KAUPUNGISTUMIS-KEHITYS ALUE- JA

VÄESTÖNKEHITYKSEN VALOSSA!

Esimerkkinä Turun seutu

VTT, johtava asiantuntija Timo Aro @timoaro7.2.2020

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

TIESITKÖ, ETTÄ

Turun seutu on saanut muuttovoittoa Tampereen seudulta vuodesta 2015

lähtien…

20 VÄESTÖLTÄÄN SUURINTA KAUPUNKISEUTUA VUONNA 1972 JA 2018*

Sijoitus Seutukunta Väkiluku 19721. Helsingin 9257282. Tampereen 2702323. Turun 2383114. Lahden 1850065. Porin 1405856. Oulun 1316257. Jyväskylän 1239168. Joensuun 1163559. Seinäjoen 11280610. Kuopion 10788811. Kouvolan 10154012. Kotka-Haminan 9895913. Vaasan 8535914. Lappeenrannan 8491315. Hämeenlinnan 8079916. Mikkelin 7991717. Ylä-Savon 7166818. Rauman 6980919. Kemi-Tornion 6302620. Savonlinnan 62181

Sijoitus Seutukunta Väkiluku 20181. Helsingin 15530532. Tampereen 4066223. Turun 3301734. Oulun 2504155. Lahden 2006296. Jyväskylän 1854307. Kuopion 1403388. Porin 1324579. Seinäjoen 12687610. Joensuun 12433711. Vaasan 10120812. Hämeenlinnan 9345413. Kouvolan 8994214. Lappeenrannan 8854815. Kotka-Haminan 8344616. Mikkelin 7125617. Rauman 6737318. Rovaniemen 6681819. Salon 6114920. Porvoon 59041

*Kaupunkiseutujen alueluokitus perustuu 31.12.2018 tilanteeseen eli kunta- ja osakuntaliitokset huomioitu takautuvasti

Lähde: Tilastokeskus, väestö; luokittelu: Timo Aro 2019

SIJOITUS ENNALLAAN SIJOITUS KOHENTUNUT SIJOITUS ALENTUNUT

ESITYKSEN TEMATIIKKA

1.Alue- ja väestörakenteen tilannekuva 2020-luvun vaihteessa

2.Turun seudun positio alueiden välisessä kilpailussa

3. (L)opetus.

1. Alue- ja väestörakenteen tilannekuva 2020-luvun vaihteessa

ALUKSI REAALITERAPIAA 1 (2)!

-173 000 alle 15-vuotiaiden lasten määrä vähenee vuoteen 2035 mennessä

-77 700 15-64-vuotiaiden työikäisten määrä vähenee vuoteen 2035 mennessä

+283 300 yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2035 mennessä.

SOS… Miten demografinen yhtälö ratkaistaan?

ALUKSI REAALITERAPIAA 2 (2)!

1,1 miljoonaa työllistä poistuu työmarkkinoilta vuoteen 2035 mennessä

46 % eli noin puolet nykyisistä työllisistä seuraavan 15 vuoden aikana

-50 000 henkilöä työvoiman tarjonnan (20-24-vuotiaat) ja poistuman (60-64-vuotiaat) erotus vuositasolla. Lisäksi toimialakohtaiset ja alueel-liset erot merkittävät.

SOS… Mistä työlle tekijät lähitulevaisuudessa?

1. KAUPUNGISTUMINEN JA KESKITTYMINEN

2.Liikenne ja

saavutettavuus, nopeat ja sujuvat

yhteydet

3.Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja

työasialiikkuvuus)

4.Väestöllinen eli

demografinen muutos

5.Alueellinen

eriytyminen, erilaistuminen ja polarisoituminen

6.Sosiaalinen,

taloudellinen ja ekologinen kestävyys

7.Monipaikkaisuus ja paikkariippumatto-

muus

8.Digitalisaatio,

automatisaatio ja robotisaatio

9.Villit kortit

NÄMÄ ALUE- JA VÄESTÖKEHTYKSEN MUUTOSVOIMAT VAIKUTTAVAT KAIKKIEN ALUEIDEN KEHITYKSEEN

ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN TILANNEKUVA 2020-LUVUN VAIHTEESSA

