Kaupunginhallitus 30.10.2018 Kaupunginvaltuusto 12.11 · Toiminta-ja taloussuunnitelma 2019- 2022. Talousarvio 2019. Kaupunginhallitus 30.10.2018 Kaupunginvaltuusto 12.11.2018

Toiminta-ja taloussuunnitelma 2019- 2022Talousarvio 2019

Kaupunginhallitus 30.10.2018

Kaupunginvaltuusto 12.11.2018

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2022

SISÄLLYSLUETTELO

TOTEUTTAMISOSA 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1

2 NAANTALIN STRATEGIA 3

3 TOTEUTTAMISOHJELMAN SISÄLTÖ 8

3.1 Konserni 8

4 ALUE, YMPÄRISTÖ, VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 11

4.1 Kunnan alue 11 4.2 Ympäristö 11 4.3 Väestö ja työllisyys 11 4.4 Rakentamisalueet ja elinkeinotoiminta 12

5 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 12

5.1 Hallinto 12 5.2 Henkilöstö 12

6 TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN 13 LÄHTÖKOHDAT

7 KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN 17 VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KÄYTTÖTALOUSOSA 18

Strategiasta johdetut kaupunkitason vuositavoitteet 18

Hallintopalvelut 20

Sosiaali- ja terveyspalvelut 49

Sivistyspalvelut 74

Tekniset palvelut 99

Tilalaitos 131

Vesihuoltolaitos 134

INVESTOINTIOSA 137

RAHOITUSOSA 174

LIITTEET

1 Avustukset 178 2 Jäsenmaksut 179 3 Grafiikat ja taulukot 181 4 Käyttötalousosan tehtäväalueiden yhdistelmät 186 5 Vakanssiluettelo ja henkilöstösuunnitelma 2019 - 2022 195 6 Talousarvion 2019 täytäntöönpanomääräykset 204 7 Maksupolitiikka 209 8 Sijoitustoiminnan perusteet 215

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 - 2022

TOTEUTTAMISOSA

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

Varsinais-Suomen kehitysnäkymät edelleen hyvät

Suomen talous on kasvanut nopeasti vuodesta 2016 lähtien. Bruttokansantuote (BKT) kasvoi 2,5 % vuonna 2016 ja 2,8 % vuonna 2017. Valtiovarainministeriön syyskuussa 2018 julkaiseman taloudelli-sen katsauksen mukaan vuodesta 2018 on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 % vuonna 2018. Tulevina vuosina Suomen talouden kasvun arvioidaan hidastuvan noin 1,5 prosentin kasvulukuihin. Keskipitkällä aikavälillä eli vuosina 2021 – 2022 talous-kasvun ennustetaan palaavan noin prosenttiin.

Valtiovarainministeriö arvioi, että hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä tehdyt sopeutustoimet tasapai-nottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosi-kymmenen vaihteessa ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Suhdanneluonteinen julki-sen talouden vahvistuminen ei kuitenkaan turvaa kestävää julkisen talouden rahoitusta pitkällä aika-välillä. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja hei-kentää talouden kasvumahdollisuuksia.

Varsinais-Suomen ja Turun Seudun kehitysnäkymät ovat edelleen hyvät. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaiseman Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2018 raportin mukaan Lounais-Suomen näkymät ovat jatkossakin hyvin positiiviset. Kasvun kärkenä on auto- ja meriteollisuus, mutta muutkin alat ovat vahvassa kasvussa. Talouden kasvaessa haasteet työvoiman saatavuudessa nou-sevat voimakkaasti esille. Työvoiman saatavuus koetaan ongelmalliseksi käytännössä koko maassa. Metalliteollisuudessa, rakentamisessa ja ICT-alalla koettiin työvoimapulaa jo keväällä 2018.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,2 % elokuun lopussa 2018 (koko maassa luku oli sama eli 9,2 %). Naantalin työttömyysprosentti oli 7,5 % (vuotta aiemmin 7,9 %). Työttömyys ei ole alentunut Naantalissa vuonna 2018 yhtä ripeästi kuin edellisinä vuosina. Pitkä-aikaistyöttömien määrä on edelleen vähentynyt, mutta alle 25-vuotiaiden määrä on kääntynyt kas-vuun hyvästä talouskehityksestä huolimatta. Elokuun 2018 lopussa Naantalissa oli 183 pitkäaikaistyö-töntä (vuotta aiemmin 237) ja 108 alle 25-vuotiasta työtöntä (vuotta aiemmin 82). Kaupungin toimen-piteet on kohdistettava erityisesti nuorten työttömien määrän vähentämiseen.

Vahva kytkentä strategian ja talousarvion välille

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2018 kaupungille uuden strategian. Kaupunkistrategia 2022 sisältää kunnianhimoisia tavoitteita ja kärkihankkeita Naantalin kehittämiseksi. Kaupunkistrate-gian toimeenpanon varmistaminen edellyttää vahvaa kytkentää strategian tulevaisuuslinjausten ja käytännön työn välille. Tämä kytkentä tehdään siten, että strategiset linjaukset konkretisoidaan kiinte-äksi osaksi talousarvion valmistelua, hyväksymistä, toteuttamista ja seurantaa seuraavalla tavalla:

- Kärkihankkeiden toimeenpanemiseksi määritellään koko organisaation ja kaikkien toimialojen yhteiset toimenpiteet, mittarit ja vastuuhenkilöt.

- Menestysteemojen tavoitteiden toteuttamiseksi määritellään tulosalueiden strategisia toimen-piteitä, mittareita ja vastuuhenkilöitä.

Vuoden 2019 talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman 2019 – 2022 keskeinen tavoite on luoda edellytykset sille, että Naantalin tulevaisuutta rakennetaan rohkeasti. Naantalilla on realistiset mahdol-lisuudet tavoitella suurempia valmistuvien asuntojen, väestönkasvun ja työpaikkojen määriä viime vuosien kehitykseen verrattuna.

Kaupungin edunvalvonnan kannalta tärkeimpänä tehtävänä on edistää määrätietoisesti E 18 Turun kehätien parantamishankkeen toteutumista. E 18 Turun kehätie (kantatie 40) on osa Suomen tär-keintä päätieyhteyttä Naantalista ja Turusta pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle. Turun kehätie kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T –tieverkon Skandinavia – Välimeri –ydinverkkokäytävään. Myös Naantalin satama kuuluu TEN-T –satamien joukkoon Turun sataman ohella. Kehätien huono välitys-kyky on selkeästi pullonkaula elinkeinoelämän kehitykselle, Naantalin sataman liikenteen kasvulle ja turvalliselle henkilöliikenteelle.

1


TOTEUTTAMISOSA

Palveluihin ja Naantalin kilpailukykyyn panostetaan

Kaupunginhallitus vahvisti kesäkuussa 2018 toimialoille ohjeluvut vuoden 2019 talousarvion valmiste-lua varten. Tuossa vaiheessa varauduttiin kuntaveroprosentin maltilliseen laskuun 0,25 prosenttiyksi-köllä vuoden 2019 alusta lukien. Talousarvioehdotus ja lähivuosien suunnitelmat perustuvat kuitenkin siihen, että tuloveroprosentti on edelleen 19,00 % ja myös kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Keskeinen syy tähän ratkaisuun on se, että kaupungin investointien määrä kasvaa huomattavasti tu-levina vuosina ja kaupungin on tärkeää rahoittaa pääosin nämä investoinnit omalla tulorahoituksel-laan. Lisäksi on otettu huomioon yhteisöveron tasoon liittyvät epävarmuustekijät. Lokakuussa 2018 verottaja ilmoitti, että kaupungin yhteisöveron jako-osuutta vuodelta 2018 alennetaan, koska yhteisö-verojen määräytymiseen vaikuttavan toisen perustevuoden eli verovuoden 2016 yritystoimintaerään tehdään olennainen taannehtiva korjaus. Tämä vähentää merkittävästi vuoden 2018 yhteisöverotuloja aikaisempiin arvioihin nähden. Myös tulevina vuosina yhteisöveron tasoon liittyy epävarmuutta. On vielä otettava huomioon, että kevään 2018 jälkeen valtakunnallisia kunnallisverotuloennusteita on sekä kesän 2018 alussa että syksyllä 2018 tarkistettu alaspäin. Näiden muutosten vuoksi myös Naan-talin omia verotuloennusteita on ollut tarpeen tarkistaa alaspäin.

Kaupunginhallituksen talousarvioesityksen toimintakate on noin 0,5 milj. euroa korkeampi kuin ohjelu-kujen käsittelyn yhteydessä esitellyssä rahoituksen riittävyyslaskelmassa.

Vuoden 2019 verotulojen määräksi arvioidaan noin 93,8 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien mää-räksi noin 14,2 miljoonaa euroa. Maaomaisuuden luovutusvoittojen määräksi vuodelle 2019 on bud-jetoitu 750 000 euroa. Suunnitelmakauden loppuvuosina luovutusvoittojen määrän arvioidaan kasva-van keskusta-alueen rakentamisen edistymisen ja runsaan tonttitarjonnan vuoksi.

Kaupungin henkilöstömenot vähentyivät usean vuoden ajan vuoteen 2017 saakka. Tilanne on muut-tunut ja vuonna 2019 henkilöstömenot kasvavat merkittävästi, koska määräaikaiset lomarahaleik-kaukset päättyvät ja työmarkkinaratkaisun mukaiset sopimuskorotukset lisäävät menoja. Henkilöstö-menojen kasvu on vuoden 2018 toteutumaennusteeseen verrattuna 3,1 %. On varauduttava siihen, että henkilöstömenojen kasvu jatkuu tulevina vuosina. Vuoden 2019 talousarvioon sisältyy henkilös-tön lisäyksiä. Tulevina vuosina on hyvin vähän mahdollisuuksia uusiin lisäyksiin.

Vuoden 2019 vuosikatteeksi arvioidaan noin 10,9 miljoonaa euroa ja tulokseksi noin 2,4 miljoonaa euroa. Velkamäärän arvioidaan olevan vuoden 2019 lopussa noin 24,6 miljoonaa euroa ja lainan määrä 1 268 euroa asukasta kohti. Suunnitelmakauden lopussa velkamäärän arvioidaan olevan 32,5 miljoonaa euroa ja 1 652 euroa asukasta kohti.

Ehdotus sisältää mm. seuraavia panostuksia palveluiden parantamiseksi ja kaupungin kilpailukyvyn vahvistamiseksi:

- Ikäihmisten palveluiden laadun ja asiaohjauksen kehittämiseksi esitetään terveydenhuoltoon geriatria ja vanhuspalveluihin asiakasohjaajaa

- Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus ehdotetaan poistettavaksi 1.8.2019 lukien

- Perusopetuksessa ehdotetaan jakotuntien lisäämistä ensimmäisellä luokalla ja uutta erityis-luokanopettajaa Maijamäen kouluun

- Kaavoituksen voimavaroja ehdotetaan vahvistettavaksi palkkaamalla toinen kaavoitusarkki-tehti

- Viestinnän tehostamiseksi erityisesti markkinointiviestinnän ja digitaalisen viestinnän alueilla ehdotetaan palkattavaksi 1.3.2019 lukien viestintäassistentti hallintopalveluihin

- Naantalin Matkailu Oy:lle esitetään 25 000 euron lisärahoitusta yhteismarkkinointia ja tapah-tumien kehittämistä varten.

Talousarvioehdotukseen ei sisälly palvelutasoa heikentäviä ehdotuksia.

2


TOTEUTTAMISOSA

Etupainotteiset kehitysinvestoinnit lisäävät investointitasoa

Toiminta- ja taloussuunnitelman investoinnit vuosille 2019 - 2022 ovat poikkeuksellisen mittavat. Kes-keisiä syitä tähän ovat seuraavat:

- Vuoden 2022 asuntomessujen edellyttämät investoinnit

- Valtuuston syyskuussa 2018 hyväksymän palveluverkkosuunnitelman mukaiset investoinnit varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen tilaratkaisuihin

- Vesi- ja viemärilaitoksen peruskorjausinvestointeihin tarvitaan lisää rahoitusta, koska 1970-luvulla rakennetut laajat verkoston osat tulevat korjausikään.

Investointien määrää tarkasteltaessa on otettava huomioon, että investointitason kasvu perustuu pää-osin etupainotteisiin kehitysinvestointeihin, jotka lisäävät kaupungin elinvoimaa ja kilpailukykyä. Erityi-sesti asuntomessualueen ja Rymättyläntien eteläpuolelle sijoittuvan palveluja asuntoalueen mittavat kunnallistekniset investoinnit on toteutettava heti 2020-luvun alussa, mutta tonttien myynti- ja liittymis-maksutuloja kertyy pitkän ajan kuluessa.

Bruttoinvestointien määrä on noin 54 miljoonaa euroa. Suuret investoinnit lisäävät myös poistojen määrää. Poistojen yhteismäärä suunnitelmakaudella on noin 40,4 miljoonaa euroa. Jotta mittavat in-vestoinnit voidaan toteuttaa ilman liiallista velkaantumista, perusteltu tavoite on se, että vuosikatteella voidaan keskimäärin rahoittaa poistojen määrä. Koska verorahoitus on merkittävin vuosikatteen ta-soon vaikuttava tekijä ja verotulot reagoivat nykyisin nopeasti toimintaympäristön muutoksiin, vuosi-katteen tasosta on pidettävä erityistä huolta, jotta vältytään vuosituhannen alkupuolen tilanteelta, jol-loin kaupunki velkaantui voimakkaasti alhaisen vuosikatteen ja suurten investointien vuoksi. Vuoden 2019 talousarvioehdotuksen suurimpia investointeja ovat seuraavat: Luonnonmaan asuntomessualueen investoinnit 2 200 000 euroa

Naviren meriteollisuusalueen esirakentaminen 200 000 euroa

Keskustakorttelien katuja yhdyskuntatekniikka 610 000 euroa

Jäähallien yhdyskäytävän rakentaminen 500 000 euroa

Aurinkotien ja Nuhjalantien risteyksen itäpuolen kunnallistekniikka 432 000 euroa

Maijamäen koulun lähiliikuntapaikka ja piha-alue 360 000 euroa

Vanhankaupungin rannan viihtyisyyden lisääminen 350 000 euroa

Vesihuollon saneerausohjelman hankkeet 300 000 euroa

2 NAANTALIN STRATEGIA

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin strategian 11.6.2018. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosittain talousarvion, jossa asetetaan menestysteemoista ja kärkihankkeista johdetut strategiset ta-voitteet, niitä toteuttavat toimenpiteet ja mittarit. Näiden tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden to-teutumista arvioidaan osavuosiraporteissa ja tilinpäätöksissä. Strategiakauden arviointi tehdään val-tuustokauden päätteeksi keväällä 2021.

3


TOTEUTTAMISOSA

Naantalin kaupunkistrategia 2022

VISIO 2030

Naantali on kasvava, elinvoimainen ja tulevaisuuttaan rohkeasti rakentava saaristokaupunki. Luomme ainutlaatuista kaupunkiympäristöä, jossa asiat nähdään myös lasten silmin. Tarjoamme yrityksille kil-pailukykyisen ja joustavan toimintaympäristön. Tuotamme monipuolisia ja helposti saatavilla olevia pal-veluja asukkaan tarpeen mukaisesti.

ARVOT

Naantalin kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ja esimerkinomaiset kuvaukset niiden toteuttamisesta ovat: Luottamus: Arvostamme toisiamme, pidämme lupauksemme ja rakennamme luottamusta toimimalla avoimesti. Vastuullisuus: Tiedostamme toimintamme vaikutukset ja edistämme yhteisömme ja ympäristömme kestävää hyvinvointia Rohkeus: Uskallamme toimia aiemmasta ja muista poikkeavalla tavalla; otamme vastaan palautetta ja kykenemme uudistumaan Turvallisuus: Pidämme huolta toisistamme; varaudumme ennalta riskeihin ja yllättäviin tapahtumiin; tuemme ihmisten elämän hallintaa ja hyvää arkea Aurinkoisuus: Rakennamme myönteistä kuvaa Naantalista; kohtaamme toiset ystävällisesti ja avoi-mesti ja suhtaudumme tulevaan optimistisesti

4


TOTEUTTAMISOSA

MENESTYSTEEMAT

Menestysteemat määrittelevät suunnan kaupungin kehittämiselle vuoteen 2022 saakka. Ne ohjaavat kaupungin talousarvioiden ja suunnitelmien laatimista sekä kaupungin jokapäiväistä toimintaa.

Menestysteema 1: Viihtyisää asumista ja korkeatasoisia palveluita Naantali tarjoaa eri elämäntilanteisiin sopivia asumisratkaisuja ja asuinympäristöjä. Kaupungin kes-kusta on kehittyvä monimuotoisen asumisen ja palvelujen keskus. Luonnonmaa on vetovoimainen pientalovaltaisen asumisen kasvualue. Saaristo tarjoaa houkuttelevia mahdollisuuksia merelliselle ja luonnonläheiselle asumiselle. Hyvin hoidetut puistot ja viheralueet luovat viihtyvyyttä asukkaille ja mat-kailijoille. Naantalissa on monipuoliset kaupalliset sekä kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut, jotka tukevat eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Koulu- ja päiväkotipalvelut kehittyvät tulevaisuuden asukasrakennetta silmällä pitäen ja ne toimivat vetovoimatekijänä lapsiperheille. Pyörä-tieverkosto mahdollistaa sujuvan lähiliikkumisen koko kaupungin alueella. Kaupungin palvelut ovat asiakaslähtöisiä, tehokkaita ja hyödyntävät älykästä tekniikkaa. Kaupunki toimii vastuullisesti ympäris-tön parhaaksi. Menestysteema 2: Kilpailukykyinen ympäristö yrityksille Naantali on yrittäjäystävällinen kunta, joka edistää Varsinais-Suomen positiivista rakennemuutosta. Kaupunki tarjoaa nykyisille ja uusille yrityksille kilpailukyisen ja joustavan toimintaympäristön. Saaristo ja matkailu tarjoavat ympärivuotisia liiketoimintamahdollisuuksia, joita yritykset hyödyntävät keskinäi-sen yhteistyön sekä aktiivisen palvelumuotoilun ja tuotteistamisen avulla. Naantali tunnetaan omape-räisenä kekseliäiden ratkaisujen kaupunkina. Naantali on helposti saavutettavissa; liikenneyhteydet ja -ratkaisut palvelevat kuntalaisten, yritysten ja matkailijoiden tarpeita. Ulkomaiset matkailijat tuovat mer-kittävästi ostovoimaa Naantaliin. Teollisuussataman, vierasvenesataman ja saariston pienvenesata-mien liikenne- ja vierailijamäärät ovat kasvussa. Kaupunki markkinoi itseään persoonallisella ja erottu-valla tavalla. Menestysteema 3: Joustavaa päätöksentekoa ja osaavaa johtamista Naantalin kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon roolit ovat selvät ja keskinäinen yhteistyö on toimivaa. Työtä tehdään yhdessä kaupungin ja kaupunkilaisten eteen avoimuuden, luottamuksen ja keskinäisen arvostuksen hengessä, johtolankana yhteinen käsitys halutusta tulevaisuudesta. Päätök-senteko tähtää asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, joiden toteutumista seurataan ja verrataan

5


TOTEUTTAMISOSA

muihin kuntiin tai valtakunnan keskiarvoihin. Päätökset syntyvät asiantuntevan valmistelun pohjalta no-peasti ja lähellä asiakasta. Päätöksenteko on tehokasta, organisaatio on matala ja hallinto ketterää. Esimiehet jakavat yhdenmukaisen käsityksen hyvästä johtamisesta ja toimivat sen mukaisesti. Menestysteema 4: Aloitteellinen ja hyvinvoiva henkilöstö Naantalin kaupunki on haluttu ja arvostettu työnantaja. Työntekijät tuntevat työhönsä liittyvät tavoitteet ja voivat kehittää sopivia toimintatapoja niiden saavuttamiseksi. Työyhteisöillä on käytössä keinoja työ-kyvyn ja työhyvinvoinnin seuraamiseksi ja tukemiseksi. Toiminnassa kannustetaan aloitteellisuuteen, joustavuuteen ja itseohjautuvuuteen. Henkilöstön osaamista kehitetään yksilöllisten suunnitelmien poh-jalta. Hyvää suoritusta tuetaan uudenlaisten kannustinkäytäntöjen avulla. Työntekijät tekevät luonte-vasti yhteistyötä yli hallinnollisten rajojen varmistaen kuntalaisten nopean ja laadukkaan palvelun. Menestysteema 5: Digi-Naantali palvelee ja osallistaa Naantali tarjoaa mahdollisuuksia asukkaille ja yhteisöille aktiiviseen toimintaan kaupungin kehittä-miseksi. Asukkaiden ja yhteisöjen mielipiteitä haetaan, kuunnellaan ja otetaan huomioon asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Keskustelulle on kehitetty monipuolisia, eri asukasryhmille sopivia vuorovaikutteisia kanavia. Vapaaehtoistoiminta on voimissaan ja se täydentää luontevasti kaupungin tuottamia palveluja. Asukkaat ja yhteisöt rakentavat monipuolista ja edustavaa kuvaa Naantalista. KÄRKIHANKKEET JA – TOIMENPITEET

Kärkihankkeet ovat tärkeiden toimenpiteiden muodostamia kokonaisuuksia, joilla Naantali rakentaa menestysteemojen kuvaamaa tulevaisuutta. Kärkihanke 1: Osaava, palveleva ja hyvinvoiva Naantali Naantali käynnistää toimenpiteitä, jotka edistävät henkilöstön osaamisen ja toimintatapojen kehitty-mistä, lisäävät yhteistyötä yli hallintorajojen, laajentavat johtamisen ammattimaisuutta sekä varmista-vat kaupungin peruspalveluiden tarjonnan keskusta-alueiden lisäksi saariston osakeskuksissa. Yrittä-misen edellytyksiä kehitetään aktiivisesti. Palvelujen saatavuutta sekä kuntalaisten ja yhteisöjen osal-listumismahdollisuuksia kehitetään hyödyntämällä ja ottamalla käyttöön uusia sähköisiä palveluka-navia ja keinoja. Kärkitoimenpiteitä

• Digi-Naantali: sähköisten palvelujen lisääminen asiakkaan tarvetta vastaavaksi; kaupungin verkkopalvelujen kehittäminen

• Sote-palvelujen saatavuuden turvaaminen Naantalissa • Palveluverkkosuunnitelman hyväksyminen ja täytäntöönpano • Brändi-, viestintä- ja markkinointistrategia • Koko henkilöstöä koskeva kannustinjärjestelmä

6


TOTEUTTAMISOSA

Kärkihanke 2: Hyvien yhteyksien Naantali Naantali käynnistää toimenpiteitä, jotka parantavat Manner-Naantalin ja saariston saavutettavuutta ja sisäisiä yhteyksiä sekä edistävät elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varmistamalla työssäkäynti- ja tavaraliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden Kärkitoimenpiteitä

• Seudullisen joukkoliikenneratkaisun kehittäminen Naantalin palvelutason parantamiseksi • Edunvalvonta E18 Turun kehätien perusparantamisen nopeuttamiseksi • Matkailuun soveltuvien alueiden kaavoitus ja markkinointi sekä matkailuyritysten toimintaedel-

lytyksiä parantavat investoinnit • Kevyen liikenteen väylien rakentaminen pienelle rengastielle yhteistyössä valtion kanssa sekä

muun kevyen liikenteen väylästön kehittäminen • Pysäköintijärjestelyiden kehittäminen keskustassa

Kärkihanke 3: Vetovoimaisen ympäristön Naantali Naantali tehostaa toimenpiteitä, joilla edistetään väkiluvun kasvua, väestörakenteen elinvoimaisuutta ja asumisen laatua. Kaupunki vaalii kaupungin rakennetun ja luontoympäristön arvokkaita piirteitä sekä toteuttaa kestävän kehityksen mukaisia periaatteita toiminnoissaan. Kärkitoimenpiteitä

• Tonttitarjonnan lisääminen ja asuntorakentamisen monipuolistaminen siten, että tarjonta vas-taa kaupungin asukkaiden ja Naantaliin muuttavien toiveita

• Luonnonmaan alueen kehittäminen asumisen ja meriteollisuusyritysten sekä matkailu- ja vir-kistystoimintojen kasvualueena

• Asuntomessujen pitkäjänteinen hyödyntäminen • Ranta- ja venesatama-alueiden kehittäminen sekä matkailutapahtumien kehittäminen ja tuke-

minen • Rantojen virkistysarvojen ja lähivesien laadun parantaminen sekä Itämerihaasteen toimenpi-

deohjelman ja Naantalin ilmastotavoitteet sisältävä ympäristöohjelma • Asuntoalueiden uudet energiaratkaisut

VAHVUUDET Vahvuudet ovat Naantalin kaupungille leimallisia, pitkän ajan kuluessa kehittyneitä myönteisiä piirteitä ja ominaisuuksia, jotka mahdollistavat menestysteemojen saavuttamisen ja kärkihankkeiden toteutta-misen.

• Strategiset vahvuudet: • Ainutlaatuinen ympäristö • Erottuva matkailu- ja elämystarjonta • Korkealaatuiset ja monipuoliset palvelut • Vahva kuntatalous ja alueen hyvät kasvunäkymät

• Strategiakauden aikana voimistuva vahvuus:

• Perheystävällisyys TALOUDELLISET NÄKÖKOHDAT Taloudelliset näkökohdat ovat linjauksia ja tavoitteita, jotka varmistavat, että kaupungin toimintaa ja taloutta johdetaan siten, että palvelut järjestetään tehokkaasti ja taloudellisesti ja että Naantalilla on edellytykset toteuttaa kaupungin kasvun ja positiivisen rakennemuutoksen edellyttämät lisäinvestoin-nit.

• Asukasluvun kasvu • Kaupungin asukasluku kasvaa strategiakauden aikana keskimäärin 150

as/vuosi ja tukee elinvoimaista ikärakennetta • Tuloveroprosentti

• Naantalin tuloveroprosentti on valtakunnan keskiarvon alapuolella ja seudulli-sesti kilpailukykyinen

7


TOTEUTTAMISOSA

• Velkamäärä • Kaupungin ja kaupunkikonsernin asukaskohtainen velkamäärä on valtakun-

nan ja seudun keskiarvon alapuolella • Tulorahoitus

• Tavoitteena on, että vähintään 60 % kaupungin ja kaupunkikonsernin inves-toinneista rahoitetaan tulorahoituksella (seuranta kolmen vuoden tarkastelu-jaksolla)

• Palvelutoiminnan tehokkuus • Kaupungin palveluiden yksikkökustannukset ovat kilpailukykyiset verrokki-

kuntien kustannuksiin nähden 3 TOTEUTTAMISOHJELMAN SISÄLTÖ

Kuntalain 110 §:ssä talousarviosta ja -suunnitelmasta säädetään seuraavasti:

”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi ta-lousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymi-sen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuo-deksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kun-nan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kun-takonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainit-tuna ajanjaksona katetaan.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai netto-määräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.”

Kuntien toimintasuunnitelman ja talousarvion laadintaa ohjaa nykyisin JUHTA (Julkisen hallinnon tie-tohallinnon neuvottelukunta) ja sen julkaisema suositus JHS 199 (Kuntien ja kuntayhtymien talousar-vio ja – suunnitelma). Suosituksen liitteenä no 1 on ”Käsikirja kuntien ja kuntayhtymien talousarvion ja -suunnitelman laatimiseksi”, josta tässä yhteydessä käytetään nimeä JHS-käsikirja.

3.1 KONSERNI

Kuntalain 14 § 4. kohdan mukaan ”Valtuusto päättää omistajaohjauksen periaatteista ja konsernioh-jeesta”. JHS-käsikirja (kohta 6.2.4.) ohjaa kuntakonsernin tavoiteasetantaa seuraavasti:

”Tytäryhteisölle asetettavat tavoitteet kunnan ja kuntayhtymän talousarviossa sekä to-teutumisen seuranta Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja ta-louden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto voi asettaa tavoitteita konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja val-vontaa. Vastaavaa menettelyä sovelletaan myös kuntayhtymän ja liikelaitoskuntayhty-män konserniohjauksessa. Valtuusto ja yhtymäkokous voivat lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat niiden edus-tajia tytäryhteisön toimielimissä. Konsernijohdolle ja kunnan ja kuntayhtymän edusta-jille asetettavien tavoitteiden asettamista on ohjeistettu luvussa 6.2.3.

8


TOTEUTTAMISOSA

Konserniyhtiöille asetettavat liiketoiminnan strategiset kehittämistavoitteet sekä toimin-nan ja talouden tavoitteet tulee määritellä yhteisön liiketoiminnan lähtökohdista siten, että ne perustuvat kuntastrategiaan sekä yhtiöiden luokitteluun niiden merkittävyyden ja riskien mukaan. Tavoitteiden lisäksi yhtiöiden taloudellista asemaa seurataan sellai-silla tunnusluvuilla, joita käytetään vastaavien markkinoilla toimivien yhteisöjen seuran-nassa. Omistajaohjauksella tulee huolehtia siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa ote-taan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Tytäryhteisön perustamisella tulee aina olla jokin kunnan toimintaan liittyvä strateginen tavoite ja tytäryhteisön tulee lähtökoh-taisesti pyrkiä toteuttamaan näitä omistajan tavoitteita ja tarkoitusperiä sekä ottaa toi-minnassaan ja päätöksenteossaan huomioon yhteisön asema osana kuntakonsernia. Valtuusto ja yhtymäkokous voivat ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Valtuuston ja yhtymäkokouksen ohjaus ei kuiten-kaan sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Tavoiteasettelu tässä tarkoituksessa on luon-teeltaan välillistä, pääomistajan tahdon esiintuomista. Konserniohjeet täydentävät tytäryhteisölle sen perustamisvaiheessa ja yhtiöjärjestyk-sessä asetettuja kunnan toimintaan liittyviä tavoitteita, joten niistä poikkeamiseen tai noudattamatta jättämiseen tulisi tytäryhteisön johdon esittää erityisen perusteltu syy. Kuntakonsernin taloutta ja investointeja on voitava suunnitella ja ohjata yhdessä, jotta konsernin kokonaisetu voidaan varmistaa ja rajalliset resurssit käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Valtuuston ja yhtymäkokouksen tavoiteasettelu voi koskea tytäryhteisön asemaa, toi-minnan laajuutta, vaikuttavuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investoinnit, toimitilat, henkilöstö) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita taikka pääoman tuottovaatimuk-sia. Tytäryhteisölle asetettavat tavoitteet tulee pääsääntöisesti ottaa kunnan ja kun-tayhtymän voimassa olevaan talousarvioon ja -suunnitelmaan. Tärkeää on arvioida myös tytäryhteisön talouteen ja toimintaan liittyviä riskejä ja niiden vaikutusta tavoittei-den saavuttamiseen. Tytäryhteisöjen tavoiteasetannassa on syytä huomioida liiketoiminnan näkökulma. [Kä-sikirjassa] on esimerkki kunnan ja kuntayhtymän talousarviossa tytäryhteisöille (esi-merkiksi sähkö- tai vesihuoltolaitos) asetettavista tavoitteista. Kiinteistöyhtiön toimin-nan tavoitteita voivat olla esimerkiksi vuokrattujen tilojen määrä (%), omistettujen huo-neistojen tai tonttien lisäys/vähennys taikka korjausinvestointien taso. Palveluja tuotta-van yhtiön toiminnan tavoitteita voivat olla mm. asiakasmäärä, palvelun laatu (asiakas-tyytyväisyys) ja yhtiön strategian mukainen vaikuttavuus.”

Voimassaoleva strategia hyväksyttiin valtuustossa 11.6.2018. Nykyinen konserniohje on hyväksytty valtuustossa 23.4.2018. Nämä kaksi asiakirjaa toimivat lainsäädännön ohella kaupunkikonsernia oh-jaavana viitekehyksenä. Kuntalain 48 § mukaan ”Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormes-tari ja muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset. Hallintosäännössä määrätään konsernijohdon tehtävistä ja toimivallan jaosta. Konsernijohto vastaa kuntakonsernissa omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä konsernivalvonnan järjestämisestä, jollei hallintosäännössä toisin määrätä.” Hallintosäännössä on kuntalain lisäksi määritelty kaupungin toimielinten tehtävät ja vastuut kaupunki-konsernin toiminnassa. Kaupunginhallitukselle on talousarvion 2019 ohjelukujen käsittelyn yhteydessä todettu keskeisten yh-tiöiden tuotto-odotuksista ja yleisistä tavoitteista seuraavaa: ”Keskeisten konserniyhtiöiden, Naantalin Energia, Naantalin Satama, Naantalin Matkailu ja Naantalin Vuokratalot, osinko- tai vastaava taloudellinen tavoite vuoden 2018 tuloksen perusteella on yhtiöittäin seuraava:

- Naantalin Energia, alustava osinko-odotus 400 000 euroa (KH) - Naantalin Satama, alustava osinko-odotus 400 000 euroa

9


TOTEUTTAMISOSA

- Naantalin Matkailu, ei osinkotavoitetta - Naantalin Vuokratalot, yhtiöön sijoitettujen varojen tuotto-odotus 100 000 euroa.”

”Konserniohjauksen yleiset tavoitteet Kaupunki toimii aktiivisena omistajana ohjaten konserniyhteisöjä niiden toiminnan luonteen edellyttä-mällä tavalla ottaen huomioon kaupunkistrategian. Samalla pidetään huoli siitä, että kaupunkikonser-nin toiminta ja talous ovat eri tunnusluvuilla ja mittareilla arvioituina terveellä pohjalla. Konserniohjeen tarkoituksena ei ole rajoittaa tytäryhteisöjen toimintavapautta omistajan sille asetta-mien tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan selkiyttää yhteisiä toimintaperiaatteita. Huhtikuuhun 2019 mennessä, samassa yhteydessä kuin taseyksiköiden edellä mainittu arviointi, teh-dään arviointi konsernin toiminnan ja talouden mittarien ja tunnuslukujen käyttöönoton selvitystyö.” On luonnollista, että syksyn 2018 aikana yhtiöiden kanssa käydään taloudelliset tavoitteet läpi niiden realistisuuden arvioimiseksi. Emokaupunki keskittyy toiminta- ja taloussuunnitelmassa mittavan investointisuunnitelman rahoittami-seen. Se ei sisällä ennakkonäkemystä konserniyhtiöiden pääomittamiseen eli konserniyhtiöiden omat investointitarpeet on rahoitettava tulorahoituksella ja tarvittaessa vieraalla pääomalla, mitkä tulee ot-taa huomioon asetettaessa pitemmän aikavälin tavoitteita. Kaupunkikonsernin tunnusluvut osoittavat, että Naantalin tunnusluvut ovat hyvät verrattuna koko maan lukuihin (katso koko kaupungin infosivu). Keskeisille konserniyhtiöille on annettu seuraavia toiminnallisia tavoitteita

”Naantalin Energia Oy:n päätavoite: Yhtiön tulee pyrkiä tasaiseen, kohtuullisen korkeaan osingonmaksutasoon ottaen huo-mioon osatavoitteiden sisältö. Tarkempi tavoitetaso vahvistetaan kaupungin talous-suunnitelmassa vuosittain. Lisäksi yhtiölle on asetettu useampia toiminnallisia osatavoitteita. Naantalin Matkailu Oy:n keskeiset tavoitteet: Yhtiön tulee huolehtia keskeisistä palveluvelvoitteistaan, joita ovat leirintäaluetoiminta, matkailuneuvonta, matkailumarkkinointi, toimialan kehittäminen mm. osallistumalla toi-mialan strategian ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. Naantalin Vuokratalot Oy: Yhtiön toiminnan tavoitteet

- mahdollisimman korkea käyttöaste - mahdollisimman vähäiset luottotappiot - omaisuuden ennakoivalla hoidolla pienet korjauskustannukset.

Yhtiö on velvollinen seuraamaan kaupunkiseudun asuntomarkkinoiden kehitystä ja te-kemään tarvittaessa kaupungille asuntotuotantoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia ja edelleen yhtiö on velvollinen tarvittaessa osallistumaan kaupunkialueen asumista oh-jaavien suunnitelmien valmisteluun. Naantalin Satama Oy:n päätavoite: Yhtiön tulee pyrkiä tasaiseen, ennalta ennustettavaan osingonmaksutasoon ottaen huomioon osatavoitteiden sisältö. Lisäksi yhtiölle on asetettu toiminnallisia osatavoit-teita.

Kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen (omistus 20 – 50 %) osalta ei ole asetettu kon-serniohjausjärjestelmää.

10


TOTEUTTAMISOSA

4 ALUE, YMPÄRISTÖ, VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 4.1 Kunnan alue

Naantalin kaupunki kuuluu Turun seutuun. Kuntaraja Naantalilla on Turun, Paraisten ja Raision kau-punkien sekä Maskun, Mynämäen, Taivassalon ja Kustavin kuntien kanssa. Näistä Naantalilla on maaraja Raision ja Maskun kanssa. Kaupungin pinta-ala on 688 km², josta maapinta-alaa on 311,5 km2. Liikenneyhteydet Naantaliin ovat hyvät. Maanteitse etäisyys Naantalin keskustasta Turkuun on noin 16 km ja Raisioon noin 9 km. Etäisyys Helsinkiin on noin 175 km. E18-käytävä osana ns. Pohjolan kolmiota kuuluu EU:n tärkeimpien liikenneyhteyksien joukkoon. Käy-tävän merkitys Naantalille, joka on eräs väylän Suomen osuuden keskeisiä paikkakuntia, on suuri.

4.2 Ympäristö

Kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena on systemaattisesti ympäristöjohtamisen työkalujen, kuten ympäristöohjelman avulla, toimia kestävän kehityksen mukaisesti ympäristöasiat huomioon ottaen. Ympäristönsuojelu laatii kaupungille ympäristöohjelman, joka sisältää kaupungin strategiset ilmastota-voitteet ja konkreettiset toimenpiteet kaupungin toiminnan kehittämiseksi kestävän kehityksen periaat-teiden mukaiseksi, Itämeren tilan parantamiseksi ja kaupungin arvokkaiden luontoympäristön piirtei-den vaalimiseksi. Ympäristöohjelman toimeenpano tulee näkymään kaupungin eri toiminnoissa nykyi-sen toimintakulttuurin muutoksina nykyistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Ympäristönsuojelu hoitaa lakisääteisiä ympäristöviranomaisen tehtäviä, kuten valmistelee viranomaispäätöksiä ja – lau-suntoja, ja valvoo eri toimintoja ja ympäristölainsäädännön noudattamista. Lisäksi ympäristönsuojelu teettää ympäristön tilaa koskevia selvityksiä sekä ohjaa ja neuvoo kuntalaisia ja toiminnanharjoittajia ympäristöasioissa.

4.3 Väestö ja työllisyys

Vuoden 2018 alkaessa Naantalin asukasluku oli 19 167. Ennakkoväkiluku 30.9.2018 oli 19 141, muu-tos -26. Ikäluokkiin asukkaat jakautuivat seuraavasti:

Lähde: Tilastokeskus

Kaupungin väkiluku kasvoi vuosina 2015 – 2017. Vuonna 2018 väkiluku on syyskuun loppuun men-nessä vähentynyt, vaikka asuntoja on valmistunut suuri määrä. Vuonna 2018 valmistuu todennäköi-sesti yli 150 asuntoa. Kaupunkistrategian 2022 tavoitteena on vuosittain 150 hengen väestön kasvu. Tämä edellyttää todennäköisesti noin 150 – 200 valmistuneen asunnon määrää vuodessa. Myönnet-tyjen rakennuslupien ja aloitettujen asuntorakennuskohteiden perusteella voidaan arvioida, että myös

11


TOTEUTTAMISOSA

lähivuosina valmistuu runsaasti asuntoja. Vuoden 2018 lopussa tulee päätöksentekoon asunto-oh-jelma, jossa asetetaan tavoitteet lähivuosien asuntotuotannolle.

Naantalin työttömyysprosentti oli elokuun 2018 lopussa 7,5 % (Varsinais-Suomessa ja koko maassa luku oli 9,2 %) Työttömyys ei ole alentunut Naantalissa vuonna 2018 yhtä ripeästi kuin viime vuosina.

4.4 Rakentamisalueet ja elinkeinotoiminta

Kaupunginvaltuuston hyväksymän Maankäytön kehityskuva 2035 -suunnitelman mukaan kaupungin tavoitteena on edistää hallitulla kasvulla yhdyskuntarakennetta, joka turvaa asumismahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymisen ja kehittymisedellytykset. Tavoitteena on turvata väestö- ja työpaik-katavoitteiden edellyttämä tonttivaranto. Kaupungin alueella elinkeinojen toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Naantalilla on lähtökohdiltaan mm. teollisuuden, satamatoimintojen ja matkailun kannalta koko kaupunkiseutua vahvistava rooli ja imago. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan ”brändin”, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. Kaupungilla on kaavoitettuja teollisuus- ja työpaikkatontteja Luolalan ja Luonnonmaan Naviren alu-eilla. Osa Naviren pohjoisosan tonteista esirakennetaan vuonna 2019. Asemakaavoitusta jatketaan, jotta kauppaliikkeiden tonttitarpeeseen pystytään vastaamaan. Maankäytön tarkemmasta suunnittelusta päätetään vuosittain kaavoituskatsauksessa.

5 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 5.1 Hallinto

Uusi hallintosääntö tuli voimaan 5.6.2017. Hallintosäännöllä uudistettiin luottamushenkilöorganisaa-tiota ja vähennettiin maltillisesti toimielinten määrää. Uudella säännöllä delegoitiin toimivaltaa aikai-sempaa enemmän johtaville viranhaltijoille. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa noin kolmannes henkilöstöstä siirtyy liikkeenluovutuksella uuden työnantajan palvelukseen. Kaupungin taloutta supistava vaikutus on vielä tätä suurempi. Mo-nien tukipalvelutehtävien, kuten talous- ja henkilöstöpalvelujen, hoitamisen tulevia vaihtoehtoja on harkittava huolellisesti. Vuonna 2017 aloitettiin selvitys, jossa tarkastellaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kau-pungin tehtäviin, talouteen ja organisaatioon. Selvityksen väliraportti käsiteltiin vuonna 2018 kaupun-ginhallituksessa. Mikäli sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen varmistuu, selvitystyötä on syytä jatkaa.

5.2 Henkilöstö

Kaupungin palveluksessa työskentelee keskimäärin 1 200 henkilöä. Näistä vakinaisia henkilöitä on noin 970. Henkilöstön lomia ja poissaoloja sijaistamassa on ympäri vuoden useita satoja työntekijöitä. Kaupungin periaatteena on, että työ- ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia. Määräaikaisia työ- ja virkasuhteita käytetään vain, mikäli määräaikaisuudelle on perusteet. Rekry-toidessamme henkilöstöä käytämme sekä sisäistä että julkista, avointa hakua. Rekrytoinneissa käy-tämme apuna Kuntarekry-järjestelmää. Kaupungin tavoitteena on tuottaa kaupunkilaisille ammattitaitoisesti ja kustannustehokkaasti korkea-tasoisia ja ihmisläheisiä palveluita sekä vahvistaa henkilöstön työssäjaksamista, osaamista ja ammat-titaitoa.

12


TOTEUTTAMISOSA

Naantalin kaupunkistrategian tavoitteena on osaava, palveleva ja hyvinvoiva Naantali. Edelleen halu-amme onnistua - hyvässä johtamisessa ja esimiestyössä - osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä - toimintatapojen kehittämisessä Nämä tavoitteet ovat osa henkilöstöstrategiaamme. Tarkemmat tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja ai-kataulut vahvistetaan vuosittain henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelmassa. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.3.2020 asti. Vuoden 2019 henkilöstömeno-jen korotustarpeeksi on arvioitu noin 3,3 %. Vuosille 2020 – 2022 on käytetty muutosprosentteja 2,7 / 2,0 / 2,2.

6 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT

Strategia: ”Naantalin tuloveroprosentti on valtakunnan keskiarvon alapuolella ja seudullisesti kilpailu-kykyinen”. Kaupungin tuloveroprosentti korotettiin 19,00 %:iin vuoden 2017 alusta. Koko maan tuloveroprosentin ennakollinen painotettu keskiarvo on vuoden 2017 tuloista 19,90 % ja vuoden 2018 tuloista 19,86 %. Kaupungin tuloveroennuste suunnitelmakaudelle on laskettu 19,00 % mukaan. Talousarvion ohjelu-kujen yhteydessä esitelty ns. riittävyyslaskelma (KH 18.6.2018) oli laskettu 18,75 % mukaan. Vuoden 2017 ansiotuloista saatavien verojen keväiset ennusteet ovat kuitenkin osoittautuneet virheellisiksi ja ne vaikuttavat myös seuraavien vuosien veropohjaan. Kun samaan aikaan yhteisöveron tekijöihin liit-tyy epävarmuutta ja toimintasuunnitelman investointitaso on merkittävästi poistorahoitustason yläpuo-lella, ei tuloveroprosenttia esitetä muutettavaksi. Ennuste perustuu verovuosien 2019 - 2021 osalta Kuntaliiton kuntakohtaiseen ennusteeseen ja vuo-den 2022 osalta Kuntaliiton ennusteesta johdettuun ennusteeseen. Voimassa olevan kiinteistöverolain mukaan kunnan on määrättävä yleinen, vakituisten asuinraken-nusten ja muiden asuinrakennusten veroprosentti. Muiden veroprosenttien määrääminen on vapaa-ehtoista. Kiinteistöveroprosenttiemme taso suhteessa koko maahan selviää oheisesta taulukosta. Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit ovat vv. 2020 – 2022 samat kuin vuonna 2019.

Taulukon prosentit ovat kuntaliitoksen takia laskennallisia vuoteen 2008 asti. Yleisen ja vakituisen asumisen veroprosenttien tuotto on noin 85 % (ed. vuosi 83 %) kiinteistöverotuk-semme maksuunpanosta v. 2018, koko maassa 89 % (90 %). Muiden asuinrakennusten prosentin (”mökkiprosentti”) osuus tuotosta on Naantalissa noin 14 % (14 %) ja koko maassa noin 5 % (5 %).

13


TOTEUTTAMISOSA

Kiinteistöverotuksessa ei ole tulossa lakisääteisiä muutoksia viime vuonna päätettyjen muutosten jäl-keen, joihin kuuluu se, että vakituisen asumisen prosentin yläraja nousee 1,00 prosenttiin vuonna 2019. Valtakunnallisen rakennusten ja maapohjien verotusarvojen arvostus- ja päivittämishankkeen tavoite on saada hankkeet valmiiksi 2019 jälkipuoliskolla, jolloin ne vaikuttaisivat 2020 kiinteistöverotukseen. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on tällä hetkellä säilymässä vuoden 2018 tasolla Kaupungin yhteisöveron tuottoa ennakoitaessa on vuoden 2019 jako-osuudeksi merkitty vuoden 2018 jako-osuus vähennettynä noin 8 prosentilla. Taustalla on ennakkoarvioita merkittävien yritysten veron-maksusta 2017 yhdistettynä verovuoden 2016 tiedossa oleviin, lokakuussa 2016 korjattuihin lukuihin. Yhteisöveron jako-osuuden kehittymiseen on kuitenkin syytä suhtautua erityisellä varovaisuudella. Vuodesta 2020 eteenpäin jako-osuudeksi on merkitty 90 % viiden edeltävän vuoden keskiarvosta. Vuoden 2019 valtionosuusarvio on laskettu Kuntaliiton ohjeiden mukaan. Opetus- ja kulttuuriministe-riön toimialan osalta valtionrahoituksesta saadaan varmaa tietoa vasta vuodenvaihteessa, mutta Kun-taliiton valtionosuuslaskurin mukainen arvio on suuntaa-antava. Kaupungin verotulolajien kehitystä kuvaavat oheiset kaaviot (lähde Veronsaajapalvelu ja kaupungin verotuloennuste). Vuoden 2017 maksuunpano on verottajan ilmoituksen mukainen, vuosien 2018 ja 2019 luvut ovat ennusteita.

14


TOTEUTTAMISOSA

Huhtikuussa 2018 julkaistiin verovuoden 2017 ansiotulotiedoista ennakkotiedot. Niiden mukaan an-siotuloa saaneiden kpl-määrä kasvoi + 1,2 % (koko maa + 0,7 %). Naantalin ansiotulot kasvoivat 3,4 % koko maan luvun ollessa + 1,8 %. Verovuoden 2017 ennakkotiedoissa kaupungin ansiotulojen muutos on + 2,4 % (koko maa + 1,8 %). Palkkatulojen muutos on + 2,1 % (koko maa + 1,3 %). Eläketulojen muutos on + 3,1 % (koko maa + 1,9 %). Palkka- ja eläketulot ovat yhdessä 95,8 % ansiotuloista (palkkatulot 67,9 %, eläketulot 27,9 %). Palkkatuloa saaneiden naantalilaisten kpl-määrä kasvoi 2,1 % (koko maa 1,3 %). Eläketuloa saanei-den naantalilaisten kpl-määrä kasvoi + 3,1 % (koko maa + 1,9 %). Eläketulojen muutos on pitkään ylittänyt palkkatulojen kehityksen – vuonna 2006 on palkkatulojen kasvu viimeisimmän kerran ollut suurempaa kuin eläketulojen. Eläketulojen määrä Naantalissa on 41,2 % (ed. vuosi 41 %) palkkatulon määrästä.

Tuloveron veropohja perustuu 2018 verotuksen ennakkotietoihin ja omaan väestökehitysarvioon. Ve-ronsaajille jaettavana kertymänä käytetään Kuntaliiton ennusteen mukaista arviota vuoteen 2021 asti, siitä eteenpäin ennuste on kaupungin arvio. Verotulojen ennustamisessa käytetty väestöennuste ohessa.

15


TOTEUTTAMISOSA

Tuloverossa on nähtävissä selvä rakenteellinen muutos sikäli, että 65 täyttäneiden osuus vuotuisesta verosta nousee edelleen ja samaan aikaan 25–64 – vuotiaiden osuus verosta laskee. Verotettavan tulon ja maksuunpantavan veron heilahtelut kohdistuvat luonnollisesti valtaosin työssäkäyvien verotu-loon ja veroihin verotusmuutosten ohella. Alle 25-vuotiaiden osuus maksuunpantavasta verosta on noin 1,5 %.

Oheisessa kaaviossa on yhteenveto ennusteen mukaisista verotuloista. Kaavio päättyy vuoteen 2021, koska se on otettu Kuntaliiton kuntakohtaisesta ennustekehikosta. Kaavio kuvaa indeksoitua verotuloa.

Suunnitelmakauden määrärahat sisältävät varautumisen asuntomessuhankkeen toteuttamiseen sekä sivistystoimen palveluverkkohankkeen mukaisia määrärahoja. Investointimenojen korkea tasoa edellyttää, että vuosikate pidetään riittävällä tasolla.

16


TOTEUTTAMISOSA

7 KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kuntalain 14 §:ssä säädetään valtuuston tehtävistä. Valtuuston tulee päättää muun muassa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäistä valvontaa suoritetaan erilaisten raportointikäytäntöjen ja työrutiinien kautta sekä normaalien johtamiskäytäntöjen osana. Johto seuraa esimerkiksi määrärahojen käyttöä, erilaisten rakentamis- ja muiden suunnitelmien laadintaa ja päätösten toimeenpanoa. Asioita käsitellään virastojen johtoryh-missä ja osastopalavereissa, ja laajempia osavuosiraportteja laaditaan kolme; 4 ja 8 kk virastopäällik-köraportit lautakunnille ja kaupunginhallitukselle, sekä puolivuosiraportti valtuustolle. Kaupunginjohtaja on asettanut kaupungin riskienhallintatyöryhmän lokakuussa 2014. Kaupungin ris-kienhallintapolitiikka-asiakirja on hyväksytty kaupunginhallituksessa 3.11.2014. Kaupunki on 1990-luvulta alkaen kilpailuttanut neljän vuoden välein kaupungin vakuutukset ns. yhden yhtiön politiikalla eli kaikki vakuutukset on keskitetty yhteen yhtiöön. Seuraava kilpailutus tapahtuu 2018. Vuosittain tehdään säännöllisesti vakuutusten vuosikatselmus lähinnä vastuun ja omaisuuden osalta. Lisäksi toiminnan muuttuessa pyritään yleensä tarkistamaan vakuutusturva (esim. sataman yhtiöittäminen 1.1.2015). Kaupunkikonserniin kuuluu kuntayhtymien lisäksi neljä kaupungin määräysvallassa olevaa osakeyh-tiötä, joille on annettu konserniohje. Hallintosäännössä ja konserniohjeessa on määritelty kaupungin näkemys siitä, miten yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulee järjestää. Controller seuraa tytär-yhtiöiden toimintaa.

17


KÄYTTÖTALOUSOSA

Käyttötalouden tehtäväalueiden TA2018-sarakkeessa on kaupunginvaltuuston hyväksymän varsinaisen talousarvion mukaiset luvut. (KV §105 13.11.2017) Sisäiset palvelutoiminnan tulot ja menot sekä Tilalaitoksen vuokrat on päivitetty KJ2019 sarakkeeseen.

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2022

KÄYTTÖTALOUS

KAUPUNKISTRATEGIAN 2022 KÄRKIHANKKEET JA VUODEN 2019 STRATEGISET TOIMENPITEET Kaupunkistrategiassa 2022 on esitetty kaupungin lähivuosien kärkihankkeet, joiden toteuttaminen vaatii koko organisaatiolta ja kaikilta toimialoilta yhteisiä toimenpiteitä. Vuoden 2019 yhteiset strategiset toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa: Kärkihanke 1: Osaava, palveleva ja hyvinvoiva Naantalin kaupunki Naantali käynnistää toimenpiteitä, jotka edistävät henkilöstön osaamisen ja toimintatapojen kehittymistä, lisäävät yhteistyötä yli hallintorajojen, laajentavat johtamisen ammattimaisuutta sekä varmistavat kaupungin peruspalveluiden tarjonnan keskusta-alueiden lisäksi saariston osakeskuksissa. Yrittämisen edellytyksiä kehitetään aktiivisesti. Palvelujen saatavuutta sekä kuntalaisten ja yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia kehitetään hyödyntämällä ja ottamalla käyttöön uusia sähköisiä palvelukanavia ja keinoja.

Toimenpide Mittari Vastuuhenkilö(t) Palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen, Luonnonmaan perhetalon ja asuinalueen asemakaava

Asemakaava valmis hyväksyttäväksi 12/2019

Tekninen johtaja Kaupunginjohtaja

Asiakaslähtöisten sähköisten palvelujen käyttöönotto

Toteutusten määrä

Tietohallintopäällikkö Toimialajohtajat

Laaditaan päivittäisjohtamiseen soveltuva kannustinjärjestelmä

Suunnitelma valmiina 08/2019

Henkilöstöpäällikkö Kaupunginjohtaja

Kärkihanke 2: Hyvien yhteyksien Naantalin kaupunki Naantali käynnistää toimenpiteitä, jotka parantavat Manner-Naantalin ja saariston saavutettavuutta ja sisäisiä yhteyksiä sekä edistävät elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varmistamalla työssäkäynti- ja tavaraliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden

Toimenpide Mittari Vastuuhenkilö(t) Tehokas edunvalvonta E18-kehätien parantamiseksi

Parantamishanke pysyy laaditussa aikataulussa

Tekninen johtaja Yhdyskuntatekniikan päällikkö

Laaditaan yhteistyössä ELY-keskuksen ja muiden kuntien kanssa Saariston pienen rengastien kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma

Suunnitelma valmis 12/2019


Selvitetään yhteistyössä kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestäjän kanssa Luonnonmaan joukkoliikenteen kehittämisvaihtoehdot

Suunnitelma valmis 12/2019


Kärkihanke 3: Kasvava ja vetovoimainen Naantali Naantali tehostaa toimenpiteitä, joilla edistetään väkiluvun kasvua, väestörakenteen elinvoimaisuutta ja asumisen laatua. Kaupunki vaalii kaupungin rakennetun ja luontoympäristön arvokkaita piirteitä sekä toteuttaa kestävän kehityksen mukaisia periaatteita toiminnoissaan.

Toimenpide Mittari Vastuuhenkilö(t) Asuntomessuhankkeen 2022 toteuttaminen Messutontit myynnissä 2019

Tekninen johtaja Maankäyttöjohtaja

Naviren teollisuustonttien esirakentaminen Naviren alueesta on esirakennettu noin 2,5 ha

Yhdyskuntatekniikan päällikkö Elinkeinoasiamies

Vanhankaupungin rannan viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden vahvistaminen

Valaistus- ja äänimaailma-suunnitelman 1. vaiheen toteutus 2019

Yhdyskuntatekniikan päällikkö

18


NAANTALIN KAUPUNKI

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019TE KJ TA

KÄYTTÖTALOUS

Tulot, ulkoiset 24 729 518,05 22 816 960 22 995 740 23 045 740 23 045 740 0,8 1,0 1,0

Menot, ulkoiset 114 038 200,65 117 259 367 122 056 878 121 910 878 121 893 878 4,1 4,0 4,0

Toimintakate -89 308 682,60 -94 442 407 -99 061 138 -98 865 138 -98 848 138 4,9 4,7 4,7

Tavoiteltu toimintakate -98 157 000 -98 157 000 -98 157 000

Poikkeama tavoitteesta 904 138 708 138 691 138

Perustelut poikkeamille on esitetty toimialojen infoissa

Tämä infosivu kattaa kaiken kaupungin talousarvioon kuuluvan toiminnan

Kuntalain mukaan kuntien taloudellista tilaa arvioidaan konsernin tunnuslukujen mukaan.

Naantalin asukaskohtaisen nettokustannuksen kehitys noudattelee koko maankehitystä. Tunnusluvun kuntakohtainen kehitys ei kerro kunnan toiminnallistenrakenteiden muutosta, joten muutosten analysointi edellyttää tarkempaa perehtymistä.

MUUTOS-% EDELL. TA

Naantali Kaarina Lieto Raisio Turku Koko maa

Toimintakate, €/as. -4 263 -4 725 -4 498 -4 986 -4 703 -4 827

Vuosikate, €/as. 1 009 570 525 602 928 968

Vuosikate %:a poistoista 148 147 125 110 131 135

Tilikauden tulos, €/as. 344 167 106 112 217 308

Inv estointien omahankintamenot, €/as. 668 560 717 551 1 005 1 243

Inv estointien tulorahoitus, % 151 102 73 109 92 78

Toiminnan ja inv est. rahav irta, €/as. 351 39 -163 117 -94 -134

Rahav arat, €/as. 489 626 551 463 1 379 1 250

Kassan riittäv y y s, pv 19 29 23 17 43 41

Omav araisuusaste, % 50 40 28 47 38 44

Suhteellinen v elkaantuneisuus, % 62 60 66 54 86 77

Lainakanta, €/as. 3 883 3 248 3 919 3 678 6 974 6 148

Kerty ny t y li-/alijäämä, €/as. 2 992 772 435 610 1 821 1 983

Lähde Tilastokeskus / Suomen Kuntaliitto

Kuntakonsernien taloudellisia tunnuslukuja vuodelta 2016

_________________________________________________________________________KÄYTTÖTALOUS

__________________________________

19


HALLINTOPALVELUTToimialajohtaja Hallintojohtaja (Riitta Luotio)


KÄYTTÖTALOUS *)

Tulot, ulkoiset 416 038,24 387 750 398 800 398 800 398 800 2,8 2,8 2,8

Menot, ulkoiset 6 579 000,05 7 052 125 7 440 241 7 466 361 7 474 361 5,5 5,9 6,0

Toimintakate -6 162 961,81 -6 664 375 -7 041 441 -7 067 561 -7 075 561 5,7 6,0 6,2

*) pl KOM-tulo ja sataman kate

Kaupunginhallituksen ohjeluku -6 895 000 -6 895 000 -6 895 000

Poikkeama ohjeluvusta 146 441 172 561 180 561

Perustelut poikkeamille:

Merkittävät toiminnalliset muutokset:

Hallintopalvelut tuottaa kaupungin sisäisiä tukipalveluita sekä huolehtii ylimmän luottamus- ja viranhaltijajohdon kokouspalveluista. Palvelualue jakaantuu hallinto- ja kansliapalveluihin, rahatoimeen, tietohallintoon ja henkilöstöpalveluihin. Palvelut ovat pääsääntöisesti tukipalveluita.

MUUTOS-% EDELL. TA

Järjestelyerissä TVA- varaus (+180 000 €.) Henkilöstöpalveluissa työterveyshuollon kulut kasvussa (+ 58 000 €). KOJ

Yhteismarkkinointiin lisäpanostus (+ 25 000 €). Tietohallinnon lisenssikulut (+ 58 000 €). Osa menojen lisäyksistä

katetaan muiden menojen säästöillä.

Keskusvarasto siirretään Teknisiin palveluihin. "Hankintatoimen hallinto" sisällytetään "Hallinnon" tulosalueen alle omaksi kustannuspaikakseen. Viestintään lisätään voimavaroja palkkaamalla 1.3.2019 lukien viestintäassistentti. Saariston palvelupisteistä Merimasku ja Rymättylä siirtyvät kirjastotoimen palveluiksi. Velkuan palveluista vastaa edelleen hallintopalvelut. Saariston palvelupisteet säilyvät, mutta osassa vastuutaho vaihtuu. Muutoksella tavoitellaan synergiaetuja sekä henkilötyöpanoksen tehokkaampaa käyttöä.

Toimielimistä hallintopalveluihin kuuluvat keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, kaupunginvaltuusto,

kaupunginhallitus, konsernijaos ja saaristolautakunta.

_________________________________________________________________________KÄYTTÖTALOUS

__________________________________

20


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KESKUSVAALILAUTAKUNTATulosalue: Vaalit

Vastuuhenkilö: Kaupunginlakimies (Turo Järvinen)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on vaalilain ja oikeusministeriön mukaisesti huolehtia valtiollisten ja kunnallisten vaalien järjestämisestä kuntatasolla.

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019 MUUTOS-% EDELL. TATE KJ TA

TOIMINTATULOT YHT. 63 000 66 000 66 000 66 000 4,8 4,8 4,8Myyntituotot 63 000 66 000 66 000 66 000 4,8 4,8 4,8Maksutuotot

Tuet ja avustuksetVuokratuotot

Muut toimintatuototValmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT YHT. 55 511,63 141 271 110 148 122 798 122 798 -22,0 -13,1 -13,1Henkilöstökulut 38 704,14 93 850 90 930 93 580 93 580 -3,1 -0,3 -0,3

Palvelujen ostot 15 164,18 46 421 19 168 29 168 29 168 -58,7 -37,2 -37,2Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 643,31 1 000 50 50 50 -95,0 -95,0 -95,0

AvustuksetVuokrakulut

Muut toimintakulutTOIMINTAKATE -55 511,63 -78 271 -44 148 -56 798 -56 798 -43,6 -27,4 -27,4

Poistot ja arvonalentumisetLaskennalliset erät

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -55 511,63 -78 271 -44 148 -56 798 -56 798 -43,6 -27,4 -27,4


Ulkoiset toimintatulot 63 000 66 000 66 000 66 000 4,8 4,8 4,8Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ 63 000 66 000 66 000 66 000 4,8 4,8 4,8

Ulkoiset toimintamenot 42 631,54 120 170 94 180 106 830 106 830 -21,6 -11,1 -11,1Sisäiset toimintamenot 8 675,08 16 882 11 968 11 968 11 968 -29,1 -29,1 -29,1

Keskinäiset toimintamenot 4 205,01 4 219 4 000 4 000 4 000 -5,2 -5,2 -5,2TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 55 511,63 141 271 110 148 122 798 122 798 -22,0 -13,1 -13,1

TOIMINTAKATE -55 511,63 -78 271 -44 148 -56 798 -56 798 -43,6 -27,4 -27,4

HENKILÖSTÖRESURSSIT

Kaupungin oma henkilöstö toimii pääosin ennakkoää-nestyksen vaalivirkailijoina. Tilapäistä henkilöstöä pal-kataan tarpeen mukaan.

TALOUSARVION PERUSTELU

Kunta voi olla yhtenä äänestysalueena, mutta Naanta-lissa valtuuston päätöksen mukaan äänestysalueita on kahdeksan. Vaalilain mukaan kunnassa tulee olla vä-hintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka. Kuntalii-tospäätöksen jälkeen, vuoden 2008 kunnallisvaaleista alkaen Naantalissa on ollut viisi yleistä ennakkoäänes-tyspaikkaa.

Vuonna 2019 järjestetään eduskuntavaalit, europarla-menttivaalit ja maakuntavaalit. Eduskuntavaalien vaa-lipäivä on 14.4. ja ennakkoäänestys on kotimaassa 3.-9.4.2019.

Europarlamenttivaalien vaalipäivä on 26.5.2019 ja en-nakkoäänestys on kotimaassa 15.-21.5.2019.

Maakuntavaalia on esitetty pidettäväksi samanaikai-sesti europarlamenttivaalien kanssa toukokuussa 2019, jonka perusteella talousarvio on laadittu.

Oikeusministeriö suorittaa eduskuntavaaleista ja euro-parlamenttivaaleista kunnalle korvausta arviolta reilut 2euroa per vaaleissa äänioikeutettu. Maakuntavaalien osalta korvauksesta ei ole tietoa.

Kaupungin alueella on yleisiä ennakkoäänestyspaik-koja viisi, jotka ovat kaupungin ylläpitämiä. Ennakko-äänestyspaikkoja olisivat Kaupungintalo, Velkuan, Me-rimaskun ja Rymättylän palvelupisteet sekä K – Super-market Ukko-Pekka tai vaihtoehtoinen sopiva tila sen lähialueelta.

