1

Keravan hyvinvointikertomus 2016 vuosittainen raportti

(versio valtuuston käsittelyyn 13.3.2017)

2

Sisällys 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 2 Hyvinvoinnin osatekijät ............................................................................................................................. 3

2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima .................................................................................................... 4 3 Lasten ja nuorten hyvinvointi .................................................................................................................... 6

3.1 Lasten hyvinvointi ja vanhemmuus ......................................................................................................... 6 3.2 Nuorten syrjäytyminen .......................................................................................................................... 12 3.3 Lasten terveelliset elämäntavat ............................................................................................................. 20 3.4 Koulukiusaaminen ................................................................................................................................. 22 3.5 Lastensuojelu......................................................................................................................................... 23

4 Työikäisten hyvinvointi ........................................................................................................................... 25 4.1 Mielenterveys- ja päihteet ..................................................................................................................... 25 4.2 Työttömyys ........................................................................................................................................... 33 4.3 Työikäisen väestön liikalihavuus .......................................................................................................... 35

5 Ikäihmisten hyvinvointi ........................................................................................................................... 36 5.1 Iäkkäiden toimintakyky ja elämänlaatu ................................................................................................. 37 5.2 Ikäihmisten kotona asuminen ................................................................................................................ 40

6 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi.......................................................................... 41 6.1 Keravalaisten lasten hyvinvoinnin edistäminen .................................................................................... 41 6.2 Nuorten syrjäytymisen vähentäminen ................................................................................................... 44 6.3 Lasten terveellisten elintapojen vahvistaminen ..................................................................................... 46 6.4 Koulukiusaamisen vähentäminen .......................................................................................................... 47 6.5 Lastensuojelun muuttaminen avohuoltopainotteisemmaksi .................................................................. 48 6.6 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen ............................................................................... 49 6.7 Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen.............................................................................. 50 6.8 Työikäisen väestön liikalihavuuden ehkäisy ......................................................................................... 50 6.9 Iäkkäiden elämänlaadun parantaminen: toimintakyky ja hyvinvointi edistyvät ................................... 51 6.10 Yli 75- vuotiaista 92-94 % asuu kotona esteettömissä asunnoissa soveltuvien palveluiden turvin .... 52 6.11 Vanhustyön toimijat muodostavat aktiivisesti toimivan verkoston, jota koordinoidaan hallitusti ...... 52 6.12 Elinympäristön parantaminen ............................................................................................................. 52 6.13 Hyvinvointitiedolla johtaminen paranee ............................................................................................. 54

7 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ................................................................................................ 56 8 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset ............................................................................................... 58 9 Hyvinvointisuunnitelma .......................................................................................................................... 58 10 Suunnitelman laatijat ........................................................................................................................... 58 11 Suunnitelman hyväksyminen ............................................................................................................... 58

3

OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2016 1 JOHDANTO Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteistä (kuntalaki 2015/410 ja terveydenhuoltolaki 2010/1326) ja tärkeää työtä, jolla turvataan kunnan elinvoimaisuus. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työ tulisi olla kiinteä osa kuntastrategiaa sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Kunnanjohtaja on ratkaisevassa asemassa vastaamassa strategian toteutumisesta. Hyvinvointikertomuksella on yhteys kuntastrategiaan sekä muihin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin (vanhuspoliittinen ohjelma, lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, liikenneturvallisuussuunnitelma). Hyvinvointikertomuksen osana toteutettiin vuonna 2016 päihde- ja mielenterveystyön kehittämisstrategia vuosille 2017-2020. Vuonna 2016 toteutetiin myös vammaispoliittinen ohjelma 2017-2022, joka pyrkii siihen, että jokainen voi elää hyvää arkea ikään tai kuntoon katsomatta ja on merkittävä osa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Nämä erilliset strategiat ja poliittiset ohjelmat tulee kytkeä osaksi seuraavaa laajaa hyvinvointikertomusta 2017-2020. Hyvinvointikertomuksen päivitys on tehty vuonna 2016 poikkihallinnollisena yhteistyönä. Hyvinvointikertomuksen indikaattoreita on esitelty eri ryhmille ja yksiköille. Yhdessä on mietitty ilmiön taustoja ja siihen vaikuttavia asioita. Laajassa hyvinvointikertomuksessa esitettyihin tavoitteisiin pääsemistä arvioitiin Hyry-ryhmässä sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Keskusteluilla pyrittiin valmistautumaan tulevan valtuustokaudella laadittavaan laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteiden asetteluun. Tässä vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan ja arvioidaan laajassa hyvinvointikertomuksessa esiin nostettujen painopistealueiden tavoitteita ja niiden toteutumista. Lisäksi arvioidaan kansallisissa indikaattoreissa tapahtuneita muutoksia. Luvuissa 1-4 käydään läpi keravalaisten hyvinvointia ja siihen vaikuttavia asioita. Luvussa 5 arvioidaan laajassa hyvinvointikertomuksessa 2013-2016 asetettuaja painopisteitä, tavoitteita ja toimenpiteitä. 2 Hyvinvoinnin osatekijät Hyvinvoinnin osatekijät jaetaan tyypillisesti kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Väestön terveyseroja tarkasteltaessa tutkitaan sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja sairastavuudessa, kuolleisuudessa ja koetussa terveydessä. Materiaalisella hyvinvoinnilla viitataan puolestaan elinoloihin ja toimeentuloon. Materiaalisen hyvinvoinnin erojen tarkastelu pelkistyy monesti tuloista johdettujen tuloerojen ja köyhyyden tarkasteluun, mutta perinteisesti on tarkasteltu myös yleisten elinolojen puutteita. Koettu hyvinvointi ja elämänlaatu eroavat edellisistä, sillä niihin vaikuttaa voimakkaasti yksikön oletus siitä millainen hänen terveytensä ja materiaalinen elintasonsa tulisi olla. Ihminen vertaa asemaansa siihen

4

yhteisöön ja sen odotuksiin jossa elää ja sen mukaisesti esim. ikäänsä nähden hyväkuntoinen kokee yleensä terveytensä hyväksi, vaikka iän tuomia vaivoja olisikin. (Vaaramaa, Moisio, Karvonen 2010.)

