittemmin rehtori Tapio Reponen, molemmat Turun kauppa-korkeakoulusta.

3. OmaisuudenhoitoToimikunta pohtii yhdistyksen varojen sijoituspolitiikkaa yleisellä tasolla jaesittää ehdotuksia varojen sijoittamisesta konkreettisesti. Toimikunnan ehkätärkeimpänä tehtävänä oli omaisuudenhoitosuunnitelman laatiminen. Sehyväksyttiin johtokunnan kokouksessa 2.11.2004. Koska tilanteet arvopaperi-markkinoilla voivat muuttua nopeasti eikä johtokunta ehkä ehdi kokoontuaasiasta päättämään, omaisuudenhoitotoimikunta voi joustavammin ja tehok-kaammin tehdä päätöksiä esimerkiksi yhdistyksen kannasta omistamansa yri-tyksen osakeantiin. Päätökset ja tehdyt toimenpiteet raportoidaan johto-kunnalle. Seppo Sipola on toiminut toimikunnan puheenjohtajana.

4. Vierailuohjelma (ja muut tilaisuudet)Yritysvierailut ovat yhdistyksen tärkeä toimintamuoto. Vierailujen suunnit-telun ja käytännön toteutuksen lisäksi toimikunta on pohtinut yhdistyksentoimintamuotoja yleisemmälläkin tasolla. Vuonna 2004 pidetyssä kokouk-sessa todettiin, että yhdistyksellä on kolmenlaisia toimintamuotoja. Yritys-vierailut ovat perinteisin jäseniä kokoava toimintamuoto. Ne ovat ajankoh-taisten kysymysten esilletuonnin lisäksi myös sosiaalisia tapahtumia. Toinentoimintamuoto on Visiopäivät, joita on pidetty vuodesta 2001 lähtien. Niis-sä tuodaan esille uusia ajatuksia liiketoimintaosaamisesta ja pyritään myösvaikuttamaan päätöksentekoon. Uusin toimintamuoto on dialogitilaisuudet,Business Competence Arena, joissa kootaan sekä akateemisia henkilöitä ettäyritysmaailman keskijohtoa keskustelemaan asialähtöisesti ajankohtaisista tee-

415

moista. Sekä Seppo Sipola että Mikko Kosonen ovat toimineet puheen-johtajina.

5. PalkitseminenToimikunta pohtii yhdistyksen mahdollisuuksia palkita henkilöitä, jotka ovatauttaneet ja tukeneet yhdistyksen tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 1981teetetyt Huugo Ranisen mitalit ovat olleet perinteisin palkitsemismuoto. Nevoidaan antaa myös yhdistyksen ulkopuolisille tahoille. Vuonna 2001 mitalinsaivat 15 henkilöä, vuosina 2002–2004 neljä henkilöä kunakin vuonna javuonna 2005 kaksi henkilöä. Toinen palkitsemismuoto on kunniajäsenyystai kunniapuheenjohtajuus. Yhdistyksen edellinen puheenjohtaja, professoriArto Lahti nimettiin kunniapuheenjohtajaksi vuosikokouksen 2002 yhtey-dessä. Kunniajäseniä ovat kauppatieteiden maisteri, oikeustieteen kandidaattiOssi Havusela ja kauppatieteiden maisteri, filosofian maisteri, pankinjohtajaKalevi Tilli. Yhdistyksen tilintarkastajana vuosina 1966–2002 toiminutHavusela on ollut 50 vuotta yhdistyksen jäsenenä. Myös vuonna 2003 edes-mennyt professori Kyösti Pulkkinen oli kunniajäsen. Kolmaspalkitsemismuoto on apurahat. Ne maksetaan yleensä Huugo Ranisenomakatteisen rahaston varoista. 2000-luvulla pienehköjä matka-apurahojaon maksettu Helsingin kauppakorkeakoulun CEMS-opiskelijoille. Tieteel-listen tavoitteidensa korostamiseksi yhdistys teki vuonna 2003 periaatepää-töksen luopua CEMS-apurahoista ja palkita paras LTA:n 2004 vuosikerrassajulkaistu, kauppatieteiden käytännön sovelluksia käsittelevä kirjoitus. Mie-lenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että ensimmäisen CEMS-apu-rahan (1974, 2 500 markkaa) sai yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja UoleviLehtinen väitöskirjatyötään varten. Jälkikäteen tarkasteltuna voitaneen to-deta, että yhdistys teki poikkeuksellisen onnistuneen apurahapäätöksen! Toi-mikunnan nykyinen puheenjohtaja on KTT, rehtori Ritva Laakso-Manni-nen.

6. Lehti- ja jäsenedut (LTA-toimikunta)Yhdistyksen jäsenille toimitetaan Liiketaloudellinen Aikakauskirja jäsenetuna.Näin on toimittu lehden alkuajoista 1950-luvulta lähtien. 1980- ja 1990-lu-vuilla yhdistys toimitti myös Teesi-julkaisua. Teesin viimeinen numero il-mestyi vuonna 1995. Toimikunnan tehtävänä on pohtia, millaisia jäsenetujatuotetaan ja miten LTA:n hyödyntämistä voidaan tehostaa. Yksi tehostuskeinoon ollut yhdistyksen LTA:n muusta materiaalista selvästi erottuva osio jokai-sen LTA:n lopussa. Siinä julkaistaan kirjoituksia ajankohtaisista teemoista jayhdistyksen viimeaikaisesta toiminnasta. Toimikunnan nykyisenä puheen-johtajana toimii TkT, professori Jouko Karjalainen.