21


KÄYTTÖTALOUS

Ennakkoäänestyspaikkojen aukiolo

Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan palvelupisteissä ennakkoäänestys olisi normaalina aukiolona eli arki-päivinä. K – Supermarket Ukko-Pekassa tai vaihtoeh-toisessa tilassa sen lähialueelta ennakkoäänestys olisi osan päivää arkipäivinä mukaan lukien lauantai.

Pisimmät aukioloajat olisivat kaupungintalolla, myös viikonloppuna klo 10 – 16.

MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON

Vuonna 2018 oli presidentinvaali, josta oikeusministe-riö suoritti korvausta yhdeltä vaalikierrokselta.

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään muutettuna. Kokouspalkkioiden palkkiosäännön mukaisen tarkistami-sen edellyttämä henkilöstömenomuutos koko talousarviossa on arviolta 13 000 euroa ja se kohdistuu seuraaviin tu-losalueisiin: Vaalit, Kaupunginvaltuusto, Tarkastustoimi, Hallinto, Henkilöstöhallinto, Konsernijaosto, Saaristoasiat, Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto, Sivistystoimen hallinto, Kulttuuripalvelut, Rakentamisen valvonta ja neu-vonta, Ympäristönsuojelu ja Tekninen lautakunta / Palvelukeskus.

KAUPUNGINHALLITUS: Ehdotus hyväksytään.

22


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINVALTUUSTOTulosalue: Kaupunginvaltuusto

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja (Riitta Luotio)Toiminnan luonne: Kaupungin ylin päätöksenteko Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Kaupunginvaltuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuusto vastaa kaupungin talou-desta ja toiminnasta. Valtuusto on hallintosäännöllä siirtänyt toimivaltaansa muille toimieli-mille.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIValtuuston hyväksymä kaupunkistrategia ohjaa kau-pungin toimintaa

Strategian perusteella asetetaan konkreettiset vuosita-voitteet, joiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle 6 kk:n osavuosikatsauksessa ja tilinpäätöksessä.


TOIMINTATULOT YHT. 3 705,43Myyntituotot 2 105,43Maksutuotot


Muut toimintatuotot 1 600,00Valmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT YHT. 172 389,70 183 118 192 508 192 658 192 658 5,1 5,2 5,2Henkilöstökulut 47 561,66 57 080 59 130 61 280 61 280 3,6 7,4 7,4

Palvelujen ostot 64 764,66 64 372 66 070 64 070 64 070 2,6 -0,5 -0,5Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 042,34 4 400 4 400 4 400 4 400

AvustuksetVuokrakulut 54 021,04 55 266 60 908 60 908 60 908 10,2 10,2 10,2

Muut toimintakulut 2 000 2 000 2 000 2 000TOIMINTAKATE -168 684,27 -183 118 -192 508 -192 658 -192 658 5,1 5,2 5,2

Poistot ja arvonalentumiset -0,77 -1 -80 000 -80 000 -80 000 7999900,0 7999900,0 7999900,0Laskennalliset erät -22 024,66 -17 199 -17 875 -17 875 -17 875 3,9 3,9 3,9

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -190 709,70 -200 318 -290 383 -290 533 -290 533 45,0 45,0 45,0


Ulkoiset toimintatulot 3 705,43Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ 3 705,43

Ulkoiset toimintamenot 99 363,65 119 530 115 330 117 480 117 480 -3,5 -1,7 -1,7Sisäiset toimintamenot 27 259,05 16 722 24 670 22 670 22 670 47,5 35,6 35,6

Keskinäiset toimintamenot 45 767,00 46 866 52 508 52 508 52 508 12,0 12,0 12,0TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 172 389,70 183 118 192 508 192 658 192 658 5,1 5,2 5,2

TOIMINTAKATE -168 684,27 -183 118 -192 508 -192 658 -192 658 5,1 5,2 5,2

23


KÄYTTÖTALOUS


-

TALOUSARVION PERUSTELUT

Valtuuston kokouksia arvioidaan pidettävän kahdek-san. Tämän lisäksi kokouspalkkioissa on varauduttu kolmeen seminaariin.

Valtuutetuille hankittujen laitteiden menot samoin kuin omien laitteiden käytöstä maksettavat korvaukset on kirjattu kaupunginvaltuuston tehtäväalueelle, vaikka kaupunginvaltuutetut käyttävät laitetta myös kaupun-ginhallituksen ja lautakuntien kokouksissa.

Keskitettyä luottamushenkilökoulutusta jatketaan tar-peen mukaan.

Valtuuston kokousten lisäksi järjestetään iltakouluja ja seminaaritilaisuuksia ajankohtaisista aiheista.

Koulutusmäärärahat ovat vuoden 2018 tasossa. Vuo-teen 2016 saakka luottamushenkilöiden koulutusmää-rärahat valtuustokausien alussa oli sisällytetty henki-löstöhallinnon yhteisten koulutusten budjettiin.

MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON:

Valtuustojuhlaan ei ole varattu määrärahoja vuonna 2019.Valtuuston kokouksia edeltää valtuustokahvit. Valtuus-ton kokousten striimaaminen yleiseen tietoverkkoon aloitetaan. Tämän jälkeen valtuuston kokouksia voi seurata lähetyksenä yleisessä tietoverkossa.

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään muutettuna. Valtuustojuhlaan varataan määräraha.


24


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TARKASTUSLAUTAKUNTATulosalue: Tarkastustoimi

Vastuuhenkilö: Controller (Riikka Söderlund)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tarkastuslautakunta vastaa kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä kaupunkikonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastus-lautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupun-gissa ja konsernissa toteutuneet ja laatii valtuustolle annettavan arviointikertomuksen.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIAnnetaan valtuustolle arviointikertomus ja tarvittaessa väliraportteja arviointityössä tehdyistä havainnoista.

Arviointikertomus laaditaan kerran vuodessa.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARISeurataan hallintoa, kuullaan eri tehtäväalueiden vastuuhenkilöitä sekä kaupungin johtoa, tehdään arviointikäyntejä toimintayksiköissä.

Tehdään 2-4 arviointikäyntiä vuoden aikana.


TOIMINTATULOT YHT. 1 000,00 1 000 1 000 1 000 1 000Myyntituotot 1 000,00 1 000 1 000 1 000 1 000Maksutuotot



TOIMINTAMENOT YHT. 46 070,53 62 693 59 755 60 105 60 105 -4,7 -4,1 -4,1Henkilöstökulut 8 435,34 11 127 12 680 13 030 13 030 14,0 17,1 17,1

Palvelujen ostot 35 271,11 48 561 43 780 43 780 43 780 -9,8 -9,8 -9,8Aineet, tarvikkeet ja tavarat 200 200 200 200


Muut toimintakulut 14,08 400 400 400 400TOIMINTAKATE -45 070,53 -61 693 -58 755 -59 105 -59 105 -4,8 -4,2 -4,2

Poistot ja arvonalentumisetLaskennalliset erät 39 878,43 61 693 58 755 58 755 58 755 -4,8 -4,8 -4,8

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -5 192,10 -350 -350


Ulkoiset toimintatulotSisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulot 1 000,00 1 000 1 000 1 000 1 000TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 1 000,00 1 000 1 000 1 000 1 000

Ulkoiset toimintamenot 41 092,60 58 342 54 591 54 941 54 941 -6,4 -5,8 -5,8Sisäiset toimintamenot 2 627,93 1 946 2 469 2 469 2 469 26,9 26,9 26,9

Keskinäiset toimintamenot 2 350,00 2 405 2 695 2 695 2 695 12,1 12,1 12,1TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 46 070,53 62 693 59 755 60 105 60 105 -4,7 -4,1 -4,1

TOIMINTAKATE -45 070,53 -61 693 -58 755 -59 105 -59 105 -4,8 -4,2 -4,2


Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimii controller. Asiat lautakunnan kokouksessa päätetään puheenjohtajan esittelystä.


Lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaa valtuuston va-litsema tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy. Tarkas-tuslautakunnan arvioidaan pitävän 10 kokousta sekä tekevän 2-4 arviointikäyntiä.

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään.


25


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINHALLITUSTulosalue: Hallinto

Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja (Jouni Mutanen)Toiminnan luonne: Kaupunkikonsernin yleisjohto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kaupunginvaltuus-ton päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua, ellei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIHuolehdimme talouden tasapainosta ja kaupungin in-vestointikyvystä seuraamalla tiiviisti kaupungin talouden kehitystä ja tekemällä ehdotuksia talouden tasapainot-tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

Talouden tasapaino sekä kaupungin ja kaupunkikonser-nin investointien rahoittaminen vähintään 60 %:sti tulora-hoituksella (seuranta kolmen vuoden tarkastelujaksolla)

Asuntomessuhankkeen onnistunut ja kaupungin veto-voimaa vahvistava toteuttaminen

Asuntomessuhankkeen valmistelu etenee laaditun aika-taulun mukaisesti


TOIMINTATULOT YHT. 257 541,48 155 891 155 904 155 904 155 904 0,0 0,0 0,0Myyntituotot 205 164,60 105 891 105 904 105 904 105 904 0,0 0,0 0,0Maksutuotot 1 168,65


Muut toimintatuotot 51 208,23 50 000 50 000 50 000 50 000Valmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT YHT. 2 142 678,06 2 196 312 2 225 842 2 233 258 2 241 258 1,3 1,7 2,0Henkilöstökulut 758 660,31 848 044 853 404 857 214 857 214 0,6 1,1 1,1

Palvelujen ostot 1 159 490,95 1 107 922 1 124 177 1 123 832 1 123 832 1,5 1,4 1,4Aineet, tarvikkeet ja tavarat 59 025,62 66 211 65 041 64 539 64 539 -1,8 -2,5 -2,5

Avustukset 42 270,00 41 000 41 000 41 000 41 000Vuokrakulut 100 366,00 100 925 108 760 113 213 113 213 7,8 12,2 12,2

Muut toimintakulut 22 865,18 32 210 33 460 33 460 41 460 3,9 3,9 28,7TOIMINTAKATE -1 885 136,58 -2 040 421 -2 069 938 -2 077 354 -2 085 354 1,4 1,8 2,2

Poistot ja arvonalentumiset -478,83 -320 -207 -207 -207 -35,3 -35,3 -35,3Laskennalliset erät -40 185,62 51 139 68 498 68 498 68 498 33,9 33,9 33,9

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -1 925 801,03 -1 989 602 -2 001 647 -2 009 063 -2 017 063 0,6 1,0 1,4


Ulkoiset toimintatulot 52 467,48 51 400 51 900 51 900 51 900 1,0 1,0 1,0Sisäiset toimintatulot 160 680,00 78 368 78 003 78 003 78 003 -0,5 -0,5 -0,5

Keskinäiset toimintatulot 44 394,00 26 123 26 001 26 001 26 001 -0,5 -0,5 -0,5TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 257 541,48 155 891 155 904 155 904 155 904 0,0 0,0 0,0

Ulkoiset toimintamenot 1 953 420,09 2 001 543 2 037 333 2 041 143 2 049 143 1,8 2,0 2,4Sisäiset toimintamenot 88 050,46 92 904 78 749 77 902 77 902 -15,2 -16,1 -16,1

Keskinäiset toimintamenot 101 207,51 101 865 109 760 114 213 114 213 7,8 12,1 12,1TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 2 142 678,06 2 196 312 2 225 842 2 233 258 2 241 258 1,3 1,7 2,0

TOIMINTAKATE -1 885 136,58 -2 040 421 -2 069 938 -2 077 354 -2 085 354 1,4 1,8 2,2

26


KÄYTTÖTALOUS


HTV 2018 2019Kaupunginjohtaja 1 1Hallintojohtaja 1 1Kaupunginkamreeri 1 1Kaupunginlakimies 1 1Controller 0,6 1Elinkeinoasiamies 1 1Kehittämis- ja viestintäpäällikkö

0,4 0,4

Kulttuuri ja tiedotussihteeri

0,5 0,5

Verkkotoimittaja (tp) 1 0Projektisuunnittelija (tp) 1 1Viestintäassistentti 0 1Yhteensä 8,5 8,9


Vuoden 2022 asuntomessuhankkeen valmistelu etenee

Kaupungin tavoitteena on vuoden 2022 asuntomessu-jen avulla lisätä pitkäjänteisesti kaupungin vetovoimaa laadukkaan asumisen ja monipuolisen matkailun kau-punkina.

Asuntomessujen valmistelua on nimetty syksyllä 2018 projektiorganisaatio, jossa on kaupungin ja Osuus-kunta Suomen Asuntomessujen edustajia. Asuntomes-sujen projektipäällikkö on tarkoitus palkata syksyn 2018 aikana.

Myös kaupunginhallitus seuraa tiiviisti asuntomessujen valmistelua ja tekee tarvittavat hanketta koskevat pää-tökset ja päätösehdotukset kaupunginvaltuustolle.

Viestintään lisää voimavaroja

Kaupunkistrategia 2022 sisältää kunnianhimoisia ta-voitteita ja kärkihankkeita Naantalin kehittämiseksi. Strategian onnistunut toimeenpano edellyttää sitä, että kaupunki tehostaa viestintäänsä erityisesti mark-kinointiviestinnän ja digitaalisen viestinnän alueilla.Kaupunkiin palkataan 1.3.2019 lukien viestintäassis-tentti, jonka keskeisiä tehtäviä ovat eri toimialojen viestinnän tukeminen, markkinointiviestintä, sähköis-ten palvelujen kehittäminen ja uusien viestintäka-navien hyödyntäminen. Viestintäassistentti työskente-lee kehittämis- ja viestintäpäällikön alaisuudessa.

Kaupungin verkkosivujen uudistamista jatketaan. Sa-moin jatketaan työtä julkisen hallinnon Suomi.fi –digita-lisaatiohankkeen toteuttamiseksi asiaa koskevan lain velvoitteiden mukaisesti.

Tavoitteena on lisäksi ottaa käyttöön kuntalain mukai-sesti innostavia vaikuttamis- ja viestintäkanavia. Tär-keitä mahdollisuuksia ovat mm. netti- ja mobiilikyselyt

ja kokemusasiantuntijoiden ja asiakasraatien käyttö palveluja uudistettaessa.

Sote- ja maakuntauudistus

Toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmisteltaessa on edelleen epävarmaa, toteutuuko sote- ja maakuntauu-distus. Mahdollinen uudistus vaikuttaa merkittävästi kaupungin omaan toimintaan, talouteen ja organisaa-tioon.

Mikäli eduskunta hyväksyy uudistusta koskevan lain-säädännön, kaupunki osallistuu myös vuonna 2019 uudistuksen maakunnalliseen valmisteluun. Lisäksi jatketaan ”Naantali soten jälkeen” –valmistelutyötä.

Kaupungin on tärkeää löytää vahvuutensa uudessa ti-lanteessa, määritellä uuden tehtäväkentän mukaiset roolit ja toiminnan painopisteet (kirkastaa perustehtä-vänsä), rakentaa uutta yhteistyötä sekä uudistaa jasopeuttaa organisaationsa.

Kaupungin uudessa roolissa korostuvat todennäköi-sesti elinvoimaan, kumppanuuteen ja elinvoimaan liit-tyvät tehtävät.

Talousarviossa on varauduttu edelleen tilapäisen pro-jektisuunnittelun palkkaukseen.

Talousarvioehdotuksessa ei ole otettu huomioon mah-dollisia kustannuksia, jotka kunnille aiheutuvat yhtei-sestä sote- ja maakuntauudistuksen yhteisestä valmis-telusta.


Viestinnän tehostamiseksi palkataan 1.3.2019 lukien viestintäassistentti.

Vuoden 2019 alusta lukien hallintopalveluiden alla oleva tulosalue ”Hankintatoimi ja keskusvarasto” on ja-ettu siten, että keskusvaraston kustannuspaikat siirty-vät teknisiin palveluihin omaksi tulosalueeksi. Hankin-tatoimen kustannuspaikka on siirretty tulosalueen ”Hal-linto” alle.

Naantali24 –tapahtuman kustannusvaikutus on otettu huomioon talousarviossa.

Naantali toimi ystävyyskuntavierailun isäntänä vuonna 2018. Kustannusvaikutus 10 000 € on vähennetty määrärahavarauksesta.

Muissa sopimuskorvauksissa on kasvua 1 250 € (Te-osto, Gramex ja Kopiosto).

Jäsenmaksuissa on kasvua lähes 6000 €. (V-S Liiton jäsenmaksu + 2,63 %)

Varaudutaan kahteen kaupunginhallituksen seminaa-riin, joista toinen talousarvioseminaari.

27


KÄYTTÖTALOUS

EU-tietosuoja-asetuksen voimaan tultua kaupungin koulutus- ja näyttövelvollisuuden täyttämiseksi on tar-koituksenmukaista ottaa käyttöön tietosuojan verkko-

koulutusohjelma, jolla voidaan seurata ja osoittaa hen-kilökunnan tietosuojakoulutusastetta. (Kustannus 5 400 €).


KAUPUNGINHALLITUS: Ehdotus hyväksytään muutettuna. Kaupunginhallituksen käyttövaroihin lisätään 8 000 eu-roa.

28


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINHALLITUSTulosalue: Asiahallinto

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja (Riitta Luotio)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Asiahallinnon tehtäväalueella huolehditaan toimialalle kuuluvien asioiden valmistelusta, ylim-män luottamus- ja viranhaltijajohdon kokouspalveluista, päätösten toimeenpanosta, asiakirjo-jen arkistoinnista sekä yhteispalvelupisteistä.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARITehostamme työprosesseja ja palvelujen tuottamista-poja toimialojen rajat ylittäen.

Tiedonohjaussuunnitelmien laatiminen jatkuu yhteis-työssä virastojen kanssa vuonna 2018 valmistuneen pro-jektisuunnitelman mukaisesti.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIAsiakkaan sujuva palvelu ja kustannustehokas palvelu-jen tuottaminen.

Merimaskun ja Rymättylän palvelupisteet siirtyvät kirjas-ton palveluiksi. Velkuan palvelupiste toimii edelleen kau-punginkanslian ylläpitämänä.


TOIMINTATULOT YHT. 20 323,61 6 800 11 000 11 000 11 000 61,8 61,8 61,8Myyntituotot 11 280,25 6 300 10 500 10 500 10 500 66,7 66,7 66,7Maksutuotot 208,47 500 500 500 500

Tuet ja avustukset 8 779,33Vuokratuotot

Muut toimintatuotot 55,56Valmistus omaan käyttöön


Palvelujen ostot 48 705,17 79 339 64 132 63 793 63 793 -19,2 -19,6 -19,6Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 477,97 12 023 12 703 12 662 12 662 5,7 5,3 5,3

AvustuksetVuokrakulut 41 123,28 41 972 40 797 40 797 40 797 -2,8 -2,8 -2,8

Muut toimintakulut 78,48 1 070 1 070 1 070 1 070TOIMINTAKATE -603 594,82 -624 722 -593 096 -592 716 -592 716 -5,1 -5,1 -5,1

Poistot ja arvonalentumiset -12 290,78 -2 439 -2 440 -2 440 -2 440 0,0 0,0 0,0Laskennalliset erät 592 588,03 508 938 465 307 465 307 465 307 -8,6 -8,6 -8,6



Ulkoiset toimintatulot 20 162,24 6 500 11 000 11 000 11 000 69,2 69,2 69,2Sisäiset toimintatulot 161,37 300 -100,0 -100,0 -100,0

Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ 20 323,61 6 800 11 000 11 000 11 000 61,8 61,8 61,8



TOIMINTAKATE -603 594,82 -624 722 -593 096 -592 716 -592 716 -5,1 -5,1 -5,1

29


KÄYTTÖTALOUS


nimike/htv 2018 2019Arkistosihteeri 1 1Arkistonhoitaja 1 1Johdon sihteeri 1 1Toimistosihteeri 3 2Hallintosihteeri 1 1Palveluneuvoja 5 4Tp. arkistosuunnittelija 0,5 1Yhteensä 11,5 11

TALOUSARVION PERUSTELUTAsiahallinto on hallinnolliset tehtävärajat ylittävä tulos-alue, jonka piiriin kuuluvat laaja-alaisesti hallinnon tuki-tehtävät ja niiden kehittäminen.

Asiahallinnon tehtäväalueelle sisältyvät kaupungin-kanslian (sisältää arkistohallinnon), kaupungin yhteis-palvelupisteen ja Velkuan palvelupisteen määrärahat ja tuloarviot.

KaPA-lakiJatketaan Kansalliseen Palveluarkkitehtuuriin liittyviä Suomi.fi-palvelujen ylläpitoa sekä edistetään julkishal-linnon digitaalisten palvelujen saavutettavuutta, tuotta-mista ja käyttöönottoa.

Asiointipiste ja palvelupisteetUusi yhteispalvelulaki tuli voimaan 1.6.2017. Laki antoiuusia ja luovia mahdollisuuksia entistä parempaan ja monipuolisempaan kuntalaisten palveluun. Lakiuudis-tuksen ytimenä on sähköisen palvelun edistäminen. Palvelut tuotetaan edelleen sopimusperusteisesti ja monipuoliset sähköiset kanavat tuovat uutta tehoa toi-mintaan.

Asiointi- ja palvelupisteellä on tärkeä rooli julkisten pal-velujen digitalisaation edistäjänä ja sanansaattajana. Palveluneuvojat saavat tehtävään entistä enemmän koulutusta ja valmiuksia.

TiedonhallintaAsiahallinnan tärkeäksi toimialaksi on nousemassa tie-donhallinta, joka tulee lopulta ohjaamaan lähes kaikkia kunnan sähköisiä prosesseja järjestelmistä käsin. Säh-köisen tiedonhallinnan keskeisenä edellytyksenä on tiedonohjaussuunnitelmien (TOS) laatiminen koko or-ganisaation kattavasti.

Tiedonohjaussuunnitelmien laadinta on jatkossa edel-lytyksenä Dynasty-asianhallintajärjestelmän kehitty-neemmän version käyttöönotolle sekä sähköisen asia-kirjahallinnon ja arkistoinnin kehittämiselle. Kehittämis-tehtävä kattaa koko organisaation.

Tiedonhallinnan kehittämishankkeiden edistäminen edellyttää tilapäisen määräaikaisen henkilöstön palk-kaamista.

MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOONPalveluneuvojien työvoimaresurssia kohdennetaan palvelutarpeen mukaisesti. Saariston palvelupisteitten palvelut säilytetään siten että kirjasto vastaa jatkossa Merimaskun ja Rymättylän palvelupisteiden toimin-nasta.

Toinen vakinaisista palveluneuvojista siirtyy huolehti-maan Velkuan palvelupisteestä ja asiamiespostista ja toisen palveluneuvojan resurssi kohdennetaan sijaista-maan kaupungintalon ja Velkuan palveluneuvojia sekä kaupungin puhelinvaihteita. Määräaikaisesti täytetty palveluneuvojan vakanssi lakkautetaan ja kirjastotoi-meen perustetaan digitalkkarin vakanssi.

Arkistotoimen projektisuunnittelija 12 kk (+21 000 €).(Vuonna 2018 6 kk.)

Kanslian henkilökuntaresurssi on sitoutettu huolehti-maan vuoden 2019 aikana toimitettavista vaaleista.



30


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINHALLITUSTulosalue: Sisäiset toimistopalvelut

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja (Riitta Luotio)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Kohderahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Sisäisten toimistopalveluiden tehtäväalueella huolehditaan kaupungin puhelinvaihteesta sekä keskitetystä monistuksesta ja postituksesta.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARILaadukkaat palvelut sisäisille ja ulkoisille asiakkaille Puhelinvaihteen, kaupungintalon yhteispalvelupisteiden,

postituksen ja monistuksen sijaistukset hoituvat yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan ilman ulkopuolisia sijai-sia.


TOIMINTATULOT YHT. 189 938,53 202 647 178 000 178 000 178 000 -12,2 -12,2 -12,2Myyntituotot 187 642,53 202 647 178 000 178 000 178 000 -12,2 -12,2 -12,2Maksutuotot 0,00 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 0,00 0 0 0 0Vuokratuotot 0,00 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 2 296,00 0 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0,00 0 0 0 0


Palvelujen ostot 71 733,20 100 978 100 992 100 992 100 992 0,0 0,0 0,0Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 645,58 10 477 10 437 10 353 10 353 -0,4 -1,2 -1,2

Avustukset 0,00 0 0 0 0Vuokrakulut 16 822,47 20 667 21 011 21 011 21 011 1,7 1,7 1,7

Muut toimintakulut 0,00 0 0 0 0TOIMINTAKATE 25 736,93 -6 396 -11 450 -11 366 -11 366 79,0 77,7 77,7

Poistot ja arvonalentumiset 0,00 0 0 0 0Laskennalliset erät -468,81 -406 -569 -569 -569 40,1 40,1 40,1

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ 25 268,12 -6 802 -12 019 -11 935 -11 935 76,7 75,5 75,5


Ulkoiset toimintatulot 10 487,43 4 200 4 200 4 200 4 200 0,0 0,0 0,0Sisäiset toimintatulot 174 925,59 191 870 168 800 168 800 168 800 -12,0 -12,0 -12,0

Keskinäiset toimintatulot 4 525,51 6 577 5 000 5 000 5 000 -24,0 -24,0 -24,0TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 189 938,53 202 647 178 000 178 000 178 000 -12,2 -12,2 -12,2



TOIMINTAKATE 25 736,93 -6 396 -11 450 -11 366 -11 366 79,0 77,7 77,7

31


KÄYTTÖTALOUS


nimike/htv 2018 2019Toimistosihteeri 1,75 1,25Yhteensä 1,75 1,25


Sisäisiin toimistopalveluihin kuuluu puhelinvaihde, mo-nistus, postitus sekä keskitetysti hankittavat toimisto-tarvikkeet.

Kaupungin puhelinvaihteessa terveyskeskuksen ti-loissa työskentelee yksi toimistosihteeri, jonka työpa-noksesta 75 % kohdistuu sosiaali- ja terveystoimen tehtävien hoitamiseen. Kaupungintalolla työskentelee myös yksi toimistosihteeri hoitaen puhelinvaihdetta sekä koko kaupungin postituksen ja keskitetyn monis-tuksen.

Puhelinpalveluratkaisussa on siirrytty KL-Kuntahankin-nat Oy:n kilpailuttamaan teleoperaattoripalveluun Te-liaSonera Finland Oy:ltä. Puitesopimus on voimassa vuoteen 2018 saakka.

Lomien ja muiden poissaolojen ajaksi tarvitaan puhe-linvaihteessa edelleen ulkopuolista sijaistyövoimaa. Lyhyissä poissaoloissa pyritään tehtävät mahdollisuuk-sien mukaan hoitamaan sisäisin järjestelyin.

Puhelinvaihteen aukiolo

Terveyskeskuksen ja kaupungin puhelinvaihdetoimin-not on yhdistetty muutama vuosi sitten. Terveyskes-kuspalvelujen vuoksi puhelinvaihteen tulee avautua jo kello kahdeksan, vaikka kaupungin virastot ovat avoinna klo 9- 15.

Vuoden 2019 heinäkuussa kaupungin virastojen sulku-aikana jatketaan puhelinvaiheen aukioloajan lyhentä-mistä tunnilla siten, että vaihde sulkeutuu klo 15. Tä-män jälkeen vaihteen numeroon soitettaessa tiedot-teessa kerrotaan, mihin numeroihin kiireellisissä, päi-vystys- ym. asioissa tulee ottaa yhteyttä.

Postituspalveluja tarjotaan edelleen kaupunkikonser-niin kuuluville yhtiöille sekä Aurinkosäätiön palveluta-lolle veloittamalla postitusmaksu sekä 10 %:n palvelu-maksu.


Terveyskeskuksessa työskentelevän puhelinvaihteen-hoitajan kustannukset on jaettu sosiaali- ja terveystoi-men kanssa uudelleen työpanoksen käytön mukai-sesti. (Kustannusvaikutus – 16 000 €).Postimaksukoneen kustannukset kasvaneet (+ 900 €/v).



32


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINHALLITUSTulosalue: Tietohallinto

Vastuuhenkilö: Tietohallintopäällikkö (Juha Riekkinen)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Kohderahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tietohallinnon tehtävänä on koko tietoteknisen infrastruktuurin tietojen ja sähköisten palvelui-den taloudellinen ja tehokas tuottaminen turvaten helppokäyttöisyys, tietoturvallisuus ja tieto-jen muuntamattomuus. Tämä tapahtuu ylläpitämällä tietoverkkoja, palvelinjärjestelmiä, sovel-luksia, työasemia ja oheislaitteita. Lisäksi tietohallinto tukee yleisesti toiminnan kehittämistä.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIPalvelualojen digitaalisen kehittämistoiminnan tukemi-nen

Toteutetut ratkaisut

Sisäisten prosessien tukeminen digitaalisin keinoin Toteutetut ratkaisut

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARISisäisen ja ulkoisen sähköisen asioinnin lisääminen (il-moittautuminen, maksaminen, prosessituki)

Toteutetut ratkaisut

Tietohallinnon toiminnan kypsyystason nosto Käyttäjätyytyväisyyskysely


TOIMINTATULOT YHT. 1 086 583,05 1 122 940 1 205 190 1 205 190 1 205 190 7,3 7,3 7,3Myyntituotot 1 054 461,72 1 122 940 1 205 190 1 205 190 1 205 190 7,3 7,3 7,3Maksutuotot




Palvelujen ostot 312 132,53 316 949 340 177 340 183 340 183 7,3 7,3 7,3Aineet, tarvikkeet ja tavarat 22 531,85 12 443 12 443 12 443 12 443


Muut toimintakulut 220,80 180 180 180 180TOIMINTAKATE 36 054,77 9 360 -4 -4 -100,0 -100,0 -100,0

Poistot ja arvonalentumiset -43 700,55 -64 244 -91 042 -91 042 -91 042 41,7 41,7 41,7Laskennalliset erät -9 483,18 -11 945 -12 109 -12 109 -12 109 1,4 1,4 1,4



Ulkoiset toimintatulot 9 826,33 4 750 4 800 4 800 4 800 1,1 1,1 1,1Sisäiset toimintatulot 1 046 229,72 1 090 640 1 169 670 1 169 670 1 169 670 7,2 7,2 7,2

Keskinäiset toimintatulot 30 527,00 27 550 30 720 30 720 30 720 11,5 11,5 11,5TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 1 086 583,05 1 122 940 1 205 190 1 205 190 1 205 190 7,3 7,3 7,3



TOIMINTAKATE 36 054,77 9 360 -4 -4 -100,0 -100,0 -100,0

33


KÄYTTÖTALOUS



Kaupungilla on kaikkiaan 1309 (1249 vuonna 2018)työasemaa tai päätettä, joista hallintoverkossa 854(808) sisältäen opettajat ja oppilasverkossa 455 (441).Tablettien tai vastaavien määrä lähinnä oppilaitoskäy-tössä on 1800 (1250). 2019 tablettien määrä lisääntyy edelleen yli 2000 yksikön.Työasemien, palvelinlaitteistojen sekä verkon aktiivi-laitteiden osalta käytössä on elinkaarimalli.

Määrärahaesitykseen sisältyy vuokria yhteensä 448869 euroa (393 424). Vuokrista leasingrahoitus-vuokria on 187 490 euroa (182 045). Leasingvuokrat

käytetään laitteistojen uusimiseen tai täydennyshan-kintoihin. Loppuosa vuokrista koostuu ohjelmistojen li-senssivuokrista, joissa lisäystä vuonna 2019 tulee ole-maan noin 50 000 euroa.

Tietohallinto tuottaa teknisen asiantuntemuksen puhe-linkeskuksen ja monistamon tekniikoiden osalta.

Merkittäviä käyttökuluja ovat tietoliikennekustannuk-set, laitteistojen hankinta ja huoltokustannukset, yh-teiskäyttöisten sovellusten ylläpitokustannukset sekä toimisto-ohjelmistojen hankinta- ja ylläpitokustannuk-set.


Vuokriin kuluva kustannus kasvaa lisenssikulujen noususta johtuen noin 50 000 euroa ja laitehankinto-jen vuoksi 5 400 euroa.

Palveluostojen arvioidaan lisääntyvän noin 35000 eu-roa koostuen tietohallinnon sisäisen toiminnan tehos-tamiseen liittyvistä työkaluista, järjestelmäpalveluiden hankinnasta ulkoiselta toimittajalta sekä mm. tietosuo-jaan ja tietoturvaan liittyvistä pakollisista ohjelmisto-hankinnoista. Myös ohjelmistojen työasemille jakeluun liittyvä paketointi lisääntyy..

Henkilöstömenoissa lisäystä tulee noin 14500 euroa si-sältäen määräaikaisen mikrotukihenkilön palkan vuo-delle 2019 (määräaikaisuus 2019-2020).



0

5

10

TH-PÄÄL. IT-SUUN. MIKROTUKI YHTEENSÄ

Tietohallinto HTV:t

TP2017 TA2018 TAE2019

34


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINHALLITUSTulosalue: Rahatoimi

Vastuuhenkilö: Kaupunginkamreeri (Juha Heinonen)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Kohderahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Ylläpitää ajantasaista tietoa kirjanpidon avulla tapahtuvaa seurantaa varten, huolehtia maksu-valmiudesta ja ohjata muuta rahoitukseen liittyvää toimintaa. Laatia tilinpäätökset.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIVakauttaa taloushallinnon sovellusten toiminta Raportointi ja kirjaaminen säännöllistä sovittujen aikatau-

lujen puitteissa; yhteydet muiden sovellusten kanssa toi-mivat sovitusti. Tilinpäätös valmis aikataulun mukaan.


TOIMINTATULOT YHT. 559 373,18 542 741 609 696 609 696 609 696 12,3 12,3 12,3Myyntituotot 547 965,00 535 741 599 696 599 696 599 696 11,9 11,9 11,9Maksutuotot


Muut toimintatuotot 11 408,18 7 000 10 000 10 000 10 000 42,9 42,9 42,9Valmistus omaan käyttöön




Muut toimintakulut 26 450,35 18 800 22 300 22 300 22 300 18,6 18,6 18,6TOIMINTAKATE -67 828,01 3 354 40 235 40 400 40 400 1099,6 1104,5 1104,5

Poistot ja arvonalentumiset -54,40 -293 -100,0 -100,0 -100,0Laskennalliset erät -29 152,16 -37 866 -36 379 -36 379 -36 379 -3,9 -3,9 -3,9

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -97 034,57 -34 805 3 856 4 021 4 021 -111,1 -111,6 -111,6


Ulkoiset toimintatulot 11 408,18 7 000 10 000 10 000 10 000 42,9 42,9 42,9Sisäiset toimintatulot 438 243,00 433 302 505 085 505 085 505 085 16,6 16,6 16,6


Ulkoiset toimintamenot 565 653,50 483 268 507 945 507 945 507 945 5,1 5,1 5,1Sisäiset toimintamenot 30 711,69 24 540 26 141 25 976 25 976 6,5 5,9 5,9


TOIMINTAKATE -67 828,01 3 354 40 235 40 400 40 400 1099,6 1104,5 1104,5

35


KÄYTTÖTALOUS



Rahatoimen painopisteenä on taloushallinnon sovel-lusten ja niihin liittyvän toiminnan vakauttaminen sään-nönmukaisesti toimivaksi niin, että kaikki toimii ennalta määritellyn aikataulun mukaan. Tilinpäätöksen 2018 laadinnan tulisi tapahtua niin, että se voidaan käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään 25.3.2019.

Perintätoimen sopimus on kilpailutettava 2019, samoin maksuliikennepalvelut.

Ulkoisten menojen määrän nousu aiheutuu Premium-sovelluksen laskutusputken käyttöönotosta, mikä siirsi lähetettävien laskujen kustannusta rahatoimelle. Tämä lisääntyvä kustannus palautetaan toimialoille sisäisen laskutuksen kautta.Henkilöstöä työllistävät eniten ostolaskut ja pankkito-sitteet. Ostolaskut tallennetaan sovellukseen tarkista-mista ja hyväksymistä varten. Näistä saadaan noin 90% sähköisesti. Paperilaskut skannataan.

Ostopalvelukustannuksista merkittävimmät ovat CGI (Premium-sovelluskokonaisuus + tiedonsiirto + SaaS-palvelumaksu), yhteensä noin 55 000 euroa. CGI las-kuhotelli noin 40 000 euroa.Raportointiohjelma Accuna noin 8 400 euroa.CPU-kassajärjestelmä noin 16 500 euroa.OpusCapita (maksuliikenneohjelmisto), noin 9 000 eur.


Budjetoinnissa merkittävin muutos on laskuhotellin vuosikustannusten nousu noin 40 000 euroon, kun ta-lousarviossa 2018 se on noin 9 000 euroa. Toteutuma 2018 tulee olemaan lähes 40 000 euroa – lukua ei osattu budjetoida tälle vuodelle, koska muutos tapahtui Premiumin myötä loppuvuodesta 2017.



36


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINHALLITUSTulosalue: Omaisuuden luovutus

Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja (Jouni Mutanen)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Kohderahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Suunnitelmallisesti tontteja luovuttamalla ja tarpeettomaksi käyvää käyttöomaisuutta realisoi-malla hankkia tuottoja investointien rahoittamiseen.


TOIMINTATULOT YHT. 2 461 833,01 1 100 000 750 000 750 000 750 000 -31,8 -31,8 -31,8MyyntituototMaksutuotot


Muut toimintatuotot 2 461 833,01 1 100 000 750 000 750 000 750 000 -31,8 -31,8 -31,8Valmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT YHT. 155 611,34 93 955 93 694 93 248 93 248 -0,3 -0,8 -0,8Henkilöstökulut

Palvelujen ostot 45 758,94 5 364 5 514 5 514 5 514 2,8 2,8 2,8Aineet, tarvikkeet ja tavarat


Muut toimintakulut 21 256,40TOIMINTAKATE 2 306 221,67 1 006 045 656 306 656 752 656 752 -34,8 -34,7 -34,7

Poistot ja arvonalentumiset -16 178,64 -16 178 -14 830 -14 830 -14 830 -8,3 -8,3 -8,3Laskennalliset erät -984 334,34 -986 443 -1 151 400 -1 151 400 -1 151 400 16,7 16,7 16,7

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ 1 305 708,69 3 424 -509 924 -509 478 -509 478 -14992,6 -14979,6 -14979,6


Ulkoiset toimintatulot 2 461 833,01 1 100 000 750 000 750 000 750 000 -31,8 -31,8 -31,8Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ 2 461 833,01 1 100 000 750 000 750 000 750 000 -31,8 -31,8 -31,8

Ulkoiset toimintamenot 65 107,74 5 000 5 000 5 000 5 000Sisäiset toimintamenot 1 907,60 364 514 514 514 41,2 41,2 41,2

Keskinäiset toimintamenot 88 596,00 88 591 88 180 87 734 87 734 -0,5 -1,0 -1,0TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 155 611,34 93 955 93 694 93 248 93 248 -0,3 -0,8 -0,8

TOIMINTAKATE 2 306 221,67 1 006 045 656 306 656 752 656 752 -34,8 -34,7 -34,7


Ei ole.


Uusia pientalotontteja luovutetaan Kukolanvainion alu-eelta ja Soinisten uudelta asemakaava-alueelta. Muilla alueilla on yksittäisiä tontteja luovutusvalmiina. Talous-arvion toteutumiseen vaikuttaa se, kuinka monta tonttia halutaan ostaa. Viime vuosina on lunastettu merkittä-vässä määrin vuokratontteja, mutta niiden määrää ei voida ennakoida.

Luolalan ja Naviren teollisuus- ja yritystontteja markki-noidaan aktiivisesti. Luovutuksia toteutunee useampia.

Naantalin Vuokratalot Oy:lle pyritään luovuttamaan kerrostalotontti uuden kohteen toteuttamista varten.

Asuntomessualueen tonttien luovuttamisedellytyksiä valmistellaan loppuvuodesta, mutta niistä ei odoteta tu-loja talousarviovuonna.



37

AANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 - 2022

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINHALLITUSTulosalue: Järjestelyerät

Vastuuhenkilö: Kaupunginkamreeri (Juha Heinonen)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tulosalueelle merkitään selostusosaan mainittujen kohteiden keskitetty katevaraus.


TOIMINTATULOT YHT.MyyntituototMaksutuotot




Palvelujen ostot 429,60 20 504 20 398 20 398 20 398 -0,5 -0,5 -0,5Aineet, tarvikkeet ja tavarat


Muut toimintakulutTOIMINTAKATE -97 686,91 -168 054 -347 948 -347 948 -347 948 107,0 107,0 107,0

Poistot ja arvonalentumisetLaskennalliset erät 1 847 745,94 1 711 001 1 875 958 1 875 958 1 875 958 9,6 9,6 9,6

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ 1 750 059,03 1 542 947 1 528 010 1 528 010 1 528 010 -1,0 -1,0 -1,0



Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ

Ulkoiset toimintamenot 97 257,31 167 550 347 550 347 550 347 550 107,4 107,4 107,4Sisäiset toimintamenot 429,60 504 398 398 398 -21,0 -21,0 -21,0

Keskinäiset toimintamenotTOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 97 686,91 168 054 347 948 347 948 347 948 107,0 107,0 107,0

TOIMINTAKATE -97 686,91 -168 054 -347 948 -347 948 -347 948 107,0 107,0 107,0


Ei varsinaisia henkilöstöresursseja.

Henkilöstömenoihin sisältyy määräraha (noin 98 000 euroa) toimialoille kohdistamattomien eläkemenope-rusteisten eläkemaksujen maksamiseen.

Työn vaativuuden arviointiin (TVA) perustuviin henki-löstömenojen kasvuun on varattu 230 000 euron kate-määräraha.


Kaupunginhallituksen käyttöön varataan 20 000 euroa työprosessien ja erilaisten suunnitelmien teettämiseen.



38


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINHALLITUSTulosalue: Satama

Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja (Jouni Mutanen)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Kohderahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tulosalueelle budjetoidaan kaupungille kuuluvat satamaliikenteen sopimusperusteiset tulot,vuokratulot satama-alueelta ja näihin liittyvät kulut.


TOIMINTATULOT YHT. 1 566 477,75 1 455 100 1 472 400 1 472 400 1 472 400 1,2 1,2 1,2MyyntituototMaksutuotot

Tuet ja avustuksetVuokratuotot 1 566 477,75 1 455 100 1 472 400 1 472 400 1 472 400 1,2 1,2 1,2


TOIMINTAMENOT YHT. 14 970,49 170 188 188 188 10,6 10,6 10,6Henkilöstökulut

Palvelujen ostot 14 933,60 170 188 188 188 10,6 10,6 10,6Aineet, tarvikkeet ja tavarat


Muut toimintakulut 36,89TOIMINTAKATE 1 551 507,26 1 454 930 1 472 212 1 472 212 1 472 212 1,2 1,2 1,2

Poistot ja arvonalentumiset -413 514,12 -277 162 -260 714 -260 714 -260 714 -5,9 -5,9 -5,9Laskennalliset erät -103 714,32 -39 877 -39 877 -39 877 -39 877

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ 1 034 278,82 1 137 891 1 171 621 1 171 621 1 171 621 3,0 3,0 3,0


Ulkoiset toimintatulot 1 566 477,75 1 455 100 1 472 400 1 472 400 1 472 400 1,2 1,2 1,2Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ 1 566 477,75 1 455 100 1 472 400 1 472 400 1 472 400 1,2 1,2 1,2

Ulkoiset toimintamenot 14 312,89Sisäiset toimintamenot 657,60 170 188 188 188 10,6 10,6 10,6

Keskinäiset toimintamenotTOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 14 970,49 170 188 188 188 10,6 10,6 10,6

TOIMINTAKATE 1 551 507,26 1 454 930 1 472 212 1 472 212 1 472 212 1,2 1,2 1,2


Tulosalueelle ei kohdenneta henkilöstömenoja.


Tulosalueelle budjetoidaan satamayhtiön maksettavat vuokratulot sekä vähäiset sisäiset menot.



39


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINHALLITUSTulosalue: Henkilöstöhallinto

Vastuuhenkilö: Henkilöstöpäällikkö (Laura Saurama)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Henkilöstöhallinnon tehtävänä on henkilöstöpalveluista huolehtiminen, työterveyshuollon jär-jestäminen henkilökunnalle, työsuojelun, yhteistoiminnan ja neuvottelutoiminnan toteuttami-nen ja yhteisen koulutustoiminnan järjestäminen. Henkilökunnalle luodaan edellytyksiä hyvän palvelun tuottamiseen pitkäjänteisesti.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARILaaditaan päivittäisjohtamiseen soveltuva kannustinjär-jestelmä.

Suunnitelma valmiina 08/2019

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIToimivan työterveyshuoltoyhteistyön kehittäminen javarmistaminen.

Työterveyshuollon vuosisuunnitelma toteutuu ja varhai-sen tuen toimintamalli aktiivisessa käytössä.


TOIMINTATULOT YHT. 243 679,99 248 900 248 900 248 900 248 900Myyntituotot 335,00 300 300 300 300Maksutuotot 3 578,20 3 600 3 600 3 600 3 600

Tuet ja avustukset 239 766,79 245 000 245 000 245 000 245 000Vuokratuotot



Palvelujen ostot 822 211,77 815 303 878 748 878 626 878 626 7,8 7,8 7,8Aineet, tarvikkeet ja tavarat 29 636,91 21 277 26 619 26 571 26 571 25,1 24,9 24,9


Muut toimintakulut 8 624,60 9 700 10 115 9 445 9 445 4,3 -2,6 -2,6TOIMINTAKATE -800 739,55 -815 760 -900 489 -899 689 -899 689 10,4 10,3 10,3

Poistot ja arvonalentumiset -40 902,29 -44 620 -7 841 -7 841 -7 841 -82,4 -82,4 -82,4Laskennalliset erät 242 940,22 190 287 275 471 275 471 275 471 44,8 44,8 44,8



Ulkoiset toimintatulot 243 679,99 248 900 248 900 248 900 248 900Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ 243 679,99 248 900 248 900 248 900 248 900

Ulkoiset toimintamenot 933 361,19 945 453 1 025 103 1 025 143 1 025 143 8,4 8,4 8,4Sisäiset toimintamenot 61 929,89 66 790 73 682 73 512 73 512 10,3 10,1 10,1

Keskinäiset toimintamenot 49 128,46 52 417 50 604 49 934 49 934 -3,5 -4,7 -4,7TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 044 419,54 1 064 660 1 149 389 1 148 589 1 148 589 8,0 7,9 7,9

TOIMINTAKATE -800 739,55 -815 760 -900 489 -899 689 -899 689 10,4 10,3 10,3


Henkilöstöhallinnon määrärahalla katetaan henkilöstö-päällikön, henkilöstösihteerin, työsuojelupäällikön (40%) ja työsuojeluvaltuutetun (yhteistyötoimikunta) hen-kilöstökulut.


Henkilöstöpalvelujen tavoitteena on toteuttaa oikeu-denmukaista henkilöstöpolitiikkaa. Keinoina tässä on yhteisten pelisääntöjen rakentaminen, näistä tiedotta-

minen ja kouluttaminen, työterveyshuollon järjestämi-nen, työsuojelun, yhteistoiminnan ja neuvottelutoimin-nan toteuttaminen.

Henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi esitetään ta-lousarviossa edellisten vuosien tapaan seuraavia osaamista ja työhyvinvointia tukevia toimintamenoja, jotka kohdistuvat sekä henkilöstöpalvelujen, työter-veyshuollon että yhteistyötoimikunnan kustannuspai-koille.

40


KÄYTTÖTALOUS

TP2017 TA2018 TA2019

Työterveyshuolto 501 632 435 000 515 000

Ikäohjelman fysikaalinen hoito

31 473 35 000 35 000

Osaamisen tukeminen

Koulutus 79 660 100 000 70 000

Hyvinvoinnin tukeminen

Ravintoedut 41 553 45 000 48 000

Liikunta- ja vapaa-aikajaos 17 016 20 000 20 000

Seniorijaos 12 765 14 000 14 000

Kuntolomat 21 036 23 000 23 000

Kevätjuhlat 17 585 17 000 17 000

Sähköiset prosessit

Sähköiset järjestelmät (Kun-taHR, KuntaRekry, TVA, Lyyti, hälytys- ja kriisivies-tintä)

29 531 53 000 60 000

Työterveyshuolto

Toimiva työterveyshuolto on paras kumppani sekä työnantajalle että työntekijälle työkykyhaasteiden en-naltaehkäisyssä ja niiden ratkaisemisessa. Työter-veyshuoltoyhteistyössä on ollut haasteita henkilövaih-doksista johtuen. Vuoden 2019 aikana tavoitteena on jatkaa tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon henkilöstön kanssa pääpainon ollessa ennaltaehkäisevässä työter-veyshuollossa. Työterveyshuollon menot on budjetoitu 2017 tilinpäätöksen ja 2018 toteutumaennusteen pe-rusteella, esitys määrärahan lisäyksestä vastaamaan palvelujen todellista käyttöä.

Työsuojelu ja turvallisuus

Työsuojelupäällikkö työskentelee 40 % työajalla työ-suojelun parissa. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu on täysiaikainen ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuu-tettu hoitaa tehtäväänsä oman toimen ohessa. Vuonna 2019 työsuojelun tavoitteena on kehittää toimintata-poja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sekä työ-suojelun tiedottamista henkilöstölle.

Hälytys- ja kriisiviestinnän järjestelmän uusimisen ja järjestelmän käyttöönoton laajentamisen kustannukset ovat sidonnaiset henkilöstömäärään.

Koulutukset

Vuoden 2018 aikana päättyi laaja esimiesvalmennus Myrskyn silmään, jonka palautteiden perusteella suun-nitellaan esimiesten keskitetyt koulutukset vuodelle 2019. Esimiesten osaamisen vahvistamisella tuetaan myös henkilöstön jaksamista erilaisissa muutostilan-teissa, joita kuntasektorilla on käynnissä.

Koulutusmääräraha oli vuonna 2018 100 000 euroa, esitys vuodelle 2019 on 70 000 euroa, joka sisältää esi-miesten koulutukset sekä henkilökunnan atk-koulutuk-set.

Työhyvinvoinnin tukeminen

Työhyvinvoinnin edistämiseksi panostetaan Naanta-lissa paljon. Kuntolomia esitetään jatkettavaksi ja niihin varataan 23 000 €. Myös yhteisöllisyyttä ylläpitävä yh-teinen kevätjuhla luottamushenkilöille ja henkilöstölle on perinteinen tapahtuma, johon esitetään varattavaksi 17 000 €.

Naantalissa toimii yhteistyötoimikunnan alaisuudessa liikunta- ja vapaa-aikajaos, joka sekä järjestää tapahtu-mia, että tukee tapahtumiin osallistumista ja niiden jär-jestämistä työyksiköissä. Liikunta- ja vapaa-aikajaok-selle esitetään edelleen 20 000 € määrärahaa, johon sisältyy Hevoshaan käyttötavaroiden hankinta. Ikäoh-jelman piirissä olevat kuuluvat ns. senioritiimiin, jonka toimintaa koordinoi seniorijaos. Seniorijaoksen käyt-töön esitetään edelleen 14 000 € määrärahaa. Seniori-tiimiläisillä on oikeus puolen työpäivän vapaaseen (suhteessa omaan työaikaan) kerran vuodessa, kun jaos järjestää virkistysmatkan. Kukin tehtäväalue varaa edelleen 40 euroa/henkilö työhyvinvointia ylläpitävään toimintaan.

Työssäjaksamista edistää työnantajan tukema lounas-ruokailu. Toimintatapaa esitetään jatkettavan ja siihen varattavan 48 000 €.


Työterveyshuolto- Työterveyshuollon menot on arvioitu toiminnan

edellyttämälle realistiselle tasolle.



41


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINHALLITUSTulosalue: Palkkahallinto

Vastuuhenkilö: Henkilöstöpäällikkö (Laura Saurama)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Kohderahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Palkkahallinto huolehtii palkkojen ja kokouspalkkioiden maksatuksesta sekä henkilöstöhallin-non raportoinnista.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIPalkkojen ja palkkioiden mukainen oikeellisuus ja oi-kea-aikainen maksatus.

Palkkajärjestelmän toimivuuden varmistaminen aktiivi-sella yhteistyöllä ohjelmistotuottajan kanssa.

Esimiesten neuvonta ja opastus palkka-asioissa. Palkkamateriaalin virheettömyys ja maksuaikataulun nou-dattaminen.


TOIMINTATULOT YHT. 418 351,08 407 000 417 550 417 550 417 550 2,6 2,6 2,6Myyntituotot 418 351,08 407 000 417 550 417 550 417 550 2,6 2,6 2,6Maksutuotot 0,00 0 0 0 0


Muut toimintatuotot 0,00 0 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0,00 0 0 0 0



Avustukset 0,00 0 0 0 0Vuokrakulut 23 855,79 24 914 25 672 25 672 25 672 3,0 3,0 3,0

Muut toimintakulut 0,00 0 0 0 0TOIMINTAKATE 37 724,93 -20 0 42 42 -100,0 -310,0 -310,0

Poistot ja arvonalentumiset 0,00 0 0 0 0Laskennalliset erät -12 964,90 -13 186 -11 823 -11 823 -11 823 -10,3 -10,3 -10,3

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ 24 760,03 -13 206 -11 823 -11 781 -11 781 -10,5 -10,8 -10,8


Ulkoiset toimintatulot 0,00 0 0 0 0Sisäiset toimintatulot 404 242,08 390 729 406 023 406 023 406 023 3,9 3,9 3,9




TOIMINTAKATE 37 724,93 -20 0 42 42 -100,0 -310,0 -310,0

42


KÄYTTÖTALOUS


Palkkahallinnossa työskentelee henkilöstöasiainhoi-taja, joka toimii palkkasihteerien esimiehenä ja samalla ohjeistaa esimiehiä ja henkilöstöä palvelussuhdeasi-oissa. Hän raportoi palkkahallinnon ohjelmistohaas-teista Taitoalle ja vastaa käytännön tasolla tehtyjen vir-heilmoitusten ns. tikettien ratkaisujen seurannasta.

Palkkahallinnossa on ollut vuonna 2018 viisi palkkasih-teeriä. Vakanssit ovat täytetty toistaiseksi.

Palkkasihteerien tehtävänkuvaan kuuluu palkkojen maksatuksesta vastaaminen sekä vastaavasti erilais-ten korvausten hakeminen työnantajalle. Tämän lisäksi palkkasihteerien työhön liittyy esimiesten opastus virka- ja työehtosopimuksen mukaisesta palkkojen ja korvausten maksamisesta.


Palkkahallinnon kustannuksista katetaan henkilöstö-menot sekä palkkahallinnon ohjelmistokulut.


- Talousarvioesityksessä on huomioitu kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksien mukaisten palkantarkistuksien vaikutukset sekä kilpailu-kykysopimuksen päättyminen 31.3.2019.



43


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KAUPUNGINHALLITUSTulosalue: Uudelleen sijoittaminen

Vastuuhenkilö: Henkilöstöpäällikkö (Laura Saurama)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Aktiivisen uudelleensijoitustoiminnan avulla pyritään mahdollisimman nopeasti löytämään uu-det tehtävät ja asianmukainen ammatillinen koulutus niille kaupungin vakinaisille työntekijöille, jotka eivät enää terveydellisistä syistä pysty jatkamaan aikaisemmissa tehtävissään.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIHenkilöstökulujen määräaikainen siirto uudelleensijoi-tukseen joko työkyvyn selvittämisen tai uudelleenkoulu-tuksen/-sijoittumisen varmistamiseksi.

Uudelleen sijoituksen rahoituksen käyttöaste siten, että vakanssirakenne ei vääristy.


TOIMINTATULOT YHT. 0,00 0 0 0 0Myyntituotot 0,00 0 0 0 0Maksutuotot 0,00 0 0 0 0


Muut toimintatuotot 0,00 0 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0,00 0 0 0 0


Palvelujen ostot 4 781,37 3 853 3 137 3 137 3 137 -18,6 -18,6 -18,6Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,00 0 0 0 0

Avustukset 0,00 0 0 0 0Vuokrakulut 0,00 0 0 0 0

Muut toimintakulut -0,01 0 0 0 0TOIMINTAKATE -93 398,27 -148 198 -155 468 -155 468 -155 468 4,9 4,9 4,9

Poistot ja arvonalentumiset 0,00 0 0 0 0Laskennalliset erät 0,00 0 0 0 0



Ulkoiset toimintatulot 0,00 0 0 0 0Sisäiset toimintatulot 0,00 0 0 0 0

Keskinäiset toimintatulot 0,00 0 0 0 0TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 0,00 0 0 0 0

Ulkoiset toimintamenot 88 727,67 146 345 154 331 154 331 154 331 5,5 5,5 5,5Sisäiset toimintamenot 4 670,60 1 853 1 137 1 137 1 137 -38,6 -38,6 -38,6

Keskinäiset toimintamenot 0,00 0 0 0 0TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 93 398,27 148 198 155 468 155 468 155 468 4,9 4,9 4,9

TOIMINTAKATE -93 398,27 -148 198 -155 468 -155 468 -155 468 4,9 4,9 4,9


Uudelleen sijoituksessa ei sinänsä työskentele henki-löstöä vaan uudelleensijoitukseen voidaan ohjata mää-räajaksi henkilön palkkakuluja yhteisesti sovittujen pe-riaatteiden mukaisesti.


Uudelleen sijoitus on oleellinen lisäresurssi, kun henki-lön työkykyä arvioidaan ja haetaan ratkaisua työuran pidentämiselle. Uudelleen sijoituksen määrärahan käyttäminen on aina määräaikaista ja siten se ei saa aiheuttaa vakanssirakenteelle haasteita.



44


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KONSERNIJAOSTOTulosalue: Konsernijaosto

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja (Reima Ojala)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tehtävänä on konserninohjauksen lisäksi avustaa kaupunginhallitusta kaupungin toiminnan, talouden, maankäytön ja elinkeinotoiminnan yhteensovittamisessa ja kehittämisessä sekä huo-lehtia kokonais- ja osayleiskaavojen laadinnasta sekä ohjata asemakaavojen ja ranta-asema-kaavojen laadintaa.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIKaupunki tukee rahoituksellaan näkyvää ja vaikuttavaa matkailuyhteismarkkinointia ja vetovoimaisten tapahtu-mien määrän lisäämistä.

Markkinointitoimenpiteiden ja tapahtumien lukumäärä ja arvio vaikuttavuudesta.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARITehokas yritystonttien markkinointi Yritystonttien luovutusten lukumäärä ja valmistuneet toi-

mitilat (kpl/kerrosneliömäärät)





TOIMINTAMENOT YHT. 491 109,99 658 305 683 072 683 922 683 922 3,8 3,9 3,9Henkilöstökulut 26 481,91 26 010 25 970 26 820 26 820 -0,2 3,1 3,1

Palvelujen ostot 459 417,56 630 095 654 902 654 902 654 902 3,9 3,9 3,9Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 388,32 700 700 700 700

Avustukset 1 500 1 500 1 500 1 500Vuokrakulut 2 514,00

Muut toimintakulut 308,20TOIMINTAKATE -491 109,99 -658 305 -683 072 -683 922 -683 922 3,8 3,9 3,9

Poistot ja arvonalentumisetLaskennalliset erät -23 255,90 -25 177 -26 177 -26 177 -26 177 4,0 4,0 4,0






Keskinäiset toimintamenot 388,90TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 491 109,99 658 305 683 072 683 922 683 922 3,8 3,9 3,9

TOIMINTAKATE -491 109,99 -658 305 -683 072 -683 922 -683 922 3,8 3,9 3,9

45


KÄYTTÖTALOUS


Ei kohdennettuja henkilöstöresursseja.


Vuoden 2019 talousarvioon varataan matkailuneu-vonta- ja kehittämispalveluihin 250 000 euroa. Tästärahoituksesta on tarkoitettu käytettäväksi 90 000 euroayhteismarkkinointiin ja tapahtumien kehittämiseen si-ten, että toteuttamisessa edellytetään merkittävää pa-nostusta myös yrityksiltä. Naantalin Matkailu Oy rapor-toi kohdennetun rahoituksen käytöstä ja yritysten ra-hoituspanostuksista.

Turun seudun elinkeinosopimuksen palvelusopimuk-senperusteella seudullista elinkeinopalvelua varten onvarattu 200 000 euron määräraha. Tästä määrärahastakohdentuu perusrahoitukseen 111 000 euroa, hallinto-kuluihin 6 000 euroa, elinkeinorahaston kiinteäänosaan 34 000 euroa ja elinkeinorahaston kuntakohtai-seen osaan 37 000 euroa ja 12 000 euroa lentoliiken-nesopimukseen.

Kaupunki kohdentaa elinkeinorahaston kuntakohtaistaosuutta vuonna 2019 erityisesti leirintäalueselvityk-seen, joka sisältyy matkailun masterplanin lähivuosien toimenpiteisiin. Selvityksessä on tarkoitus tarkastella leirintäaluematkailun kehitysnäkymiä tulevaisuudessa, uusilta leirintäalueilta vaadittavia palveluita ja inves-tointeja ja eri vaihtoehtoja kilpailukykyisen ja vetovoi-maisen leirintäalueen toteuttamiseksi Naantaliin. Yh-tenä vaihtoehtona selvitetään Villan tilan mahdollisuu-det.

Luonnonmaan osayleiskaavamuutoksen pohjaksi laa-ditaan Luonnonmaan maankäytön visio, jossa tarkas-tellaan laajemmin maankäytön tavoitteita kaupungin

maanomistuksen, palveluiden ja liikenteen näkökul-masta, ottaen huomioon myös yksityisten maanomis-tajien kehittämistavoitteet. Luonnonmaan vision tar-kasteluajanjakso ulottuu vuoteen 2070 saakka. Tämän työn on tarkoitus valmistua keväällä 2019. Sen arvioitu kokonaiskustannus on noin 50 000 euroa. Vuoden 2019 aikana käynnistetään Luonnonmaan osayleis-kaavan päivittäminen. Luonnonmaan visio luo sille työlle tavoitteet.

Luonnonmaan vision ja osayleiskaavamuutokseen va-rataan vuodelle 2019 yhteensä 80 000 euron määrä-raha.

Asunto- ja yritysmarkkinoinnissa varaudutaan moni-kanavaisten markkinointikeinojen lisäämiseen varaa-malla siihen 70 000 euroa. Uutena toimenpiteenä ote-taan käyttöön mm. Linked In -markkinointi.

Aikaisemmat elinkeino- ja saaristo-ohjelmat korvataan laatimalla vuonna 2019 uusi elinvoimaohjelma vuosille 2019 - 2022. 10 000 euron määrärahasta varataan 8 000 euroa asiantuntijapalkkioihin ja 2 000 euroa ohjel-man taitto- ja painatuskuluihin.


Elinvoimaohjelman 2019 – 2022 laatimiseksi määrära-haa on lisätty 10 000 euroa. Naantalin matkailun kautta kanavoitavaa määrärahaa on lisätty yhteensä 25 000 euroa. Kaupunkistrategian tultua päivitetyksi vuonna 2018 osayleiskaavoituksen ja muiden tehtä-vien määrärahaa on vähennetty 20 000 euroa. Tontti-markkinointiin määrärahaa on lisätty 10 000 euroa.



46


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SAARISTOLAUTAKUNTA Tulosalue: Saaristoasiat

Vastuuhenkilö: Viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-KylänpääToiminnan luonne: Palvelutoiminto / Tukitoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Saaristolautakunta vastaa saaristoasioiden hallinnosta siten, että saaristolaissa kunnalle määrätyt tehtävät tulevat hoidetuiksi. Saaristolautakunta toimii asiantuntijana kaikissa saa-ristoa koskevissa asioissa. Saaristolautakunnan toimialana ovat saaristo- ja maaseutuasiat, maaseudun- ja saariston kehittämishankkeet sekä ohjelmaperusteinen yhteistyö paikallista-hojen ja hankerahoittajien kanssa

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIRanta- ja venesatama-alueiden kehittäminen sekä mat-kailutapahtumien kehittäminen ja tukeminen

Saaristolautakunnan tukemat saaristotapahtumat (kpl),yhdistysten avustukset (yhdistysten määrä), uudet hank-keet (kpl)


TOIMINTATULOT YHT. 64 301,16 2 000 2 000 2 000 2 000Myyntituotot 126,93 500 500 500 500Maksutuotot 825,71 1 500 1 500 1 500 1 500






Muut toimintakulut 160,89 420 300 300 300 -28,6 -28,6 -28,6TOIMINTAKATE -135 803,74 -194 268 -220 251 -226 521 -226 521 13,4 16,6 16,6

Poistot ja arvonalentumisetLaskennalliset erät -32 415,66 -32 622 -27 571 -27 571 -27 571 -15,5 -15,5 -15,5







TOIMINTAKATE -135 803,74 -194 268 -220 251 -226 521 -226 521 13,4 16,6 16,6


Saaristolautakunnan hallinto

Tehtäväalueen menot muodostuvat saaristolautakun-nan, hallinnon ja maaseutuasioiden menoista. Saaristolautakuntaan kuuluu 9 jäsentä. Se kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa.

Saaristoasioita hoitavan viestintä- ja kehittämispäälli-kön palkkakulut jakautuvat saaristolautakunnan (60 %) ja tiedotustoiminnan (40 %) kesken. Tehtäviin sisältyy myös kehittämistehtävät.

Koulutus-, matkustus- ja majoituspalvelut sisältävät mm. saaristolautakunnan edustajien osallistumisen valtakunnalliseen saaristoseminaariin.

Avustukset

Saaristoalueilla toimivien yhdistysten ja järjestöjen toi-mintaa tuetaan avustuksin sekä antamalla asiantuntija-apua. Avustuksiin on varattu 40 000 euroa.

