Anticimexin asiantuntijat omavalvonnan avuksi.
Apu on vain soiton päässä. Ota yhteyttä jo tänään! Asiakaspalvelu |
p. 0207 495 706
[email protected] www.anticimex.fi
Puheluiden hinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35
snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24%), matkapuhelimista 8,35 snt/
puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24%). Oikeudet muutoksiin
pidätetään.
HYGIENIA- JA TUOTE- TURVALLISUUSTARKASTUKSET
Käy tutustumassa myös muihin elintarvike hygienia palveluihimme
netissä www.anticimex.fi.
Pala kerrallaan
3www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2015
n P Ä Ä K I R J O I T U S 4 / 2 0 1 5
Yhteistyöllä maksimihyöty koneinvestoinneista
T ämän lehden teema on Tuotantotilat, Koneet & Laitteet ja
erikoisteemana Puhtaanapito. Kumpikin aihepiiri koskettaa jokaista
elintarvikeyrittäjää joka päivä yrityk- sen koosta riippumatta. Jos
mainitut osa-alueet eivät
ole kunnossa, toiminnasta ei tule yhtään mitään. Huolestuttavaa on,
kuinka vähän maassamme on tuotantoti-
lojen, laitteiden sekä koneiden tutkimus- ja kehitystyötä elintar-
vikealan tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa. Puhtaanapito on
lähes yhtä heikoissa kantimissa lukuun ottamatta VTT:n osaamista,
joka vastoittain on suurelta osin siirtynyt Tanskan Teknilliseen
yliopistoon. Lähes kaikki osaaminen ja kehitystyö löytyvät
pelkästään alan yrityksistä, joille onkin nostettava hat- tua.
Suomalaista laite- ja konekehitystä sekä puhtaanapito- osaamista
todella tarvitaan.
Lisäksi kentältä kuuluu kummia. Suomalaisessa elintar-
viketeollisuudessa on kuulemma paljon kallista kone- ja laitekan-
taa vajaakäytöllä. Kuitenkin jos joku, esimerkiksi aloitteleva
start up -yritys, haluaisi lainata uusiin tuotekokeiluihinsa näitä
tyhjän panttina seisovia koneita, se ei onnistu. Mitähän
varten?
Vajaakäytössä olevia koneita on aina ollut. Tutkijanurani alus- sa
vuonna 1980 yksi vastuullani oleva toimeksianto koski rata-
pakkauskonetta, jolle sen omistajalla ei ollut mitään käyttöä.
Yrittäjä oli ostanut sen innoissaan, kun oli halvalla saanut, josko
jotakin käyttöä olisi löytynyt.
Tehtävänäni oli löytää koneelle pakattavaa. Kone oli tietysti ihan
väärässä paikassa, mutta onneksi loppujen lopuksi sille löytyi uusi
omistaja, jolla oli sille muutakin merkitystä kuin nurkan
koristeena. Toivon mukaan tällaista konekantaa ei kuitenkaan enää
ole, vaan jokainen kone ja laite on harkitusti ostettu tar-
peeseen.
Väitöskirjatutkimuksen kokeet 1980-luvun jälkipuoliskolla tein
yhteistyössä alan yritysten kanssa. Aiheena oli lihavalmisteiden ja
valmisruokien suojakaasupakkaaminen. Osa tuotteista pa- kattiin
valmistajan tiloissa pakkauskoneilla, joissa oli suojakaa-
sutusmahdollisuus, osa puolestaan pakkausmateriaalien toimit-
tajalla.
Yhteistyö sujui, enkä muista, että yksikään koe olisi jäänyt te-
kemättä konepulan tai sulkeutuneitten ovien takia.
Tuotannosta
Ku va
: S a
ija a
h ve
n a
in en
Elintarviketeollisuudessa on paljon kallista kone- ja laitekantaa
vajaakäytöllä.
aina löytyi joku rako, jossa tuotenäytteet voitiin pakata asianmu-
kaisesti. Voi niitä aikoja!
Mutta onneksi hätä ei ole tämän näköinen, vaikka toki toi- von
samanlaista sujuvaa yhteistyötä yrittäjien ja yrittäjien/tutkijoit-
ten välille kuin noina nostalgisina aikoina ennen EU-jäsenyyttä.
Eri puolilla Suomea on toiminnassa tai valmistumassa elintarvi-
kealan koetehtaita tai pilottihalleja, jotka soveltuvat sekä monen-
laiseen koetoimintaan että tuotteiden valmistukseen ja pakkaa-
miseen. Nyt kaikki tarvitsevat löytänevät helposti itselleen
sopivat koneet lyhytaikaistakin kokeilua tai käyttöä varten, kiitos
aktiivis- ten toimijoiden. Yhteistyöllä säästetään
kustannuksissa.
Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT
PS 2. Syksyllä 2014 julkaistu erikoisteema Elintarvikeketju esit-
täytyy löytyy klikkaamalla banneria lehden kotisivujen www.
kehittyvaelintarvike.fi aloitusaukeaman alareunassa. Kerrothan
tästä tietopaketista lähipiirissäsi olevalle, koulutusalaa mietti-
välle nuorelle!
PS 3. Tätä numeroa jaetaan rajoitetusti elintarvikealan pk-yri-
tyksille ja pk-yrityksiä palvelevalle alueverkostolle, vaikka
yritys ei olisikaan lehden tilaaja. Odotamme palautetta
lehdestä.
4 Kehittyvä Elintarvike 4/2015 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Pakkauskeräys- verkosto yhtenäiseksi Kuluttajapakkausten keräys ja
kier- rätys siirtyvät teollisuudelle ja kau- palle. Pantittoman
lasin osalta se alkoi jo toukokuun alussa.
s.12
Ku va
. R a
iS io
K U
VA : H
E LS
iN g
iN Y
Li O
P iS
Poikkitieteellisyyttä teollisuudenalojen välille
n Ajankohtaista Yhtenäinen pakkauskeräysverkosto käyttöön
vuodenvaihteessa, Pirjo Huhtakangas ............ 12 Metsästä
motivaatiota painonhallintaan ja liikuntaan, Kati Vähäsarja &
Tanja Tilles-Tirkkonen
..................................................................................
14 Europel yhdistää eurooppalaisia meijerialan opettajia ja
opiskelijoita, Tuija Pirttijärvi, Matti Tapaila & Johanna
Stenström
................................................................
16
n Teema: Tuotantotilat, Koneet & Laitteet Puheenvuoro: Rajoja
rikkova ajattelu edistää prosessikehitystä, Jussi Loponen
...................... 18 Kunnossapidon ammattilaiset näkevät
tehtaiden kehittämistarpeet, Pirjo Huhtakangas ........20
Biotalousstrategia konkretisoituu uusina liiketoimintamalleina,
Raija Ahvenainen-Rantala & Heikki Manner
............................................................................22
Koetehtaasta järkeviin investointipäätöksiin, Raija
Ahvenainen-Rantala ................................26
Leviteannostelijan keksijät valmiita laajaan tuotantoon, Pirjo
Huhtakangas ...........................28 Sitoutuneen varallisuuden
määrää kannattaa vähentää
...........................................................29
Ennakoiva ulkoistus paransi kunnossapitoa, Lauri Lehtinen
....................................................30 Siirtyminen
öljystä nestekaasuun järkipäätös, Marjo Kosonen
................................................32 Puhdashöyryllä
turvallisuutta prosesseihin
..............................................................................34
n Erikoisteema: Puhtaanapito Elintarviketeollisuuden puhtaanapito
täsmätyötä, Eeva Tarhanen
...........................................36 On line -mittaukset
ja automatisoidut pesulaitteistot tuovat tarkkuutta hygienian
hallintaan, Pirjo Huhtakangas
..................................................................................38
Pesuaineet valitaan kohteen mukaan, Raija Ahvenainen-Rantala
...........................................40 Hygieenisen
suunnittelun perusteet elintarviketehtaille uusiutuivat, Gun
Wirtanen & Satu Salo
........................................................................................................42
n Ravitsemus & Terveys Fermentaatiolla lisätään B-vitamiineja
kasviksiin, Kaisu Meronen
...........................................44
n Talous & Markkina Suomalaisherkut esittäytyvät Anugassa,
Pirjo Huhtakangas
...................................................46 Perinteet ja
länsimaalaistuminen kohtaavat Valko-Venäjällä, Matti
Väänänen.........................48
n Tiede & Tutkimus Turun yliopiston elintarvikekemia 45 vuotta,
Kaisa Linderborg ................................................50
Kuluttajat tulkitsevat pakkauksen terveysviestit monella tavalla,
Liisa Lähteenmäki .............. 51 Viikin elintarvikekemian ja
-teknologian opetusta 50 vuotta
....................................................53 Puheenvuoro:
Tutkimuksella tulevaisuutta, Heikki
Manner......................................................54
Opinnäytetöitä
...........................................................................................................................55
n Tapahtumia Maapallon ongelmat innovatiivisuuden tähtäimessä,
Jussi Loponen .......................................56 Koivusta
mahlaa ja siirappia, Maaria kortesniemi
....................................................................58
n Palstat Alkupaloja
....................................................................................................................................9
Tapahtumakalenteri
...................................................................................................................59
Nimityksiä
..................................................................................................................................59
Haarukassa
................................................................................................................................60
Hankintaopas.............................................................................................................................
61
Ku va
: e SS
Teemat & erikoisteemat 2015
n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä
toimituk- seen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin
numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden
ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja
lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä
aineistosta. Kirjoituksista ei mak- seta palkkioita. Kirjoituksissa
ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden
laatija.
n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden
Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys.
Seura toimii yh- dyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja
kattaa elintarvike- kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä
ravitsemuksen ja bioteknii- kan alueet.
Biotalous poikii uusia liiketoimintamalleja Biotalousstrategia
konkretisoituu uusina liiketoimintamalleina, mutta
elintarviketeollisuus on osittain hukassa biotalouden kanssa. Se on
aina ollut niin vahvasti biotaloutta, ettei nähdä, mitä tämä ”uusi
biotalous” tarkoittaa. Kiertotalous on helpompi konsepti
elintarvikeyrityksille.
s.20
K U
VA : V
T T
Palaan taas pieniin maidonjalostusyrityksiin ja niiden toiminnan
haasteisiin. Viitisen vuot- ta sitten Agropolis Oy:ssä oli
käynnissä pienmeijerien kehittämisohjelma. Ajankoh- taista tuohon
aikaan oli vuoden 2009 alussa tapahtunut elintarvikelain
uudistus.
Pienmeijerien osalta keskustelu tuotanto- tilojen
hyväksyttävyydestä kävi kiihkeänä. Samoja ongelmia koettiin ainakin
pienissä lihajalostusyrityksissä tai varmasti kaikkien niiden
yritysten kesken, jotka valmistivat lämpötilasäädeltyjä
elintarvikkeita. Suomen Pienjuustolayhdistyksen sihteerinä tunsin
maidonjalostusyritysten ongelmat näistä toi- mialoista
parhaiten.
Monien pienten maidonjalostajien tuotan- totilat oli remontoitu
esimerkiksi navetan yh- teyteen, autotalliin tai muuhun käyttöön
ai- kanaan suunniteltuun pieneen maatilaraken- nukseen. Tilat eivät
olleet uudenaikaisia, ja niistä puuttuivat saniteettitilat.
Investoinnit niiden rakentamiseksi olivat kalliita, ja yrityk- set
kokivat ne siten kannattamattomaksi.
Samaan aikaan käytiin keskustelua lain- säädännön mahdollistamista
joustoista, jot- ka koskivat pienimuotoista elintarvikejalos-
tusta. Tätä käsittelin kolumnissani ”Elintarvi- keyrittäjillä
riittää haasteita” Kehittyvä Elin- tarvike -lehden numerossa
6/2013.