Kuva 1. Terveydentilaa määrittävät tekijät (Dahlgren whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004) Väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on kaikkien toimijoiden yhteinen asia. THL:n ( https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/keinot/esimerkkeja) sivuille on koottu ikäryhmittäin esimerkkejä eri toimista, joiden avulla voidaan kaventaa eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä sekä vähentää eriarvoisuutta. 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kaupungin elinvoimamittareista yksi keskeisimpiä on väestönkasvu. Kerava on kasvattanut lähes koko 2000-luvun väestömääräänsä ja saman trendin on ennustettu jatkuvan. Keravalla oli vuonna 2015 35 293 asukasta ja vuoden 2016 Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan marraskuussa 2016 asukkaita oli 35 507. Kerava on ollut monena vuonna muuttovoittokunta, mutta vuonna 2015 Keravalle muutti hieman vähemmän asukkaita kuin alueelta on muutti pois. Kuntien välinen nettomuutto/ 1000 asukasta oli vuonna 2015 Keravalla -6,8, kun taas kaikissa vertailukunnista luku oli posittivinen eli kunnat olivat muuttovoittokuntia. Muuttovoiton kertyminen on tärkeää muun muassa kaupungin talouden kannalta, sillä muuten työikäisen väestön määrä uhkaa laskea lasten ja erityisesti ikäihmisten määrän kasvaessa samaan aikaan voimakkaasti. Lisäväestön houkuttelu on erittäin tärkeää myös verotulojen kertymisen, ja tätä kautta myös talouden tasapainottamisen kannalta. Tällä hetkellä keskeisin talouteen ja elinvoimaan liittyvä haaste on kuitenkin työttömyys, joka joulukuussa 2015 oli Keravalla 12,3 %. Tasapainoinen talous on ehdoton kaupungin elinvoiman, vetovoimaisuuden ja hyvinvoinnin edellytys. Keravan kaupungilla menee yhä taloudellisesti hyvin, vaikka yleinen taloustaantuma on heikentänyt naapurikuntien ja valtion taloutta. Tiukka taloudenpito on tuonut Keravalle säästöjä. Keravan kaupungin vuoden 2015 tilikauden ylijäämä tilinpäätöksen mukaan on noin 14,58 miljoonaa euroa. Ylijäämä sisältää kertaeriä, joten edelliseen vuoteen 2014 (ylijäämä 8,9 miljoonaa euroa) nähden vertailukelpoinen tulos on noin 7,6 miljoonaa euroa.

5

Väestön ikärakenne on jatkuvasti vanhenemassa ja demograafinen huoltosuhde on viime vuosina hieman heikentynyt. Vuonna 2015 Keravalla oli sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti 52,3 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Vertailukunnista Tuusulassa, Sipoossa ja Mäntsälässä on tilanne on Keravaa huonompi (alle 15 vuotiaita ja yli 65 vuotiaita yhtä työikäistä kohden enemmän). Keravan väestössä kasvaa jatkuvasti ulkomaalaisten sekä muiden kun suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus. Ulkomaalaisia Keravalla oli vuonna 2015 6,6 % (koko maassa 4,2 %) ja muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia 86,8 asukasta tuhatta asukasta kohden.

Kuva 2: Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta. (Lähde: Sotkanet THL) Yleistä terveyttä ja toimintakykyä mitataan sairastavuusindeksillä. Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon, joka ilmaistaan luvulla 100. Keravalla, kuten myös kaikissa vertailukunnissakin vuonna 2015 väestö oli terveempää kuin koko maassa keskimäärin.

Kuva 3: Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Lähde: Kela)

6

3 Lasten ja nuorten hyvinvointi Lasten ja lapsiperheiden osalta hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedot ovat puutteelliset johtuen THL:n tietojärjestelmän teknisistä ongelmista toteuttaa vuoden 2015 kouluterveyskysely. Myös muut indikaattorit peilaavat hyvin vahvasti menneeseen. Osasta indikaattoreita löytyy päivitettyjä tietoja vuoden 2014 osalta. Seuraavissa alaluvuissa lasten ja nuorten hyvinvointia käsitellään laajassa hyvinvontikertomuksessa nostettujen painopistealueteemojen mukaisesti. 3.1 Lasten hyvinvointi ja vanhemmuus Lasten terveys ja hyvinvointi saa perustan jo raskausaikana. THL:n mukaan jo kohdunaikaiset epäsuotuisat altistukset (esimerkiksi äidin tupakointi) ovat merkityksellisiä myöhemmän terveyden kannalta, sillä ne vaikuttavat sikiön kehittymiseen ja altistavat terveysongelmille. Raskaudenaikainen voimakas psyykkinen kuormitus on yhteydessä lapsen myöhempään heikentyneeseen stressinsäätelykykyyn sekä psyykkisen ja somaattisen oireiluun. Neuvolalla on merkittävä rooli vanhempien tukemisessa raskauden aikana sekä lasten ollessa alle kouluikäisiä. Keravan neuvolapalvelujen peittävyys on 100 % eli kaikki keravalaiset lasten- ja äitiysneuvolapalveluita tarvitsevat perheet käyvät neuvolassa. Lastenneuvolakäyntejä 1000 0-7 vuotista kohden oli Keravalla lähes saman verran kuin koko maassa, mutta enemmän kuin osassa vertailukuntia.

Kuva 4. Lastenneuvolakäynnit yhteensä/ 1000 0-7 vuotiasta Lasten hyvinvointi liittyy vahvasti vanhempien hyvinvointiin.THL:n mukaan yhteiskunnalliset olosuhteet heijastuvat perheisiin ja sosioekonomisen aseman vaikutus lasten ja nuorten terveyteen, oppimiskykyyn, käyttäytymiseen ja syrjäytymiseen on suuri. Erilaiset sosiaaliset, aineelliset ja kulttuuriset voimavarat siirtyvät sukupolvelta toiselle.

7

Nuorisobarometrin kyselyssä monet arjenhallinnan ulottuvuudet linkittyvät vahvasti toisiinsa. Taloudelliset, sosiaaliset ja käytännön arkeen liittyvät kysymykset kietoutuvat toisiinsa. Lapsuudenkodista saadut eväät tukevat selviytymistä käytännön arkitoimista, jotka puolestaan tukevat hyvinvoinnin perustana olevaa kokemusta elämässä pärjäämisestä. Tarkemmat tulokset nuorisobarometritutkimuksesta osoitteesta: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2016/... Alueellisen terveydenhuolto kyselyn tulosten mukaan keravalaisista kyselyyn vastanneista (N=527) suurempi osa on kokenut itsensä onnelliseksi 4 viimeisen viikon aikana, kun koko maassa (kuva 5). Sen sijaan niiden vastaajien (N=543) osuus, jotka kokevat elämälaatunsa keskimäärin hyväksi on koko Suomea pienempi (kuva 6).