47


KÄYTTÖTALOUS

Hanketoiminta

Palvelujen ostoissa on varattu uusiin hankkeisiin 30 000 €, joka sisältää myös varauksen uuden saa-risto-ohjelman laadinnan kuluihin sekä saariston kesä-tapahtumien kuljetuksiin.

Saaristo Areena-tapahtuman tukemiseen on varattu 5000 euroa.

Muut yhteistoimintaosuudet

Muissa yhteistoimintaosuuksissa on seuraavat kunta-rahoitusosuudet:

Leader-toimintaryhmä Varsin Hyvä 14 500 €, Varsi-nais-Suomen liiton Pohjoismainen saaristoyhteistyö 1100 € sekä I Samma Båt ry:n Saaristomeren kalata-lousryhmä 2000 €.

Vuokrat

Vuokrissa on Livonsaaren kylätalon, Sinervon talon ja kaupungintalon toimistohuoneen vuokrat sekä varaus Merimaskun Maamiesseurantalon vuokraan.

Maaseutuhallinnon palvelut

Maaseutuhallinnon palvelujen ostoon Liedon kunnaltaon varattu 39 000 €.

Maksujen tarkistaminen

Kalastuslupamaksut kaupungin vesialueilla on viimeksi tarkistettu 23.1.2018, joten kalastuslupamaksut esite-tään pidettäväksi ennallaan. Kalastusluvista saatavatulo on vähäinen, alle 1000 euroa vuodessa


Saariston hankkeisiin ja tapahtumakuljetuksiin on li-sätty 10 000 euroa. Sinervon talon vuokra 7200 euroa. Tapahtumatuki Saaristo Areena 5000 euroa.

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään muutettuna. Merimaskun Maamiesseurantalon vuokraan varataan 6 000 euroa, joka ei sisälly lautakunnan määrärahaehdotukseen.


48


SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTToimialajohtaja Perusturvajohtaja (Iiro Pöyhönen)


KÄYTTÖTALOUS

Tulot, ulkoiset 6 066 026,90 6 107 250 6 189 300 6 239 300 6 239 300 1,3 2,2 2,2

Menot, ulkoiset 58 072 493,31 60 265 612 62 836 397 62 682 247 62 682 247 4,3 4,0 4,0

Toimintakate -52 006 466,41 -54 158 362 -56 647 097 -56 442 947 -56 442 947 4,6 4,2 4,2




Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat sosiaali- ja terveyslautakunta sekä yksilöjaosto, joka käsittelee muutoksenhaut.


Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa kaupungin koko väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut järjestetään ja tuotetaan pääasiassa omana toimintana. Ostopalveluja käytetään niissä palveluissa, joita ei ole käytännössä mahdollista itse tuottaa.

MUUTOS-% EDELL. TA

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve erityisesti vaikeavammaisten palvelujen järjestämisessä ja lastensuojelussa on

kasvanut talousarvioraamin laadintahetkestä.

1. Asiakasmäärien ja palvelutarpeen kasvu aiheuttavat taloudellisesti suurimmat muutokset 2. Henkilöstölisäyksenä esitetään geriatrin viran perustamista. Hoito- ja vanhuspalveluihin esitetään myös asiakasohjaajaa. Näillä lisäyksillä vastataan ikäihmisten kasvavaan määrään huolehditaan asukkaiden palvelutarpeen arvioinnista ja ohjauksesta. Lisäksi henkilöstömuutoksena on avoimena olevan ehkäisevän päihdetyöntekijän toimen täyttäminen psykiatrisen sairaanhoitajan toimena kohderyhmänä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset.

_________________________________________________________________________KÄYTTÖTALOUS

__________________________________

49

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019- 2022

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Tulosalue: Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto

Vastuuhenkilö: Perusturvajohtaja (Iiro Pöyhönen)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tulosalue vastaa koko sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnosta ja taloudesta sekä valmis-telee yhteistyössä muiden toimialan tulosalueiden kanssa sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja sen yksilöjaostossa käsiteltävät asiat. Hallinnon yksikkö vastaa toimialan keskitetyistä toi-misto- ja asiakaspalveluista.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARISOTE-uudistuksen haasteisiin vastaaminen ja omien palvelujen laadun varmistaminen ja turvaaminen riippu-matta Sote-ratkaisun sisällöstä ja aikataulusta

Osallistuminen eri työryhmiin, asiakaspalautteen käsittely ja prosessit tarkastettu

Palvelujen tuottaminen taloudellisesti, tehokkaasti ja pal-velutarpeita vastaavasti sekä laadukkaasti

Keskeisten tunnuslukujen tulee olla maan keskiarvon ala-puolella (soten tarvevakioidut nettokustannukset/asukas)

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARISeudullinen yhteistyö kaikilla tulosalueilla Henkilöstön osallistuminen seudullisiin verkostoihin (mm.

sote-johtajat, johtavat lääkärit, vanhustyönjohtajat, perhe-oikeudelliset palvelut)

Oikein mitoitetut palvelut ja resurssit Henkilöstömitoitukset vähintään asetusten mukaiset kai-kissa palveluissa


TOIMINTATULOT YHT. 28 667,14 20 000 10 000 10 000 10 000 -50,0 -50,0 -50,0Myyntituotot 23 767,14 20 000 10 000 10 000 10 000 -50,0 -50,0 -50,0Maksutuotot




Palvelujen ostot 125 233,23 120 017 98 235 98 235 98 235 -18,1 -18,1 -18,1Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 404,41 13 481 12 181 11 759 11 759 -9,6 -12,8 -12,8


Muut toimintakulut 115,20TOIMINTAKATE -548 719,04 -579 034 -591 000 -591 428 -591 428 2,1 2,1 2,1




Ulkoiset toimintatulot 26 127,14 20 000 10 000 10 000 10 000 -50,0 -50,0 -50,0Sisäiset toimintatulot 2 540,00

Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ 28 667,14 20 000 10 000 10 000 10 000 -50,0 -50,0 -50,0



TOIMINTAKATE -548 719,04 -579 034 -591 000 -591 428 -591 428 2,1 2,1 2,1

50


KÄYTTÖTALOUS

HENKILÖSTÖRESURSSIT TALOUSARVION PERUSTELUT

Hallinto vastaa eri toimintojen talous-, laskutus-, mak-satus-, toimisto- ja asiakaspalvelutehtävistä.

Hallinto vastaa sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä yksilöjaoston kokousten valmistelusta yhdessä ao. tu-losalueiden esimiesten kanssa. Lisäksi hallinto vastaa täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta.


Hallintopalveluista siirretään terveyskeskuksen puhe-linvaihteessa työskentelevän toimistosihteerin palkka-kustannuksia noin 20 000 euroa sosiaali- ja terveyspal-veluiden toimistopalveluihin, perustuen siihen, että työ-tehtävät kohdistuvat pääsääntöisesti sosiaali- ja ter-veyspalveluihin.

Palkkarahat määräaikaisen toimistosihteerin palkkauk-seen varataan edelleen vuodelle 2019.

Muilta osin hallinnossa ei tapahdu talousarviovuonna merkittäviä muutoksia eikä talousarvioon vaikuttavia seikkoja.



51


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Tulosalue: Terveyspalvelut

Vastuuhenkilö: Ylilääkäri (Kristian Kallio)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tulosalue tuottaa kunnan vastuulle kuuluvat lakisääteiset perusterveydenhuollon palvelut.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIToteutetaan potilaiden hoidon tarpeen arviointi ja hoito-suunnitelmien teko systemaattisesti ja laadukkaasti tu-kemaan oikeaa hoidon porrastusta

Jonotusaika lääkärin vastaanotolle

Lisätään sähköisten asiakaspalveluiden määrää Sähköisten asiakaspalveluiden käyttöprosentti

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARILisätään avohoidon sairaanhoitajien vastaanottoaikojen määrää

Avohoidon toisen sairaanhoitajan vastaanoton toteutumi-nen


TOIMINTATULOT YHT. 766 081,52 711 050 708 500 738 500 738 500 -0,4 3,9 3,9Myyntituotot 373 265,07 292 200 326 050 326 050 326 050 11,6 11,6 11,6Maksutuotot 380 078,55 408 850 372 450 402 450 402 450 -8,9 -1,6 -1,6


Muut toimintatuotot 12 737,90 10 000 10 000 10 000 10 000Valmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT YHT. 5 747 831,93 5 810 331 5 982 419 5 946 511 5 946 511 3,0 2,3 2,3Henkilöstökulut 3 460 364,35 3 450 441 3 562 044 3 562 044 3 562 044 3,2 3,2 3,2

Palvelujen ostot 1 279 741,90 1 375 542 1 367 621 1 367 621 1 367 621 -0,6 -0,6 -0,6Aineet, tarvikkeet ja tavarat 721 486,31 695 492 769 243 733 335 733 335 10,6 5,4 5,4


Muut toimintakulut 3 052,47TOIMINTAKATE -4 981 750,41 -5 099 281 -5 273 919 -5 208 011 -5 208 011 3,4 2,1 2,1

Poistot ja arvonalentumiset -62 624,20 -108 701 -42 387 -42 387 -42 387 -61,0 -61,0 -61,0Laskennalliset erät -28 646,37 -40 073 -48 568 -48 568 -48 568 21,2 21,2 21,2



Ulkoiset toimintatulot 698 269,82 674 050 671 500 701 500 701 500 -0,4 4,1 4,1Sisäiset toimintatulot 67 811,70 37 000 37 000 37 000 37 000

Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ 766 081,52 711 050 708 500 738 500 738 500 -0,4 3,9 3,9



TOIMINTAKATE -4 981 750,41 -5 099 281 -5 273 919 -5 208 011 -5 208 011 3,4 2,1 2,1

52


KÄYTTÖTALOUS


Terveyspalvelut aloittaa vuoden 2019 hyvässä henki-löstötilanteessa kaikkien virkojen ja toimien ollessa täy-tettyinä pätevällä ja motivoituneella henkilöstöllä.

Henkilöstöresurssin pieni kasvu aiheutuu yhden täyttä-mättä olleen avohoidon terveyskeskusavustajan va-kanssin (muutetaan sairaanhoitajan vakanssiksi) täyt-tämisestä ja yhdestä uudesta varahenkilön vakans-sista.


Terveyspalvelut - tulosalue jakaantuu neljään toimin-tayksikköön; hallintoon, tukipalveluihin, lääkäri- ja eri-tyispalveluihin sekä terveysneuvontaan.

Lääkäri- ja erityispalveluiden puolella omalääkäri - toi-minta jatkuu aikaisempaan tapaan, kuten myös virka-ajan ulkopuolinen päivystys arkisin klo 16-20 ja lauan-taisin klo 9-14. Lääkärien ja hoitajien yhteistyön kehit-tämistä jatketaan, tarjoamme potilaille enemmän hoita-jakontaktin mahdollisuutta lääkärikäynnin sijasta, ja tätä kautta lyhennämme lääkärin kiireettömän vastaan-ottoajan jonoa.

Sivuvastaanotot Rymättylässä, Merimaskussa ja Vel-kualla jatkavat toimintaansa entiseen tapaan.

Terveysneuvonnan puolella suuria muutoksia vuodelle 2019 ei tule, äitiysneuvola, lastenneuvola, seksuaali-terveysneuvola, neuvolan perhetyö, muu terveysneu-vonta sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto jatkavat toimintaansa aikaisempaan tapaan.

Sairaanhoitopiiriltä ostettava avopediatrin palvelu jat-kuu, palvelusta saadaan merkittävää toiminnallista ja taloudellista hyötyä (kustannussäästöt kohdistuvat eri-koissairaanhoitoon) terveysneuvonnan toimintayksi-kölle. Paljon tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ter-veyspalveluiden rajapintoja sosiaalityöhön ja varhais-kasvatukseen häivytetään toimialojen välisen tiiviin yh-teistyön avulla.

Tukipalvelujen tuottamistapaan ei talousarvion teko-hetkellä ole tulossa muutoksia vuonna 2019; röntgen-toiminta, laboratoriotoiminta, hoitotarvikejakelu ja väli-nehuolto tuotetaan edelleen omana toimintana.

Terveyspalvelut - tulosalueella lisäämme vuonna 2019 digitaalisia palveluja, ajanvarauksia voi yhä enene-vissä määrin hoitaa verkossa. Turvaamme potilaiden laadukkaan ja aikaisempaa nopeamman hoitoon pää-syn täyttämällä pitkään täyttämättä olleen avohoidon terveyskeskusavustajan vakanssin (muutetaan sai-raanhoitajan vakanssiksi). Teemme tiedolla johtami-sesta rutiinia ja saamme uuden raportointijärjestelmän hyödyt yhä vahvemmin esiin. Olemme sote-uudistuk-sen valmistelussa aktiivisesti mukana, pääprioriteettina on omien palvelujen jatkuva parantaminen, tavoit-teenamme on saada terveyskeskuksen eniten tukea tarvitsevien asiakasryhmien hoidon saatavuus ja laatu yhä korkeammalle tasolle.


Terveyspalvelut – tulosalueen toimintamenot kasvavat 3,0 %, johtuen henkilöstömenojen kasvusta sekä il-maisjakelutarvikkeiden kustannusten merkittävästä noususta.

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään muutettuna. Maksutuottoihin lisätään 30 000 euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat-varausta vähennetään 25 000 euroa (ulkoiset erät)


53

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 – 2022

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Tulosalue: Kuntoutus


Tulosalueenkuvaus:

Tulosalue tuottaa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja sekä omana että ostopalvelutoimin-tana ja vastaa veteraanikuntoutuksen organisoinnista, apuvälinepalveluista ja vuodeosasto-potilaiden kuntoutuksesta.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARILisätään yhteistyötä erityisesti terveyspalveluiden ja hoito- ja vanhuspalveluiden tulosalueiden kanssa

Yhteisvastaanottojen ja verkostojen rutiiniksi muodostumi-nenTulosalueiden välisten yhteisten projektien käynnistymi-nen

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARINoudatetaan sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelma-työssä määritettyjä toimintaperiaatteita javahvistetaan asiakkaiden omaa osallistumista kuntoutu-miseen

Asiakaskontaktien määrä


TOIMINTATULOT YHT. 192 608,50 96 100 122 600 122 600 122 600 27,6 27,6 27,6Myyntituotot 164 963,00 76 100 102 600 102 600 102 600 34,8 34,8 34,8Maksutuotot 25 794,50 20 000 20 000 20 000 20 000



TOIMINTAMENOT YHT. 829 634,52 793 479 813 516 813 327 813 327 2,5 2,5 2,5Henkilöstökulut 456 429,09 487 070 480 881 480 881 480 881 -1,3 -1,3 -1,3



Muut toimintakulut 75,50TOIMINTAKATE -637 026,02 -697 379 -690 916 -690 727 -690 727 -0,9 -1,0 -1,0




Ulkoiset toimintatulot 192 608,50 96 100 122 600 122 600 122 600 27,6 27,6 27,6Sisäiset toimintatulot



Keskinäiset toimintamenot 23 076,00 23 624 23 372 23 372 23 372 -1,1 -1,1 -1,1TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 829 634,52 793 479 813 516 813 327 813 327 2,5 2,5 2,5

TOIMINTAKATE -637 026,02 -697 379 -690 916 -690 727 -690 727 -0,9 -1,0 -1,0

54


KÄYTTÖTALOUS


Kuntoutus aloittaa vuoden 2019 hyvässä henkilöstöti-lanteessa kaikkien virkojen ja toimien ollessa täytet-tyinä pätevällä ja motivoituneella henkilöstöllä.

Henkilöstöresurssin pieni väheneminen johtuu van-hemman ammattimiehen resurssin kohdentamisesta terveyspalvelut – tulosalueelle.


Kuntoutus – tulosalue jakautuu kuuteen kustannus-paikkaan, jotka ovat puheterapia, lääkinnällinen kun-toutus, veteraanien kuntoutus, fysioterapia, toimintate-rapia ja apuvälinelainaamo.

Tulosalueen tavoitteena on tukea ja edistää ihmisten toimintakykyä, omatoimisuutta ja itsenäistä kotona sel-viytymistä. Kuntoutus- ja terapiapalveluja tuotetaanasiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehok-kaasti. Toiminnassa painottuu varhainen tuki sekä pal-jon tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelut. Tulosalue vastaa myös sotaveteraanien palveluista, jotka tuote-taan mahdollisimman laaja-alaisestivaltiokonttorilta anottavien määrärahojen turvin

Kuntoutuksen tulosalueella tiedolla johtamisesta tulee vuonna 2019 rutiinia uuden raportointijärjestelmän hyötyjen tullessa yhä vahvemmin esiin. Toiminnan ke-hittämistä tehdään moniammatillisesti yhteistyössä

muiden tulosalueiden, erityisesti terveyspalveluiden ja hoito- ja vanhuspalveluiden kanssa. Fysioterapian suo-ravastaanottotoimintaa tarjotaan asiakkaille aikaisem-paa enemmän.


Tulosalueella ei ole merkittäviä toiminnallisia tai talou-dellisia muutoksia vuonna 2019.



55


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTATulosalue: Suun terveydenhuolto

Vastuuhenkilö: Vastaava hammaslääkäri (Juha Tanner)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tulosalue tuottaa hammashoitopalvelut kuntalaisille ja kiireellisen hammashoidon sitä tarvit-seville. Tavoitteena on terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja potilaan oma-hoidon korostaminen, sairauksien varhainen toteaminen ja laadukas hoito. Palvelut järjeste-tään taloudellisesti, turvallisesti, säädöksiä noudattaen ja potilaiden etua kunnioittaen.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIKiireettömän hoidon odotusajan pitäminen nykyisellä 2-3 kk tasolla, ostopalveluita tarpeellisessa määrin hyö-dyntäen

Odotusaika ja ostopalvelun kustannukset

Alueellinen yhteistyöprojekti: hoitokäytäntöjen yhtenäis-täminen koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alu-eella

Ohjeet ja mittaustavat kehitteillä alueellisesti

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIEhkäisevän hoidon tehostaminen riskipotilaille kaikissa ikäryhmissä

Käyntien ja potilaiden määrä


TOIMINTATULOT YHT. 823 076,73 752 500 793 000 813 000 813 000 5,4 8,0 8,0Myyntituotot 40 602,60 36 000 38 000 38 000 38 000 5,6 5,6 5,6Maksutuotot 782 474,13 716 500 755 000 775 000 775 000 5,4 8,2 8,2



TOIMINTAMENOT YHT. 1 944 293,84 2 166 064 2 179 012 2 163 297 2 163 297 0,6 -0,1 -0,1Henkilöstökulut 1 472 167,98 1 567 299 1 586 996 1 586 996 1 586 996 1,3 1,3 1,3

Palvelujen ostot 279 560,15 359 829 368 294 353 294 353 294 2,4 -1,8 -1,8Aineet, tarvikkeet ja tavarat 134 998,14 185 531 171 490 170 775 170 775 -7,6 -8,0 -8,0


Muut toimintakulut 5 415,57TOIMINTAKATE -1 121 217,11 -1 413 564 -1 386 012 -1 350 297 -1 350 297 -1,9 -4,5 -4,5


TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -1 164 547,93 -1 436 403 -1 425 178 -1 389 463 -1 389 463 -0,8 -3,3 -3,3




Ulkoiset toimintamenot 1 802 728,26 2 026 399 2 033 146 2 018 146 2 018 146 0,3 -0,4 -0,4Sisäiset toimintamenot 89 413,58 86 260 93 234 92 519 92 519 8,1 7,3 7,3

Keskinäiset toimintamenot 52 152,00 53 405 52 632 52 632 52 632 -1,4 -1,4 -1,4TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 944 293,84 2 166 064 2 179 012 2 163 297 2 163 297 0,6 -0,1 -0,1

TOIMINTAKATE -1 121 217,11 -1 413 564 -1 386 012 -1 350 297 -1 350 297 -1,9 -4,5 -4,5

56


KÄYTTÖTALOUS



Kaikki Naantalin kaupungin asukkaat ovat oikeutettuja hammashoitoon terveyskeskuksessa. Hoitoon pääsyn perusteena on ammattihenkilön toteama hoidon tarve. Kiireettömän hoidon tarpeessa olevat asiakkaat saavat ajan hoidon tarvearviointiin ja hoitoon STM:n ohjeiden mukaan. Lain mukaan kiireetön hoito on järjestettävä kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteami-sesta. Kuntalaisten oikeus hammashoitoon on sää-detty Kansanterveyslaissa ja hoitoon pääsyn aikarajaton säädetty Terveydenhuoltolaissa. Hammashoidosta peritään asetuksen mukaiset maksut.

Tarkastuksen ja perushoidon yhteydessä potilaille määritellään yksilöllinen tarkastusväli, mikä perustuu potilaan sairastumisriskiin. Ehkäisevä hoito kohdiste-taan suuren riskin potilaisiin.

Päivystysvastaanotto on joka arkipäivä Naantalin hoi-tolassa. Päivystys on tarkoitettu kiireellisen hammas-hoidon tarpeessa oleville asiakkaille. Päivystyksessä potilaalle annetaan ensiapu ja sen jälkeen tarvittava jatkohoito. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys hoidetaan terveyskeskusten yhteispäivystyksenä Turussa, päi-vystyksen henkilökunta tulee alueen terveyskeskuk-sista.

Hammashoidon perushoitoa on järjestetty kilpailutuk-sen jälkeen myös ostopalveluna yksityisten palvelun-tuottajien toimesta. Vuonna 2018 ostopalvelusopimus

on ollut Mehiläinen Oy:n, Suomen Terveystalo Oy:n ja hml Ville Vähäpassin kanssa. Ostopalveluna on ostettu kokonaishoitoja ja rajattuja hoidon osia.

Tarkastukset tehdään omana toimintana ja ostopalve-luun lähetetään vain potilaita, joilla on valmis hoito-suunnitelma. Ostopalvelua käytetään kiireettömän hoi-don odotusajan lyhentämiseen.

Oikomishoitoa annetaan alle 18-vuotiaille hammas-huollon määrittelemässä laajuudessa. Oikomishoidon konsultaatioista ja erikoislääkäritasoista hoitoa vaati-vien potilaiden hoidosta on ostopalvelusopimus yksityi-sen erikoishammaslääkärin kanssa.


Ostopalvelusopimukset kilpailutetaan uudelleen syk-syn 2018 aikana ja henkilöstömuutosten vuoksi pyyde-tään tarjous myös erikoishammashoidosta.

Pitkäaikaisen oikojahammaslääkärin jäädessä eläk-keelle oikomishoidon konsulttikustannukset todennä-köisesti nousevat.

Vuoden 2019 investointeihin esitetään Winhit-ohjel-man ajanvarauspalvelun ja laskutusohjelman uusien versioiden hankinta 10 000 €

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään muutettuna. Maksutuottoihin lisätään 20 000 euroa. Ulkoisten palve- ostojen varausta alennetaan 15 000 euroa.


57


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTATulosalue: Ympäristöterveydenhuolto


Tulosalueenkuvaus:

Ympäristöterveydenhuolto (terveysvalvonta ja eläinlääkintäpalvelut) ostetaan Raision hallin-noimalta ympäristöterveydenhuollon yksiköltä ja eläinsuojelu Turun kaupungilta






Palvelujen ostot 218 244,36 258 207 262 200 262 200 262 200 1,5 1,5 1,5Aineet, tarvikkeet ja tavarat


Muut toimintakulutTOIMINTAKATE -221 719,76 -263 230 -267 625 -267 625 -267 625 1,7 1,7 1,7

Poistot ja arvonalentumisetLaskennalliset erät -1 217,68 -1 494 -689 -689 -689 -53,9 -53,9 -53,9





Ulkoiset toimintamenot 221 503,76 263 023 267 425 267 425 267 425 1,7 1,7 1,7Sisäiset toimintamenot 216,00 207 200 200 200 -3,4 -3,4 -3,4

Keskinäiset toimintamenotTOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 221 719,76 263 230 267 625 267 625 267 625 1,7 1,7 1,7

TOIMINTAKATE -221 719,76 -263 230 -267 625 -267 625 -267 625 1,7 1,7 1,7


Talousarviolukuina käytetään Raision ja Turun kau-pungin ilmoittamia lukuja. Vuodelle 2019 varataan ym-päristöterveydenhuoltoon noin 250 000 ja eläinsuoje-luun noin 17 000 euroa. Turun kanssa on yhteinen

valvontaeläinlääkäri ja Uudenkaupungin ympäristöter-veydenhuollon kanssa on sopimus hyötyeläinlääkäri-päivystyksen ja sijaisuuksien järjestämisestä. Pien-eläinpäivystys on järjestetty yhteistyössä lähikuntien kanssa ja sitä hoitaa yksityinen yritys.



58


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTATulosalue: Aikuisten psykososiaaliset palvelut


Tulosalueenkuvaus:

Tulosalue vastaa lakisääteisten ja valittujen palvelutasojen mukaisten harkinnanvaraisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuottamisesta kaupunkilaisille.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARITehostetaan avohoitoa hyödyntämällä edellisen kahden vuoden aikana luotuja uusia toimintamalleja ja saavute-taan kustannussäästöä erikoissairaanhoidon psykiatri-sessa laitoshoidossa.

Psykiatrian erikoissairaanhoidon laitoshoitopäivien määrä vuodessa/1000 asukastaNaantalin omana työnä tehtyjen mielenterveys- ja päihde-työn avohoidon hoitajakontaktien määrä

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARITehdään selkeämpi prosessi asumispalveluiden piirissä olevien kuntoutujien seurannalle ja kotiuttamiselle.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumisen, te-hostetun palveluasumisen ja vaativan tehostetun palvelu-asumisen asumispalvelupäivien kokonaismäärä vuo-dessa.


TOIMINTATULOT YHT. 137 904,53 99 000 135 000 135 000 135 000 36,4 36,4 36,4Myyntituotot 17 060,22 17 500 13 500 13 500 13 500 -22,9 -22,9 -22,9Maksutuotot 5 758,61 6 500 6 500 6 500 6 500

Tuet ja avustuksetVuokratuotot 115 085,70 75 000 115 000 115 000 115 000 53,3 53,3 53,3



Palvelujen ostot 1 877 245,19 1 932 364 2 059 829 2 059 829 2 059 829 6,6 6,6 6,6Aineet, tarvikkeet ja tavarat 57 725,38 52 623 58 382 58 090 58 090 10,9 10,4 10,4

Avustukset 178,04Vuokrakulut 196 235,46 167 373 197 826 197 826 197 826 18,2 18,2 18,2

Muut toimintakulut 164,84TOIMINTAKATE -2 499 656,50 -2 588 327 -2 776 970 -2 776 678 -2 776 678 7,3 7,3 7,3








59


KÄYTTÖTALOUS


Aikuisten psykososiaaliset palvelut – tulosalue aloittaa vuoden 2019 hyvässä henkilöstötilanteessa kaikkien virkojen ja toimien ollessa täytettyinä pätevällä ja moti-voituneella henkilöstöllä. Henkilöstöresurssin pieni kasvu johtuu täyttämättä olleen ehkäisevän päihde-työntekijän vakanssin (muutetaan psykiatrisen sairaan-hoitajan vakanssiksi) täyttämisestä.


Aikuisten psykososiaaliset palvelut – tulosalue jakau-tuu kolmeen toimintayksikköön; hallintoon, mielenter-veystyöhön ja päihdetyöhön. Tulosalueeseen kuuluvat omana ja ostopalveluna tuotettavat perustason mielen-terveystyön ja päihdetyön palvelut.

Tulosalueen toimintaa ohjaa kaupungin mielenterveys-ja päihdetyön suunnitelma. Toiminnan tavoitteena on naantalilaisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistä-minen sekä päihteiden käytön ja siitä aiheutuneiden haittojen ehkäiseminen, vähentäminen ja korjaaminen. Tulosalueen toiminta on moniammatillista, kuukausit-tain kokoontuva mielenterveys- ja päihdetiimi arvioi asumispalvelujen ja laitoshoitojen taloudellista ja toi-minnallista tilannetta reaaliaikaisesti ja päättää mm. uusista asumispalveluista ja päihdekuntoutuksista.Avohoidon potilaita hoidetaan myös moniammatillisesti erikseen toimivissa mielenterveystiimissä ja päihdetii-missä.

Mielenterveyskuntoutujien erikoissairaanhoidon laitos-hoitoa on viimeisen vuosikymmenen aikana syste-maattisesti Suomessa vähennetty. Muutoksen myötä kuntoutujien asumispalvelukustannukset ovat käänty-neet nousuun. Naantalilaisten kuntoutujien ympärivuo-rokautisen asumispalvelun vuosikustannus vaihtelee välillä 27 000 – 70 000 euroa/asukas riippuen hoidon vaativuuden tasosta, kalleinkin asumiskustannus on kuitenkin selkeästi alhaisempi kuin pitkäaikaisen eri-koissairaanhoidon psykiatrisen hoidon kustannus

KAUPUNGINJOHTAJA; Ehdotus hyväksytään.


(kallein asumispäivähinta 192 euroa, psykiatrisen osaston hoitopäivähinta 480 – 720 euroa). Asumispal-velukustannusten nousu Naantalissa on saatu muuta-man viimeisen vuoden aikana tasaantumaan tulosalu-een laadukkaiden omien palveluiden systemaattisen kehittämistyön ja tiimitoiminnan uudistamisen kautta, painetta kustannusten nousuun on kuitenkin edelleen.

Päihdehuollon laitoskuntoutuksia pyritään tarjoamaan naantalilaisille tasapuolisesti päihdeongelman vaka-vuus ja mahdollinen lastensuojelun tarve huomioon ot-taen.

Päihdekuntoutujien päivätoimintaa toteuttavan Tuulen-tupa – yksikön toimintaa jatketaan kaupungin omana toimintana myös vuonna 2019.

Aikuisten psykososiaaliset palvelut – tulosalueella hyö-dynnämme vuonna 2019 edellisen kahden vuoden ai-kana luotuja uusia toimintamalleja ja saavutamme pro-sesseja noudattamalla myös taloudellista hyötyä. Sel-vitämme uusia mahdollisuuksia kotiuttaa palveluasu-misen piirissä olevia asiakkaita tuetun tai normaalin asumisen piiriin. Täytämme täyttämättä olleen ehkäi-sevän päihdetyöntekijän vakanssin (muutetaan psyki-atrisen sairaanhoitajan vakanssiksi) ja kohdennamme lisätyöpanoksen erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, näin ehkäisemme nuorten syrjäytymistä ja vaikut-tamme samalla myös lapsiperheiden sosiaalityön kas-vaviin kustannuksiin.


Aikuisten psykososiaaliset palvelut– tulosalueen toi-mintamenot kasvavat 8,4 %. Muutos johtuu mielenter-veyskuntoutujien asumispalveluiden ja työtoiminnan ostopalvelukustannusten kasvusta sekä henkilöstöme-nojen kasvusta.

60


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Tulosalue: Erikoissairaanhoito ja muut ostopalvelut sairaanhoitopiiriltä


Tulosalueenkuvaus:

Kaupungin osuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menoista.






Palvelujen ostot 22 412 729,76 23 092 921 24 052 822 24 052 822 24 052 822 4,2 4,2 4,2Aineet, tarvikkeet ja tavarat


Muut toimintakulutTOIMINTAKATE -22 480 340,04 -23 164 238 -24 129 844 -24 129 844 -24 129 844 4,2 4,2 4,2






Ulkoiset toimintamenot 22 480 151,64 23 164 004 24 129 608 24 129 608 24 129 608 4,2 4,2 4,2Sisäiset toimintamenot 188,40 234 236 236 236 0,9 0,9 0,9

Keskinäiset toimintamenotTOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 22 480 340,04 23 164 238 24 129 844 24 129 844 24 129 844 4,2 4,2 4,2

TOIMINTAKATE -22 480 340,04 -23 164 238 -24 129 844 -24 129 844 -24 129 844 4,2 4,2 4,2

TALOUSARVION PERUSTELUT JA MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON

Talousarviolukuna 2019 käytetään sairaanhoitopiirin antamaa arviota Naantalin erikoissairaanhoidon osto-palvelun kustannuksista, 24 052 586 euroa, summaylittää vuoden 2018 arvion 4,2%. Tehtäväalueelle koh-distuu lisäksi henkilöstökuluja sairaanhoitopiirin eläke-menoperusteisista maksuista.



61


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTATulosalue: Lapsiperheiden sosiaalityö

Vastuuhenkilö: Perhepalvelujen päällikkö (Jutta Merilahti)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Lastensuojelun kokonaisuus koostuu peruspalvelujen, sosiaalihuoltolain mukaisten palvelu-jen, ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja lapsi-ja perhekohtaisen lastensuojelun kokonaisuu-desta sekä perheoikeudellisista palveluista.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIKotona selviytymistä tukevat palvelut ja kunnan omien avohuoltopalvelujen ensisijaisuus.

Sotkanet mittarit: mm. Huostassa ja kiireellisesti sijoitet-tuna olleet 0 – 17 vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mu-kaan % vastaavan ikäisistä

Sijaishuollossa avohoito ja perhehoito ensisijaisia perhehoidossa olevien osuus kaikista sijaishuollossa ole-vista (Sotkanet-mittarit)

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARISähköisten asiakaskertomusten ja mobiililaitteiden hyö-dyntäminen (diginaantali) sekä määrämuotoisen kirjaa-miskäytännön vakiinnuttaminen

laatu arvioon perustuen, säästyvä aika kirjaamisissa

Lape-hankkeen kehittämistoimien täytäntöönpano toteutumisseuranta


TOIMINTATULOT YHT. 126 370,36 125 000 121 000 121 000 121 000 -3,2 -3,2 -3,2MyyntituototMaksutuotot 107 091,02 118 000 113 000 113 000 113 000 -4,2 -4,2 -4,2


Muut toimintatuotot 16 614,34 7 000 8 000 8 000 8 000 14,3 14,3 14,3Valmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT YHT. 4 299 821,17 4 274 630 4 641 142 4 641 121 4 641 121 8,6 8,6 8,6Henkilöstökulut 940 834,93 1 014 074 1 045 646 1 045 646 1 045 646 3,1 3,1 3,1


Avustukset 83 257,26 76 000 96 000 96 000 96 000 26,3 26,3 26,3Vuokrakulut 65 904,94 84 114 88 290 88 290 88 290 5,0 5,0 5,0


Poistot ja arvonalentumiset -586 -586 -586Laskennalliset erät -8 380,76 -6 782 -9 540 -9 540 -9 540 40,7 40,7 40,7



Ulkoiset toimintatulot 126 370,36 125 000 121 000 121 000 121 000 -3,2 -3,2 -3,2Sisäiset toimintatulot


Ulkoiset toimintamenot 4 184 722,78 4 138 214 4 500 526 4 500 526 4 500 526 8,8 8,8 8,8Sisäiset toimintamenot 55 122,39 64 012 64 243 64 222 64 222 0,4 0,3 0,3


TOIMINTAKATE -4 173 450,81 -4 149 630 -4 520 142 -4 520 121 -4 520 121 8,9 8,9 8,9

62


KÄYTTÖTALOUS


Lapsiperheiden sosiaalityössä työskentelee talousar-viovuonna 2019 perhepalvelujen päällikkö, toimistosih-teeri, lapsiperheiden johtava sosiaalityöntekijä, neljälapsiperheiden sosiaalityöntekijää, kolme lastensuoje-lun sosiaaliohjaajaa, lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä, kaksi lapsiperhepsykologia (joiden työpanoksesta 0,5 on päivähoidossa), vastaava perheohjaaja, kaksi per-heohjaajaa, kaksi nuorten avohuollon ohjaajaa, kaksi perhetyöntekijää ja kotipalvelutyöntekijä.


Lastensuojeluun tulleiden ilmoitusten määrän kasvu ja ongelmien vakavuus lastensuojelutyössä lisäävät pal-velutarpeen kasvua ja nostavat kustannuksia.

Ensisijaisesti lastensuojeluilmoitusten perusteella, en-nen lastensuojeluasiakkuuden aloittamista, tehdään sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi ja perheen tarpeiden mukaan palvelut tarjotaan ensisijai-sesti sosiaalihuoltolain mukaisina.

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen kustannukset on kohdistettu kokonaisuudessaan lapsiperheiden so-siaalityöhön, vaikkakin osa kustannuksista koskee myös aikuissosiaalityötä ja vammaispalvelua.

Sijaishuoltokustannusten osalta talousarvio on laadittu tiedossa olevien lasten sijaishuoltopäivien perusteella. Tehdyt sijaishuoltopäätökset vuonna 2018 aiheuttavat laitoshoidon kustannusten kasvua vuodelle 2019 noin 200 000 euroa.

Avohuollon palveluista joudutaan ostamaan perhetyötä perheille, joissa lasten sijoituksen uhka on ollut suuri. Tukihenkilötoimintaa ja tukiperheitä on hankittu myös ostopalveluna. Perhetyötä kehittämällä on tarkoitus vä-hentää ostopalveluja ja tehdä mahdollisimman paljon omana työnä.

63


KÄYTTÖTALOUS

Lastensuojelun moniammatillinen tiimi pyrkii tekemään omana työnä mm. vanhemmuuden arviot, olosuh-deselvitykset ja sukulaissijaisvanhemmuus –selvityk-set.

Sosiaalityön sosiaalityöntekijät ja perhepalvelujen päällikkö vastaavat Virve-puhelimilla virka-aikaisesta päivystyksestä.


Vuoden 2019 talousarviossa sijaishuollon ja avohuol-lon tukipalvelujen kustannukset kasvavat ja palvelujen järjestämiseen varattua määrärahaa on jouduttu mer-kittävästi lisäämään. Arvio perustuu vuonna 2018 sijoi-tettujen tosialliseen sijoituksen tarpeen jatkumiseen vuonna 2019.

Sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkuudet ovat lisäänty-neet ja lisäävät osaltaan kustannuksia.

Myös sosiaalipäivystykseen ja perheneuvolatoimin-taan on lisätty määrärahaa vuodelle 2019.

Kaupunginhallitus päätti 13.8.2018 perustaa sosiaali-työntekijän vakanssin 1.10.2018 alkaen ja samalla muuttaa vastuusosiaalityöntekijän viran johtavaksi so-siaalityöntekijän viraksi. Näistä johtuvat palkkakustan-nukset painottuvat vuoteen 2019.



64


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTATulosalue: Aikuissosiaalityö

Vastuuhenkilö: Aikuissosiaalityön päällikkö (Nina Peltola)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tulosalue vastaa aikuissosiaalityön, ennalta ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen, pa-kolaishuollon ja työllisyyspalveluiden hoitamisesta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIKotona selviytymistä tukevat palvelut ja avohuoltopalve-lujen ensisijaisuus, mm. asumisen tukeminen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen oikea-aikaisuus.

Asiakas- ja vaikuttavuusseuranta yksilötasolla

Työllistämispalveluissa yhteistyö terveyspalvelujen kanssa mm.eläkeselvitysten suhteen ( Lex Lindström 2 )

Tehdyt selvitykset, eläkepäätökset

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARISähköisten asiakaskertomusten ja mobiililaitteiden hyö-dyntäminen (diginaantali)

Laitteiden käyttöaste, säästyvä aika asiakaskirjauksissa

Määrämuotoisen kirjaamisen vakiinnuttaminen käytän-nöiksi (jolloin työntekijöiden kirjaamiseen kuluva työaika voisi vähentyä, kun kirjaukset ovat mahdollisimman sel-keitä ja yksiselitteisiä)

Laatu arvioon perustuen ja säästyvä aika asiakaskirjauk-sissa


TOIMINTATULOT YHT. 579 571,03 497 000 521 500 521 500 521 500 4,9 4,9 4,9Myyntituotot 9 183,88 4 000 4 500 4 500 4 500 12,5 12,5 12,5Maksutuotot 419,55

Tuet ja avustukset 560 656,02 493 000 517 000 517 000 517 000 4,9 4,9 4,9Vuokratuotot 1 776,60

Muut toimintatuotot 7 470,48Valmistus omaan käyttöön 64,50

TOIMINTAMENOT YHT. 2 266 481,68 2 651 316 2 571 158 2 551 095 2 551 095 -3,0 -3,8 -3,8Henkilöstökulut 1 064 657,35 1 233 634 1 245 486 1 225 486 1 225 486 1,0 -0,7 -0,7


Avustukset 770 895,12 932 000 805 000 805 000 805 000 -13,6 -13,6 -13,6Vuokrakulut 72 885,88 103 689 99 649 99 649 99 649 -3,9 -3,9 -3,9

Muut toimintakulut 664,61 150 150 150TOIMINTAKATE -1 686 910,65 -2 154 316 -2 049 658 -2 029 595 -2 029 595 -4,9 -5,8 -5,8

Poistot ja arvonalentumiset -586 -586 -586Laskennalliset erät -7 987,33 -8 226 -10 912 -10 912 -10 912 32,7 32,7 32,7

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -1 694 897,98 -2 162 542 -2 061 156 -2 041 093 -2 041 093 -4,7 -5,6 -5,6


Ulkoiset toimintatulot 578 736,65 497 000 521 500 521 500 521 500 4,9 4,9 4,9Sisäiset toimintatulot 834,38


Ulkoiset toimintamenot 2 133 318,90 2 494 844 2 424 866 2 404 866 2 404 866 -2,8 -3,6 -3,6Sisäiset toimintamenot 60 152,78 66 083 50 243 50 180 50 180 -24,0 -24,1 -24,1

Keskinäiset toimintamenot 73 010,00 90 389 96 049 96 049 96 049 6,3 6,3 6,3TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 2 266 481,68 2 651 316 2 571 158 2 551 095 2 551 095 -3,0 -3,8 -3,8

TOIMINTAKATE -1 686 910,65 -2 154 316 -2 049 658 -2 029 595 -2 029 595 -4,9 -5,8 -5,8

65


KÄYTTÖTALOUS


Aikuissosiaalityön määräaikaisen pakolaisohjaajan toi-men täyttämistä jatketaan.


Aikuissosiaalityön tehtäväalueeseen kuuluu aikuis-sosiaalityö, pakolaishuolto, täydentävä- ja ennaltaeh-käisevä toimeentulotuki sekä työllisyyspalvelut.

Tavoitteena vuonna 2019 on edelleen aikuissosiaali-työn sisällöllinen ja toiminnallinen kehittäminen. Sosi-aalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin ja kokonaisvaltaisen asiakasprosessin juurruttaminen osaksi työkäytäntöjä on osa tavoitetta. Naantali on mu-kana valtakunnallisessa aikuissosiaalityön Prosos-ke-hittämishankkeessa, jossa kehitetään sosiaalihuolto-lain mukaisia asiakasta osallistavia työmenetelmiä. Hanke tukee Naantalin omaa kehittämistyötä.

Täydentävää ja ehkäisevää toimentulotukea myönne-tään edelleen aikuissosiaalityössä.

Pakolaisohjaaja tukee pakolaisten ja maahanmuutta-jien kotoutumista ja sen lisäksi kehittää kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä kotouttamiseen liittyen. Vuoden 2018 aikana uusia pakolaisia tuli aino-astaan kaksi. Yhteensä pakolaisia ja maahanmuuttajia on Naantalissa 36, joiden kanssa ohjaaja edelleen työskentelee. Vuoden 2019 alusta ELY tekee jälleen kuntien kanssa uuden sopimuksen pakolaisten vas-taanottamisesta. Pitkäjänteisen kotouttamisen kan-nalta on tärkeää, että kunnalla on oma lähityötä tekevä pakolaisohjaaja uusien ja nykyisten pakolaisten kanssa.

Pakolaisohjaajan palkkaamisen myötä asumispalve-luohjaajan työpanos on siirtynyt kokonaan mielenter-veys- ja päihdetyöhön, jolloin pystytään lisäämään jal-kautuvaa sosiaalityötä.

Työllisyyskokeilun päättyessä työllistämispalveluissa keskitytään jälleen TYP-työskentelyyn ja hyödynne-tään kokeilusta saatuja kokemuksia yhteistyöstä. Ta-loudellisena tavoitteena on saada kunnan maksamien työmarkkinatuen maksuosuuksien pieneneminen.

Kunta maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta pitkäai-kaistyöttömistä henkilöistä, joiden mahdollisuudet työl-listyä tai osallistua kuntouttavaan palveluun ovat vähäi-set. Monet näistä henkilöistä tarvitsevat terveydenhuol-lon palveluja, eläkeselvittelyä tai ohjausta muuhun so-siaaliseen kuntoutukseen.

Naantalin kaupunki kilpailuttaa kuntouttavan työtoimin-nan palvelut 1.1.2019 alkaen. Tällöin yritys- ja työllistä-mistukea ei enää käytetä kuntouttavan työtoiminnan kustannusten kattamiseen.

66


KÄYTTÖTALOUS

Tavoitteena vuonna 2019 on, että Naantali järjestää ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan lisäksi so-siaalista kuntoutusta ja tehostaa työttömille tarjottuja terveystarkastuksia.


Aikuissosiaalityön tulosalueella ei tulevana talousarvio-vuonna ole tulossa suuria muutoksia lukuun ottamatta kuntouttavan työtoiminnan kilpailutuksen vaikutuksia.

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään muutettuna. Palkkatuen menoarviota alennetaan 20 000 euroa.


67


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Tulosalue: Vammaispalvelut

Vastuuhenkilö: Aikuissosiaalityön päällikkö (Nina Peltola)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tulosalue vastaa vammaisten, vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palveluista. Tavoit-teena on edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kanssa. Palvelut järjestetään kaupungin omalla toiminnalla sekä yhteistyössä muiden viran-omaisten ja palvelutuottajien kanssa ostopalveluina.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIKotona selviytyminen ja avohuollon palvelujen ensisijai-suuden toteutuminen

Raskaiden hoitomuotojen korvautuminen kevyemmillä ja avohuoltopainotteisilla ratkaisuilla

Seudullisten linjausten noudattaminen ja osallistuminen aktiivisesti verkostoihin

Seudullisten suositusten ja käytänteiden käyttöönotto eri palveluissa

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIPalveluprosessien kehittäminen sekä moniammatillisen työotteen ja asiakasosallisuuden hyödyntäminen

Asiakaspalaute ja palvelusuunnitelmien valmistuminen

Toiminnan taloudellisuuden korostaminen Kustannuskehitys eri palvelumuodoissa


TOIMINTATULOT YHT. 123 082,11 111 700 94 000 94 000 94 000 -15,8 -15,8 -15,8Myyntituotot 9 243,39 12 700 1 000 1 000 1 000 -92,1 -92,1 -92,1Maksutuotot 6 000 -100,0 -100,0 -100,0

Tuet ja avustuksetVuokratuotot 92 484,00 93 000 93 000 93 000 93 000


TOIMINTAMENOT YHT. 6 098 613,95 6 108 074 6 674 611 6 634 611 6 634 611 9,3 8,6 8,6Henkilöstökulut 303 059,37 390 592 389 730 389 730 389 730 -0,2 -0,2 -0,2


Avustukset 1 252 351,97 1 252 100 1 416 800 1 416 800 1 416 800 13,2 13,2 13,2Vuokrakulut 200 884,08 226 380 218 506 218 506 218 506 -3,5 -3,5 -3,5









TOIMINTAKATE -5 975 531,84 -5 996 374 -6 580 611 -6 540 611 -6 540 611 9,7 9,1 9,1

68


KÄYTTÖTALOUS


Vammaispalvelussa on aikuissosiaalityön päällikön työajasta kolmannes, 2 kokoaikaista sosiaalityönteki-jää, 1 avohuollon ohjaaja, toimistosihteeri ja kotihoidon kahden hoitajan palkkakustannukset. Sosiaalityönteki-jöiden työpanosta jaetaan sekä vammaispalveluihin että kehitysvammahuollon palveluihin.


Vammaispalveluita myönnetään henkilölle, jolla vam-man tai sairauden takia on pitkäaikaisia erityisiä vai-keuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Asiakkuus vammaispalveluissa on luonteeltaan pitkä-kestoista. Palveluja koskevat hakemukset arvioidaan moniammatillisesti vammaispalvelutiimissä.

Vammaispalvelulainmukaiset palvelut ovat usein sub-jektiivisiin oikeuksiin perustuvia henkilöille, jotka täyttä-vät lain asettamat kriteerit. Kuljetuspalvelut, henkilö-kohtainen apu ja palveluasuminen ovat yleisimmin myönnettyjä subjektiivisia palveluja.

Kehitysvammaisten palveluja (esim. asumispalvelut, päivä- ja työtoiminta) ostetaan pääsääntöisesti Tu-kenalta, Aurinkosäätiöltä, Rainasta ja Säpinniitusta. Osa kehitysvammaisten erityishuoltopalveluista ja asi-antuntijapalvelut ostetaan Varsinais-Suomen erityis-huoltopiirin kuntayhtymältä (KTO). Kuljetuspalvelut on kilpailutettu 2018 ja palveluntuottajan toimii Lounais-Suomen Taxidata Oy

Vammaispalvelun palveluiden määrän arviointi on haasteellista, koska esimerkiksi sairaudet, onnetto-muudet tai muut vastaavat syyt lisäävät asiakkaita vuo-sittain vammaispalvelujen piiriin.


Vammaispalvelun kustannusten voimakas kasvu joh-tuu uusista asiakkuuksista ja lisääntyvistä palvelutar-peista. Kustannusten kasvu kohdistuu pääasiassa henkilökohtaiseen apuun ja kotiin annettaviin palvelui-hin. Kehitysvammaisten osalta kustannusten kasvu johtuu sekä tehostetun palveluasumisen että henkilö-kohtaisen avun lisääntyvistä menoista.

TA2019 budjetista on noin 10 000 euroa siirretty sivis-tyspalveluihin ( erityisryhmien liikunnan toimintakus-tannukset)

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään muutettuna. Ostopalvelujen menoarviota alennetaan 40 000 euroa.


69


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTATulosalue: Hoito- ja vanhuspalvelut

Vastuuhenkilö: Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja (Taina Lahtiola)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tulosalueen palveluilla tuetaan ikäihmisten kotona selviytymistä. Henkilöille, jotka eivät ky-kene selviytymään kotona, varataan riittävästi ympärivuorokautisia palveluja tarjoavia hoito-paikkoja. Kaupungin palveluja täydennetään kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuot-tajien tarjoamilla palveluilla.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIToimintakykyisenä kotona – geriatrinen arviointi ja kun-toutus sekä kehittyvä asiakasohjaus tukevat aktiivista vanhuutta omassa kodissa

RAI-toimintakykymittariAsiakaspalautteetTehostetun palveluasumisen asumisaika

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIYksinäisyyden kokemukset vähenevät ikäihmisiä osallis-tavalla toiminnalla

Asiakkaiden arkiliikkuminen lisääntyy kotikuntoutuksen ja ryhmätoiminto-jen vaikutuksestaOsallistumisaktiviteetit Asiakaspalautteet


TOIMINTATULOT YHT. 3 522 176,81 3 931 900 3 920 700 3 920 700 3 920 700 -0,3 -0,3 -0,3Myyntituotot 274 691,77 278 800 280 800 280 800 280 800 0,7 0,7 0,7Maksutuotot 2 620 735,92 2 888 000 2 878 900 2 878 900 2 878 900 -0,3 -0,3 -0,3

Tuet ja avustukset 1 523,14Vuokratuotot 619 275,98 760 100 760 500 760 500 760 500 0,1 0,1 0,1

Muut toimintatuotot 5 950,00 5 000 500 500 500 -90,0 -90,0 -90,0Valmistus omaan käyttöön


Palvelujen ostot 3 796 329,91 4 091 935 4 136 645 4 081 645 4 081 645 1,1 -0,3 -0,3Aineet, tarvikkeet ja tavarat 683 859,28 617 235 630 338 620 269 620 269 2,1 0,5 0,5

Avustukset 788 534,28 753 000 813 000 813 000 813 000 8,0 8,0 8,0Vuokrakulut 1 379 773,57 1 448 456 1 436 716 1 436 716 1 436 716 -0,8 -0,8 -0,8

Muut toimintakulut 17 590,12TOIMINTAKATE -12 368 866,91 -12 946 033 -13 221 925 -13 156 856 -13 156 856 2,1 1,6 1,6




Ulkoiset toimintatulot 3 359 851,06 3 731 900 3 720 700 3 720 700 3 720 700 -0,3 -0,3 -0,3Sisäiset toimintatulot 162 325,75 200 000 200 000 200 000 200 000

Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ 3 522 176,81 3 931 900 3 920 700 3 920 700 3 920 700 -0,3 -0,3 -0,3

Ulkoiset toimintamenot 12 724 698,25 13 567 727 13 867 176 13 812 176 13 812 176 2,2 1,8 1,8Sisäiset toimintamenot 1 823 503,47 1 891 740 1 887 416 1 877 347 1 877 347 -0,2 -0,8 -0,8

Keskinäiset toimintamenot 1 342 842,00 1 418 466 1 388 033 1 388 033 1 388 033 -2,1 -2,1 -2,1TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 15 891 043,72 16 877 933 17 142 625 17 077 556 17 077 556 1,6 1,2 1,2

TOIMINTAKATE -12 368 866,91 -12 946 033 -13 221 925 -13 156 856 -13 156 856 2,1 1,6 1,6

70


KÄYTTÖTALOUS


Hoito- ja vanhuspalveluihin esitetään 1.1.2019 alkaen geriatrin ja asiakasohjaajan virkoja.

Hoito- ja vanhuspalvelut hyötyvät geriatrin asiantunte-muksesta, joka auttaa turvaamaan ikäihmisten laaduk-kaan ja turvallisen hoidon Naantalissa. Geriatrin työpa-nosta suunnataan geriatriseen arviointiin ja kuntoutuk-seen, kotihoidon ja tarvittaessa tehostettujen palvelu-asumisyksiköiden asukkaille, sekä osastolle.

Asiakasohjaajan resurssi kohdistuu ikääntyneiden laaja-alaiseen palvelutarpeen arviointiin, jossa huomi-oidaan asiakkaan voimavarat, yksilölliset tarpeet, toi-veet, tavoitteet ja palveluille asetetut kriteerit. Monen-laista verkostoa hyödyntäen asiakasohjaaja järjestää ja koordinoi asiakkaalle palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti, tekee palveluja koskevia viranhaltijapäätök-siä ja osallistuu myös maakunnalliseen asiakasohjauk-seen.

Geriatri ja asiakasohjaaja työskentelevät suunnitelmal-lisen ja kokonaisvaltaisen hoito-otteen kehittämiseksi ja lisäämiseksi.

Katavakodilla avoimeksi tuleva laitoshuoltajan va-kanssi muutetaan hoitajan vakanssiksi. Perusteena va-kanssimuutokselle ovat asukkaiden hoidon tarpeet. Muutos on kustannusneutraali.

Henkilöstösuunnitelmaan on lisätty kaksi hoitajan va-kanssia kotihoitoon vuodelle 2020.


Geriatrisen arvioinnin ja kuntoutuksen, sekä kehittyvän asiakasohjauksen keinoin hoito- ja vanhuspalveluissa edistetään ikäihmisten toimintakykyä ja turvataan aktii-visempaa vanhuutta.

Yksinäisyyden kokemukset vähenevät osallistavalla toiminnalla, jota toteuttavat sosiaali- ja terveyspalvelui-den lisäksi myös kolmas sektori (järjestöt, yhdistykset, säätiö), seurakunta ja kaupungin muut hallintokunnat, erityisesti liikunta- ja kulttuuritoimi.

Palvelurakenteen osalta tavoitteena on, että ympäri-vuorokautisten hoito- ja hoivapaikkojen osuus on mak-simissaan 8 % yli 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista (Laatusuositus), Naantalissa kattavuus on 7,88 % ja maakunnassa 9,0 %. Maakuntaan verrattuna Naanta-lin palvelurakenne on avopainotteinen. Laitoshoidon osuus on vähentynyt ja tehostetun palveluasumisen kasvanut vuonna 2017 palvelurakenteeseen tehtyjen muutosten johdosta.

Kaupungissa on tehostetun palveluasumisen lisäksi runsaasti ns. välimuotoisia asumispalveluja. Asukkai-den palveluntarpeen sitä vaatiessa, on välimuotoisiin asumispalveluihin mahdollista lisätä kotihoidon palve-luja, kotikuntoutusta, sekä myös kotisairaalan palve-luita.

Omaishoidon ja säännöllisen kotihoidon kattavuudet ovat lähes suositusten tasolla. Omaishoidon tuen mää-rärahaa on talousarviovuodelle korotettu ja omaishoi-tajien valmennukseen ja koulutukseen on varattu erillinen määräraha.

Palveluiden odotusajat ovat ympärivuorokautisen hoi-van osalta lyhentyneet uusien ryhmäkotien, kotisairaa-lan ja kotikuntoutuksen ansiosta. Palvelutarpeen arvi-ointi on järjestetty akuuteissa tilanteissa viivytyksettä ja vähemmän kiireellisissä viimeistään seitsemäntenä ar-kipäivänä yhteydenotosta. Kotihoidon palvelut on jär-jestetty viivytyksettä, joko kunnan omina palveluina, ostopalveluina tai palveluseteleillä tuotettuna. Omais-hoidon tuen hakemusten käsittely kestää noin kuukau-den.

71


KÄYTTÖTALOUS

Kotihoidon asiakkaat aikasarjana:

Kotihoidossa erityisesti kotikuntoutuksen asiakasmää-rät kasvavat. Tärkeimpänä tavoitteena on edistää ko-tona asuvien ikäihmisten toimintakykyä, arkiselviyty-mistä ja elämänlaatua. Kuntoutuksen avulla myös asi-akkaan kotiutus toteutuu turvallisemmin, mahdollisim-man varhaisessa toipilasvaiheessa.

Kotona kuntoutumista tuetaan myös Birgittakodin ja osaston järjestämillä kuntoutusjaksoilla, sekä kuntout-tavalla päivätoiminnalla.

Geriatrin asiantuntemus tuo lisää vaikuttavuutta ikäih-misten kuntoutukseen. Se mahdollistaa ikäihmisten toi-mintakyvyn laaja-alaisen arvioinnin ja suunnitelmalli-sen ja tavoitteellisen kuntouttamisen.

Kuntoutuksen tavoitteet ja vaikuttavuus näkyvät muu-toksina asiakkaan toimintakyvyssä sekä tehostetun ko-tihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeen myö-hentymisenä, mahdollisesti myös lyhentyvänä tehoste-tun palveluasumisen asumisaikana.

Myös tehostetussa palveluasumisessa kehitetään kun-touttavaa työotetta.

Kaupungin hoito- ja hoivayksiköt ovat tehokkaassa käytössä ja kuormitukset ovat korkeita.

Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen hoitopäi-vät.

Terveyskeskuksen osaston laitoshoitopäivät ovat paik-kaluvun vähennyksen (-4 hp) ja kotisairaalan ansiosta vähentyneet.Kotisairaalan kontakteja kertyy vuodessa lähes 3600 kpl:tta.

TAULUKKO 1Palvelurakenne (75+ =1990*) (STM:n julkaisu 2013:11) 2015 2016 2017 TA 2018 TA 2019Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä (tavoite 91,0-92,0%)

92,00 % 92,49 % 91,21 % 91,44 % 92,12 %

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä (tavoite 13,0-14,0%)

18,45%*10,63%**

16,46%* 12,22%**

17,48%* 7,33%** 13,00 % 12,81 %

* %-luku maisemamallista koko vuoden asiakkaat ei käyt.** laskenta 31.12.Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä (tavoite 6,0-7,0%)

5,38 % 5,33 % 4,85 % 6,00 % 5,52 %

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. % vastaavanikäisestä väestöstä (tavoite 6,0-7,0%)

6,78 % 6,48 % 7,89 % 7,51 % 7,13 %

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. % vastaavanikäisestä väestöstä (tavoite 2,0-3,0%)

1,22 % 1,03 % 0,90 % 1,05 % 0,75 %

*Naantalin oma väestöennuste

TAULUKKO 22015 2016 2017 TA 2018 TA 2019

Säännöllinen kotihoito 280 287 310 245 255Tilapäinen kotihoito 263 320 300 300 300Tukipalveluasiakkaat 475 424 434 490 490Kotikuntoutusasiakkaat 50 80Palveluseteliasiakkaat 22 21 21 40 40Yhteensä: 1040 1052 1065 1125 1165

TAULUKKO 3HOITO- JA HOIVAPALVELUTKUORMITUS %

2015 2016 2017 TA 2018 TA 2019Vuodeosasto 96,29 % 93,28 % 97,28 % 96,00 % 96,00 %Birgittakotitehostettu palv.as. 102,44 % 99,29 % 97,11 % 100,00 % 100,00 %kuntoutus 106,12 % 109,84 % 109,99 % 100,00 % 100,00 %KatavakotiOnnela 98,00 % 97,65 % 97,62 % 100,00 % 100,00 %Jannela 105,32 % 105,83 % 105,15 % 100,00 % 100,00 %Myllynkiventie 1 (pah+la 98,63 % 97,18 % 96,59 % 100,00 % 100,00 %Myllynkiventie 2 (1.4.17 - - 100,00 % 100,00 % 100,00 %Myllynkiventie 3 (1.10.17- - 100,00 % 100,00 % 100,00 %Viiala (31.3.17 asti) 98,18 % 98,09 % 100,56 %Kummelin rk. 99,70 % 96,86 % 103,37 % 100,00 % 100,00 %

72


KÄYTTÖTALOUS

Tehostetun palveluasumisen hoitopäivät lisääntyivät uusien ryhmäkotien (Sylvi ja Ellen) avaamisen vaiku-tuksesta.


Tulosalueen tuotoissa ei talousarviovuonna tapahdu suuria muutoksia.Menot lisääntyvät 264.700 eurolla (1,6 %), syynä li-säykset henkilöstömenoissa (geriatri ja asiakasoh-jaaja), omaishoidon tuessa ja lähinnä ICT-kuluissa.

Toimintakatteen muutos edellisvuoteen verrattuna on 2,1%. Väestöennusteen mukainen lisäys yli 75 vuotiai-den osalta on edellisvuoteen verrattuna n. 100 henki-löä.



73


SIVISTYSPALVELUTToimialajohtaja Sivistystoimenjohtaja (Kimmo Kuusimäki)


KÄYTTÖTALOUS

Tulot, ulkoiset 2 700 948,23 2 298 910 2 419 210 2 419 210 2 419 210 5,2 5,2 5,2

Menot, ulkoiset 25 907 670,44 25 630 910 26 916 710 26 897 610 26 872 610 5,0 4,9 4,8

Toimintakate -23 206 722,21 -23 332 000 -24 497 500 -24 478 400 -24 453 400 5,0 4,9 4,8




Sivistyspalveluihin kuuuluvat koulutus- ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

ARVIOITU IKÄRYHMÄKEHITYS 2005-2030


Sivistyspalvelut tuottaa kaupungin varhaiskasvatus-, perusopetus-, lukio-, oppilaan hyvinvointi-, kansalaisopisto-, musiikkiopisto-, kirjasto-, museo-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut. Palvelut tuotetaan omana toimintana. Ostopalvelujen käyttö on vähäistä ja niitä käytetään palveluissa, joita ei ole käytännössä mahdollista itse tuottaa.

MUUTOS-% EDELL. TA

Kokonaispoikkeama 84 500 euroa johtuu seuraavista muutoksista:

1. subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poisto nettovaikutus +50 000 euroa

2. kirjastonhoitaja saaristoon ja verkkopalveluneuvontaan osana palvelupisteuudistusta, nettovaikutus +39 500

3. soveltavaan liikunnan ohjaajan toimintamenot ja -tulot, nettovaikutus +10 000 euroa

4. harrastetakuun määrärahalisäys +40 000

1. Sivistystoimen palveluverkon uudistaminen etenee toteuttamisvaiheen aloittamiseen ja uudistuvan hallintomallin luomiseen. 2. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeuden rajaus puretaan. Muutoksella halutaan parantaa lapsiperheiden palveluja ja lasten tasavertaista asemaa riippumatta perheen sosioekonomisesta tilanteesta. 3. Varhaiskasvatuksen aluehallintomallin toteutus etenee osana palveluverkko-uudistusta. 4. Kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä vähenee ikäluokkien koon pienentyessä merkittävästi. 5. Englanninkielen opetus aloitetaan perusopetuksessa ensimmäisellä luokalla. 6. Jakotuntien määrää lisätään 1. luokalla 4 tuntia isojen opetusryhmien pienentämiseksi7. Koulukuljetuksen maksuttomuutta laajennetaan perusopetuksessa tarjoamalla myös muille kuin omaan lähikouluunsa tuleville oppilaille mahdollisuus yleisen joukkoliikenteen maksuttomaan käyttöön. Muutos avaa perheille mahdollisuutta valita koulu omiin tarpeisiin paremmin soveltuvana. Se myös avaa kouluille mahdollisuutta omaan koulukohtaiseen opetuksen kehittämiseen. 8. Soveltavan liikunnan ohjaajan vakanssin perustaminen, johon sisältyy hyvinvointikoordinaattorin tehtävät ja lisäpanostus soveltavaan liikuntaan.9. Naantalin sotien jälkeisen historian kirjoitus.10. Kirjaston toiminnan monipuolistaminen ottamalla kirjaston vastuulle saariston palvelupistetehtävät.11. Pääkirjaston toimintojen monipuolistaminen laajennuksen käyttöön oton myötä.