Pienmeijerien kehittämisohjelmassa tuotantotilojen
hyväksyttävyyteen paneu- duttiin suunnittelemalla ”optimaalinen”
pien- meijerin tuotantotila. Käytännössä suunnit- telu palveli
kuitenkin vain uutta yritystoimin- taa. Suurin osa
tuotantotilaongelmien kans- sa painivista yrityksistä oli jo alalla
toimivia ja edellä mainitut investoinnit olisivat tulleet hy- vin
kalliiksi.
Osa yrityksistä päätyi uusiin investointei- hin. Muun muassa
Pälkäneellä toimiva Heik- kilän juustola investoi vuonna 2012
koko-
nä tuulikaapista lähettämöön ja sieltä kylmä- varastoon.
Kylmävarastosta pääsi tuotanto- tilan kautta pukuhuoneeseen. Ei
siis kovin järkevää ja taatusti ohjeiden vastaista. Olisi siinä
ollut valmiissa tuotantotilassa ihmette- lemistä sekä yrittäjällä
että terveystarkasta- jalla.
Kirjoituspöytätyönä tehtyjen mallien korjaaminen on onneksi
helppoa. Piirsimme vain puuttuvan oven tuulikaapista pukuhuo-
neeseen ja saimme ongelman ratkaistua. Tätä asiaa kuitenkin
muisteltiin vielä viime vuonna, kun Hämeen ammatti-instituutin
hankkeessa Pienmeijerien kasvun edellytyk- set julkaistiin hyvän
käytäntöjen opas pien- meijereille. ETM, lehtori Johanna Aho kir-
joitti oppaasta jutun Kehittyvä Elintarvike -lehden numeroon
1/2015.
Todellisessa yritystoiminnassa investointi- en mahdollisten
virheiden tai puutteiden kor- jaaminen on huomattavasti
hankalampaa. Investointi on aina tasapainoilua tulevaisuu- den
ennustamisen, käytännöllisyyden ja käytettävissä olevien
taloudellisten resurssi- en kanssa. Onneksi on olemassa erilaisia,
julkisia investointitukia madaltamassa talou- dellista riskiä.
Luettavaa kristallipalloa tule- vaisuuden ennustamiseen ei ole
kenelle- kään; siltä osin vastuu on valitettava sti jaka- maton.
Tulevaisuuden ennustaminen jää aina tuotantotilaan investoivan
yrityksen vas- tuulle.
Erkki Vasara
puheenjohtaja, ETM
naan uuteen, nykyaikaiseen tuotantotilaan, ja vuonna 1995
autotalliin rakennettu juus- tola jäi pois käytöstä. Uusi
tuotantotila mah- dollisti tuotannon kasvun ja useamman tuo-
teryhmän valmistamisen.
n K O L U M N I
Osa yrityksistä selvisi vähemmillä inves- toinneilla, mutta osa
totesi yritystoiminnan tulleen tiensä päähän. Yritysten
investointei- hin eivät vaikuttuneet pelkästään lakimuu- tokset ja
uudet vaatimukset, vaan myös esi- merkiksi yrittäjien ikääntyminen
ja vaikeus löytää työlle jatkajaa. Jos taas yrityksessä tehtiin
sukupolven vaihdos, se oli samalla otollinen tilaisuus uuden
tuotantotilan inves- tointiin.
Miksi ”optimaalinen” on tekstissä lainaus- merkeissä? Jos joku
olisi toteuttanut pien- meijeriohjelma -hankkeen loppuraportin
liit- teen mukaisen juustolan, se olisi ollut sekä
epäkäytännöllinen että lainvastainen. Tässä ”optimaalisen”
tuotantotilan pohjapiirrokses- ta puuttui ovi tuulikaapista
sosiaalitilaan. Päästäkseen vaihtamaan asianmukaiset työvaatteet
päälle olisi yrittäjän pitänyt men-
Tulevaisuuden ennustaminen jää aina tuotantotilaan investoivan
yrityksen vastuulle.
Ku va
: j a
a KK
o h
iid en
h o
vi /M
26. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN-L 0787-8273 ISSN
0787-8273 (Painettu) ISSN 2323-458X (Verkkojulkaisu)
JULKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y.
TOIMITUS PL 115, 00241 Helsinki p. (09) 547 47 00
toimitus(at)kehittyvaelintarvike.fi
www.kehittyvaelintarvike.fi
PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala
raija.ahvenainen(at)kehittyvaelintarvike.fi p. 044 082 6118
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas
pirjo.huhtakangas(at)kehittyvaelintarvike.fi p. 040 822 1370
AVUSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen
Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari
Virtanen/Etelä-Korea
TOIMITUSKUNTA 4/2015 Raija Ahvenainen-Rantala Katarina Harjunpää
Pirjo Huhtakangas Markku Hurme Laura Hyvärinen Kirsi Jouppila
Juhana Laine Henna Moisio Timo Nieminen Juhani Sibakov Erkki
Vasara
NEUVOTTELUKUNTA Marina Heinonen Matti Kalervo Anu Kaukovirta-Norja
Eeva-Liisa Lehto Jussi Loponen Tarja Suomalainen Raija Tahvonen
Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen Erkki Vasara
ILMOITUSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133
infoteam(at)infoteam.fi
ULKOASU Mari Kivi
KANSIKUVA VTT
LEHdEN TILAUKSET JA Elintarviketieteiden Seura ry.
OSOITTEENMUUTOKSET Soili Vesanen SEKÄ ETS R.Y:N viestintä- ja
talousassistentti JÄSENASIAT PL 115, 00241 HELSINKI p. 040 153 4842
info(at)ets.fi www.ets.fi
Kehittyvä Elintarvike
Vaihtoesteröidyt kasviöljyt tulee ilmoittaa
valmistusaineluettelossa Sydänliiton edustajat ETM Laura Toivola ja
professori Mikko Syvänne antoivat Kehit- tyvä Elintarvike-lehdessä
3/2015 otsikolla ”Tosiasioita ei saa vääristellä” tervetullutta
palautetta hieman kärjekkääseen kolumniini, joka oli ilmestynyt
lehden edellisessä nume- rossa. Sen trans-rasvahappoja koskevassa
osiossa mainitsin: ”Onpa ostettu ja myön- netty oikein
Sydänmerkkikin pakkauksiin”.
He totesivat, että pöytämargariineista trans-rasvahapot on
poistettu 1990-luvulla, siis jo ennen Sydänmerkin käyttöönottoa.
Käydyssä kirjeenvaihdossa he kuitenkin myöntävät, etteivät tarkkaan
tiedä, milloin trans-rasvahapoista, siis osittaishydraukses- ta on
luovuttu. Selvitysyrityksistäni huolimat- ta minäkään en tiedä.
Olemme siis molem- mat perustaneet väitteemme epävarmaan tietoon.
Osaltani pahoittelen ja pyydän an- teeksi.
Lehden lukijakunnassa on kuitenkin var- masti henkilöitä, jotka
tietävät, milloin osittais- hydrauksesta on luovuttu. Toivoisinkin
ravit- semushistoriaa selventävää kirjoitusta asian tuntevilta
henkilöiltä.
Tosiasiassa pöytämargariineissa ja kasvi- rasvalevitteissä on
edelleenkin vähäisiä määriä sydänhaitallisia, synteettisiä trans-
rasvahappoja. Ne hyväksytään Sydänmer- kin myöntämisperusteissa,
kuten Toivola ja Syvänne toteavat. Miksi näitä turhia ja haital-
lisia rasvoja ei kielletä kokonaan?
Kolumnini varsinainen pointti oli kui- tenkin nykypäivä ja
tulevaisuus nolosti päät- tyneen trans-menneisyyden valossa (Salmi-
nen 2015). Trans-rasvahappoja tuottavasta kasviöljyjen
osittaishydrauksesta on nyt pääasiallisesti luovuttu. Prosessin
korvaa katalyyttinen vaihtoesteröinti.
Tullinimikkeistön mukaan maahamme tuo- daan merkittävä määrä
vaihtoesteröityjä kas- viöljyjä elintarvikkeiden valmistusaineiksi.
Sit- ten, simsalabim, ne katoavat kuin tuhka tuu- leen.
Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä niitä ei enää löydy. Lisäksi
kaikki maahan tuo- dut margariinit ja kasvirasvalevitteet
sisältävät valmistajien kertoman mukaan vaihtoesteröi- tyjä
kasviöljyjä, mutta valmistusaineluettelos- sa niitä ei
mainita.
Olen tiedustellut Elintarviketurvallisuusvi- rastosta (EVIRA) syytä
vaihtoesteröityjä kas- viöljyjä koskeviin, puutteellisiin
pakkausmer- kintöihin. Pitkän kirjeenvaihdon lopuksi EVIRA
perustelematta totesi, ettei näitä val- mistusaineita tarvitse
ilmoittaa. Kuitenkin EU:n elintarviketietoasetus N:o 1169/2011
edellyttää yksikäsitteisesti, että elintarvikkei- den kaikki
valmistusaineet on ilmoitettava pakkausmerkinnöissä. En ole
löytänyt ase- tuksesta vaihtoesteröityjä kasviöljyjä koske- vaa
poikkeusta. Miksi viranomainen ne ha- luaisi salata? Olen 17.6.
2015 tiedustellut pe- rusteluita seuraavasta virkaportaasta, maa-
ja metsätalousministeriöstä. Tätä kirjoitusta 17.8.2015
viimeistellessäni en ole vielä saa- nut vastausta.
Miksi vaihtoesteröidyt kasviöljyt pitää ilmoittaa? Viranomaisia
velvoittava elintar- viketietoasetus ja kuluttajan oikeus täsmälli-
seen tietoon käyttämistään elintarvikkeista vaativat
vaihtoesteröityjen kasviöljyjen avoin- ta ilmoittamista
valmistusaineluettelossa. Pi- dän tätä pakkausmerkintää erittäin
tärkeänä vaihtoesteröintiprosessissa syntyvien yhdis- teiden
kemiallisen ja biologisen luonteen vuoksi. Prosessin tuloksena
saadaan joukko kemialliselta bruttokaavaltaan samanlaisia, mutta
isomerialtaan täysin erilaisia yhdistei- tä. Pääosin nämä ovat
ennestään tuntemat- tomia ihmisen ravitsemuksessa.
n L U K I J A L T A
Paikkaisomeria on yksi syy ilmoittamistar- peeseen. Nimittäin
kasviöljyjen vaihtoesteröin- ti tuottaa monimutkaisen seoksen
kymmeniä erilaisia synteettisiä rasvoja riippuen prosessi-
olosuhteista, prosessiin käytetyistä kasviöljyis- tä, kovasta
rasvafraktiosta (hard stock) ja ka- talyytistä. Syntyvillä
synteettisillä rasvoilla ei ole enää mitään tekemistä luontaisten
kasviöljyjen kanssa. Prosessin tarkoituksena on siirtää tyy-
dyttynyt rasvahappo juoksevan kasviöljymo- lekyylin keskimmäiseen
eli sn-2 hiiliatomiin ja siten imitoida eläinrasvan suutuntumaa,
sula- misominaisuuksia jne.
Paikkaisomeerien fysiologiset vaikutukset tunnetaan kovin huonosti,
ja harvojen vain li- pidi- ja sokeriaineenvaihduntaan kohdistunei-
den lyhytaikaisten tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia.
Pitkäkestoisia tutkimuksia ei ole tehty. Tohtori Sarah Berry
Lontoon Kings`s Collegesta (2009) on kirjoittanut aiheesta kat-
sauksen.
Optinen isomeria on toinen syy ilmoittamis- tarpeeseen.
Tieteellisessä kirjallisuudessa ei paikkaisomerian lisäksi ole
kiinnitetty juuri- kaan huomiota vaihtoesteröinnissä syntyvien
rasvamolekyylien sn-2 hiiliatomin kiraalisuu- teen ja siitä
johtuvaan optiseen peilikuvais- omeriaan.