Kuva 5. Itsensä suurimman osan aikaa 4 viime viikon aikana onnelliseksi kokeneiden osuus (%)(Lähde: ATH kysely, THL)

8

Kuva 6. Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%) 20 vuotta täyttäneistä. (Lähde: ATH-kysely, THL) Perheen köyhyys ja taloudelliset vaikeudet voivat THL:n mukaan vaikuttaa kielteisesti lasten oppimiskykyyn, käyttäytymiseen ja terveyteen. Köyhyys voi aiheuttaa lapselle myös häpeää sekä ulkopuolisuutta ja osattomuutta. Huonoimmassa asemassa ovat ne lapset, joille köyhyys tarkoittaa biologisten perustarpeiden täyttämättä jäämistä. Esimerkiksi päihteitä väärinkäyttäville tai mielenterveysongelmaisille vanhemmille lasten perushuollosta vastaaminen voi olla mahdotonta. Nuorisobarometrissa perheen vakavien taloudellisten vaikeuksien todettiin olevan yhteydessä vanhempien alkoholinkäyttöön. Taloudellisia vaikeuksia lapsuudenperheessään kokeneista vastaajista 28 prosenttia kertoi vanhemmillaan olleen alkoholiongelmia. Vastaajista, joilla taloudellisia vaikeuksia ei ollut, vain 9 prosenttia kertoi vanhemmillaan olleen ongelmia alkoholin käytön kanssa. Myös vanhempien mielenterveysongelmat ja sairastelu, perheen vaikeat ristiriidat, vanhempien ero ja jopa koulukiusaaminen olivat tavallisempia taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevissa perheissä kuin taloudellisesti pärjäävissä perheissä. Myös lastensuojelun sosiaalityön työskentely oli tavallisempaa perheissä, joissa oli taloudellisia vaikeuksia. Taloudellisia vaikeuksia lapsuudessaan kokeneista vastaajista 24 prosenttia kertoi perheensä olleen tekemisissä lastensuojelun kanssa, kun taloudellisesti pärjäävistä perheistä näitä oli vain 7 prosenttia.

9

Keravalla lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on ollut vuonna 2014 heikompi, kun suurimmassa osaa lähikuntia (kts. kuva 7). Lasten pienituloisuuden aste kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Keravalla lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä kuntalaisten tuloasemaa heikompi.

Kuva 7. Lasten pienituloisuudenaste (THL, Sotkanet)

Kuva 8. Kunnan yleinen pienituloisuuden aste (THL, Sotkanet) Työssäkäynti on yleensä paras suoja köyhyyttä vastaan. Tästä huolimatta työtä tekevän vanhemman perhe voi olla köyhä. Lapsiperheessä tulojen hankkimiseen osallistuu vain osa perheenjäsenistä, mutta ansaittuja tuloja käyttävät kaikki. Työssäkäyvien pienituloisten perheiden köyhyys liittyykin useimmiten kotitalouden rakenteeseen ja kokoon. (Lähde: THL)

10

Keravalla on koko maata ja useimpia vertailukuntia enemmän perheitä, jotka ovat yksihuoltajaperheitä. Samoin ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien 1 osuus on suurempi kuin useimmissa vertailukunnissa.

Kuva 9. Yksinhuoltajaperheet, % osuus lapsiperheistä (Lähde: Sotkanet, THL)

Kuva 10. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, %-osuus kaikista lapsiasuntokunnista (Lähde: Sotkanet, THL) ATH- kyselyn tulosten mukaan kuitenkin pienempi osa keravalaisista vastaajista (N=537) on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia, verrattuna siihen mitä koko Suomen vastaajat puolestaan ovat joutuneet tinkimään (kts. kuva 11).

1 Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

11

Kuva 11. Joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi, osuus (%) (Lähde: ATH- kysely, THL) Koulutus vaikuttaa menestykseen työmarkkinoilla ja sitä kautta tuloihin. Kun perheen eniten tienaavan aikuisen koulutus on peruskoulutus, on lapsen köyhyysriski nelinkertainen korkea-asteen koulutuksen saaneiden vanhempien lapsiin verrattuna. (Lähde THL) Koulutustasoindikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Keravan koulutustasoluku 356 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3,56 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Säännöllistä työtä ei aina ole saatavilla pätkä- ja osa-aikatöiden epävarmassa maailmassa. Korkeakaan koulutus ei aina suojaa perhettä köyhyydeltä, vaan pienituloisuus voi koetella myös korkeasti koulutettua.(Lähde THL)

12

Kuva 12. Koulutustasomittain (Lähde: THL, Sotakanet) 3.2 Nuorten syrjäytyminen Tällä hetkellä syrjäytyminen sidotaan erityisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olemiseksi. Indikaattorit, joita käytetään nuorten syrjäytymisen kuvaamiseen (kuten työttömyys) kertovat huonosti subjektiivisesta hyvinvoinnista, nuorten kokemasta omasta hyvinvoinnista, onnellisuudesta ja tyytyväisyydestä omaan elämäänsä. Nuorten käsitys syrjäytymisestä ei välttämättä muodostu tilastojen kuvaamien koulutukseen ja työhön integroitumisen kautta tai perheen sosioekonomisen aseman mukaan, vaan määrittyy pikemminkin ystävyyssuhteiden ja yhteenkuuluvuuden ongelmien kautta. (Ronkainen & Punamäki 2013) Yksinäisyys Valtakunnalliset kouluterveyskyselyn tulokset vuonna 2015 osoittavat, että pojat ovat tyttöjä useammin vailla yhtään läheistä ystävää. Keudan ammattioppilaitosten osalta kouluterveyskyselyn tulokset saatiin Järvenpäästä (2 toimipisteestä), Mäntsälästä, Tuusulasta (2 toimipisteessä) sekä Nurmijärveltä. Seuraavasta kuvasta ilmenee miten Keudan pojista 12 %:lta ja tytöistä 7 % puuttui läheinen ystävä. Sen sijaan Keudan tytöillä on poikia enemmän vaikeuksia työskennellä ryhmässä sekä vaikeuksia toimia opiskelukavereiden kanssa.

13

Kuva 13. Sosiaaliset suhteet. Kouluterveyskysely 2015, Keudan ammattioppilaitos

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan nuoret, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, kokevat terveydentilansa muita huonommaksi sekä heillä esiintyy enemmän ahdistuneisuusoireita. Ilman ystävää oleminen on yhteydessä moniin koulunkäynnin ja opiskelun pulmiin, kuten kiusaamiseen, koulussa viihtymiseen ja koulu-uupumukseen. Ystävättä jääminen on yleistä maahanmuuttajataustaisten nuorten keskuudessa. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulosten mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojista 23−29 prosenttia ja -tytöistä 10−16 prosenttia ilmoittaa, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voisi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Alueellisen terveydenhuoltotutkimuksen perusteella noin kymmenesosa Suomen aikuisväestöstä tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Satunnaisesti yksinäisyyttä kokevat eivät määrity tässä indikaattorissa yksinäisiksi, joten indikaattori kuvaa pysyvämpää yksinäisyyden kokemusta. Keravalaisten työikäisistä (25-64 v.), jotka vastasivat tähän kyselyyn (N=255) 8,3 % tunsivat itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Yksinäisyyteen vaikuttavat useat ulkoiset tekijät, kuten puutteet sosiaalisissa suhteissa sekä oma toimintakyky. Vastaavasti yksinäisyys voi heikentää terveydentilaa ja olla riskitekijänä syrjäytymiselle. (Moisio Rämö 2007). Alueellisen terveydenhuoltokyselyn mukaan yksinäisyyden terveysriskit ovat samassa suuruusluokassa kuin tupakoinnin - ja kolme kertaa suuremmat kuin ylipainon. Yksinäiset käyttävätkin sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti enemmän kuin muut ikäisensä. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen Peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen voi altistaa syrjäytymiselle, pitkäaikaistyöttömyydelle sekä päihteiden käytölle. Koulutuksen ulkopuolelle on viime vuosina jäänyt Keravalla yhä pienempi osa 17-24 -vuotiaista. Vuonna 2014 11,8 % 17-24 -vuotiasta jäi