_________________________________________________________________________KÄYTTÖTALOUS

__________________________________

74


SIVISTYSPALVELUT

Tunnuslukuja Naantali Raisio Lieto Kaarina Kunnat keskimäärin

Päivähoito/asiakas € (v. 2016) 6 755 7 066 6 322 6 801 6 608Perusopetus/oppilas € (v. 2016) 8 106 8 037 7 890 7 703 8 859josta opetustoiminnan osuus 4 874 4 789 4 542 4 433 4 988Lukio/opiskelija € (v. 2016) 7 056 7 697 8 235 6 507 7 690josta opetustoiminnan osuus 4 855 4 697 5 299 4 701 5 076Kirjasto/asukas € (v. 2017) 52 58 44 43 57Liikunta/asukas € (v.2016) 111 110 58 78 103

SIVISTYSTOIMEN TOIMINTAMENOT 2019 TOIMIELIMITTÄIN

koulutuslautakunta

kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

_________________________________________________________________________KÄYTTÖTALOUS

__________________________________

75


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KOULUTUSLAUTAKUNTATulosalue: Sivistystoimen hallinto

Vastuuhenkilö: Sivistystoimen johtaja (Kimmo Kuusimäki)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Sivistystoimen hallinnon tehtävänä on arvioida ja kehittää sivistystoimen tarjoamia palveluja asiakaslähtöisesti lainsäädäntö ja ympäröivän yhteisön palvelustrategia huomioon ottaen. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Sivistystoimisto hoitaa koulutus-, kulttuuri- ja va-paa-aikalautakuntien hallinto- ja toimistotehtävät sekä asiakaspalvelun.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARISivistyspalvelujen ja sen yhteistyökumppanien uudiste-tun palveluverkon rakentaminen aloitetaan

Tehdyt toimenpiteet

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARISähköisten palvelujen käyttömahdollisuudet sivistyspal-velujen toimialalla paranevat

Käytön lisääntyminen


TOIMINTATULOT YHT. 0,81Myyntituotot 0,81Maksutuotot





Avustukset 60,00Vuokrakulut 16 280,52 13 315 29 300 29 300 29 300 120,1 120,1 120,1

Muut toimintakulut 113,14 12 496 12 496 12 496 12 496TOIMINTAKATE -411 763,39 -435 579 -461 396 -461 948 -461 948 5,9 6,1 6,1

Poistot ja arvonalentumiset -371,14 -243 -154 -154 -154 -36,6 -36,6 -36,6Laskennalliset erät -49 098,00 -44 412 -41 401 -41 401 -41 401 -6,8 -6,8 -6,8



Ulkoiset toimintatulot 0,81Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ 0,81



TOIMINTAKATE -411 763,39 -435 579 -461 396 -461 948 -461 948 5,9 6,1 6,1

76


KÄYTTÖTALOUS



Hallinnon tehtäväalueeseen sisältyy sivistystoimen toi-mialaa ohjaava ja toteuttava toimialan yhteinen henki-löstö. Hallinnon toimistohenkilöstö vastaa koulutus-,kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan asiakirja- ja toimis-totehtävistä, sekä toteuttaa lautakuntien alaisten eri toi-mintojen talous-, toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviä.

Hallinnossa valmistellaan vuonna 2018 hyväksytyn vuoteen 2030 ulottuvan palveluverkkouudistuksen to-teuttamissuunnitelmaa. Palveluverkkouudistuksen to-teutus etenee siten, että eri toimenpiteisiin liittyvät rat-kaisut valmistellaan päätettäväksi kohde kerrallaan.

Sivistysviraston kautta koordinoidaan myös OKM:n ja Opetushallituksen rahoittamia hankkeita.


Talousarvioesitys ei sisällä merkittäviä muutoksia.



02468

2016 2017 2018 2019

HENKILÖTYÖVUODET

Johto ja esimiehet Toimistosihteerit

KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMENOT 2019 TULOSALUEITTAIN

sivistystoimen hallinto

varhaiskasvatuksentukitoimetvarhaiskasvatus

perusopetus

lukio

oppilaan tuki- jahyvinvointipalvelutvapaa sivistystyö

77


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KOULUTUSLAUTAKUNTATulosalue: Varhaiskasvatus

Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen johtaja (Kaisa Rantala)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on järjestää lapsille ja perheille varhaiskasvatuspalveluita. Toimintamuotoja ovat päiväkoti, perhepäivähoito, esiopetus, varhaiserityiskasvatus sekä avoin varhaiskasvatustoiminta. Toimintaa ohjaa varhaiskasvatuslaki, varhaiskasvatussuun-nitelma ja esiopetussuunnitelma.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIVarhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmän ja organisaa-tion ajantasaistaminen.

Uudistuksen mukaisen organisaatiomallin toimivuus, työn tehokkuus ja siitä saatu palaute.

Henkilökunnan työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kehittäminen.

Työaikamallin kehittäminen, toimenpiteiden toteuttaminen ja niistä saatu palaute. Kunta10 –tulokset.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIVarhaiskasvatuksen palveluohjauksen kehittäminen Varhaiskasvatus palvelujen tasainen ja joustava

käyttö/käyttö ja täyttöaste, kustannukset euro/per lapsi sekä palveluista saatu palaute.

Sähköisen palvelut; asiakasviestinnän sekä henkilö-kunnan sähköisen viestinnän toimivuus ja nopeus.

Uudet toiminnot ja niistä saatu palaute.


TOIMINTATULOT YHT. 1 556 881,99 1 188 610 1 328 610 1 328 610 1 328 610 11,8 11,8 11,8Myyntituotot 47 481,25 55 610 25 610 25 610 25 610 -53,9 -53,9 -53,9Maksutuotot 1 509 298,54 1 133 000 1 303 000 1 303 000 1 303 000 15,0 15,0 15,0





Avustukset 5 000,00 5 000 5 000 5 000 5 000Vuokrakulut 976 249,37 1 015 797 1 061 341 1 061 341 1 061 341 4,5 4,5 4,5

Muut toimintakulut 43 328,50 7 000 57 000 57 000 57 000 714,3 714,3 714,3TOIMINTAKATE -8 033 894,87 -8 324 367 -8 830 666 -8 821 186 -8 821 186 6,1 6,0 6,0




Ulkoiset toimintatulot 1 553 721,99 1 188 610 1 328 610 1 328 610 1 328 610 11,8 11,8 11,8Sisäiset toimintatulot 3 160,00

Keskinäiset toimintatulotTOIMINTATULOT YHTEENSÄ 1 556 881,99 1 188 610 1 328 610 1 328 610 1 328 610 11,8 11,8 11,8

Ulkoiset toimintamenot 7 177 675,39 7 007 446 7 541 266 7 541 266 7 541 266 7,6 7,6 7,6Sisäiset toimintamenot 1 443 553,70 1 482 784 1 549 719 1 540 239 1 540 239 4,5 3,9 3,9

Keskinäiset toimintamenot 969 547,77 1 022 747 1 068 291 1 068 291 1 068 291 4,5 4,5 4,5TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 9 590 776,86 9 512 977 10 159 276 10 149 796 10 149 796 6,8 6,7 6,7

TOIMINTAKATE -8 033 894,87 -8 324 367 -8 830 666 -8 821 186 -8 821 186 6,1 6,0 6,0

78


KÄYTTÖTALOUS



Päiväkoteja Naantalissa on tällä hetkellä 12:Karvetti, Keskusta, Kreivinniitty, Merimasku, Nuhjala, Ruona, Rymättylän Poikko, Soininen, Suovuori, Taimo, Tammisto ja Viiala.Lisäksi Velkualla toimii 11-paikkainen päiväkotiosasto. Esiopetusta annetaan kuudessa päiväkodissa ja kolme esikoulua (Lietsala, Kultaranta ja Rymättylä) toimii alakoulujen yhtey-dessä. Esiopetus on perheille maksutonta.

Kotonaan lapsia hoitavia perhepäivähoitajia on 16, joista kaksi määräaikaista. Hoitajien vapaapäivien ja lomien ajaksi perhepäivähoidon lapset sijoitetaan va-rahoitoon päiväkoteihin.

Ruotsinkielinen varhaiskasvatus järjestetään palvelu-setelillä.

Vakituista henkilökuntaa varhaiskasvatuksessa on yh-teensä 167. Sijaisia käytetään henkilökunnan palkat-tomissa vapaissa, pitkissä sairaslomissa ja perheva-paissa. Sijaisia ei käytetä vuosilomien järjestelyyn.Määräaikaisia lisätyöntekijöitä otetaan silloin kun lain vaatima ryhmäkoko sitä edellyttää.

Ympärivuorokautinen varhaiskasvatuksen vuorohoito on keskitetty Keskustan Asemapäällikön vuoropäivä-kotiin. Rymättylän Poikon päiväkodissa tarjotaan tällä hetkellä myös vuorohoidon iltahoitoa.

Avoimet varhaiskasvatuspalvelut sisältävät avoimen päiväkodin toiminnan, kerhotoiminnan sekä avoimen varhaiskasvatuksen kehittämishankkeen toiminnot ku-ten puistotoiminta, Saariston alueen perhekerho ja varhaiskasvatuksen perhetyön. Kehittämishanke päät-tyy toukokuussa 2019.

Varhaiserityiskasvatuksessa on kolme kiertävää eri-tyisopettajaa ja kaksi lapsiryhmässä vakituisesti toimi-vaa erityisopettajaa. Lisäksi päiväkodeissa toimii ryh-mäavustajana erityispäivähoitajia. Integroitu erityis-ryhmä on sijoitettuna Kreivinniityn päiväkodin yhtey-teen. Yksikössä on yhteensä 11 paikkaa.


Varhaiskasvatuksessa on laadittu kaupunkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman pohjalta toimintaa ohjaava toimintalinjaus vuodelle 2025. Linjauksen yhtenä kes-keisenä tulevaisuuden tavoitteena on varhaiskasva-tuksen organisaation ajantasaistaminen sekä henki-löstön hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen.

Toimintalinjauksen pohjalta vuoden 2019 keskeiset muutokset talousarvioon ovat:

Menojen kasvu + 250 000 euroa johtuen var-haiskasvatus tarpeen kasvusta. Nostetaan henkilöstömenojen budjetti vastaamaan todel-lista lapsilukumäärään suhteutettua ja lain-vaatimaa henkilöstömäärään. Lisäksi on huo-mioitu +170 000 euron mahdollinen vaikutus tulojen lisääntymisen.

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

2015 2016 2017 2018 2019

HENKILÖTYÖVUODET

hoito- jakasvatus

hallinto jaesimiehet

0%20%40%60%80%

100%120%

2015 2016 2017 2018 2019

VARHAISKASVATUKSEN KÄYTTÖASTE TOIMINTAMUODOITTAIN

päiväkodit perhepäivähoito vuorohoito

02 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 00016 00018 000

2016 2017 2018 2019

ASIAKASKOHTAISET KUSTANNUKSET TOIMINTAMUODOITTAIN €

päiväkodit

perhepäivähoito

vuorohoito

650

700

750

800

850

900

2015 2016 2017 2018 2019

PÄIVÄHOITOLASTEN MÄÄRÄ HOITOMUODOITTAIN

vuorohoito

perhepäivähoito

päiväkoti

79


KÄYTTÖTALOUS

Varhaiskasvatuksen organisaation ja henkilö-kunnan työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii seuraavia toimenpiteitä vuodelle 2019:

- yhden uuden aluepäiväkodin johtajan vakanssin perustaminen 1.8.2019 al-kaen. (Muilla organisaatiouudistuk-seen liittyvillä vakanssimuutoksilla ei ole lisävaikutusta talousarvioon.)

- Varhaiskasvatuksen lisäresurssitarveuuden varhaiskasvatuslain mukaisen

työaikamallin kehittämisessä. Toi-menpiteen kokonaiskustannusvaiku-tus + 45 000 euroa.

- tarvikemäärärahat + 10 000 euroa.- subjektiivisen varhaiskasvatusrajauk-

sen poisto 1.8.2019 alkaen 50 000 euroa (ei sisälly kaupunginhallituksen ohjelukuun)



80


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KOULUTUSLAUTAKUNTATulosalue: Varhaiskasvatuksen tuki

Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen johtaja (Kaisa Rantala)Toiminnan luonne: Tukitoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Kansaneläkelaitos myöntää ja maksaa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sekä kun-talisät ja laskuttaa ne kaupungilta.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARINaantali tarjoaa monipuolisia tukitoimia kuten kotihoi-don ja yksityisen hoidon tukea perheille sekä maksaa kuntalisää.

Euro/per lapsi.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIVarhaiskasvatuksen palveluohjauksen kehittäminen.Varhaiskasvatuksen palvelut ja perheille myönnettyjen taloudellisen tukien monimuotoisuus palvelee perhei-den tarpeita.

Varhaiskasvatus palvelujen tasainen ja joustava käyttö,palveluiden käyttö- ja täyttöaste, kustannukset euro/per lapsi sekä palveluista saatu palaute.





TOIMINTAMENOT YHT. 1 202 798,24 1 283 585 999 583 999 583 999 583 -22,1 -22,1 -22,1Henkilöstökulut

Palvelujen ostot 475,60 269 267 267 267 -0,7 -0,7 -0,7Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Avustukset 1 202 322,64 1 283 316 999 316 999 316 999 316 -22,1 -22,1 -22,1Vuokrakulut

Muut toimintakulutTOIMINTAKATE -1 202 798,24 -1 283 585 -999 583 -999 583 -999 583 -22,1 -22,1 -22,1


TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -1 202 798,24 -1 283 585 -999 583 -999 583 -999 583 -22,1 -22,1 -22,1




Ulkoiset toimintamenot 1 202 322,64 1 283 316 999 316 999 316 999 316 -22,1 -22,1 -22,1Sisäiset toimintamenot 475,60 269 267 267 267 -0,7 -0,7 -0,7

Keskinäiset toimintamenotTOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 202 798,24 1 283 585 999 583 999 583 999 583 -22,1 -22,1 -22,1

TOIMINTAKATE -1 202 798,24 -1 283 585 -999 583 -999 583 -999 583 -22,1 -22,1 -22,1

81


KÄYTTÖTALOUS


Varhaiskasvatuksen tukitoiminnon määrärahaan sisäl-tää yksityisen hoidon tuen perhepäivähoidossa ja pal-veluseteli yksityisissä päiväkodeissa. Tästä määrära-hasta maksetaan myös kotihoidon tuen kuntalisä sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisä. Varhaiskasvatuksen tukitoimista maksetaan myös osittainen hoitoraha per-heille vanhemman lyhentäessä työaikaansa.

Varhaiskasvatuksen tukitoimilla on tavoitteena tarjota vanhemmalle mahdollisuus jäädä hoitamaan alle 3-vuotiasta kotiin. Vuoden 2019 aikana varhaiskasvatuk-sen palveluohjausta tullaan edelleen kehittämään niin, että perheille aktiivisesti tarjotaan perheiden tarpeisiin vastaavia toimintamuotoja, vastaavat perheiden moni-muotoisiin tarpeisiin.

Naantalin kaupungilla on sopimus lastenhoidon tuen kuntalisän maksamisesta kansaneläkelaitoksen mak-saman tuen yhteydessä.

Tukien ja kuntalisien määrät:

Lasten kotihoidon tuen hoitoraha maksetaan erik-seen jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta. Kelan kotihoidon tuen hoitoraha on 338,34€/kk alle 3-vuotias, alle 3-vuotiaasta sisaruksesta maksetaan 101,29 ja yli 3-vuotiaasta, alle kouluikäisestä maksetaan 65,09 € / kk. Kotihoidon tuen hoitorahan määrään eivät vaikuta perheen tulot. Tuki maksetaan jokaisesta tukeen oi-keutetusta lapsesta erikseen.

Kelan hoitolisää maksetaan vain yhdestä lapsesta.Sen määrä on enintään 181,07 e/kk.

Naantalin kaupungin kotihoidon tuen kuntalisä on1. alle 3-vuotiaasta 170 €/kk2. alle 3-vuotiaasta 75 € /kk3. alle 3-vuotiaasta 60 €/kk

Kelan yksityisen hoidon tuessa hoitorahan summa määräytyy lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuuden perusteella. Suurempi hoitoraha on 172,25 e/lapsi/kk ja pienempi 63,38 e/lapsi/kk. Tulosidonnainen hoitolisäon enintään 144,85 e/lapsi/kk. Tuki maksetaan hoidon tuottajalle.

Yksityisen hoidon tukea maksetaan vain yksityisessä perhepäivähoidossa. Naantalin kaupungin yksityi-sen hoidon tuen kuntalisä määräytyy lapsen varhais-kasvatuksen laajuuden mukaan seuraavasti:

kokopäivähoito/yli 20 h/vko enintään 20 h/vkoalle 3-vuotias 290 € / kk 145 € / kkyli 3-vuotias 260 € / kk 130 € / kk

Lapsen hoitopäivän pituutta yksityisessä hoidossa ei rajoiteta. Perhe voi sopia kokopäiväisestä hoidosta yk-sityisessä päivähoitopaikassa, mutta Kela maksaa yk-sityisen hoidon tukea sen mukaan, kuinka laaja var-haiskasvatusoikeus perheellä on.

Yksityisissä päiväkodeissa käytetään palveluseteliä.

Yksityisen päivähoidon palvelusetelin enimmäisar-vot ovat

- alle 3-vuotiaan kokopäivähoito 1247,26 €/kkyli 3-vuotiaan kokopäivähoito 826 €/kk.

(Lähde: Kelan etuudet 2018).


Tuen tarpeiden arvioidaan vähentyvän kasvaneen varhaiskasvatuspalveluiden käytön vuoksi. Nettomuu-tos edelliseen talousarvioon 284 000.



82


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KOULUTUSLAUTAKUNTATulosalue: Perusopetus

Vastuuhenkilö: Sivistystoimenjohtaja (Kimmo Kuusimäki)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tarjotaan Naantalissa asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta kaupungin kouluissa.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARITieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa

Kaikki opettajat ovat suorittaneet taitotason I ja IIOppilaiden henkilökohtaisten iPadien käyttöasteen kasvu

Koulun viestinnän tehostaminen oppilaitosten kotisivut uudistamalla yhdenmukaisiksi kaupungin verkkosivu-uudistuksen yhteydessä.

Uudistus toteutettu

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIEnglannin kielen opetuksen varhentaminen ensimmäi-selle luokalle

Kaikki alkuopetuksen opettajat osallistuvat täydennyskou-lutukseen

Yhdessä tekemisen kulttuuria vahvistetaan Hyvinvointia lisäävien toimenpiteiden määrä


TOIMINTATULOT YHT. 483 923,80 400 000 400 000 400 000 400 000Myyntituotot 373 739,65 400 000 400 000 400 000 400 000Maksutuotot

Tuet ja avustukset 90 679,12Vuokratuotot 186,28




AvustuksetVuokrakulut 2 191 876,64 2 280 480 2 240 665 2 253 913 2 253 913 -1,7 -1,2 -1,2

Muut toimintakulut 19 295,60 22 781 22 781 22 781 22 781TOIMINTAKATE -15 109 564,85 -15 063 320 -15 699 386 -15 693 576 -15 693 576 4,2 4,2 4,2




Ulkoiset toimintatulot 483 508,80 400 000 400 000 400 000 400 000Sisäiset toimintatulot 415,00


Ulkoiset toimintamenot 10 894 679,53 10 701 231 11 230 691 11 230 691 11 230 691 4,9 4,9 4,9Sisäiset toimintamenot 2 530 236,44 2 521 809 2 668 230 2 649 172 2 649 172 5,8 5,1 5,1

Keskinäiset toimintamenot 2 168 572,68 2 240 280 2 200 465 2 213 713 2 213 713 -1,8 -1,2 -1,2TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 15 593 488,65 15 463 320 16 099 386 16 093 576 16 093 576 4,1 4,1 4,1

TOIMINTAKATE -15 109 564,85 -15 063 320 -15 699 386 -15 693 576 -15 693 576 4,2 4,2 4,2

83


KÄYTTÖTALOUS



Opetuksen järjestäminenNaantalissa asuville oppivelvollisille järjestetään pe-rusopetusta kymmenessä koulussa. Karvetin, Kulta-rannan, Kuparivuoren, Lietsalan, Merimaskun, Rymät-tylän ja Taimon koulut antavat opetusta luokille 1. - 6. ja Maijamäen sekä Suopellon koulut luokille 7. - 9. Vel-kualla toimii yhtenäiskoulu, jossa opetusta tarjotaan esiopetuksesta 9. luokkaan. Ruotsinkielistä perusope-tusta naantalilaiset lapset saavat Turussa.

Tukea tarvitsevan oppilaan opetus järjestetään ensisi-jaisesti oppilaan lähikoulussa. Jos tuen tarve on niin erityinen, ettei siihen ei pystytä vastaamaan omassa kaupungissa, voidaan oppilaspaikka ostaa ulkopuo-lelta.

Maahanmuuttajille tarkoitetun, perusopetukseen val-mistavan opetuksen järjestäminen voidaan toteuttaa

valtion tuella omassa kaupungissa, omana ryhmä-nään, mikäli tarvetta on. Jos tarvetta on vain yksittäi-sille oppilaille, oppilaspaikat hankitaan lähikunnista.

Kielten opetuksen varhentaminenEnglannin kielen opetus aloitetaan kaikissa kouluissa ensimmäisellä luokalla syyslukukaudella 2019. Tämä tasapuolistaa kielenopetusta kaikissa kaupungin osissa.

ErikoisluokatKolmannen luokan aloittaville lapsille tarjotaan mahdol-lisuus hakea englannin kielirikasteiseen opetukseen,joka toteutetaan Kuparivuoren ja Maijamäen kouluissa. Luonnontieteellisistä ja matemaattisista aineista kiin-nostuneille tarjotaan Maijamäen koulussa 7. luokalta alkaen mahdollisuutta hakea ns. LuMa-luokalle. Suo-pellon koulussa toimii liikuntaluokka, johon liikun-nasta kiinnostuneet voivat hakea 7. luokalle siirryttä-essä. Valinta erikoisluokille tapahtuu testien perus-teella. Liikuntaluokan painotus on monipuolisessa lii-kunnassa, ei lajivalmennuksessa. Maijamäen kou-lussa toimii lisäksi joustavan perusopetuksen luokka (JOPO), johon voi hakea pääsääntöisesti yh-deksännen luokan ajaksi. Opetus järjestetään pienryh-mämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppi-misympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen

Oppilasmäärän kehitys

Perusopetuksen oppilasmäärä laskee syksyllä 2019 noin 70 oppilaalla. Nyt edellisiin vuosiin nähden sel-västi kasvanut tulomuutto jossain määrin hidastaa op-pilasmäärän laskua. Koulujen opetustuntimäärään ja ryhmien muodostamiseen reagoidaan vuosittain oppi-lasmäärän muutosta seuraten.

Painopisteet 2019Suunnitelmakauden toisena strategisena tavoitteenaon TVT:n pedagogisen käytön edistäminen. Opettajien pedagogisia valmiuksia TVT:n käytössä syvennetään ja sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä lisätään. Tavoitteena on saada seuraavien vuosien aikana kaik-kien oppilaiden käyttöön mobiililaitteet, jotka mahdollis-tavat sähköisten oppikirjojen ja muun sähköisen oppi-materiaalin käyttämisen osana nykyaikaista opiskelua.

0

50

100

150

200

2016 2017 2018 2019

HENKILÖTYÖVUODET

Hallinto

Opettajat

Rehtorit

8 247 8 260 8 528

02 0004 0006 0008 000

10 000

2 017 2 018 2 019

OMAN PERUSOPETUKSEN NETTOMENOT / OPPILAS

PerusopetusMenojen jakautuminen toiminnoittain

hallintoopetuskuljetusruokailukiinteistötoppilashuolto

84


KÄYTTÖTALOUS

Tarkoitus on jatkaa vuonna 2016 alkanutta panostusta ja hankkia kahdelle seuraavalle ikäluokalle tarvittava määrä mobiililaitteita. Esitys tablettihankintoihin tarvit-tavasta määrärahasta on tehty talousarvion investoin-tiosaan.


- englannin kielen varhentaminen alkamaan en-simmäiseltä luokalta

- kielirikasteisen opetuksen aloitus kolmannelta luokalta

- alakoulun opetusryhmien vähentäminen oppi-lasmäärän vähetessä

- erityisluokanopettajan vakanssin vakinaistami-nen (ensisijaisena sijoituspaikkana Maijamäenkoulu)

- ensimmäisten luokkien jakotuntiresurssia lisä-tään suurimpiin ryhmiin

- tarvikemäärärahan ajantasaistaminen vastaa-maan lisääntynyttä tarvetta esim. sähköisten materiaalien osalta

- aineenopetuksen päätoiminen tuntiopettaja ensimmäisenä sijoituspaikkana Velkuan koulu



85


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KOULUTUSLAUTAKUNTA Tulosalue: Lukiokoulutus

Vastuuhenkilö: Rehtori (Eija Mäenpää)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Lukio tarjoaa yleissivistävää jatko-opintokelpoisuuden antavaa korkeatasoista koulutusta ajanmukaisin välinein ja menetelmin ja ammattitaitoisin opettajavoimin. Lukio-opintojen ai-kana hankitut monipuoliset tiedot ja taidot valmentavat opiskelijaa menestymään jatko-opin-noissa ja työelämässä sekä toimimaan digitaalisen tietoyhteiskunnan aktiivisena jäsenenä.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARINaantalin lukion vetovoimaisuuden ylläpitäminen Opiskelijamäärä ja yo-kokeiden tulokset suhteessa valta-

kunnan keskiarvoonKasvun ja oppimisen tukeminen syrjäytymisen ehkäise-miseksi.

Opiskelijapalaute ja jatko-opintoihin sijoittuminen

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIUuden lukiolain ja -asetuksen toimeenpano Lainsäädännön mukainen toiminta 1.8.2019 alkaenTyöpaikkaselvityksissä todettujen puutteiden korjaami-nen.

Korjattujen kohteiden määrä


TOIMINTATULOT YHT. 29 873,16 29 000 29 000 29 000 29 000MyyntituototMaksutuotot 22 036,00 27 000 27 000 27 000 27 000

Tuet ja avustukset 7 642,00 1 500 1 500 1 500 1 500Vuokratuotot 195,16 500 500 500 500



Palvelujen ostot 442 894,92 415 314 402 739 403 739 403 739 -3,0 -2,8 -2,8Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 685,58 20 646 20 646 20 646 20 646

Avustukset 1 435,00 1 000 1 000 1 000 1 000Vuokrakulut 351 153,25 358 190 355 661 355 661 355 661 -0,7 -0,7 -0,7









TOIMINTAKATE -2 341 732,65 -2 262 489 -2 320 900 -2 321 900 -2 321 900 2,6 2,6 2,6

86


KÄYTTÖTALOUS



Lukion opetustarjonta antaa opiskelijoille hyvän jatko-opintokelpoisuuden pääsääntöisesti kolmessa vuodessa suoritettavilla opinnoilla, jotka ovat opiskeli-joiden yksilöllisten kykyjen ja henkilökohtaisten tavoit-teiden mukaisia. Koulukohtaiset kurssit, matkailuopin-not, lukiodiplomit, kansainväliset hankkeet ja opinto-retket sekä yhteistyö muiden oppilaitosten ja alueen yritysten kanssa toimivat Naantalin lukion vetovoima-tekijöinä. Kohtuullisten ryhmäkokojen vuoksi koulun yhteisöllisyys ja kannustava ilmapiiri tukevat jokaista opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa. Ongelmat havaitaan ja niihin puututaan varhaisessa vaiheessa.

OppimisympäristötDigitaaliset opiskeluympäristöt ja työvälineet asettavat fyysiselle opiskeluympäristölle uudenlaisia haasteitasekä henkilökunnan että opiskelijoiden osalta. Tästä syystä luokkien ja opettajien työtilojen kalustuksen er-gonomiaan panostaminen ja esitystekniikan päivittämi-nen ovat ajankohtaisia.

ToimintakulttuuriLukion toimintakulttuurissa korostuu opiskelijoiden osallistaminen, opintojen ilmiöpohjaisuus, oppiainera-jat ylittävä oppiminen ja mahdollisuus kehittää työelä-mässä tarvittavaa osaamista myös koulun ulkopuoli-sissa toimintaympäristöissä esim. kansainvälisissä hankkeissa ja muiden oppilaitosten kanssa yhdessä järjestettävissä projektiopinnoissa (esim. Erasmus-hankkeet ja matkailuopinnot Turun AMK:n ja RASE-KOn kanssa).

Uusi lukiolakiUusi lukioita koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2019. Lainsäädännön tavoitteena on edistää lukio-laisten hyvinvointia, tukea opiskelijoita opinnoissa ja sujuvoittaa siirtymistä jatko-opintoihin. Opinto-ohjausta tullaan antamaan myös jo lukion päättäneille opiskeli-joille, jotka eivät ole saaneet jatko-opintopaikkaa. Opis-kelijoiden oikeus erityisopetukseen ja muuhun oppimi-sen tukeen vahvistuu. Lukiokoulutuksen järjestäjillä tu-lee olemaan velvoite yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa ja lukiokoulutuksen tavoitteisiin tullaan lisää-mään kansainvälisyysvalmiudet.

Lukion kurssimäärä 444 kalenterivuodelle 2019 mah-dollistaa em. kuvatun opetuksen järjestämisen vähin-tään puolelle perusopetuksen päättävästä ikäluo-kasta.


Uuden lukiolain edellyttämä erityisopettajan henkilös-töresurssi 1.8.2019 alkaen.



05

1015202530

2016 2017 2018 2019

HENKILÖSTÖ

Opettajat

Hallinto

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

2016 2017 2018 2019

LUKION OPISKELIJAKOHTAISET NETTOMENOT

0

100

200

300

400

500

2015 2016 2017 2018 2019

KURSSIT JA OPISKELIJAT

opiskelijat

kurssit

0,000,200,400,600,801,001,201,401,60

2015 2016 2017 2018 2019

KURSSIT/OPISKELIJA

87


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KOULUTUSLAUTAKUNTATulosalue: Oppilaan tuki- ja hyvinvointipalvelut

Vastuuhenkilö: Johtava koulupsykologi (Cecilia Forsman)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tulosalue koostuu 5 toimintayksiköstä, joiden tavoitteena on oppilaiden ja kouluyhteisön hy-vinvoinnin edistäminen kunnan monialaisena yhteistyönä oppilaiden, vanhempien ja koulu-yhteisössä työskentelevien kanssa. Yksiköt ovat koulukuraattoripalvelut, psykologipalvelut, koulunkäynnin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat ja perusopetuksen kerhotoiminta.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARINaantalilaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämi-nen yhteistyössä nuoriso- ja perhepalveluiden kanssa.

Asiakaskyselyt

Koulunkäynninohjaajat auttavat ja tukevat oppilasta tehtävissä, joissa tämä ei kehitysvaiheensa, vamman-sa tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi selviydy itse

Tuotetut asiakaspalvelut, apip-asiakaskysely

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIOppilashuollon prosessit näkyviksi Prosessikuvaukset valmiitOnnistutaan oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisen edistämisessä ja tukemisessa.

Asiakaskyselyt


TOIMINTATULOT YHT. 194 789,32 218 000 193 000 193 000 193 000 -11,5 -11,5 -11,5Myyntituotot 650,75Maksutuotot 173 393,40 218 000 193 000 193 000 193 000 -11,5 -11,5 -11,5














TOIMINTAKATE -1 793 919,79 -1 695 951 -1 810 420 -1 810 620 -1 810 620 6,7 6,8 6,8

88


KÄYTTÖTALOUS

HENKILÖSTÖRESURSSITTALOUSARVION PERUSTELUT

Koulukuraattori- ja psykologipalvelut

Naantalin oppilashuollon palveluiden henkilöstömäärä (1 johtava koulupsykologi, 2 koulupsykologia ja 3 kou-lukuraattoria) vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, jolloin lasten ja nuorten yksilöllisissä tuki-palveluissa voidaan tarjota varhaista tukea nopeasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Perusopetusikäisten ja lukiolaisten lisäksi palveluita on ohjattu oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti myös esikoululaisille. Haetaan, kuunnellaan ja otetaan huomioon kuntalais-ten mielipiteet. Prosessit oppilashuollossa näkyviksi –millaisia palveluita tuotamme. Vuoden 2019 tavoit-teena on myös yhteistyön uudelleen ideointi nuoriso- ja perhepalveluiden kanssa, pitäen mielessä varhaisen puuttumisen ja varhaisen tuen vaikuttavuuden ja talou-dellisuuden.

Koulunkäynninohjaajat sekä aamu- ja iltapäivätoi-minta

Koulunkäynninohjaajat auttavat ja tukevat oppilasta tehtävissä, joissa tämä ei kehitysvaiheensa, vam-mansa tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi selviydy itse.Koulunkäynninohjaajia on kaikissa Naantalin perus-kouluissa (10 koulua).

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Toiminnassa tarjotaan sosiaa-lista vuorovaikutusta, vireyttä edistävää liikkumista sekä ulkoilua. Myös vapaaseen leikkiin tarjotaan mah-dollisuus, samoin lepoon ja virkistykseen. Lapselle va-rataan mahdollisuus myös läksyjentekoon. Aamu- ja il-tapäivätoimintaa järjestetään kaikkien alakoulujen yh-teydessä tai läheisyydessä koulupäivinä klo 7.30 - 17 välisenä aikana.

Perusopetuksen kerhotoiminta

Valtio tukee kerhotoimintaa vuosittain tehtävän hake-muksen perusteella. valtion avustus on 75 % toteutu-neista kustannuksista. Liikunta- ja nuorisotyöntekijät sekä oppilashuollon koulukuraattorit ja -psykologit osallistuvat työaikansa puitteissa kerhotoimintaan, mikä kattaa 25 %:n omavastuun. Valtiolta saatava avustus on noin 30 000 euroa.


Ei merkittäviä muutoksia.



0

10

20

30

40

50

60

2015 2016 2017 2018 2019

HENKILÖTYÖVUODET

ohjaajat koulukuraattorit koulupsykologit

0

10

20

30

40

50

60

70

2015 2016 2017 2018 2019

OHJAAJAT (APIP JA TUKI)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

2015 2016 2017 2018 2019

OPPILAAT / OPPILASHUOLLON HENKILÖSTÖ

Koulupsykologi Koulukuraattori

89


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KOULUTUSLAUTAKUNTA Tulosalue: Vapaa sivistystyö

Vastuuhenkilö: Sivistystoimenjohtaja (Kimmo Kuusimäki)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Naantalin opisto tarjoaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia asukkaiden aktiivisuutta edistäen koko saaristokaupungissa. Toimintaan sisältyy myös lasten ja nuorten kuvataide-koulu. Naantalin musiikkiopisto tarjoaa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista musiikinopetusta ja musiikin varhaiskasvatusta.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIMusiikkiopiston monipuolinen ja tasokas opetus lähellä asukkaita.

Opetuksen toteutumista mitataan oppilaille ja heidän van-hemmilleen tehtävällä sähköisellä palautekyselyllä.

Naantalin opisto tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille moni-puoliset oppimis- ja harrastusmahdollisuudet koko kau-pungin alueella.

Opiskelijaprofiilit (%)Peittävyys (opiskelijamäärä % asukasmäärästä).

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIHyvät toiminnalliset tulokset, joita määrittävät toiminto-jen osalta asetukset, OPH:n ohjeistukset ja opetus-suunnitelma.

Tutkintojen, opinnäytteiden ja musiikkitilaisuuksien määrä.

Sähköisten verkkomaksujen pilotointi jatkuu. Vähintään50 % maksuista verkkomaksuina.

Verkkomaksujen %-osuus kurssimaksuista.


TOIMINTATULOT YHT. 254 703,12 262 500 262 500 262 500 262 500Myyntituotot 8 697,07Maksutuotot 229 300,99 247 500 247 500 247 500 247 500

Tuet ja avustukset 16 608,29 15 000 15 000 15 000 15 000Vuokratuotot


TOIMINTAMENOT YHT. 941 309,77 944 575 1 010 766 1 010 766 985 766 7,0 7,0 4,4Henkilöstökulut 757 907,21 741 905 788 477 788 477 763 477 6,3 6,3 2,9



Muut toimintakulut 3 327,00 6 509 6 509 6 509 6 509TOIMINTAKATE -686 606,65 -682 075 -748 266 -748 266 -723 266 9,7 9,7 6,0

Poistot ja arvonalentumiset -2 114,23 -8 050 -11 491 -11 491 -11 491 42,7 42,7 42,7Laskennalliset erät -11 711,11 -18 830 -18 656 -18 656 -18 656 -0,9 -0,9 -0,9






Keskinäiset toimintamenot 76 656,00 70 114 82 523 82 523 82 523 17,7 17,7 17,7TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 941 309,77 944 575 1 010 766 1 010 766 985 766 7,0 7,0 4,4

TOIMINTAKATE -686 606,65 -682 075 -748 266 -748 266 -723 266 9,7 9,7 6,0

90


KÄYTTÖTALOUS



Naantalin musiikkiopisto

Naantalin musiikkiopiston tavoitteena on rakentaa ke-hittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö, jossa opiskelu on tavoitteellista sekä tasolta toiselle etenevää. Ns. perustasolla opis-kelee kouluikäisiä, pääsykokeen hyväksyttävästi suo-rittaneita lapsia ja nuoria. Perustason opintomäärän suorittamisen jälkeen opinnot jatkuvat musiikkiopisto-tason suorituksin tai ns. yleisellä osastolla. Musiik-kiopistotason opintojen myötä oppilas syventää ja laa-jentaa taitoja ja tietoja sekä saa myös valmiudet jatko-opintoihin korkeakoulu- tai yliopistotasolla. Musiik-kiopiston opetuksen lähtökohtana on klassinen traditio ja akustiset soittimet. Opetusta tarjotaan myös pop- ja jazzmusiikin alalla, vanhassa suomalaisessa musiikki-perinteessä sekä uusimmassa musiikkiteknologiassa.

Opetettavat aineet

Opetettavien soittimien valikoimaa määräytyy opiskeli-joiden suorittamien soitinvalintojen mukaan. Seuraa-vat soittimet ovat olleet viime vuosina suosituimpia (2012 – 2018): akustinen kitara, alttoviulu, huilu, kan-teleet, klarinetti, kontrabasso, laulu, lyömäsoittimet,pasuuna, piano, saksofoni, sello, sähköbasso, sähkö-kitara, trumpetti, urut, vapaa säestys (piano) ja viulu.Musiikkiopiston laajaan oppimäärään sisältyvät myös musiikin tietotaitoaineet, musiikin historian opinnot, musiikin kirjoittaminen, soinnutus, saariston kansan-musiikki, yhteissoitto (kamarimusiikki ja orkesteritoi-minta), vapaan säestyksen, sekä musiikkiteknologian opetus. Musiikkiteknologian osalta Naantalin musiik-kiopisto toteuttaa yhteistyössä Naantalin kaikkien kou-lujen kanssa musiikkiteknologian oppimisympäristö-projektia, jossa kaikissa kouluissa on musiikintunneilla mahdollista laajentaa musiikin perusteiden ja tietotek-niikan osaamista sekä em. taitojen käyttöä myös osana luovien oppiaineiden opetusta. Naantalin sekä läheisen saaristoalueen musiikkiperinteen vaaliminen jatkuu myös edelleen osana opetusta.

Toiminta-alue ja opiskelijat

Syyslukukaudella 2018 on Naantalin musiikkiopiston opetuksen ja toiminnan piirissä yli 370 lasta ja nuorta. Lakisääteistä valtionosuutta saavana taiteen perus-opetuksen musiikin laajaa oppimäärää tarjoavana alu-eellisena musiikkioppilaitoksena opiskelijoita on Naan-talin ohella Maskusta ja Raisiosta, jotka ovat lunasta-neet kysynnän johdosta opiskelupaikkoja Naantalin musiikkiopistossa oppilaspaikkamäärien perustuessa keskinäisiin sopimuksiin.

Tietotekniikka, tiedon välittyminen ja osallistaminen

Musiikkiopistossa otetaan käyttöön uuden teknologianmukaisia oppimisympäristöjä ja sähköiset päiväkirjat. Sähköisen viestinnän merkitys kasvaa informaationvälittymisessä, mikä lisää vuorovaikutteisuutta ja tuoerityisesti lapsille, nuorille, lapsiperheille sekä samalla myös kaikille väestöryhmille uudenlaisia mahdolli-suuksia osallistumiseen.

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

2016 2017 2018 2019

HENKILÖTYÖVUODET

Opetus

Hallinto

0100000200000300000400000500000600000

Opisto Musiikkiopisto

KUSTANNUSOSUUDET 2019

valtionosuus

maksut

kaupunki

VAPAA SIVISTYSTYÖMENOJEN JAKAUTUMINEN

TOIMINNOITTAIN 2019

Musiikkiopisto

Musiikkileikkikoulu

Naantalin opisto

Kuvataiteenperusopetus

0

2 000

4 000

6 000

8 000

2015 2016 2017 2018 2019

MUSIIKKIOPISTON OPETUSTUNNIT JA VALTIONOSUUSTUNNIT

opetustunnit Valtionosuustunnit

91


KÄYTTÖTALOUS

Naantalin opisto

Naantalin opisto tarjoaa alueen asukkaiden kysyntään perustuvaa koulutusta koko saaristokaupungin alu-eella. Monipuolinen eri-ikäisille ja eritaustaisille suun-nattu opetustarjonta kehittää tietoja ja taitoja ja lisää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Opisto tekee aktiivisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä paikallisesti että seudullisesi ILO OPPIA kansa-laisopistoverkostossa, johon kuuluu kymmenen kan-salaisopistoa Turun seudulta.

Vanhusväestön lisääntyminen kasvattaa opistopalve-luiden kysyntää ja tuo mm. pedagogisia haasteita, joi-hin vastataan mm. kurssitarjontaa monipuolistamalla,

oppimisympäristöjä kehittämällä, päiväopetusta lisää-mällä ja mahdollisuuksien mukaan opintoja henkilö-kohtaistamalla.

Opetushallituksen opintosetelirahoituksella paranne-taan työttömien, maahanmuuttajien, yli 63 –vuotiaiden seniorien ja maahanmuuttajien opiskelumahdollisuuk-sia opistossa.

Naantalin opiston alaisuudessa toimiva kuvataide-koulu tarjoaa taiteen perusopetusta 7-17 -vuotiaille lapsille ja nuorille sekä varhaisiän opinnot alle kou-luikäisille. Kuvataidekoulussa opiskelee vuosittain n. 80 lasta ja nuorta. Kuvataideopetusta tarjotaan re-surssien puitteissa koko saaristokaupungin alueella. Toiminnan ja opetustarjonnan kehittäminen edellyttää päätoimista opetushenkilöstöä.


Talousarvioon sisältyy seuraavat muutokset:

- suunnitteluopettajan palkkamäärärahat 1.8.2019 lukien. Opetuksen lisäksi suunnitte-luopettaja esim. suunnittelee ja koordinoi ope-tusta, kehittää opetusta omalla alallaan ja te-kee tarvittaessa hanketyötä.


KAUPUNGINHALLITUS: Ehdotus hyväksytään muutettuna. Suunnitteluopettajan vakanssi perustetaan 1.8.2020.

0

2 000

4 000

6 000

8 000

2015 2016 2017 2018 2019

NAANTALIN OPISTON OPETUSTUNNIT JA VALTIONOSUUSTUNNIT

opetustunnit valtionosuustunnit

92


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTATulosalue: Kulttuuripalvelut

Vastuuhenkilö: Museonjohtaja (Anne Sjöström)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Kulttuuritoimi tukee harrastustoimintaa ja palveluita, joilla edistetään kaupunkilaisten hyvin-vointia ja viihtyvyyttä. Naantalin museon tehtävänä on tallentaa naantalilaista kulttuuriperin-töä sekä dokumentoida, säilyttää ja esitellä sitä ammattimaisesti. Kirjasto tarjoaa monipuoli-set mahdollisuudet tiedonhankintaan ja aineiston käyttöön.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARISaariston asiointimahdollisuuksien turvaaminen kirjas-toissa

Asiakaskysely palveluiden käytöstä

Yhteisöllisyyden tukeminen Kulttuurifoorumin kautta Foorumin osallistujamäärä

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIKirjaston laajennusosan käyttöönotto Avaaminen 10.10.Museon palvelutarpeiden selvittäminen ja suunnittelu Humpin tulevan remontin vuoksi

Museoarviointi, asiakasraadin arvio, palvelusuunnitelma


TOIMINTATULOT YHT. 78 704,73 86 800 77 100 77 100 77 100 -11,2 -11,2 -11,2Myyntituotot 12 237,79 16 500 16 800 16 800 16 800 1,8 1,8 1,8Maksutuotot 21 221,33 9 500 9 500 9 500 9 500

Tuet ja avustukset 2 873,37 5 000 5 000 5 000 5 000Vuokratuotot 27 394,91 30 500 30 500 30 500 30 500

Muut toimintatuotot 14 977,33 25 300 15 300 15 300 15 300 -39,5 -39,5 -39,5Valmistus omaan käyttöön



Avustukset 177 000,00 329 000 182 000 182 000 182 000 -44,7 -44,7 -44,7Vuokrakulut 524 495,32 592 409 691 892 694 199 694 199 16,8 17,2 17,2

Muut toimintakulut 2 996,72 42 933 12 933 12 933 12 933 -69,9 -69,9 -69,9TOIMINTAKATE -1 826 137,12 -2 114 974 -2 176 798 -2 179 384 -2 179 384 2,9 3,0 3,0

Poistot ja arvonalentumiset -8 981,46 -9 404 -48 614 -48 614 -48 614 417,0 417,0 417,0Laskennalliset erät -61 899,60 -75 047 -62 131 -62 131 -62 131 -17,2 -17,2 -17,2



Ulkoiset toimintatulot 76 870,88 86 800 77 100 77 100 77 100 -11,2 -11,2 -11,2Sisäiset toimintatulot 1 815,67

Keskinäiset toimintatulot 18,18TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 78 704,73 86 800 77 100 77 100 77 100 -11,2 -11,2 -11,2

Ulkoiset toimintamenot 1 246 204,25 1 462 088 1 414 790 1 415 090 1 415 090 -3,2 -3,2 -3,2Sisäiset toimintamenot 137 386,60 147 153 148 292 148 271 148 271 0,8 0,8 0,8


TOIMINTAKATE -1 826 137,12 -2 114 974 -2 176 798 -2 179 384 -2 179 384 2,9 3,0 3,0

93


KÄYTTÖTALOUS



Kulttuuritoiminta

Eri ikäryhmille suunnatun ohjelmiston järjestämiseksi ja kulttuurin saavutettavuuden lisäämiseksi jatketaan ja kehitetään yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja van-huspalveluiden kanssa. Vapaa-aikapalveluiden kanssa 2018 syksyllä käyttöönotettuun Seniorikorttiin (+65-ikäryhmälle) sisällytetään jatkossakin monipuoli-sia kulttuuripalveluita. Kulttuuriväylä-toiminta varhais-kasvatuksen eskarilaisille ja perusopetuksen oppilaille jatkuu.

Kulttuuritoimi toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa kulttuuritarjonnan yl-läpitämiseksi ja kehittämiseksi. Yhteisöllisyyden kehit-tämiseksi Kulttuurifoorumi jatkaa toimintaansa kulttuu-ripalveluiden ja yhdistysten yhteistyöelimenä. Kaikille naantalilaisille yhdistyksille suunnattu Eemeli-uutiskirje toimii kaupungin ja yhdistysten välisenä viestintäka-navana. Kaupungin tuleva verkkopalvelu-uudistus li-sää kulttuurin sähköistä asiointia mm. ilmoittautumis-ten ja lippujen sähköisen hankinnan avulla.

Yhteistyö Naantalin Musiikkijuhlien kanssa jatkuu mm. talvikonsertein 9.-10.3.2019 ja Lux Gratiae -tapahtu-massa lokakuussa. Tapahtumatuotantoa jatketaan myös Visit Naantali/Naantalin Matkailu Oy:n kanssa. Turun seudun 13 kunnan kulttuuriverkostossa (Oi-keesti jotakin) tehty yhteistyö jatkuu ja sitä kehitetään edelleen. Kulttuuritoimi huolehtii jo perinteisten koko kaupungin kattavien kalenterivuoden juhlien järjestä-misestä: juhannusjuhla, itsenäisyyspäivän juhla, joulu-rauhan julistus ja uudenvuodenvastaanotto. Kulttuuri-toimi palkkaa entiseen tapaan vespersoittajat kol-meksi kesäkuukaudeksi.

Museo

Museo on säännöllisesti avoinna touko-elokuussa sekä joulun aikaan ja muina aikoina otetaan vastaan kävijöitä tilauksesta. Taidehuoneen oma näyttelykausi ulottuu toukokuulta elokuun loppuun ja lisäksi tilaa lai-nataan/vuokrataan ulkopuolisille. Museoon tehdään kolme vaihtuvaa näyttelyä.

Museon esine- ja valokuvakokoelmien digitointityötä jatketaan ja kokoelmien järjestäminen säilytystiloissa jatkuu. Vuoden 2019 aikana tapahtunee kokoelmahal-lintajärjestelmän vaihto Varsinais-Suomen maakunta-museon johdolla. Naantalin museo jatkaa kokoelmienavaamista valtakunnallisessa Finna-palvelussa, jossa esineet ovat kaikille saavutettavissa verkon kautta. Museo osallistuu valtakunnalliseen TAKO-yhteistyö-hön ja osallistuu siinä pooli 5:n yhteistyöhön. Valta-kunnallisessa tallennustyönjaossa Naantalin museolla on vastuu kylpylöiden ja perhematkailun tallentami-sesta.

Vuoden 2019 aikana huomioidaan museon satavuo-tisjuhlavuosi teemana eri toiminnoissa ja kesällä jär-jestetään juhlallisuuksia. Lisäksi museon satavuo-tishankkeessa toteutetaan kulttuuriympäristötauluja kaupungin keskustan ulkopuolisille asuinalueille.

Museo tekee yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. Museo jatkaa yhteistyötään Naantalin Mat-kailu Oy:n, Muuritutkimus Ky:n ja lähialueen museoi-

0

2

4

6

8

10

12

14

2016 2017 2018 2019

HENKILÖTYÖVUODET TOIMINNOITTAIN

Tapahtumat

Museo

Kirjasto

Kirjasto54 %

Museo20 %

Kulttuuritoimi14 %

Avustukset8 %

Hallinto1 %

Muut kulttuuritilat

3 %

KULTTUURIPALVELUJEN TOIMINTAMENOT TOIMINNOITTAIN

2019

0

5000

10000

15000

20000

25000

2014 2015 2016 2017 2018 2019

AVUSTUSMÄÄRÄRAHAT ALOITTAIN VUOSINA 2014-2019

Yhteensä

Muut

Valokuva- jakuvataideTeatteri

Kotiseututyö

Kuorotoiminta

Musiikki

94


KÄYTTÖTALOUS

den kanssa. Lisäksi museo tekee yhteistyötä paikallis-ten yhdistysten kanssa. Yläkoululaisten historiakerhon järjestämistä jatketaan yhteistyössä Suomen Kulttuuri-perintökasvatuksen seuran kanssa.

Naantalin museo osallistuu Naantalin kaupungin his-toriateoksen uusimman, neljännen osan tekemiseen. Museo osallistuu Naantalin seudun Sotaveteraanit ry:n muistomerkkijulkaisun tekemiseen. Naantalin mu-seon, Sagalundin museon ja Westersin puutarhan kirja ”Medicin, mat och magi” julkaistaan suomeksi.

Rymättylän museota ja Kollolan kotiseututaloa hoita-vien yhdistysten kanssa jatketaan yhteistyötä ja neu-vontatoimintaa. Rymättylän kokoelmien digitoimista jatketaan.

Kirjasto

Kirjastolla on Naantalissa viisi toimipaikkaa, joista kaksi toimii alakoulun ja yksi yläkoulun yhteydessä. Li-säksi kolmen lähikirjaston yhteydessä on palvelupiste. Vuoden 2019 alussa Merimaskun ja Rymättylän pal-velupisteiden palveluneuvonta siirtyy toimintana kir-jastotoimen vastuulle. Tätä varten kirjastotoimeen pe-rustetaan kirjastonhoitajan toimi. Kirjastonhoitaja si-jaistaa loma-aikoina saariston kirjastonhoitajia. Lisäksi toimeen sisällytetään verkkopalveluiden ja digitaitojen opastamista kuntalaisille.

Vuoden 2019 aikana pääkirjasto laajenee ja saa käyt-töönsä Tullikadun ensimmäisen kerroksen tilat. Ala-kertaan siirretään nuorten aineisto, vieraskielinen kir-jallisuus ja lainattavat lehdet. Myös palautusautomaa-

tit ja omatoimikirjasto otetaan käyttöön. Ensimmäi-seen kerrokseen tulee ryhmätyötilaa sekä tilaa erilai-sille tapahtumille. Kirjaston laajennuksen yhteydessä aloitetaan yhteistyö nuorisopalveluiden kanssa. Li-säksi aloitetaan pääkirjaston toisen kerroksen muu-tostöiden suunnittelu.

Sähköiset aineistot, Finna-verkkokirjasto, muut verk-kopalvelut, automaatit ja muunneltavat tilat monipuo-listavat asiakkaiden tapoja asioida kirjastossa ja käyt-tää kirjaston palveluja.

Kirjaston aineisto pidetään ajanmukaisena monipuoli-silla hankinnoilla ja poistosuunnitelmaa noudatta-malla. Pääosa aineistohankinnoista tehdään kilpailu-tettuina Vaski-kirjastojen yhteishankintoina.

Kirjastojen toimintatapoja yhtenäistetään sekä Naan-talissa että myös muiden Vaski-kirjastojen kesken. Li-säksi jatketaan valmistautumista Koha-kirjastojärjes-telmään. Naantali on aktiivinen toimija Vaski-yhteis-työssä.

Kirjastoissa järjestetään näyttelyitä ja tapahtumia. Kir-jastonkäytön opetusta, satutunteja ja kirjavinkkausta järjestetään säännöllisesti. Lisäksi kehitetään palve-luita muille erityisryhmille: kirjastossa koordinoidaan vapaaehtoisten lukuhetkiä Birgittakodissa. Tiedotta-mista kirjaston palveluista lisätään.


Talousarvioon sisältyy seuraavat muutokset:

- Birgitta-oopperan määrärahojen poisto -40 000 euroa

- Hautuja-teoksen määrärahojen poisto -62 000 euroa

- Naantalin museo 100 vuotta –tapahtumiin +20 000 euroa

- Naantalin sotien jälkeinen historia teos +50 000 euroa

Henkilöstösuunnitelma sisältää seuraavat uudet va-kanssit:

- kirjastonhoitajan vakanssi 1.1.2019; saaristo sekä verkko- ja digitaalisten palvelujen käytön opastus


KAUPUNGINHALLITUS: Ehdotus hyväksytään. Historia-teos varustetaan KH-merkinnällä.

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

2016 2017 2018 2019

Kirjaston lainat ja käynnit

Kokonaislainaus Kirjastokäynnit Verkkokäynnit

95


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTATulosalue: Vapaa-aikapalvelut

Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimen päällikkö (Eija Laurila)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tuottaa kuntalaisille laadukkaita liikunta- ja nuorisotyön palveluja, jotka tukevat eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa liikun-taharrastusten laajentaminen liikunnallisesti passiivisempiin väestöryhmiin. Nuorisotyössä tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIPanostaa ennaltaehkäisevään työhön Toteutuneet toiminnatKuntalaisten ja yhteisöjen mielipiteitä haetaan, kuunnel-laan ja otetaan huomioon valmistelussa ja päätöksente-ossa.

Toteutuneet nuorisovaltuuston ja seuraparlamentin ko-koukset, lausunnot, aloitteet ja asiakaskyselyt

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARILasten ja nuorten matalan kynnyksen palveluiden moni-puolistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Toimintojen, toimijoiden ja osallistujien määrä

Erityisryhmille suunnattujen soveltavien liikuntapalvelui-den käynnistäminen

Palveluiden määrä ja osallistujamäärä


TOIMINTATULOT YHT. 107 480,15 114 000 129 000 129 000 129 000 13,2 13,2 13,2Myyntituotot 2 093,23 3 000 3 000 3 000 3 000Maksutuotot 65 818,77 72 500 87 500 87 500 87 500 20,7 20,7 20,7

Tuet ja avustukset 27 500,00 28 500 28 500 28 500 28 500Vuokratuotot 12 068,15 10 000 10 000 10 000 10 000




Avustukset 133 750,00 147 000 147 000 147 000Vuokrakulut 732 762,94 715 509 758 092 758 092 758 092 6,0 6,0 6,0

Muut toimintakulut 6 729,36 900 900 900 900TOIMINTAKATE -1 540 091,87 -1 418 990 -1 817 208 -1 783 025 -1 783 025 28,1 25,7 25,7






Ulkoiset toimintamenot 758 487,20 671 476 1 007 489 987 489 987 489 50,0 47,1 47,1Sisäiset toimintamenot 160 270,22 144 759 179 381 165 198 165 198 23,9 14,1 14,1


TOIMINTAKATE -1 540 091,87 -1 418 990 -1 817 208 -1 783 025 -1 783 025 28,1 25,7 25,7

96


KÄYTTÖTALOUS



Vapaa-aikatilat

Tilojen monipuolinen ja tehokas käyttö, oikean tilan määritteleminen eri ryhmille ja toiminnoille. Vuorojen myöntämisen joustavuus ja ripeys seuroja ja käyttäjiä

kuunnellen. Vapautuneiden tilojen markkinointi ja ar-kisten asioiden sujuvuuden varmistaminen: siistit va-rastot ja kunnossa olevat laitteet ja välineet.

Liikuntapalvelut

Lasten ja nuorten liikuntaLapsille ja nuorille järjestetään monipuolisia kerhoja, kursseja, teemapäivä, tapahtumia ja loma-ajantoimin-taa, joissa tutustutaan eri liikuntamuotoihin laajasti unohtamatta uusia liikuntalajeja. Toiminnat toteutetaan yhteistyössä nuorisopalveluiden, urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa.

Tärkeä painopiste on myös Ilo kasvaa liikkuen- ja Liik-kuva koulu –yhteistyöllä.

Aikuisten ja ikäihmisten liikuntaJärjestetään teemapäiviä, aloittelijoiden startteja (mm. kuntosalin ABC) ja säännöllistä toimintaa yhteistyössä seurojen, terveyspalveluiden ja muiden toimijoiden kanssa: (Mimmit kuntoon, Kundit kuntoon), päiväliikun-taryhmä ja tasapainoryhmät. Jatketaan yhteistyötä seurojen ja terveyspalveluiden kanssa Voimaa van-huuteen –työtä

Seniorikortin palveluja kehitetään kokemusten ja anne-tun palautteen perusteelta. Seniorikortti on voimassa koko vuoden.

Soveltava liikuntaSoveltavan liikunnan palveluja järjestetään erityisryh-miin kuuluville lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille sekä liikuntapalveluiden tuottamina että ostopalve-luina.

Seuraparlamentti kokoontuu säännöllisesti keskustele-maan liikunnan ajankohtaisista asioista. Lähiliikunta-paikkatyöryhmä vastaa koulujen pihojen kehittämi-sestä.

Tiedottamista ja markkinointia kehitetään edelleen käyttämällä monipuolisesti hyväksi eri välineitä.

02468

101214

2016 2017 2018 2019

HENKILÖSTÖ

Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut

Liikuntatilat47 %

Nuorisopalvelut22 %

Liikuntapalvelut23 %

Avustukset 7%

Hallinto1 %

VAPAA-AIKAPALVELUJEN MENOJEN JAKAUTUMINEN 2019

59 59 61

71

3024 23 23

0

40

80

2016 2017 2018 2019

LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT, EUROA/ASUKAS

Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut

1022813400

1480612600

14000

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

2015 2016 2017 2018 2019

LIIKUNTA, osallistujamäärät niissä toiminnoissa, joissa tehty osallistujakirjaukset

97


KÄYTTÖTALOUS

Nuorisopalvelut

Nuorisolaissa korostetaan nuorten osallisuuden, vai-kuttamisen ja kuulemisen vahvistamista. Nuorisoval-tuuston toimikausi on 2 vuotta ja vuonna 2019 alkaa Nuvan toinen toimintakausi.

Nuorisolain tavoitteena on myös tukea nuorten har-rastamista ja toimintaa. Naantalissa nuorisotyön muita työmuotoja ovat nuorisotalotyö, jalkautuva nuorisotyö (esim. tapahtumat) sekä ryhmä- ja verkostotyö.

Nuorisotilat ovat avoinna 1-3 krt/talo. Talotoiminnan li-säksi järjestetään perinteiset kesäleirit, retket ja ohja-tut kerhot ala- ja yläkouluilla. Nuorten yökahvilatoimin-taa järjestetään yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Ker-hotoiminnassa pääpaino on yläkouluikäisten kerhojen järjestämisessä.

Valistustyössä tärkein tapahtuma on Päihdeputki, joka on suunnattu 7.luokkalaisille ja heidän vanhemmil-leen.

Uutena toimintona alkaa kirjasto- ja nuorisotoimen yh-teistyö. Kirjaston laajennettujen tilojen rakennustöiden valmistumisaika on lokakuussa.

Etsivässä ja erityisnuorisotyössä työ painottuu pää-osin yksilötyöhön. Työssä autetaan niitä alle 29-vuoti-aita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Kohteena ovat myös ne nuoret, jotka tar-vitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Palvelu perustuu luottamuksellisuuteen ja vapaaehtoi-suuteen.

Myös erityisnuorisotyöntekijän puoleen nuori voi kään-tyä mieltä askarruttavissa asioissa luottamuksellisesti ja nimettömänä. Kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti 13-17 -vuotiaat nuoret.


Soveltavan liikunnan liikunnanohjaajan toimen perus-taminen 1.1.2019 alkaen. Talousarviossa vaikutus:

kulut +52 000 euroamäärärahasiirto sosiaali- terveyslautakun-nasta: +15 000 euroa, tulot 5 000 euroa

Seniorikortti voimassa koko vuoden ajan +30 000 eu-roa

Harrastetakuu: toiminta koko kalenterivuoden +40 000 euroa.



8445

7290

9200 9000 9000

0100020003000400050006000700080009000

10000

2015 2016 2017 2018 2019

NUORISO: osallistujamäärät niissä toiminnoissa, joissa tehty osallistujakirjaukset

98


TEKNISET PALVELUTToimialajohtaja Tekninen johtaja (Reima Ojala)


KÄYTTÖTALOUS

Tulot, ulkoiset *) 11 518 193,92 11 467 950 11 766 030 11 766 030 11 766 030 2,6 2,6 2,6

Menot, ulkoiset 23 464 723,96 24 310 720 24 863 530 24 864 660 24 864 660 2,3 2,3 2,3

Toimintakate -11 946 530,04 -12 842 770 -13 097 500 -13 098 630 -13 098 630 2,0 2,0 2,0

*) pl maankäyttökorvaukset

Kaupunginhallituksen ohjeluku sis.Asuntomessutoimiston -12 816 000 -12 816 000 -12 816 000



lähde: Tilastokeskus


Tekniset palvelut:• vastaa yleisten alueitten hoidosta, yhdyskuntatekniikan ja vesihuoltopalveluiden toteutuksesta ja hoidosta sekä

valmistelee joukkoliikenteen palveluihin liittyvät asiat• vastaa toimitilojen toteutuksesta ja hoidosta sekä huolehtii ateria- ja siivouspalveluiden saatavuudesta

• hallinnoi (osaltaan) kaupungin maa- ja vesialueita

• luo edellytyksiä hyvän ympäristön toteuttamiselle huolehtimalla kaavoituksesta sekä kartoitus-, mittaus- ja paik-

katietotehtävistä• vastaa rakentamisen ja ympäristönsuojelun ohjauksen, neuvonnan ja valvonnan viranomaistehtävistä

MUUTOS-% EDELL. TA

• Tulosalue keskusvaraston osuus ei ollut mukana teknisten palveluiden ohjeluvussa -136 660,

• Tilalaitoksen budjettiin on varattu määräraha vanhan terveystalon purkukustannuksiin -100 000,

• V-S Aluepelastuslaitos ilmoitti pelastustoimen maksuosuuksien kasvusta n. 1,8 % n. - 50 000

1. Asemakaavoituksen resursseja parannetaan palkkaamalla toinen kaavoitusarkkitehti2. Palvelukeskus tulosalueelle on varattu määrärahat asuntomessujen messutoimiston kustannuksiin ml. henkilöstö3. Aterioiden valmistus on keskitetty kahteen isoon ja kahteen pienempään aluekeittiöön sekä kolmeen valmistuskeittiöön4. Keskusvarasto siirtyy omaksi tulosalueeksi teknisin palveluihin hallintopalveluista.5. Rakennusvalvonta käynnistää olemassa olevan rakennuskannan inventointihankkeen, työn suorittamiseen palkataan 3 vuoden ajaksi määräaikainen inventoija.6. Ympäristönsuojelussa varaudutaan ympäristöohjelman ja Itämeri-haasteen toimenpideohjelman käynnistämiseen 6 kk määräaikaisen henkilön palkkaamisella7. Investointisuunnitelmissa varaudutaan Luonnonmaan asuntomessualueen rakentamiseen ja koulu- ja päiväkoti –palveluverkkoselvityksestä johtuviin alueiden rakentamiseen sekä koulujen ja päiväkotien saneeraamiseen ja raken-

tamiseen

Teknisten palveluiden toimielimet ovat: tekninen lautakunta ja ympäristö- ja rakennuslautakunta

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Naantali 491 470 396 326 349 436 407 442 423

10001-20000 as. kunnat 301 312 309 307 296 305

Varsinais-Suomi 270 273 264 265 293 264

Manner-Suomi 311 322 320 327 372 365

Vuosina 2004-2014 Tehtäväluokat yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta,

ympäristön huolto, liikenneväylät, puistot ja y leiset alueet sekä palo- ja pelastustoimi.

Vuodesta 2015 lähtien lisäksi tehtäväluokat vesihuolto, jätehuolto, energiahuolto ja

joukkoliikenne. Sisältää vuodesta 2015 lähtien myös kuntien liikelaitokset.