1. Väestö- ja aluerakenne muotoutuu uudelleen samanaikaisen aluei-den keskittymis-, supistumis- ja tyhjenemiskehityksen vuoksi

2. Alueet erilaistuvat, eriytyvät ja etääntyvät toisistaan

3. Väestö- ja työpaikkakehityksen keskinäisriippuvuus murtuu: osaa-van työvoiman saatavuus ja rekrytointihaasteet lisääntyvät kaikilla alueilla

4. Väestö- ja ikärakenteen voimakas muutos vaikuttaa kaikkiin alu-eisiin niiden sijainnista ja koosta riippumatta

5. Sijainti, saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet sekä koulu-tuksen, osaamisen ja TKI-toiminnan merkitys korostuu kaikessa ja kaikkialla

6. Kaupunkien ja kaupunkialueiden merkitys ja painoarvo kasvaa

7. Alueiden välinen kilpailu kiihtyy ja kiristyy resursseista, osaa-jista, työvoimasta, näkyvyydestä, huomioarvosta jne., jonka seu-rauksena alueet jakautuvat voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin

TÄÄLLÄ ASUU

50 %KOKO MAAN VÄESTÖSTÄ

25 %kullakin väritetyllä alueella asuu

noin 1,4 miljoonaa asukasta

50 % väestöstä.

90 % väestöstä

Lähde: Tilastokeskus; väestöKartta ja luokittelu: @NaytaData

Maantieteellinenkeskipiste

Väestöllinenkeskipiste

33 %Koko maan maapinta-alasta on noin 33 % asuttua ja 67 % vakituisesti asumatonta 1

km x 1 km ruuduissa. Väestöntiheys keskimäärin 18,4 asukasta

neliökilometrillä, mutta erot erittäin suuret alueiden välillä

Perspektiiviä väestöntiheyteen…

TIESITKÖ, ETTÄ Kasvukolmion kansallinen merkitys ja rooli on suuri, sillä alueen osuus vaih-telee 50-70 %:in välillä koko maan osuu-desta tärkeimmillä alueellista ja talou-dellista kehitystä kuvaavilla tunnuslu-vuilla

VTT, asiantuntija | Timo Aro | 6.11.2019 |

Suurten kaupunkiseutujen painoarvo korostuu kaikessa

ja kaikkialla!

Asukkaista 53,1 % kuudella ja 62,5 % kymmenellä suurimmalla kaupunkiseu-dulla

Työpaikoista 57,1 % kuudella ja 66,2 % kymmenellä suurimmalla kaupunkiseu-dulla

Akateemisista nuorista aikuisista 74,6 % kuudella ja 81,4 % kymmenellä suurimmalla kaupunkiseudulla

Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku alueittain; työssäkäynti; koulutusrakenne Luokittelu: Timo Aro 2019 ja visualisointi: Timo Widbom 2019

2. Turun seudun positio alueiden välisessä kilpailussa

Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Viualisointi: Rasmus Aro 2019

Kasvaneita ruutuja 21 %

Supistuneita ruutuja 71,9 %

Ei muutosta 7,1 %

Merkittäviä henkilöjunaratayhteyksiä

Väestönkehitys 5 km x 5 km ruuduissa vuosina 2010-2018

Kartassa on kuvattu väestönkehityksen ja eräiden ratayhteyksien välistä yhteyttä vuosina 2010-2018. Kartassa

on sinisellä kasvaneet ruudut (21 %) ja punaisella supistuneet ruudut (71,9 %). Väestö on kasvanut yli 500

henkilöllä 103 ruudussa ja vähentynyt yli -500 henkilöllä 19 ruuduissa. Väestöruutuja on yhteensä noin 10 300. Varsinais-

Suomessa kasvu on keskittynyt pääosin Turun ydinkaupunkiseudulle tai sen välittömään läheisyyteen.

KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2010-2018

SIJOITUS KUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2010-20181. Helsinki 279582. Tampere 139413. Turku 84834. Espoo 82695. Vantaa 66196. Oulu 51657. Jyväskylä 42728. Kuopio 41589. Seinäjoki 289210. Järvenpää 235811. Lahti 205512. Sipoo 199713. Joensuu 188314. Lempäälä 166715. Pirkkala 146016. Kaarina 142917. Nokia 114718. Lieto 111519. Kangasala 108220. Ylöjärvi 1014

SIJOITUS KUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2010-2018 1. Kustavi 14,12. Sipoo 11,53. Kauniainen 9,24. Pirkkala 8,75. Lempäälä 8,46. Tampere 6,97. Lieto 6,58. Järvenpää 6,49. Muurame 6,310. Uurainen 5,811. Seinäjoki 5,312. Turku 5,113. Helsinki 5,014. Kaarina 4,915. Kempele 4,416. Kuopio 4,017. Kangasala 3,917. Nokia 3,919. Jyväskylä 3,519. Ylöjärvi 3,519. Vantaa 3,519. Espoo 3,5

TOP 20-KUNNAT MÄÄRÄLLISESTI TOP 20-KUNNAT SUHTEELLISESTI (%o

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Graafit ja luokittelu: Timo Aro 2019 * Kartalla ja graafeissa Manner-Suomen kunnat

NETTOMAAHANMUUTTO 2010-2018

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Graafit ja luokittelu: Timo Aro 2019

SIJOITUS KUNTA NETTOMAAHANMUUTTO 2010-20181. Helsinki 228232. Espoo 134583. Vantaa 120784. Turku 63025. Tampere 50376. Oulu 43307. Vaasa 28958. Kotka 28409. Jyväskylä 277210. Lappeenranta 268611. Lahti 265612. Kuopio 217813. Joensuu 184114. Rovaniemi 181615. Hämeenlinna 179516. Kouvola 165317. Rauma 164318. Pori 149719. Kajaani 143620. Pietarsaari 1300

SIJOITUS KUNTA NETTOMAAHANMUUTTO 2010-20181. Kristiinankaupunki 17,52. Vöyri 12,83. Siikajoki 9,74. Punkalaidun 9,65. Pudasjärvi 9,16. Lappajärvi 7,57. Pietarsaari 7,48. Närpiö 7,09. Vantaa 6,310. Lieksa 6,211. Kemi 5,912. Korsnäs 5,913. Kotka 5,814. Laitila 5,715. Oripää 5,716. Espoo 5,617. Ruovesi 5,318. Honkajoki 5,319. Uusikaarlepyy 5,020. Pertunmaa 4,9

TOP 20-KUNNAT MÄÄRÄLLISESTI TOP 20-KUNNAT SUHTEELLISESTI (%o

* Kartalla ja graafeissa Manner-Suomen kunnat

693 594430 388 486 484

31 123-187

718 8701034 1228

688

1224

1252

1963

1670

774869 926

1018

866

784

851

753

987

-500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

Turun seudun väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2010-2018

Turun seudun väestönlisäys yhteensä noin 21 500 henkilöä vuosina 2010-2018

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; väestön ennakkotilasto; Graafi: Timo Aro 2019

Lähde: Tilastokeskus; väestöruutuaineisto 2010 ja 2017

• Graafissa on tarkasteltu paikkatiedon avulla Turun seudun väestönlisäystä 5 km x 5 km ruuduissa vuosina 2010-2017. Jokaiseen ruutuun on laskettu väestö-määrän absoluuttinen muutos vuosien 2010 ja 2017 välillä.

• Turun seudulla näkyy samankaltainen väestön keskitty-miseen liittyvä piirre kuin muilla suurilla kaupunkiseu-duilla: väestö keskittyy kasvavillakin kaupunkiseuduilla lähemmäksi ydinkaupunkia ja sen läheisyydessä oleville alueille sekä keskeisten liikenneväylien varrelle tai sol-mupisteisiin. Mikrosijainnin merkitys kaupunkiraken-teessa korostuu.