14

koulutuksen ulkopuolelle, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 12,2 %. Koko maan osalta vuonna 2014 8,6 % jäi koulutuksen ulkopuolelle. Tähän nähden Keravalla on vielä petrattavaa. Vuonna 2014 peruskoulun 9. luokan päättäneistä 347 oppilaasta 55 % jatkoi heti lukioon, 41 % ammatilliseen koulutukseen, 1 % lisäopetukseen (10-luokka) ja 2 % valmistavaan koulutukseen. Vain 2 % ei jatkanut heti opiskelua edellä mainituissa koulutuksissa. Vuonna 2013 opiskelua jatkamattomien osuus oli 14 %. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia 20-29 vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli ELY-keskuksen raportin mukaan Keravalla vuoden 2016 kesäkuuussa 200, mikä on 34,2% edellisvuotta enemmän. Koulutuksen jääminen peruskoulun varaan heikentää henkilön mahdollisuuksia sijoittua työelämään ja jatkokouluttautua elämän aikana.

Kuva 14. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

15

Kuva 15. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat 20-29 vuotiaat työttömät työnhakijat

Työttömyys ja päihteet

Nuorisotyöttömien ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorien osuus on kasvanut Keravalla viime vuosina. ELY-keskuksen raportin mukaan alle 25 vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa 2016 Keravalla 387, mikä on 0,5 % edellisvuotta enemmän. 25-29-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli puolestaan kesäkuun 2016 lopussa Keravalla 308, mikä on 14,5 % edellisvuotta enemmän. (Raportti: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/518034/N...)

Kuva 16. Nuorisotyöttömät, % osuus 18-24 -vuotiaasta työvoimasta

16

Kuva 17. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 –vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Työttömyyden kasvu lisää painetta myös päihdeongelmien kasvuun. Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytyä ja päihteiden käytön lisääntymiselle kasvaa. Työttömyyden taustalla saattaa myös olla päihteiden käyttöä. Alkoholin liikakäyttö on yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhkista. Alkoholin liikakäyttöön liittyy sekä terveydellisiä että sosiaalisia haittoja tai huomattava riski sellaisista. Alkoholin aiheuttamien terveysongelmien määrän tiedetään olevan suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. (Lähde: THL)

Alueellisen terveydenhuoltokyselyn 2013-2015 tulosten mukaan 36,6, % kyselyyn vastanneesta keravalaisista työikäisistä (N=211) kertoi käyttävänsä liikaa alkoholia. Vuoden 2015 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan päihteiden käyttö on valtakunnallisesti yleisempää ammattioppilaitoksen opiskelijoiden keskuudessa verrattuna lukiolaisiin ja peruskoulun 8 ja 9. luokkalaisiin. Alkoholin käyttö ja tupakointi ovat vähentyneet kaikissa koulutusasteissa sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Sen sijaan huumeidenkäyttökokeilut ovat yleistyneet ammattioppilaitoksen opiskelijoiden keskuudessa. Nuuskankäyttö on lisääntynyt poikien keskuudessa (kuvat 18-21).

17

Rikollisuus Syrjäytymisellä on vahva yhteys niin rikosten tekemiseen kuin rikoksen uhriksi joutumiseenkin. Nuorilla ammatin ja koulutuksen puuttuminen, pitkä työttömyys ja matalat tulot ovat vahvasti yhteydessä rikollisuuteen (Aaltonen, 2010). Seuraavasta taulukosta ilmenee vuonna 2015 rikoksista epäillyt 15-29 vuotiaat vastaavan ikäisestä väestöstä kunnittain. Taulukko 1. Keski-Uudenmaan 15-29 vuotiaat rikoksista epäillyt alueittainv. 2015, %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä ( Lähde: Keski-uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu)

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula

Omaisuusrikokset 1,81 % 1,80 % 1,72 % 1,10 % 1,28 % 1,04 % 1,04 % 0,99 % Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 0,79 % 0,8 % 1,01 % 0,23 % 0,37 % 0,91 % 0,22 % 0,35% Huumausainerikokset (uudet RL 50-luku) 0,23 % 0,4% 0,36 % 0,19% 0,16 % 0 % 0,19 % 0,12 %

Mielenterveys Vuoden 2015 kouluterveyskyselyn valtakunnallisten tulosten mukaan tytöillä esiintyy koulu-uupumusta, ahdistusta ja päivittäistä oireilua huomattavasti poikia enemmän. Keudan ammattioppilaitoksen tytöistä 11 %:lla ja pojista 3%:lla on ollut vuonna 2015 koulu-uupumusta. Tytöistä 36 %:lla ja pojista 25 %:lla on ollut vaikeuksia opiskelussa. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on ollut 18 %:lla Keudan tytöistä ja 9 %:lla Keudan pojista (kuva 22).

Mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-17 osuus on vähentynyt hieman Keravalla vuodesta 2014 vuoteen 2015 (kuva 23). Erikoissairaanhoidon lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien osuus vastaavanikäiseen väestöön nähden on lisääntynyt Keravalla viime vuosina (kuvat 24-25). Sen sijaan 0-16 vuotiaiden psykiatriset laitoshoidon päivät ovat vähentyneet (kuva 26).

18

Kuva 22. Kouluterveyskysely 2015 Keudan ammattioppilaitos (mukana 6 toimipisteen vastaukset)

Kuva 23. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 - 17-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. (Lähde: THL, Sotkanet)

19

Kuva 24. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit , lastenpsykiatria / 1 000 0 - 12-vuotiasta (Lähde: THL, Sotkanet)

Kuva 25. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13 - 17-vuotiasta (Lähde: THL, Sotkanet)

20

Kuva 26. Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät 0-16 vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä (Lähde: THL, Sotkanet) 3.3 Lasten terveelliset elämäntavat Lasten terveellisiin elämäntapoihin on tärkeä kiinnittää huomiota, sillä pohja hyvinvoinnille luodaan jo lapsuudessa ja vahva pohja kestää usein pitkälle vanhuuten asti. Tämä puolestaan tärkeää terveiden elinvuosien kasvattamisen ja terveyspalveluiden ylikuormituksen vähentämisen näkökulmasta.