Lähde: Tilastokeskus

Vuodesta 2015 alkaen tehtäväluokkiin lisätty vesihuolto, jätehuolto energiahuolto ja joukkoliikenne. Sis. vuodesta 2015 myös kuntien liikelaitokset.

_________________________________________________________________________KÄYTTÖTALOUS

__________________________________

99


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTATulosalue: Rakentamisen valvonta- ja neuvonta

Vastuuhenkilö: Rakennustarkastaja (Markku Aro)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Tehtävänä on edistää hyvää rakennustapaa ja valvoa rakennustoimintaa siten kuin maan-käyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla muutoin on säädetty ja määrätty.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIDigi-Naantali palvelee ja osallistaa Sähköisten palvelujen käyttöaste

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIRakennusten inventointiprojekti Aloitetaan 2019. Kolmen vuoden projektiSähköisen arkiston kauppapaikan perustaminen Aloitetaan keväällä 2019


TOIMINTATULOT YHT. 480 626,65 333 500 483 500 483 500 483 500 45,0 45,0 45,0Myyntituotot 2 766,97 1 000 2 000 2 000 2 000 100,0 100,0 100,0Maksutuotot 477 109,68 329 000 478 000 478 000 478 000 45,3 45,3 45,3


Muut toimintatuototValmistus omaan käyttöön 750,00 3 500 3 500 3 500 3 500




Muut toimintakulut 134,12 160 160 160 160TOIMINTAKATE 53 524,23 -76 534 -10 454 -10 634 -10 634 -86,3 -86,1 -86,1


TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ 30 675,28 -93 659 -27 668 -27 848 -27 848 -70,5 -70,3 -70,3


Ulkoiset toimintatulot 479 426,65 330 000 480 000 480 000 480 000 45,5 45,5 45,5Sisäiset toimintatulot 1 100,00

Keskinäiset toimintatulot 100,00 3 500 3 500 3 500 3 500TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 480 626,65 333 500 483 500 483 500 483 500 45,0 45,0 45,0



TOIMINTAKATE 53 524,23 -76 534 -10 454 -10 634 -10 634 -86,3 -86,1 -86,1

100


KÄYTTÖTALOUS


TUNNUSLUVUT


Tulot muodostuvat rakennusvalvontaviranomaisen taksan mukaisista maksutuotoista. Suurimmat menot aiheutuvat henkilöstön palkkauskustannuksista. Toi-mintatulojen määrä on riippuvainen rakentamisen vo-lyymista. Rakentamisen volyymit ovat olleet vuoden 2016 syksystä 2017 vuoden loppuun mennessä voi-makkaassa nousussa. Talousarviossa on varauduttu sähköisten lupa-, arkistointi- ja valvonta palveluiden yl-läpito- ja kehityskuluihin. Kulut muodostuvat Lupa-piste.fi palvelun ja rakennusvalvonnan Facta – ohjel-man ylläpidosta. Lisäksi sähköisen arkiston kauppapal-velu on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 vuoden alku-puolella.

Toimintojen kehittämistä ja tehostusta

Rakennusvalvontapalveluiden toimintaa o tarkoitus te-hostaa edelleen sähköisiä työkaluja, logistiikkaa ja henkilöstön valmiuksia kehittämällä. Rakentamisen neuvonta ja ohjaus siirtyy kokonaisuudessaan sähköi-seen ympäristöön. Rakennusvalvonnan arkiston digi-tointia jatketaan. Tavoitteena on, että 2019 rakennus-valvonnan vuosien 1990–2017 arkistosta on digitoitu 100 %.


Talousarviossa on huomioitu rakennusvalvonnan ar-kistoinnin digitoimisesta ja rakennuskannan inventoin-nista aiheutuvat kustannukset.

Rakennusvalvonta käynnistää 2019 alusta olemassa olevan rakennuskannan inventoinnin. Kiinteistöittäin tehtävän inventoinnin tarkoitus on saattaa rakennusten kerrosalat, ikä ja varustetaso verottajan tietoon.Inventoinnilla saadaan myös kiinteistöjen verotus ajan tasalle ja kaikille oikeudenmukaiseksi.Inventoinnissa on tarkoitus käydä läpi kaupungin ra-kennuskantaa kylittäin, kiinteistöittäin ja tiloittain.Muutos 2018 henkilöstöresursseihin on yksi henkilö työvuosi. Inventoinnin kesto on n. kolme vuotta.



-100 000

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

TP2015 TP2016 TP2017 TA2018 TA2019

TOIMINTATUOTTOJEN JA -MENOJEN VERTAILU

Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

0

500

1000

1500

2015 2016 2017 TA2018 TA2019

KÄSITELLYT RAKENNUS- JA TOIMENPIDELUVAT

Käsitellyt rakennus- ja toimenpideluvat Pidetyt katselmukset

101


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTATulosalue: Ympäristönsuojelu

Vastuuhenkilö: Ympäristöpäällikkö (Saija Kajala)Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueenkuvaus:

Ympäristönsuojelulainsäädännön edellyttämällä tavalla tehdään viranomaispäätöksiä, anne-taan viranomaislausuntoja ja valvotaan toimintoja sekä lainsäädännön noudattamista. Li-säksi teetetään ympäristön tilaa koskevia selvityksiä sekä ohjataan ja neuvotaan kuntalaisia ja toiminnanharjoittajia ympäristöasioissa.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARIKaupungin toimintaa kehitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi.

Kaupungille laaditaan ympäristöohjelma, joka sisältää il-mastotavoitteiden mukaiset toimenpiteet, päivitetyn Itä-merihaasteen toimenpideohjelman sekä luonnon moni-muotoisuutta vaalivat toimenpiteet.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARIValvontaohjelmaa toteutetaan suunnitelmallisesti. Valvontaohjelman mukaiset vuodelle 2019 suunnitellut

tarkastukset tehdään.


TOIMINTATULOT YHT. 12 058,09 20 000 20 000 20 000 20 000Myyntituotot 9,09Maksutuotot 12 049,00 20 000 20 000 20 000 20 000




Palvelujen ostot 60 363,56 69 338 58 173 58 173 58 173 -16,1 -16,1 -16,1Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 915,54 3 286 3 286 3 286 3 286


Muut toimintakulut 4 941,70 2 370 2 570 2 570 2 570 8,4 8,4 8,4TOIMINTAKATE -201 168,87 -201 100 -206 361 -206 536 -206 536 2,6 2,7 2,7

Poistot ja arvonalentumiset -228,82 -199 -162 -162 -162 -18,6 -18,6 -18,6Laskennalliset erät -19 354,74 -19 742 -20 954 -20 954 -20 954 6,1 6,1 6,1







TOIMINTAKATE -201 168,87 -201 100 -206 361 -206 536 -206 536 2,6 2,7 2,7

102


KÄYTTÖTALOUS


ympäristöpäällikkö 1ympäristönsuojelutarkastaja 1

TUNNUSLUVUT


Ympäristönsuojelun tehtäväalue tuottaa ympäristön-suojelu- ym. ympäristölakien mukaisia palveluja kunta-laisille. Palvelut koostuvat pääosin ympäristölainsää-dännön mukaisten lupien ja ilmoitusten käsittelystä, vi-ranomaislausunnoista sekä viranomaisvalvonnasta. Myös erilaisten ympäristöselvitysten ja -tutkimusten teettäminen eri asiantuntijoilla sekä kuntalaisten opas-taminen ja neuvominen kuuluvat tehtäväalueelle.

Tehtäväalueen asiakkaita ovat kuntalaiset, toiminnan-harjoittajat, yhteisöt, muut viranomaiset ja kaupunkior-ganisaation muut toimialat.Suurimmat menot aiheutuvat henkilöstön palkkakus-tannuksista (2 htv) sekä palveluiden ostosta (asiakas-palvelut kunnilta ja asiantuntijapalvelut).

Asiakaspalvelujen ostoon kunnilta on varattu määrära-hoja mm. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen (Valonia) perus-maksuun ja jätevesiprojekteihin sekä kuntien ja teolli-suuden ylläpitämään ilmalaadun seurantajärjestel-mään.

Asiantuntijapalveluihin on varattu määräraha erilaisiin selvityksiin ja tutkimuksiin (mm. vesitutkimukset, melu-ja ilmanlaatuselvitykset, pilaantuneiden maiden selvi-tykset, luontoinventoinnit).

Tulot muodostuvat ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisista lupamaksuista. Laskutettavien lupa-päätösten määrä riippuu käsittelyyn tulevien lupahake-musten määrästä. Pääosa viranomaistehtävistä (mm. valvonta ja tarkastukset) on lakisääteisiä, mutta edel-leen maksuttomia. Vain hyväksyttyyn valvontaohjel-maan perustuvista määräaikaistarkistuksista voidaan veloittaa taksan mukainen maksu.


Henkilöstömäärärahoissa esitetään varauduttavanmääräaikaisen henkilön palkkaamiseen vuonna 2019kuuden kuukauden määräajaksi, jotta strategian mu-kainen ympäristöohjelma saadaan laadittua ja Itämeri-haasteen toimenpideohjelma päivitettyä. Vastaavasti vuonna 2018 oli varaus määräaikaisen henkilön palk-kaamiseksi neljän kuukauden määräajaksi henkilös-tössä tapahtuvien muutosten vuoksi.

103


KÄYTTÖTALOUS



104


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Asemakaavoitus

Vastuuhenkilö: Kaupunginarkkitehti (Oscu Uurasmaa) Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueen

kuvaus:

Kaavoitusyksikkö vastaa kaupunginhallituksen vuosittain hyväksymän kaavoitusohjelman toteuttamisesta asemakaavojen osalta. Yksikkö huolehtii siitä, että kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa luodaan edellytykset korkeatasoisen kaupunkiympäristön syntymi-selle.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Toteutetaan kaupunginhallituksen hyväksymää kaavoi-tusohjelmaa

Kaavoitusohjelmassa strategisesti merkittäväksi määritel-lyt asemakaavahankkeet etenevät asetetussa aikataulus-saan. Muilta osin kaavoitusohjelma toteutuu pääosiltaan.

Kehitetään kaupungin elinvoimaa kaupunkikehityshank-keilla

Valmistellaan Asuntomessujen järjestelyjä ja Luonnon-maan perhetalon hanketta toteutusaikataulun mukaisesti.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Kehitetään kaupunkisuunnittelun avoimuutta ja vuoro-vaikutteisuutta

Kehitetään ja kokeillaan uusia menetelmiä vuorovaikutuk-sessa, erityisesti poikkeamislupien ja Luonnonmaan per-hetalohankkeen yhteydessä. Uudistetaan asemakaavoituksen nettisivut antamaan ny-kyistä paremmin ajantasaista tietoa kaupunkikehityshank-keista.

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019 MUUTOS-% EDELL. TA

TE KJ TA TOIMINTATULOT YHT. 6,14 250 000 160 000 160 000 160 000 -36,0 -36,0 -36,0

Myyntituotot 6,14 Maksutuotot 50 000 60 000 60 000 60 000 20,0 20,0 20,0

Tuet ja avustukset Vuokratuotot

Muut toimintatuotot 200 000 100 000 100 000 100 000 -50,0 -50,0 -50,0 Valmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT YHT. 213 470,27 293 840 309 158 309 158 309 158 5,2 5,2 5,2

Henkilöstökulut 170 160,37 179 000 194 080 194 080 194 080 8,4 8,4 8,4 Palvelujen ostot 31 204,37 99 136 98 451 98 451 98 451 -0,7 -0,7 -0,7

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 645,53 2 043 2 043 2 043 2 043

Avustukset Vuokrakulut 8 910,00 12 761 13 684 13 684 13 684 7,2 7,2 7,2

Muut toimintakulut 550,00 900 900 900 900

TOIMINTAKATE -213 464,13 -43 840 -149 158 -149 158 -149 158 240,2 240,2 240,2

Poistot ja arvonalentumiset Laskennalliset erät -18 082,23 -16 111 -13 905 -13 905 -13 905 -13,7 -13,7 -13,7


TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019 MUUTOS-% EDELL. TA TE KJ TA

Ulkoiset toimintatulot 6,14 250 000 160 000 160 000 160 000 -36,0 -36,0 -36,0 Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 6,14 250 000 160 000 160 000 160 000 -36,0 -36,0 -36,0

Ulkoiset toimintamenot 190 459,40 268 320 278 400 278 400 278 400 3,8 3,8 3,8 Sisäiset toimintamenot 14 430,87 12 759 17 074 17 074 17 074 33,8 33,8 33,8

Keskinäiset toimintamenot 8 580,00 12 761 13 684 13 684 13 684 7,2 7,2 7,2 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 213 470,27 293 840 309 158 309 158 309 158 5,2 5,2 5,2

TOIMINTAKATE -213 464,13 -43 840 -149 158 -149 158 -149 158 240,2 240,2 240,2

105


KÄYTTÖTALOUS

HENKILÖSTÖRESURSSIT kaupunginarkkitehti 1 kaavoitusarkkitehti 1,9 Asemakaavoittaja (ma) 0,1 TUNNUSLUVUT

TALOUSARVION PERUSTELUT Asemakaavoituksen työohjelma määrittyy vuoden 2019 kaavoitusohjelmassa josta päättää kaupungin-hallitus. Alustava tavoite on 8 valmistuvaa asemakaa-vahanketta vuonna 2019.

Vuoden 2018 kaavoitusohjelman töistä jatkuu noin 13 asemakaavahanketta, lisäksi vuoden aikana on käyn-nistetty kaksi kaavahanketta lisää. Uudessa kaavoitus-ohjelmassa tullaan lisäksi todennäköisesti käynnistä-mään joitakin uusia kaavahankkeita. Asemakaavoituksen lisäksi tulosalueen työhön kuuluu - rakennusvalvonnan työhön ja poikkeuslupien valmis-teluun osallistuminen sekä rakentamiseen ryhtyvien ohjaaminen kaupunkikuvallisten asioitten osalta - yleiskaavoitustyöhön, yleisten alueiden suunnitteluun sekä muihin kaupunkikehityshankkeisiin osallistumi-nen - nimistötoimikunnan organisointi - Vanhankaupungin toimikunnan organisointi - kaupungin rakennushankkeitten pienet suunnittelu-tehtävät Kaavoituskorvauksia arvioidaan saatavan seuraavis ta kaavoista: Merimaskun Särkänsalmen lossitie, Tam-mistontie sekä Porhonkallio ja Virpi. Asemakaavoitus on pääosin pyritty suuntaamaan kaupungin omistamille maille. Maankäyttökorvauksia arvioidaan saatavan seuraa-vista kaavoista: Tammistontie. Maankäyttömaksujen tuloutuminen edellyttää, että alueen kunnallistekniikka on toteutettu. Asemakaavoitus on pääosin pyritty suun-taamaan kaupungin omistamille maille. MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON Tulosalueella määräaikaisen kaavoittajan määräaikai-nen tehtävä loppuu. Uutena henkilönä tullaan palkkaa-maan vakituinen kaavoitusarkkitehti lisääntyneiden ja monipuolistuneiden työtehtävien hoitamiseksi. Tämä työpanoksen muutos on huomioitu sekä määrära-hoissa että tavoitteissa

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään. Kaavoituskorvauksia odotetaan saatavan kylpylän ja Aurinkotien-Nuhjalantien risteysalueen kerrostalokaavoista, ei Tammistontieltä. KAUPUNGINHALLITUS: Ehdotus hyväksytään.

106


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Maankäyttö

Vastuuhenkilö: Maankäyttöpäällikkö (Elise Lehikoinen) Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueen

kuvaus:

Tulosalueeseen kuuluvat kiinteistönmuodostus, mittaus- ja kartastopalvelut, maankäytön sopimukset, yksityistieasiat sekä kaavoitus ja kaupungin maapolitiikan valmistelu. Huolehdi-taan kaupungin tonttitarjonnasta yhdessä asemakaavoituksen ja yhdyskuntatekniikan kanssa.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Sovelletaan uudenlaisia suunnittelumenetelmiä asunto-alueiden viihtyisyyden varmistamiseksi

Luonnonmaan visio valmistuu keväällä 2019

Huolehditaan kaupungin hyvästä tonttitarjonnasta

Omakotitalotontteja on tarjolla Kanta-Naantalissa 30, Me-rimaskussa 10, Rymättylässä 5 ja Teersalossa 3 Vapaita rivitalotontteja (kem2) Vapaita kerrostalotontteja (kem2) Vapaita teollisuustontteja (kem2)

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Asuntomessuhanke etenee suunnitellussa aikataulussa Asuntomessualueen tontinmyyntiehdot laaditaan 2019


TE KJ TA TOIMINTATULOT YHT. 2 191 046,98 2 166 311 2 176 486 2 176 486 2 176 486 0,5 0,5 0,5

Myyntituotot 19 898,98 22 000 22 000 22 000 22 000 Maksutuotot 116 664,74 108 000 118 000 118 000 118 000 9,3 9,3 9,3

Tuet ja avustukset Vuokratuotot 2 054 483,26 2 036 311 2 036 486 2 036 486 2 036 486 0,0 0,0 0,0

Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT YHT. 939 414,77 938 328 953 696 953 587 953 587 1,6 1,6 1,6 Henkilöstökulut 719 158,81 701 520 726 450 726 450 726 450 3,6 3,6 3,6 Palvelujen ostot 130 467,86 136 290 126 991 126 991 126 991 -6,8 -6,8 -6,8

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 418,58 25 880 17 628 17 519 17 519 -31,9 -32,3 -32,3 Avustukset Vuokrakulut 79 194,75 74 428 82 017 82 017 82 017 10,2 10,2 10,2

Muut toimintakulut 174,77 210 610 610 610 190,5 190,5 190,5

TOIMINTAKATE 1 251 632,21 1 227 983 1 222 790 1 222 899 1 222 899 -0,4 -0,4 -0,4 Poistot ja arvonalentumiset -28 400,46 -20 045 -17 037 -17 037 -17 037 -15,0 -15,0 -15,0

Laskennalliset erät 44 346,51 46 544 44 318 44 318 44 318 -4,8 -4,8 -4,8



TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot 1 358 708,09 1 330 000 1 370 000 1 370 000 1 370 000 3,0 3,0 3,0 Sisäiset toimintatulot 390,89

Keskinäiset toimintatulot 831 948,00 836 311 806 486 806 486 806 486 -3,6 -3,6 -3,6 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 2 191 046,98 2 166 311 2 176 486 2 176 486 2 176 486 0,5 0,5 0,5

Ulkoiset toimintamenot 802 138,88 805 950 817 700 817 700 817 700 1,5 1,5 1,5 Sisäiset toimintamenot 87 655,89 85 530 82 069 81 960 81 960 -4,0 -4,2 -4,2


TOIMINTAKATE 1 251 632,21 1 227 983 1 222 790 1 222 899 1 222 899 -0,4 -0,4 -0,4

107


KÄYTTÖTALOUS


TUNNUSLUVUT

TALOUSARVION PERUSTELUT Maankäyttöosasto vastaa kaavoituksesta. Maankäy-tön vastuulla on yleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen valmistelu konsernijaostolle. Luonnonmaalla on pieniä yleiskaavamuutoksia vireillä. 2018 keskeinen työ tulee olemaan Luonnonmaan pitkän tähtäimen kehittämis-vision työstäminen. Asemakaavoitus on kaupunginark-kitehdin vastuulla. Maankäyttöosasto osallistuu kau-pungin tonttien markkinointiin. Maankäyttöosastolla valmistellaan kaupungin maapo-litiikkaa mm. maanhankintaa, maankäyttösopimuksia ja tontinluovutusehtoja. Osastolla ylläpidetään ja kehitetään kaupungin kartas-toja eri suunnitelmien ja tehtävien pohjaksi ja hoide-taan kaupungin maaomaisuutta, osoiteasioita ja yksi-tyistieasioita. Maankäyttöosasto huolehtii rakennettavien asema-kaava-alueiden haltuunotosta, rasitesopimuksista ja niihin liittyvistä muista toimenpiteistä yhdessä yhdys-kuntatekniikan osaston kanssa.



108


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Palvelukeskus

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja (Reima Ojala) Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueen

kuvaus:

Palvelukeskus johtaa, valvoo ja luo edellytykset järjestettäessä palveluja teknisellä toi-mialalla ja huolehtii kaupungin paikkatietopalveluista.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Seutuyhteistyöhön osallistutaan aktiivisesti ja seutuyh-teistyötä hyödynnetään toimialan toiminnassa.

Toimiala osallistuu aktiivisesti seudullisiin yhteistyöhank-keisiin ja -toimintaan.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Toimialan johto ja esimiehet noudattavat hyvää johta-mista päivittäisessä toiminnassaan.

Kunta10-tutkimuksen esimiestuki on vähintään tasolla 3,7 (asteikolla 0-5) koko tekniset palvelut ryhmässä (2016: 3,6)


TE KJ TA TOIMINTATULOT YHT. 437 073,92 441 170 488 390 488 390 488 390 10,7 10,7 10,7

Myyntituotot 437 073,92 441 170 488 390 488 390 488 390 10,7 10,7 10,7 Maksutuotot




Henkilöstökulut 639 616,72 618 150 759 400 760 175 760 175 22,9 23,0 23,0 Palvelujen ostot 72 174,78 94 722 179 784 179 784 179 784 89,8 89,8 89,8

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 13 501,48 6 965 23 045 23 003 23 003 230,9 230,3 230,3 Avustukset Vuokrakulut 56 215,93 62 830 30 389 30 389 30 389 -51,6 -51,6 -51,6

Muut toimintakulut 934,24 850 1 440 1 440 1 440 69,4 69,4 69,4

TOIMINTAKATE -345 369,23 -342 347 -505 668 -506 401 -506 401 47,7 47,9 47,9

Poistot ja arvonalentumiset -115,17 -100 -82 -82 -82 -18,0 -18,0 -18,0 Laskennalliset erät -55 466,45 -51 705 -46 348 -46 348 -46 348 -10,4 -10,4 -10,4



TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot Sisäiset toimintatulot 243 073,28 247 120 275 280 275 280 275 280 11,4 11,4 11,4

Keskinäiset toimintatulot 194 000,64 194 050 213 110 213 110 213 110 9,8 9,8 9,8 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 437 073,92 441 170 488 390 488 390 488 390 10,7 10,7 10,7

Ulkoiset toimintamenot 726 224,78 725 280 936 550 937 325 937 325 29,1 29,2 29,2 Sisäiset toimintamenot 29 791,33 31 567 26 319 26 277 26 277 -16,6 -16,8 -16,8


TOIMINTAKATE -345 369,23 -342 347 -505 668 -506 401 -506 401 47,7 47,9 47,9

109


KÄYTTÖTALOUS


TUNNUSLUVUT

*) Palvelukeskus TA19 pl. asuntomessutoimisto TALOUSARVION PERUSTELUT Menot muodostuvat teknisen toimialan lautakuntien, -hallinnon, -kanslian, paikkatiedon ja syksystä 2018 lähtien asuntomessutoimiston toimintamenoista. Palvelukeskuksen toimistopalvelut hoitaa teknisen toi-mialan vesi-, venepaikka-, maavuokra-, kiinteistö-vuokra-, konevuokra-, ateria- ja siivouspalveluiden laskutuksen sekä yleislaskutuksen päätöksistä ja

muuta yleislaskutusta. Lisäksi palvelukeskus hoitaa teknisen toimialan arkisto- ja sihteeripalvelut. Palvelukeskuksen toimistopalvelut kokoaa teknisen toimialan lautakuntien, jaoston ja eri toimikuntien ym. esityslistat liitteineen ja laatii näistä pöytäkirjat. Palvelukeskus vastaa teknisen toimialan talouden hal-linnasta, koordinoi ja valvoo toimialan toiminnan suun-nitelman mukaista toteutumista ja sovittaa yhteen eri osastojen yhteisprojektit ja kehittämishankkeet ja huo-lehtii kaupungin paikkatietopalveluista. Tuloissa on hallinnon, taloushallinnon ja toimistopal-veluiden osuus toimialan tehtäväalueille ja taseyksi-köille annetuista palveluista. Palvelukeskus varmistaa, että teknisen toimialan seu-tuyhteistyöhankkeissa ollaan aktiivisesti mukana ja että niissä tulee kaupungin etu huomioitua. Seutuyh-teistyöhankkeita on mm. vesihuollossa, maankäy-tössä, joukkoliikenteessä, pelastuslaitostoiminnassa, jätehuollossa, kaukolämpö- ja energiahuollossa ja ra-kennusvalvonnassa. Asuntomessutoimisto vastaa vuoden 2022 asunto-messujen valmistelutyön koordinoinnista. MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON Tulosalueen kuluissa on mukana asuntomessutoimis-ton kulut. Vuodelle 2019 on varattu määrärahat asun-tomessujen projektipäällikön ja projektikoordinaattorin palkkaukseen sekä muihin toiminnan käynnistyksestä aiheutuviin kuluihin. Projektipäällikön ja –koordinaat-torin työpiste sijaitsee alkuvaiheessa kaupungintalolla. Paikkatiedon ohjelmistojen lisenssimaksuista aiheutu-neet kulut on kirjattu aiempina vuosina vuokrakuluihin, nyt kulut on siirretty palveluiden ostoihin

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään. KAUPUNGINHALLITUS: Ehdotus hyväksytään.

110


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Pelastustoimi

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja (Reima Ojala) Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueen kuvaus:

Pelastustoimi huolehtii palo- ja pelastustoimesta sekä väestönsuojelusta. Palvelut tuotetaan Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen toimesta. Tehtäväalue ohjaa valmiussuunnittelua ja poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautumista.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Huolehditaan valmiussuunnittelusta ja siihen liittyvästä osaamisesta

Toimialakohtainen valmiussuunnitelma pidetään ajan ta-salla

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Kriisiviestinnän ja tilannekuvan muodostamisen osaa-mista parannetaan toimialla

Henkilökuntaa osallistuu kriisiviestintäkoulutukseen ja laaditaan kriisiviestintäsuunnitelma


TE KJ TA TOIMINTATULOT YHT.

Myyntituotot Maksutuotot



TOIMINTAMENOT YHT. 1 408 120,84 1 458 205 1 469 991 1 469 991 1 469 991 0,8 0,8 0,8 Henkilöstökulut 70 559,72 74 400 70 400 70 400 70 400 -5,4 -5,4 -5,4 Palvelujen ostot 1 318 445,12 1 364 236 1 387 372 1 387 372 1 387 372 1,7 1,7 1,7

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut 19 116,00 19 569 12 219 12 219 12 219 -37,6 -37,6 -37,6

Muut toimintakulut

TOIMINTAKATE -1 408 120,84 -1 458 205 -1 469 991 -1 469 991 -1 469 991 0,8 0,8 0,8 Poistot ja arvonalentumiset -58,85 -41 -36 -36 -36 -12,2 -12,2 -12,2

Laskennalliset erät -13,32 -6 -6 -6 -6 TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -1 408 193,01 -1 458 252 -1 470 033 -1 470 033 -1 470 033 0,8 0,8 0,8


TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ

Ulkoiset toimintamenot 1 383 418,84 1 432 900 1 450 730 1 450 730 1 450 730 1,2 1,2 1,2 Sisäiset toimintamenot 5 586,00 5 736 7 042 7 042 7 042 22,8 22,8 22,8

Keskinäiset toimintamenot 19 116,00 19 569 12 219 12 219 12 219 -37,6 -37,6 -37,6 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 408 120,84 1 458 205 1 469 991 1 469 991 1 469 991 0,8 0,8 0,8

TOIMINTAKATE -1 408 120,84 -1 458 205 -1 469 991 -1 469 991 -1 469 991 0,8 0,8 0,8

111


KÄYTTÖTALOUS

HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstökulut ovat eläkemenoperusteisia maksuja TUNNUSLUVUT

TALOUSARVION PERUSTELUT Pelastuslaitos ohjaa ja koordinoi kaupungin valmius-suunnittelua sekä omatoimista varautumista - ja joh-taa käytännön toimia ihmisten ja omaisuuden pelasta-miseksi mukaan lukien normaaliolojen onnettomuu-sevakuoinnit. Talousarviomäärärahalla turvataan naantalilaisten perusturvallisuus henkilö-, palo- ja sai-raankuljetusten osalta, sekä suoritetaan palotarkas-tukset, hoidetaan valistus- ja neuvontatoimi, raken-teellinen palonehkäisy ja pelastus-toimilain asettamat velvoitteet. Työn suorittaa aluepelastuslaitos. Tekni-nen toimiala toimii yhteistyössä aluepelastuslaitoksen suunnittelijoiden kanssa ja osallistuu tarvittaessa eri-laisiin varautumissuunnitteluun liittyviin harjoituksiin ja koulutustilaisuuksiin. Teknisellä toimella ei ole edustusta aluepelastuslai-toksen toimielimissä. Aluepelastuslaitos laskuttaa asukaslukuperusteisesti työn suorittamisesta ja siitä aiheutuvat laskut kohdis-tuvat tähän tehtäväalueeseen. Tekninen toimiala seu-raa kulujen kehittymistä aluepelastuslautakunnan esi-tyslistoilta ja pöytäkirjoista


112


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Liikenneväylät ja venesatamat

Vastuuhenkilö: Yhdyskuntatekniikan päällikkö (Mika Hirvi) Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Budjettirahoitteinen

Tulosalueen

kuvaus:

Liikenneväylät tehtäväalue vastaa yhdyskuntatekniikan suunnittelusta ja rakentamisesta, ka-tujen kunnossapidosta, venesatamien, matonpesupaikkojen ja maankaatopaikan hoidosta.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Parannetaan liikenneturvallisuutta Toteutettu vähintään 3 kpl liikenneturvallisuutta paranta-

via toimenpiteitä Laaditaan yhteistyössä ELY-keskuksen ja rengastien muiden kuntien kanssa pienen rengastien kehittämis-suunnitelma (Myös MAL-sopimuksessa)

Suunnitelma laadittu vuoden 2019 aikana

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Varusteiden ja laitteiden vieminen katurekisteriin Katuvalaistustiedot talletettu rekisteriin


TE KJ TA TOIMINTATULOT YHT. 619 025,50 586 100 644 400 644 400 644 400 9,9 9,9 9,9

Myyntituotot 383 430,72 349 800 412 400 412 400 412 400 17,9 17,9 17,9 Maksutuotot 149 791,21 150 000 155 000 155 000 155 000 3,3 3,3 3,3

Tuet ja avustukset 8 736,85 Vuokratuotot 38 781,78 45 300 39 500 39 500 39 500 -12,8 -12,8 -12,8

Muut toimintatuotot 38 284,94 41 000 37 500 37 500 37 500 -8,5 -8,5 -8,5 Valmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT YHT. 1 976 756,53 2 166 999 2 110 343 2 104 050 2 104 050 -2,6 -2,9 -2,9 Henkilöstökulut 512 666,44 475 490 515 920 515 920 515 920 8,5 8,5 8,5 Palvelujen ostot 929 169,28 1 052 693 960 763 960 763 960 763 -8,7 -8,7 -8,7

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 364 224,69 440 617 441 058 434 765 434 765 0,1 -1,3 -1,3 Avustukset 130 000,00 140 000 140 000 140 000 140 000 Vuokrakulut 38 810,18 57 859 52 262 52 262 52 262 -9,7 -9,7 -9,7

Muut toimintakulut 1 885,94 340 340 340 340 TOIMINTAKATE -1 357 731,03 -1 580 899 -1 465 943 -1 459 650 -1 459 650 -7,3 -7,7 -7,7

Poistot ja arvonalentumiset -2 326 102,55 -2 242 200 -2 392 331 -2 392 331 -2 392 331 6,7 6,7 6,7 Laskennalliset erät -590 148,86 -526 082 -526 722 -526 722 -526 722 0,1 0,1 0,1



TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot 564 317,50 557 300 580 000 580 000 580 000 4,1 4,1 4,1 Sisäiset toimintatulot 28 800,00 28 800 34 400 34 400 34 400 19,4 19,4 19,4

Keskinäiset toimintatulot 25 908,00 30 000 30 000 30 000 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 619 025,50 586 100 644 400 644 400 644 400 9,9 9,9 9,9

Ulkoiset toimintamenot 1 445 668,45 1 550 240 1 559 520 1 559 520 1 559 520 0,6 0,6 0,6 Sisäiset toimintamenot 499 984,23 575 580 513 821 507 528 507 528 -10,7 -11,8 -11,8

Keskinäiset toimintamenot 31 103,85 41 179 37 002 37 002 37 002 -10,1 -10,1 -10,1 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 976 756,53 2 166 999 2 110 343 2 104 050 2 104 050 -2,6 -2,9 -2,9

TOIMINTAKATE -1 357 731,03 -1 580 899 -1 465 943 -1 459 650 -1 459 650 -7,3 -7,7 -7,7

113


KÄYTTÖTALOUS


TUNNUSLUVUT

TALOUSARVION PERUSTELUT Liikenneväylien tehtäväalue vastaa katujen sekä vesi-johto- ja viemäriverkoston rakentamisesta joko omana tai tilaustyönä. Samassa yhteydessä rakennetaan myös laskutettavat kaukolämmön sekä sähkö- ja tele-kaapeloinnin maanrakennustyöt, joiden yhteen sovitta-minen kuuluu tähän tehtäväalueeseen. Tehtäväkenttään kuuluvat katujen kunnossapitotyöt. Kunnossapidettävien väylien kokonaispituus on 1.1.2019 202 km jakaantuen seuraavasti: km m2 Pääkadut 17,8 152 363 Kokoojakadut 31,2 230 827 Asuntokadut 86,2 511 143 Kevyen liik. väylät 66,8 159 911 Torit ja P-alueet 18 108 yht. 202,1 1 114 892

Lisäksi tehtäväalue sisältää laiturien, altaiden, talvisäi-lytyspaikkojen sekä matonpesupaikkojen kunnossapi-don, saneeraamisen ja rakentamisen. Vuokrattavia ve-nepaikkoja on yhteensä n. 1 000 kappaletta. Taimon talvisäilytysalueella on n. 180 paikkaa. Kiinteitä ja kelluvia laitureita on ylläpidettävänä yh-teensä 3,22 kilometriä. Matonpesupaikkoja ylläpidetään Taimossa, Viialassa, Velkualla, Merimaskussa ja Rymättylässä. MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON Uusia katuja ja väyliä on tullut katujen kunnossapidon piiriin 2,2 km eli noin 9 900 m2. Uusia katuja ja väyliä ovat mm.:

- Hankekatu - Kukolanvainion alueen kadut

Lisääntyneen pinta-alan hoitokustannus on vuoden 2017 tilinpäätöksen yksikköhinnoilla laskettuna 13 000 euroa.


114


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Viheryksikkö


Tulosalueen

kuvaus:

Tehtäväalue suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa asemakaavan mukaiset viheralueet käytössä olevan viheralueiden hoitoluokituksen mukaan

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Rantaraitin parantaminen rakentamalla mm. levähdys-paikkoja ja niittämällä kaisla-alueita reitin varrelta

Yhdyskuntatekniset palvelut kyselytutkimus 2019: Kes-kustan puistot hoitotason tyytyväisyysmittauksessa sijoi-tus parhaassa kolmanneksessa

Leikkialueiden kehittämissuunnitelman laatiminen Suunnitelma käsitellään vuoden 2019 aikana teknisessä lautakunnassa

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Leikkialueiden inventointi Leikkialueiden inventointitiedot talletettu viherrekisteriin


TE KJ TA TOIMINTATULOT YHT. 211 374,50 192 000 182 000 182 000 182 000 -5,2 -5,2 -5,2

Myyntituotot 195 940,33 172 000 164 000 164 000 164 000 -4,7 -4,7 -4,7 Maksutuotot

Tuet ja avustukset Vuokratuotot 17 297,17 20 000 18 000 18 000 18 000 -10,0 -10,0 -10,0

Muut toimintatuotot -1 863,00 Valmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT YHT. 1 447 781,75 1 500 939 1 508 090 1 509 794 1 509 794 0,5 0,6 0,6 Henkilöstökulut 850 199,91 893 790 900 110 900 110 900 110 0,7 0,7 0,7 Palvelujen ostot 239 801,79 247 267 247 233 247 233 247 233 0,0 0,0 0,0

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 107 619,88 109 196 107 054 106 802 106 802 -2,0 -2,2 -2,2 Avustukset Vuokrakulut 249 842,38 248 896 252 873 254 829 254 829 1,6 2,4 2,4

Muut toimintakulut 317,79 1 790 820 820 820 -54,2 -54,2 -54,2

TOIMINTAKATE -1 236 407,25 -1 308 939 -1 326 090 -1 327 794 -1 327 794 1,3 1,4 1,4 Poistot ja arvonalentumiset -187 416,03 -176 741 -191 048 -191 048 -191 048 8,1 8,1 8,1

Laskennalliset erät -74 271,29 -67 452 -71 486 -71 486 -71 486 6,0 6,0 6,0



TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot 90 747,06 105 000 85 000 85 000 85 000 -19,0 -19,0 -19,0 Sisäiset toimintatulot 1 342,03

Keskinäiset toimintatulot 119 285,41 87 000 97 000 97 000 97 000 11,5 11,5 11,5 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 211 374,50 192 000 182 000 182 000 182 000 -5,2 -5,2 -5,2

Ulkoiset toimintamenot 1 086 368,00 1 141 800 1 146 810 1 146 810 1 146 810 0,4 0,4 0,4 Sisäiset toimintamenot 234 727,12 224 791 230 937 230 685 230 685 2,7 2,6 2,6

Keskinäiset toimintamenot 126 686,63 134 348 130 343 132 299 132 299 -3,0 -1,5 -1,5 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 447 781,75 1 500 939 1 508 090 1 509 794 1 509 794 0,5 0,6 0,6

TOIMINTAKATE -1 236 407,25 -1 308 939 -1 326 090 -1 327 794 -1 327 794 1,3 1,4 1,4

115


KÄYTTÖTALOUS


TUNNUSLUVUT

TALOUSARVION PERUSTELUT Viheryksikön hoitamille sektoreille on yhteistä niiden välitön vaikutus asukkaiden viihtyvyyteen. Tehtävä-alue pitää kunnossa ulkoilualueet, puistot ja muut ylei-set alueet, tekee tilauksesta mm. tilapalveluille kiinteis-töjen pihojen ja nurmikoiden ja istutusten hoito- ja puh-taanapitotöitä sekä tekee ja teettää kaupungin metsien hoito- ja hakkuutöitä sekä vuokraa ja pitää kunnossa kasvitarhapalstat sekä torit. Kaupungin metsiä hoidetaan vuosiksi 2012–2021 laa-dittua metsätaloussuunnitelmaa noudattaen Viherluokituksen mukaisia puisto- ja liikennevihreäalu-eita on ylläpidettävänä 1.1.2019 seuraavasti: A1 edustusviheralue 2,6 ha A2 käyttöviheralue 8,9 ha A3 Käyttö- ja suojaviheralue 36,4 ha C1 Lähimetsä 16,0 ha C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä 373,0 ha A2 Liikennevihreä 7,4 ha A3 Liikennevihreä 19,0 ha Leikkialueet 38 kpl MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON Viheryksikkö on rakentanut Parkinraitin ja Kukolanvai-nion leikkialueen. Hoidettava pinta-ala on kasvanut noin 0,7 ha. Lisääntyneen pinta-alan hoitokustannus vuoden 2017 tilinpäätöksen yksikköhinnoilla laskettuna on 1 000 eu-roa.


116


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Liikuntapaikat


Tulosalueen

kuvaus:

Liikuntapaikkojen tehtäväalue hoitaa ja kunnossapitää ulkoliikuntapaikat ja – alueet, jäähal-lit, lämmitettävät jalkapallokentät, uimarannat ja Kailon saaren liikunta-alueet

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Laaditaan Manner-Naantaliin ja Luonnonmaan maasto-pyöräily- ja ulkoilureittien kehittämissuunnitelma

Suunnitelma käsitellään teknisessä lautakunnassa vuo-den 2019 aikana

Monipuolisten ulkoliikuntapaikkojen ylläpito kuntalaisia tyydyttävällä tavalla

Yhdyskuntatekniset palvelut kyselytutkimus 2019: liikun-tapaikkojen tyytyväisyysmittauksessa sijoitus parhaassa kolmanneksessa

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Liikuntapaikkojen inventointi Perustiedot talletettu rekisteriin



Myyntituotot Maksutuotot 363,39

Tuet ja avustukset Vuokratuotot 38 574,91 60 000 50 000 50 000 50 000 -16,7 -16,7 -16,7


TOIMINTAMENOT YHT. 826 851,63 868 614 881 639 881 388 881 388 1,5 1,5 1,5 Henkilöstökulut 386 165,88 403 950 409 600 409 600 409 600 1,4 1,4 1,4 Palvelujen ostot 131 073,19 152 794 156 787 156 787 156 787 2,6 2,6 2,6

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 236 162,31 245 841 245 941 245 690 245 690 0,0 -0,1 -0,1 Avustukset Vuokrakulut 73 450,25 66 029 69 311 69 311 69 311 5,0 5,0 5,0

Muut toimintakulut

TOIMINTAKATE -787 913,33 -808 614 -831 639 -831 388 -831 388 2,8 2,8 2,8 Poistot ja arvonalentumiset -91 700,63 -111 246 -167 849 -167 849 -167 849 50,9 50,9 50,9


TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -903 178,96 -944 589 -1 024 912 -1 024 661 -1 024 661 8,5 8,5 8,5


TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot 38 938,30 60 000 50 000 50 000 50 000 -16,7 -16,7 -16,7 Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 38 938,30 60 000 50 000 50 000 50 000 -16,7 -16,7 -16,7



TOIMINTAKATE -787 913,33 -808 614 -831 639 -831 388 -831 388 2,8 2,8 2,8

117


KÄYTTÖTALOUS


TUNNUSLUVUT

TALOUSARVION PERUSTELUT Liikuntapaikat yksikkö vastaa Naantalin monipuolisten ulkoliikuntapaikkojen sekä jäähallien ylläpidosta

Kesäliikuntapaikat:

- Kuparivuoren ja Rymättylän urheilukentät - Karvetin jalkapallonurmi- ja monitoimikenttä - Merimaskun hiekkatekonurmikenttä, - Suopellon hiekkatekonurmikenttä - Viialan hiekkatekonurmikenttä - Rymättylän lähiliikuntapaikka - Nurmikentät 10 kpl - Hiekkakentät 4 kpl - Tenniskentät 4 kpl - Suopellon monitoimikenttä - Kuparivuoren skeittialue - Kuntoradat 5 kpl - Uimarannat 13 kpl - Frisbee-golfradat Suopellossa ja Haijaisissa

Talviliikuntapaikat:

- Kuparivuoren jäähallit 2 kpl- Luistinradat 8 kpl, joista kolmessa on kaukalo - Karvetin lämmitettävä jalkapallonurmi - Hiihtoladut 6 eri kohdetta: Suovuori, Haijainen,

Merimasku, Rymättylä, Heinäinen; lisäksi ladut tehdään koulujen ja päiväkotien läheisyyteen

- Retkiluisteluradat ja ladut jäälle, 2 kpl - Pulkkamäet 2 kpl - Talviuintipaikat 2 kpl

Yksikön tulot muodostuvat jäähallien ja lämmitettävän jalkapallonurmen käyttömaksuista, joiden taksoista päättää vapaa-aikalautakunta MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON Seuraavat uudet liikuntapaikat ovat tulleet ylläpidettä-väksi: - Karvetin monitoimikenttä - Rymättylän lähiliikuntapaikka


118


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Joukkoliikenne


Tulosalueen

kuvaus:

Seudullinen ja kaupungin sisäinen joukkoliikenne on järjestetty osana joukkoliikenteen seu-dullista yhteistyötä eli Föliä. Tehtäväalue vastaa joukkoliikenteen palvelutasomäärittelys tä Naantalin kaupungin osalta.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Parannetaan Luonnonmaalla joukkoliikenteen palvelu-tasoa

Osa saariston suunnan linja-autovuoroista reititetty Sär-känsalmentien kautta

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Parannetaan linja-autopysäkkien palvelutasoa rakenta-malla mm. pyöräkatoksia

Vähintään yksi pysäkkipari parannettu vuoden aikana


TE KJ TA TOIMINTATULOT YHT.





Henkilöstökulut Palvelujen ostot 759 789,49 876 060 916 155 916 155 916 155 4,6 4,6 4,6

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 80,00 Avustukset Vuokrakulut

Muut toimintakulut

TOIMINTAKATE -759 869,49 -876 060 -916 155 -916 155 -916 155 4,6 4,6 4,6

Poistot ja arvonalentumiset -43 430,79 -53 644 -64 705 -64 705 -64 705 20,6 20,6 20,6 Laskennalliset erät -25 799,01 -27 438 -32 573 -32 573 -32 573 18,7 18,7 18,7

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -829 099,29 -957 142 -1 013 433 -1 013 433 -1 013 433 5,9 5,9 5,9


TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ


Keskinäiset toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 759 869,49 876 060 916 155 916 155 916 155 4,6 4,6 4,6

TOIMINTAKATE -759 869,49 -876 060 -916 155 -916 155 -916 155 4,6 4,6 4,6

119


KÄYTTÖTALOUS

TUNNUSLUVUT

TALOUSARVION PERUSTELUT Seudullista joukkoliikennettä ohjaa joukkoliikennevi-ranomaisena Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne-lautakunta, jossa Naantalin kaupungilla on edustus. Joukkoliikenneviranomainen tekee päätökset kuntara-jojen ylittävän liikenteen toteuttamisesta. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen vastaa Naan-talin sisäisen ja kuntien välisen joukkoliikenteen järjes-tämisestä Naantalin kaupungin päättämän joukkolii-kenteen palvelutasomäärittelyn perusteella. Föli-lippu-tuotteita myydään Naantalissa kaupungintalon palvelu-pisteessä. Seudullinen viranomainen laskuttaa kuntia ns. netto-periaatteella eli liikenteenhankkimiskustannuksista vä-hennetään lipputulot ja valtionavustus, jonka jälkeen erotuksena saadaan kunnan nettomaksuosuus. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta seu-raa kuntakohtaisesti hallinnosta ja liikenteen järjestä-misestä aiheutuvia menoja ja tuloja ja laskuttaa kunta-kohtaisesti toiminnasta osuuden jota ei tuloilla kateta.

Naantalissa ns. seudullisia reittejä ovat: Naantali – Raisio – Turku – Kaarina/Lieto (linjat 6, 7 ja 7a) ja Velkua – Naantali – Kaanaa - Turku (linjat 201,203) Naantalin sisäisiä joukkoliikennereittejä ovat:

- N1 Kanta-Naantalin alue - N2 Naantali- Rymättylä - N3 (koulujen loma-aikoina) Naantali-Luonnon-

maa-Merimasku – Rymättylä - N4 Naantali – Merimasku - N6 Velkuan ja Merimaskun asiointiliikenne - N7 Luonnonmaa - N8 Merimaskun alue - N9 Velkuan alue - N10 Rymättylän pohjoiset alueet - N11 Rymättylän keskialueet - N12 Rymättylän eteläiset alueet- N13 (koulujen loma-aikana) N13 Haapala -

Naantali Kouluvuoden aikana sisäisessä liikenteessä arkipäivi-sin on yhteensä 10 ajoneuvoa. Kouluvuoden ulkopuo-lisen ajan arkipäivisin sisäisessä liikenteensä on kaksi ajoneuvoa. Kutsuohjattu asiointiliikennettä ajetaan Kanta-Naanta-lin, Luonnonmaan ja Rymättylän alueella. Aikataulun mukaista linjaliikennettä, joka poikkeaa kutsusta rei-tiltä, ajetaan reiteillä Teersalo-Naantali sekä Meri-masku-Naantali. Seutulipun käyttö on vähentynyt merkittävästi. Lähim-mät seutulipun käyttöä edellyttävät linjat ajavat reittiä Turku-Raisio-Masku-Nousiainen-Mynämäki. MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON Linjastossa on tehty vähäisiä muutoksia: Linjaa N1 ja linjan N2 pääkiertoa liikennöidään myös koulujen kesälomapäivinä koulupäivien arkiaikataulun mukaisesti.

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään KAUPUNGINHALLITUS: Ehdotus hyväksytään.

120


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Kaukolämpö ja energiatuotanto

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja (Reima Ojala) Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Kohderahoitteinen

Tulosalueen kuvaus:

Tehtäväalue käsittää Turku Energia Oy:ltä saatavan kaukolämpöliiketoiminnan vuokra-tuoton ja sähköliiketoiminnan järjestämisen sitä osin, kun kaupunki on mukana Turun Seu-dun Energiatuotanto Oy:ssä.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Yhteistyötä kehitetään Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n kanssa ja toi-miala valvoo osaltaan Naantalin etua niiden päätöksen-teossa ja toiminnassa.

Toimiala osallistuu aktiivisesti Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n toimintaan

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Kaukolämmön jakelua ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä kehitetään.

Kaukolämmön käytön määrää seurataan ja edistetään uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä mm. asunto-messualueella


TE KJ TA TOIMINTATULOT YHT. 730 000,00 730 000 730 000 730 000 730 000


Tuet ja avustukset Vuokratuotot 730 000,00 730 000 730 000 730 000 730 000


TOIMINTAMENOT YHT. 407 301,00 236 730 365 397 365 397 365 397 54,4 54,4 54,4 Henkilöstökulut 2 875,48 3 000 3 000 3 000 3 000 Palvelujen ostot 404 425,52 233 730 362 397 362 397 362 397 55,0 55,0 55,0

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut

Muut toimintakulut

TOIMINTAKATE 322 699,00 493 270 364 603 364 603 364 603 -26,1 -26,1 -26,1 Poistot ja arvonalentumiset -88 747,77 -92 807 -70 028 -70 028 -70 028 -24,5 -24,5 -24,5

Laskennalliset erät -28 533,12 -16 836 -16 836 -16 836 -16 836 TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ 205 418,11 383 627 277 739 277 739 277 739 -27,6 -27,6 -27,6


TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot 730 000,00 730 000 730 000 730 000 730 000

Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 730 000,00 730 000 730 000 730 000 730 000


Keskinäiset toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 407 301,00 236 730 365 397 365 397 365 397 54,4 54,4 54,4

TOIMINTAKATE 322 699,00 493 270 364 603 364 603 364 603 -26,1 -26,1 -26,1

121


KÄYTTÖTALOUS

TUNNUSLUVUT

TALOUSARVION PERUSTELUT Tällä tehtäväalueella hoidetaan maksuliikenne Turku Energia Oy:n ja Naantalin Energia Oy:n kanssa kau-kolämpöliiketoiminnan ja Turun Seudun Energiatuo-tanto Oy:n sähköliiketoiminnan hoitamisen osalta.

Talousarviossa esitetyissä tuotoissa on Turku Energia Oy:ltä kaukolämpötoiminnasta saatavat vuokratuotot ja kuluissa on Naantalin Energia Oy:lle maksettava palvelumaksu sähköliiketoiminnasta. Naantalin kaupungin osuus TSE Oy:ssä on 3 %. For-tum oyj:n osuus on 49,5 %, Turku Energia Oy:n 39,5 %, Raision kaupungin 5 % ja Kaarinan kaupun-gin 3 %. Naantalin kaupungin ja Turku Energian välinen kauko-lämpöliiketoiminnan vuokrasopimuskausi alkoi vuoden 2012 alusta ja vuokra-aika on 15 vuotta. Kaupunki on mukana myös Turun Seudun Kauko-lämpö Oy:n (TSK) toiminnassa. TSK hallinnoi Naanta-lista Kaarinaan johtavaa kaukolämpöenergian siirtoyh-teyttä. Teknisen toimialan edustus on TSK:n ja TSE:n teknisissä toimikunnissa


122


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Konekeskus

Vastuuhenkilö: Yhdyskuntatekniikan päällikkö (Mika Hirvi) Toiminnan luonne: Tukitoiminto Kohderahotteinen

Tulosalueen

kuvaus:

Konekeskus suorittaa oman ja ulkopuolisen kone- ja kuljetuskaluston hankinnan sekä vuok-rauksen eri hallintokuntien käyttöön ja tekee konekaluston korjaukset ja huollot

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Pääkatujen ja kevyen liikenteen väylien tehokas ylläpito Yhdyskuntatekniset palvelut kyselytutkimus 2019: Lumen

auraus keskustaan johtavien pääkatujen ja kevyen liiken-teen väylien tyytyväisyysmittauksessa sijoitus parhaassa kolmanneksessa

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Henkilö- ja pakettiautokaluston Leasing-sopimusten kil-pailutus

Kilpailutusasiakirjat valmistellaan vuoden 2019 aikana



Myyntituotot 638 927,93 712 700 675 500 675 500 675 500 -5,2 -5,2 -5,2 Maksutuotot

Tuet ja avustukset 1 127,95 Vuokratuotot 436 978,39 474 070 485 640 485 640 485 640 2,4 2,4 2,4

Muut toimintatuotot 54,48 Valmistus omaan käyttöön 196 486,63 130 000 181 760 181 760 181 760 39,8 39,8 39,8

TOIMINTAMENOT YHT. 1 128 425,58 1 186 236 1 221 497 1 222 119 1 222 119 3,0 3,0 3,0

Henkilöstökulut 434 034,90 449 010 454 760 454 760 454 760 1,3 1,3 1,3 Palvelujen ostot 181 634,40 177 160 181 064 182 106 182 106 2,2 2,8 2,8

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 140 630,50 159 813 185 613 185 193 185 193 16,1 15,9 15,9 Avustukset Vuokrakulut 368 747,97 398 373 398 180 398 180 398 180 0,0 0,0 0,0

Muut toimintakulut 3 377,81 1 880 1 880 1 880 1 880

TOIMINTAKATE 145 149,80 130 534 121 403 120 781 120 781 -7,0 -7,5 -7,5

Poistot ja arvonalentumiset -124 008,46 -99 000 -133 168 -133 168 -133 168 34,5 34,5 34,5 Laskennalliset erät -21 294,17 -16 670 -17 404 -17 404 -17 404 4,4 4,4 4,4

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ -152,83 14 864 -29 169 -29 791 -29 791 -296,2 -300,4 -300,4

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019 MUUTOS-% EDELL. TA TE KJ TA

Ulkoiset toimintatulot 165 478,66 176 000 167 760 167 760 167 760 -4,7 -4,7 -4,7 Sisäiset toimintatulot 802 213,79 878 050 868 720 868 720 868 720 -1,1 -1,1 -1,1

Keskinäiset toimintatulot 305 882,93 262 720 306 420 306 420 306 420 16,6 16,6 16,6 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 1 273 575,38 1 316 770 1 342 900 1 342 900 1 342 900 2,0 2,0 2,0

Ulkoiset toimintamenot 991 082,94 1 040 000 1 083 420 1 083 420 1 083 420 4,2 4,2 4,2 Sisäiset toimintamenot 85 214,64 91 863 82 897 83 519 83 519 -9,8 -9,1 -9,1

Keskinäiset toimintamenot 52 128,00 54 373 55 180 55 180 55 180 1,5 1,5 1,5 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 128 425,58 1 186 236 1 221 497 1 222 119 1 222 119 3,0 3,0 3,0

TOIMINTAKATE 145 149,80 130 534 121 403 120 781 120 781 -7,0 -7,5 -7,5

123


KÄYTTÖTALOUS


TUNNUSLUVUT

TALOUSARVION PERUSTELUT Konekeskus suorittaa oman ja ulkopuolisen kone- ja kuljetuskaluston hankinnan ja vuokrauksen eri hallinto-kuntien käyttöön sekä tekee kaluston korjaukset ja huollon. Konekeskus vuokraa työkoneita suorittaen nii-den korjaukset ja kunnossapidon sekä erilaisia teräs-rakennetöitä muiden hallintokuntien tilauksesta.

Konekeskus huolehtii sorapintaisista kaduista, katujen puhtaanapidosta ja romuajoneuvoista yhdessä liiken-neväylien tehtäväalueen kanssa sekä katujen kunnos-sapidosta liikenneväylien tehtäväalueen tilauksesta. Konekeskus toimii myös ongelmajätteiden keräyspis-teenä. Konekeskuksen tulot muodostuvat perittävistä kone-vuokrista ja korjaustöistä. Taksoilla pyritään kattamaan sekä käyttö- että pääomamenot. Konekeskuksesta huolehtii varikkopäällikkö yhdessä seitsemän kuljettajan/asentajan kanssa. Konekeskuksella on käytössä seuraavia keskeisiä ko-neita ja laitteita kunnossapidon ja rakentamisen tehtä-vien hoitamiseksi:

- kuorma-auto 2 kpl (aurat, hiekoittimet, katupe-surit, vaihtolavalaitteet)

- traktori 5 kpl (aurat, hiekoitin 1 kpl, maansiirto-kärry 2 kpl, avoharja)

- tiehöylä - pyöräkuormaaja (aura ja harjalaite) - traktorikaivuri (aurausvarustus) - hinattava höyrynkehitin

Konekeskus on hankkinut henkilö- ja pakettiautot huol-toleasing-sopimuksilla. Huoltoleasing sopimuksia on solmittu 37 kpl. Kalustoa on käytössä eri yksiköillä seuraavasti: Liikuntapaikat 3 ajoneuvoa Sosiaali- ja terveysvirasto 7 ajoneuvoa Tietohallinto 1 ajoneuvo Vesihuolto 6 ajoneuvoa Liikenneväylät 2 ajoneuvoa Viheryksikkö 8 ajoneuvoa Tilalaitos 7 ajoneuvoa Tilapalvelut, siivous 1 ajoneuvo Mittausosasto 3 ajoneuvoa Konekeskus 1 ajoneuvo

KAUPUNGINJOHTAJA: Ehdotus hyväksytään. Ehdotus sisältää 39 leasingautoa, kaksi lisäautoa sosiaali- ja terveys-toimen käyttöön. KAUPUNGINHALLITUS: Ehdotus hyväksytään.

124


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Keskusvarasto

Vastuuhenkilö: Yhdyskuntatekniikan päällikkö (Mika Hirvi) Toiminnan luonne: Tukitoiminto Kohderahoitteinen

Tulosalueen kuvaus:

Keskusvaraston tehtävänä on hankkia kaupungin tarvitsemat tavarat taloudellisesti järkevästi. Keskusvarasto hoitaa tuotteiden logistiset toimet; tavaroiden tilauksen, varastoinnin, kuljetuk-sen eli koko toimitusketjun hallinnoinnin.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Palvelutoiminnan prosessien tehokkuuden varmistami-nen.

Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset parantuneet vuoden 2018 kyselystä.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Keskusvaraston ansaintavaihtoehtojen selvittäminen ja mahdollisesti uuden tavan käyttöön ottaminen.

Vaihtoehtoiset tavat on selvitetty vuoden 2019 aikana.



Myyntituotot 155 133,27 205 363 175 000 175 000 175 000 -14,8 -14,8 -14,8 Maksutuotot 0,00 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 0,00 0 0 0 0 Vuokratuotot 0,00 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 0,00 0 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön 44 305,68 46 000 56 000 56 000 56 000 21,7 21,7 21,7

TOIMINTAMENOT YHT. 254 402,44 309 317 263 520 260 422 260 422 -14,8 -15,8 -15,8 Henkilöstökulut 133 316,80 139 080 97 780 97 780 97 780 -29,7 -29,7 -29,7 Palvelujen ostot 61 060,23 62 118 56 971 56 971 56 971 -8,3 -8,3 -8,3

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16 931,91 63 934 63 984 60 886 60 886 0,1 -4,8 -4,8 Avustukset 0,00 0 0 0 0 Vuokrakulut 43 093,50 44 185 44 785 44 785 44 785 1,4 1,4 1,4

Muut toimintakulut 0,00 0 0 0 0

TOIMINTAKATE -54 963,49 -57 954 -32 520 -29 422 -29 422 -43,9 -49,2 -49,2 Poistot ja arvonalentumiset -560,12 -428 -310 -310 -310 -27,6 -27,6 -27,6

Laskennalliset erät -1 263,80 -876 -1 202 -1 202 -1 202 37,2 37,2 37,2



TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot 30 035,76 28 000 28 000 28 000 28 000 0,0 0,0 0,0 Sisäiset toimintatulot 46 925,52 108 000 48 842 48 937 48 937 -54,8 -54,7 -54,7

Keskinäiset toimintatulot 122 477,67 115 363 154 158 154 063 154 063 33,6 33,5 33,5 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 199 438,95 251 363 231 000 231 000 231 000 -8,1 -8,1 -8,1

Ulkoiset toimintamenot 183 352,31 231 650 164 660 164 660 164 660 -28,9 -28,9 -28,9 Sisäiset toimintamenot 32 254,13 37 942 58 535 55 437 55 437 54,3 46,1 46,1

Keskinäiset toimintamenot 38 796,00 39 725 40 325 40 325 40 325 1,5 1,5 1,5 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 254 402,44 309 317 263 520 260 422 260 422 -14,8 -15,8 -15,8

TOIMINTAKATE -54 963,49 -57 954 -32 520 -29 422 -29 422 -43,9 -49,2 -49,2

125


KÄYTTÖTALOUS


nimike/htv 2017 2018 hankintapäällikkö 0,4 0 varastopäällikkö 1 0 hankinta-ja varasto-sihteeri

1 1

varastotyöntekijä 1 1


Keskusvaraston perusajatuksena on, että kaupunki keskittää pääosan hankinnoista varastoon ja että kau-pungin työtekijöiden työaikaa vapautetaan näin heidän pääasiallisiin tehtäviin.

Keskusvaraston henkilökunta käyttää sähköistä tuot-teiden varastoseurantaa, jonka avulla seurataan reaa-liajassa saapuvia ja lähteviä tuotteita.

Kiertonopeuksia seurataan varastolla 4. Varasto 9 on vesihuollon valmiusvarasto, joten sen kieronopeuksia ei ole järkevää seurata. Lisäksi seurataan varaston ar-voa, jotta se pysyy sovitussa alle 200 000 eurossa.


Keskusvaraston kustannuspaikat on siirretty omaksi tulosalueeksi hallintopalveluista teknisiin palveluihin. Hankintapäällikön resurssi ja kustannukset jäävät hal-lintopalveluihin.

Varastotyöntekijän määräaikainen työsuhde vakinais-tetaan 1.1.2019 alkaen, ja varastopäällikön vakanssi lakkautetaan henkilöstösuunnitelman 2019 yhtey-dessä.