7. VisiopäiväToimikunta on projektiluonteinen. Sen tehtävänä on pohtia kunkin Visio-päivän teemaa ja tarkempaa ohjelmarunkoa alustajineen ja panelisteineen.Usein perusteema on jo päätetty johtokunnassa ennen toimikunnan ko-

416

koonpanon päättämistä. Toimikunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan siisVisiopäivän suunnitellun aihealueen mukaan ja sen toiminta loppuu Visio-päivän jälkeen. Seuraava Visiopäivä hoidetaan uusien henkilöiden voimin.Puheenjohtaja Lehtinen on kuitenkin osallistunut olennaisena lenkkinä jo-kaisen Visiopäivän ideoinnissa.

8. Sääntöjen uudistaminenToimikunnan tehtävänä oli, puheenjohtajansa Seppo Sipolan johdolla poh-tia yhdistyksen vanhentuneiden sääntöjen uudistamista. Asiaa käsitellään vielämyöhemmin. Koska uudet säännöt astuivat lopullisesti voimaan 10.12.2003,tämän projektiluonteisen toimikunnan työ on saatettu loppuun.

9. Esite ja internetkotisivuToimikunta pohti ja suunnitteli alussa konkreettisesti yhdistyksen esitettä jaInternetsivuja. Nyttemmin voidaan sanoa sen olleen enemmänkin tieto-järjestelmätoimikunta, jonka tehtävänä oli pohtia yhdistyksen käytännön työ-tapoja yleisemmällä tasolla. Toimikunnan aktiivisina jäseninä ovat toimineetKTM Harri Hautala, KTM Esa Virtanen ja Jan Antell.

10. VuosijuhlaKymmenentenä toimikuntana voidaan vielä mainita vuosijuhlatoimikunta.Tätä toimikuntaa ei mainita vuonna 2001 perustettujen toimikuntien jou-kossa. Sen toiminta on kuitenkin ollut tärkeä osa jokavuotisen sääntömääräi-sen vuosikokouksen ja sen yhteydessä järjestettävän vuosijuhlan suunnitte-lussa ja toimeenpanossa. Puheenjohtajina ovat toimineet yhdistyksen toi-minnassa pitkään ja aktiivisesti vaikuttanut, nykyinen johtokunnan varajä-sen KTM Elsa Pöysti-Laakso sekä rehtori Ritva Laakso-Manninen.

Sääntöuudistus

Kauppatieteellisen yhdistyksen sääntöjä oli tarkistettu viimeksi 1970-luvulla. Muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta säännöt olivat tämänjälkeenkin hyvin yhtäpitävät 1931 hyväksyttyjen alkuperäisten sääntöjen kans-sa. Ympäristön jatkuva ja nopeutuva muutos antoi aiheen keväällä 2001 ryh-tyä toimeen myös sääntöjen saamiseksi paremmin tämän päivän tavoitteitavastaaviksi. Sääntötoimikunnan puheenjohtajana toimi yhdistyksen varapu-heenjohtaja Seppo Sipola, jonka johdolla tehtiin laaja esivalmistelutyö vuosi-na 2001 ja 2002. Sääntöehdotusta käsiteltiin kahdessa ylimääräisessä yhdis-tyksen kokouksessa. Ensimmäinen kokous pidettiin 28.10.2002, jolloin käy-tiin syvällinen keskustelu asiasta. Toisessa kokouksessa 25.11.2002 säännöttulivat hyväksytyiksi täsmälleen siinä sanamuodossa, jossa ne edellisessä ko-kouksessa hyväksyttiin. Johtokunta sai lisäksi valtuutuksen tehdä rekisteri-viranomaisten mahdollisesti vaatimia teknisluonteisia muokkauksia. Näinjouduttiin toimimaan muutamassa kohdassa. Uudet säännöt astuivat lopulli-

417

sesti voimaan 10.12.2003. Yhdistyksen omakatteisen Huugo Ranisen rahas-ton osalta noudatetaan sen voimassa olevaa ohjesääntöä.

Sääntöuudistuksen keskeinen kysymys oli yhdistyksen hallinnon tehos-taminen ja varmistaminen. Yhdistyksen hallinnosta vastasi aiemmin johto-kunta, johon kuului puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahaston-hoitaja sekä 8 jäsentä. Ajoittain oli vaikeuksia saada päätösvaltaisia johto-kunnan kokouksia koolle ja samanaikaisesti sihteerin ja rahastonhoitajan työ-määrä oli toiminnan laajentuessa kasvanut suuremmaksi kuin harrastus-toiminnalta voitiin odottaa. Uusien sääntöjen avulla toimintaa voitiin tehos-taa. Johtokuntaan kuuluvat nyt puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusimuuta jäsentä sekä viimeksi mainittujen henkilökohtaiset varajäsenet. Aikai-semmat nimikkeet sihteeri ja rahastonhoitaja poistettiin. Nyt puhutaan vaintoimihenkilöistä. Tämä varmistaa, että yhdistyksellä on toiminnan kehittyes-sä tarvittavat henkilöt hoitamassa toimintaa. Esimerkiksi sihteerin nimikeon nyt muutettu toiminnanjohtajaksi.