Vuoden 2015 kouluterveyskyselyn mukaan tytöt kokevat poikia useammin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kaikkein useimmin ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat kokevat terveydentilansa keskikertaiseksi tai huonoksi (25 % AOL tytöistä). Tytöillä esiintyy poikia useammin viikoittain päänsärkyä sekä päivittäistä väsymystä. Sen sijaan pojilla esiintyy tyttöjä useammin ylipainoa. Yleisintä ylipaino on ammattioppilaitoksen pojilla, joista 25 % :lla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Positiivista, että yhä useampi nuori harrastaa hengästyttävää liikuntaa yli 1 h viikossa.

21

Kuva 32. Kouluterveyskyselyn Keudan ammattioppilaitoksen tulokset

22

3.4 Koulukiusaaminen Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulosten mukaan koko maan tasolla koulukiusaaminen on kääntynyt laskuun viime vuosien aikana. Koulukiusaamista esiintyy eniten peruskoulun 8- ja 9-luokkalaisten keskuudessa.

Kuva 33. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (Lähde: kouluterveyskysely 2015)

Keravalla vuosina 2015 ja 2016 toteutettujen oppilaskyselyjen tulosten mukaan usein tapahtuva koulukiusaaminen on vähentynyt. Vuonna 2015 alakoulujen oppilaskyselyyn vastanneista oppilaista 8,1% ilmoitti tulleensa kiusatuksi monta kertaa lukuvuoden aikana. Vuonna 2016 monta kertaa kiusatuksi ilmoitti tulleensa 7,0 %. Vuonna 2015 yläkoulujen oppilaskyselyyn vastanneista 81,9 % ei ole kiusattu lainkaan lukukauden aikana ja monta kertaa kiusatuksi ilmoitti tulleensa 7,4 % oppilaista. Vuonna 2016 kiusaamattomien osuus nousi 83,6 %:iin ja monta kertaa kiusatuksi tulleiden määrä väheni 6,2 %:iin.

Taulukko 2. Oppilaskyselyt vuosina 2015 ja 2016

KOULUASTE KYSELY TOTEUTETTU

Vastaajien määrä

Tulokset

Alakoulut v. 2015 1124 Ei ole kiusattu lainkaan 66,64 % Kiusattu 1-2 kertaa lukukauden aikana 25,27 % Kiusattu monta kertaa 8,1 %

Alakoulut v. 2016

1065 Ei ole kiusattu lainkaan 66,48 % Kiusattu 1-2 kertaa lukukauden aikana 26,57 % Kiusattu monta kertaa lukukaudessa 6,95 %

Yläkoulut v. 2015 775 Ei ole kiusattu lainkaan lukukauden aikana 81,94 % Kiusattu muutaman kerran 10,71 % Kiusattu monta kertaa lukukaudessa 7,35 %

Yläkoulut v. 2016 761 Ei ole kiusattu lainkaan lukukauden aikana 83,57 % Kiusattu muutaman kerran 10,25 % Monta kertaa lukukaudessa kiusattu 6,18 %

23

Kuva 34. Oppilaskysely v. 2015, Alakoulut

Kuva 35. Oppilaskysely v. 2016, Alakoulut

Kuva 36. Oppilaskysely v. 2015, Yläkoulut

Kuva 37. Oppilaskysely v. 2016, Yläkoulut 3.5 Lastensuojelu Lastensuojelun asiakkuuden taustalla on monesti vanhempien päihde- ja/tai mielenterveysongelmat (kts. luku 1.4.1). THL:n mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (v.2005) tehdyn tutkimuksen mukaan vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä. 13-17 -vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteidenkäyttö oli tekijänä yli kolmanneksessa huostaanotoista.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on ollut nousujohtoinen vuodesta 2013-2015 (kuva 38). Avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä olevien 0-17 -vuotiaiden osuus on hieman laskenut vuodesta 2014 vuoteen 2015 (kuva 39). Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on noussut vuodesta 2014 vuoteen 2015 80 ilmoituksella (v. 2014 1114 lastensuojeluilmoitusta).

Vuonna 2015 voimaan astunut sosiaalihuoltolain uudistus tulee siirtämään painopistettä entistä enemmän hyvinvoinnin edistämiseen, ennalta ehkäisevään työhön sekä varhaiseen tukeen ja velvoittaa tekemään palvelutarpeen arviointia entistä tarkemmin kaikille asiakkaille. Uusi

24

sosiaalihuoltolaki antaa mahdollisuuden olla yhteydessä sosiaalihuoltoon ilman lastensuojeluilmoituksen tekemistä, mikäli perhe itse tai heidän kanssaan työskentelevä toteaa, että perhe on sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden tarpeessa.

Kuva 38. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

Kuva 39. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 - 17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

25

4 Työikäisten hyvinvointi

4.1 Mielenterveys- ja päihteet Mielenterveys Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy. Vuonna 2015 työeläkejärjestelmästä sai työkyvyttömyyseläkettä 161 100 henkilöä. Heistä 20 100 (12 %) sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurimmat ryhmät olivat mielenterveyden häiriöt (41 %), tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (27 %), verenkiertoelinten sairaudet (6 %) ja hermoston sairaudet (9 %). Mielenterveyden häiriöiden osuus on ollut suurin vuodesta 2000 lähtien. (Lähde: Eläketurvakeskus) Keravalla mielenterveyden ja käytöshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 25-64 vuotiaiden osuus on ollut hieman laskusuuntainen vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkettä mielenterveys ja käytöshäiriöiden vuoksi sai 3,2 % 25-64 v. keravalaisista (kuva 40). Nuorien aikuisten (16-25 vuotiaiden) osalta mielenterveys ja käytöshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on hieman kasvanut vuodesta 2014 vuoteen 2015 (v. 2014 0,7 % ja vuonna 2015 1 % vastaavan ikäisestä väeöstä sai työkyvyttömyyseläkettä mielenterveys ja käytöshäiriöden vuoksi). Depressiolääkkeiden korvausta saavien osuuksissa on tapahtunut laskua (kuvat 41 ja 42). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuosi oikeutettujen osuus on myös hieman vähentynyt vuodesta 2014 vuoteen 2015. (kuva 43) Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavia on Keravalla suhteellisesti enemmän kuin koko maassa ja vertailukunnissa. Vuonna 2015 mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneita oli tuhatta 25-64 –vuotiasta kohden Keravalla 20 ja koko maassa 18,4 (kuva 44) . Mielenterveysindeksi2 kuvaa kolmen ulottuvuuden avulla mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Keravan mielenterveysongelmista aiheutuva sairastuvuustaakka oli vuonna 2013 koko maan tasoon nähden hieman matalampi, mutta vertailukunnista korkein (kuva 45).