126


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Ateriapalvelut

Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö (Pekka Alm) Toiminnan luonne: Tukitoiminto Kohderahoitteinen

Tulosalueen

kuvaus:

Tehtäväalue tuottaa ateriapalveluja eri-ikäisille asiakkaille päiväkodeissa, kouluissa, hoivalai-toksissa ja työpaikkaruokailussa sekä erilaisia tilaustarjoiluja kokouksiin ja edustustilaisuuk-siin.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Tuottavuuden parantaminen palveluja uudistaen Suoritteen hinta ulkoiset kulut / suorite. Tavoitteena suori-

tekustannus 2,75 e (10% vähennys vertailuvuoden 2015 suoritekus-tannukseen 3,06 e) Asiakastyytyväisyyden kasvu. Tavoitteena keskiarvo 3,75 (5% kasvu) arviointiasteikolla 1-5. Edellisen asiakasky-selyn tuloksena keskiarvo oli 3,56 (2015)

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Tiimityömallin kehittäminen aluekeittiöissä Henkilöstön työtyytyväisyyden ja vaikuttamismahdolli-

suuksien kasvu omassa työssään Kunta 10 –tutkimuk-sessa. Tavoitteena on työ-mittareiden paraneminen 15% edelliseen tutkimukseen verrattuna, jossa sijoittuminen tällä osa-alueella oli 44 (100=korkein)



Myyntituotot 4 249 009,55 4 280 020 4 288 150 4 288 150 4 288 150 0,2 0,2 0,2 Maksutuotot 0,00 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 455,98 0 0 0 0 Vuokratuotot 0,00 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 550,45 0 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön 2 181,94 3 000 3 000 3 000 3 000 0,0 0,0 0,0


Henkilöstökulut 1 875 261,53 1 828 200 1 946 320 1 946 320 1 946 320 6,5 6,5 6,5 Palvelujen ostot 526 581,52 538 472 473 785 473 825 473 825 -12,0 -12,0 -12,0

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 414 390,89 1 427 481 1 399 009 1 396 652 1 396 652 -2,0 -2,2 -2,2 Avustukset 0,00 0 0 0 0 Vuokrakulut 304 465,14 307 012 291 257 291 257 291 257 -5,1 -5,1 -5,1

Muut toimintakulut 6 530,58 8 150 8 150 8 150 8 150 0,0 0,0 0,0 TOIMINTAKATE 124 968,26 173 705 172 629 174 946 174 946 -0,6 0,7 0,7

Poistot ja arvonalentumiset -47 732,51 -127 562 -96 580 -96 580 -96 580 -24,3 -24,3 -24,3 Laskennalliset erät -33 280,11 -40 942 -45 078 -45 078 -45 078 10,1 10,1 10,1

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ 43 955,64 5 201 30 971 33 288 33 288 495,5 540,0 540,0


TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot 219 757 175 500 188 000 188 000 188 000 7,1 7,1 7,1 Sisäiset toimintatulot 4 027 563 4 103 820 4 099 350 4 099 350 4 099 350 -0,1 -0,1 -0,1

Keskinäiset toimintatulot 4 878 3 700 3 800 3 800 3 800 2,7 2,7 2,7 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 4 252 198 4 283 020 4 291 150 4 291 150 4 291 150 0,2 0,2 0,2

Ulkoiset toimintamenot 3 658 073 3 656 500 3 675 020 3 675 020 3 675 020 0,5 0,5 0,5 Sisäiset toimintamenot 147 017 128 403 133 544 131 227 131 227 4,0 2,2 2,2

Keskinäiset toimintamenot 322 139 324 412 309 957 309 957 309 957 -4,5 -4,5 -4,5 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 4 127 230 4 109 315 4 118 521 4 116 204 4 116 204 0,2 0,2 0,2

TOIMINTAKATE 124 968 173 705 172 629 174 946 174 946 -0,6 0,7 0,7

127


KÄYTTÖTALOUS


TUNNUSLUVUT

Henkilöstö Henkilöstömäärä on mitoitettu uuden keittiöverkoston mukaiseksi. Ateriapalveluissa on eri nimikkeillä va-kansseja käytössä yhteensä 47. Avoimia toimia näistä on 1. Lisäksi ateriapalvelun tehtäviä hoitaa myös sii-vouspalvelujen henkilöstö päiväkodeissa ja kouluissa lähinnä astiahuollossa. Nämä huomioiden henkilötyö-vuosia on ateriapalvelujen hallinnossa ja lomitustoimin-nassa sekä valmistus- ja palvelukeittiöissä yhteensä 50,7. Erilaisten henkilöstön työkykyjärjestelyjen vuoksi henkilötyövuodet ovat hieman kasvaneet, mutta tilanne elää koko ajan. Sijaispulaa helpottamaan on tarkoitus löytää oppisopimuksesta kiinnostunut henkilö. TALOUSARVION PERUSTELUT Ateriapalvelut keskittyy sisäiseen palvelutuotantoon asiakkainaan päiväkodit, koulut, kokopäivälaitokset ,

kotipalvelun asiakkaat sekä henkilöstöruokailu. Henki-löstöresurssit mitoitetaan eri keittiöissä CateNet-ohjel-malla yhdenmukaisiksi ja henkilöstöresursseissa hyö-dynnetään yhteistyötä siivoustoimen kanssa tehtäviä yhdistämällä. Keittiöiden työmäärämitoitukset tarkistetaan vuoden 2019 aikana vastaamaan nykytilannetta. Suoritteet Ateriapalvelut tuottaa eri keittiöissä asiakkaan tarpei-den mukaan kaikki päivittäin tarvittavat ateriat sekä eri-laiset tilaustarjoilut. Erilaiset ateriat yhteismitallistetaan suoritekertoimilla suoritteiksi. 1 lounas = 1 suorite, muille tuotteille on määritelty luku-arvo sen suhteellisena osuutena lounaasta esim. kahvi ja kahvileipä = 0,2 suoritetta. Kokonaissuoritemääräksi arvioidaan ilmoitettujen ruo-kailijamäärien pohjalta 1 331 000 suoritetta. Kasvua on n. 1% tasaisesti kaikissa asiakasryhmissä. Haasteet ja kehittämiskohteet Haasteena lähivuosina tulee olemaan koulutetun työ-voiman saatavuus. Valmistus on keskitetty isompiin aluekeittiöihin, jolloin saadaan lisättyä toiminnan tehok-kuutta eikä ruoanvalmistus ole yhden henkilön varassa vaan ammattitaitoa löytyy useammilta. Palvelukeittiöi-hin tarvitaan monitaitoisia ammattilaisia, jotka hallitse-vat niin ateria- kuin siivouspalvelunkin tehtävät sekä sujuvan asiakaspalvelun. MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON Aterioiden valmistus on keskitetty kahteen isoon ja kahteen pienempään aluekeittiöön sekä kolmeen val-mistuskeittiöön, jotka valmistavat ateriat lähinnä oman talon asiakkaille. Suunnitelmissa on vielä lähinnä tek-ninen muutos, jossa sote-keittiöt muodostaisivat oman kustannuspaikan. Yhteistyö ostopalveluna hankitun sopimuskumppanin kanssa Merimaskun päiväkodin ja Velkuan koulun pal-veluvastaavan tehtävässä on toiminut hyvin, joten käyttöön otetaan myös optiovuosi. Sopimuksia jatke-taan optiovuodella myös uusien yhteistyökumppanei-den kanssa kuljetuspalveluissa sekä kylmien kotipalve-luaterioiden tuottajan kanssa. Valmistuskeittiöitä on syksyllä 2018 yhteensä 7 kpl ja palvelukeittiöitä 22 kpl. Valmistuskeittiöinä toimivat Ka-levanniemen, Maijamäen, Merimaskun ja Rymättylän aluekeittiöt sekä terveyskeskuksen keittiö ja kaupun-gintalon keittiö Kuusi Sisarta. Kummelin palvelukes-kuksen keittiö toimii valmistuskeittiönä toimittaen myös Velkuan koulun ja päiväkodin ateriat.


0

10

20

30

40

50

60

70

TP15 TP16 TP17 TA18 TA19

ATERIAPALVELUJEN HENKILÖTYÖVUODET TOIMINNOITTAIN

Lomitus

Hallinto

Palvelukeittiöt

Valmistuskeittiöt

1 284 9821 276 0121 308 8251 319 0001 331 500

3,06 2,94 2,79 2,77 2,76

3,46 3,473,11 3,11 3,09

0,000,501,001,502,002,503,003,504,004,50

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000


SUORITTEEN MENOT

suoritteet kpl Ulkoiset menot / suoriteMenot / suorite

128


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Siivouspalvelut


Tulosalueen

kuvaus:

Siivouspalvelut vastaa kaupungin kiinteistöjen sisätilojen puhtaanapidosta siivousmitoitus-ten mukaisesti

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Siivouspalvelujen kustannustehokkuuden parantaminen sopimusten mukainen laatutaso säilyttäen

Siivouskustannukset ulkoiset kulut euroa /m2. Tavoit-teena suoritekustannus 23,87 e (12% vähennys vertailu-vuoden 2015 suoritekustannukseen 27,12 e) Asiakaskyselyssä tyytyväisyys siivouspalveluihin kokonai-suutena pyritään säilyttämään hyvänä eli yli 4 arviointias-teikolla 1-5. Edellisen asiakaskyselyn keskiarvo oli 4,1 (2015)

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Tiimityömallin kehittäminen Henkilöstön työtyytyväisyyden ja vaikuttamismahdolli-

suuksien kasvu omassa työssään Kunta 10-tutkimuk-sessa. Tavoitteena on työ-mittareiden paraneminen 50% edelliseen tutkimukseen verrattuna, jossa sijoittuminen tällä osa-alueella oli 22 (100=korkein)


TE KJ TA TOIMINTATULOT YHT. 1 911 742,27 1 858 380 1 854 520 1 855 220 1 855 220 -0,2 -0,2 -0,2

Myyntituotot 1 911 742,27 1 857 380 1 853 520 1 854 220 1 854 220 -0,2 -0,2 -0,2 Maksutuotot


Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 1 000 1 000 1 000 1 000

TOIMINTAMENOT YHT. 1 816 936,57 1 837 723 1 827 945 1 824 670 1 824 670 -0,5 -0,7 -0,7

Henkilöstökulut 1 512 793,69 1 512 300 1 485 870 1 485 870 1 485 870 -1,7 -1,7 -1,7 Palvelujen ostot 189 811,61 206 029 223 746 223 846 223 846 8,6 8,6 8,6

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 92 446,65 98 099 99 890 96 515 96 515 1,8 -1,6 -1,6 Avustukset Vuokrakulut 21 592,47 21 065 18 119 18 119 18 119 -14,0 -14,0 -14,0

Muut toimintakulut 292,15 230 320 320 320 39,1 39,1 39,1 TOIMINTAKATE 94 805,70 20 657 26 575 30 550 30 550 28,6 47,9 47,9

Poistot ja arvonalentumiset Laskennalliset erät -15 962,67 -12 186 -12 186 -16 218 -16 218 33,1 33,1



TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot 44 183 44 000 46 350 46 350 46 350 5,3 5,3 5,3 Sisäiset toimintatulot 1 831 754 1 785 865 1 779 000 1 779 700 1 779 700 -0,4 -0,3 -0,3

Keskinäiset toimintatulot 35 805 28 515 29 170 29 170 29 170 2,3 2,3 2,3 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 1 911 742 1 858 380 1 854 520 1 855 220 1 855 220 -0,2 -0,2 -0,2

Ulkoiset toimintamenot 1 695 089 1 726 030 1 723 240 1 723 240 1 723 240 -0,2 -0,2 -0,2 Sisäiset toimintamenot 106 729 96 368 88 426 85 151 85 151 -8,2 -11,6 -11,6

Keskinäiset toimintamenot 15 119 15 325 16 279 16 279 16 279 6,2 6,2 6,2 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 816 937 1 837 723 1 827 945 1 824 670 1 824 670 -0,5 -0,7 -0,7

TOIMINTAKATE 94 806 20 657 26 575 30 550 30 550 28,6 47,9 47,9

129


KÄYTTÖTALOUS


TUNNUSLUVUT

SIIVOUKSEN ULKOISET KUSTANNUKSET e/m2


27,12 27,79 27,63 23,97 23,85 TALOUSARVION PERUSTELUT Siivoustoimi hoitaa kaupungin kiinteistöissä tarvittavat siivouspalvelut pääsääntöisesti omana työnä. Saaris-ton alueella on kilpailutettu Merimaskun päiväkodin

sekä Velkuan koulun ja Kummelin palvelukeskuksen palveluvastaavien tehtävät ja puitekumppanisopimuk-silla hoidetaan kesäkohteita sekä eri puolilla kaupunkia olevia pieniä siivouskohteita ja tarvittavia ilta- ja viikon-loppusiivouksia. Muilta palvelun tuottajilta ostetaan palveluja, joihin ei ole omaa kalustoa. Tilojen puhtaus-tasovaatimukset ovat kiinteistöjen käyttötarkoituksen mukaisia. Tasoluokitukset ovat KiinteistöRYL:n mukai-sia ja siivousmitoitukset on laadittu niiden pohjalta. Siivottavat kiinteistöt Siivouspalvelut keskittyy sisäiseen palvelutuotantoon ja ulkoisten asiakkaiden osuus siivottavien neliöiden kokonaismäärästä on vain n. 2 %. Näitä ovat lähinnä kaupunkikonsernin kiinteistöt. Kaupungin kiinteistöistä suurin osa on koulusiivousta 50 %. Toiseksi suurin osuus koostuu hoivalaitosten ja terveydenhuollon tiloista n. 20 %. Kolmantena tulevat lähes yhtä suurina osuuksina toimistot/virastot ja var-haiskasvatuksen tilat 10 %. Siivouskustannukset Siivouskustannukset muodostuvat pääosin henkilöstö-kuluista, joiden osuus on n. 81 % kokonaismenoista. Toiseksi suurimman menoerän muodostavat palvelu-jen ostot mukaan lukien sisäiset palvelut. Näiden osuus on n. 12 %. Kolmantena suurempana me-noeränä ovat aineet ja tarvikkeet, joiden osuus on n. 5 %. Siivouskustannukset on laskettu eri kiinteistöille sii-voustuntien mukaisesti. Siivouspalvelu sisältää kiin-teistöjen ylläpitosiivouksen lisäksi myös tarvittavat pe-russiivoustyöt. Tuntihinta sisältää varsinaisen siivouk-sen lisäksi myös kiinteästi siivoukseen liittyviä kustan-nuksia, kuten vaihtomatot, saniteettipaperit ja pyyhe-rullat sekä saippuat. Myös kaikki siivoukseen kohdistu-vat sisäiset kustannukset ja vyörytyserät sisältyvät hin-taan. MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON Palvelujen ostoja puitesopimuskumppaneilta on lisätty ilta- ja viikonloppusiivouksilla eli palvelujen ostot ovat kasvaneet, mutta vastaavasti näiltä osin henkilöstökus-tannukset ovat vähentyneet. Siivouksen osalta työmäärämitoituksia tarkastellaan jatkuvasti ja mitoituksiin tehdään tarvittavia muutoksia. Päiväkodit ja palvelukeittiöiksi muutetut koulut ovat eri-tyisen tarkastelun alla, kun pyritään hyödyntämään yh-distelmätehtäviä tehokkuuden kasvattamiseksi. Mui-den kiinteistöjen osalta tarkastellaan laatutasoja ja työ-menetelmiä tavoitteena hyvä palvelutaso sekä asia-kastyytyväisyyden ylläpitäminen joustavalla palvelul la ja hyvällä yhteistyöllä asiakkaiden kanssa.


120130140150160170180190200210220230240


Siivouksen tehokkuus m2/h

2015 2016 2017 2018 2019siivottavat m2 77 350 72 616 71 746 72 006 72 503Siivoustunnit 103 745 98 556 83 572 81 607 82 836

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

SIIVOTTAVAT NELIÖT JA TUNNIT

130


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Tilalaitos


Tulosalueen

kuvaus:

Tilalaitos vastaa kaupungin rakennetuista kiinteistöistä. Tilalaitoksen tehtäviin kuuluu raken-nettujen kiinteistöjen ylläpito, vuosikorjaaminen, peruskorjaaminen ja rakennuttaminen. Tila-laitos huolehtii rakennuskannan omistajaohjauksesta.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Kiinteistönhoitotyön tehokkuuden parantaminen Kiinteistönhoitotyökustannukset ovat enintään 4,64 e/m2,

kun vertailuvuonna 2015 ne olivat 5,87 e/m2 Kiinteistönhoidon palvelupyyntöjen suorittaminen keski-

määrin 7 päivän kuluessa pyynnöstä. Vuoden 2017 keski-määräinen suoritusaika oli 18,2 päivää.



Myyntituotot 140 293,56 141 800 142 500 142 500 142 500 0,5 0,5 0,5 Maksutuotot 0,00 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 2 400,00 4 000 3 000 3 000 3 000 -25,0 -25,0 -25,0 Vuokratuotot 9 726 960,79 10 006 934 10 263 280 10 263 280 10 263 280 2,6 2,6 2,6

Muut toimintatuotot 38 523,97 58 390 98 390 98 390 98 390 68,5 68,5 68,5 Valmistus omaan käyttöön 743,53 0 0 0 0


Henkilöstökulut 942 728,93 1 014 230 952 360 952 360 952 360 -6,1 -6,1 -6,1 Palvelujen ostot 1 517 488,76 1 487 247 1 526 541 1 526 541 1 526 541 2,6 2,6 2,6

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 201 121,53 2 106 500 2 229 080 2 229 080 2 229 080 5,8 5,8 5,8 Avustukset 0,00 0 0 0 0 Vuokrakulut 1 860 753,64 1 978 487 2 067 506 2 067 506 2 067 506 4,5 4,5 4,5

Muut toimintakulut 9 231,29 440 440 440 440 0,0 0,0 0,0 TOIMINTAKATE 3 377 597,70 3 624 220 3 731 243 3 731 243 3 731 243 3,0 3,0 3,0

Poistot ja arvonalentumiset -2 965 595,52 -2 922 230 -3 137 966 -3 137 966 -3 137 966 7,4 7,4 7,4 Laskennalliset erät 0,00 0 0 0 0

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ 412 002,18 701 990 593 277 593 277 593 277 -15,5 -15,5 -15,5


TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot 1 596 518 1 580 760 1 671 280 1 671 280 1 671 280 5,7 5,7 5,7 Sisäiset toimintatulot 63 900 65 449 69 970 69 970 69 970 6,9 6,9 6,9

Keskinäiset toimintatulot 8 248 504 8 564 915 8 765 920 8 765 920 8 765 920 2,3 2,3 2,3 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 9 908 922 10 211 124 10 507 170 10 507 170 10 507 170 2,9 2,9 2,9

Ulkoiset toimintamenot 4 964 489 5 042 760 5 209 540 5 209 540 5 209 540 3,3 3,3 3,3 Sisäiset toimintamenot 63 900 65 449 69 970 69 970 69 970 6,9 6,9 6,9

Keskinäiset toimintamenot 1 502 935 1 478 695 1 496 417 1 496 417 1 496 417 1,2 1,2 1,2 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 6 531 324 6 586 904 6 775 927 6 775 927 6 775 927 2,9 2,9 2,9

TOIMINTAKATE 3 377 598 3 624 220 3 731 243 3 731 243 3 731 243 3,0 3,0 3,0

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Henkilöstön työtyytyväisyyden ja innovatiivisuuden pa-rantaminen

Henkilöstön Kunta10-tyyppinen kyselytutkimus. Tavoit-teena on työyhteisömittaustuloksen paraneminen 40 %:lla, kun vuoden 2016 kyselyn tilalaitoksen tulos oli 32 asteikolla 0-100.

131


KÄYTTÖTALOUS


Tilalaitoksen henkilötyövuosiresurssi on pienentynyt viimevuosina kiinteistönhoidon tehostusratkaisujen ta-kia. TUNNUSLUVUT Kiinteistönhoitoty ö: TP15 TP16 TP17 TA18 TA19 palv elutoim .rakenn. m2 92 740 92 736 95 128 95 621 94 756 henkilöstökulut 471 030 415 610 369 735 380 000 395 000 alueiden kunnossapito 72 925 51 987 37 586 59 850 36 260 kiinteistönhoitoty ön kulut y ht. [e] 543 955 467 597 407 321 439 850 431 260 Kiinteistönhoidon kulut [e/m2] 5,87 5,04 4,28 4,60 4,55

Säästö vrt. 2015 e 76 335 150 641 121 003 124 520 v uosi TP15 TP 16 TP17 TA18 TA19

Huoneistoala 112 551 113 403 115 357 114 935 113 915 Kulutusperusteiset erät:

Vesi 87 998 87 818 83 157 86 450 85 940 Jätev esi 90 862 94 983 100 614 98 950 93 920 Puhtaanapito-

palv elut (Jäte) 184 302 165 453 144 219 171 300 150 570

Lämmity s 950 054 1 025 545 1 082 188 1 045 150 1 111 630 Sähkö 704 430 754 438 745 665 698 590 750 840

Lämmity starve-luku (Turku) *) 3 284 3 772 3 725

*) lähde Ilmatieteenlaitos

kpl m2 PALVELUTOIMINNAN RAKENNUKSET: 71 94 756 Hallintorakennukset 4 12 571 Soten rakennukset 8 16 863 Päiväkodit ja muut varhaiskasvatustilat 18 9 718 Koulut 11 40 183 Varastot, varikot ym. 3 2 781 Liikunta- ja urheilutilat 12 7 648 Kulttuuritilat, museot, kirjastot 8 2 017 Nuorisotilat, monitoimitalot ym. 7 2 976 VUOKRALLE ANNETUT RAKENNUKSET: 32 14 863 Ravintolakiinteistöt, muut liiketilat 16 5 792 Laitokset 4 4 330 Asuinrakennukset ja -huoneistot 12 4 741 MUUT RAKENNUKSET: 23 4 297 YHTEENSÄ 126 113 915

TALOUSARVION PERUSTELUT Tilalaitoksen vastuualueella on neljä toimialuetta, hal-linto, palvelutilojen ylläpito, ulkoinen vuokraus ja muut rakennukset. Palvelutilojen ylläpito on tilalaitoksen keskeisin teh-tävä. Sen osuus määrärahojen ja henkilöstöresurssien käytöstä on noin 90 %. Palvelutilojen asiakkaita ovat kaupungin palveluyksiköt. Tilat on luovutettu vuokraso-pimuksin palvelutoiminnoista vastaaville lautakunnille. Tilojen käytön tehokkuus parantunee suunnittelukau-den aikana. Tehtävissä palveluverkkoselvityksissä kiinnitetään huomiota tilojen käytettävyyteen, käyttöas-teeseen ja toimivuuteen. Tavoitteena on parantaa tilo-jen laatua ja vähentää niiden määrää. Selvitykset kos-kevat erityisesti koulu- ja päiväkotiverkkoja. Ulkoisen vuokrauksen määräraha- ja henkilöstöresurs-sien käyttöosuus on noin 8 %. Ulkoisen vuokrauksen kohteet on vuokrattu ulkoisille toimijoille liiketaloudelli-sin ja elinkeinopoliittisin perustein. Muiden tilojen määrärahojen ja henkilöstöresurssien käyttöosuus on noin 2 %. Tilojen määrä vähenee suun-nitelmakauden aikana kohteiden myynti- ja purkutoi-menpiteiden takia. Talousarvion vuoden 2018 toimintamenoissa aineiden ja tarvikkeiden osuus on noin 2,2 milj. e, joka on toimin-tamenoista yhteensä noin 33 %. Aineissa ja tarvik -keissa on kulutusperusteisten erien osuus 87 %. Ku-lutusperusteiset erät ovat tilalaitoksen taloudessa muu-tosherkkyytensä takia merkittävä menoerä. Kulutuspe-rusteisia eriä ovat sähkö-, lämmitys- ja vesikustannuk-set. Palvelujen ostoihin kirjataan lisäksi kulutusperus-teisiin eriin kirjattavat jätevesi- sekä jätehuoltokustan-nukset. Kulutusperusteiset erät pyritään pitämään hal-linnassa valistamalla ja tiedottamalla käyttäjille kohtei-den kulutusvertailuista.

132


KÄYTTÖTALOUS

MUUTOKSET EDELLISEEN TALOUSARVIOON Tilalaitoksen strategisena tavoitteena on suunnitelma-kaudella 2019 – 2022 on Henkilöstön työtyytyväisyy-den ja innovatiivisuuden parantaminen. Tavoite on tar-peellinen erityisesti meneillään olevan tilapalveluiden tehokkuushankkeen 2017 – 2019 takia. Tehok-kuushanke aiheuttaa tilapalveluiden työyhteisön toimi-vuudelle haasteita.

Operatiivisena tavoitteena on kiinteistönhoitotyön te-hokkuuden parantaminen. Tehokkuuden paranemisen seuraamiseen on asetettu seurantaryhmä. Vuonna 2019 tavoitellaan pidettävän kiinteistönhoitotyönkus-tannukset alhaisina ja parannettavan kiinteistönhoito-työn parannettavan kiinteistönhoitotyön palvelutehtä-vien vasteaikoja.


133


KÄYTTÖTALOUS

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: Vesihuoltolaitos

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja (Reima Ojala) Toiminnan luonne: Palvelutoiminto Kohderahoitteinen

Tulosalueen

kuvaus:

Vesihuoltolaitos huolehtii talousveden jakelusta sekä sadevesien ja jätevesien pois johtami-sesta. Vesihuoltolaitos huolehtii kaupungin hulevesien hallinnasta ja hulevesien viemäröin-nistä.

STRATEGINEN TOIMENPIDE MITTARI Vesihuoltolaitoksen taksat pidetään talousarviotavoit-teen saavuttamisen edellyttämällä tasolla.

Toiminnan taloudelliset tavoitteet saavutetaan.

OPERATIIVINEN TOIMENPIDE MITTARI Verkostoja rakennetaan, kunnossapidetään ja saneera-taan siten, että vuotovesien määrät verkostoissa pysy-vät vähäisinä.

Vuotovesien määrät pysyvät vesijohtoverkoston osalta alle 11 %:ssa ja jätevesiverkoston osalta alle 28 %:ssa.

Laaditaan hulevesiohjelma Ohjelma laadittu vuoden 2019 aikana. TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019 MUUTOS-% EDELL. TA


Myyntituotot 6 405 608,38 6 308 470 6 417 340 6 417 340 6 417 340 1,7 1,7 1,7 Maksutuotot

Tuet ja avustukset 2 100,00 4 000 2 000 2 000 2 000 -50,0 -50,0 -50,0 Vuokratuotot

Muut toimintatuotot 1 579,47 1 090 2 440 2 440 2 440 123,9 123,9 123,9 Valmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT YHT. 4 387 908,12 4 741 071 4 658 900 4 658 900 4 658 900 -1,7 -1,7 -1,7 Henkilöstökulut 483 267,92 499 420 531 820 531 820 531 820 6,5 6,5 6,5 Palvelujen ostot 1 557 265,04 1 632 860 1 618 251 1 618 251 1 618 251 -0,9 -0,9 -0,9

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 212 349,65 2 453 663 2 385 143 2 385 143 2 385 143 -2,8 -2,8 -2,8 Avustukset Vuokrakulut 122 287,74 111 268 111 176 111 176 111 176 -0,1 -0,1 -0,1

Muut toimintakulut 12 737,77 43 860 12 510 12 510 12 510 -71,5 -71,5 -71,5

TOIMINTAKATE 2 021 379,73 1 572 489 1 762 880 1 762 880 1 762 880 12,1 12,1 12,1 Poistot ja arvonalentumiset -1 024 689,37 -1 068 900 -1 175 099 -1 175 099 -1 175 099 9,9 9,9 9,9

Laskennalliset erät



TE KJ TA Ulkoiset toimintatulot 6 188 019,52 6 081 390 6 189 640 6 189 640 6 189 640 1,8 1,8 1,8 Sisäiset toimintatulot

Keskinäiset toimintatulot 221 268,33 232 170 232 140 232 140 232 140 0,0 0,0 0,0 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 6 409 287,85 6 313 560 6 421 780 6 421 780 6 421 780 1,7 1,7 1,7

Ulkoiset toimintamenot 3 981 041,06 4 370 040 4 258 150 4 258 150 4 258 150 -2,6 -2,6 -2,6 Sisäiset toimintamenot

Keskinäiset toimintamenot 406 867,06 371 031 400 750 400 750 400 750 8,0 8,0 8,0 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 4 387 908,12 4 741 071 4 658 900 4 658 900 4 658 900 -1,7 -1,7 -1,7

TOIMINTAKATE 2 021 379,73 1 572 489 1 762 880 1 762 880 1 762 880 12,1 12,1 12,1

134


KÄYTTÖTALOUS


TUNNUSLUVUT

TALOUSARVION PERUSTELUT Vesihuoltolaitoksesta huolehtii vesihuoltopäällikkö, ja rakennusmestari keskimäärin 9 asentajan kanssa.

Vesihuoltolaitokset toimintaympäristön muodostaa ve-sihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja haja-asutusalueen Vesihuoltoverkosto, joka käsittää käyttövesiverkostoa 307,5 km, jätevesiverkostoa 202,1km ja hulevesiver-kostoa 129,0 km. Lisäksi vesihuoltolaitoksen omistuk-sessa ja hoidossa on 4 kpl alavesisäiliöitä, 15 kpl il-manpoistokaivoja, 78 kpl jätevesipumppaamoita, 5 kpl hulevesipumppaamoita ja 25 kpl vesijohtoverkoston mittauskaivoa. Verkostojen toimivuutta ohjataan kes-kusvalvomosta, joka sijaitsee Rautakadulla ja toimin-nan valvonta perustuu pääosin automatisoituun kauko-valvontaan. Vesihuoltolaitos päivystää ympärivuot i-sesti ja kaikkina vuorokauden aikoina varmistaakseen myös siten häiriöttömän vesihuoltotoiminnan Vesihuoltolaitos tekee vesi-, jätevesi- ja hulevesiver-koston asennus-, huolto-, korjaus- ja kunnossapitotyöt sekä pumppaamoiden hoito-, korjaus- ja huoltotyöt. Jätevedet johdetaan Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolan jätevesipuhdistamolle Raision yhdysputken ja pumppaamoiden kautta. Jätevesimäärät mitattaan ja li-kaisuusnäytteet otetaan Luolalan pumppaamolla. Käyttöveden toimittaa Turun Seudun Vesi Oy Turun vesiliikelaitoksen ja Raisio-Naantalin kuntayhtymän verkoston kautta Naantaliin. Vesihuoltolaitoksen tulot muodostuvat kuluttajilta perit-tävistä maksuista, jotka ovat perusmaksu, käyttöveden kulutusmaksu, tonttijohtojen asennusmaksu, korjaus-maksu ja jätevesimaksu sekä hulevesimaksu. Vuotovesiprosentin tavoitteiden mukaisella tasolla pitä-minen edellyttää verkoston suunnitelmallista kunnos-sapitämistä ja saneerausohjelman toteuttamista. Menoissa on mukana vesilaitoksen osuus hallinnon ja varaston palveluista. Hulevesi Naantalin kaupunginvaltuuston päätöksellä vesihuol-tolaitos huolehtii 1.1.2017 alkaen hulevesiverkoston toiminta-alueella hulevesien (sade- ja sulamisvedet sekä perustusten kuivatusvedet) viemäröinnistä yh-dyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Kaupungin hulevesiverkosto käsittää katujen, puistojen, torien ja muiden alueiden hulevesien johtamisesta huolehtimi-sen. Kaupungin päätöksellä vesihuoltolaitos perii yleisten alueiden hulevesijärjestelmän hoidosta aiheu-tuvat kustannukset vesilaskutuksen yhteydessä. Ohessa erittely vesihuoltolaitoksen talousarvion ja-kautumisesta: TALOUSARVIO 2019: vesi ja jätevesi hulevesi yht.

TOIMINTATULOT 5 996 780 425 000 6 421 780 TOIMINTAMENOT -4 531 560 -128 740 -4 660 300

TOIMINTAKATE 1 465 220 296 260 1 761 480 POISTOT -880 000 -220 000 -1 100 000

TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ 585 220 76 260 661 480

2015 2016 TA17 (ka) TA18 TA19vesi e/m3 2,60 2,60 2,57 2,54 2,54jätevesi e/m3 3,00 3,00 2,74 2,48 2,48

KULUTUSMAKSUT sis ALV

135


KÄYTTÖTALOUS


136


INVESTOINTIOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 - 2022________________________________________________________________________________________________________

KAUPUNGINHALLITUKSEN INVESTOINTIEHDOTUKSEN YHTEENVETO

TA19 TS20 TS21 TS22

KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ Kauden bruttoinvestoinnit 53 939 800Kauden nettoinvestoinnit 52 939 800

MENOT 11 732 000 15 332 000 12 645 000 14 230 800TULOT 250 000 250 000 250 000 250 000NETTOMENO 11 482 000 15 082 000 12 395 000 13 980 800

KAUPUNGINJOHTAJAN INVESTOINTIEHDOTUKSEN YHTEENVETO

TA19 TS20 TS21 TS22



TOIMIELINTEN INVESTOINTIEHDOTUSTEN YHTEENVETO

TA19 TS20 TS21 TS22



________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

137


KAUPUNGINHALLITUKSEN INVESTOINTIEHDOTUKSEN YHTEENVETO, toimielimittäin

TA19 TS20 TS21 TS22

KAUPUNGINHALLITUS Kauden bruttoinvestoinnit 1 840 000

Kauden nettoinvestoinnit 1 040 000MENOT 460 000 490 000 470 000 420 000TULOT 200 000 200 000 200 000 200 000

NETTOMENO 260 000 290 000 270 000 220 000

KONSERNIJAOSTO Kauden bruttoinvestoinnit 0

Kauden nettoinvestoinnit 0MENOT 0 0 0 0TULOT 0 0 0 0

NETTOMENO 0 0 0 0

SAARISTOLAUTAKUNTA Kauden bruttoinvestoinnit 0


NETTOMENO 0 0 0 0

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Kauden bruttoinvestoinnit 150 000

Kauden nettoinvestoinnit 150 000MENOT 150 000 0 0 0TULOT 0 0 0 0

NETTOMENO 150 000 0 0 0

KOULUTUSLAUTAKUNTA Kauden bruttoinvestoinnit 3 210 000

Kauden nettoinvestoinnit 3 210 000MENOT 500 000 710 000 400 000 1 600 000TULOT 0 0 0 0

NETTOMENO 500 000 710 000 400 000 1 600 000

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Kauden bruttoinvestoinnit 250 000

Kauden nettoinvestoinnit 250 000MENOT 200 000 0 50 000 0TULOT 0 0 0 0

NETTOMENO 200 000 0 50 000 0

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Kauden bruttoinvestoinnit 0


NETTOMENO 0 0 0 0

TEKNINEN LAUTAKUNTA, pl. Tilalaitos ja Vesihuoltolaitos Kauden bruttoinvestoinnit 20 456 000

Kauden nettoinvestoinnit 20 456 000MENOT 5 753 000 6 360 000 4 533 000 3 810 000TULOT 0 0 0 0

NETTOMENO 5 753 000 6 360 000 4 533 000 3 810 000

INVESTOINNIT YHTEENSÄ, pl. Tilalaitos ja Vesihuoltolaitos Kauden bruttoinvestoinnit 25 906 000

Kauden nettoinvestoinnit 25 106 000MENOT 7 063 000 7 560 000 5 453 000 5 830 000TULOT 200 000 200 000 200 000 200 000

NETTOMENO 6 863 000 7 360 000 5 253 000 5 630 000________________________________________________________________________________________________________

INVESTOINTIOSA138


TILALAITOS Kauden bruttoinvestoinnit 18 986 800


NETTOMENO 2 152 000 5 252 000 5 257 000 6 125 800

VESIHUOLTOLAITOS Kauden bruttoinvestoinnit 9 047 000


NETTOMENO 2 467 000 2 470 000 1 885 000 2 225 000

KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ Kauden bruttoinvestoinnit 53 939 800


NETTOMENO 11 482 000 15 082 000 12 395 000 13 980 800

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

139


KAUPUNGINJOHTAJAN INVESTOINTIEHDOTUKSEN YHTEENVETO, toimielimittäin

TA19 TS20 TS21 TS22



NETTOMENO 260 000 290 000 270 000 220 000



NETTOMENO 0 0 0 0



NETTOMENO 0 0 0 0



NETTOMENO 150 000 0 0 0



NETTOMENO 500 000 710 000 400 000 1 600 000



NETTOMENO 200 000 0 50 000 0



NETTOMENO 0 0 0 0



NETTOMENO 5 753 000 6 360 000 4 533 000 3 810 000



NETTOMENO 6 863 000 7 360 000 5 253 000 5 630 000________________________________________________________________________________________________________

INVESTOINTIOSA140




NETTOMENO 2 152 000 5 252 000 5 257 000 6 125 800



NETTOMENO 2 467 000 2 470 000 1 885 000 2 225 000



NETTOMENO 11 482 000 15 082 000 12 395 000 13 980 800

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

141


TOIMIELINTEN INVESTOINTIEHDOTUSTEN YHTEENVETO, toimielimittäin

TA19 TS20 TS21 TS22



NETTOMENO 260 000 290 000 270 000 220 000



NETTOMENO 0 0 0 0



NETTOMENO 0 0 0 0



NETTOMENO 160 000 0 0 0



NETTOMENO 580 000 680 000 500 000 1 700 000



NETTOMENO 200 000 50 000 0 0



NETTOMENO 0 0 0 0



NETTOMENO 6 283 000 6 625 000 4 788 000 3 965 000



NETTOMENO 7 483 000 7 645 000 5 558 000 5 885 000

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

142




NETTOMENO 2 252 000 5 622 000 4 857 000 6 125 800



NETTOMENO 2 552 000 2 340 000 1 935 000 2 225 000



NETTOMENO 12 287 000 15 607 000 12 350 000 14 235 800

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

143


KAUPUNGINHALLITUSVastuuhenkilö nimetty kohteittain

TA19 TS20 TS21 TS22 infotiedotmääräahat aiempi MR jäljellä

TOIMIELIN yhteensä käyttö 31.12.TS3

MENOT 460 000 490 000 470 000 420 000 0 0 0

TULOT 200 000 200 000 200 000 200 000 0 0 0

TA-EHDOTUKSEN NETTOMENO 260 000 290 000 270 000 220 000 0 0 0

määräahat aiempi MR jäljellä

KAUPUNGINJOHTAJA yhteensä käyttö 31.12.TS3

MENOT 460 000 490 000 470 000 420 000 0 0 0

TULOT 200 000 200 000 200 000 200 000 0 0 0

TA-EHDOTUKSEN NETTOMENO 260 000 290 000 270 000 220 000 0 0 0


TALOUSARVIO yhteensä käyttö 31.12.TS3

MENOT 460 000 490 000 470 000 420 000 0 0 0

TULOT 200 000 200 000 200 000 200 000 0 0 0

NETTOMENO 260 000 290 000 270 000 220 000 0 0 0

Kaupunginjohtaja

KJ: Ehdotus hyväksytäänKH: Ehdotus hyväksytään.

Hankkeen aiempi MR jäljellä

Toteutusaika: vuosikohde määräraha käyttö 31.12.TS3

Toimielin 300 000 300 000 300 000 300 000Kaupunginjohtaja 300 000 300 000 300 000 300 000Talousarvio 300 000 300 000 300 000 300 000

LUOVUTETUN OMAISUUDEN KIRJANPITOARVOJEN TULOUTUS Kaupunginkamreeri





Hallintojohtaja




Toimielin 10 000Kaupunginjohtaja 10 000Talousarvio 10 000

Tietohallintopäällikkö





Hallintojohtaja




Toimielin 50 000 50 000Kaupunginjohtaja 50 000 50 000Talousarvio 50 000 50 000

TIEDONOHJAUSSUUNNITELMA JA SÄHKÖINEN ARKISTOTiedonohjaussuunnitelman lisenssi ja käyttönoton tukeminen(2020 sähköisen arkistopalvelun hankinta ja TOJ:n integrointi Dynastyyn. 2021: TOJ:t muihin operatiivisiin järjestelmiin ja sähköisen arkistoinnin laajentaminen niihin.

Tietoliikenneverkon kehittäminen ja sähköisen asioinnin sekä projektihallinnan tuki

MAANOSTOKiinteän omaisuuden hankinta valtuuston päätösten mukaisesi. Kaupunginhallituksella on käyttöoikeus 100 000 euroon asti.

KOSKETUSNÄYTTÖ ASIOINTIPISTEESEENAsiointipisteen kosketusnäyttö kuulutusten, ilmoitusten ja esim. kaavojen nähtävänäpitoon

TIETOLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKI

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

144


KAUPUNGINHALLITUSVastuuhenkilö nimetty kohteittain

TA19 TS20 TS21 TS22 infotiedot

Viestintä- ja kehityspäällikkö





TIEDOTUSTOIMINTAVerkkosivujen jatkokehitystyö: Sähköinen asiointi ym.

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

145


SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAVastuuhenkilö Perusturvajohtaja



MENOT 160 000 0 0 0 0 0 0

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

TA-EHDOTUKSEN NETTOMENO 160 000 0 0 0 0 0 0



MENOT 150 000 0 0 0 0 0 0

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

TA-EHDOTUKSEN NETTOMENO 150 000 0 0 0 0 0 0



MENOT 150 000 0 0 0 0 0 0

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

NETTOMENO 150 000 0 0 0 0 0 0





POLIKLINIKAN HOITOHUONEIDEN KALUSTEET JA LÄÄKINTÄLAITTEET SEKÄ SÄHKÖOVET ( 4 kpl )

KJ: Ehdotus hyväksytään muutettuna, Tilalaitos on budjetoinut sähköovetKH: Ehdotus hyväksytään.



Toimielin 20 000Kaupunginjohtaja 10 000

Talousarvio 10 000

JÄÄHDYTYSLAITTEET





OHJELMISTOHANKINNATMm. sosiaalipalveluiden tietojen siirtoa Kantaan, terveyspalveluiden lakisääteiset ohjelmistot

Ryhmäkodit, vanha virastotalo, terveyskeskuksen huoltomiehen työtila

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

146


KOULUTUSLAUTAKUNTAVastuuhenkilö Sivistystoimenjohtaja



MENOT 580 000 680 000 500 000 1 700 000 0 0 0

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

TA-EHDOTUKSEN NETTOMENO 580 000 680 000 500 000 1 700 000 0 0 0



MENOT 500 000 710 000 400 000 1 600 000 0 0 0

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

TA-EHDOTUKSEN NETTOMENO 500 000 710 000 400 000 1 600 000 0 0 0



MENOT 500 000 710 000 400 000 1 600 000 0 0 0

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

NETTOMENO 500 000 710 000 400 000 1 600 000 0 0 0





VARHAISKASVATUKSEN JA OPETUSTOIMINNAN IT-HANKINNAT

KJ: Ehdotus hyväksytään muutettuna.KH: Ehdotus hyväksytään.




KJ: Ehdotus hyväksytään muutettunaKH: Ehdotus hyväksytään.



Toimielin 80 000 80 000Kaupunginjohtaja 160 000Talousarvio 160 000








Toimielin 1 200 000Kaupunginjohtaja 1 200 000Talousarvio 1 200 000

Velkuan koulun opetustilojen osittainen uudelleen kalustaminen sisältäen it-hankinnat.

LUONNONMAAN PERHETALON IRTAIMISTOLuonnonmaan koulun ja päiväkodin kalustaminen sisältäen it-hankinnat.

VELKUAN KOULUN PERUSKORJAUKSEN IRTAIMISTO

OPPIMISYMPÄRISTÖJEN UUDISTAMINEN

Oppimisympäristöjen nykyaikaistaminen vastaamaan uusien opetussuunnitelmienn vaatimuksia ja periaatteita sekä muut kaluston täydennyshankinnat. Sisältää kalusto- ja opetusvälinehankinnat varhaiskasvatukseen, peruskouluihin, lukioon ja vapaaseen sivistystyöhön

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion ja vapaan sivistystyön opetuskäyttöön tarvittavat it-hankinnat sisältäen tabletit, esitystekniikan ja muut tarvittavat it-laitteet.

KARVETIN KOULUN PERUSKORJAUKSEN IRTAIMISTOKarvetin koulun vanhan osan peruskorjattavien opetustilojen osittainen uudelleen kalustaminen sisältäen it-hankinnat.

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

147


KULTTUURI- ja VAPAA-AIKALAUTAKUNTAVastuuhenkilö Sivistystoimenjohtaja



MENOT 200 000 50 000 0 0 0 0 0

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

TA-EHDOTUKSEN NETTOMENO 200 000 50 000 0 0 0 0 0



MENOT 200 000 0 50 000 0 0 0 0

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

TA-EHDOTUKSEN NETTOMENO 200 000 0 50 000 0 0 0 0



MENOT 200 000 0 50 000 0 0 0 0

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

NETTOMENO 200 000 0 50 000 0 0 0 0

PÄÄKIRJASTON LAAJENTAMINEN JA UUDISTAMINENKirjaston laajennuksen kalustohankinnatKJ: Ehdotus hyväksytäänKH: Ehdotus hyväksytään.




HUMPIN PERUSKORJAUKSEN IRTAIMISTOHumpin peruskorjauksen kalustohankinnatKJ: Ehdotus hyväksytään peruskorjausvuodelle.KH: Ehdotus hyväksytään.




________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

148


TEKNINEN LAUTAKUNTAVastuuhenkilö nimetty kohteittainkunnallistekniikka, ateriapalvelut



MENOT 6 283 000 6 625 000 4 788 000 3 965 000 23 917 700 3 287 792 5 236 908

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

TA-EHDOTUKSEN NETTOMENO 6 283 000 6 625 000 4 788 000 3 965 000 23 917 700 3 287 792 5 236 908



MENOT 5 753 000 6 360 000 4 533 000 3 810 000 23 402 700 3 287 792 5 336 908

TULOT 0 0 0 0 0 0 0




MENOT 5 753 000 6 360 000 4 533 000 3 810 000 23 402 700 3 287 792 5 376 908

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

NETTOMENO 5 753 000 6 360 000 4 533 000 3 810 000 23 402 700 3 287 792 5 376 908

SIIRTO YHTEISHANKKEISTATE-ehdotus lajeittain

Katualueet 3 145 000 3 745 000 3 073 000 2 530 000Puistot ja leikkialueet 255 000 700 000 360 000 170 000

Toimielin 3 400 000 4 445 000 3 433 000 2 700 000 20 387 000 2 972 114 3 736 886

KJ-ehdotus lajeittainKatualueet 3 045 000 3 745 000 3 073 000 2 530 000

Puistot ja leikkialueet 240 000 700 000 260 000 170 000Kaupunginjohtaja 3 285 000 4 445 000 3 333 000 2 700 000 20 272 000 2 972 114 3 836 886

Talousarvio lajeittainKatualueet 3 045 000 3 745 000 3 073 000 2 530 000

Puistot ja leikkialueet 240 000 700 000 260 000 170 000Talousarvio 3 285 000 4 445 000 3 333 000 2 700 000 20 272 000 2 972 114 3 876 886

KARVETIN LIIKUNTA-ALUE Yhdyskuntatekniikan päällikkö

KJ: Ehdotus hyväksytään karsittunaKJ: Ehdotus hyväksytään


Toteutusaika: 2016-2019 määräraha käyttö 31.12.TS3

Toimielin 300 000 615 700 315 678 22

Kaupunginjohtaja 50 000 365 700 315 678 22

Talousarvio 50 000 365 700 315 678 22

ARMONLAAKSONTIEN JA RUONAN YHDYSTIEN LIITTYMÄJÄRJESTELYT Yhdyskuntatekniikan päällikkö



Toteutusaika: 2020 - määräraha käyttö 31.12.TS3

Toimielin 100 000 1 600 000 1 500 000

Kaupunginjohtaja 100 000 1 600 000 1 500 000

Talousarvio 100 000 1 600 000 1 500 000

VIRVENTIEN PARANTAMINEN Yhdyskuntatekniikan päällikkö


Toteutusaika: vuosikohde


Pallokenttä 2019, joka sijoittuu nykyisen jalkapallonurmikentän päätyyn.

E18 / Kt40 tien kehittäminen, tiesuunnitelmavaihe, yhteishanke ELY-keskuksen kanssa

Nykyisen tieyhteyden parantaminen välillä Rymättyläntie - Porhonkallion pysäköintialue

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

149




Yhdyskuntatekniikan päällikkö




AURINKOTIEN ALIKULKUKÄYTÄVIEN SANEERAUS Yhdyskuntatekniikan päällikkö




Toimielin 275 000 340 000 615 000 0


Talousarvio 275 000 340 000 615 000 0

SEUDULLINEN JOUKKOLIIKENNE Yhdyskuntatekniikan päällikkö




VANHAN KAUPUNGIN RANTA uusi kohde Yhdyskuntatekniikan päällikkö

KJ: Ehdotus hyväksytään karsittunaKH: Ehdotus hyväksytään.



Toimielin 400 000 300 000 700 000 0


Talousarvio 350 000 200 000 550 000 0

RAKKAUDENPOLUN KUNNOSTUS uusi kohde Yhdyskuntatekniikan päällikkö


Toteutusaika: 2020 - xxxx


LIIKENNEVÄYLIEN PÄÄLLYSTYS muutettu Yhdyskuntatekniikan päällikkö




Lautakunnan päätöksin: kunnossapito-ohjelman mukaiset kohteet, kauden aikana ilmenevät sekä akuutit.

Seudullinen joukkoliikenteen palveluiden kehittäminen, kuten EMV-maksaminen, mobiilipalvelut, paikkatietoon sidotut matkustajainformaatiopalvelut ym. Kehittämishankkeisiin varataan vuosittain 500 000 euroa, josta Naantalin asukaslukuun perustuva osuus on 33 200 €.

Vanhan kaupungin rannan yleissuunnitelman toteuttaminen

Rakkauden polun parantamisen suunnittelu

mm. Matkailijan puiston siltojen uusiminen, rantapenkkojen kiveäminen, kaislan poisto,koirien uimaranta, liikuntaportaat

Parannetaan Aurinkotien alikulkukäytävien rakenteita, mm. kannenvesieristys ja sillan alapuoliset rakenteet. Karvetin ja Nuhjalan alikulkukäytävät2019, Opintien ja Ruonan yhdystien alikulkukäytävät 2020

KALEVANLAHDEN RANTOJEN JA RANTARAITIN YMPÄRISTÖN PARANTAMINEN

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

150



TA19 TS20 TS21 TS22 infotiedotKATUVALAISTUS Yhdyskuntatekniikan päällikkö




PERUSKORJAUKSET JA LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN Yhdyskuntatekniikan päällikkö




SUUNNITTELU Yhdyskuntatekniikan päällikkö


Toteutusaika: vuosikhode


LAITURIT JA VENESATAMAT muutettu Yhdyskuntatekniikan päällikkö




VIHERALUEET muutettu Yhdyskuntatekniikan päällikkö




LIIKUNTAPAIKAT muutettu Yhdyskuntatekniikan päällikkö




IRTAIN OMAISUUS muutettu Yhdyskuntatekniikan päällikkö




Lautakunnan päätöksin: kunnossapito-ohjelman mukaiset kohteet, kauden aikana ilmenevät sekä akuutit.

Lautakunnan päätöksin ltk:n TA-ehdotuksen liitteenä olleen kohdelistan mukaisiin kohteisiin.



Lautakunnan päätöksin



________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

151



TA19 TS20 TS21 TS22 infotiedotATERIAPALVELUT Kiinteistöpäällikkö




MAANMITTAUKSEN IRTAIN OMAISUUS




19: GNSS-kalusto (ent.vlta 2010), 20: Takymetrikalusto (ent. vlta 2010), 21: Dronekopteri tai vastaava, 22: Takymetrikalusto (ent. vlta 2013)

Lautakunnan päätöksin kone- ja kalustohankinnat, linjastojen uusimiset ja kaluston asennustyöt

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

152


TEKNINEN LAUTAKUNTA / TILALAITOSVastuuhenkilö Kiinteistöpäällikkö




MENOT 2 302 000 5 672 000 4 907 000 6 175 800 25 051 600 440 000 8 373 800

TULOT 50 000 50 000 50 000 50 000 0 0 0

TA-EHDOTUKSEN NETTOMENO 2 252 000 5 622 000 4 857 000 6 125 800 25 051 600 440 000 8 373 800



MENOT 2 202 000 5 302 000 5 307 000 6 175 800 25 051 600 440 000 8 373 800

TULOT 50 000 50 000 50 000 50 000 0 0 0

TA-EHDOTUKSEN NETTOMENO 2 152 000 5 252 000 5 257 000 6 125 800 25 051 600 440 000 8 373 800



MENOT 2 202 000 5 302 000 5 307 000 6 175 800 25 051 600 440 000 8 373 800

TULOT 50 000 50 000 50 000 50 000 0 0 0

NETTOMENO 2 152 000 5 252 000 5 257 000 6 125 800 25 051 600 440 000 8 373 800

LUONNONMAAN PERHETALO Palveluverkkokohde


Hankkeen aiempi mr jäljellä

Toteutusaika: 2019 - 2022 määräraha käyttö 31.12.TS3

Toimielin 20 000 260 000 4 000 000 2 900 800 7 180 800 0

Kaupunginjohtaja 20 000 260 000 4 000 000 2 900 800 7 180 800 0

Talousarvio 20 000 260 000 4 000 000 2 900 800 7 180 800 0

KARVETIN PERHETALO Palveluverkkokohde




Toimielin 100 000 2 805 000 52 000 2 952 000 -5 000

Kaupunginjohtaja 100 000 2 805 000 52 000 2 952 000 -5 000

Talousarvio 100 000 2 805 000 52 000 2 952 000 -5 000

KALEVANNIEMEN KAMPUS Palveluverkkokohde




Toimielin 250 000 1 300 000 6 822 000 5 272 000

Kaupunginjohtaja 250 000 1 300 000 6 822 000 5 272 000

Talousarvio 250 000 1 300 000 6 822 000 5 272 000

VELKUAN KOULU Palveluverkkokohde




Toimielin 50 000 1 550 000 1 551 800 -48 200

Kaupunginjohtaja 50 000 1 550 000 1 551 800 -48 200

Talousarvio 50 000 1 550 000 1 551 800 -48 200

Uuden n. 3500 k-m2:n koulurakennuksen rakentaminen Luonnonmaalle.

Tarveselvityksen perusteella tehtävä peruskorjaus (-19 - 20). Hankkeen aikataulu on nopeutunut palveluverkkoratkaisun takia.

Karvetin koulun vanhan osan peruskorjaus. Hanke on laajentunut palveluverkkoratkaisun yhteydessä. Kohteessa toteutetaan oppimisympäristömuutoksia. Kohteeseen lisätty taloussuunnitelman mukainen Karvetin päiväkodin piha-alueen peruskorjaus

Kalevanniemen koulun peruskorjaaminen ja laajentaminen. Hanke toteuttaa palveluverkkoratkaisun periaatteita. Kouluun toteutetaan ruokasalitila ja liikuntahalli (500 m2). Samalla rakennetaan uusi kädentaitojen siipi 1225 m2 vanhan tilalle.

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

153




KAUPUNGINTALO




Toimielin 200 000 320 000 120 000 0


Talousarvio 200 000 320 000 120 000 0

KALEVANNIEMEN KOULUN LAAJENTAMINEN / LIIKUNTAHALLI


Toteutusaika: 2021 -


MAIJAMÄEN KOULUN LÄHILIIKUNTAPAIKKA JA PIHA-ALUE

KH: Ehdotus hyväksytään.



HUMPPI

KJ: Ehdotus hyväksytään uudelleen ajoitettunaKH: Ehdotus hyväksytään.



Toimielin 30 000 400 000 430 000 0


Talousarvio 30 000 400 000 430 000 0

JÄÄHALLIT




Toimielin 500 000 3 675 000 20 000 3 155 000

Kaupunginjohtaja 500 000 3 675 000 20 000 3 155 000

Talousarvio 500 000 3 675 000 20 000 3 155 000

VARIKKO


Toteutusaika: 2018-2020


Vuonna 2019 kohteen suunnittelu ja vuonna 2020 peruskorjauksen toteutus.

Kaupungintalon ulkoalueiden perusparannus. Hankkeen yhteydessä toteutetaan ruokasalin edusaukea. Hankkeen toteuttamisesta järjestetään ideakilpailu.

Jäähallien yhdistäminen 2019. Vanhan jäähallin tilalle rakennetaan uusi halli 2023

Kalevanniemen koulun yhteyteen rakennetaan vuonna 2018 hyväksyttävän hankesuunnitelman pohjalta liikuntahalli palvelemaan kuntalaisten

Piha-alueiden ja pihavalaistuksen rakentaminen sekä lähiliikuntapaikan toteuttaminen. Hanke on laajentunut lähiliikuntapaikkasuunnitelman laadinnan yhteydessä.KJ: Ehdotus hyväksytään muutettuna. Kohteeseen haetaan liikuntapaikka-avustustusta.

Varikon akuutit peruskorjaukset ja varikkotoimintojen tulevaisuusratkaisu.

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

154




LAURILA / AMANDIS uusi kohde




Toimielin 270 000 570 000 300 000 0


Talousarvio 270 000 570 000 300 000 0

SISÄILMAHANKEMÄÄRÄRAHA




PÄIVÄKODIT JA KOULUT




LÄHILIIKUNTAPAIKAT




URHEILUTALO

KH: Ehdotus hyväksytään.Hankkeen aiempi mr jäljellä


Toimielin 30 000 100 000 130 000 0


Talousarvio 30 000 100 000 130 000 0

RYMÄTTYLÄN PALOASEMA (KH)

KJ: Ehdotus hyväksytäänKH: Ehdotus hyväksytään KH-merkinnällä.


Toteutusaika: 2022 määräraha käyttö 31.12.TS3

Toimielin 20 000 1 400 000 1 420 000 0

Kaupunginjohtaja 20 000 1 400 000 1 420 000 0

Talousarvio 20 000 1 400 000 1 420 000 0

Lähiliikuntapaikkojen toteuttaminen. Suopellon koulun lähiliikuntapaikka 2020.

Peruskorjauksen suunnittelu ja toteutus. Rakennuksen rakenteellinen peruskorjaus koskien mm. talotekniikkaa. Keittiö peruskorjataan hankkeen yhteydessä. Toteutuksen laajuus kasvanut rakenteellisen suunnittelun yhteydessä.

Sisäilmaperusteisten välttämättömien ja kiireellisien peruskorjauksien määräraha

Urheilutalon lattioiden sekä vesikaton ja julkisivupintojen uusiminen

Käynnistetään hankkeen selvitystyö

Päiväkotien ja koulujen vuosikorjaukset ja hankinnat teknisen lautakunnan vahvistaman käyttösuunnitelman mukaan. Kohteessa mukana 2019 alkaen rakennuksia ja pihoja koskevat hankkeet.

KJ: Ehdotus hyväksytään. Toimielimen perustelutekstistä on poistettu vuosilukumaininnat.

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

155




MUUT PALVELUKIINTEISTÖT



Toimielin 257 000 67 000 0 50 000Kaupunginjohtaja 257 000 67 000 50 000Talousarvio 257 000 67 000 50 000

LAITEHANKINNAT JA IRTAIMISTO




MYYDYN TAI MUUTEN POISTETUN OMAISUUDEN KIRJANPITOARVOJEN TULOUTUS




Muiden palvelukiinteistöjen vuosihankinnat teknisen lautakunnan vahvistaman käyttösuunnitelman mukaan.

Rakennusten laite- ja irtaimistohankinnat lautakunnan vahvistaman käyttösuunnitelman mukaan.

Tilalaitoksen omistuksessa olevien rakennusten ja osakkeiden myynnin kirjanpitoarvon tuloutus

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

156


TEKNINEN LAUTAKUNTA / VESIHUOLTOLAITOSVastuuhenkilö Tekninen johtaja



MENOT 2 552 000 2 340 000 1 935 000 2 225 000 9 120 000 1 849 467 1 238 533

TULOT 0 0 0 0 0 0 0




MENOT 2 467 000 2 470 000 1 885 000 2 225 000 9 055 000 1 849 467 1 458 533

TULOT 0 0 0 0 0 0 0




MENOT 2 467 000 2 470 000 1 885 000 2 225 000 9 055 000 1 849 467 1 418 533

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

NETTOMENO 2 467 000 2 470 000 1 885 000 2 225 000 9 055 000 1 849 467 1 418 533

SIIRTO YHTEISHANKKEISTATE-ehdotus lajeittain

Vesi- ja jätevesi 1 147 000 990 000 610 000 1 151 000Hulevesi 425 000 435 000 625 000 234 000Toimielin 1 572 000 1 425 000 1 235 000 1 385 000 8 310 000 1 753 505 1 229 495

KJ-ehdotus lajeittainVesi- ja jätevesi 867 000 1 120 000 610 000 1 151 000

Hulevesi 340 000 435 000 575 000 234 000Kaupunginjohtaja 1 207 000 1 555 000 1 185 000 1 385 000 8 245 000 1 753 505 1 449 495

Talousarvio lajeittainVesi- ja jätevesi 867 000 1 120 000 610 000 1 151 000

Hulevesi 340 000 435 000 575 000 234 000Talousarvio 1 207 000 1 555 000 1 185 000 1 385 000 8 245 000 1 753 505 1 409 495

VESIHUOLTOLAITOS YHTEENSÄ pl yhteishankkeetTE-ehdotus lajeittain

vesi ja jätevesi 910 000 885 000 670 000 810 000hulevesi 70 000 30 000 30 000 30 000yhteensä 980 000 915 000 700 000 840 000

KJ-ehdotus lajeittainvesi ja jätevesi 1 190 000 885 000 670 000 810 000

hulevesi 70 000 30 000 30 000 30 000yhteensä 1 260 000 915 000 700 000 840 000

KHJ-ehdotus lajeittainvesi ja jätevesi 1 190 000 885 000 670 000 810 000

hulevesi 70 000 30 000 30 000 30 000yhteensä 1 260 000 915 000 700 000 840 000




Toimielin 0 335 000 0 0 350 000 15 000 0

vesi ja jätevesi 335 000hulevesi



Talousarvio 0 335 000 0 0 350 000 15 000 0


METSÄPOIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN JÄTEVESIVIEMÄRÖINTIMetsäpoikon asemakaava-alueelle jätevesiviemäröinnin suunnittelu ja rakentaminen

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

157







Toimielin 150 000 0 0 0 220 000 70 000 0




Talousarvio 150 000 0 0 0 220 000 70 000 0


NAANTALINSALMEN PAINEVIEMÄRI




Toimielin 220 000 0 0 0 240 000 10 962 9 038




Talousarvio 220 000 0 0 0 240 000 10 962 9 038




Toimielin 100 000 0 0 0vesi ja jätevesi 100 000

hulevesiKaupunginjohtaja 100 000 0 0 0


Talousarvio 100 000 0 0 0vesi ja jätevesi 100 000

hulevesi

VESIHUOLLON SANEERAUSOHJELMAN MUKAISET HANKKEET uusi kohde



Toimielin 300 000 440 000 560 000 700 000vesi ja jätevesi 250 000 440 000 560 000 700 000

hulevesi 50 000Kaupunginjohtaja 300 000 440 000 560 000 700 000

vesi ja jätevesi 250 000 440 000 560 000 700 000hulevesi 50 000

Talousarvio 300 000 440 000 560 000 700 000vesi ja jätevesi 250 000 440 000 560 000 700 000

hulevesi 50 000

VESIJOHDON RAKENTAMINEN KUPARIVUOREN TUNNELIIN JA UKKO-PEKAN SILLOILLE

RYMÄTTYLÄN KESKUSTAN VESIHUOLLON SANEERAUS

Vesijohdon sijoittaminen Ukko-Pekan siltoihin 2019 ELY-keskuksen tunnelin ja siltojen korjauksen yhteydessä

2019: Vesijohdon saneeraus ja hulevesijärjestelyt Tuulensuunkatu ja Maariankadun välillä Torikatu - Puistotie, jatkovuosien saneeraussuunnitelmien laadinta

Paineviemäri uusitaan ja samalla Luonnonmaan ja muun saariston viemäröinnin kapasiteettia lisätään. Viemäri liitetään jo rakennettuun Saharannan pumppaamoon

Kirkkotien ja Vanha Ahteentaantien vesihuoltolinjojen uusiminen

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

158




uusi kohde

KH: Ehdotus hyväksytään.






hulevesi

uusi kohde







hulevesi

SUUNNITTELU




hulevesi 10 000 10 000 10 000Kaupunginjohtaja 40 000 40 000 40 000 40 000

vesi ja jätevesi 40 000 30 000 30 000 30 000hulevesi 10 000 10 000 10 000


hulevesi 10 000 10 000 10 000

VERKOSTO




hulevesi 20 000 20 000 20 000 20 000Kaupunginjohtaja 100 000 100 000 100 000 100 000

vesi ja jätevesi 80 000 80 000 80 000 80 000hulevesi 20 000 20 000 20 000 20 000


hulevesi 20 000 20 000 20 000 20 000


VEDENJAKELUSÄILIÖ

PAINEVIEMÄRIN RAKENTAMINEN VÄLILLE TEERSALO - MERIMASKU LUKKARAINEN

KJ: Ehdotus hyväksytään muutettuna, 2019 toteutetaan myös vesihuoltolinja välillä Viherlahti - LukkarainenVesihuoltolinjojen rakentaminen Teersaloon, joka mahdollistaa Teersalon jäteveden puhdistamon lakkauttamisen, 2019 suunnittelu

Vesihuoltoverkoston saneerausohjelman laadinta

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

159


YHDYSKUNTATEKNIIKAN JA VESIHUOLLON YHTEISHANKKEETVastuuhenkilö Tekninen johtaja



MENOT 4 972 000 5 870 000 4 668 000 4 085 000 28 697 000 4 725 619 4 966 381

TULOT 0 0 0 0 0 0 0




MENOT 4 492 000 6 000 000 4 518 000 4 085 000 28 517 000 4 725 619 5 286 381

TULOT 0 0 0 0 0 0 0




MENOT 4 492 000 6 000 000 4 518 000 4 085 000 28 517 000 4 725 619 5 286 381

TULOT 0 0 0 0 0 0 0

NETTOMENO 4 492 000 6 000 000 4 518 000 4 085 000 28 517 000 4 725 619 5 286 381

TE-ehdotus lajeittain Kausi yhteensä:Katualueet 3 145 000 3 745 000 3 073 000 2 530 000 12 493 000

Puistot ja leikkialueet 255 000 700 000 360 000 170 000 1 485 000

Vesi ja jätevesi 1 147 000 990 000 610 000 1 151 000 3 898 000

Hulevesi 425 000 435 000 625 000 234 000 1 719 000

Yhteensä 4 972 000 5 870 000 4 668 000 4 085 000 19 595 000

KJ-ehdotus lajeittain Kausi yhteensä:Katualueet 3 045 000 3 745 000 3 073 000 2 530 000 12 393 000


Vesi ja jätevesi 867 000 1 120 000 610 000 1 151 000 3 748 000

Hulevesi 340 000 435 000 575 000 234 000 1 584 000

Yhteensä 4 492 000 6 000 000 4 518 000 4 085 000 19 095 000

Talousarvio lajeittain Kausi yhteensä:Katualueet 3 045 000 3 745 000 3 073 000 2 530 000 12 393 000


Vesi ja jätevesi 867 000 1 120 000 610 000 1 151 000 3 748 000

Hulevesi 340 000 435 000 575 000 234 000 1 584 000

Yhteensä 4 492 000 6 000 000 4 518 000 4 085 000 19 095 000

LUONNONMAAN ASUNTOMESSUALUE


Toteutusaika: 2017-2022 Hankkeen aiempi MR jäljellä

määräraha käyttö 31.12.TS3

Toimielin 2 200 000 2 200 000 1 105 000 400 000 6 810 000 899 320 5 680

Katualueet 1 625 000 1 400 000 905 000 400 000Puistot ja leikkialueet 50 000 450 000 200 000

Vesi ja jätevesi 375 000 250 000Hulevesi 150 000 100 000



Kaupunginjohtaja 2 200 000 2 200 000 1 105 000 400 000 6 810 000 899 320 5 680





Talousarvio 2 200 000 2 200 000 1 105 000 400 000 6 810 000 899 320 5 680



Vuosina 2019-2020 kunnallistekniikka rakennetaan pääosin, laiturit ja leikkialueet sekä viimeistelyt toteutetaan 2021-2022

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

160




RYMÄTTYLÄNTIEN ETELÄPUOLINEN ASUINALUE LUONNONMAALLA




Toimielin 50 000 2 660 000 0 100 000 4 650 000 1 840 000

Katualueet 30 000 1 700 000 50 000Puistot ja leikkialueet 160 000

Vesi ja jätevesi 20 000 600 000 30 000Hulevesi 200 000 20 000








Talousarvio 50 000 2 660 000 0 100 000 4 650 000 1 840 000



ITÄ-TAMMISTO




Toimielin 150 000 0 0 30 000 812 000 631 574 426

Katualueet 30 000Puistot ja leikkialueet 150 000

Vesi ja jätevesiHulevesi








Talousarvio 150 000 0 0 30 000 812 000 631 574 426



2020:Asemakaava-alueen pääkatu, Rymättylän tien liittymän kanavointi ja Särkänsalmentien kääntö:suunnitelmakauden ulkopuolella tonttikatujen kunnallistekniikka

Leikkipuiston rakentaminen 2019, katujen viimeistely 2022

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

161




KESKUSTAKORTTELIT


Toteutusaika: 2011-20xx Hankkeen aiempi MR jäljellä


Toimielin 610 000 0 1 420 000 0 4 000 000 921 083 1 048 917

Katualueet 400 000 900 000Puistot ja leikkialueet




Kaupunginjohtaja 610 000 0 1 420 000 0 4 000 000 921 083 1 048 917





Talousarvio 610 000 0 1 420 000 0 4 000 000 921 083 1 048 917



SANTALANTIE




Toimielin 0 0 0 150 000 1 450 000 1 276 310 23 690

Katualueet 150 000Puistot ja leikkialueet




Kaupunginjohtaja 0 0 0 150 000 1 450 000 1 276 310 23 690





Talousarvio 0 0 0 150 000 1 450 000 1 276 310 23 690



Hanke käsittää keskustan asemakaavan mukaisen alueen sekä Tullikadun. 2019: Luostarinkatu ja Henrikinkatu. 2021: Tullikatu välillä Tuulensuunkatu - Kaivokatu. Hanke jatkuu yli suunnitelmakauden.