Professori Gudmundur Haraldsson piti hiljattain (2015) vanhan
orgaanikon ajatuksia hätkähdyttäneen katsauksen aihepiiriin. Ki-
raalisuus lisää huomattavasti syytä olla vaka- vasti kiinnostunut
vaihtoesteröidyistä rasvois- ta, sillä erot enantiomeerien
fysiologisissa vai- kutuksissa voivat olla dramaattiset. Muutamia
esimerkkejä näistä monikirjoisista vaikutuk- sista: R-limoneeni
tuoksuu appelsiinilta, S-li- moneeni sitruunalta. R-karvoni maistuu
min- tulta, S-karvoni kuminalta. S-dopa lääkitsee Parkinsonin
tautia, R-dopa on erittäin myrkyl- linen. S-ibuprofeeni on
anti-inflammatorinen, R-ibuprofeeni on inaktiivinen, R-etanobuta-
noli hoitaa tuberkuloosia, S-muoto aiheuttaa sokeutta jne.
Traagisin ääriesimerkki markki- noilla olleesta väärästä
enantiomeerista on thalidomidi. Lääketieteessä enantiomeriaan
suhtaudutaankin jo äärettömän vakavasti.
Edellä olevat esimerkit antavat oikeuden kysyä, mitkä ovat
vaihtoesteröinnissä synty- vien synteettisten S- ja R-rasvojen
pitkäai-
9www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2015
n A L K U P A L O J A
IAPRIn symposiumissa esiteltiin pakkaustutkimustarpeita Nestlén
pakkaustutkija, tohtori Yves Wyser (the Nestlé Research Centre,
Switzerland) ehdotti usei- ta tutkimusaiheita IAPRI:n
(International Association of Packaging Research Institutes)
jäsenille suunna- tussa symposiumissa Valenciassa kesäkuussa. Wy-
ser kaipasi kuluttajatutkimusta tuoreusindikaatto- reista. Nestléä
kiinnostaa tietää, miten kuluttajat reagoivat, jos indikaattorit
kertovat tuotteen olevan kunnossa ja parasta ennen
-päiväys/viimeinen käyttöpäivä on ohitettu.
Toinen Nestléä kiinnostava tutkimusteema on tuotteen kannalta
optimaalisen suojauksen mää- rittäminen, jolloin tuotetta ei yli-
tai alipakata. Wy- ser viittasi esityksessään ruotsalaisen
Innventian kuvaajaan optimaalisesta pakkaussuunnittelusta, jossa
negatiiviset ympäristövaikutukset kasvavat ylipakkaamisessa
maltillisemmin kuin alipakkaa- misessa.
Ympäristönäkökulmasta Wyser pohti sitä, olisiko heidän tuotteillaan
liian pitkä säilyvyysaika (12 kk)
verrattuna siihen, mikä olisi aidosti optimaalista ja vaatisi
kevyempää pakkaamista. Kolmas vähän tut- kittu teema hänen
mielestään on pakkaamisen roo- li ruokahävikin
vähentämisessä.
Symposiumin organisoinnista vastasi Itene, joka on espanjalainen
pakkaus- ja logistiikkatut- kimukseen erikoistunut tutkimuslaitos.
Sympo- siumiin osallistui 120 tutkijaa 27 maasta, ja siellä oli 62
esitystä ja 46 posteria. Symposiumin suosi- tuimmat teemat olivat
kuljetuspakkaukset, elintar- vikepakkaaminen sekä aktiiviset ja
älykkäät pak- kaukset.
IAPRIn 20. konferenssi järjestetään Sao Paolon Campinasissa
Brasiliassa. 12.−15.6.2016. Sa- maan aikaan Campinasissa
järjestetään myös pakkausalan messut. n
Lisätietoja:
Myllyn Paras siirtyy biokaasuun Myllyn Paras Oy siirtyy käyttämään
kotimaista biokaasua pakastetehtaassaan. Jatkossa kaikki
pakastetuotteet, joiden valmistamisessa käyte- tään lämpöenergiaa,
tuotetaan kotimaisella ja täy- sin uusiutuvalla biokaasulla.
Päätöksen myötä Myllyn Paras Oy:n pakastetehtaan hiilidioksidi-
päästöt putoavat nollaan. Biokaasu on aina täysin uusiutuvista
raaka-aineista valmistettu suomalai- nen biopolttoaine, jota
syötetään kaasuverkkoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta.
Myllyn Paras on ollut pitkään ympäristövastuun edelläkävijä.
Vuodesta 2007 lähtien yritys on käyt- tänyt myllynsä
energianlähteenä hiutaletuotan- nossa syntyvää kauran kuoriainesta.
Bioenergiaa käyttävässä kattilassa kuoriaineksesta on saatu
energiaa prosessihöyryyn, kuumaan veteen sekä myllykiinteistön
lämmitykseen. Pakastetehtaalla syntyvää biojätettä on kierrätetty
jo vuosia. Nyt käyttöön otettavalla biokaasulla korvataan maa-
kaasun käyttö.
Myös Kouvolan Lakritsi biokaasun käyttäjäksi Myös Kouvolan Lakritsi
siirtyy käyttämään biokaa- sua. Kouvolan Tornionmäellä sijaitseva
lakritsiteh- das saa energiansa jatkossa puhtaasti kotimaises- sa
muodossa. Vaihdoksen myötä lakritsitehtaan hiilidioksidipäästöt
vähenevät 119 tonnia vuodes- sa, mikä vastaa henkilöautolla noin 1
000 000 ki- lometrin ajosta syntyviä päästöjä.
Biokaasun myy ja toimittaa Kouvolan Lakritsille kouvolalainen KSS
Energia, jolle Kouvolan Lakritsi on ensimmäinen maakaasusta
biokaasuun siirty- nyt asiakas. Biokaasulla valmistetut Kouvolan
La- kritsin tuotteet saavat käyttöönsä biokaasumerkin, joka kertoo
kuluttajalle valmistajan sitoutumisesta ympäristövastuuseen.
Siirtyminen kotimaiseen biokaasuun on mahdol- lista kaikille
teollisuuden maakaasuasiakkaille Suomessa. Gasum-biokaasu on
jalostettu maa- kaasun kaltaiseksi, eikä biokaasun käyttöönotto
vaadi lisäinvestointeja laitteisiin. n
kaisvaikutukset kansanterveydelle? Vaikka analyyttisesti
(tasopolarisoidun valon kierto- kyky) rasvaenantiomeerit ja niiden
seokset eivät välttämättä eroa suuresti, biologiset ja fysiologiset
erot saattavat olla merkittäviä.
Elimistössä rasvoja käsittelevät entsyymit ja reseptorit ovat
varsin spesifisiä yhdistei- den isomerialle. Spesifisiä ovat myös
ravit- semustieteen ja -valistuksen edustajamme ja heidän
organisaationsa suositellessaan margariineja ja
kasvirasvalevitteitä kansan- ravitsemuksen pohjaksi. Siksi monissa
kun- nissa kansakuntamme pienimpien päiväko- deissa tarjotaan vain
ja ainoastaan niitä. Edes omia vaihtoehtoja lapsille ei saa tuoda.
Tällaista vaihtoehdotonta pakkosyöttöä en yllä esitetyn valossa
ammattilaisena ymmär- rä enkä isovanhempana hyväksy.
Tarvitaan avointa keskustelua. Berry (2009) toteaa artikkelinsa
yhteenvedossa muun muassa, että vaihtoesteröityjen ras- vojen
ravitsemusvaikutukset ovat laajasti laiminlyöty potentiaalinen
terveyskysymys ja siksi niitä koskevaa keskustelua on pidet- tävä
tärkeänä. Tähän lienee kaikkien help- po yhtyä. Koska en ole alan
varsinainen asiantuntija, toivon, että asiaa paremmin osaavat
korjaavat mahdollisia virheitä kirjoi- tuksessani ja täydentävät
esitettyjä näke- myksiä.
Mutta ennen kaikkea: vaihtoesteröidyt kasviöljyt tulee ilmoittaa
niitä sisältävien elin- tarvikkeiden valmistusaineluettelossa. Vain
se antaa kuluttajille tietoisen mahdollisuu- den ravintorasvojen
vertailuun ja valintaan. Uskoisin, että kaikki ovat tästä yhtä
mieltä.
Kari Salminen
Kirjallisuus • Berry, See. 2009. Triacylglycerol structure
and
interesterification of palmitic and stearic acid- rich fats: an
overview and implications for cardiovascular disease. nutr. Res.
Rev. 22:3−17.
• haraldsson, G.G. 2015. Chirality in Fats and oils. Seminar to
celebrate the 45th anniversary of Food Chemistry program.
university of Turku, Finland, May 22, 2015.
• Salminen K. 2015. Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia
itseään? duodecim 131: 1271-2.
Taina Vilkunasta Master of Wine Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina
Vilkuna on saavuttanut Master of Wine -tittelin. Hän on vasta
kolmas suomalainen, joka on läpäissyt arvostetun koulutuksen.
Master of Wine on englantilaisen Masters of Wine -instituutin
myöntämä viinialan
tutkinto, joka myönnetään syvällisestä viinialan tuntemuksesta.
Tutkinto koostuu kolmesta osasta: teoriakokeesta, käytännön
kokeesta eli sokko- maistelusta sekä tutkielmasta. n
10 Kehittyvä Elintarvike 4/2015 I www.kehittyvaelintarvike.fi
n A L K U P A L O J A
Saarioinen jodioidun suolan käyttöön Saarioinen siirtyy jodioidun
suolan käyttöön en- simmäisenä suomalaisena ruokatalona. Muutos
tapahtuu asteittain jo tästä syksystä lähtien.
– Ensimmäiset jodioitua suolaa sisältävät tuot- teet ovat jo
markkinoilla, sillä jodioitua suolaa käy- tetään muun muassa
uusissa Balanssi-sarjan ate- rioissa. Kaikki Saarioisten tehtailla
ruokaan lisätty suola vaihdetaan jodioituun laatuun vuoden 2016
aikana. Kuluttaja tunnistaa jodia sisältävällä suo- lalla maustetut
tuotteet jodioitu suola -pakkaus- merkinnästä, innovaatiojohtaja
Mirja Lonka ker- too. n
VTT ja TTY käynnistävät kone- ja tuotantotekniikan
tutkimusyhteistyön Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen
teknillinen yliopisto (TTY) sopivat laajasta, strate- gisesta
tutkimusyhteistyöstä. Se on Suomen tuo- tanto-, valmistus- ja
materiaalitekniikan merkittä- vin tutkimusosapuolten allianssi
tällä hetkellä. Yri- tykset saavat käyttöönsä VTT:n ja TTY:n
monipuo- lisen osaamisen ja yhteistyöverkostot yhden luu- kun
-periaatteella. Tähtäimessä on tehostaa Suo- men valmistavan
teollisuuden edellytyksiä, kilpai- lukykyä ja vientiä.
Yhteisen tutkimusyhteistyön volyymi on 40 mil- joonaa euroa
vuodessa. Yhteistyössä kokeillaan uusia teknologioita ja
lähestymistapoja.
Kilpailukyky lähtee tuotteiden ja tuotannon ajanmukaisuudesta,
digitaalisuuden lisäämisestä ja teollisen internetin laajasta
hyödyntämisestä. Vaaditaan myös toimivia verkostoja, alliansseja ja
uusien liiketoimintamallien hyödyntämistä.
Älykkäät koneet ovat tuotanto- ja valmistustek- niikoiden ohella
merkittävä VTT:n ja TTY:n yhteis- työalue. Vahvuusalueita ovat
erityisesti digitaali- suus, ainetta lisäävä valmistus, kuten
3D-tulostus ja kehittyneet materiaalitekniikat. VTT:n ja TTY:n
toimintamallissa hyödynnetään yhteisiä ja ketteriä
virtuaalitiimejä. n
Arktisuus on kilpailuvaltti Puhtaat tuotteet, terve
tuotantoympäristö ja ter- veet eläimet, puhdas ilma, tuotteen
korkea ravit- semuksellinen ja hygieeninen laatu sekä läpinä-
kyvyys ja jäljitettävyys tuovat lisäarvoa pohjoi- seen
ruuantuotantoon. Vahva kehittämispotenti- aali löytyy myös pienestä
ympäristöjalanjäljestä, vastuullisesta kiertotaloudesta sekä
maatilata- solla hiilineutraalista ja jätteettömästä tuotan-
nosta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemässä Arktinen ruoantuotanto
-esiselvityksessä kitey- tettiin pohjoiseen ruoantuotantoon
liittyvät lisä- arvotekijät. Lisäksi tarkasteltiin pohjoisten luon-
nonolosuhteiden vaikutusta kuuteen tuotanto- suuntaan:
luonnonmarjoihin, kuminaan, kauraan
ja siemenperunaan sekä eläintuotannosta sianli- han tuotantoon sekä
yhdistettyyn naudanlihan ja maidon tuotantoon.