• Turun seudulla väestö on vähentynyt 80 ruudussa ja kasvanut 64 ruudussa. Väestön määrän kasvu painottuu Turun ydinkaupunkialueelle

TURUN SEUDUN VÄESTÖNKEHITYS 5 KM X 5 KM RUUDUISSA VUOSINA

2010-2017

• Graafissa on tarkasteltu Turun seudun sisäistä väestönkehitystä 1 km x 1 km ruuduissa vuosina 2010-2018. Siniset ruudut kuvaavat kasvua ja punaiset supistumista.

• Turun seudulla väestökasvu keskittyi Turkuun ja Turun välittömässä läheisyydessä olevalle ydinkaupunkiseudulle. Väestönlisäys oli määrällisesti suurinta Turussa ja suhteellisesti suurinta Kaarinassa ja Liedossa. Väestönlisäys jäi negatiiviseksi neljässä seudun kunnassa vuosina 2010-2018

• Paikkatietoon perustuva ruututarkastelu osoittaa, että kaikkien Turun seudun kuntien sisältä löytyy sekä kasvavia että supis-tuvia ruutuja. Väestö kasvoi ruututasolla tarkasteltuna eniten Turun kantakaupungissa, Kaarinassa ja Liedossa.

• Väestö supistui eniten seudun pohjoisosissa Mynämäellä ja Nousiaisissa sekä Sauvossa. Supistuvallakin alueilla väestön väheneminen oli kuitenkin hyvin maltillista.

TURUN SEUDUN VÄESTÖNKEHITYS 1 KM X 1 KM RUUDUISSA VUOSINA

2010-2018

Lähde: Tilastokeskus, väestö, muuttoliike; Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2019Datavisualisointi: Timo Widbom 2019

TURUN SEUTU SAA MAAN SISÄISTÄ MUUTTOVIRROISTA ENITEN

MUUTTOVOITTOA LÄHIALUEILTA JA KOKO MAASTA 2015-2017

• GIF-animaatioon on kuvattu koko maan TOP 20-kuntaa, joista Turun seutu sai eniten muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosien 2015-2017 välisenä aikana

• Kartassa vinoviiva on sitä suurempi ja leveämpi, mitä enemmän Turun seutu saa muuttovoittoa kyseiseltä alueelta

• Turun seutu sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Salon (+882), Rauman (+785), Porin (+640), Vakka-Suomen (+326), Raaseporin (+260) ja Oulun seuduilta (+232). Turun seutu sai muuttovoittoa lähes kaikilta Suomen seuduilta ml. Tampereen seutu

• Turun seutu kärsi muuttotappiota de facto ainoastaan Helsingin seudulle vuosina 2015-2017

3. (L)opetus

2020-LUVUN ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN VIISI

KESKEISTÄ ILMIÖTÄ1. Uusi suuri muutto

2. Kaupunkeihin ei jouduta, vaan niihin halutaan ja hakeudutaan

3. Suurkaupungistuminen

4. Alueiden välinen kilpailu lisääntyy

5. Alueiden välinen ja sisäinen eriyty-minen ja mikrosijainnin merkityksen kasvu sekä kasvavilla että supistuvilla alueilla

Pieni kurkistus 2020- ja 2030-luvun Suomeen, jos…

+ 4 maakuntaa7 seutukuntaa52 kuntaa -183 105 hlöä-91 280 hlöä+ 22 089 hlöä+ 39 251 hlöä-28 627 hlöä-99 306 hlöä+386 178 hlöä

Lähde: Tilastokeskus, alueellinen väestöennuste 2019-2040;Visualisointi ja kartat: Timo Aro 2019

”Porukalla valitaan tapetteja eteiseen, vaikka koko muu talo on tulessa”

- Erään taloustutkijan lakoninen kommentti eurokriisin aikaan -

MDI.FI /MDIFRIENDS @MDIFRIENDS ALUEKEHITTÄMISEN KONSULTTITOIMISTO

MDI