Myös tarkoituspykälä muokattiin huolellisesti vastaamaan uuden ajanhaasteita. Tarkoituspykälä (2 §) on kokonaisuudessaan nyt seuraavassa muo-dossa:

Yhdistyksen tarkoituksena on– edistää kauppatieteellistä tutkimusta ja opetusta– ylläpitää ja laajentaa harrastusta kauppatieteellisiin kysymyksiin– toimia yhdyssiteenä kauppatieteiden ja elinkeinoelämän välillä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys esittää kannanottoja, järjestääseminaareja, esitelmätilaisuuksia, keskustelukokouksia ja yritysvierailuja sekätoimittaa julkaisuja.

Vanhoissa säännöissä todettiin, että ”yhdistys kutsutaan koolle kulle-kin jäsenelle toimitettavalla kirjeellisellä ilmoituksella”. Uusien sääntöjenmukaan yhdistys kutsutaan koolle edelleenkin henkilökohtaisella kutsulla.Tämän kutsun ei kuitenkaan tarvitse olla kirjemuotoinen. Ajatuksena oli,että kyseessä voi olla esimerkiksi sähköpostiviesti tai mahdollinen muu tule-vaisuudessa kehitettävä viestimuoto. Rekisteriviranomainen kuitenkin vaatinimenomaista mainintaa viestin toimitusmuodosta. Tästä syystä koolle-kutsumispykälässä (6 §) todetaan, että kutsu voidaan toimittaa sähköpostitsejäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

Omaisuudenhoitosuunnitelma

Yhdistyksen toiminnan ohjeistamiseen liittyivät myös johtokunnassakäydyt keskustelut uudesta kirjallisesta omaisuudenhoitosuunnitelmasta.Yhdistyksen rahastonhoitaja vuosina 2001–2005, rahoituksen professori MikaVaihekoski Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta laati esityksen omaisuu-denhoitosuunnitelmaksi. Asiasta keskusteltiin laajasti, jotta kaikki näkökoh-dat huomioitaisiin. Omaisuudenhoitosuunnitelma hyväksyttiin johtokunnankokouksessa 2.11.2004 ja se antaa ohjeistuksen sekä yhdistyksen ettäomakatteisen Huugo Ranisen rahaston sijoitustoiminnalle.

418

Sijoitustoiminnan keskeisiä periaatteita ovat, että yhdistys on pitkäjän-teinen sijoittaja ja että sijoitukset hajautetaan eri maiden, varainluokkien,teollisuudenalojen ja ajan suhteen. Sijoituksia voidaan tehdä kaikkiin sijoitus-välineisiin johdannaisia lukuun ottamatta. Koska yhdistyksen jäsenillä onrunsaasti asiantuntemusta, sijoitustoiminta hoidetaan yhdistyksen voimin eikäsitä ulkoisteta. Sijoitustoiminnan tärkein tavoite on turvata yhdistyksen toi-minnan häiriöttömyys. Tämä tarkoittaa, että arvopapereita esimerkiksi voi-daan myydä tappiolla, jos yhdistyksen toimintaan vaaditaan varoja. Tavoit-teena on myös omaisuuden reaaliarvon turvaaminen pitkällä aikavälillä. Koskatavoitteena keskipitkällä aikavälillä on myös saavuttaa riskitöntä korkoa pa-rempi tuotto, sijoitussalkussa on oltava myös osakkeita.

Yhdistyksen varojen käyttötarpeet, sijoitusaikaväli ja riskinsietokykymääräävät sen, kuinka paljon yhdistys sijoittaa eri varainluokkiin. Kauppa-tieteellisen yhdistyksen allokaatiosuunnitelman ei tarvitse pitkäaikaisensijoitushorisontin ja tuottohakuisuuden vuoksi olla erityisen konservatiivi-nen. Sen ei myöskään pidä olla rajoiltaan liian tiukka, sillä se johtaa käytän-nössä liian nopeisiin ja usein toistuviin päätöstilanteisiin, vaikka yhdistys eiolekaan tässä suhteessa tyypillinen, sijoitustoiminnan päätöksenteossa hi-taasti etenevä toimija.

Ohjeistuksen mukaan osakesijoitusten osuus yhdistyksen varallisuudestaon vähintään 40 prosenttia ja korkeintaan 80 prosenttia. Pitkän koron sijoi-tusten vastaavat luvut ovat nolla ja 50 prosenttia ja lyhyen koron sijoitusten20 ja 40 prosenttia. Hyvin suuntaa antavina perustasoina voidaan pitää 50prosenttia osakkeiden osalta, 25 prosenttia pitkän koron ja 25 prosenttialyhyen koron osalta. Riskikeskittymien karttamiseksi yhden osakkeen osuussalkusta ei saa ylittää 15 prosenttia. Kansainväliset sijoitukset tehdään ensisi-jaisesti rahastojen kautta. Kustannusten säästämiseksi kotimaiset osake-sijoitukset pyritään tekemään suorina sijoituksina.