– Siirtyminen uusiutuvien ja monipuolisten energialähteiden
hyödyntämiseen avaa ruokaket- julle kehittymismahdollisuuden
suhteessa tuottei- den ilmastovaikutuksiin ja kiertotalouteen.
Eläm- me avaintilanteessa. Uudet toiminnan linjaukset ja
brändääminen on tehtävä nyt jos koskaan, Luken professori Sirpa
Kurppa toteaa.
Luonnonvarakeskus toteutti Arktinen ruoantuo- tanto
-tilaustutkimuksen keväällä 2015 maa- ja metsätalousministeriön
rahoituksella. Hankkeen raportti on julkaistu osoitteessa:
http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-326-094-8 n
Uusi metaanireaktori tuottaa ympäristöystävällistä energiaa
Luonnonvarakeskuksessa kehitetty metaanireak- tori vauhdittaa
ympäristöystävällisen energian saamista markkinoille. Reaktori sekä
varastoi uu- siutuvaa energiaa että tuottaa synteettistä maa-
kaasua hyvällä hyötysuhteella.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat Anni Alitalo ja Marko Niskanen
ovat onnistuneet to- teuttamaan metaanireaktorin, jonka avulla voi-
daan sekä tuottaa polttoainetta että varastoida aurinko- ja
tuulienergiaa sekä vesivoimaa. Reak- torilla voidaan myös jalostaa
puuraaka-ainetta erittäin puhtaaksi metaaniksi, joka on paineistuk-
sen jälkeen valmista käytettäväksi liikennepoltto- aineena.
Tulevaisuudessa menetelmän avulla voi- daan myös sitoa
teollisuuslaitosten hiilidioksidi- päästöjä
metaanintuotantoon.
Reaktorin pitkän kehitystyön aikana on tehty usei- ta
innovaatioita, joista kahdelle on haettu patenttia. Professori
Erkki Aura kehitti ensiversion reaktorista, jossa suosta peräisin
olevat mikrobit tuottavat hiili- dioksidista ja vedystä metaania ja
vettä. Alitalo ja Niskanen kehittivät menetelmää edelleen.
Nyt kehitetty mikrobiologinen menetelmä sopii hajautettuun
energiantuotantoon. Koko prosessin hyötysuhde on varsin hyvä: vedyn
polttoarvon me- netys hukkalämpönä on korkeintaan 20 prosent-
tia.
Metaanituotannon lähtöaineena voidaan puh- taan vedyn ja
hiilidioksidin sijaan käyttää myös hiilimonoksidia sisältävää
puukaasua. Mikrobit pystyvät valmistamaan puukaasusta ensin
hiilidi- oksidia ja siitä edelleen metaania.
Innovaatio on nyt valmis kaupallistettavaksi. Alitalo arvioi, että
ensimmäiset reaktorit ovat markkinoilla 2–3 vuoden kuluttua.
Tavoitteena on päästä ensin kotimaan maatila- ja kunnallislaitos-
ten kokoisten energialaitosten markkinoille ja myöhemmin
teollisuusmittakaavaan sekä vienti- markkinoille. n
Uusitupa-apuraha Maria Lankiselle Tutkijatohtori Maria Lankinen on
saanut Matti Uusituvan juhlaseminaarirahaston apurahan, joka
mahdollistaa uuden metabolomiikan mene- telmän soveltamisen kalan
terveysvaikutuksen tutkimuksessa. Lankinen hyödyntää uutta analyy-
simenetelmää apurahan turvin tekemällään tutki- javierailulla
Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa.
Lankinen selvittää post doc -tutkimuksessaan ruokavalion
vaikutuksia aineenvaihduntaan hen- kilöillä, joilla on suurentunut
riski sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja
verisuonitauteihin. Keskeisinä tutkimusmenetelminä ovat metabolo-
miikka ja lipidomiikka. n
11www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2015
PAINEILMAA PUHTAASTI JA TURVALLISESTI Atlas Copcolle on
ensimmäisenä kompressorivalmistajana myönnetty ISO 22000
-sertifikaatti. Kompressorimme tuottavat paineilmaa puhtaasti ja
turvallisesti – elintarviketeollisuuden kriittisimmissäkin
prosesseissa. Kysy lisää tuotelinjapäällikkö Ollipekka Sinisalolta,
puhelin 020 718 9221.
Oy Atlas Copco Kompressorit Ab
12 Kehittyvä Elintarvike 4/2015 I www.kehittyvaelintarvike.fi
n A J A N K O H T A I S T A
Yhtenäinen pakkauskeräysverkosto käyttöön vuodenvaihteessa
Pakkausten laajennettu tuottajavastuu astui voimaan toukokuun
alussa. Kuluttajapakkausten keräys ja kierrätys siirtyvät
asteittain kokonaan teollisuudelle ja kaupalle, mutta kunnat voivat
täydentää 1850 ekokeräyspisteen määrää. Muutosten myötä valtakun-
nallinen pakkausjätekeräys yhdenmukaistuu.
Jätelain ja pakkausasetuksen mukainen laa- jennettu tuottajavastuu
muutti jo pantitto- man lasin keräystä ja kierrätystä Suomes- sa.
Käytettyjen lasipakkausten keräyksen ja kierrätyksen järjestää
Suomen Pakkaus- kierrätys RINKI Oy (aikaisemmin Pakkaus- alan
Ympäristörekisteri PYR Oy).
Toukokuun alusta alkaen 38 vastaanot- toterminaalia ympäri Suomea
alkoi ottaa maksutta vastaan kuntien ja jätteenkulje- tusyritysten
keräämää kuluttajien lasipak- kausjätettä. Välikuormauspaikkoina
toimi- vat alueelliset terminaalit sijaitsevat nykyis- ten
jätekeskusten yhteydessä.
Kustannukset nousevat Suomessa kerätty pantiton
lasipakkausjäte
päätyy jatkossa kierrätettäväksi Englantiin, jossa siitä tehdään
esikäsittelyn jälkeen uu- sia lasipulloja ja purkkeja. Kirkkaasta
lasis- ta valmistetuissa lasipakkauksissa kierrä- tyslasin osuus
voi olla 70 prosenttia ja vih- reissä lasipakkauksissa jopa 90
prosenttia.
Suomessa ei enää valmisteta lasipakka- uksia, eikä kuluttajilta
kerätty lasipakkaus- jäte kelpaa puhtaudeltaan lasivillan valmis-
tukseen. Tästä syystä pantiton lasipakkaus- jäte on päätynyt
tähänkin saakka puhdis- tuksen jälkeen usein kierrätykseen muu-
alle Eurooppaan.
− Yrityksille tulee laajentuneesta tuotta- javastuusta
lisäkustannuksia. Kun lasin osalta kierrätysmaksut ovat pitkään
olleet kymmenen euroa/tonni, ne kohosivat tä- nä vuonna 105
euroon/tonni, Suomen Ke- räyslasiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja
Maija Peltola kertoo.
Aiemmalla alhaisella kierrätysmaksulla tuettiin kuntien keräämän
materiaalin toi- mittamista kierrätykseen, mutta nyt tuot- tajien
vastuulle siirtyy koko ketju materi- aalin keräyksestä aina
kierrätykseen saak- ka. Kustannusten nousu huolestuttaa. Käy-
tännössä lisäkustannukset siirtyvät kulut- tajahintoihin, mutta
yritykset voivat joutua myös tinkimään katteestaan.
Yrityksille tulee laajentuneesta tuottajavastuusta
lisäkustannuksia. Lasin osalta kierrätysmaksut ovat pitkään olleet
kymmenen euroa/tonni, mutta tänä vuonna ne kohosivat 105
euroon/tonni, Suomen Keräyslasiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Maija
Peltola kertoo.
Uudet RINKI-ekopisteet ovat käytössä valtaosin 1.1.2016 alkaen.
Menee kuitenkin muutama kuukausi, ennen kuin löydetään muun muassa
oikeat tyhjennysrytmit, Pakkauskierrätys RINKI Oy:n toimitusjohtaja
Juha-Heikki Tanskanen arvioi.
Pakkausjätteen toteutuma ja kierrätystavoitteet Ku
va : p
eK Ka
K iiR
a La
Ku va
: R in
Ki o
Yhtenäinen keräyspisteverkosto Pakkauskierrätys RINKI Oy:n
toimitusjoh- taja Juha-Heikki Tanskanen pitää merkit- tävänä sitä,
että koko Suomeen saadaan kat- tava, yhtenäinen, 1850 keräyspisteen
ver- kosto.
− RINKI-ekopisteissä, kuten tuottajien pisteet on nimetty, otetaan
vastaan kuitu-, lasi- ja metallipakkausjätettä ja 500 ekopis-
teessä myös muovipakkausjätettä. Hyvin monet kunnat vielä
täydentävät verkostoa, Tanskanen täsmentää.
RINKI-ekopisteverkosto on käytössä 1.1.2016 alkaen, ja täysin uusia
keräyspistei- tä tulee noin 550.
− Koko homma lähtee kuluttajista. Jos heiltä saadun keräysjätteen
laatu ei ole hy- vä, ei saada myöskään hyviä raaka-aineita
kierrätykseen. Ensin homma pitää saada tältä osin toimimaan. Uudet
ekopisteet ovat käytössä valtaosin 1.1.2016 alkaen. Mutta menee
muutama kuukausi, ennen kuin löy- detään muun muassa oikeat
tyhjennysryt- mit, Tanskanen arvioi.
Ku va
Puh. (09) 521 70 • Fax. (09) 521 2121 www.leipurin.com
LEIPURIN TEOLLISUUS-
Leipurin Teollisuusraaka-ainemyynti:
KehittyväElintarvike_1508_175x128mm_Teolliset.indd 1 31.8.2015
11:24:08
− Asia on monimutkainen kokonaisuus,
ja paikalliset olosuhteet tulisi ottaa huomi- oon tavoitteita
asetettaessa. Kierrätys ei ole välttämättä aina ja kaikkialla paras
ratkai- su, Tanskanen huomauttaa.
EU-lainsäädäntö ei pakota tuottajavas- tuun toteuttamiseen, mutta
useimmat maat ovat ottaneet sen käyttöön. Tuottajavastuun
järjestäminen vaihtelee maittain. Joissakin maissa yritykset
hoitavat sen kokonaan it- se kilpailuttamalla, toisissa kunnat
hoitavat keräyksen ja tuottajat maksavat. Saksassa on kymmenen
kilpailevaa, tuottajavastuu- ta hoitavaa yritystä. Joissakin maissa
on use- ampi keräysverkosto, toisissa yksi.
Lasipakkausjäte Englantiin Suomesta pantiton lasipakkausjäte kulje-
tetaan Porvoon sataman kautta Englantiin käsiteltäväksi. Berrymanin
Knottingleyn laitokselta puhdistettu ja lajiteltu lasima- teriaali
toimitetaan läheiselle Ardagh Groupin lasitehtaalle, jossa siitä
valmiste- taan pulloja ja purkkeja elintarviketeolli- suuden
käyttöön.
14 Kehittyvä Elintarvike 4/2015 I www.kehittyvaelintarvike.fi
n A J A N K O H T A I S T A
Melonta on tehokas ja rentouttava luontoliikuntatapa.
Berrymanille on myönnetty vuonna 2014 EU:n End of Waste (EoW)
-status, joten yrityksen käsittelemää ja myymää lasia ei luokitella
jätteeksi.