2 Mielenterveydindeksi kuvaa mielenterveysongelmia 3 ulottuvuuden avulla: 1) Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset: Indikaattori kuvaa itsemurhien (X60 - X84, Y870) tai sairaalahoitoon johtaneiden itsemurhayritysten määrän ikäryhmässä 16 - 79 suhteutettuna samanikäiseen väestöön. Itsemurhat ja niiden yritykset vaikuttavat yhtä suurella painolla 2) Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet: Indikaattori kuvaa psykoosin (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt sekä vaikeahoitoinenpsykoosi) hoitoon myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väkilukuun. 3) Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet: Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00 - F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 16 - 64-vuotiaiden määrän suhteutettuna samanikäiseen väestöön. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100.

26

Kuva 40. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-26 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. (Lähde: Sotkanet, THL)

Kuva 41. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 –vuotiaat, % osuus vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: THL, Sotkanet)

27

Kuva 42. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24 –vuotiaat, % osuus vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: THL, Sotkanet)

Kuva 43. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut 18-64 -vuotiaat, %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet, THL)

28

Kuva 44. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 –vuotiaat/1000 vastaavanikäistä. (Lähde: Sotkanet, THL)

Kuva 45. Mielenterveysindeksi *, ikävakioitu. (Lähde: Sotkanet, THL)

Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä 1000 asukasta kohden on Keravalla selvästi koko maata ja osaa vertailukuntia vähemmän. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit ovat vähentyneet vuodesta 2012 alkaen. Ammattiryhmittäin tarkasteltuina voidaan havaita, että hoitajakäynnit ovat Keravalla vähentyneet, kun taas lääkärikäynnit kasvaneet (kts. kuvat 46-48)

Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien osuus 18 vuotta täyttäneiden osalta on ollut Keravalla vuoteen 2014 nousujohteinen. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 käyntien osuus 18 vuotta täyttäneitä kohden on laskenut. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä on, niin Keravalla, kuin kaikissa vertailukunnissakin suhteellisesti enemmän, kuin koko maassa (kts. kuva 49).

Psykiatrisen laitoshoidon hoitojaksoja suhteessa väestömäärään kertyi vuonna 2015 vähemmän, kuin edellisvuonna (kts. kuva 50). Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät ovat vähentyneet viime vuosina. (kts. kuvat 51)

29

Kuva 46. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä/1000 asukasta (Lähde: THL, Sotkanet)

Kuva 47. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) /1000 asukasta (Lähde: THL, Sotkanet)

Kuva 48. Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit/ 1000 asuakasta (Lähde: THL, Sotkanet)

30

Kuva 49. Erikoissairaanhoidon avohoitokännit, psykiatria/ 1000 18 vuotta täyttänyttä (Lähde: Sotkanet, THL)

Kuva 50. Psykiatrisen laitoshoidon hoitojaksot/ 1000 asukasta (Lähde: Sotkanet, THL)

Kuva 51. Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät 25-64 vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä (Lähde: Sotkanet, THL)

31

Päihteet Alkoholiperäisiin syihin, alkoholitauteihin tai tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuolleiden osuus oli vuonna 2014 15 prosenttia eli 1 400 työikäistä. Työikäisten miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on supistunut selvästi vuoden 2007 huipputasosta, mutta on edelleen korkeammalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Työikäisiä kuoli eniten kasvaimiin (29 %) ja verenkiertoelinten sairauksiin (22 %). Näihin kahteen pääryhmään kuoli yli puolet työikäisenä. (Lähde:Tilastokeskus) Alkoholin aiheuttama kuolleisuus on vain yksi ongelmakäyttöön liittyvistä tekijöistä. Alkoholi aiheuttaa valtavan määrän muita ongelmia, kuten työkyvyttömyyttä, sairauksia ja sosiaalisia ongelmia. Päihteiden vuoksi sairaaloiden tai terveyskeskuksien vuodeosastolla oli vuonna 2015 keravalaisista nuorista (16-24 v.) sekä työikäisistä (25-64 v.) hieman suurempi osuus kuin edellisvuonna (kts. kuvat 52-53). Päihteiden vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä kuvaa osaltaan päihteiden aiheuttamien sairauksien määrää ja vaikeusastetta. On huomioitava kuitenkin, että sairaalahoidon määrä riippuu käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/ tai avohoitoa on alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluita (esim. päihdehuollon laitoksia, katkaisu ja päihdekuntoutusta), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla todennäköisesti vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Päihdehuollon laitoksissa olevat asiakkaat / 1000 asukasta ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asukkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden (omatuotanto ja osto). Päihdehuollon laitoksissa oli Keravalla vuonna 2015 2,1 asiakasta 1000 asukasta kohden (kuva 54). Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita tuhatta asukasta kohden on Keravalla muita vertailukuntia vähemmän (kuva 55). Päihdehoidon asukaskohtaisten nettokustannusten osalta Keravan tilanne näyttää koko maahan ja osaan vertailukunnista verrattuna paremmalta. Vuonna 2015 päihdehuollon nettokustannukset olivat Keravalla 12,8 €/ asukas, kun koko maan osalta kustannukset olivat 36 €/ asukas (kuva 56).

Kuva 52. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15 - 24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (Lähde: Sotkanet, THL

32

Kuva 53. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25 - 64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (Lähde: Sotkanet, THL)

Kuva 54. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (Lähde: Sotkanet, THL)

Kuva 55. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/ 1 000 asukasta (Lähde: Sotkanet, THL)

33

Kuva 56. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (Lähde: Sotkanet, THL)

4.2 Työttömyys Työttömien osuus on kasvanut viime vuosina. Joulukuussa 2015 keravalaisista työikäisistä 12,3 % oli työttömänä (kuva 57). Vuoden 2016 alusta työttömyys lähti hienoiseen laskuun. Marraskuussa 2016 työttömyysprosentti oli 10,6%. (Lähde: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/58415/Uud...). Taloudellisen tilanteen parantumisen vaikutukset pitkäaikaistyöttömyyteen ovat kuitenkin hitaita. Nuorisotyöttömyys on ollut kasvussa viime vuosina. Nuorisotyöttömyyttä on käsitelty tarkemmin luvussa 1.3.2.

Perustoimeentulotukea ja täydentävää toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrät ovat nousseet vuodesta 2013 vuoteen 2015. Täydentävää toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on kasvanut perustoimeentulotuen saajien määrää voimakkaammin. Ehkäisevää toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrät ovat laskeneet nopeasti vuodesta 2013 vuoteen 2015 (taulukko 3 ja kuva 58).