Varallisuudesta vastaava toimihenkilö raportoi sijoitustilanteesta johto-kunnalle. Omaisuudenhoitosuunnitelman ohjeiden tarkoituksena on myösvarmistaa, että yhdistyksille varsin luonteenomaiselta liian passiiviselta javälinpitämättömältä varallisuuden hallinnoinnilta vältyttäisiin.

Muu toiminta ja talous

Toimikuntatyöskentelyn ja omaisuudenhoidon lisäksi toimintaa onmuiltakin osin pyritty tehostamaan ja talouskuria tiukentamaan. Yhdistyk-sen varallisuus oli suurimmillaan teknologiaosakkeiden ollessa huipussansavuonna 2000. Koska yhdistys on pitkäjänteinen sijoittaja, se on ottanut myösselvää osakeriskiä. Tämä on johtanut varallisuuden arvon vaihteluihin. Tästähuolimatta omaisuuden arvonkehityksen trendi on viime vuosina ollut sel-västi nousujohteinen. Vaikka osakkeissa on ollut yli puolet yhdistyksen va-rallisuudesta, myös toiminnan erittäin hyvin turvaavia rahamarkkinasijoituksia

419

on tehty. Yhdistys onnistui myös välttämään teknologiavetoisen pörssilaskunpahimmat sudenkuopat. Yhdistyksen ja sen omakatteisen Huugo Ranisenrahaston yhteenlaskettu varallisuus oli vuoden 2005 lopussa vajaat 400 000euroa. Varsinkin Huugo Raninen itse oli aikoinaan ahkera varainkerääjä. Viimevuosina osakekurssien nousulla, jäsenmaksujen keruun järjestelmällistämiselläja tarkoituksenmukaisiin säästöihin pyrkimisellä on ollut varsin myönteinenvaikutus yhdistyksen varallisuuteen ja taloudelliseen tulokseen.

Vuonna 2001 taloudellinen tulos oli noin 35 000 euroa alijäämäinen70-vuotisjuhlakirjan ja vuosijuhlan aiheuttamien kertaluonteisten kulujenseurauksena. Rahastonhoitaja Mika Vaihekosken ja Jan Antellin tavoitteenaoli tehostaa käytännön toimia kulujen säästämiseksi. Jäsenmaksuseurantaaajanmukaistettiin ja lähetettiin useat muistutukset jäsenille, jotka eivät olleetsuorittaneet jäsenmaksuaan. Alussa jouduttiin myös perimään edellisen vuo-den suorittamatta olevia maksuja. Nyt jäsenrekisteri on saatu tasapainoonsiten, että sieltä vuosittain poistetaan kaikki jäsenmaksunsa suorittamattajättäneet. Tämä on tärkeä toimenpide, koska yhdistykselle aiheutuu kustan-nuksia esimerkiksi Liiketaloudellisen Aikakauskirjan tilaamisesta japostittamisesta. Järkevän taloudenpidon kannalta on keskeistä, että tuotto-ja kulupohja ovat samat.

Toinen merkittävä säästö on saatu uusien sääntöjen mahdollistamastasähköpostiviestinnän käytöstä. Perinteinen postitus on aikaa ja kuluja vaati-va viestintämuoto. Tämän kirjan ilmestyessä alkuvuodesta 2006 jo yli 60prosenttia jäsenkunnasta on ilmaissut haluavansa yhdistyksen lähettämät vies-tit ensisijaisesti sähköisessä muodossa, minkä ansiosta yhdistys on pystynytkarsimaan kuluja varsin merkittävästi. Sähköpostiviestintä on myös joustavaja tehokas viestintämuoto. Jäsenmaksujen, arvopaperituottojen ja tehoste-tun kuluseurannan ansiosta taloudellinen tilanne on tasapainossa. Kannat-taa kuitenkin muistaa, että yhdistyksen tavoitteena ei ole – eikä pidäkään olla– ylijäämän ja varallisuuden jatkuva maksimointi, vaan yhdistyksen tavoittei-den saavuttamiseksi tehtävä työ. Tämä tarkoittaa, että tulos voi ajoittain ollaalijäämäinenkin, jos toiminta sitä vaatii esimerkiksi suurempien yksittäistenprojektien takia, kunhan pitkän aikavälin taloudellinen tilanne pysyy tasapai-nossa.

Yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana on vuodesta 2001 toiminutprofessori Uolevi Lehtinen. Näinä vuosina ekonomi Seppo Sipola on ollutvarapuheenjohtajana. Yhdistyksen toiminnan kannalta on ollut oleellista, ettämolemmat olivat päätoimissaan akateemisessa maailmassa ja elinkeinoelä-mässä jo keränneet paitsi huomattavat meriitit myös laajan kontaktiverkostonniin alalta kuin sen ulkopuoleltakin. Vuosina 2001–2004 johtokunta oli seu-raava: professori Antti Ainamo, KTM (sittemmin KTT), VTM Jan Antell(johtokuntaan kuuluva sihteeri, valittiin 2002 KTM Matti Purosen tilalle),kyo Noora Kainulainen, professori Jouko Karjalainen (valittiin 2002 kyoPiia Pulkkisen tilalle), KTT, johtaja Mikko Kosonen, professori Martin Lin-dell, KTM Elsa Pöysti-Laakso, rehtori Tapio Reponen (valittiin 2002 pro-fessori Raimo Nurmen tilalle), KTT, johtaja Mika Vaihekoski (rahastonhoi-

420

taja) ja vararehtori, professori Jyrki Wallenius (valittiin 2002 professori ArtoLahden tilalle). Sääntöuudistuksen jälkeen vuosikokouksen 2004 valitsemanjohtokunnan kokoonpano oli seuraava: Uolevi Lehtinen puheenjohtajana jaSeppo Sipola varapuheenjohtajana ja jäseninä professori Christian Grön-roos (henkilökohtaisena varahenkilönään KTM Heidi Soininen), Jouko Kar-jalainen (professori Hannu Rantanen), Mikko Kosonen (KTT, johtaja Mart-ti Ala-Härkönen), rehtori Ritva Laakso-Manninen (KTM Elsa Pöysti-Laak-so), Tapio Reponen (kyo Matti Koivisto) ja professori Hannu Seristö (pro-fessori Sami Torstila). Sihteeri Jan Antell on toiminut keväästä 2004toiminnanjohtajana (sihteerin nimikkeestä luovuttiin) ja toukokuusta 2005myös rahastonhoitajana Mika Vaihekosken ansiokasta työtä jatkaen.

Ainakin johtokunnan oman mielipiteen mukaan johtokuntatyöskentelyon ollut tehokasta ja kitkatonta. Tunnistetun ongelman on muodostanut kii-reisen joukon saaminen kokouksiin. Tämä vaikuttikin varajäsenjärjestelmänkäyttöönottoon uusissa säännöissä.

Uolevi Lehtinen puheenjohtajana

Jan Antell tuli yhdistyksen sihteeriksi keväällä 2002. Vuonna 2004 ni-mike muutettiin toiminnanjohtajaksi, kuten tapana on sellaisissa organisaa-tioissa, joissa pientäkään palkkaa ei voida nostaa mutta henkilöstöä kuiten-kin halutaan kannustaa. Kaikkina näinä vuosina professori Uolevi Lehtinenon toiminut puheenjohtajana. Yhteistyö on sujunut varsin hyvin. Uolevi ontoiminut ennen muuta lannistumattomana liiketoimintaosaamisen edistäjä-nä, ei vain Visiopäivä-idean isänä ja tärkeänä organisoijana vaan myös kir-joittajana ja lobbaajana. Liiketoimintaosaaminen on tullut tutuksi yhä laa-jemmissa piireissä, ei pelkästään yliopisto- ja korkeakoulumaailmassa. Hä-nen siirtyessään emeritusprofessoriksi varapuheenjohtaja Seppo Sipola ja JanAntell ojensivat Lehtiselle ”liiketoimintaosaamisen sisupuukon” Tampereenyliopistossa järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Puukko oli vertauskuva Suomenolympiajoukkueissa vuodesta 1994 lähtien jaetuista sisupuukoista, jotka onjaettu vain erityisen merkittävistä suorituksista. Liiketoimintaosaamisen yh-tenä tärkeimpänä ja ponnekkaimpana puolestapuhujana Uolevi Lehtinen olimitä ansioitunein yhdistyksen oman sisupuukon vastaanottaja.

Eräänä tunnustuksena yhdistyksen ja sen puheenjohtajan tekemästätyöstä voidaan pitää sitä, että Uolevi Lehtinen sai henkilökohtaisen kutsunSitran, Suomen Akatemian, Tekesin ja VTT:n perustamaan Kansallisen Liike-toimintaosaamisen Foorumin yhdistystoimintaa edustavaksi jäseneksi vuo-siksi 2005 ja 2006. Foorumin tarkoituksena on toimia ”korkean tasonkeskustelufoorumina liiketoimintaosaamisen kehittämiskysymyksissä”, pohtiaja viitoittaa ”liiketoimintaosaamisen parantamiseen ja tehokkaampaanhyödyntämiseen tähtääviä toimenpiteitä” ja toimia ”aloitteentekijänä käy-tännön toimenpiteiden käynnistämiseksi”. Jäseneksi on kutsuttu myös yh-

421

distyksen johtokunnan jäsen, KTT, johtaja Mikko Kosonen Nokiasta, yritys-edustajien ryhmästä.

Yhdistyksellä on ollut monia hyviä syitä olla hyvin tyytyväinen Fooru-min perustamisen vuoksi. Ensinnäkin yhdistys oli jo pitkään tehnyt esityksiävastaavantyyppisen, valtakunnallisen koordinointielimen perustamiseksi.Foorumin toiminta on varmasti omiaan helpottamaan yhdistyksen asian-tuntemuksen hyödyntämistä liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Toisek-si yhdistys oli Elinkeinoelämän keskusliiton ohella ainoa järjestö, jonka edus-taja alunperin kutsuttiin jäseneksi. Tämä voidaan nähdä tunnustuksena siitätoiminnasta, jota yhdistys on harjoittanut liiketoimintaosaamisen edistämi-seksi viime vuosina. Kolmanneksi yhdistyksen jäsenistä on edellä mainittu-jen henkilöiden lisäksi Foorumin jäseniksi kutsuttu myös rehtori EeroKasanen ja professori Reijo Luostarinen Helsingin kauppakorkeakoulustatutkimuksen ja koulutuksen edustajina.