Suomessa lasijätettä on aikaisemmin kerätty enemmän kuin
kierrätykseen toi- mitetut määrät, sillä sitä on käytetty myös
maanrakennuskohteissa.
− Kun vastuu keräyksestä siirtyy tuot- tajille, lasin käyttö
maanrakentamisessa vähenee ja kierrätetyn lasipakkausjät- teen
määrä kasvaa. Edellytyksenä on, et- tä kerätty materiaali on
lajiteltu tuottaji- en ohjeiden mukaisesti, Maija Peltola ker-
too.
Siksi on tärkeää, että kaikkialla Suo- messa lasipakkausjäte
lajitellaan yhte- näisten ohjeiden mukaan.
− Kun ottaa huomioon, että tuottajien lajitteluohjeet ovat olleet
voimassa vasta muutaman kuukauden, ei ollut yllätys, että
ensimmäinen, kesäkuussa arvioitu lasipakkausjäte-erä ei kaikilta
osin täyt- tänyt kierrätyskumppanin laatuvaati- muksia. Englantiin
toimitettava materi- aali ei nimittäin saa sisältää terveyden-
huollon lasipakkauksia. Nyt lähestym- me terveydenhuollon
toimijoita oikeiden lajitteluohjeiden saamiseksi käyttöön ko- ko
Suomessa. Panostamme myös kulut- tajien neuvontaan keramiikka- ja
poslii- nipitoisuuksien vähentämiseksi, Juha- Heikki Tanskanen
kertoo.
Hän arvioi, että laatu saadaan riittä- vän hyväksi systemaattisella
ohjeistuk- sella ja yhteistyöllä alan toimijoiden kanssa.
Tavoitteena on, että lasipakkaus- jätteen keräys ja kierrätys
hoituvat uu- den järjestelmän myötä tehokkaasti, lain- säädännön
kierrätysvaatimukset saavu- tetaan ja tuottajien kierrätysmaksut
py- syvät kurissa. Kuluttajille tiedotetaan la- jitteluohjeista ja
siitä, missä lähin kerä- yspiste sijaitsee. n
Pirjo Huhtakangas
Miltei jokaisella paikkakunnalla on tänä päivänä useita
kuntokeskuksia, mutta nii- den tarjoamat liikuntapalvelut eivät
kaik- kia houkuta. Tarvitaan myös toisenlaisia terveyden ja
hyvinvoinnin edistämiseen tähtääviä palveluita.
Metsähallituksen luontopalvelujen Luon- to liikuttamaan -hankkeessa
tavoitteena oli kehittää luontoon ja luontoliikkumiseen kytkeytyviä
uusia terveyden edistämisen palvelukonsepteja. Hanke toteutettiin
Eu- roopan sosiaalirahaston sekä ELY-keskus- ten tuella
Pohjois-Savossa ja Pohjois-Kar- jalassa ajalla
2.4.2013−31.1.2015.
Osana hanketta toteutettiin myös kaksi Metsästä motivaatiota
painonhallintaan ja lii- kuntaan -pilottiryhmää. Näiden ryhmien
käytännön toteutuksesta vastasi Hyvin- vointi- ja vapaa-ajankeskus
Kunnonpaik- ka.
Luonnossa liikkumista ja kokkailua yhdessä
Metsästä motivaatiota painonhallintaan ja liikuntaan -ryhmät olivat
suunnattu työikäi- sille miehille, joilla oli viitteitä
metabolises- ta oireyhtymästä. Osallistujia haettiin lehti-
ilmoituksella, jonka myötä kaksi kymmenen paikan ryhmää täyttyi
hetkessä. Miesten mukaan hakuilmoituksessa mainitun luon-
toliikunnan vuoksi ryhmä tuntui kerrankin omalta ja sai heti
osallistumaan.
Ryhmän toiminta käynnistyi kahden päi- vän mittaisella
aloitustapaamisella. Päivi- en tavoitteena oli ryhmäytyminen,
kunkin ryhmäläisen tavoitteiden määrittäminen ja lähtötason
mittaukset, muun muassa pol- kupyöräegrometritesti sekä
kehonkoostu- musmittaus.
Tämän jälkeen ryhmät kokoontuivat yh- teensä kuusi kertaa noin
kuukauden välein valitsemaansa luontokohteeseen eri liikun-
tamuotojen ja nuotiolla itse valmistetun ter- veellisen aterian
merkeissä. Laillistettu ra- vitsemusterapeutti Tanja
Tilles-Tirkkonen ja liikunnanohjaaja Antti Siponen ohjasi- vat
arki-iltoina toteutetuissa tapaamisissa osallistujia kullekin
henkilökohtaisesti laa-
Kuva: KaTi vähäSaRja
dittujen tavoitteiden mukaisesti, totuttua rennommassa ja
kiireettömämmässä ympäristössä. Luontoliikuntatapaa- misten jälkeen
ryhmän päätöstapaamisessa toistettiin aloi- tustapaamisessa tehdyt
mittaukset.
Miesten sitoutuminen ryhmään oli vahva, ja se näkyi myös
tuloksissa. Loppumittauksissa oli mukana seitse- mäntoista miestä,
joiden paino oli pudonnut kahdeksan kuukauden jakson aikana
yhteensä kuusikymmentä kiloa. Kehonkoostumuksessa,
kestävyyskunnossa, kuntoluokas- sa ja fyysisessä aktiivisuudessa
tapahtui tilastollisesti mer- kitseviä myönteisiä muutoksia.
Ryhmäläiset kiittivät palautteessaan erityisesti asiantun- tevaa ja
monipuolista ohjausta, hyvää ryhmähenkeä ja mo- nipuolisia
luontoliikuntavaihtoehtoja. Miesten mielestä luon- nossa
liikkuminen oli mielekästä, sillä se koettiin tehok- kaaksi,
kuitenkin vailla puurtamisen ja suorittamisen tun- netta.
Uudenlainen miehiä motivoiva elintapaohjauskonsepti todettiin
vaikuttavaksi painonhallintamenetelmäksi. Li- säksi ohjaajat Tanja
Tilles-Tirkkonen ja Antti Siponen ko- kivat, että luonnossa
toteutetut ohjaustapaamiset tuovat myös merkittävää työhyvinvointia
ohjaustyöhön.
Luonto hyvinvoinnin edistämisessä Viime vuosina tutkimustieto
luonnon hyvinvointivaiku- tuksista on lisääntynyt voimakkaasti
(Africa et al. 2014). Luonnon on todettu lisäävän
liikuntamotivaatiota, autta- van ehkäisemään ja hallitsemaan
stressiä sekä kohotta- maan nopeasti mielialaa.
Luonto tukee myös sosiaalista vuorovaikutusta ja lisää pystyvyyden
tunnetta (Hartig et al. 2014). Näin ollen luonto toimii sekä
hyvinvointia edistävänä elementtinä että sen vä- lineenä. Luonnon
hyödyntäminen elintapaohjauksessa on kuitenkin vielä tähän asti
ollut vähäistä, niin tutkimukses- sa kuin käytännön työssäkin
(Calogiuri & Chroni 2014). n
Kati Vähäsarja¹
tanja.tilles-tirkkonen(at)kunnonpaikka.com
²Tanja Tilles-Tirkkonen (TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti)
vastasi hyvinvointi- ja vapaa-ajankeskus Kunnonpaikassa ryhmien
painonhallintaohjauksesta.
Lähteet: • africa j. et al. on behalf of the nei Working Group.
2014. The
natural environments initiative: illustrative Review and Workshop
Statement. Center for health and the Global environment at the
harvard School of public health. 48 s.
• Calogiuri, G. & Chroni, S. 2014. The impact of the natural
environment on the promotion of active living: an integrative
systematic review. BMC Public Health, 14:873.
• hartig, T. et al. 2014. nature and health. Annu. Rev. Public
Health 35:21.1–21.22. doi
10.1146/annurev-publhealth-032013-182443
KÄSINKOSKETELTAVIA
ELÄMYKSIÄ
design
How to build brand experience through creative packaging
ROLAND TEN KLOOSTER Packaging Design,
content behind the first impression
LUE MITÄ TAPAHTUMASSA ON LUVASSA JA REKISTERÖIDY MAKSUTTA
OSOITTEESSA: www.easyfairs.com/empackhelsinki
7. – 8. lokakuuta 2015 Messukeskus, Helsinki
16 Kehittyvä Elintarvike 4/2015 I www.kehittyvaelintarvike.fi
n A J A N K O H T A I S T A
Europel yhdistää eurooppalaisia meijerialan opettajia ja
opiskelijoita Suomen koulutusalalla kansainvälisyysstrategiaa on
toteutettu yleiseurooppalaisten linjausten mukaisesti, ja ainakin
elintarvikealalla sen tärkeys on ymmärretty melko hyvin. Europel-
verkostossa toimivat meijerialan opettajat ja opiskelijat.
Monet opiskelijat lähtevät osana opintojaan opiskelijavaihtoon
intoa puhkuen, mutta monilta tämä kokemus jää väliin. Kattavan
kansainvälisyysosaamisen saavuttamisek- si tarvitaan monia keinoja.
Osana suomen- kielistä tutkintoa suoritetut englanninkie- liset
opinnot omassa oppilaitoksessa toi- mivat parhaiten, kun ryhmissä
on mukana myös ulkomaalaisia, esimerkiksi vaihto-
opiskelijoita.
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) bio- ja elintarviketekniikan
insinööriopis- kelijoilta ja Hämeen ammatti-instituutin
meijeristiopiskelijoilta on tiedusteltu opin- tojen alussa
mahdollisuutta lähteä opiske- lijavaihtoon. ”Ehdottomasti kyllä” -
ja ”eh- dottomasti ei” -vaihtoehtojen lisäksi huo- mattava osa
opiskelijoista on uteliaalla, mutta epäileväisellä mielellä. He
arvelevat, että kielitaito ei riitä tai käytännön asiat, kuten
taloudellinen tilanne, estäisivät läh- dön. Lähes poikkeuksetta
nämä asiat on
saatu järjesteltyä; avainasemassa on nimen- omaan into ja halu
lähteä.
Europel kansainvälistymis- kipinän sytyttäjänä
Meijerialan opiskelijoilla yksi helppo ja po- sitiivinen tapa
hypätä helposti kansainvä- liseen ja innostavaan ilmapiiriin on
osal- listuminen eurooppalaisen meijerialan ver- koston, Europelin,
vuosittain järjestämään, muutaman päivän tapaamiseen. Se on suu-
rimmalta osaltaan yhteinen sekä opiskeli- joille että
opettajille.
Jo perinteeksi on muodostunut tietyn tee-
Entente Européenne Pour l’Enseignement Laitier, eng. EADT European
Alliance of Dai- ry Teachers on eurooppalainen meijerialan
opettajien verkosto.
Jäseniä sillä on yli 50 alan instituutiosta 12 maasta kaikilta
meijerialan koulutusasteilta, yh- teensä noin 180 henkilöä. Ver-
kosto on perustettu vuonna 1990.
Toiminnan tavoitteena ovat olleet alusta asti pedagogiset
innovaatiot. Eri oppilaitosten asettamien osaamistavoittei- den ja
opetussuunnitelmien vertailu ja toisilta oppiminen sekä meijerialan
opettajien am- mattitaidon syventäminen ja laajentaminen kuuluvat
järjes- tön tavoitteisiin.
Toiminnassa on tärkeää edistää opiskelija- ja opettaja- vaihtoa ja
lisätä Euroopan eri kulttuurien ymmärryksen ja ar- vostuksen sekä
meijerialan koulutuksen toteuttajien ja mei- jeriteollisuuden
välistä vuoro- puhelua. n
Mikä on Europel?
Pieni osa Saint-Antoinen linnoituksen Comté-juustokellareista.
Comté oli yksi kilpailujuustoista.
Aistinvaraisen arvioinnin kilpailijat työssään. Keskellä
Camembert-juustoja arviomassa HAMKin joukkueen opiskelija Matti
Salonen.