Santalantien asemakaava-alueen katujen viimeistelytyöt

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

162




VIIALAN RANTA-ALUE




Toimielin 0 0 0 40 000 ei vielä hankerahaa


Vesi ja jätevesi 16 000Hulevesi 4 000



Kaupunginjohtaja 0 0 0 40 000 ei vielä hankerahaa





Talousarvio 0 0 0 40 000 ei vielä hankerahaa



TEERSALON ASUNTOALUEEN LAAJENNUS


Toteutusaika: 2021-xxxx Hankkeen aiempi MR jäljellä















Määrärahaa ei vielä vahvistettu, koska ei kustannusarviota

Ei asemakaavaa. Määräraha ei vielä vahvistettu, koska ei kustannusarviota.

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

163




KUKOLANVAINIO 2




Toimielin 50 000 50 000 50 000 0 1 030 000 790 000 90 000

Katualueet 50 000 50 000 50 000Puistot ja leikkialueet









Talousarvio 50 000 50 000 50 000 0 1 030 000 790 000 90 000



MUURILA-HELLEMAA

















Kukolanvainion katujen viimeistelytyöt

Ei asemakaavaa. Määrärahaa ei vielä vahvistettu, koska ei kustannusarviota

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

164




SOINISEN PIENTALOALUEEN ASEMAKAAVA


Toteutusaika: vuosikohde Hankkeen aiempi MR jäljellä


Toimielin 260 000 0 0 0 260 000 0

Katualueet 120 000

Puistot ja leikkialueet 40 000Vesi ja jätevesi 80 000

Hulevesi 20 000Hankkeen aiempi MR jäljellä


Kaupunginjohtaja 260 000 0 0 0 260 000 0





Talousarvio 260 000 0 0 0 260 000 0



PORHONKALLIO JA VIRPIN ASEMAKAAVA


Toteutusaika: 2020-20xx Hankkeen aiempi MR jäljellä















Kartanontien ja Soinistentien liittymän täydennysrakennusalue

Rymättyläntien risteysjärjestelyt Porhonkallion ja Virpin alueelle sekä kevyen liikenteen alikulkukäytävän Rymättyläntielle, suunnittelumääräraha

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

165




LAMMASLUOTO


Toteutusaika: 2020-xxxx Hankkeen aiempi MR jäljellä















KAIVOKADUN SANEERAUS




Toimielin 0 120 000 1 450 000 0 1 600 000 29 339 661










Talousarvio 0 120 000 1 450 000 0 1 600 000 29 339 661



Kunnallistekniikan suunnittelu

Kadun rakenteiden parantaminen ja kevyen liikenteen väylän sekä hulevesiviemärin rakentaminen välillä Maariankatu-Käsityöläiskatu.

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

166




PUISTOTIEN SANEERAUS




Toimielin 0 0 0 225 000 1 105 000 47 993 832 007

KatualueetPuistot ja leikkialueet 100 000




Kaupunginjohtaja 0 0 0 225 000 1 105 000 47 993 832 007





Talousarvio 0 0 0 225 000 1 105 000 47 993 832 007



NAVIREN MERITEOLLISUUSALUE

KH: Ehdotus hyväksytään.Toteutusaika: 2018-xxxx Hankkeen aiempi MR jäljellä


Toimielin 650 000 0 0 0 1 800 000 40 000 1 110 000







Vesi ja jätevesi 0 130 000Hulevesi 0



Talousarvio 200 000 130 000 0 0 1 800 000 40 000 1 430 000


Vesi ja jätevesi 0 130 000Hulevesi 0

Puistotien sekä vesihuollon saneeraus välillä Maariankatu - Tullikatu. Hanke jatkuu yli suunnitelmakauden

Teollisuusaluuen kunnallistekniikkaa ja tonttialueiden esirakentamista. Kunnallistekniikan kustannusarvio 1,8 milj. e KJ: 2019 toteutetaan vain tonttialueiden esirakentamista, vesihuollon hankkeita karsitaan ja siirretään vuodelle 2020

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

167




ISOSUON TEOLLISUUSALUE




Toimielin 50 000 0 0 1 150 000 1 260 000 60 000 0


Vesi ja jätevesi 25 000 400 000Hulevesi 100 000








Talousarvio 50 000 0 0 1 150 000 1 260 000 60 000 0



NUHJALANTIEN ETELÄOSAN JA AURINKOTIEN LIITTYMÄN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN




Toimielin 432 000 0 233 000 0 710 000 30 000 15 000

Katualueet 260 000 103 000Puistot ja leikkialueet 60 000




Kaupunginjohtaja 432 000 0 233 000 0 710 000 30 000 15 000





Talousarvio 432 000 0 233 000 0 710 000 30 000 15 000



Kunnallistekniikan suunnittelu asemakaavan laatimisen yhteydessä.

Ns. Naantalin Aurinkoisen asemakaava. 2019 Ruotumestarintie, 2022 Ruotupiha

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

168




HYLLYNIITYN PUISTO

KH: Ehdotus hyväksytään.Toteutusaika: 2019-2021 Hankkeen aiempi MR jäljellä


Toimielin 30 000 0 150 000 0 180 000 0

KatualueetPuistot ja leikkialueet 15 000 100 000

Vesi ja jätevesi

Hulevesi 15 000 50 000Hankkeen aiempi MR jäljellä


Kaupunginjohtaja 0 0 0 0 0


Vesi ja jätevesiHulevesi 0 0



Talousarvio 0 0 0 0 0


Vesi ja jätevesiHulevesi 0 0

TAIMON RANTA


Toteutusaika: 2021 - xxxx Hankkeen aiempi MR jäljellä




Vesi ja jätevesi 15 000











Puiston rakentaminen sisältäen kevyen liikenteen väylän ja hulevesijärjestelyt

Nykyisen veneiden talvisäilytyspaikan alueen kunnallistekniikan suunnittelu

KJ: Ehdotusta ei hyväksytä

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

169




KUPARIVUOREN ASEMAKAAVA




Toimielin 40 000 0 0 180 000 220 000 0


Vesi ja jätevesi 15 000 60 000








Talousarvio 40 000 0 0 180 000 220 000 0



VILLAN TILAN JA HAIJAISTEN LIIKUNTAKESKUKSEN ALUEEN KEHITTÄMINEN




Toimielin 200 000 50 000 60 000 1 600 000 1 910 000 0


Vesi ja jätevesi 70 000 20 000 600 000Hulevesi








Talousarvio 200 000 50 000 60 000 1 600 000 1 910 000 0



Kuparivuorentien kunnallistekniikan saneeraus välillä Uolevi Raaden katu - Kuparivuoren koulu

2019: Kevyen liikenteen väylä Kukolanvainio-Haijainen ja Villan tilan sisäiset ajojärjestelyt, 2020 uimarannan parantaminen, 2021 Suunnittelu 2022 :tieyhteyden rakentaminen ja vesihuolto Villaan

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

170




NURMITIE - HEINÄTIE

















RUONAN YHDYSTIEN PARANTAMINEN




Toimielin 50 000 480 000 0 0 530 000 0










Talousarvio 50 000 480 000 0 0 530 000 0



Alueen rakenntavuuden selvittäminen ja kunnallistekniikansuunnitelmat

Kiertoliittymä Ripikadun liittymään, kevyen liikenteen järjestelyt

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

171




MARKET ALUEEN LAAJENNUS JA KATUYHTEYS JÄRVELÄNTIELTÄ OPINTIELLE


Toteutusaika: xxxx-xxxx Hankkeen aiempi MR jäljellä















SAARISTON RANTA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN




Toimielin 100 000 70 000 50 000 150 000 370 000 0

Katualueet 100 000 30 000 50 000 80 000Puistot ja leikkialueet 40 000 70 000









Talousarvio 100 000 70 000 50 000 150 000 370 000 0



Katuyhteyden suunnittelu

Ranta-alueiden parantaminen, Röölä 2019, jatkovuosina Rymättylä Kirkkolahti, Merimaskun Kirkonsalmi ja Teersalo

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

172




NIMEÄMÄTÖN UUSI ALUE muutettu



Toimielin 60 000 60 000 60 000 60 000Katualueet 30 000 30 000 30 000 30 000

Puistot ja leikkialueetVesi ja jätevesi 20 000 20 000 20 000 20 000

Hulevesi 10 000 10 000 10 000 10 000

Kaupunginjohtaja 60 000 60 000 60 000 60 000Katualueet 30 000 30 000 30 000 30 000


Hulevesi 10 000 10 000 10 000 10 000

Talousarvio 60 000 60 000 60 000 60 000Katualueet 30 000 30 000 30 000 30 000


Hulevesi 10 000 10 000 10 000 10 000

Vuotuinen määräraha on tarkoitettu ennalta nimeämättömän alueen aloitusrahaksi.

________________________________________________________________________________________________________INVESTOINTIOSA

173


RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2019 - 2022

TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallituksen ehdotus 30.10.2018

TP17 TA18* TA18** TE19 KJ19 TA19 TS20 TS21 TS22

TOIMINTATUOTOT 44 309 786,10 42 780 977 43 122 703 43 301 186 43 351 886 43 351 886 43 928 000 44 656 000 44 184 000Myyntituotot 18 325 951,27 18 149 432 18 119 432 18 447 300 18 448 000 18 448 000 18 540 000 18 633 000 18 726 000Maksutuotot 6 705 180,36 6 533 950 6 733 950 6 849 950 6 899 950 6 899 950 6 934 000 6 969 000 7 004 000

Tuet ja avustukset 1 032 612,46 796 000 949 226 817 000 817 000 817 000 817 000 817 000 817 000Muut tuotot 18 246 042,01 17 301 595 17 320 095 17 186 936 17 186 936 17 186 936 17 637 000 18 237 000 17 637 000

VALM. OMAAN KÄYTTÖÖN 244 532,28 183 500 183 500 245 260 245 260 245 260 245 260 245 260 245 260

TOIMINTAKULUT 133 656 586,67 137 314 384 138 973 959 142 519 917 142 311 797 142 294 797 145 301 000 147 987 000 150 839 000Henkilöstökulut 50 727 608,81 52 084 925 52 500 000 54 113 093 54 106 093 54 081 093 55 541 000 56 652 000 57 898 000

Palvelujen ostot 57 192 895,13 58 548 333 59 594 833 61 386 878 61 224 120 61 224 120 62 449 000 63 698 000 64 972 000Aineet, tarvikkeet 9 550 192,16 9 731 365 9 779 365 9 931 928 9 866 720 9 866 720 10 064 000 10 265 000 10 470 000

Avustukset 4 628 100,31 4 869 916 5 019 916 4 703 616 4 703 616 4 703 616 4 704 000 4 704 000 4 704 000Muut kulut 11 557 790,26 12 079 845 12 079 845 12 384 402 12 411 248 12 419 248 12 543 000 12 668 000 12 795 000

TOIMINTAKATE -89 102 268,29 -94 349 907 -95 667 756 -98 973 471 -98 714 651 -98 697 651 -101 127 740 -103 085 740 -106 409 740

VEROTULOT 86 305 394,70 86 258 000 89 895 000 93 828 000 93 828 000 93 828 000 96 345 000 99 486 000 101 350 000VALTIONOSUUDET 16 027 616,00 14 215 000 14 396 000 14 215 000 14 215 000 14 215 000 13 809 000 13 599 000 13 399 000

KÄYTTÖKATE 13 230 742,41 6 123 093 8 623 244 9 069 529 9 328 349 9 345 349 9 026 260 9 999 260 8 339 260

RAHOITUSERÄTKorkotuotot 780 796,44 689 100 689 100 679 100 679 100 679 100 679 100 669 100 659 100

Muut rahoitustuotot 1 293 259,50 1 450 000 1 450 000 1 450 000 1 450 000 1 450 000 1 250 000 1 250 000 1 250 000Korkokulut -5 818,73 -470 000 -470 000 -536 000 -536 000 -536 000 -497 000 -612 000 -679 000

Muut rahoituskulut -486 892,62 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000VUOSIKATE 14 812 087,00 7 762 193 10 262 344 10 632 629 10 891 449 10 908 449 10 428 360 11 276 360 9 539 360

POISTOT JA ARVONALENTUMISETSuunnitelmapoistot -7 884 605,94 -7 500 000 -7 700 000 -8 470 496 -8 470 496 -8 470 496 -9 483 000 -11 041 000 -11 360 000

Kertaluonteiset poistot -30 000Arvonalentumiset

SATUNNAISET ERÄTSatunnaiset tuototSatunnaiset kulut

TILIKAUDEN TULOS 6 927 481,06 262 193 2 532 344 2 162 133 2 420 953 2 437 953 945 360 235 360 -1 820 640

POISTOERO LIS-/VÄH+ 70 451,52 70 452 70 452 70 452 70 452 70 452 70 452 70 452 70 452VARAUKSET LIS-/VÄH+ 1 000 000,00 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000

RAHASTOT LIS-/VÄH+

TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ 7 997 932,58 632 645 2 902 796 2 532 585 2 791 405 2 808 405 1 315 812 605 812 -1 450 188

RAHOITUSLASKELMA TP17 TA18* TA18** TE19 KJ19 TA19 TS20 TS21 TS22Toiminnan rahavirta

Vuosikate 14 812 087,00 7 762 193 10 262 344 10 632 629 10 891 449 10 908 449 10 428 360 11 276 360 9 539 360Satunnaiset erät 0,00 0 0 0 0 0

Tulorah. korjauserät -2 430 749,93 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000Investointien rahavirta

Investointimenot -10 499 710,35 -11 130 000 -12 975 000 -12 537 000 -11 732 000 -11 732 000 -15 332 000 -12 645 000 -14 230 800Rahoitusosuudet inv.menoihin 0,00 650 000Omaisuuden myynti (kp-arvot) 2 869 112,04 250 000 385 000 250 000 250 000 250 000 250 000 250 000 250 000

Toiminnan ja invest. rahavirta 4 750 738,76 -3 167 807 -1 727 656 -1 704 371 -640 551 -623 551 -4 703 640 -1 168 640 -4 491 440

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys -135 865,93 -850 000 -150 000 -800 000 -800 000 -800 000

Antolainasaamisten vähennys 110 236,90 235 200 235 200 235 200 235 200 235 200 245 000 245 000 245 000

Lainakannan muutokset

Lyhytaikaisten lainojen muutos -4 999 994,67 3 400 950 1 260 799 1 887 514 823 694 806 694 4 078 940 233 640 3 756 440Pitkäaikaisten lainojen lisäys

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -116 411,78 -118 343 -118 343 -118 343 -118 343 -118 343 -120 300 -10 000 -10 000Oman pääoman muutokset 0,00Muut maksuvalmiuden muutokset 925 896,63 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000 700 000 500 000

Rahoituksen rahavirta -4 216 138,85 3 167 807 1 727 656 1 704 371 640 551 623 551 4 703 640 1 168 640 4 491 440

Rahavarojen muutos 534 599,91 0 0 0 0 0 0 0 0

Lainakanta 31.12*** 22 735 909,33 26 018 516 23 878 365 25 647 536 24 583 716 24 566 716 28 525 356 28 748 996 32 495 436Lainakanta eur / asukas 1 186 1 350 1 239 1 324 1 269 1 268 1 465 1 469 1 652Kuntien lainamäärä / asukas 2 933 3 058 3 156 3 156 3 156 3 213 3 201 3 189

* = sarakkeessa on kaupunginvaltuuston hyväksymä alkuperäinen talousarvio** = sarakkeessa on 8 kuukauden tulosennuste lukuunottamatta verotuloennustetta, joka päivitetty 23.10.2018*** = lainakanta 31.12.2018 poikkeaa talousarvion luvusta, koska tässä lainamäärä 31.12.2017 on todellinen ja talousarviossa 2018 ennuste.

________________________________________________________________________________________________________RAHOITUSOSA

____________________________________________________

174

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2019 - 2022

TULOSLASKELMAN JA RAHOITUSLASKELMAN SELVITYSOSA

TOIMINTATUOTOT ovat käyttötalouden tulosalueiden tulojen yhteissumma. JHS-suosituksen 199 ja sen Käsikirja-liitteen mukaanja sen alla olevat tulolajit käyttötalous jaetaan budjetti- ja kohderahoitteisiin toimintoihin. Budjettirahoitteiset ovat niitä, joiden

nettomeno katetaan verovaroin tai joiden tuloilla ei ole suoraa yhteyttä menoihin.Kohderahoitteisia ovat toiminnot, joiden menot pääosin tai kokonaan katetaan tai on katettavatoiminnasta saatavilla tuloilla. Toiminnot voivat olla joko ulkoisia asiakaspalvelutoimintoja kutenVesihuolto tai sisäisiä kuten Tilalaitos tai muut sisäiset palvelutoiminnot.

Myynti- ja maksutuottojen määrää on suunnitelmavuosina kasvatettu kaavamaisesti 0,5 prosentilla / vuosi.Tuki-ja avustustuottojen alenema johtuu pääosin sivistyspalvelujen toimialaan saatujen avustuksen vähenemisestä.Muut tuotot -rivin tuloarvio on saatu siten, että vuotuiseksi melko säännölliseksi muiden tuottojenmääräksi on arvioitu 400 000 euroa ja siihen on lisätty kullekin vuodelle arvioitu omaisuudenluovutusvoitto / -tappio. Lukuun sisältyvät myös maankäyttösopimuskorvaukset.

Muissa toimintatuotoissa arvioitu omaisuuden luovutusten nettotuotoksi 0,75 / 1,2 / 1,8 / 1,2 milj. eur.ja maankäyttösopimusten tuotoksi 100 000 euroa / vuosi. Vuokratuotot sisältyvät nykyisin muihin toimintatuottoihin - tulosalueilla ne näytetään vielä omana rivinään.

TOIMINTAKULUT ovat käyttötalouden tulosalueiden menojen yhteissumma.ja sen alla olevat menolajit

Henkilöstömenoissa on varauduttu sopimuskorotuksiin ja lomarahaleikkauksen päättymiseen.Suunnitelmavuosille on arvioitu kuntatalousohjelman arvioita hieman pienemmät muutosprosentit.

Ostopalvelumäärärahaa on suunnitelmavuosina kasvatettu kaavamaisesti 2 prosentilla, joka onvaativa tavoite. Ostopalveluissa sairaanhoitopiirin osuus on 24 miljoonaa euroa eli noin 40 %.

Aineiden ja materiaalien kehitysarviossa tavoitellaan max 2 % menokasvua ja muissa toimintamenoissa 1 % menokasvua.

Muihin toimintamenoihin sisällytetään nykyisin vuokramenot. Menolajin käyttäytyminen on melkovakaata, koska siitä suurin osa on Tilalaitokselle maksettavia vuokria.

VEROTULOT Verotuloarvio perustuu verottajan ennakkotietoihin vuoden 2017 verotuksen maksuunpanosta ja senseurauksena kehitysarvioista vuosille 2019 - 2022. Arvioinnissa käytetään apuna Kuntaliiton ennustekehikkoa (23.10.2018).Kunnallisveron tuotto on laskettu nimellisellä tuloveroprosentilla 19,00 %.Kiinteistöveroprosentit ovat vuodelle 2018 vahvistettujen mukaiset.

Kaupungin yhteisöveron jako-osuus on alennettu 2018 tasosta, jossa oli nousua 29 % edellisestä vuodesta. Lokakuussa2018 yhteisöveron jako-osuutta on muutettu niin, että muutos on 29 %:n sijaan noin 19 %. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta pysynee lähes ennallaan valtion budjettiehdotuksen perusteella.

VALTIONOSUUDET Valtionosuustulo on hieman pienempi kuin Kuntaliiton arvio 14.9.2018, jossa opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusosuus onvuoden 2018 luku. Arvio sisältää saaristo-osakuntakorotusta noin 1,2 miljoonaa euroa.

RAHOITUSERÄT Rahoitustuotot ja -kulut ovat yleisesti ottaen varsin vakiintuneita. Korkokulut on arvioitu tehtyjen korkosopimusten pohjaltaottaen huomioon lainamäärän kehittyminen. Euribor-tasona jatkovuosille on käytetty 1 %:a.Muihin rahoitustuottoihin on laskettu mm. osinkotuotot sekä kuntayhtymien peruspääomille maksamat korvaukset.

POISTOT JA ARVONALENTUMISET Sumu-poistojen määrä 2019 on laskettu käyttöomaisuussovelluksella ja laskennassa on otettu huomioon 2018 valmistuvatkohteet. Jatkovuosien määrät on arvioitu 2019 lukujen ja poistosuunnitelman perusteella ottaen huomiooninvestointisuunnitelma.

VARAUSTEN LISÄYS / VÄHENNYS Suunnitelmakautena puretaan eri päätöksin maanostovarausta.

TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT Talousarviossa erä muodostuu ns. vanhan eläkejärjestelmän mukaisten eläkkeiden maksuista.

ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS Kiinteistö Oy Katariinanpuistolle myönnettävä antolaina (kirjasto) on uudelleen ajoitettu vuosille 2018-2019.

ANTOLAINAUKSEN VÄHENNYKSET Satamayhtiön lainalyhennykset 200 000, muu vähäinen lyhennys.

LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS Mikäli talousarvion toteuttaminen edellyttää lisälainan ottamista, merkitään sen määrä tähän.

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS Mikäli talousarvion toteuttaminen edellyttämä lisälainaus halutaan ottaa pitkäaikaisilla lainoilla, merkitään niiden määrä tähän.

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYSKyseessä ovat vanhojen velkakirjalainojen sopimuksen mukaiset lyhennykset.

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSETTalousarviossa tähän merkitään arvio liittymismaksujen ja niiden ennakoiden määrästä.

LAINAKANTA 31.12. Riville on merkitty informatiivisena tietona laskennallinen korollisen vieraan pääoman määrä ottaen huomioonrahoituslaskelman sisältö.

Lainamäärä eur / asukas Kaupungin laskennallinen lainamäärä laskettuna asukasta kohden.Kuntien lainamäärä eur / asukas Vertailutietona kaikkien kuntien asukaskohtainen lainamäärä (poistettu kuntayhtymien arvioitu osuus).

HUOM. Tässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei ole otettu huomioon vireillä olevaa maakunta- ja soteuudistusta.

________________________________________________________________________________________________________RAHOITUSOSA

____________________________________________________

175


TILALAITOS, TULOSLASKELMA (ei vahvisteta) TP14 TP15 TP16 TP17 TA18 TA19

Liikevaihto 10 884 158 11 081 654 10 337 557 9 845 022 10 211 124 10 507 170Myyntituotot 10 666 920 11 045 880 10 318 455 9 806 498 10 152 734 10 408 780

Myynnin oikaisuerät -15 -1 275Liiketoiminnan muut tuotot 217 253 37 049 19 102 38 524 58 390 98 390

Materiaalit ja palvelut -3 793 564 -3 799 817 -3 680 319 -3 718 610 -3 593 747 -3 755 621Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 111 602 -1 998 667 -2 150 903 -2 201 122 -2 106 500 -2 229 080

Palvelujen ostot -1 681 963 -1 801 150 -1 529 416 -1 517 489 -1 487 247 -1 526 541Henkilöstökulut -1 150 827 -1 109 846 -1 051 275 -942 729 -1 014 230 -952 360Poistot ja arvonalentumiset -2 734 428 -2 893 643 -2 772 026 -2 965 596 -2 922 230 -3 137 966Liiketoiminnan muut kulut -1 526 724 -1 517 217 -1 638 629 -1 806 085 -1 978 927 -2 067 946

LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ 1 678 615 1 761 131 1 195 308 412 002 701 990 593 277Korkotuotot 2 248 2 372 2 598 826 3 000 800

Muut rahoitustuotot 798 708 805 451 2 000 400Korvaus peruspääomasta -369 375 -369 375 -369 375 -369 375 -369 375 -369 375

Kunnalle maksetut korkokulut -77 820 -9 922 -456 201 -648 264 -812 925 -831 825Muut rahoituskulut -2 871 -845 -244 -280 -2 000

Rahoitustuotot ja -kulut -447 019 -377 062 -822 417 -1 016 642 -1 179 300 -1 200 000YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 231 595 1 384 069 372 891 -604 640 -477 310 -606 723

Satunnaiset tuotot 55 398Satunnaiset kulut

YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 1 231 595 1 384 069 428 289 -604 640 -477 310 -606 723Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 66 718 66 718 66 718 66 718 66 718 66 718Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -1 000 000 1 000 000

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 298 313 1 450 787 495 007 462 078 -410 592 -540 005

TILALAITOS, RAHOITUSLASKELMATP14 TP15 TP16 TP17 TA18 TA19

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirtaTulorahoitus

Liikeylijäämä 1 678 615 1 761 131 1 195 308 412 002 701 990 593 277Poistot ja arvonalentumiset 2 734 428 2 893 643 2 772 026 2 965 596 2 922 230 3 137 966

Rahoitustuotot ja -kulut -447 019 -377 062 -822 417 -1 016 642 -1 179 300 -1 200 000Satunnaiset erät 55 398

Muut tulorahoituksen korjauserät -150 068 -28 199 -2 167Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -4 473 751 -1 108 874 -2 526 457 -3 286 800 -2 770 000 -2 302 000Rahoitusosuudet investointeihin 430 000

Käyttöomaisuuden myyntitulot 588 426 342 000 205 000 50 000 50 000

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 360 631 3 482 639 876 692 -925 844 -275 080 279 243Rahoitustoiminnan kassavirtaAntolainauksen muutokset -127 091,90 -15 238 -8 900 -23 500Lainakannan muutokset 815 104 -3 985 000 -2 012 616 275 080Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 14 435,33 335 564,67 -13 461,17Pitkäaikaisten saamisten muutos -1 170,25

Lyhytaikaisten saamisten muutos kunnalta 998 944,64 1 359 088Lyhytaikaisten saamisten muutos muilta -340 800,65 380 703,03 561 708,11 -391 264,53Lyhytaikaisten velkojen muutos kunnalle -825 500,66

Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos (ml. liittymismaksut) -426 472 -14 724 -93 640 -40 390

Rahoitustoiminnan nettokassavirta 108 618 -3 299 865 -1 553 448 890 472 275 080 0

Kassavarojen muutos (euroa) 469 249 182 774 -676 756 -35 372 0 279 243

Kassavarat 31.12. 529 354 712 128 35 372 0 0 279 243Kassavarat 1.1. 60 104 529 354 712 128 35 372 0 0

Peruspääoman korkoprosenttina on käytetty 4,5 %:a (minimi).

___________________________________________________________________________________________________RAHOITUSOSA

_________________________________________________

176

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JATALOUSSUUNNITELMA 2018 - 2021

VESIHUOLTO, TULOSLASKELMA (ei vahvisteta) TP14 TP15 TP16 TP17 TA18 TA19

Liikevaihto 5 950 490 6 115 762 6 048 403 6 409 288 6 313 560 6 421 780Myyntituotot 5 944 312 6 110 688 6 042 195 6 405 608 6 308 470 6 417 340

Myynnin oikaisuerät -19 1 819 3 299Liiketoiminnan muut tuotot 6 196 3 255 2 908 3 679 5 090 4 440

Materiaalit ja palvelut -3 793 600 -3 816 885 -3 843 491 -3 769 615 -4 086 523 -4 003 394Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 429 709 -2 354 310 -2 367 744 -2 212 350 -2 453 663 -2 385 143

Palvelujen ostot -1 363 891 -1 462 575 -1 475 746 -1 557 265 -1 632 860 -1 618 251Henkilöstökulut -476 189 -505 776 -553 950 -483 268 -499 420 -531 820Poistot ja arvonalentumiset -1 080 101 -1 048 350 -1 009 681 -1 024 689 -1 068 900 -1 175 099Liiketoiminnan muut kulut -113 675 -124 299 -117 056 -135 026 -155 128 -123 686

LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ 486 925 620 453 524 226 996 690 503 589 587 781Korkotuotot 1 858 1 077 -245 81 500 500

Muut rahoitustuotot 45 958 14 432 12 357 826 10 000 10 000Korvaus peruspääomasta -196 880 -196 880 -196 880 -196 880 -196 880 -196 880

Kunnalle maksetut korkokulut -16 346 -2 467 -41 926 -59 895 -85 620 -85 620Muut rahoituskulut -16 -48 -4 2

Rahoitustuotot ja -kulut -165 427 -183 886 -226 698 -255 867 -272 000 -272 000YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 321 498 436 567 297 528 740 823 231 589 315 781

Satunnaiset tuototSatunnaiset kulut

YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 321 498 436 567 297 528 740 823 231 589 315 781Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 3 734 3 734 3 734 3 734 3 734 3 734

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 325 232 440 301 301 262 744 557 235 323 319 515

VESIHUOLTO, RAHOITUSLASKELMAVarsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TP14 TP15 TP16 TP17 TA18 TA19Tulorahoitus

Liikeylijäämä 486 925 620 453 524 226 996 690 503 589 587 781Poistot ja arvonalentumiset 1 080 101 1 048 350 1 009 681 1 024 689 1 068 900 1 175 099

Rahoitustuotot ja -kulut -165 427 -183 886 -226 698 -255 867 -272 000 -272 000Muut tulorahoituksen korjauserät

InvestoinnitKäyttöomaisuusinvestoinnit -1 263 449 -1 197 472 -1 252 571 -1 060 706 -1 315 000 -2 552 000

Rahoitusosuudet investointeihin 0 0 0 0 0 0Käyttöomaisuuden myyntitulot 138 360

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 276 510 287 445 54 637 704 806 -14 511 -1 061 120

Rahoitustoiminnan kassavirtaAntolainauksen muutokset -6 403 -5 192Lainakannan muutokset -330 000 -1 190 000Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Pitkäaikaisten saamisten muutos 2 427 2 427 2 427 2 427Lyhytaikaisten saamisten muutos kunnalta 159 857 275

Lyhytaikaisten saamisten muutos muilta -87 986 -107 244 -545 940 -115 321Lyhytaikaisten velkojen muutos kunnalle 72 353 -77 438

Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos (ml. liittymismaksut) 273 632 771 418 449 333 312 554 500 000 500 000Rahoitustoiminnan nettokassavirta 83 879 -605 755 -94 180 199 660 500 000 500 000

Rahavarojen muutos (euroa) 360 389 -318 310 -39 542 904 466 485 489 -561 120

Kassavarojen muutos (euroa) 360 389 -318 310 -39 542 904 466 485 489 -561 120

Kassavarat 31.12. 435 582 117 272 77 730 982 196 1 467 685 906 565Kassavarat 1.1. 75 193 435 582 117 272 77 730 982 196 1 467 685

Peruspääoman korkoprosenttina on käytetty 4,5 %:a (minimi).

___________________________________________________________________________________________________RAHOITUSOSA

_________________________________________________

177


LIITTEET


AVUSTUKSET TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

KAUPUNGINHALLITUSHallinto 1 41 000 41 000 41 000 41 000

KONSERNIJAOSTOKonsernijaosto 2 1 500 1 500 1 500 1 500

SAARISTOLAUTAKUNTASaaristoasiat 3 40 000 40 000 40 000 40 000

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTASosiaali- ja terveystoimen hallinto 4 15 000 15 000 15 000 15 000Lapsiperheiden sosiaalityö 5 76 000 96 000 96 000 96 000Aikuissosiaalityö 6 932 000 805 000 805 000 805 000Vammaispalvelut 7 1 252 100 1 416 800 1 416 800 1 416 800Hoito- ja vanhuspalvelut 8 753 000 813 000 813 000 813 000

KOULUTUSLAUTAKUNTAVarhaiskasvatus 9 5 000 5 000 5 000 5 000Varhaiskasvatuksen tukitoimet 10 1 283 316 999 316 999 316 999 316Toisen asteen koulutus 11 1 000 1 000 1 000 1 000

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 329 000 329 000 329 000 329 000Kulttuuripalvelut 12 22 000 22 000 22 000 22 000

Naantalin Musiikkijuhlat 13 160 000 160 000 160 000 160 000

Vapaa-aikapalvelut 14 147 000 147 000 147 000 147 000

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTAYmpäristönsuojelu 15 1 000 1 000 1 000 1 000

TEKNINEN LAUTAKUNTALiikenneväylät ja venesatamat 16 140 000 140 000 140 000 140 000

KAIKKI AVUSTUKSET YHTEENSÄ 4 869 916 4 703 616 4 703 616 4 703 616

1 Hissiavustuksiin on varattu 30 000 euroa, lahjaomaisuustoimikunnan päätöksen mukaan jaettaviin avustuksiin 5 000 euroa ja yleisjaoston päätöksen mukaan jaettaviin avustuksiin 6 000 euroa.

2 Avustus yhteisöille jaoston päätöksen mukaan 1 500*3 Tuetaan toiminta-avustuksilla saaristoalueilla toimivien yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. 4 Avustus yhteisöille lautakunnan päätöksen mukaan 15 000*5 Lastensuojelun avohuollon tuet6 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, yritys- ja työllistämistuki sekä työmarkkinatuki7 Vammaispalvelutuet, henkilökohtaiset avustajat ja omaishoidontuet8 Omaishoidontuet 660 000. Avustukset yhteisöille lautakunnan päätöksin 32 000* (veteraanien avustajat),

kotihoidon tukipalvelut 121 000.9 Avustus Rymättylän kerhotoiminnan järjestämiseen (MLL) 5 000

10 Lakisääteiset päivähoitotuet ja vapaaehtoiset kuntalisät (ei yhteisöavustuksia)11 Avustus yksityisille 1 000 (ei yhteisöavustuksia)12 Avustukset yksityisille ja yhteisöille lautakunnan päätöksin 22 000*13 Naantalin Musiikkijuhlasäätiö r.s. 160 000 euroa 14 Lautakunnan päätöksin: avustus yksityisille 3 000, avustus yhteisöille 144 000*15 Avustus yhteisöille lautakunnan päätöksen mukaan*16 Avustukset tiehoitokunnille lautakunnan päätöksen mukaan*

* = Näitä varauksia koskee täytäntööpanomääräysten kohta 7.

____________________________________________________________LIITE 1

________________________________

178


JÄSENMAKSUT TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

KAUPUNGINHALLITUS 70 192,68 70 342 70 607 70 607 70 607HallintoPanssarilaivojen Perinneyhdistys 50,00 50 50 50 50Societas Birgitta Europa 100 100 100 100Suomen historialliset kaupungit 250,00 250 250 250 250Turun kauppakamari 5 328,68 5 342 5 357 5 357 5 357

Yhteensä 5 628,68 5 742 5 757 5 757 5 757

Suomen kuntaliitto * 64 564,00 64 600 64 850 64 850 64 850

Henkilöstöhallinto -21 245,00 17 000 17 000 17 000 17 000Suomen kuntaliitto * Kunnallinen Työmarkkinalaitos -21 245,00 17 000 17 000 17 000 17 000

SAARISTOLAUTAKUNTA 17 674,00 17 600 17 700 17 700 17 700Varsin hyvä ry * 14 364,00 14 400 14 500 14 500 14 500V-S liitto, saaristoyhteistyö * 1 350,00 1 100 1 100 1 100 1 100Suomen saaret Föss ry 100 100 100 100I samma båt rf - Samassa veneessä ry 1 960,00 2 000 2 000 2 000 2 000

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 150,00 150 150 150 150Sosiaalikeskus, hallintoValtakunnallinen työpajayhdistys 150,00 150 150 150 150

KOULUTUSLAUTAKUNTA 3 421,84 3 311 3 421 3 421 3 421PerusopetusKoululiikuntaliiton Varsinais-Suomen piiri ry 570,84 570 570 570 570Naantalin musiikkiopistoSuomen Musiikkioppilaitosten liitto 1 691,00 1 691 1 691 1 691 1 691Naantalin opistoKansalais- ja työväenopistojen liitto 1 160,00 1 050 1 160 1 160 1 160

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 460,00 500 540 540 540KulttuuripalvelutSuomen Museoliitto 400,00 360 400 400 400Varsinais-Suomen Museoyhdistys 60,00 60 60 60 60NuorisotoimintaNuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry 0,00 80 80 80 80

____________________________________________________________LIITE 2

_____________________________

179


JÄSENMAKSUT TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 2 300,90 2 300 2 500 2 500 2 500YmpäristönsuojeluLounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistys 2 300,90 2 300 2 500 2 500 2 500

TEKNINEN LAUTAKUNTA 550,00 910 950 950 950AsemakaavoitusElävä Kaupunkikeskusta ry*** 550,00 550 550 550 550MaankäyttöSuomen tieyhdistys **** 0,00 360 400 400 400

Pelastustoimi/väestönsuojeluLänsi-Suomen Pelastusalan Liitto **

YHTEENSÄ 73 504,42 112 113 112 868 112 868 112 868

VESIHUOLTOLAITOSSuomen Vesilaitosyhdistys ry 8 375,65 8 800 8 850 8 850 8 850

Liitteeseen on merkitty niiden yhdistysten ja yhteisöjen varsinaiset jäsenmaksut ja kannatusjäsenmaksut, joiden jäsenenä kaupunki on.

* = Yhteistoimintaosuuksina: KH:n päätös § 536 9.12.13 osallistumisesta Varsin Hyvä ry:n toimintaryhmätyöskentelyyn vuosina 2014 - 2020** = Kaupunki on edelleen jäsen, mutta jäsenmaksu sisältyy V-S aluepelastuslaitoksen ja L-S Pelastusalan liiton palvelu- sopimuksen perusteella aluepelastuslaitoksen kustannuksiin.*** = Jäsenyydestä kaupunginvaltuusto on päättänyt 15.12.2008 § 16.*****= Valtuustolle tehdään ehdotus, että kaupunki liittyy uudelleen Suomen Tieyhdistys ry:een

****= Kaupunginhallitus 1.11.2016 §358, jäsenyyksiä ei jatketa

____________________________________________________________LIITE 2

_____________________________

180


LIITE 3

181


LIITE 3

182


LIITE 3

183


LIITE 3

184


LIITE 3

185

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 - 2022

KÄYTTÖTALOUDEN TULOSALUEET YHTEENSÄ

(ml tilalaitos ja vesihuoltolaitos)

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA

TOIMINTATULOT YHT. 44 554 318,38 42 964 477 43 546 446 43 597 146 43 597 146 1,4 1,5 1,5

Myyntituotot 18 325 951,27 18 149 432 18 447 300 18 448 000 18 448 000 1,6 1,6 1,6

Maksutuotot 6 705 180,36 6 533 950 6 849 950 6 899 950 6 899 950 4,8 5,6 5,6

Tuet ja avustukset 1 032 612,46 796 000 817 000 817 000 817 000 2,6 2,6 2,6

Vuokratuotot 15 478 020,83 15 796 815 16 104 806 16 104 806 16 104 806 1,9 1,9 1,9

Muut toimintatuotot 2 768 021,18 1 504 780 1 082 130 1 082 130 1 082 130 -28,1 -28,1 -28,1

Valmistus omaan käyttöön 244 532,28 183 500 245 260 245 260 245 260 33,7 33,7 33,7


Henkilöstökulut 50 727 608,81 52 084 925 54 113 093 54 106 093 54 081 093 3,9 3,9 3,8

Palvelujen ostot 57 192 895,13 58 548 333 61 386 878 61 224 120 61 224 120 4,8 4,6 4,6

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 9 550 192,16 9 731 365 9 931 928 9 866 720 9 866 720 2,1 1,4 1,4

Avustukset 4 628 100,31 4 869 916 4 703 616 4 703 616 4 703 616 -3,4 -3,4 -3,4

Vuokrakulut 11 327 604,24 11 857 866 12 168 268 12 195 784 12 195 784 2,6 2,8 2,8

Muut toimintakulut 230 186,02 221 979 216 134 215 464 223 464 -2,6 -2,9 0,7

TOIMINTAKATE -89 102 268,29 -94 349 907 -98 973 471 -98 714 651 -98 697 651 4,9 4,6 4,6

Poistot ja arvonalentumiset -7 884 605,94 -7 782 232 -8 470 496 -8 470 496 -8 470 496 8,8 8,8 8,8

Laskennalliset erät 0,00 0 0 0 0


TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA

Ulkoiset toimintatulot 24 729 518,05 22 816 960 22 995 740 23 045 740 23 045 740 0,8 1,0 1,0

Sisäiset toimintatulot 9 510 446,45 9 639 313 9 740 143 9 740 938 9 740 938 1,0 1,1 1,1

Keskinäiset toimintatulot 10 314 353,88 10 508 204 10 810 563 10 810 468 10 810 468 2,9 2,9 2,9

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 44 554 318,38 42 964 477 43 546 446 43 597 146 43 597 146 1,4 1,5 1,5

Ulkoiset toimintamenot 114 038 200,65 117 259 367 122 056 878 121 910 878 121 893 878 4,1 4,0 4,0

Sisäiset toimintamenot 9 510 614,45 9 639 313 9 823 906 9 740 938 9 740 938 1,9 1,1 1,1

Keskinäiset toimintamenot 10 107 771,57 10 415 704 10 639 133 10 659 981 10 659 981 2,1 2,3 2,3

TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 133 656 586,67 137 314 384 142 519 917 142 311 797 142 294 797 3,8 3,6 3,6

TOIMINTAKATE -89 102 268,29 -94 349 907 -98 973 471 -98 714 651 -98 697 651 4,9 4,6 4,6

MUUTOS-% EDELL. TA

MUUTOS-% EDELL. TA

______________________________________________________________________LIITE 4

__________________________________

186


KÄYTTÖTALOUDEN BUDJETTIRAHOITTEISET TULOSALUEET YHTEENSÄ

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Myyntituotot 2 616 815,98 2 375 371 2 494 854 2 494 854 2 494 854 5,0 5,0 5,0

Maksutuotot 6 705 180,36 6 533 950 6 849 950 6 899 950 6 899 950 4,8 5,6 5,6


Vuokratuotot 3 017 603,90 3 130 711 3 153 486 3 153 486 3 153 486 0,7 0,7 0,7

Muut toimintatuotot 226 050,62 338 300 221 300 221 300 221 300 -34,6 -34,6 -34,6

Valmistus omaan käyttöön 814,50 3 500 3 500 3 500 3 500 0,0 0,0 0,0





Avustukset 4 628 100,31 4 869 916 4 703 616 4 703 616 4 703 616 -3,4 -3,4 -3,4

Vuokrakulut 8 080 225,27 8 406 511 8 586 375 8 614 339 8 614 339 2,1 2,5 2,5

Muut toimintakulut 150 051,98 148 439 170 354 169 684 177 684 14,8 14,3 19,7

TOIMINTAKATE -99 023 322,54 -102 774 101 -107 277 587 -107 028 268 -107 011 268 4,4 4,1 4,1


Laskennalliset erät 1 240 451,58 1 177 233 1 348 895 1 348 895 1 348 895 14,6 14,6 14,6


TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Sisäiset toimintatulot 674 450,07 591 588 624 683 624 683 624 683 5,6 5,6 5,6







TOIMINTAKATE -99 023 322,54 -102 774 101 -107 277 587 -107 028 268 -107 011 268 4,4 4,1 4,1

MUUTOS-% EDELL. TA

MUUTOS-% EDELL. TA

______________________________________________________________________LIITE 4

__________________________________

187


KÄYTTÖTALOUDEN KOHDERAHOITTEISET TULOSALUEET YHTEENSÄ (ml tilalaitos ja

vesihuoltolaitos)

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Myyntituotot 15 709 135,29 15 774 061 15 952 446 15 953 146 15 953 146 1,1 1,1 1,1

Maksutuotot 0,00 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 12 480,26 8 000 5 000 5 000 5 000 -37,5 -37,5 -37,5

Vuokratuotot 12 460 416,93 12 666 104 12 951 320 12 951 320 12 951 320 2,3 2,3 2,3

Muut toimintatuotot 2 541 970,56 1 166 480 860 830 860 830 860 830 -26,2 -26,2 -26,2






Avustukset 0,00 0 0 0 0

Vuokrakulut 3 247 378,97 3 451 355 3 581 893 3 581 445 3 581 445 3,8 3,8 3,8


TOIMINTAKATE 9 921 054,25 8 424 194 8 304 116 8 313 617 8 313 617 -1,4 -1,3 -1,3


Laskennalliset erät -1 240 451,58 -1 177 233 -1 348 895 -1 348 895 -1 348 895 14,6 14,6 14,6


TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA

Ulkoiset toimintatulot 13 034 024,79 11 386 700 11 262 430 11 262 430 11 262 430 -1,1 -1,1 -1,1





Sisäiset toimintamenot 536 132,35 503 192 522 053 513 698 513 698 3,7 2,1 2,1



TOIMINTAKATE 9 921 054,25 8 424 194 8 304 116 8 313 617 8 313 617 -1,4 -1,3 -1,3

MUUTOS-% EDELL. TA

MUUTOS-% EDELL. TA

______________________________________________________________________LIITE 4

__________________________________

188


KÄYTTÖTALOUDEN TULOSALUEET YHTEENSÄ pl. tilalaitos ja vesihuoltolaitos

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Myyntituotot 11 780 049,33 11 699 162 11 887 460 11 888 160 11 888 160 1,6 1,6 1,6

Maksutuotot 6 705 180,36 6 533 950 6 849 950 6 899 950 6 899 950 4,8 5,6 5,6


Vuokratuotot 5 751 060,04 5 789 881 5 841 526 5 841 526 5 841 526 0,9 0,9 0,9







Avustukset 4 628 100,31 4 869 916 4 703 616 4 703 616 4 703 616 -3,4 -3,4 -3,4

Vuokrakulut 9 344 562,86 9 768 111 9 989 586 10 017 102 10 017 102 2,3 2,5 2,5


TOIMINTAKATE -94 501 245,72 -99 546 616 -104 467 594 -104 208 774 -104 191 774 4,9 4,7 4,7


Laskennalliset erät 0,00 0 0 0 0


TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA

Ulkoiset toimintatulot 16 944 980,67 15 154 810 15 134 820 15 184 820 15 184 820 -0,1 0,2 0,2








TOIMINTAKATE -94 501 245,72 -99 546 616 -104 467 594 -104 208 774 -104 191 774 4,9 4,7 4,7

MUUTOS-% EDELL. TA

MUUTOS-% EDELL. TA

______________________________________________________________________LIITE 4

__________________________________

189


HALLINTOPALVELUT YHTEENSÄ

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA

TOIMINTATULOT YHT. 6 873 108,27 5 308 019 5 117 640 5 117 640 5 117 640 -3,6 -3,6 -3,6

Myyntituotot 2 428 432,54 2 445 319 2 584 640 2 584 640 2 584 640 5,7 5,7 5,7

Maksutuotot 5 781,03 5 600 5 600 5 600 5 600

Tuet ja avustukset 286 899,57 245 000 245 000 245 000 245 000

Vuokratuotot 1 566 477,75 1 455 100 1 472 400 1 472 400 1 472 400 1,2 1,2 1,2


Valmistus omaan käyttöön




Aineet, tarvikkeet ja tavarat 163 159,31 148 404 149 532 148 752 148 752 0,8 0,2 0,2

Avustukset 69 470,00 82 500 82 500 82 500 82 500

Vuokrakulut 784 165,59 850 047 936 409 946 414 946 414 10,2 11,3 11,3


TOIMINTAKATE -487 318,74 -2 505 537 -3 108 370 -3 134 143 -3 142 143 24,1 25,1 25,4

Poistot ja arvonalentumiset -527 120,38 -405 257 -457 074 -457 074 -457 074 12,8 12,8 12,8

Laskennalliset erät 1 465 153,07 1 358 337 1 420 209 1 420 209 1 420 209 4,6 4,6 4,6

TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ 450 713,95 -1 552 457 -2 145 235 -2 171 008 -2 179 008 38,2 39,8 40,4

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA

Ulkoiset toimintatulot 4 444 349,00 2 942 850 2 621 200 2 621 200 2 621 200 -10,9 -10,9 -10,9


Keskinäiset toimintatulot 204 277,51 179 960 168 859 168 859 168 859 -6,2 -6,2 -6,2

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 6 873 108,27 5 308 019 5 117 640 5 117 640 5 117 640 -3,6 -3,6 -3,6


Sisäiset toimintamenot 341 269,64 325 809 323 090 319 406 319 406 -0,8 -2,0 -2,0

Keskinäiset toimintamenot 425 844,43 435 622 462 679 466 016 466 016 6,2 7,0 7,0


TOIMINTAKATE -487 318,74 -2 505 537 -3 108 370 -3 134 143 -3 142 143 24,1 25,1 25,4

MUUTOS-% EDELL. TA

MUUTOS-% EDELL. TA

______________________________________________________________________LIITE 4

__________________________________

190


SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Myyntituotot 912 777,07 737 300 776 450 776 450 776 450 5,3 5,3 5,3

Maksutuotot 3 922 352,28 4 163 850 4 145 850 4 195 850 4 195 850 -0,4 0,8 0,8

Tuet ja avustukset 564 844,16 493 000 517 000 517 000 517 000 4,9 4,9 4,9

Vuokratuotot 828 622,28 928 100 968 500 968 500 968 500 4,4 4,4 4,4


Valmistus omaan käyttöön 64,50





Avustukset 2 907 816,67 3 028 100 3 145 800 3 145 800 3 145 800 3,9 3,9 3,9

Vuokrakulut 2 322 587,49 2 449 392 2 457 784 2 457 784 2 457 784 0,3 0,3 0,3

Muut toimintakulut 27 243,16 150 150 150

TOIMINTAKATE -56 695 189,09 -59 051 406 -61 488 622 -61 261 793 -61 261 793 4,1 3,7 3,7

Poistot ja arvonalentumiset -193 886,50 -246 108 -158 405 -158 405 -158 405 -35,6 -35,6 -35,6



TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Sisäiset toimintatulot 233 511,83 237 000 237 000 237 000 237 000

Keskinäiset toimintatulot



Sisäiset toimintamenot 2 755 962,51 2 816 242 2 775 641 2 752 962 2 752 962 -1,4 -2,2 -2,2

Keskinäiset toimintamenot 2 166 272,00 2 313 802 2 302 884 2 302 884 2 302 884 -0,5 -0,5 -0,5


TOIMINTAKATE -56 695 189,09 -59 051 406 -61 488 622 -61 261 793 -61 261 793 4,1 3,7 3,7

MUUTOS-% EDELL. TA

MUUTOS-% EDELL. TA

______________________________________________________________________LIITE 4

__________________________________

191


SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Myyntituotot 444 900,55 475 110 445 410 445 410 445 410 -6,3 -6,3 -6,3

Maksutuotot 2 021 069,03 1 707 500 1 867 500 1 867 500 1 867 500 9,4 9,4 9,4

Tuet ja avustukset 166 047,95 50 000 50 000 50 000 50 000

Vuokratuotot 39 844,50 41 000 41 000 41 000 41 000


Valmistus omaan käyttöön




Aineet, tarvikkeet ja tavarat 892 256,78 810 495 868 232 867 680 867 680 7,1 7,1 7,1

Avustukset 1 519 567,64 1 618 316 1 334 316 1 334 316 1 334 316 -17,5 -17,5 -17,5

Vuokrakulut 4 950 173,21 5 131 294 5 303 342 5 318 897 5 318 897 3,4 3,7 3,7


TOIMINTAKATE -32 946 509,43 -33 281 330 -34 864 623 -34 819 488 -34 794 488 4,8 4,6 4,5

Poistot ja arvonalentumiset -234 812,01 -215 724 -408 616 -408 616 -408 616 89,4 89,4 89,4



TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Sisäiset toimintatulot 5 390,67

Keskinäiset toimintatulot 18,18






TOIMINTAKATE -32 946 509,43 -33 281 330 -34 864 623 -34 819 488 -34 794 488 4,8 4,6 4,5

MUUTOS-% EDELL. TA

MUUTOS-% EDELL. TA

______________________________________________________________________LIITE 4

__________________________________

192


TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ (ml. tilalaitos ja vesihuoltolaitos)

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Myyntituotot 14 539 841,11 14 491 703 14 640 800 14 641 500 14 641 500 1,0 1,0 1,0

Maksutuotot 755 978,02 657 000 831 000 831 000 831 000 26,5 26,5 26,5

Tuet ja avustukset 14 820,78 8 000 5 000 5 000 5 000 -37,5 -37,5 -37,5

Vuokratuotot 13 043 076,30 13 372 615 13 622 906 13 622 906 13 622 906 1,9 1,9 1,9







Avustukset 131 246,00 141 000 141 000 141 000 141 000 0,0 0,0 0,0

Vuokrakulut 3 270 677,95 3 427 133 3 470 733 3 472 689 3 472 689 1,3 1,3 1,3


TOIMINTAKATE 1 026 748,97 488 366 488 144 500 773 500 773 0,0 2,5 2,5




TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Sisäiset toimintatulot 7 047 062,19 7 217 104 7 175 562 7 176 357 7 176 357 -0,6 -0,6 -0,6







TOIMINTAKATE 1 026 748,97 488 366 488 144 500 773 500 773 0,0 2,5 2,5

MUUTOS-% EDELL. TA

MUUTOS-% EDELL. TA

______________________________________________________________________LIITE 4

__________________________________

193


TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ (pl. tilalaitos ja vesihuoltolaitos)

TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Myyntituotot 7 993 939,17 8 041 433 8 080 960 8 081 660 8 081 660 0,5 0,5 0,5

Maksutuotot 755 978,02 657 000 831 000 831 000 831 000 26,5 26,5 26,5

Tuet ja avustukset 10 320,78

Vuokratuotot 3 316 115,51 3 365 681 3 359 626 3 359 626 3 359 626 -0,2 -0,2 -0,2






Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 411 549,06 2 587 238 2 592 634 2 576 437 2 576 437 0,2 -0,4 -0,4

Avustukset 131 246,00 141 000 141 000 141 000 141 000

Vuokrakulut 1 287 636,57 1 337 378 1 292 051 1 294 007 1 294 007 -3,4 -3,2 -3,2


TOIMINTAKATE -4 372 228,46 -4 708 343 -5 005 979 -4 993 350 -4 993 350 6,3 6,1 6,1




TP2017 TA2018 TE2019 KJ2019 TA2019

TE KJ TA


Sisäiset toimintatulot 6 983 162,19 7 151 655 7 105 592 7 106 387 7 106 387 -0,6 -0,6 -0,6





Keskinäiset toimintamenot 736 371,69 761 840 750 841 752 797 752 797 -1,4 -1,2 -1,2


TOIMINTAKATE -4 372 228,46 -4 708 343 -5 005 979 -4 993 350 -4 993 350 6,3 6,1 6,1

MUUTOS-% EDELL. TA

MUUTOS-% EDELL. TA

______________________________________________________________________LIITE 4

__________________________________

194

NAANTALIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2019 - 2022

VAKANSSIMUUTOKSET 2019 - 2022

TOIMIELIMEN EHDOTUS

KJ:N EHDOTUS

KAUPUNGINHALLITUS VAKANSSINRO 2019 2019 HUOMHALLINTO

UUSI VIESTINTÄASSISTENTTI (TOIMI) 1 1 1.3.2019

KAUPUNGINJOHTAJA: ESITTÄÄ UUDEN VAKANSSIN PERUSTAMISTAKAUPUNGINHALLITUS: EHDOTUS HYVÄKSYTÄÄN

ASIAHALLINTOLAKKAUTUS PALVELUNEUVOJA (TOIMI) 1300114 1 1 1.1.2019

KAUPUNGINJOHTAJA: ESITTÄÄ VAKANSSIN LAKKAUTUSTAKAUPUNGINHALLITUS: EHDOTUS HYVÄKSYTÄÄN

HANKINTATOIMI JA KESKUSVARASTOLAKKAUTUS VARASTOPÄÄLLIKKÖ (TOIMI) 1430101 1 1 1.1.2019LAKKAUTUS HANKINTAPÄÄLLIKKÖ (VIRKA) 1430001 1 1 1.1.2019

SIIRTO TEK. LTK HANKINTA- JA VARASTOSIHTEERI (TOIMI) 1430100 1 1 1.1.2019SIIRTO TEK. LTK VARASTOTYÖNTEKIJÄ (TOIMI) 1430102 1 1 1.1.2019

KAUPUNGINJOHTAJA: ESITTÄÄ KAHDEN VAKANSSIN LAKKAUTUSTA JA KAHDEN VAKANSSIN SIIRTOAKAUPUNGINHALLITUS: EHDOTUS HYVÄKSYTÄÄN

TOIMIELIMEN EHDOTUS

KJ:N EHDOTUS

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA VAKANSSINRO 2019 2019 HUOMTERVEYSPALVELUT

UUSI TERVEYDENHOITAJA/SAIRAANHOITAJA (VARAHENKILÖ) (TOIMI) 1 1 1.1.2019

NIMIKEMUUTOS TERVEYSKESKUSAVUSTAJA (TOIMI) 1522104 SAIRAANHOITAJA (TOIMI) 1 1 1.1.2019NIMIKEMUUTOS TERVEYDENHOITAJA (TOIMI) 1521123 PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA (TOIMI) 1 1 1.1.2019

LAKKAUTUS JOHTAVA FARMASEUTTI (TOIMI) 1520117 1 1 1.1.2019

KAUPUNGINJOHTAJA: ESITTÄÄ UUDEN VAKANSSIN PERUSTAMISTA, KAHDEN VAKANSSIN NIMIKEMUUTOSTA JA YHDEN VAKANSSIN LAKKAUTUSTAKAUPUNGINHALLITUS: EHDOTUS HYVÄKSYTÄÄN

HOITO- JA VANHUSPALVELUT, HALLINTOUUSI GERIATRI (VIRKA) 1 1 1.1.2019


HOITO- JA VANHUSPALVELUT, KOTIHOITOUUSI ASIAKASOHJAAJA (VIRKA) 1 1 1.1.2019


HOITO- JA VANHUSPALVELUT, RYHMÄKODITNIMIKEMUUTOS LAITOSAPULAINEN (TOIMI) 1552124 HOITAJA (TOIMI) 1 1 1.1.2019

KAUPUNGINJOHTAJA: ESITTÄÄ VAKANSSIN NIMIKEMUUTOSTAKAUPUNGINHALLITUS: EHDOTUS HYVÄKSYTÄÄN

TOIMIELIMEN EHDOTUS

KJ:N EHDOTUS

KOULUTUSLAUTAKUNTA VAKANSSINRO 2019 2019 HUOMVARHAISKASVATUS

UUSI ALUEPÄIVÄKODINJOHTAJA (VIRKA) 1 1 1.8.2019

NIMIKEMUUTOS PÄIVÄKODINJOHTAJA (VIRKA) 1630001 ALUEPÄIVÄKODINJOHTAJA (VIRKA) 1 1 1.8.2019NIMIKEMUUTOS PÄIVÄKODINJOHTAJA (VIRKA) 1631001 VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJA (LASTENTARHANOPETTAJA) (VIRKA) 1 1 1.8.2019NIMIKEMUUTOS PÄIVÄKODINJOHTAJA (VIRKA) 1625001 VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJA (LASTENTARHANOPETTAJA) (VIRKA) 1 1 1.8.2019

KAUPUNGINJOHTAJA: ESITTÄÄ UUDEN VAKANSSIN PERUSTAMISTA JA KOLMEN VAKANSSIN NIMIKEMUUTOKSIAKAUPUNGINHALLITUS: EHDOTUS HYVÄKSYTÄÄN

PERUSOPETUSUUSI AINEENOPETUKSEN PÄÄTOIMINEN TUNTIOPETTAJA (VIRKA) 1 1 1.8.2019UUSI ERITYISLUOKANOPETTAJA (VIRKA) 1 1 1.8.2019

KAUPUNGINJOHTAJA: ESITTÄÄ KAHDEN UUDEN VAKANSSIN PERUSTAMISTAKAUPUNGINHALLITUS: EHDOTUS HYVÄKSYTÄÄN

VAPAA SIVISTYSTYÖ, NAANTALIN OPISTOUUSI SUUNNITTELUOPETTAJA (VIRKA) 1 1 1.8.2019

KAUPUNGINJOHTAJA: ESITTÄÄ UUDEN VAKANSSIN PERUSTAMISTAKAUPUNGINHALLITUS: EHOTUS HYVÄKSYTÄÄN MUUTETTUNA. SUUNNITTELUOPETTAJAN VAKANSSI PERUSTETAAN 1.8.2020

TOIMIELIMEN EHDOTUS

KJ:N EHDOTUS

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA VAKANSSINRO 2019 2019 HUOMKIRJASTOPALVELUT

UUSI KIRJASTONHOITAJA (TOIMI) 1 1 1.1.2019


LIIKUNTAUUSI SOVELTAVAN LIIKUNNAN OHJAAJA (TOIMI) 1 1 1.1.2019


________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

LIITE 5

195

NAANTALIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2019 - 2022

VAKANSSIMUUTOKSET 2019 - 2022

TOIMIELIMEN EHDOTUS

KJ:N EHDOTUS

TEKNINEN LAUTAKUNTA VAKANSSINRO 2019 2019 HUOMASEMAKAAVOITUS

UUSI KAAVOITUSARKKITEHTI (VIRKA) 1 1 1.1.2019


KESKUSVARASTOSIIRTO HALL.PALVELUISTA HANKINTA- JA VARASTOSIHTEERI (TOIMI) 1430100 1 1 1.1.2019SIIRTO HALL.PALVELUISTA VARASTOTYÖNTEKIJÄ (TOIMI) 1430102 1 1 1.1.2019

KAUPUNGINJOHTAJA: ESITTÄÄ KAHDEN VAKANSSIN SIIRTOAKAUPUNGINHALLITUS: EHDOTUS HYVÄKSYTÄÄN

ATERIA JA SIIVOUSPALVELUTLAKKAUTUS LAITOSHUOLTAJA (TOIMI) 1960117 1 1 1.1.2019

KAUPUNGINJOHTAJA: ESITTÄÄ VAKANSSIN LAKKAUTUSTAKAUPUNGINHALLITUS: EHDOTUS HYVÄKSYTÄÄN

TOIMIELIMEN EHDOTUS

KJ:N EHDOTUS

MUUTOKSET YHTEENSÄ 2019 2019

UUSIA VAKANSSEJA: 11 11 10VIRKOJA: 7 7 6

TOIMIA: 4 4 4

LAKKAUTETTAVIA VAKANSSEJA: 5 5 5VIRKOJA: 1 1 1

TOIMIA: 4 4 4

NIMIKKEENMUUTOKSIA: 6 6 6VIRKOIHIN: 3 3 3

TOIMIIN: 3 3 3

KH:N PÄÄTÖS

2019

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

LIITE 5

196

NAANTALIN KAUPUNKI

Vakanssiluettelo (vakituiset virat ja toimet)

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2019

Virat Toimet Yht. Virat Toimet Yht. Virat Toimet Yht.

