Kaupunkimaineen muodostuminen ja tulkinta:

esimerkkeinä Lahti ja Lappeenranta

Pekka AulaTopiantti Äikäs

27.11.2007 / Ta Äikäs

Kaupunkimaineen muodostuminen ja tulkinta

• Kaupunkien maineenhallinnan ja imagotyön nykyproblematiikka

• Kaupunkimaineen muodostumisen prosessi • Kaupunkimaineen osatekijät ja

nelikenttätulkinta• Esimerkkeinä kaksi ”tavallista” kaupunkia:

Lahti ja Lappeenranta (mainevertailu)• Kaupunkien maineenhallintaa ja imagotyötä

kehittävät havainnot esimerkkikaupunkien kannalta

27.11.2007 / Ta Äikäs

Nykyproblematiikkaa

• Kaupunkien ja alueiden välinen kilpailu• Yhteiskunnan prosessit (PARAS jne.)• Yhteiskunnan murros kohti

mielikuvayhteiskuntaa• Immateriaaliset pääomat ja niiden tutkimus• Kirjava käsitteistö sekä kehittämisessä että

tutkimuksessa

27.11.2007 / Ta Äikäs

Kaupunkimaineen muodostuminen

• Kaupunkimaine on koettua mielikuvaa.• Maineen muodostuminen edellyttää

ennakkokäsitystä (mielikuvaa) kohteesta.• Mielikuvan rakentuminen tapahtuu

viestinnällisissä tai muissa kohtaamisissa havaitsijan ja kaupungin välillä.

• Mielikuvat voivat kohdistua konkreettisiin kohteisiin tai tunneperäisiin (affektiivisiin) tekijöihin.

• Mainetta ylläpitää imagotyö, media, henkilöstö jne.

27.11.2007 / Ta Äikäs

Kaupunkimaineen osatekijät

• Suuria kaupunkiseutuja koskevassa tutkimuksessa (Acta 193/2007) havaittiin, että kaupunkimaine koostuu kuudesta tekijästä:

1. Julkinen kuva (tietoisuus, mediakuva)2. Palvelut (julkiset ja yksityiset)3. Vastuu (kehittämisestä, seudusta)4. Miljöö (sis. sosiaalinen ympäristö)5. Johtaminen (organisaatio)6. Innovatiivisuus (rohkeus ja luovuus)

27.11.2007 / Ta Äikäs

Maineen nelikenttä

hyvämielikuva

huonomielikuva

hyväkokemus

huonokokemus

”erinomainen maine”

”mainettaan parempi”

”mainettaan huonompi”

”huono maine”

27.11.2007 / Ta Äikäs

Kokonaiskuva kaupunkimaineesta:

27.11.2007 / Ta Äikäs

Esimerkit: Lahti ja Lappeenranta

Lahti• 98 500 as.• ”Uusi kaupunki”; teollisuuspaikkakunta, pk-

seutu, urheilu- ja kulttuuritunnettuus, yliopistokeskus

Lappeenranta• 59 000 as.• ”Brahen kaupunki”, teollisuus- ja koulutus-

paikkakunta, rajan merkitys, Kaakon keskus

27.11.2007 / Ta Äikäs

Lahden kaupunkimaine

27.11.2007 / Ta Äikäs

Lahden maineen tulkintaa:

• Kaikki osatekijät arvioidaan vähemmän hyviksi kuin muissa kohteissa (muutamat lähellä neutraalia)

• Ongelmakohtana on miljöö ja erityisesti sosiaalinen ympäristö: Lahti on vähiten viihtyisä, sen ilmapiiri on suvaitsematon ja kulttuurinen ilme yksitotinen

• Lahden maineeseen vaikuttaa myös positiivisia tekijöitä, joiden painoarvo on vaikeasti mitattavissa (kulttuurilaitokset, urheilu, luonnonympäristö)

• Julkinen kuva on tutkituista kohteista 5. paras

27.11.2007 / Ta Äikäs

Lappeenrannan kaupunkimaine

27.11.2007 / Ta Äikäs

Lappeenrannan maineen tulkintaa:

• Tulos on kaksijakoinen: julkinen kuva ja palvelut kielteisiä – muuten arviot lähellä neutraalia

• (Neutraaliuden voisi myös tulkita kielteisenä; onko se myös välinpitämättömyyttä?)

• Ongelmakohtana on huono julkinen kuva, joka johtuu heikosta medianäkyvyydestä (11-12 2005).

• Myönteiset (/neutraalit) arviot ovat heikko signaali mahdollisuuksista (vastuu, miljöö...)

27.11.2007 / Ta Äikäs

Esimerkit nelikentässä...:

27.11.2007 / Ta Äikäs

Kokonaiskuva kaupunkiseuduista:

Lappeenranta

Helsinki

Lappeenranta

Helsinki

Helsinki

Helsinki

Helsinki

Oulu

TampereLahti

Kuopio

Oulu

??

27.11.2007 / Ta Äikäs

Tulevaisuuspohdintoja

Kaupungin imago on sitä mitä se on. Jos haluat parantaa kaupungin imagoa, paranna kaupunkia ja kehitä kaupungin omaleimaisuutta.– Pekka V. Virtanen, 1999: 163.

Hyvä maine on lunastettava yhä uudelleen ja uudelleen hyvällä toiminnalla ja hyvillä kokemuksilla.– Erkki Karvonen 1999: 100.

27.11.2007 / Ta Äikäs

Tulevaisuuspohdintoja

• Vaikka Lahden mainetulos on heikko, niin potentiaalia on erityisesti julkisuuskuvan ja matkailijoiden kannalta

• Vaikuttavina tekijöinä ovat sijainti sekä kulttuuri- ja urheiluimagon kehittäminen

• Lappeenranta menestyi suurista kaupunkiseuduista heikoiten, erityisesti tunnettuutta on kehitettävä

• 4-kentän kokemus-akselilla saatu tulos heijastaa kaupungin mahdollisuuksia matkailun ja ehkä asumisen paikkana (miljöö-näkökulma)

27.11.2007 / Ta Äikäs

Yhteystiedot:

Pekka Aulaprof.Helsingin yliopistoViestinnän laitospekka.aula@helsinki.fi

Topiantti Äikäsdos.Oulun yliopistoMaantieteen laitostopiantti.aikas@oulu.fi