Toimeentulotuen kokonaissummat ovat kasvaneet vuodesta 2013 vuoteen 2015. Perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen summat ovat kasvaneet, mutta ehkäisevän sen sijaan ovat vähentyneet. Täydentävän toimeentulotuen summat ovat kasvaneet nopeasti (Etenkin vuokravakuudet ovat lisääntyneet, vuokrarästien summat ovat suurempia) (kuva 59).

34

Kuva 57. Työttömät, % osuus työvoimasta (Lähde: THL, Sotkanet)

Taulukko 3. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärä

Kuva 58. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrän kehityksen

35

Kuva 59. Toimeentulotuen kokonaissummien kehitys

Työttömyys on monissa yhteyksissä yhdistetty terveysongelmiin, jotka taas osaltaan hankaloittavat ja voivat jopa estää työttömien työllistymisen. Työttömät yleensä raportoivat terveytensä huonommaksi, kuin työtä tekevät. Työttömillä on myös tyypillisesti muita enemmän rajoittavia pitkäaikaissairauksia. Terveys 2000 -aineiston työttömillä havaittiin olevan enemmän tyydyttämättömiä fyysisiä terveystarpeita sekä terveysriskejä (tupakointi, verenpaine, lihavuus ja kolesteroli), kuin työllisillä. Työttömät eivät olleet käyneet hoitamassa näitä vaivoja yhtä todennäköisesti kuin työlliset. Työttömät saivat myös vähemmän ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa kuin työlliset. Keskimääräinen lääkärikäyntien määrä oli työttömillä tässä tutkimuksessa suurempi kuin työllisillä, mutta kun otettiin huomioon työttömien korkeampi ikä ja muut taustamuuttujat (esimerkiksi sukupuoli, koulutus, matkan pituus lääkärille, perheen tulot ja asumisalue), oli tulos, että työttömien todennäköisyys lääkärissä käynteihin olikin pienempi kuin työllisten. (Lähde: Nyman ym., In press: http://www.tem.fi/files/19508/temjul_14_2008_tyo_ja_yritt...)

Työllistymistä pyritään edistämään mm. kuntouttavalla työtoiminnalla. Kuntouttava työtoiminta on yli 500 päivää työttömänä olleille pitkäaikaistyöttömille sekä nuorille alle 25-vuotiaille tarjottavaa palvelua, jossa asiakkaalle etsitään hänelle sopiva työtoimintapaikka. Työtoimintaa voidaan järjestää joko työllisyysyksikön omana toimintana, kaupungin eri hallintokunnissa tai seurakunnalla sekä yhdistyksissä ja järjestöissä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on asiakkaan työmarkkina-aseman selvittely ja parantaminen sekä elämänhallinnan vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Kuntouttavan työtoiminnan päiviä kertyi Keravalla vuonna 2015 vähemmän, kuin vuonna 2014. Päivien kertymiin vaikutti 1.7.2015 voimaan tullut lakiuudistus, jossa määriteltiin, että kuntouttavaan työtoimintaan saa osallistua korkeintaan neljänä päivänä viikossa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä sen sijaan kasvoi vuonna 2015.

Työllistämistoiminnassa työllistetään Keravan kaupungin eri hallintokuntiin niitä henkilöitä, joiden työkyky on työttömyyden keston, vajaakuntoisuuden tai muun syyn johdosta laskenut. Työllistämisen tavoitteena on edesauttaa henkilöiden siirtymistä avoimille työmarkkinoille järjestämällä määräaikaisia, palkkatuen myöntämisperusteiden sekä asiakkaan tarpeen ja osaamisen mukaisia jaksoa soveltuvassa työpaikassa. Työllistämistoiminnan päiviä kertyi vuonna 2015 20901, kun edellisvuonna niitä oli 10799.

4.3 Työikäisen väestön liikalihavuus Lihavuus aiheuttaa ja edistää monia pitkäaikaissairauksia. Lihavuus lisää riskiä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän ja verisuonitauteihin, astmaan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, dementiaan, masennukseen, uniapneaan, kihtiin, sappi- ja haimasairauksiin sekä useisiin syöpiin. Sairauksien riskiä lisää erityisesti vyötärön seudulle kertynyt rasva ja varhain alkanut lihavuus. (Lähde: THL)

36

Diabetes on nopeasti yleistyvä sairaus. Kakkostyypin diabetes on nykyisin yleinen kaikenikäisillä aikuisilla, ja sitä tavataan jo teini-ikäisillä, jopa lapsilla. Ennusteiden mukaan joka kymmenes 20–79-vuotias eurooppalainen sairastaa diabetesta vuonna 2030. Diabeteksen hoitoon kuluu myös paljon rahaa. Euroopan eri maissa enimmillään jopa 18 % terveysmenoista kuluu diabeteksen ja sen lisäsairauksien hoitoon. Vuonna 2007 diabeetikoiden sairaanhoidon kokonaiskustannukset olivat yhdeksän prosenttia Suomen terveysmenoista. Suoranaisesti diabeteksesta aiheutuneet lisäkustannukset olivat kuusi prosenttia. (Lähde THL; Opas: Tartu toimee - Ehkäise diabetes).

Kuva 60. Erityiskorvattaviin lääkkeisin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä

5 Ikäihmisten hyvinvointi Ikääntynyt väestö tänä päivänä on selvästi terveempää kuin kymmenen vuotta sitten. He myös selviävät arjen askareista aiempaa paremmin. Hyvän kehityksen taustalta löytyy monia syitä. Esimerkiksi toimintakykyä heikentävät sairaudet ja tapaturmat ovat vähentyneet, ja sairauksien hoito ja kuntoutus tehostuneet ja elintavat ovat muuttuneet terveellisemmiksi. Iäkkäiden kognitiivinen toimintakyky ja suoriutuminen perustoiminnoista ovat parantuneet ja entistä useampi pärjää pitkään omatoimisena. Toisaalta kaikkein vanhempien, 90 vuotta täyttäneiden toimintakyky ei ole 2000-luvulla kohentunut. Iäkkäiden terveydentilan paranemista kuvaa myös eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) -tutkimuksen tulokset. Vuonna 2005 kyselyyn vastanneista miehistä 46 prosenttia ja naisista 44 prosenttia kertoi kokevansa terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Vuonna 2013 näin vastasi jo 53 prosenttia miehistä ja naisista. Tutkimus tulosten mukaan eläkeikäisillä on vähemmän erilaisia sairauksia, vaivoja ja oireita, kuin kymmenen vuotta sitten. Aiempaa harvempi raportoi lääkärin toteamasta tai hoitamasta masennuksesta. Entistä useampi kertoi suoriutuvansa hyvin tai melko hyvin hyvää muistia ja henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Vuonna 2005 näin vastasi 49