KAUPUNGINHALLITUSHALLINTO

Kaupunginjohtaja 1 0 1 0 1 0 1Hallintojohtaja 1 0 1 0 1 0 1Controller 1 0 1 0 1 0 1Elinkeinoasiamies 1 0 1 0 1 0 1Kehityspäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Kaupunginkamreeri 1 0 1 0 1 0 1Kaupunginlakimies 1 0 1 0 1 0 1Viestintäassistentti 0 0 0 1 1 0 1 1Tp. pysäköinnintarkastaja (3 kk) 3 0 3 0 3 0 3HALLINTO YHTEENSÄ 10 0 10 0 1 1 10 1 11

ASIAHALLINTOArkistonhoitaja 0 1 1 0 0 1 1Arkistosihteeri 1 0 1 0 1 0 1Johdon sihteeri 1 0 1 0 1 0 1Toimistosihteeri 0 2 2 0 0 2 2Hallintosihteeri 0 1 1 0 0 1 1Palveluneuvoja 0 5 5 -1 -1 0 4 4ASIAHALLINTO YHTEENSÄ 2 9 11 0 -1 -1 2 8 10

SISÄISET TOIMISTOPALVELUTToimistosihteeri 0 3 3 0 0 3 3SISÄISET TOIMISTOPALVELUT YHTEENSÄ 0 3 3 0 0 0 0 3 3

TIETOHALLINTOTietohallintopäällikkö 1 0 1 0 1 0 1IT-suunnittelija 0 4 4 0 0 4 4Mikrotukihenkilö 0 2 2 0 0 2 2TIETOHALLINTO YHTEENSÄ 1 6 7 0 0 0 1 6 7

RAHATOIMIPääkassa 0 1 1 0 0 1 1Kirjanpitopäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Kirjanpitäjä 0 4 4 0 0 4 4Toimistosihteeri 0 1 1 0 0 1 1RAHATOIMI YHTEENSÄ 1 6 7 0 0 0 1 6 7

HANKINTATOIMI JA KESKUSVARASTOHankintapäällikkö 1 0 1 -1 -1 1 -1 0Hankinta- ja varastosihteeri * 0 1 1 -1 -1 0 0 0Varastopäällikkö 0 1 1 -1 -1 0 0 0Varastotyöntekijä * 0 1 1 -1 -1 0 0 0HANKINTATOIMI JA KESKUSVARASTO YHTEENSÄ 1 3 4 0 -4 -4 1 -1 0

* Vakanssit siirtyvät Teknisen lautakunnan alaisuuteen

HENKILÖSTÖHALLINTOHenkilöstöpäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Henkilöstösihteeri 0 1 1 0 0 1 1HENKILÖSTÖHALLINTO YHTEENSÄ 1 1 2 0 0 0 1 1 2

PALKKAHALLINTOHenkilöstöasiainhoitaja 1 0 1 0 1 0 1Palkkasihteeri 0 5 5 0 0 5 5PALKKAHALLINTO YHTEENSÄ 1 5 6 0 0 0 1 5 6

KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ 17 33 50 0 -4 -4 17 29 46

SAARISTOLAUTAKUNTASAARISTOASIAT

Viestintä- ja kehittämispäällikkö 1 0 1 0 1 0 1SAARISTOASIAT YHTEENSÄ 1 0 1 0 0 0 1 0 1

SAARISTOLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 1 0 1 0 0 0 1 0 1

TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE 31.12.2018

KAUPUNGINJOHTAJAN ESITTÄMÄT MUUTOKSET 01.01.2019

__________________________________________________________________________________________________________________

LIITE 5

__________________________

197

NAANTALIN KAUPUNKI






SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAHALLINTO

Perusturvajohtaja 1 0 1 0 1 0 1Talouspäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Toimistosihteeri 1 3 4 0 1 3 4HALLINTO YHTEENSÄ 3 3 6 0 0 0 3 3 6

TERVEYSPALVELUTYlilääkäri 1 0 1 0 1 0 1Eurolääkäri 1 0 1 0 1 0 1Terveyskeskuslääkäri 10 0 10 0 10 0 10Osastosihteeri 0 2 2 0 0 2 2Tietojärjestelmäasiantuntija 0 1 1 0 0 1 1Johtava farmaseutti 0 1 1 -1 -1 0 0 0Johtava hoitaja 1 0 1 0 1 0 1Laboratoriohoitaja 0 6 6 0 0 6 6Röntgenhoitaja 0 2 2 0 0 2 2Varastonhoitaja 0 1 1 0 0 1 1Välinehuoltaja 0 3 3 0 0 3 3Sairaanhoitaja 0 7 7 1 1 0 8 8Terveydenhoitaja 0 18 18 -1 -1 0 17 17Psykiatrinen sairaanhoitaja 0 0 0 1 1 0 1 1Osastonhoitaja 1 0 1 0 1 0 1Terveydenhoitaja/sairaanhoitaja (varahenkilö) 0 0 0 1 1 1 0 1Terveyskeskusavustaja 0 4 4 -1 -1 0 3 3Vanhempi ammattimies 0 1 1 0 0 1 1TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ 14 46 60 1 -1 0 15 45 60

KUNTOUTUSFysioterapeutti 0 5 5 0 0 5 5Kuntohoitaja 0 1 1 0 0 1 1Puheterapeutti 0 2 2 0 0 2 2Sosiaalityöntekijä 1 0 1 0 1 0 1Toimintaterapeutti 0 2 2 0 0 2 2KUNTOUTUS YHTEENSÄ 1 10 11 0 0 0 1 10 11

SUUN TERVEYDENHUOLTOVastaava hammaslääkäri 1 0 1 0 1 0 1Hammaslääkäri 0 7 7 0 0 7 7Hammashoitaja 0 11 11 0 0 11 11Suuhygienisti 0 4 4 0 0 4 4Terveyskeskushammaslääkäri 0 2 2 0 0 2 2SUUN TERVEYDENHUOLTO YHTEENSÄ 1 24 25 0 0 0 1 24 25

AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUTHoitaja 0 3 3 0 0 3 3Psykologi 0 1 1 0 0 1 1Päivätoiminnanohjaaja 0 1 1 0 0 1 1Terveydenhoitaja 0 3 3 0 0 3 3Sairaanhoitaja 0 1 1 0 0 1 1Sosiaaliohjaaja 1 0 1 0 1 0 1Asumispalveluohjaaja 0 1 1 0 0 1 1Psykoterapeutti 0 1 1 0 0 1 1AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT YHTEENSÄ 1 11 12 0 0 0 1 11 12

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖAvohuollonohjaaja 0 2 2 0 0 2 2Perhetyöntekijä 0 2 2 0 0 2 2Perheohjaaja 0 2 2 0 0 2 2Lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä 0 1 1 0 0 1 1Vastaava perheohjaaja 1 0 1 0 1 0 1Psykologi 2 0 2 0 2 0 2Sosiaaliohjaaja 3 0 3 0 3 0 3Perhepalvelujen päällikkö 1 0 1 0 1 0 1Lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä 1 0 1 0 1 0 1Johtava sosiaalityöntekijä 1 0 1 0 1 0 1Sosiaalityöntekijä 4 0 4 0 4 0 4Toimistosihteeri 1 0 1 0 1 0 1Psykoterapeutti / psykiatrinen sairaanhoitaja 0 1 1 0 0 1 1LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖ YHTEENSÄ 14 8 22 0 0 0 14 8 22

__________________________________________________________________________________________________________________

LIITE 5

__________________________

198

NAANTALIN KAUPUNKI






AIKUISSOSIAALITYÖAikuissosiaalityön päällikkö 1 0 1 0 1 0 1Työllisyysohjaaja 1 0 1 0 1 0 1Sosiaaliohjaaja 3 0 3 0 3 0 3Sosiaalityöntekijä 2 0 2 0 2 0 2Työpajaohjaaja 1 2 3 0 1 2 3AIKUISSOSIAALITYÖ YHTEENSÄ 8 2 10 0 0 0 8 2 10

VAMMAISPALVELUTAvohuollonohjaaja 1 0 1 0 1 0 1Sosiaalityöntekijä 2 0 2 0 2 0 2Toimistosihteeri 0 1 1 0 0 1 1VAMMAISPALVELUT YHTEENSÄ 3 1 4 0 0 0 3 1 4

HOITO- JA VANHUSPALVELUTHALLINTO

Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja 1 0 1 0 1 0 1Gediatri 0 0 0 1 1 1 0 1HALLINTO YHTEENSÄ 1 0 1 1 0 1 2 0 2

KOTIHOITO Osastonhoitaja 1 0 1 0 1 0 1Avohuollonohjaaja 1 0 1 0 1 0 1Asiakasohjaaja 0 0 0 1 1 1 0 1Fysioterapeutti 0 1 1 0 0 1 1Hoitaja 0 36 36 0 0 36 36Hoitaja (varahenkilö) 0 3 3 0 0 3 3Sairaanhoitaja 0 8 8 0 0 8 8Terveydenhoitaja 0 1 1 0 0 1 1KOTIHOITO YHTEENSÄ 2 49 51 1 0 1 3 49 52

RYHMÄKODITPalvelukodin johtaja 1 0 1 0 1 0 1Hoitaja 0 43 43 1 1 0 44 44Kodinhoitaja 0 1 1 0 0 1 1Laitosapulainen 0 1 1 -1 -1 0 0 0Perushoitaja 0 6 6 0 0 6 6Sairaanhoitaja 0 6 6 0 0 6 6Vastaava sairaanhoitaja 0 1 1 0 0 1 1RYHMÄKODIT YHTEENSÄ 1 58 59 0 0 0 1 58 59

BIRGITTAKOTI Palvelukodin johtaja, Birgitta-koti 1 0 1 0 1 0 1Fysioterapeutti 0 1 1 0 0 1 1Hoitaja 0 41 41 0 0 41 41Kuntoutusohjaaja 0 1 1 0 0 1 1Sairaanhoitaja 0 2 2 0 0 2 2Vastaava sairaanhoitaja 0 1 1 0 0 1 1Päivätoiminnanohjaaja 0 1 1 0 0 1 1BIRGITTAKOTI YHTEENSÄ 1 47 48 0 0 0 1 47 48

VUODEOSASTOOsastonlääkäri 1 0 1 0 1 0 1Osastonhoitaja 1 0 1 0 1 0 1Apulaisosastonhoitaja 0 1 1 0 0 1 1Hoitaja (varahenkilö) 0 2 2 0 0 2 2Laitoshuoltaja 0 4 4 0 0 4 4Perushoitaja 0 13 13 0 0 13 13Sairaanhoitaja 0 12 12 0 0 12 12VUODEOSASTO YHTEENSÄ 2 32 34 0 0 0 2 32 34

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 52 291 343 3 -1 2 55 290 345

__________________________________________________________________________________________________________________

LIITE 5

__________________________

199

NAANTALIN KAUPUNKI






KOULUTUSLAUTAKUNTASIVISTYSTOIMEN HALLINTO

Sivistystoimenjohtaja 1 0 1 0 1 0 1Talouspäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Toimistosihteeri 2 2 4 0 2 2 4SIVISTYSTOIMEN HALLINTO YHTEENSÄ 4 2 6 0 0 0 4 2 6

VARHAISKASVATUSVarhaiskasvatuksen johtaja 1 0 1 0 1 0 1Päivähoidon esimies 1 0 1 0 1 0 1Erityispäivähoitaja 0 7 7 0 0 7 7Kodinhoitaja 0 1 1 0 0 1 1Lastenhoitaja 0 70 70 0 0 70 70Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 0 7 7 0 0 7 7Varhaiskasvatuksen opettaja (lastentarhanopettaja) * 0 0 0 2 2 0 2 2Aluepäiväkodinjohtaja * 3 0 3 2 2 5 0 5Lastentarhanopettaja 3 52 55 0 3 52 55Perhepäivähoitaja 0 27 27 0 0 27 27Päivähoidonohjaaja 1 0 1 0 1 0 1Päivähoitaja 0 1 1 0 0 1 1Päiväkodinjohtaja 7 0 7 -3 -3 4 0 4Ryhmäperhepäivähoitaja 0 1 1 0 0 1 1Sosiaaliohjaaja 0 1 1 0 0 1 1VARHAISKASVATUS YHTEENSÄ 16 167 183 -1 2 1 15 169 184

* Vakanssit ehdotettu perustettaviksi 1.8.2019 alkaen

PERUSOPETUSAineenopetuksen päätoiminen tuntiopettaja * 0 0 0 1 1 1 0 1Erityisluokanopettaja * 12 0 12 1 1 13 0 13Erityisopettaja 6 0 6 0 6 0 6Joustavan perusopetuksen opettaja 1 0 1 0 1 0 1Koulusihteeri 0 2 2 0 0 2 2Kiertävä erityisluokanopettaja 1 0 1 0 1 0 1Lehtori 44 0 44 0 44 0 44Luokanopettaja ** 61 0 61 0 61 0 61Luokanopettaja (koulunjohtaja) 5 0 5 0 5 0 5Perusopetuksen johtava rehtori 1 0 1 0 1 0 1Päätoiminen tuntiopettaja 18 0 18 0 18 0 18Oppilaanohjauksen tuntiopettaja 1 0 1 0 1 0 1Rehtori 4 0 4 0 4 0 4Musiikin tuntiopettaja (sivutoiminen) 1 0 1 0 1 0 1PERUSOPETUS YHTEENSÄ 155 2 157 2 0 2 157 2 159

* Vakanssit ehdotettu perustettaviksi 1.8.2019 alkaen** tekninen korjaus - 1 luokanopettajan vakanssi

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄKERHOTAamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja 0 1 1 0 0 1 1PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄKERHOT YHTEENSÄ 0 1 1 0 0 0 0 1 1

LUKIOKOULUTUSKoulusihteeri 0 1 1 0 0 1 1Lehtori 16 0 16 0 16 0 16Opinto-ohjaaja 0 1 1 0 0 1 1Päätoiminen tuntiopettaja 1 0 1 0 1 0 1Lukion rehtori 1 0 1 0 1 0 1LUKIOKOULUTUS YHTEENSÄ 18 2 20 0 0 0 18 2 20

OPPILASHUOLTOJohtava koulupsykologi 1 0 1 0 1 0 1Koulukuraattori 0 3 3 0 0 3 3Koulunkäynninohjaaja 0 35 35 0 0 35 35Vastaava koulunkäynninohjaaja 0 1 1 0 0 1 1Koulupsykologi 2 0 2 0 2 0 2OPPILASHUOLTO YHTEENSÄ 3 39 42 0 0 0 3 39 42

VAPAA SIVISTYSTYÖNAANTALIN MUSIIKKIOPISTO

Musiikkileikkikoulun opettaja 1 0 1 0 1 0 1Pianonsoiton opettaja 2 0 2 0 2 0 2Rehtori 1 0 1 0 1 0 1Viulunsoiton opettaja 1 0 1 0 1 0 1NAANTALIN MUSIIKKIOPISTO YHTEENSÄ 5 0 5 0 0 0 5 0 5

NAANTALIN OPISTO Opistosihteeri 0 1 1 0 0 1 1Osastonjohtaja 0 1 1 0 0 1 1Rehtori 1 0 1 0 1 0 1Vahtimestari 0 1 1 0 0 1 1NAANTALIN OPISTO YHTEENSÄ 1 3 4 0 0 0 1 3 4

KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 202 216 418 1 2 3 203 218 421

__________________________________________________________________________________________________________________

LIITE 5

__________________________

200

NAANTALIN KAUPUNKI






KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTAKULTTUURIPALVELUT

YLEINEN KULTTUURITOIMIKulttuuri- ja tiedotussihteeri 1 0 1 0 1 0 1YLEINEN KULTTUURITOIMI YHTEENSÄ 1 0 1 0 0 0 1 0 1

KIRJASTOPALVELUT Kirjastotoimenjohtaja 1 0 1 0 1 0 1Kirjastonhoitaja 0 5 5 1 1 0 6 6Kirjastovirkailija 0 6 6 0 0 6 6Osastonjohtaja 0 1 1 0 0 1 1KIRJASTOPALVELUT YHTEENSÄ 1 12 13 0 1 1 1 13 14

MUSEOTOIMI Museonjohtaja 1 0 1 0 1 0 1Museoassistentti 0 1 1 0 0 1 1Museoamanuenssi 0 1 1 0 0 1 1MUSEOTOIMI YHTEENSÄ 1 2 3 0 0 0 1 2 3

NUORISOVapaa-aikatoimen päällikkö 1 0 1 0 1 0 1Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja 0 4 4 0 0 4 4Erityisnuorisotyöntekijä 0 1 1 0 0 1 1Etsivä nuorisotyöntekijä 0 1 1 0 0 1 1Vapaa-aikatilojen valvoja 0 1 1 0 0 1 1NUORISO YHTEENSÄ 1 7 8 0 0 0 1 7 8

LIIKUNTALiikunnanohjaaja 0 1 1 0 0 1 1Urheilulaitosten hoitaja 0 2 2 0 0 2 2Soveltavan liikunnan ohjaaja 0 0 0 1 1 0 1 1Vapaa-aikatoimen sihteeri 1 0 1 0 1 0 1LIIKUNTA YHTEENSÄ 1 3 4 0 1 1 1 4 5

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YHTEENSÄ 5 24 29 0 2 2 5 26 31

__________________________________________________________________________________________________________________

LIITE 5

__________________________

201

NAANTALIN KAUPUNKI






YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTAYMPÄRISTÖNSUOJELU

Ympäristöpäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Ympäristönsuojelutarkastaja 1 0 1 0 1 0 1YMPÄRISTÖNSUOJELU YHTEENSÄ 2 0 2 0 0 0 2 0 2

RAKENTAMISEN NEUVONTA JA VALVONTA Rakennustarkastaja 1 0 1 0 1 0 1Tarkastusinsinööri 2 0 2 0 2 0 2RAKENTAMISEN NEUVONTA JA VALVONTA YHTEENSÄ 3 0 3 0 0 0 3 0 3

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 5 0 5 0 0 0 5 0 5

TEKNINEN LAUTAKUNTAASEMAKAAVOITUS

Kaupunginarkkitehti 1 0 1 0 1 0 1Kaavoitusarkkitehti 0 1 1 1 1 0 2 2ASEMAKAAVOITUS YHTEENSÄ 1 1 2 0 1 1 1 2 3

MAANMITTAUS Maankäyttöpäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Toimitusinsinööri 1 0 1 0 1 0 1Maankäyttöinsinööri 1 0 1 0 1 0 1Maanmittausinsinööri 2 0 2 0 2 0 2Kiinteistörekisterinhoitaja 0 1 1 0 0 1 1Suunnitteluavustaja 0 5 5 0 0 5 5Maastokartoittaja, tuntip. 0 1 1 0 0 1 1Kartoittaja, tuntip. 0 4 4 0 0 4 4MAANMITTAUS YHTEENSÄ 5 11 16 0 0 0 5 11 16

PALVELUKESKUSTekninen johtaja 1 0 1 0 1 0 1Talouspäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Paikkatietosuunnittelija 1 0 1 0 1 0 1Toimistosihteeri 1 7 8 0 1 7 8Teknisen toimen sihteeri 0 1 1 0 0 1 1PALVELUKESKUS YHTEENSÄ 4 8 12 0 0 0 4 8 12

LIIKENNEVÄYLÄT JA VENESATAMATYhdyskuntatekniikan päällikkö 1 0 1 0 1 0 1Katumestari 1 0 1 0 1 0 1Katuosaston työntekijä, tuntip. 0 2 2 0 0 2 2Putkenlaskija, tuntip. 0 2 2 0 0 2 2Rakennusinsinööri 1 0 1 0 1 0 1Suunnitteluinsinööri 1 0 1 0 1 0 1LIIKENNEVÄYLÄT JA VENESATAMAT YHTEENSÄ 4 4 8 0 0 0 4 4 8

VIHERYKSIKKÖ Kaupunginpuutarhuri 1 0 1 0 1 0 1Apulaiskaupunginpuutarhuri 1 0 1 0 1 0 1Vihersuunnittelija 0 1 1 0 0 1 1Erikoisammattimies, tuntip. 0 3 3 0 0 3 3Puistotyöntekijä, tuntip. 0 2 2 0 0 2 2Puutarhuri, tuntip. 0 10 10 0 0 10 10VIHERYKSIKKÖ YHTEENSÄ 2 16 18 0 0 0 2 16 18

LIIKUNTAPAIKAT Liikunta-alueiden työnjohtaja 1 0 1 0 1 0 1Erikoisammattimies, tuntip. 0 1 1 0 0 1 1Ulkoilualueiden työntekijä, tuntip. 0 6 6 0 0 6 6LIIKUNTAPAIKAT YHTEENSÄ 1 7 8 0 0 0 1 7 8

KONEKESKUS Varikkopäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Erikoisammattimies, tuntip. 0 1 1 0 0 1 1Kuorma-autonkuljettaja, tuntip. 0 1 1 0 0 1 1Koneenkuljettaja, tuntip. 0 1 1 0 0 1 1Tiehöylänkuljettaja, tuntip. 0 2 2 0 0 2 2Työkoneenkuljettaja, tuntip. 0 1 1 0 0 1 1Vanhempi ammattimies, tuntip. 0 2 2 0 0 2 2KONEKESKUS YHTEENSÄ 1 8 9 0 0 0 1 8 9

KESKUSVARASTOHankinta- ja varastosihteeri * 0 0 0 1 1 0 1 1Varastotyöntekijä * 0 0 0 1 1 0 1 1KESKUSVARASTO YHTEENSÄ 0 0 0 0 2 2 0 2 2

* Vakanssit siirtyvät Kaupunginhallituksen alaisuudesta

__________________________________________________________________________________________________________________

LIITE 5

__________________________

202

NAANTALIN KAUPUNKI






ATERIA- JA SIIVOUSPALVELUT Palvelupäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Ruokapalvelunjohtaja 1 0 1 0 1 0 1Ruokapalveluohjaaja 1 0 1 0 1 0 1Laitoshuoltaja 0 9 9 -1 -1 0 8 8Palveluvastaava 0 15 15 0 0 15 15Ruokapalveluesimies 7 0 7 0 7 0 7Ruokapalvelutyöntekijä 0 37 37 0 0 37 37Siivooja 0 31 31 0 0 31 31Siivoustyönjohtaja 1 0 1 0 1 0 1Siivoustyönohjaaja 0 1 1 0 0 1 1ATERIAPALVELUT YHTEENSÄ 11 93 104 0 -1 -1 11 92 103

TILALAITOS Kiinteistöpäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Suunnitteluinsinööri 1 0 1 0 1 0 1Rakennusinsinööri 1 0 1 0 1 0 1Rakennusmestari 1 0 1 0 1 0 1Kiinteistönhoidon työnjohtaja 0 1 1 0 0 1 1Kiinteistönhoitaja 0 7 7 0 0 7 7Kirvesmies, tuntip. 0 5 5 0 0 5 5Erikoismaalari, tuntip. 0 1 1 0 0 1 1Maalari, tuntip. 0 1 1 0 0 1 1Puuseppä, tuntip. 0 1 1 0 0 1 1Rakennusmies, tuntip. 0 2 2 0 0 2 2TILALAITOS YHTEENSÄ 4 18 22 0 0 0 4 18 22

VESIHUOLTOLAITOS Vesihuoltopäällikkö 1 0 1 0 1 0 1Rakennusmestari 0 1 1 0 0 1 1Erikoisammattimies, tuntip. 0 2 2 0 0 2 2Putkiasentaja, tuntip. 0 5 5 0 0 5 5Vanhempi putkiasentaja, tuntip. 0 1 1 0 0 1 1VESIHUOLTOLAITOS YHTEENSÄ 1 9 10 0 0 0 1 9 10

TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ 34 175 209 0 2 2 34 177 211

KAIKKI YHTEENSÄ 316 739 1055 4 1 5 320 740 1060

__________________________________________________________________________________________________________________

LIITE 5

__________________________

203

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 - 2022 Täytäntöönpanomääräykset Kaupunginhallitus 30.10.2018

LIITE 6

1 Kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion täytäntöönpanossa on nouda-tettava näitä ohjeita, joita sovelletaan sekä kaupunkiin että taseyksikköön.

2 Talousarvion jakautuminen osiin 2.1 Tulosalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama käyttötalousme-

nojen yhteissumma (toimintamenot) ottaen huomioon talousarvion ensikertai-sen hyväksymisen jälkeen tehdyt muutokset. Määräraha on toimielintä ja tilivelvollista sitova eikä sitä saa ylittää ilman kau-punginvaltuuston lupaa.

2.2 Investointiosassa määrärahat jaetaan päätöksellisesti kahteen ryhmään:

hankemäärärahoihin eli kohteisiin, joille valtuusto myöntää sitovan koko-naismäärärahan riippumatta siitä, mille vuosille toteutuminen käytän-nössä jaksottuu (määrärahan käyttö tai sen käytön aloittaminen edellyt-tää, että talousarviovuoden tai aiemmassa talousarviossa on määrärahaa myönnettynä).

vuosikohdemäärärahat, millä tarkoitetaan sitovia määrärahoja, jotka on käsiteltävä uudestaan, mikäli suunniteltu toteuttamisvuosi ei päde. Mikäli kohde on merkitty vuosikohdemäärärahaksi ja sille on merkitty suunnitel-mavuosille rahoitusta, eivät merkityt summat kuulu tämän hankkeen määräraha-käsitteeseen.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

2.3 Tulosalueen tuloarvio on kaupunginvaltuuston vahvistama käyttötaloustulojen yhteissumma (toimintatulot) ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväk-symisen jälkeen tehdyt muutokset. Tuloarvio on tarkoitettu toimielimelle ja tilivelvolliselle asetetuksi tavoiteltavaksi ao. toiminnon tuottokertymäksi, mihin pyritään voimassaolevaan maksupolitiik-kaan perustuvin tulomuodoin, kun kyseessä on säännöllinen palvelutoiminta ja muilta osin talousarviossa esitetyin perustein.

3 Säännösten soveltamisjärjestys 3.1 Kaupunginvaltuuston päättämä velvoittava perustelu mukaan lukien sitovat ta-

voitteet

3.2 Kaupunginhallituksen ohje 3.3 Muut kirjalliset perustelut, ml. toimielimen oma ehdotus talousarvioksi

4 Talousarvion muutokset toimielimen päätöksellä 4.1 Kaupunginvaltuuston hyväksymää käyttötalouden määrärahaa saadaan toimie-

limen päätöksellä ilman kaupunginvaltuuston erillistä päätöstä ylittää tulojen

204


LIITE 6

ylittymistä tai uusia tuloja vastaavalla määrällä, mikäli samanaikaisesti toteutu-vat seuraavat edellytykset:

tulot ovat valtionosuuksia, EU-rahoitusta tai niihin verrattavaan ulkopuoli-seen tilaukseen perustuvia tuloja,

menon lisäys tulee täysin katetuksi tulojen lisäyksellä ja tulon kertyminen on varmaa

ylittyvillä tuloilla ja menoilla on suora, perusteltu syy-yhteys

toimintaan mahdollisesti tarvittava omarahoitusosa voidaan osoittaa toi-mielimen talousarviosta ja se tulee katettua edellä mainitulla tulolla.

Tähän kohtaan perustuvat TA-muutokset on aina toimielimen päätöksenteon yhteydessä perusteltava kaikilla tässä kohdassa mainituilla perusteilla.

4.2 Toimielin, jonka alaisuudessa on useita talousarvion tulosalueita, voi tulosalu-eiden vastuuhenkilöiden suostumuksella siirtää määrärahan tai sen osan toi-selle tulosalueelle, kun muutokset ovat yhtä suuria ja perusteena on säästyvän määrärahan käyttäminen ylitystarpeen kattamiseen.

4.3 Toimielin, jolla on investointimäärärahoja talousarviossa, voi valmistuneiden

investointikohteiden säästöjä käyttää varsinaisessa talousarviossa nimettyjen ja talousarviovuonna valmistuvien vuosikohteiden mahdollisen ylityksen katta-miseen.

Talousarvion muuttamista koskevat toimielimen päätökset on lähetettävä tie-doksi rahatoimelle, joka ylläpitää voimassaolevaa talousarviota.

5 Talousarvion muut muutokset

Tilivelvollisten toimielinten ja viranhaltijoiden tulee hyvissä ajoin ryhtyä toimen-piteisiin määrärahojen ja / tai tuloarvioiden muuttamiseksi, mikäli on ilmeistä, että määräraha tai tuloarvio tulee ylittymään tai alittumaan.

6 Raportointi Kaupunginvaltuustolle tehdään puolivuosiraportti, johon liitetään konsernioh-

jeen saaneiden tytäryhtiöiden välitilinpäätökset ja katsaukset tilivuoden toimin-taan. Muusta raportoinnista päättää kaupunginhallitus.

7 Avustukset Avustus-liitteeseen merkityt yhteisöavustusmäärärahat ovat enimmäismäärära-

hoina toimielimiä sitovat. Mikäli toimielin ei käyttösuunnitelmassa varaa yhtei-söavustuksiin liitteeseen merkittyä enimmäismäärärahaa, ei erotusta saa käyt-tää muiden menojen kattamiseen, vaan se on siirrettävä kaupunginhallituksen käytettäväksi. Muut kuin nimetyt toimielimet eivät saa varata määrärahoja yhteisöavustuksiin.

205


LIITE 6

8 Jäsenmaksut Jäsenmaksun suorittaminen edellyttää kaupunginvaltuuston tekemää jäse-

nyyspäätöstä, mikäli jäsenyydestä syntyy kaupungille rekisteröidyn yhteisön jäsenyyttä seuraavat oikeudet ja velvoitteet. Jäsenmaksuista on erillinen liite.

9 Avoimien vakanssien täyttäminen

Avoimiksi tulevat vakinaiset virat, työsuhteet, tehtävät tms. saadaan täyttää kaupunginhallituksen antamalla luvalla. Lupaa hakiessa on aina esitettävä sel-vitys, voidaanko tehtävät hoitaa ko. virkaa, työsuhdetta, tehtävää tms. täyttä-mättä.

10 Toiminnan lakkaaminen tai supistuminen

Mikäli toiminta, jonka toteuttamiseen on varattu määräraha, lakkaa talousarvio-vuoden aikana tai siihen tarvittava määräraha oleellisesti supistuu, on toimieli-men tiedotettava asiasta välittömästi kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus voi näin säästyvän määrärahan määrätä säästettäväksi, jol-loin toimielintä sitoo alempi määräraha. Kaupunginhallitus voi tulosalueen säästyneen määrärahan käyttää toisen tu-losalueen lisämäärärahan kattamiseen.

11 Käyttösuunnitelmat ja maksut

Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä talousarvion on toimielinten ensi tilassa vah-vistettava tulosalueiden menoja tulolajitasoiset käyttösuunnitelmat.

”Käyttösuunnitelma on toimielimen hyväksymä asiakirja, joka si-sältää tulosalueen tai investointikohteen määrärahojen, tuloarvioi-den ja tavoitteiden jaon toimintayksiköittäin, kustannuspaikoittain tai kohteittain.”

Toimielimen on vähintään kerran vuodessa käsiteltävä voimassaolevat maksut ja taksat. Käsittelystä on raportoitava kaupunginhallitukselle vuosittain talous-arvion käsittelyn yhteydessä.

12 Yleishyödyllisten hankkeiden tilapäisrahoitus

Kaupunginkamreerilla on oikeus viestintä- ja kehittämispäällikön esityksestä myöntää kassavaroista korotonta lainaa naantalilaisten rekisteröityjen yhteisö-jen saaristolautakunnan toimialaan kuuluviin yleishyödyllisiin investointi- ja ke-hittämishankkeisiin, kun kyse on väliaikaisesta rahoitustarpeesta ennen hank-keeseen kuuluvan taloudellisen tuen saamista. Lainan määrä ei voi ylittää jäl-jellä olevan maksamattoman tuen määrää. Laina-aika on enintään 12 kuukautta ja laina on maksettava takaisin välittö-mästi, kun lainan saaja on saanut tililleen hankkeen loppumaksatuksen. Laina-aikaa voidaan pidentää enintään 6 kk, jos se on tarpeen hankkeen loppuselvi-tyksen tekemiseksi ja avustuksen maksatuksen saamiseksi.

206


LIITE 6

Hankkeesta pitää ennen lainan myöntämistä olla hankkeen rahoittajan myön-teinen päätös. Hakija sitoutuu kirjallisesti lainan takaisin maksamiseen.

Muita säännöksiä 13 Kaupunginhallituksella on oikeus määrärahojen rajoissa poiketa määrärahojen

käyttöperusteista tavoitteen pysyessä entisellään. 14 Vahvistaessaan omia yksityiskohtaisia talousarvioitaan toimielimet eivät saa

muuttaa talousarvion rakennetta eivätkä talousarviotilien sisältöä. Koska investointiosan määrärahoilla hankittavan omaisuusesineen alarajaksi on päätetty 10 000 euroa (muut hankitaan käyttötalouden rahoilla), voi toimielin omalla päätöksellään siirtää kohteen arvoa vastaavan määrärahan investointi-osasta käyttötalouteen tai päinvastoin, jos hankittavan kohteen arvo käyttäytyy odotuksista poiketen sillä edellytyksellä, että nettorahoitustarve ei muutu.

15 Irtainta käyttöomaisuutta, jonka todennäköinen pitoikä on vähintään kolme

vuotta, saa hankkia rahoitus- tai huoltoleasingsopimuksin, mikäli menettely on talousarviossa hyväksytty. Vanhoja leasingrahoitussopimuksia saa jatkaa, mikäli kyse on alkuperäisen sopimuksen jatkovuosista. Mikäli käyttöön hankitaan tarvikkeita, koneita, laitteita yms. oston sijasta vuok-raamalla, on vuokrasopimuksiin sisällytettävä irtisanomisehto tai vaihtoehtoi-sesti on tehtävä määräajan, enintään yksi vuosi, voimassaoleva sopimus, joka ei saa jatkua automaattisesti.

16 Kaupunginhallituksella, konsernijaostolla, sosiaali- ja terveys-, koulutus- ja tek-

nisellä lautakunnalla on oikeus käyttösuunnitelmia vahvistaessaan kohdentaa määrärahoja suhdetoimintaan ja edustukseen harkintansa mukaan.

17 Mikäli määrärahaan tai sen perusteluun on liitetty merkintä KV, KH tms., on

määrärahan käyttö alistettu merkinnässä tarkoitetulle toimielimelle eikä sen osaakaan saa käyttää ilman ko. toimielimen lupaa.

Lainanotto ja maksuvalmiusjärjestelyt 18 Kaupunginhallitus ottaa pitkä- ja lyhytaikaiset lainat ja tekee muutkin vieraan

pääoman eriin luettavat rahoitussopimukset mukaan lukien koronvaihto- tai muut sellaiset johdannaissopimukset1. Kaupunginhallitus voi harkintansa mu-kaan poiketa rahoituslaskelmaan merkittyjen pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen keskinäisestä suhteesta. Tätä kohtaa ei sovelleta, mikäli rahoitusjärjestely on sovittu valtuuston päättämän sopimuksen osana tai se johtuu muutoin pakotta-vasta syystä, esim. lainsäädännöstä. Kaupunginhallituksella on oikeus harkintansa mukaan korvata olemassa olevia lainoja uusilla lainoilla (= konvertointi) sekä tarvittaessa irtisanoa lainoja. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa lainaa talousarvion rahoitusosassa mer-kittyyn määrään asti, jolla määrällä tarkoitetaan talousarviovuoden lopussa ole-vaa, tulos- ja rahoituslaskelman osoittamaa määrää. Tämä määrä muuttuu

207


LIITE 6

kaupunginvaltuuston hyväksymin tai kaupunginvaltuuston antamiin ohjeisiin perustuvin talousarvion muutoksin.

19 Kaupunginhallituksella on oikeus harkintansa mukaan tehdä käyttöpääomara-hoitukseen ja kassanhallintaan liittyviä järjestelyjä ja rahoitussopimuksia ja si-ten turvata kaupungin maksuvalmius. Näillä järjestelyillä voidaan myös korvata edellisessä kohdassa tarkoitettua lainanottoa. Kaupunginhallitus voi tehdä maksuvalmiutta turvaavia sopimuksia ja järjeste-lyjä kohdassa 18 tarkoitetusta lainanotosta riippumatta siten, että niiden käy-tössä oleva määrä on kulloinkin enintään 30 miljoonaa euroa.

20 Kaupunginhallitus voi kassavaroista antaa kaupungin ehdottomassa määräys-

vallassa olevalle yhteisölle enintään vuodeksi vakuudetonta lainaa, josta tulee periä käypä korko. Korottomia sijoituksia ei saa tehdä kassavaroista, mutta kaupunginhallitus saa myöntää korotonta ennakkoa kaupungin ehdottomassa määräysvallassa oleville yhteisöille. Korkoa määrättäessä on otettava huomi-oon valtiontukisäännökset. Yläviite 1: Kun johdannaissopimuksia käytetään vieraan pääoman korko- tai koronluonteisen kustannuksen hallintaan, kohteena on kaupungin taseessa oleva korollinen, rahoituslaitoksilta otettava vieras pääoma. Korkojohdannaissopimusten käytön tarkoituksena on tämän vieraan pääoman koron ja koronluonteisten kustannusten hallinta. Samanaikaisten sopimusten kohteena olevien pääomien määrä ei saa ylittää kaupun-gin tosiasiallista vieraan pääoman määrää.

208

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 - 2022 Maksupolitiikka Kaupunginhallitus 30.10.2018

LIITE 7

JOHDANTO Yleistä maksupolitiikasta

Maksupolitiikan voidaan määritellä sisältävän ne tavoitteet ja toimintalinjat, joita toimielimet noudattavat tehdessään maksujen perusteita ja maksujen tasoja koskevia päätöksiä. Maksupoliittisia tavoitteita ja toimintalinjoja laajalti tarkasteltaessa tulee ottaa kantaa mm. seuraaviin seikkoihin: - rahoitustarpeen kattaminen (maksuilla katettava osuus tuloista, taksojen ra-

kenne ja sen vaikutus tuloihin jne.); - maksujen vaikutus palvelusten kysyntään yleensä ja erityisesti eri kausina

(kuukaudet, vuorokauden ajat jne.); - maksujen vaikutus tilojen (kapasiteetin) käyttöasteeseen (mm. kilpailunäkökoh-

dat); - tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat (laskuttaminen / käteismaksu / luottotappi-

oiden ehkäisy / rahavarojen hallussapidon riski / perintätoimien kannattavuus jne.);

- arvonlisäverollisuus. Tällä on erityinen merkitys kiinteistöjen käyttöluovutusten

kohdalla; (mikäli kiinteistö vuokrataan arvonlisäverottomalla sopimuksella, ei kaupunki saa vähentää investointi- ja käyttömenojen arvonlisäveroa)

- maksujen kohdistuminen eri käyttäjäryhmiin (ansiotason mukaiset ryhmät, lap-

set, vanhukset, vieraskuntalaiset jne.), mitkä kaupungin viranomaiset päättävät maksuista, yleisvaltakunnalliset ja eri sektoreiden toimintaa ja rahoitusta kos-kevat tavoitteet (mm. taksojen yhtenäistäminen, kustannusvastaavuus);

- paikalliset, maksupolitiikkaan vaikuttavat erityistekijät; - Naantali-strategia.

Maksupolitiikan seurannan tulee tapahtua jatkuvan raportoinnin ja talousarvion perusteluihin liitettävien katsausten muodossa. Tarvittavia tulkintoja voidaan antaa esim. talousarvion täy-täntöönpano-ohjeissa. Ylimpänä valvovana viranomaisena toimii kaupunginhallitus.

Käsitteistö

Osa kunnallisista maksuista on julkisoikeudellisia maksuja, joiden kantaminen perustuu ni-menomaisiin säännöksiin laissa. Joskus organisaatiomuodon valinta itsessään ratkaisee tarkastelutavan. Mikäli kunta esim. perustaa jonkin toiminnon operointiin osakeyhtiön eikä sen suhteen päätä mistään erityisra-hoituksesta eikä laista tms. muuta johdu, on se tulkittava siten, että osakeyhtiö on perustettu tuottamaan voittoa. Kunnat ryhtyivät 1997 soveltamaan kirjanpitolakia, mikä osaltaan antaa mallia siitä, miten esim. tietyn yksikön tulos-käsite määräytyy. Toisaalta kustannus- eli sisäisen laskennan sek-torille on tullut uusia näkemyksiä sekä metodin (esim. toimintolaskenta) että näkemyksen puolelle (esim. elinkaariajattelu, jota voisi edustaa kaatopaikan jälkihoitokulut).

209


LIITE 7

Kaupunki voi periä myös yksityisoikeudellisia maksuja. Näiden maksujen kantamisessa kau-pungin asema on sama kuin vastaavan laitoksen omistavan tai vastaavia palveluksia tarjoa-van yksityisen yhteisön. Kuntaliitto antaa suosituksia ja malleja erilaisten maksujen, taksojen ja tariffien määräämi-sestä. Maksun käsite on tässä ohjeistossa ymmärretty varsin laajasti ja siihen sisältyy sellaisiakin tuloeriä kuin vuokria ja korvauksia, koska ne voidaan mm. kustannusten kattavuuden, koh-taannon ja perinnän vuoksi rinnastaa varsinaisiin maksuihin.

Huomautus 1

Maksuja määrättäessä päätetään siitä tulosta, joka tulee kaupungille. Sen lisäksi kaupunki voi ja usein joutuukin kantamaan arvonlisäveroa valtiolle. Maksun perusteella kannettava arvonlisävero ei siis ole kaupungin tuloa vaan se on osa veronkantojärjestelmää. Siksi pää-töksenteossa on päätettävä ensin kaupungille kuuluva tulo ja sitten todettava, onko maksu arvonlisäverojärjestelmän piiriin kuuluva ja jos on, niin mitä verokantaa maksuun sovelle-taan. Arvonlisäverojärjestelmän tavoite on, että ns. loppukäyttäjä maksaa veron, muut toimijat ovat osaltaan veron kantajia ja tilittäjiä valtioon päin. On mahdollista, että maksun yhteydessä kannetaan myös muita veroja tai veronluonteisia maksuja, jotka tilitetään edelleen. Nämä on ehdottomasti pidettävä erillään kaupungille kuu-luvasta tulosta myös päätöksenteossa. Päätöksenteossa on siten - ensin päätettävä kaupungille suoritettava maksu ja - sen jälkeen todettava, mitä muita maksuja kannetaan kaupungille tulevan mak-

sun ohella sekä - näytettävä asiakkaan kokonaismaksu.

Huomautus 2

Joissakin tapauksissa maksun määrää kuntaa sitovasti esim. valtio, mutta kunnalle jää liik-kumatilaa sen suhteen, minkälaista maksua peritään eri palvelukäyttäjiltä, esim. päivähoito-maksu kuuluu tällaiseen maksuryhmään. Tällöin tulee tätä ohjeistoa soveltaa maksun sijasta siihen päätöksentekoon, jolla päätetään maksun kohtaannosta eri palvelukäyttäjien kesken.

SUORITTEIDEN KUSTANNUKSET JA NIIDEN LASKEMINEN Yleistä

Suoritteiden hinnoittelu edellyttää suoritteiden omakustannushinnan selvittämistä. Suorite-kohtaisesti laskettavia maksuja määrättäessä on selvitettävä kunkin yksittäisen suoritteen kustannukset erikseen. Kustannusten kohdistaminen oikealla tavalla suoritteelle edellyttää kustannusten jaottelua kustannuslajeihin talousarviomallin mukaisesti: palkat, muut henkilöstömenot, tarvikkeet, huoneistomenot, muut palvelukset ja korot ja poistot sekä muut menot. Laskennassa on otettava huomioon myös toimintoon sitoutuneen omaisuuden arvo ja korko, vaikka sitä ei esim. talousarviossa määrärahoihin sisällytettäisikään. Tällainen kuluerä muodostuu esim.

210


LIITE 7

maapohjasta. (todettakoon, että esim. maapohjan aiheuttamaa kuluerää tulee arvioida myös sitä taustaa vasten, mitä kuluja syntyy, jos maapohjan omistaakin joku muu – periaatteessa on sovellettava omistajaharmoniaa eli erilaisia omistajia on kohdeltava samoin) Tämän lisäksi on suoritteiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tarpeellista jakaa vielä välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Tarkasteluun on otettava huomioon mahdolliset elinkaarikustannukset (kuten edellä mainittu esim. kaatopaikan jälkihoitokustannukset). Vastaavasti on otettava huomioon mahdollinen ulkoinen rahoitus (esim. valtionosuus) ja tuotantovälineiden luovutushinta, jotka voivat vä-hentää tuotoilla rahoitettavaa kokonaiskustannusta.

Välittömät kustannukset

Välittömille kustannuksille on ominaista, että kustannukset kohdistetaan suoraan sille suorit-teelle tai suoritelajille, jonka tuottamisesta ne ovat aiheutuneet. Esimerkkinä välittömistä kus-tannuksista mainittakoon suunnittelukustannukset, työ- ja valmistuspalkat, niille laskettavat sosiaalikustannukset, suoritteen aikaansaamiseksi käytetyt raaka- ja tarveaineet sekä puoli-valmisteet, tuottamiseen tarvittujen koneiden ja laitteiden käyttökustannukset sekä ostetut vieraat palvelukset, vuokrat jne. Mikäli valmistusaika on pitkä, kuuluu kohteen kustannuksiin myös siihen sidottujen varojen rakennus- tai tuotannonaikainen korko.

Välilliset kustannukset

Suoritteen kokonaiskustannuksiin luettavia välillisiä kustannuksia ovat lähinnä hallinto- ja pääomakustannukset sekä edelliseen sisältymättömät mahdolliset muut kustannukset, esim. vakuutus. Pääomakustannukset tulee jakaa edelleen käyttöomaisuuden poistoihin sekä käyttöomaisuuteen sijoitetun pääoman korkokustannuksiin. Välillisiä kustannuksia ei voida suoraan kohdistaa tietylle suoritteelle tai suoriteryhmälle vaan kohdistaminen suoritetaan yleensä prosentuaalisina osuuksina. Vaikka välillisten kustannusten kohdistamisessa saat-taa eräissä yhteyksissä esiintyä vaikeuksia, ei niitä voida jättää pois suoritekustannuksia las-kettaessa. Mikäli sisäisen laskentatoimen soveltamisessa esiintyy tulkintaa vaativia kohtia, on niiden ratkaiseminen suoritettava yhteistyössä rahatoimen kanssa.

PÄÄSÄÄNTÖ

Otettaessa käyttöön uusia maksuja tai tarkistettaessa jo olemassa olevien maksujen suu-ruutta, on pyrittävä suoritteiden omakustannushintaan, ellei palvelun luonne, markkinaolo-suhteet tai muut sellaiset tekijät erityisesti edellytä omakustannushintaa alempia tai korke-ampia maksuja.

Omakustannushintaa alemmat maksut

Omakustannushintaa alempi maksu tulee kysymykseen, mikäli tätä puoltavat sosiaali- ja koulutuspolitiikkaan liittyvät tai muut näihin verrattavat perusteet. Harvoille käyttäjille tarkoitetut sekä erityispalvelukset on yleensä hinnoiteltava omakustan-nushinnan mukaisesti.

Omakustannushintaa korkeammat maksut

Milloin toimielimet tuottavat samanlaisia suoritteita kuin esimerkiksi yksityiset yritykset tai henkilöt, ei ole tarkoituksenmukaista, että kaupunki hinnoittelee suoritteensa halvemmiksi kuin muut.

211


LIITE 7

Pääsääntöisesti kaupungin liikeluontoisten laitosten tulee pitkällä aikavälillä kattaa menonsa omasta toiminnastaan saatavilla tuloilla. Tarkastelu suoritetaan pidemmällä kuin yhden vuo-den aikavälillä, kumulatiivisen ali- tai ylijäämän avulla.

MAKSUJEN MÄÄRÄÄMIS- JA TARKISTAMISMENETTELY

Ensisijainen velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin maksujen määräämiseksi ja tarkistamiseksi on suoritteita tuottavalla toimielimellä. Toimielinten on selvitettävä, sisältyykö niiden suorite-tuotantoon sellaisia suoritteita, jotka tulisi asettaa maksullisiksi ja seurattava, ovatko mak-suja koskevat ohjeet tarkoituksenmukaisia, sekä ryhdyttävä tarvittaessa asian vaatimiin toi-menpiteisiin. Maksujen taso on tarkistettava vuosittain tai olosuhteissa tapahtuvien muutosten perus-teella. Mikäli maksulle vahvistetaan kaava (esim. kaukolämpö), on samassa yhteydessä määrättävä, miten kaavan soveltaminen suoritetaan (kuka / aikataulu, minkä mukaan tarkis-tus suoritetaan / ulkoinen muutos, joka laukaisee arviointiprosessin jne). Maksujen suuruuden tarkistaminen kustannusten muutosten perusteella on pääsääntöisesti suoritettava ennen talousarviokäsittelyä. Toimielinten on pidettävä luetteloa voimassa ole-vista maksuista. Luetteloa käsitellessään tulee toimielinten tarkistaa vuosittain, vastaavatko kannettavat maksut niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisen suoritteen tuottamisesta. Toimielimen tulee talousarvioesityksensä käsittelyn yhteydessä käsitellä maksuluettelo, jo-hon liittyy suunnitelma maksuihin tehtävistä muutoksista perusteluineen sekä seurausvaiku-tuksineen.

MAKSUJEN PERIMINEN

Maksujen periminen suoritteen vastaanottajalta tulee ensisijaisesti pyrkiä järjestämään siten, että periminen tapahtuu joko suoritteen tuottamiseen ryhdyttäessä tai heti suoritteen tuotta-misen jälkeen riippuen ensi sijassa siitä, miten maksun periminen voidaan käytännöllisem-min ja varmimmin toteuttaa. Maksujen perimisessä tulee ottaa huomioon luottotappioiden ehkäiseminen sekä käteisrahan hallussapitoon liittyvä turvallisuusriski. Maksutapojen ja – välineiden kehittyminen sekä suoritteiden luovuttamisen uudet toimintatavat (esim. verkko-kauppa) tulee ottaa huomioon. Maksujen periminen suoritteen tuottamiseen ryhdyttäessä tulee kysymykseen lähinnä kiintei-den maksujen yhteydessä. Milloin maksu peritään jälkikäteen, on sen tapahduttava yleensä siinä vaiheessa, jolloin valmis suorite tai todiste suoritteesta luovutetaan vastaanottajalle.

MAKSUPOLITIIKAN PÄÄPERIAATTEET Maksupolitiikan toteuttaminen

Maksuja, jotka ovat kaupungin toimivallan piirissä, käsitellään kahdesta eri näkökulmasta: yleensä poliittinen päätöksentekijä päättää perusteet, jota maksuun sovelletaan ja sen poh-jalta valmistellaan varsinainen päätös maksusta. Usein nämä kaksi eri näkökulmaa yhdisty-vät yhdeksi ja samaksi prosessiksi, jolloin ne eivät erotu prosessin eri vaiheina. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen talou-denohjauksen välineitä. Käsitellessään talousarvion ja -suunnitelman on kaupunginhallituk-sen ja kaupunginvaltuuston sisällytettävä päätöksentekonsa piiriin myös maksujen määräy-tymisperusteet, jotka sitten toimivat ko. tulosalueen ja/tai tulosyksikön yksityiskohtaisen val-mistelun perusteena.

212


LIITE 7

Maksun määräytymisperusteet

Tarkasteltaessa kaupungin maksupolitiikkaa kokonaisuudessaan, on siinä noudatettava seu-raavia hinnoitteluperiaatteita

1 Maksu vastaa vähintään palveluksista aiheutuneita kustannuksia. 2 Maksuilla katetaan tuntuva osa palvelumuodon aiheuttamista kustannuksista. 3 Vain vähäinen osa tuotantotoiminnasta aiheutuvista menoista katetaan maksu-

tuloilla. 4 Palvelu hinnoitellaan yleisten markkinahintojen mukaisesti. 5 Palvelu hinnoitellaan lähinnä harkinnanvaraisten, usein Naantalin paikallisista

olosuhteista johtuvien tekijöiden perusteella. 6 Maksun päättää joku muu, esim. valtio.

Mikäli suoritteen luovuttaminen on järjestetty useammalla kuin yhdellä tavalla, on suoritteelle tarvittaessa määrättävä useampi hinta, joiden tasossa on otet-tava huomioon mahdollinen lisäkustannus lisävaihtoehdon järjestämisestä. Lisäkustannus voidaan periä myös palvelumaksuna, jolloin varsinainen suorite-hinta on yhtenäinen.

Maksun määräytymisperuste ilmaistaan maksuluokkien 1, 2, 3, M, H ja V avulla, joiden tar-kempi kuvaus seuraavassa:

Maksuluokka 1

Maksun suuruus asetetaan vastaamaan vähintään suoritteen omakustannushintaa. Maksun suuruuden tarkoituksena on toiminnan menojen kattaminen palvelujen käyttäjiltä perityillä maksuilla käyttömäärän mukaisessa suhteessa. Tällöin ne kaupunkilaiset, jotka ei-vät käytä kyseistä palvelua, eivät joudu vero- tai muin varoin tukemaan palvelumuodon yllä-pitoa.

Maksuluokka 2

Maksun suuruus edustaa palvelun omakustannushintaan nähden tuntuvaa korvausta suori-tetusta suoritteesta, mutta on kuitenkin suoritteen omakustannushintaa alhaisempi. Maksuilla pyritään siten kattamaan tuntuva osa palvelun aiheuttamista kustannuksista, mistä syystä on katsottu, että tähän maksuluokkaan lukeutuvilla maksuilla tulisi kattaa esim. puolet tai enemmän suoritteen omakustannushinnasta. Mainitunlaisia maksuja peritään palveluista, joita ei ole katsottava välttämättömiksi palveluiksi, mutta joista omakustannushintaa vastaa-vaa maksua ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista periä.

Maksuluokka 3

Maksun suuruutta pidetään omakustannushinnan kannalta usein vähäisenä eikä maksun osuutta palvelun rahoituksessa ole siten pidettävä useinkaan merkittävänä. Maksun katsotaan lukeutuvan tähän maksuluokkaan, mikäli sen suuruus palvelun omakus-tannushintaan nähden on vähäinen tai esim. enintään puolet omakustannushinnasta. Maini-

213


LIITE 7

tunlaisia maksuja peritään palveluista, jotka on katsottava lähinnä välttämättömiksi peruspal-veluiksi ja joiden sijoittamista tähän maksuluokkaan voidaan useissa tapauksissa perustella esim. sosiaali- ja koulutuspoliittisilla syillä. Vaikka tähän maksuluokkaan sijoitetuilla mak-suilla ei olekaan kaikissa tapauksissa mainittavaa merkitystä palvelun rahoituksessa, on kui-tenkin katsottu maksujen perimisellä olevan eräissä tapauksissa merkitystä suoritteiden ky-synnän ohjaamisessa.

Maksuluokka M

Markkinaolosuhteet määräävät maksun tai korvauksen suuruuden. Tilanteissa, joissa suoritteella on markkinahinta, hinnoitellaan suorite eräissä tapauksissa yleisillä markkinoilla vallitsevan hintatason mukaisesti. Siten suoritteesta perittävä maksu tai korvaus ei ensisijaisesti määräydy maksuluokissa 1, 2 tai 3 noudatettujen periaatteiden mu-kaan. Käytännössä markkinatilanteesta johtuen maksu saattaa kuitenkin sijoittua joko mak-suluokkaan 1, 2 tai 3 huolimatta erilaisesta määräytymisperusteesta.

Maksuluokka H

Maksut ovat harkinnanvaraisia ja niiden asettaminen sekä suuruudesta päättäminen mää-räytyy Naantalin kaupungin paikallisten olosuhteiden mukaan. Palvelun hinnoittelu suoritetaan tähän maksuluokkaan lukeutuvien maksujen osalta kaupun-gissa vallitsevien olosuhteiden perusteella, jolloin maksun tai korvauksen suuruus ei mää-räydy tässäkään tapauksessa maksuluokissa 1, 2 tai 3 noudatettujen periaatteiden mukaan. Käytännössä, paikallisista olosuhteista riippuen maksu kuitenkin sijoittuu joko maksuluok-kaan 1, 2 tai 3 huolimatta erilaisesta määräytymisperusteesta.

Maksuluokka V

Valtion viranomainen tai muu toimivaltainen taho määrää maksun suuruuden. Useiden palvelujen osalta on valtion viranomaisten taholta määrätty palveluista perittävien maksujen suuruus tai niiden vaihtelurajat, eikä kaupungilla siten ole vapaata harkintavaltaa näiden palvelujen hinnoittelussa. Useissa tapauksissa kyseiset maksut edustavat palvelun omakustannushintaan nähden vähäistä suuruusluokkaa, mikä johtuu hinnoittelevan viran-omaisen yhteiskuntapoliittisista tavoitteista.

MAKSUPOLITIIKAN VALVONTA JA TULKINTA

Jokainen toimielin valvoo omalla toimialallaan maksupolitiikan noudattamista. Tulkinnoista vastaa tarvittaessa kaupunginhallitus.

214

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 - 2022 Sijoitustoiminnan perusteet Kaupunginhallitus 30.10.2018

LIITE8

MITÄ SIJOITUSPOLITIIKKA ON Kuntalain 14 § 6. kohdan mukaan ”valtuusto päättää varallisuuden hoidon ja si-joitustoiminnan perusteista”.

Sijoitustoiminta jakaantuu kunnan toimialaan liittyvään sijoittamiseen ja kassa-varojen sijoittamiseen. Mikäli kunnalla on hallussaan esim. lahjoituksina saatuja varoja, kuuluvat myös niiden erityiskatteiset varat sijoitustoiminnan piiriin.

TOIMIALASIJOITUKSET

Toimialaan liittyvällä sijoittamisella edistetään kunnan tehtäviin kuuluvia pää-määriä. Näitä ovat esimerkiksi asuntotuotannon tukeminen, elinkeinorakenteen muutoksen edistäminen taikka työllisyyden turvaaminen alueella tai paikkakun-nalla. Toimialaan liittyviä sijoituksia ovat antolainat, takaukset, toimitilarahoitusjärjes-telyt, osake- ja osakepääomasijoitukset sekä muut pääomasijoitukset kuten si-joitukset kuntayhtymiin, joilla rahoitetaan kunnan toimialaan liittyvien tai sitä pal-velevien yhteisöjen toiminnan käynnistämistä tai sen jatkumista.

KASSAVAROJEN SIJOITTAMINEN

Kassavarojen sijoittamisella tarkoitetaan tilapäisten maksuvalmiusylijäämien si-joittamista rahoitusarvopapereihin, pankkitalletuksiin ja muihin rahoitusomaisuu-den instrumentteihin. Kunnan rahavarat on sijoitettava turvaavasti ja tuottavasti instrumentteihin.

LAHJOITUSVARAT Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisen ja varojen käytön perusteista.

Osakkeet ja osuudet

Lainatinvestointienrahoitukseen

Lainattoimintapääoma-

rahoitukseen

Toimialasijoitukset

Rahoitusarvopaperit- pitkäaikaiset-lyhytaikaiset

Pankkisaamiset

Rahat

Kassavarat

Rahastojeneriityiskatteet

Lahjoitusvarat

Kunnan sijoitukset

215


LIITE8

VALTUUSTON TEHTÄVÄ SIJOITUSPOLITIIKASSA

Valtuuston on päätettävä sijoitustoiminnan perusteista siten, että sijoittamisessa noudatetaan suunnitelmallisuutta ja että sijoittamiseen liittyvät riskit ovat hallitta-vissa. Valtuuston tulee määritellä enimmäismäärät sijoituksissa, joissa luottoriski on olemassa. Valtuuston tulee myös päättää periaatteista, joilla kunnan kassava-roja sidotaan vuotta pidemmäksi ajaksi.

TOIMIALAAN LIITTYVÄ SIJOITTAMINEN

Toimialaan liittyvät sijoituspäätökset ovat yleensä erittäin mittavia ja luonteeltaan yksilöllisiä. Siten ne vaativat yleensä kaupunginvaltuuston päätöksen, joten nii-den osalta ei ehdoteta vahvistettavaksi yleisiä perusteita. Tavanomaisesti tällaiset asiat ratkaistaan talousarviossa tai sitten erilaisina neu-votteluprosesseina, joissa pyritään arvioimaan valmistelun kohteena olevan asian eri näkökulmat. Tällöin yleensä myös arvioidaan kaupungin osallistuminen erilaisiin sijoituksiin, niihin liittyvät riskit ja tuotot sekä vakuudet.

KASSAVAROJEN SIJOITTAMINEN

Maksuliikennevaroille (= pankkitileillä olevat varat) saadaan kilpailutetun sopi-muksen mukainen korko (1 kk Eur + 0,4 %). Nykyinen sopimus jatkettiin päätty-väksi keväällä 2019, joten sen kilpailuttaminen on pian ajankohtaista. Maksuvalmiuden hoito edellyttää lähivuosina jatkuvaa vieraan pääoman käyt-töä. Toistaiseksi ottolainausta hoidetaan enintään 12 kk mittaisin kuntatodistuk-sin, joiden hinnoittelu yleensä seuraa vastaavaa euribor-hinnoittelua. Lainamää-rän koronhallintaan käytetään korkojohdannaisia. Taloustilanteen ja tarpeen mukaisen vieraan pääoman käytön vuoksi ei sijoitus-toiminnalle ole olemassa perusteita.

Maksuliikennetilit

Kaupunginhallitus on hyväksynyt kilpailutetun maksuliikennesopimuksen nel-jäksi vuodeksi ja sopimus astui voimaan 1.10.2012. Sopimukseen sisältyi raha-laitokselle velvollisuus järjestää välittömästi käytettävissä oleva 5 miljoonan eu-ron tilapäisrahoitus, josta ei makseta kiinteätä kulua. Taseyksiköiden maksuliikenne on eriytetty omille pankkitileilleen, mutta kaupun-gin koko maksuliikennettä tarkastellaan kokonaisuutena ja siten kaupungin ja taseyksiköiden korkohyödyt ovat yhteneväiset. Kaupunki hankkii vieraan pää-oman ja taseyksiköiden vieraan pääoman tarve hoidetaan sisäisellä lainauk-sella. Rahalaitostilien lisäksi kaupungilla on kuntatodistuksia, joilla saadaan nopeasti varmistettua maksuvalmius. Koska taseyksiköille ei ole järjestetty omia maksuvalmiustekijöitä ja kaupunki turvaa tarvittaessa sisäisellä lainoituksella taseyksikön maksuvalmiuden, peri-tään lainoituksesta korkoa päätösten mukaan.

216


LIITE8

Maksuvalmiusvaroihin kuuluvat - tuottava pitkäaikainen kassasijoitus - maksuvalmiustilien varat, joille tulee saada korkoa - sekkitililimiitit, joista pyritään maksamaan vain käytön mukaan - ostolaskujen rahoitussopimukset - kuntatodistukset - muut korkoinstrumentit, jotka ovat nopeasti ja ilman lisäkuluja pois-

maksettavissa rahoituksen ottajan toimesta. Maksuvalmiuden hoitamisen tavoite

Ottaen huomioon taloussuunnitelman rahoitustarve ja muut maksuvalmiustar-peet, kaupunki pyrkii kassatoimen hoitamisessa sellaiseen tilanteeseen, että ot-tolainausta hankitaan kuntatodistuksin sen verran kuin velvoitteiden hoitaminen edellyttää. Rahamarkkinatilanteen ja korkotason mukaan voidaan käyttää mui-takin kuntatodistusjaksoja kuin 1 kk mittaisia. Mikäli kaupungin kassavarojen määrä kasvaa merkittävästi ja muutos arvioidaan pysyväisluonteiseksi tai anto- ja ottolainauksen koron suhde muuttuu, johtaa se sijoituspolitiikan uudelleen arviointiin.

TOIMINTAPERIAATTEET

Kaupunginhallituksella on oikeus käyttää ulkoista varainhoitoneuvontaa. Kaupunki käyttää kassavarojen sijoituskohteena eurosijoituksia, joissa ei ole pääomariskiä. Kaupunginhallitus voi sijoittaa kassavaroja seuraaviin kohteisiin Suomessa: - valtion velkasitoumukset - kuntien takauskeskuksen takaamat obligaatiot ja muut vastaavat sitoumuk-

set - Suomessa toimivien rahalaitosten korkotalletukset - kuntatodistukset - muihin korkosijoituksiin, kun liikkeeseenlaskijana tai takaajana ovat suoma-

laiset kunnat ja kuntayhtymät ja muut julkisoikeudelliset yhteisöt Pääkassa voi tehdä korkotalletuksia Suomessa toimiviin rahalaitoksiin seuraa-vasti: - Talletuksen tuotto voidaan etukäteen kilpailuttaa. - Talletuksen tuotto todennäköisesti ylittää maksuliikennetilin ylim-

män saldorajan korkotuoton. - Talletukselle ei vaadita vakuutta. - Pääkassa voi tehdä talletuksia, jos ei poismaksettavia maksuval-

miuslainoja ole ja on todennäköistä, ettei niitä talletusaikana tar-vita.

- Yksittäinen sijoitus tehdään enintään vuodeksi. Talletukset on kes-ton suhteen hajautettava

217


LIITE8

- kaupunginkamreeri tekee viranhaltijapäätöksen.

TOIMIVALTA JA VASTUUSUHTEET Kaupunginvaltuusto hyväksyy kassavarojen sijoittamisen yleiset perusperiaat-teet. Kaupunginhallitus vastaa - sijoitustoiminnan käytännön toimintaperiaatteista, - niistä sijoituspäätöksistä, joita ei ole annettu pääkassalle ja

- sijoitustoiminnan valvonnasta.

KASSAVARASIJOITUSTEN SEURANTA

Kaupunginhallitukselle raportoidaan kassavarasijoitukset kuukausittain maksu-valmiusraportin yhteydessä.

SIJOITUSTEN ALLOKAATIO

Sijoitusten suunnitelmallisella allokaatiolla eli kohdentamisella pyritään yleensä ennalta määrittämään sijoitusten jakautuminen eri tyyppien (osake / lyhyet kor-kosijoitukset / pitkät korkosijoitukset / kiinteistöt jne.) kesken. Tämänkaltaisella ennakkosuunnittelulla yritetään hajauttaa riskiä ja vakauttaa keskimääräistä tuottoa. Allokaation rajat määritellään silloin, kun kaikkia sijoituksia ei voida etukäteen määrittää ja toimivalta kuitenkin on delegoitu. Allokaatio tulee periaatteessa tar-kastella siten, että siinä otetaan huomioon kaikki sijoitustoiminta. Kun näissä ohjeissa toimialasijoittaminen todetaan aina erikseen päätettäväksi ja kassavaroissa ei haeta toimivaltaa pääoma- tai valuuttariskisijoituksiin, ei allokaation määrittelylle ole erityistä tarvetta yli sen, mitä edellä on määrätty eri organisaatiotasojen toimivallasta.

218

Documents

Kaupunginhallitus 30.10.2018 Kaupunginvaltuusto 12.11 · Toiminta-ja taloussuunnitelma 2019- 2022. Talousarvio 2019. Kaupunginhallitus 30.10.2018 Kaupunginvaltuusto 12.11.2018