Ku va
T: M
aT Ti
T a
pa iL
Europel yhdistää eurooppalaisia meijerialan opettajia ja
opiskelijoita
man ympärille rakentunut ammatillinen seminaari sekä
yritysvierailut, mutta tär- keitä ovat myös tutustuminen ja hauska
yhdessäolo. Opettajien pitäessä vuosittais- ta järjestön
vuosikokousta opiskelijat osal- listuvat elintarvikkeiden, lähinnä
juusto- jen ja muiden meijerituotteiden aistinva- raisen arvioinnin
kilpailuun.
Kukin oppilaitos on valinnut osallistu- jiksi kolmen opiskelijan
joukkueen. Itse ar- viointi tapahtuu ennalta sovittujen sääntö- jen
mukaisesti yksilösuorituksena, mutta pisteet lasketaan myös
joukkueittain. Kil- pailussa ei arvioida parasta tuotetta, vaan
parasta maistajaa. Osallistujien arviointeja verrataan kilpailun
tuomariston määrittä- mään arvioon eri aistittavien ominaisuuk-
sien voimakkuuksista. Vähiten tuomaris- ton arviosta poikennut
kilpailija voittaa. Menestyminen kannustaa, mutta jo osal-
listuminen on hyvä meriitti opiskelijan an- sioluetteloon.
Oppimisympäristönä koko Eurooppa Erasmus- ja Leonardo- ohjelmien
myötä
Viimeisimpään Europelin tapaami- seen Ranskan Mamirollessa (Ecole
Nationale d’Industrie Latiére – ENIL of Besançon-Mamirolle )
osallistui enemmän opiskelijoita kuin koskaan ennen: 64 opiskelijaa
12 eri oppilai- toksesta kuudesta eri maasta (Suo- mi, Ranska,
Italia, Romania, Hollanti ja Puola). Tässä tapaamisessa eri-
tyistä oli Europelin ja AEDIL:n (Asso- ciation for European Dairy
Industry Learning) kohtaaminen ja päätös li- sätä yhteistyötä
tulevaisuudessa.
AEDIL on aloittanut lobbaustyön Eurooppa-tasoisen meijerialan neu-
vottelukunnan perustamiseksi. Tällä se haluaa nostaa meijerialan
erityis- osaamisen asemaa koulutuksen jär-
jestämisessä EU-maissa ja turvata eurooppalaisten meijerituotteiden
kyky kilpailla kiristyvillä markkinoilla.
AEDIL myöntää toisen asteen opiskelijoille heidän valmistuttuaan
meijeripassin, jolla valmistunut voi osoittaa osaamisensa toisessa
unio- nin jäsenmaassa toimivassa yrityk- sessä. Passin tavoite on
helpottaa ja
lisätä työvoiman liikkuvuutta. Muita mielenkiintoisia
tutustumi-
sen kohteita olivat muun muassa tek- niikat pysyvien
tunnistetietojen saa- miseksi juustoihin (mm. kopioinnin esto) ja
erään maailman vanhimman juuston, Comtén (AOC), valmistus. Se tuli
seikkaperäisesti tutuksi sekä teo- rian että vierailujen kautta.
n
Europel General Assebly & Sensory Contest 2015
opiskelijavaihtokohteita on riittävästi, mut- ta Europel-verkoston
kautta opiskelijoille ja opettajille on avautunut pääsy moneen
ammatillisesti erittäin hyödylliseen oppi- misympäristöön. Niitä on
kaikilla koulu- tusasteilla muun muassa Ranskassa, Es- panjassa ja
Hollannissa. Lisäksi Europel- kontaktiverkoston kautta on sovittu
har- joittelu- tai työssäoppimisjaksoja suoraan yrityksiin eri
Euroopan maissa.
Virtuaalisten oppimisympäristöjen ja työkalujen yhteinen
kehittäminen on ollut yksi Europel-verkoston viime vuosien ta-
voitteista. Esimerkkeinä tämänkaltaista hankkeista ovat maidon
koostumuksesta ja saostumisesta kertovat videot ja virtu- aalinen
meijerisimulaattori.
Meijerisimulaattori työstettiin viiden maan yhteishankkeena. Sen
tuloksena syn- tyi verkossa toimiva, englanninkielinen mallinnus
meijereissä käytettävistä yksik- köprosesseista.
Meijerisimulaattori sisäl- tää yksikköprosessien teoreettisen ja
tek- nologisen taustan ohella mahdollisuuden simuloida valitun
prosessin toimintaa itse
valituilla parametreillä ja kommentoimal- la ohjelman käyttäjän
tekemiä valintoja varsinkin virhetilanteissa. n
Tuija Pirttijärvi
Elintarvikkeissa uutuusarvo näyttäytyy usein trendikkäinä
raaka-aineina tai ainesosina. Chian siemenet, kuivatut marjat,
luonnolliset värit tai avokadotahna ovat uutuuksien kei-
häänkärkiä. Ainesosien valmistajat vierailevat ahkerasti
yrityksissä ja ovat näyttävästi esillä messuilla, uutisportaaleissa
ja alan lehdissä, jotka ilmestyvät pyytämättä postilokeroon.
Ainesosat ovat pitkälle hiottuja ja niillä on tu- kenaan
terveysväitteitä. Sinivihreä planeetta tai pieni kasvin taimi
kruunaa esitteen.
Raaka-aineen jatkojalostus esittelykelpoi- seksi, kaupallisesti
menestyväksi ja kansain- väliseksi ainesosaksi vaatii osaamista:
syväl- listä tietämystä raaka-aineen koostumuk- sesta,
fysikaalisista ja fysiologisista ominai- suuksista,
ravintosisällöstä, prosessikäyt- täytymisestä ja
jatkojalostuksesta.
Raaka-aineiden jatkojalostus ainesosiksi on todettu ongelmaksi
monella foorumilla Suo- messa. Tuntuukin usein siltä, että
kiinnostavia valmisteita ei saa kotimaasta. Syitä on monia:
toiminta Suomessa on niin pientä, kotimainen kysyntä ei riitä,
valmistusteknologiat ovat aut- tamattoman kalliita ja
kannattamattomia. Näin varmasti onkin, jos visioissa markkina-alue
on pieni, kuluttajan kokema lisäarvo epävarma ja yhteisiä tapoja
toimia ei ole.
Nousevat uudet teknologiat (emerging technologies) ovat olleet
nousevia teknolo- gioita jo vuosikymmeniä. Ne ovat kalliita ja
laskelmat osoittavat ne kannattamattomiksi. Mutta onko todella
näin? Itseäni aikanaan ihmetytti Maxwell Housen kofeiinittoman
kahvin kannattavuus Pohjois-Amerikassa. Jo vuosikymmeniä näiden
kahvien raaka- aineesta, kahvipavuista, kofeiini oli poistettu
ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla. Kalliilla pro- sessilla
valmistetun kofeiinittoman kahvin hinta saattoi olla sama kuin
normikahvilla, koska sivutuotteena saatavalle, luontaiselle
kofeiinille, löytyy markkinoita. Kofeiinittoman kahvin valmistus
voi itse asiassa olla kannat- tavampaa kuin normikahvin eli se on
niin sa- nottu lisäarvotuote.
Lisäarvoa voidaan tuottaa myös aistitta-
Rajoja rikkova ajattelu edistää prosessikehitystä
– kuparipannu on korvaamaton. Laatu, am- mattitaito ja ratkaisujen
tarjoaminen vakuut- tavat vierailijan.
Pidin aikanaan yliopistossa kurssia elin- tarvikkeiden
erotusmenetelmistä. Kaikkien menetelmien syvin olemus ei tuolloin
täysin auennut, mutta jälkeenpäin moni asia lok- sahti kohdalleen,
kun yhden ainoan tehdas- vierailun aikana törmäsin käytännössä
jokai- seen opettamaani erotusmenetelmään ja nii- den yhdistelmillä
valmistettuihin ainesosiin. Tehdas olisi ollut täydellinen
ekskursiopaikka opiskelijoille, mutta lentomatkan takana.
Kanssakäynti laitetoimittajien kanssa on oleellinen osa
verkostoitumista. Elintarvi- keteollisuus on ollut aika
materiaalipohjaista – lihateollisuus käyttää lihateollisuuden lait-
teita ja leipomot omiaan. Nykypäivänä on- neksi on jo havaittavissa
aikaisempaa enem- män ”poikkitieteellisyyttä” teollisuusalojen
välillä, mikä myös laitevalmistajien ja -edus- tajien kannattaa
huomioida etsiessään uusia asiakkaita laitteilleen.
Vastaavasti elintarvikekehityksenkään ei kannata rajoittaa
ajatteluaan perinteisiin raa- meihin. Tuttua raaka-ainetta voi
muokata uusiksi ainesosiksi myös omassa tehtaassa vanhoilla tai
uusilla prosessilaitteilla. Edelly- tys kehitystoiminnalle on
yksikköprosessien ja raaka-ainemateriaalien syvällinen tunte- mus,
mitä materiaalille tapahtuu prosessivai- heen aikana ja
miksi.
Uudistumista ja innovatiivisuutta voi hakea näkyvästi myös
uudenlaisesta pakkaami- sesta tai konseptoinnista. Tarvitaan uusia
tuoteratkaisuja ja liiketoimintamalleja sekä muodikkaasti sanoen
”rajoja rikkovaa”, avantgardistista ajattelua. n
Jussi Loponen
Fazer Group
n T E E M A P U H E E N V U O R O
vaan laatuun ja ravinto-ominaisuuksiin hyö- dyntämällä uudempia
teknologioita. Korkea- paineprosessointi (HPP) on esimerkki tekno-
logiasta, jolla on onnistuttu saavuttamaan kuluttajille lisäarvoa
vaikkapa guacamolen, merenelävien ja kylmäpuristettujen mehujen
ominaisuuksissa. Etuna on, ettei tuotteen stabilointiin tarvita
korkeita lämpötiloja, jol- loin tuoreus, väri, vitamiinit ja maku
säilyvät
Onneksi on jo havaittavissa aikaisempaa enemmän ”poikki-
tieteellisyyttä” teollisuusalojen välillä. paremmin – imagokin on
moitteeton. Mui- takin vastaavanlaisia teknologioita on. Eu-
roopassa sähköpulsseihin perustuva PEF- prosessointi tuntuu olevan
”nousussa”.
Maailmalla tällaisten korkeakustanteisten teknologioiden kohdalla
on yleistä, että sopi- musvalmistuksella (TOLL-processing) välte-
tään tai katetaan investointikustannuksia. Iso- ja pelureita
astelee koko ajan areenalle. Coca- Colan uutisoitiin viimeisimpänä
investoivan HPP-mehuvalmistukseen. Premium-hinnan lisäksi
kuluttajalle tuodaan lisäarvoa viittaa- malla tuotemarkkinoinnissa
luontaisten vita- miinien ja maun säilymiseen sekä suoraan val-
mistusteknologiaan: cold pasteurized juice.
Perinteisten prosessointimenetelmien merkitys ja arvo kannattaa
myös muistaa. Toimittajavierailuilla saa ainutlaatuisia koke-
muksia tavoista, joilla perinteisiä valmistus- prosesseja ja vanhaa
rautaa hyödynnetään
Ku va
: e SS
Puhdasta energiaa teollisuudelle.
Nesteen tuottama nestekaasu on turvallinen ja helppokäyttöinen
polttoaine – myös ympäristölle, sillä neste kaasu palaa puhtaasti
palamistuotteinaan pää- asiassa hiilidioksidi ja vesi. Neste
valmistaa nestekaasua tuotantolaitoksillaan Porvoossa ja
Naantalissa.
Pyydä Nesteen kaasutuotteista tarjous ja tilaa palvelunumerosta:
0200 11311 (arkisin 8.00–16.00)
Nestekaasun kokonaispalvelut teollisuus- asiakkaille.
Suunnittelusta ja laiteasennuksista nestekaasutoimituksiin.
20 Kehittyvä Elintarvike 4/2015 I www.kehittyvaelintarvike.fi
n T E E M A TUOTANTOTILAT, KONEET & LAITTEET
Kuva: piRjo huhTaKanGaS
Kunnossapidon ammattilaiset näkevät työssään tehtaiden
kehittämistarpeita, kos- kivatpa ne koneita tai
tuotantotiloja.