Menneisyys ja tulevaisuus

Uolevi Lehtisen puheenjohtajakaudella vuosina 2001–2006 on yhdis-tyksen toimintaa uudelleenorganisoitu ja kehittämistyötä tehty monella ta-valla. Oikeastaan kehitystyötä on toimikuntapohjalta pyritty tekemään kai-killa toiminta-alueilla. Pääsääntöisesti toimikuntajärjestelmä on toiminut varsinhyvin.

Toiminta on suuressa määrin kohdistunut liiketoimintaosaamisen edis-tämiseen. On puhuttu kokonaisvaltaisuudesta ja ohjelmallisuudesta – haja-toimet eivät riitä. Tuloksia on myös saatu aikaan. Kaikki eivät toki ole yhdis-tyksen ansiota, mutta KTY on puheenjohtajansa uurastuksella omalta osal-taan toiminut tärkeänä vaikuttajana tässä työssä. Liiketoimintaosaaminen ontermi, johon keskeiset vaikuttajat eivät enää voi olla viittaamatta ja jonkakehittämistä he eivät voi olla huomioimatta. Liiketoimintaosaaminen on siissaanut paljon huomiota mutta myös merkittäviä rahoituslisäyksiä esimerkik-si Suomen Akatemialta, Tekesiltä, Sitralta ja VTT:ltä sekä eri ministeriöiltä.Yhdistyksellä on hyvät yhteydet kaikkien näiden tahojen keskeisiin vaikuttajiin.Liiketoiminta ja liiketoimintaosaaminen on mainittu lukuisia kertoja myöshallitusohjelmassa, ei pelkästään yrittäjyysohjelmassa. Osa tästä on yhdis-tyksen konkreettisten vaikuttamispyrkimysten ansiota.

Kauppatieteellinen yhdistys on puheenjohtajansa Uolevi Lehtisen joh-dolla siis ollut liiketoimintaosaamisen edistämisen eturintamassa jo useitavuosia. Tuloksia on syntynyt etenkin asenteiden ja tiedon osalta. Myösrahoitusmahdollisuudet ovat parantuneet merkittävästi. Liiketoiminta-osaaminen voi liittyä tutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen, tutkimus- jakehittämistoimintaan eri koulutustasoilla ja elinkeinoelämässä.

Uolevi Lehtinen mainitsi kauppatieteellisille koulutusyksiköille suuntaa-massaan kirjeessä vuoden 2005 lopussa seuraavat tulevaisuuden haasteet.Ensinnäkin koulutuksen mutta myös tutkimuksen osalta liiketoiminta-

422

osaamisen sisällöllinen haaste on kokonaisvaltaisuus. Kysymykset tulisi rat-kaista ongelmalähtöisesti ja riittävän kokonaisvaltaisesti riippumatta aine-rajoista tai jopa tieteenalarajoista. Tietysti ratkaistavien kysymysten tulisi ollarelevantteja. Toinen haaste on kauppatieteellisen tutkimuksen yhteyksien pa-rantaminen yrityksiin ja niiden tutkimustyöhön. Sama koskee myös opetus-ta, vallankin täydennyskoulutusta. Liiketoiminnan tuntemusta ja ymmärtä-mystä lisää liiketoimintaosaamisen opetuksen saaminen vähitellen myös kou-luihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, minkä hyväksi yhdistys on jo aloittanuttoimet esimerkiksi Opetushallituksen kanssa. Kolmas haaste on vastaami-nen liiketoimintaosaamisen tuntuvasti parantuneisiin rahoitusmahdol-lisuuksiin. Tulisi tehdä kaikki tarkoituksenmukaiset toimet pätevien hake-musten laatimiseksi ja tutkimusten toteuttamiseksi.

Koko kansakunnan kannalta Lehtinen pitää haasteina ja samalla me-nestymiskeinoina erikoistumista ja yhteistyötä. Erikoistumisen eli tavoit-teellisen ja toiminnallisen profiloitumisen pitäisi tapahtua olemassa olevanosaamisen pohjalta huippuosaamisen kehittämiseksi kansainväliset kehitys-trendit huomioon ottaen. Yhteistyön tulisi johtaa huippuosaajien ja huippu-osaamisen tarkoituksenmukaiseen verkottumiseen kansallisesti, kansainväli-sesti ja globaalistikin.

Nämä vaativat haasteet koskevat niin yrityksiä, julkisia organisaatioita,kolmatta sektoria, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita kuin yksittäisiä toimi-joitakin. Pieni kansakunta ei voi menestyä vastaamatta haasteisiin kaikillatasoilla jatkuvasti globalisoituvassa ja kiristyvässä kilpailussa. Lehtisen mie-lestä juuri näitä haasteita kuvastelee tämän kirjan pääsanomakin. Lehtinenmuistuttaa, että haasteet koskevat Kauppatieteellistä yhdistystä kuten myösliiketoimintaosaamisen opetusta ja varsinkin tutkimusta.

