Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi

Akavan tiedotustilaisuus

10.1.2012

elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2004–2010

3.1.2012 2

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

Mrd. euroa

Yritysten t&k-menojen rahoitus 2010

3.1.2012 3

Oma rahoitus

4579,00 Me

189,30 Me Tekes

32,20 Me Julkinen pl. Tekes

27,30 Me Muu26,00 Me Ulkomaat

Ulkopuolinen189,30 Me

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

Yritysten t&k-panostukset erittäin epävarmalla pohjalla

2009 t&k-menot laskivat ensimmäistä kertaa sinä aikana, kun tilastoja on Suomessa laadittu (v. 1971). Lasku johtui yritysten t&k-toiminnan huomattavasta vähenemisestä (n. 250 Me).

Vuonna 2010 elinkeinoelämän investoinnit pysyivät nimellisesti edellisen vuoden tasolla. Yritysten osuus kokonaismenojen rahoituksesta putosi 67:stä 65 prosenttiin.

Yritysten t&k-rahoituksen notkahduksesta toipuminen alkoi 2011, jolloin kasvua on arvion mukaan n. 100 Me.

Vuonna 2012 on yrityksissä odotettu t&k-investointien hienoista taantumista. Talouden näkymien heikentyessä yksityisen sektorin merkittävä osuus rahoituksesta uhkaa pienentyä entisestään.

3.1.2012 4

Valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus 2010

5Lähde: TEM 2010

Valtion t&k-panostukset kutistuvat 2012

Valtion t&k-rahoitus laskee v. 2012 alle kahden miljardin euron. Yhteensä Tekesiltä ja Suomen Akatemialta leikataan 70

miljoonaa euroa ja vuoteen 2015 mennessä Tekesiltä vielä lisää. Budjettikehyksen toteutuessa vuonna 2015 sekä Tekes että

Suomen Akatemia ovat reaalisesti suurin piirtein samalla rahoitustasolla kuin mitä ne olivat vuonna 2008.

Kehyskaudella yliopistojen rahoitus vakiintuu vuoden 2012 tasolle ja tutkimuslaitosten rahoitus laskee.

Kokonaisuutena t&k-menot alle neljä prosenttia bkt:sta

3.1.2012 7

*) ArvioLähde: Tilastokeskus; Oma arvio BKT-osuudesta31.10.2011

T&k-rahoituksen bkt-osuus pienenee

Kehyskaudella vuoteen 2015 mennessä osuus pienenee entisestäänNeljän prosentin tavoitteesta puuttuu 1,8 miljardia euroa. t&k-rahoitus voi laskea jopa 3,2 prosenttiin bkt:sta. Arvio perustuu oletukselle että v. 2015 yrityssektori ylittää v. 2008 t&k-toiminnan huippukauden nimellisarvon (5,1 miljardia euroa).Oletus että bkt kasvaa keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa.

3.1.2012 8

Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2011

Kasvun ja kansainvälistymisen tekijät

Laajapohjainen innovaatiotoiminta yrityksissä

Kannustava kasvuyrittäjyyskulttuuri

Panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen

3.1.2012 9

Kasvu ja kansainvälistyminen: tosiasiat

Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maassa.

Kasvuyritysten osuus työllisyyden lisäyksestä on suuri; vuosina 2006–2009 lähes 50 prosenttia.

Suomen innovaatiojärjestelmän kv-arviointi: bisnesenkeleiden verokannustimet tulisi toteuttaa alkuvaiheen pääomasijoitustoiminnan vauhdittamiseksi.

Yli 70 %:lla OECD:n jäsenmaista ja yli puolella EU:n jäsenmaista on TKI-toimintaan kannustavia elementtejä verojärjestelmässään.

103.1.2012

Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason

11

Lähteet: OECD, based on OECD, R&D tax incentives questionnaire, January 2010; and OECD, Main Science and Technology Indicators Database, March 2010.

3.1.2012

Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason

12

Lähteet: OECD, based on OECD, R&D tax incentives questionnaire, January 2010; and OECD, Main Science and Technology Indicators Database, March 2010.

3.1.2012

Bisnesenkeliverkostot OECD:n vertailussa

13

Lähteet: OECD (2009), Measuring entrepreneurship: a digest of indicators, OECD, Paris, based on the OECD, Entrepreneurship Financing Database.

3.1.2012

Ehdotukset: verokannusteet ja sijoitukset

Valtion on kannustettava yksi tyistä sektoria lisäämään laajasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. Bisnesenkeleiden pääomasijoitusten verovähennys esimerkiksi siten, että sijoitettu summa on osittain (50%) vähennyskelpoinen pääomatulosta ja luovutusvoitto verovapaa, jos saatu voitto sijoitetaan 12 kk:n aikana uudelleen.Innovointia kannustava TKI-verovähennys. TKI-verovähennys (25 %) olisi muodoltaan veronhyvitys yhteisöverosta.Pääomasijoitusohjelma kasvuyritystoiminnan kiihdyttämiseksi ja kansain välistämiseksi luomalla suomalaisille ja kansainvälisille pääomasijoittajille pääomasijoitusohjelma, johon voisi sisältyä 3–5 sijoitusrahastoa.

143.1.2012

Ehdotukset: korkeakoulut ja yrittäjyys

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on panostettava enemmän yrittäjyyteen. Niillä on suuri merkitys kasvualustana ”yrittäjyysekosysteemeille” ja yrittäjyyskulttuurin luomisessa.Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on otettava yrittäjyys keskeiseksi osaksi niiden arvoja ja opinto-ohjelmia.Yliopistojen hallintoa on valmennettava yrittäjyyden tukemiseen.Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusmallia on laajennettava.Yliopistojen kieltenopetusta on lisättävä ja otettava entistä enemmän vieraskielistä opetusta osaksi koulutusohjelmia. Aalto Center for Entrepreneurship –yksikön konseptin laajentaminen kansalliseksi.Lisätään merkittävästi opiskelijoiden kannustamista start-up toimintaan ja start-up harjoitteluun.

153.1.2012

Innovaatiopolitiikalle uusi suunta

Hallitus on myöntänyt että julkisen t&k-rahoituksen määrällisen kasvun pitkään jatkunut kausi on kääntynyt laskuun.

Tulevassa kehysriihessä kaivataan hallitukselta näkemystä siitä, miten yrityksiä ja yrittäjiä kannustetaan osaamispohjaiseen kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Julkisen t&k-rahoituksen taso on saatettava takaisin tavoiteuralle.

Julkisen innovaatiopolitiikan rahoituksen, palveluiden, ohjauksen ja neuvonnan koordinaatiota ja tuottavuutta on parannettava. Kansallinen innovaatiostrategia on toteutettava.

3.1.2012 16