− Toisissa kohteissa on vanhoja, kunnos- tusta vaativia koneita,
toisissa voi parantaa tuotteen liikkuvuutta tehtaan sisällä lyhen-
tämällä ja suoristamalla kulkuja. Joskus pi- tää uusia koko
tuotantolinja. Usein annam- me tekohengitystä vanhoille koneille,
To- kap Service Oy:n toimitusjohtaja Kari Präh- ky tiivistää.
Kunnossapitäjä näkee tehdaskäynneillä asioita, jotka voisi tehdä
tehokkaammin tai turvallisemmin.
− Olemme tehneet monessa paikassa kor- jaus- ja parannusehdotuksia
ja pidämme päiväkirjaa koneiden huolloista ja korjauk- sista.
Toistuvien vikojen kohdalla tarkas- tellaan, olisiko syytä
investoida suurem- paan remonttiin, sillä kustannuksiin pitää
laskea mukaan myös seisokit, Prähky täh- dentää.
Kunnossapito siirtää investointeja tule- vaisuuteen, mutta samalla
tehtaassa pysty- tään tekemään tuotannon kannalta merkit- täviä
parannuksia.
− Kunnossapito ja prosessilinjojen lyhy- emmät ja suoremmat
läpiviennit voivat pa-
rantaa tuotannon sujuvuutta oleellisesti. Esimerkiksi edestakaisin
kulkeminen ja ahtaissa tiloissa liikkuminen vähenevät, Tokapin
projekteista ja asiantuntijapalve- luista vastaava Tomi Prähky
kertoo.
Myös koneiden toimintojen ohjaus voi- daan yhdistää yhteen
ohjauspaneeliin sen sijaan, että jokaisella koneella ja laitteella
on omat ohjauslaitteensa. Tämä parantaa myös
työturvallisuutta.
− Tuotannon kulku pitää saada mahdol- lisimman sujuvaksi,
kehityspäällikkö Jani Prähky summaa.
Perheyritys kasvaa vauhdikkaasti Prähkyjen vuonna 2009 perustettu
perhe- yritys kasvaa vauhdikkaasti, mutta halli- tusti.
− Tavoitteena on edetä asiakasta palvel- len, lisätä työvoimaa
tarpeen mukaan ja pi- tää kiinni työn laadusta, Tomi Prähky täh-
dentää.
Kari Prähky on työskennellyt aikaisem- min yli 30 vuotta
kirjapainoalalla ja pojat Ja- ni ja Tomi Prähky leipomoteollisuuden
kun-
Tomi, Jani ja Kari Prähkyn työnjako on selkeä. Pojat hoitajat
asiakaskäynnit ja uusien työntekijöiden koulutukset ja isä vastaa
koko toiminnasta. Isot päätökset tehdään yhdessä.
Kun asiakkaalla on hätätilanne, ongelma ratkaistaan nopeasti.
Pakkauskoneen vanhan, kuluneen akselin tilalle sorvattiin
uusi.
Paistouunin virtapiiri kärähti, mutta uuni korjattiin Tokapin
verstaalla käyttökuntoon.
21www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 4/2015
nossapitotehtävissä. Tokap Service Oy:ssä työskentelevät myös
perheen äiti ja tytär. Henkilökuntaa on yhteensä 14, ja liikevaihto
on nyt miljoonan paremmalla puolella.
− Meillä ei ole lama työstä, vaan tekijöis- tä, Jani Prähky
toteaa.
Yritys aloitti monen perheyrityksen ta- voin ensin kotiverstaassa.
Kari Prähky sor- vasi autotallissa uusia osia koneisiin ja teki
peltitöitä Skanskalle. Nykyisin yrityksellä on verstas ja
toimistotilat entisen leipomon tiloissa Vantaan Ilolassa.
− Rakennuspuolen työt saivat jäädä, kun kunnossapito alkoi vetää.
Kunnossapitotöi- tä riittää, sillä olemme päässeet näyttämään
osaamistamme, Kari Prähky kertoo.
Elintarviketeollisuus suurin asiakas Yritys tarjoaa teollisuuden
kunnossapito- ja korjaamopalveluja: muun muassa koneiden ja
kiinteistön kunnossapitoa, ennakoivaa huoltoa, vuosihuoltoja ja
prosessien muu- tostöitä.
− Meillä ei ole massatuotantoa, vaan pal- velemme asiakkaita
mittatilaustyönä. Jos uusi kahva-akseli tilataan tänään, se on
huo-
menna valmis. Hyvin olemme pärjänneet tällä palvelukonseptilla,
Prähkyt vakuut- tavat.
Suurin asiakas on elintarviketeollisuus ja pääasiallinen
toiminta-alue Uusimaa. Asiakaskunnassa on niin leipomoita kuin
liha-, kala-, makeis- sekä hedelmä- ja vi-
hannesteollisuusyrityksiä. Niille on asen- nettu muun muassa
kuljettimia ja paran- neltu tuotanto- ja pakkauskoneiden tehoa ja
toimivuutta. Yritys tekee myös uusia osia vanhoihin
koneisiin.
− Paljon laitamme vanhaa konekantaa uuteen uskoon. Vanhat koneet
voivat olla kestäviä, mutta jossakin vaiheessa nekin tulevat
päätepisteeseen ja ne pitää vaihtaa uusiin koneisiin tai uusia, kun
tuotantoon tarvitaan lisätehoja, Prähkyt sanovat.
Isot asennukset tehdään kesäloma-aika- na. Kunnossapidon
ammattilaiset paiski- vat kesäkuukausina hartiavoimin töitä.
− Paljon tämä vaatii sitoutumista, mutta se kuuluu yrittäjyyteen.
Emme jätä asia- kasta pulaan, Kari Prähky vakuuttaa. n
Pirjo Huhtakangas
Suomalainen perheyritys
• Tokap Service Oy on suomalainen perhe- yritys, joka tarjoaa
kunnossapidon palve- luja pääosin elintarviketeollisuudelle.
• Yritys on perustettu vuonna 2009. • Yrityksen verstas ja toimisto
sijaitsevat
Vantaan Ilolassa. • Tällä hetkellä toiminta painottuu Uuden-
maan alueelle. • Tavoitteena on olla vahva ja luotettava
kunnossapidon asiantuntija, kehittyä toi- mialamuutosten myötä ja
palvella asiak- kaita räätälöidysti.
n T E E M A TUOTANTOTILAT, KONEET & LAITTEET
22 Kehittyvä Elintarvike 4/2015 I www.kehittyvaelintarvike.fi
Biotalousstrategia konkretisoituu uusina liiketoimintamalleina
Biotalouden uskotaan tuovan uusia liiketoimintamalleja, jolloin
myös tuotantotila-, kone- ja laitekehitykselle on tarvetta.
Keväällä 2014 julkistettiin Suomen kansal- linen
biotalousstrategia. Jos sitä ennen oli pöhinää biotalouden
ympärillä, niin jul- kistuksen jälkeen sitä on todella riittänyt.
Biotalous näyttää nousseen tärkeään osaan lähes jokaisessa Suomen
maakunnassa. Jo nopealla haulla selviää myös, että biotalo- us on
otettu tai ollaan ottamassa useimpi- en tutkimuslaitosten,
korkeakoulujen ja yli- opistojen strategiaan.
Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Anu Kaukovirta-Norja VTT:n
Luonnon- vara- ja ympäristöratkaisuista oli mukana luomassa
kansallista biostrategiaa. Kehit- tyvä Elintarvike -lehti kysyi
Kaukovirta-Nor- jalta, miten biotalousstrategia on lähtenyt
konkretisoitumaan muun muassa VTT:llä.
− Vastaan hieman laajemmin kuin elin- tarvike/maatalous
-näkökulmasta. Meillä on jo parin vuoden ajan ollut käynnissä Tie
biotalouteen -ohjelma, jossa kansalliset ta- voitteet ovat vahvana
lähtökohtana. Ohjel- massa on kaksitoista moduulia: kolme tek-
nologiamoduulia (biotekninen, termoke-
miallinen ja kemian teknologian tuotan- toplatformit), biopohjainen
raaka-aine, ma- teriaalin rakenne ja fraktiointi, biotalouden
prosessiteknologia, biopohjaiset materiaa- lit, elintarvikkeet,
elintarvikeainesosat ja rehut, teolliset symbioosit, älykkyys
biota- loudessa (tässä vahva linkki digitalisoitu- miseen ja
esineiden internetiin) sekä biota- lous ja sosioekonomiset
muutokset, Kau- kovirta-Norja listaa.
Elintarvikemoduulissa pääpaino on ol- lut viime aikoina
proteiiniomavaraisuudes- sa ja kasvipohjaisten raaka-aineiden
uuden- laisessa hyödyntämisessä elintarvikkeina. Kaukovirta-Norja
kertoo, että VTT:llä on kehitetty fraktiointiteknologioita,
härkäpa- puleivontaa ja muita tuotteita. Tutkimuslai- tos on
luonnollisesti ollut mukana myös kansallisissa
proteiinihankkeissa.
− Tie biotalouteen -ohjelma koostuu isos- ta joukosta erilaisia
tutkimus- ja kehitys- hankkeita. Kokonaisvolyymi on 35 miljoo- naa
euroa vuodessa. Työpanos on noin 210 henkilötyövuotta vuodessa.
Hankkeissa on mukana yhteensä 200 yritystä. Viime vuonna ohjelmassa
syntyi 239 referoitua artikkelia, 14 patenttihakemusta ja 90 kek-
sintöilmoitusta. Hankkeista 65 prosenttia on yhteisrahoitteisia eli
EU:n, Tekesin ja Suomen Akatemian projekteja.
Runsaasti uusia hankkeita VTT menestyi hyvin EU:n Bio-based in-
dustries (BBI) -ohjelman hankehaussa. Tut- kimuslaitos on mukana
neljässä yritysve- toisessa hankkeessa.
− Lisäksi Tekesin Kestävää kasvua -ohjel- masta saimme juuri läpi
muun muassa yh- den rehuaiheen, joka liittyy nurmirehun
uudentyyppiseen jalostamiseen. Valio on vahvasti mukana
projektissa. Tekesin oh- jelmassa alkoi useampi muukin hanke. Li-
säksi meillä on kolme Tekesin isoa strate- gista avausta
biotalousalueella. Tutkimus- kohteina ovat sellupohjaiset
design-tuotteet, synteettinen biologia sekä aurinkoenergian
varastointi ja muuttaminen kemikaaleiksi, mahdollisesti
tulevaisuudessa myös prote- iiniksi, Kaukovirta-Norja
iloitsee.
Jo vuosia kestänyt monitieteinen elintar- vikealan tutkimusohjelma
Nutritech myö- täilee myös tutkimuslaitoksen yleislinjoja ja bio-
ja kiertotalouden tavoitteet ovat kirk- kaasti ohjelman
tähtäimessä.
Pilotointi-infrastruktuuri Kivenlahdessa
− Koska biotalouden prosessien kehittä- minen vaatii
moniteknologisen kehitysym- päristön, haluamme rakentaa sen ja
samal- la rakentaa verkoston eurooppalaisiin vas- taavanlaisiin
pilottiympäristöihin, Kauko- virta-Norja täsmentää.
Tutkimuslaitoksessa on myös syntynyt vuoden 2014 vaihteessa kaksi
ensimmäis- tä biotalouden spinno-yritystä, toinen pa- perinarun
valmistusteknologian ja toinen uudenlaisten paperipussien
ympärille. Pa- peripusseilla on tarkoitus korvata muovi- pussit.
Putkessa on myös pari muuta, ai- heena muun muassa uudenlaiset
biopoh- jaiset elintarvikepakkaukset.
Paljon on tehty myös skenaariotyötä bio- talouden ja bioenergian
ympärillä. Tutki- muslaitos on aktiivisesti mukana monissa
Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Anu Kaukovirta-Norja VTT:n
Luonnonvara- ja ympäristöratkaisuista harmittelee, ettei
elintarvikealalla osata vieläkään hyödyntää bio- ja kiertotalouden
hypeä kovin hyvin, vaikka ytimessä ollaan.