Haasteista huolimatta liiketoimintaosaamisen ja kauppatieteiden tule-vaisuus näyttää hyvältä. Tunnen iloa ja ylpeyttä siitä, että olen saanut ollamukana näkemässä ja omalta osaltani yhdistyksen toiminnanjohtajana vai-kuttamassa tässä tärkeässä työssä.

Svensk resumé

Föreningen för företagsekonomisk forskning rf grundades år 1931.Föreningens syfte är att främja den merkantila forskningen ochundervisningen, att upprätthålla och utvidga intresset för ekonomiska frågorsamt att fungera som en länk mellan de ekonomiska vetenskaperna ochnäringslivet. Dessa syften fastställdes redan i föreningens ursprungliga stadgarfrån 1931. Syftet förverkligas genom att stimulera den offentliga diskussionenkring de ekonomiska vetenskaperna och speciellt kring frågor som beröraffärskunnande. Föreningen arrangerar seminarier och föredrag, görföretagsbesök och stöder finansiellt forskning på det ekonomiska området.

423

Föreningen publicerade till sitt 70-årsjubileum 2001 historiken Kauppa-tieteellinen keskustelija. Denna beskriver föreningens historiska skeden underårtiondenas lopp. Avsikten här är inte att rekapitulera de historiska skeendena.Syftet med denna för handen varande 75-årsskrift är att beskriva föreningenssenaste fem verksamhetsår och speciellt att framhäva det arbete som gjorts– speciellt under ledning av föreningens ordförande sedan 2001, professorUolevi Lehtinen – för att befrämja diskussion och kunskapen omaffärskunnande. Föreningen har blivit känd som en central och neutral parti denna diskussion. Verksamheten har också i många andra avseendeneffektiverats och gjorts mera ändamålsenlig.

Den finska termen liiketoimintaosaaminen torde bäst kunna översättassom affärskunnande. Det är naturligt att den kan definieras på olika sätt iolika kontexter, i olika branscher, organisationer, konkurrenssituationer ochså vidare. I denna bok framförs många olika synpunkter på denna definiti-on. Föreningens ordförande Uolevi Lehtinen framför att affärskunnandeinnebär företagens eller andra organisationers förmåga att reagera påförändrade omständigheter i verksamhetsförutsättningarna. Affärskunnandebestår av all den kunskap och de praktiska färdigheter som behövs förframgångsrik och hållbar verksamhet i organisationer med affärsmässigamålsättningar. Å andra sidan kan affärskunnande också ses som dentillämpande dimensionen av de ekonomiska vetenskaperna. Teknologisktkunnande i sin tur avser den kunskap som gäller teknik, tillvägagångssättoch processer samt interaktionen mellan dessa och i förhållande tillmänniskan. Traditionellt har man i Finland satsat på teknologiskt kunnandeframom affärskunnande. Föreningen har speciellt under de senaste fem årenunder ledning av professor Uolevi Lehtinen starkt framfört att teknologisktkunnande och nya tekniska uppfinningar och lösningar inte ensamt kan geaffärsmässig framgång. Det krävs en likvärdig symbios mellan det tekniskakunnandet å ena sidan och affärskunnande å andra sidan.

Förutom tidningsskriverier och föredrag på enskilda seminarier harföreningen tre återkommande verksamhetsformer. Vid de traditionellaföretagsbesöken strävar föreningen lyfta fram dagsaktuella frågor dels genomönskemålet att företagets representanter diskuterar något tema, inte enbartger en presentation av företaget, dels genom att föreningens representantframför ett förberett och i forskning förankrat genmäle. Vid dessaföretagsbesök har medlemmarna möjlighet att träffa centrala företagsledareoch beslutsfattare. Dessutom erbjuds möjlighet till socialt samkväm medandra medlemmar. Den andra verksamhetsformen är de årligenåterkommande såkallade Visionsdagarna. Den första ordnades hösten 2001med Nokias koncernchef Jorma Ollila som huvudtalare. Den femteVisionsdagen ordnades i januari 2006. Vid dessa seminarier åhörs föredragfrån intressanta och ledande aktörer inom näringslivet, politiken,statsförvaltningen och universiteten. Syftet är att lyfta upp olika teman ianslutning till affärskunnande. Temat år 2001 var affärskunnande i detkunskapsintensiva samhället. Följande gång hölls seminariet i januari 2003

424

med globalisering som tema. 2004 var temat företagande, 2005tjänsteproduktion och 2006 företagens sociala ansvar i den globalaverksamhetsmiljön. Det sammanfattande temat har alltid varitaffärskunnande. Dessa Visionsdagar har fått en hel del uppmärksamhet ochblivit kännetecknande för föreningen. Speciellt sedan efterdyningarna av denförsta Visionsdagen 2001 har föreningen förknippats som en neutral ochcentral aktör i arbetet för bättre affärskunnande i Finland. Den tredjeverksamhetsformen är en typ av dialoger, Business Competence Arena. Idénär att sammanföra unga akademiker med företagens mellanskikt för attdiskutera centrala teman i näringsliv och forskning och hur de olika synsättenmellan näringslivet och den akademiska världen bättre kunde sammankopplas.Eftersom idén till dessa seminarier framfördes 2004 söker den exaktaverksamhetsformen ännu sin exakta utformning.

Verksamheten har under de senaste fem åren också i övrigt effektiveratsoch gjorts mera ändamålsenlig. År 2001 grundades till exempel ett antalkommittéer med uppgift att förbereda olika frågor för beslut i styrelsen.Vissa kommittéer är bestående medan vissa till sin karaktär ärprojektbetonade. Också arbetet för att förnya föreningens stadgar påbörjades2001. De gamla stadgarna hade i stort sett varit oförändrade sedan föreningengrundades 1931. Då styrelsen tidigare bestod av ordförande, viceordförandesamt åtta medlemmar består den nu av ordförande, viceordförande och sexmedlemmar samt de personliga suppleanterna till dessa. Verksamheten hareffektiverats också tack vare en noggrannare uppföljning av betalningen avmedlemsavgifter. Med tanke på en balanserad ekonomi är det viktigt attintäkterna baserar sig på samma medlemsantal som utgifterna. Möjlighetenatt övergå till e-post som medium för föreningens kommunikation – mer än60 procent av medlemmarna har gett sitt samtycke till elektroniskkommunikation – har också sparat föreningens resurser.

Under verksamhetsåren 2001–2006 har föreningen med ledning av sinordförande, professor Uolevi Lehtinen arbetat för att befrämja affärs-kunnandet i Finland. För att nå framgång krävs en helhetssyn och ettbalanserat förhållande mellan affärskunnande och teknologiskt kunnande.En hel del resultat har också nåtts. Undertecknad är stolt över att för sinegen del i egenskap av först sekreterare och sedermera verksamhetsledareha fått följa med och stöda det viktiga arbete som föreningen gjort och ser ilikhet med ordförande Lehtinen med tillförsikt på framtiden.

425

Lähteet

Laakso, Mikko (2001) Kauppatieteellinen keskustelija – Kauppatieteellinenyhdistys 1931–2001. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Lehtinen, Uolevi (2001) Liiketoimintaosaamisen kehittäminen – kansalli-nen haaste. Liiketaloudellinen Aikakauskirja, vuosikerta 50, numero 4,599–601.

Lehtinen, Uolevi (2002) Globalisaation luonne, mahdollisuudet ja uhat.Liiketaloudellinen Aikakauskirja, vuosikerta 51, numero 4, 429–431.

Lehtinen, Uolevi (2003) Yrittäjyys globalisoituvassa taloudessa. Liike-taloudellinen Aikakauskirja, vuosikerta 52, numero 4, 584–586.

Lehtinen, Uolevi (2005) Palveluosaaminen on liiketoimintaosaamista.Liiketaloudellinen Aikakauskirja, vuosikerta 54, numero 1, 126–131.

Lindfelt, Lise-Lotte (2004) Ethics Codes in Finnish Business. Liike-taloudellinen Aikakauskirja, vuosikerta 53, numero 3, 262–293.

Pekkarinen, Mauri (2003) Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen. Liike-taloudellinen Aikakauskirja, vuosikerta 52, numero 4, 587–592.

Suuret kiitokset avusta ja kommenteista

Larmola, Eero. Yhdistyksen pitkäaikainen jäsen, rahastonhoitaja 1966–1976 ja tilintarkastaja vuodesta 1986.

Pöysti-Laakso, Elsa. Yhdistyksen pitkäaikainen jäsen, johtokunnan jäsen1999–2004 ja varajäsen vuodesta 2004.

Seristö, Hannu. Johtokunnan jäsen vuodesta 2004 ja toisen Visiopäivä-toimikunnan puheenjohtaja.

Virtanen, Esa. Yhdistyksen aktiivinen jäsen ja toimikuntien jäsen.

Jan Antell on VTM ja KTT. Hänen väitöskirjalleen ”Essays on the Linkages betweenFinancial Markets, and Risk Asymmetries” myönnettiin Osuuspankkiryhmän Tut-kimussäätiön väitöskirjakilpailun palkinto 2006. Antell toimi vuosina 2002–2003Kauppatieteellisen yhdistyksen sihteerinä. Keväällä 2004 sihteerin nimikkeestä luo-vuttiin, jonka jälkeen hän on toiminut yhdistyksen toiminnanjohtajana. Keväästä2005 lähtien hän on myös toiminut yhdistyksen rahastonhoitajana. Antellilla onlaaja kokemus tutkijana ja luennoijana. Hän on vuodesta 1996 toiminut eri viroissaSvenska handelshögskolanin rahoituksen laitoksella (Institutionen för finansiell eko-nomi och ekonomisk statistik).

426

Kauppatieteellisen yhdistyksen aktivisteja Visiopäivänä 19.1.2006Chydenian portaikossa. Vasemmalta lukien Uolevi Lehtinen, Hannu

Seristö, Elsa Pöysti-Laakso, Jan Antell, Ritva Laakso-Manninen, TapioReponen ja Seppo Sipola.