Viljaleseen ominaisuuksia pystytään muokkaamaan erittäin
tehokkaalla jauhatuksella ja siten laajentamaan leseen
käyttöpotentiaalia erilaisissa elintarvikesovelluksissa.
Ku va
: v TT
Ku va
: e Sa
T a
n SK
a n
biotalouden ekosysteemihankkeissa, muun muassa Kokkolassa,
Äänekoskella ja Fors- sassa. Näistä mikään ei kuitenkaan suo- raan
liity elintarvikkeisiin.
Kansalliset ja alueelliset verkostot tärkeitä
Yhdessä biotalouden keskeisten toimijoi- den kanssa VTT on
perustanut Biotalous- foorumin. Mukana ovat työ- ja elinkeino-
ministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö,
Kemianteollisuus ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Metsäteolli-
suus ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Luonnonvarakeskus ja Finnish
Bioeconomy Cluster − CLIC Innovation Oy. Foorumia vetää VTT:n
tieteellinen johtaja, dosentti Anne Ritschkoff. Sen tarkoituksena
on miettiä toimenpiteitä, joilla strategia muut- tuu
käytännöksi.
− Muutamia toimenpiteitä on jo tehtykin. Olemme ideoineet
Biotaloustreffit, jossa eri toimialojen yritykset tapaavat toisiaan
ja miettivät yhteistyökuvioita. Ensimmäiset treffit olivat
alkukeväästä Säätytalolla ja nyt syys-lokakuussa jalkaudutaan
maakun- tiin. Olen itse järjestämässä erityisesti lo- kakuun
ensimmäisenä päivänä pidettäviä Seinäjoen treffejä
Elintarviketeollisuuslii- ton ja paikallisten toimijoiden kanssa
sekä Jyväskylän treffejä viides lokakuuta pai- kallisen
kehitysorganisaation JYKESin kanssa. Seinäjoen treffeissä
keskitytään mahdollisimman pitkälle elintarvikkeisiin,
Kaukovirta-Norja kertoo.
− Luonnonvarakeskus (Luke) on vahvas- ti mukana
Biotalousfoorumissa. Meillä on Luken kanssa käynnissä myös Forest
bio- energy -ohjelma, ja nyt haaveilemme yhtei- sestä
elintarvikealan ohjelmasta. Mietim- me myös yhdessä Suomen
pellonkäyttö- strategiaa. Haluamme edelleen vahvistaa yhteistyötä
Luken kanssa, Kaukovirta-Nor- ja kertoo yhteistyöstä.
Lisäksi VTT tekee biotalousyhteistyötä lähes kaikkien yliopistojen
kanssa. Aalto- yliopiston kanssa on kansallinen biotalo-
usinfrastruktuuri, jolla on Suomen Akate- mian status ja yhteisiä
ohjelmia.
Useita yrityksiä on mukana hankkeissa, mutta Kaukovirta-Norja
toivoisi elintarvi- keyritysten osallistuvan nykyistä runsas-
lukuisemmin.
− Pääsääntöisesti yritykset suhtautuvat bio- ja
kiertotalousajatteluun positiivisesti. Elintarviketeollisuus on
osittain kuitenkin hukassa biotalouden kanssa. Elintarvike- ala on
aina ollut niin vahvasti biotaloutta, ettei nähdä, mitä tämä "uusi
biotalous" oi- kein tarkoittaa ja muuttaa nykytoiminnas-
sa. Kiertotalous on helpompi konsepti elin- tarvikeyrityksille, ja
muun muassa ST1:n elintarvikejätettä hyödyntävät prosessit ovat
elintarvikealallekin hyvä esimerkki niin bio- kuin
kiertotaloudesta.
VTT on myös suunnittelemassa biota- loussessiota kansainväliseen
teknologia- ja kasvuyritystapahtumaan SLUSHiin 11.− 12.11. ja
kaikelle kansalle avointa Biotalou- den yö -tapahtumaa Heurekassa.
4.12.
Raija Ahvenainen-Rantala
Lisää aiheesta
• hietanen, o. 2015. Biotalous nousevana megatrendinä. vuonna 2050
kaikki mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä.
MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan aMK-konferenssi 19.3.2015,
Tiedekeskus heureka, vantaa. http://www.mtk.fi/reppu/
koulutus/koulutusmateriaali/fi_
• härkönen, j. (toim.) 2014. Pohjoisen biotalous - näkökulmia ja
mahdollisuuksia Pohjois-
Sitran johtaja Mari Pantsarin esitelmöi Elintarvikepäivä 2015:ssa
maapallon rajallisista resursseista ja mahdollisuuksis- ta parantaa
niiden riittävyyttä uusilla talouden toimintatavoilla.
Raaka-aineiden tarve lisään- tyy maapallolla jatkuvasti. En-
nusteen mukaan vuonna 2030 tarvitaan kolmanneksen enem- män
energiaa, puolet enemmän terästä ja liki 140 prosenttia enemmän
vettä kuin vuonna 2010. Viljellyn maan tarve kasvaa puolestaan yli
200 prosenttia.
Kun jo nyt maapallon kesto- kyky ylitetään, tarvitaan tällä menolla
neljä maapalloa vajaan 20 vuoden kuluttua. Miten rat- kaista tämä
kestävyyskriisi? Kyse ei ole enää pelkästään suo- malaisia
puhuttavasta kotoises- ta vajeesta.
Pantsarin mukaan vastaus ovat uudet teknologiat sekä tuo- te- ja
liiketoimintainnovaatiot. Tärkein niistä on kiertotalous. Sitrassa
kiertotalous määritel- lään talouden uudeksi malliksi, jossa
materiaalit ja arvo kiertä- vät ja tuotteille luodaan lisäar- voa
palveluilla sekä älykkyydel- lä. Keskeisinä ovat tehokkaat
prosessit, kierron parantaminen ja hävikin vähentäminen.
Metsäteollisuudessa prosessi- tehokkuutta on parannettu esi-
merkiksi energian talteenotolla, missä elintarviketeollisuudessa
ollaan vielä alkutekijöissä. Hyvä
esimerkki nykyisestä energiate- hokkuudesta on myös Vantaan
jätevoimala, joka toimii 95 pro- sentin hyötysuhteella muun mu-
assa kaasuturbiinin ja uuden kon- densiosavupiipun ansiosta. Ruo-
kaa valmistavissa tehtaissa tarvi- taan paljon pesuvettä. Maa- tai
biokaasua käytettäessä vettä voi- daan tuottaa kondensoimalla sa-
vukaasuista – ja saada samalla harakoille menevä lämpö
talteen.
Esimerkki uusista tavoista parantaa materiaalikiertoa on Alkon
laatikkoviinipussien kier- rätys sementin raaka-aineeksi. Toisaalta
pakkausten uusiokäyt- töä vaikeuttaa niiden koostumi- nen useista
materiaaleista. Eri- tyisen ongelmallisia ovat polyvi- nyylikloridi
(PVC) ja alumiini.
Hävikki kuriin Suuri hävikki tekee elintarvike- ketjusta varsin
tehottoman. Pe- riaatteessa ruokaa on mahdol- lista valmistaa ilman
jätteitä, kun lähdetään siitä, että erilaiset sivuvirrat ovat aina
jonkin toisen prosessin raaka-ainetta. Val- mistuksen
sivutuotteiden käyttö tulee ratkaista jo prosessin tai tuotteen
suunnitteluvaiheessa. Rehukäytön jälkeen viimeisin mahdollisuus on
aina käyttää si- vutuotteita biokaasun raaka-ai- neena, jolloin
ravinteet saadaan takaisin kiertoon ja energiaa val-
mistusprosessiin.
Elintarvikeyrityksistä viimei-
simpänä biokaasun käyttöön on siirtynyt mm. Snellman Oy, ÅCA on
käyttänyt sitä jo pitempään. Myllyn Paras ja Helsingin Mylly
tuottavat tarvitsemansa energi- an myös viljan lajittelu- ja kuo-
rintatähteellä. Ruokahävikin vä- hentämisessä on jo yksin Suo-
messa 160 miljoonan euron mahdollisuudet vuonna 2030, melko suuren
elintarvikeyrityk- sen liikevaihto! Kaivos- ja met-
säteollisuudessa mahdollisuu- det ovat kaksin- tai kolminker-
taiset.
Menestystarinoita jo löytyy
Tavaraa ei välttämättä tarvit- se ostaa uutena – eikä välttä- mättä
omistaakaan. Kierrätys, jakaminen, vuokraus ja huolto synnyttävät
uudessa taloudessa jopa 500 miljoonan euron liike-
toimintamahdollisuudet. Elintar- viketeollisuudessa koneiden
vuokraus on yleistymässä, esi- merkiksi pakkausvalmistavat
vuokraavat koineitaan. n
Heikki Manner
Jokainen toimija ymmärtää biotalou- den ja tahtoo hyödyntää
konseptia omasta näkövinkkelistään. Mukaan on tullut myös uusia
termejä, kuten kiertotalous, vihreä talous, sininen talous ja
arktinen talous, jotka eivät kuitenkaan ole mitään erillisiä ”talo-
uksia”, vaan kuvaavat biotalouden eri näkökulmia. Erilaisia
määritelmiä biotaloudelle myös riittää.
Kansallisessa biostrategiassa biotaloudella tarkoitetaan taloutta,
joka käyttää uusiutuvia luonnonva- roja ravinnon, energian,
tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään
riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäi- semään
ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja
luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden
mukaises- ti. Siksi kiertotalouden periaate ”jon- kun tuotannon
sivujae on toisen tuotteen raaka-aine” sopii mainiosti
biotalous-konseptiin.
Uusia liiketoimintamahdollisuuk- sia uskotaankin syntyvän koko ruo-
kajärjestelmässä: esimerkiksi elin- tarviketeollisuuden
sivuvirroista saadaan biojalosteita kemianteolli- suudelle ja
raaka-aineita energiate- ollisuuteen.
On myös havaittavissa biotalous- konseptin omimista ja rajaamista
vain joillekin sektoreille, muun mu- assa metsäteollisuudelle ja
biopoh- jaisille energialähteille. Ensimmäisen maailmansodan
jälkeen Suomesta piti tulla kemian suurvalta. Puuhak- keen keitto
valkolipeässä julistettiin kemialliseksi metsäteollisuudeksi
erotukseksi huonomman jalostusas- teen sahaamisesta. Kolme vuosi-
kymmentä sitten biotekniikan väitet- tiin mullistavan teollisen
valmistuk- sen. Silloin Suomessa suljettiin vii- meinenkin
sulfiittisellutehdas.
Nykykäsityksen mukaan niissä harjoitettiin biotaloutta tuottamalla
selluloosan ohella etanolia ja rehu- valkuaista. Metsäteollisuus
olisikin jo todellista biotaloutta, jos selluloo-
sa erotettaisiin puusta entsymaatti- sesti, ei rikkihapon,
natriumsulfidin ja lipeän seoksella. Jostain syystä Suomessa siitä
ei juuri ole keskus- teltu julkisuudessa.
Ruokatuotanto haluttaisiin sulkea pois biotaloudesta. Biotalous on
ho- kema, jolla koetaan kaikkien raha- hanojen aukeavan kuin
taiottuna. Kilpailu tutkimusrahasta on kovaa.
Tosiasiassa ruuantuotanto ja met- sätalous eivät ole toisiaan
poissulke- via. Ruuantuotanto on aina tarvinnut metsää, vettä ja
luontoa sekä niiden anteja niin itse tuotteiden kuin pak- kausten
raaka-aineiksi, energian tuotannosta puhumattakaan. Biota- loudessa
osataan vain hyödyntää luonnontuotteita vielä tehokkaam- min.
Toukokuussa julkistetussa uudes- sa hallitusohjelmassa otsikolla
Bio- talous ja puhtaat ratkaisut o