37

prosenttia eläkeikäisistä miehistä ja 53 prosenttia naisista. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat jo 58 ja 66 prosenttia. Kaikilta osin eläkeikäisten elintavat eivät ole kohentuneet vuosikymmenen saatossa. Vielä kymmenen vuotta sitten ikääntyneet naiset olivat selvästi raittiimpia kuin nyt, ja he tupakoivat nykyistä harvemmin. Ikääntyneiden naisten lisäksi alkoholinkäyttö on lisääntynyt etenkin 65–69-vuotiailla miehillä. Vaikka hyvä kehitys jatkuisi tulevaisuudessakin, se ei riitä kompensoimaan väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelujen tarpeen kasvua. Tulevaisuudessa Suomessa on aiempaa enemmän sekä terveitä ja aktiivisia eläkeläisiä että huonokuntoisia, apua tarvitsevia vanhuksia. (Lähde: Tesso lehti, http://tesso.fi/artikkeli/muuttuuko-vanhuus) 5.1 Iäkkäiden toimintakyky ja elämänlaatu Toimintakyky Muisti vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, työkykyyn ja toimintakykyyn. Aivojen terveyttä edistää niiden käyttö, fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus, terveellinen ruoka ja normaalipaino, kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hyvä hoito sekä päihteiden ja tupakan välttäminen. Väestön ikääntyessä erityisesti etenevät ja pysyvät muistisairaudet aiheuttavat kunnissa lisääntyvää palveluntarvetta. Alzheimer on näistä yleisin (n. 73 % kaikista). Keravan dementiaindeksi, joka kuvaa Alzheimer-tautiin määrättyjen reseptilääkitysten määrän suhteutettuna alueen väestöön oli vuonna 2013 vertaiolukunnista toiseksi korkein (kuva 61). Alueen ikärakenne vaikuttaa indeksiin, sillä vaikeat muistisairaudet ovat sitä yleisempiä, mitä vanhemmista ikäryhmistä on kysymys. Alle 60-vuotiailla ne ovat harvinaisia. Ikävakioimaton indeksi heijastelee alueelle kohdentuvaa dementian aiheuttamaa sairastavuustaakkaa, ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Erityiskorvattaviin lääkkeisini Alzhemerin taudin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täytäneiden osuus on Keravalla kääntynyt vuoden 2013 jälkeen laskuun (kuva 62). Ikäihmisten toimintakykyä kuvaavia indikaattoreita löytyy aluellisesta terveydenhuoltokyselystä (ATH-kysely) liikkumisen ja arkitoimintojen osalta, mutta näiden indikaatorien osalta tiedot ovat saatavissa vain sairaanhoitoipiiri ja ERVA aluetasolta. Uudenmaan 75 vuotiaista, jotka ovat vastannet kyselyyn, 24 % :lla on ollut haastetta liikkumisessa ja arkiaskareissa. Itsestä huolehtimisessa suuria vaikeuksia on ollut puolestaan 10 prosentilla 75 -vuotiaita (kts. kuva 63).

38

Kuva 61. Dementiaindeksi, ikävakioimaton (Lähde: THL, Sotkanet)

Kuva 62. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: THL, Sotkanet)

Kuva 63. Alueellisen terveydenhuoltokyselyn tuloksia yli 75 vuotta täytteiden osalta

39

Elämänlaatu Elämänlaadun hyväksi kokemiseen vaikuttaa vahvasti toimeentulohuolien puuttuminen. Täyden kansaneläkkeen saajien (henkilöiden, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä) osuus on Keravalla vertailukuntia ja koko maata pienempi. Positiivista onkin, että keravalaisten eläkeläisten pienituloisuus on varsin vähäistä.

Kuva 64. Täyttä kansaneläkettä saaneiden yli 65 -vuotiaiden osuus Yksinäisyys on yksi psykososiaalisen hyvinvoinnin indikaattori.Yksinäisyys yhdistyy usein ikäihmisten osalta erilaisiin menetyksiin sosiaalisissa suhteissa ja toimintakyvyssä sekä muutoksiin omassa itsessä ja omassa luonteessa. Yksinäisyyden syiksi ikäihmisten yksinäisyyttä käsittelevässä väitöstutkimuksessa nähtiin mm. ikäihmisten huono yhteiskunnallinen asema, omaisten välinpitämättömyys ja yleiset ikääntymiseen kuuluvat muutokset. Yksinäisyyteen liitetään monesti arvottomuuden, turhuuden ja ulkopuolisuuden kokemukset. Myös turvattomuuden tunteet ja masentuneisuus kietoutuivat yksinäisyyteen. (Lähde: Uotila H. 2011, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66801/...) Alueellinen terveydenhuoltokyselyyn vastanneista keravalaisista 75 -vuotiaista (N=85) 12,5 % koki itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Yksinäisyyden kokemus oli suurinta yli 75 -vuotiaiden joukossa. Yksinäisyys voi heikentää terveydentilaa ja olla riskitekijänä syrjäytymiselle. Kroonisesti yksinäisten elinajanodote on muita vertailuryhmiä heikompi ja alttius erityisesti infektioille, sydänsairauksille ja masennukselle muita vahvempi. THL:n mukaan yksinäisyyden terveysriskit ovat samassa suuruusluokassa kuin tupakoiminen - ja kolme kertaa suuremmat kuin ylipainon. Yksinäiset käyttävätkin sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti enemmän kuin muut ikäisensä. Jotta yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa, niin päättäjien tulee arvioida eri päätösten vaikutuksia yksinäisyyteen. Etenkin elämän riskikohdissa, kuten työttömyys, kotiäitiys, eläköityminen ja muutto tulisi tukea kuntalaisten integroitumista ja seuran löytämistä luomalla esimerkiksi kohtaamispaikkoja, jossa ihmiset tapaavat toisiaan. Sosiaalisen aktiivisuuden tarpeiden kartoittaminen ja osallistumisen tukeminen ovat yksi keskeinen osa kuntalaisten terveyttä edistävää toimintaa.

40

Kuva 65. Alueellisen terveydenhuoltokyselyn tulokset itsensä yksinäiseksi kokevien osuudesta 5.2 Ikäihmisten kotona asuminen Vuonna 2014 92,3 % 75- vuotta täyttäneistä keravalaisista asui kotona. Kansallisten laatusuosituksien mukaisesti 91-92 % 75 vuotta täyttäneistä tulisi asua vuonna 2017 kotona. Säännöllisen kotihoidon piirissä vuonna 2015 oli Keravalla 6,4 % 75 vuotta täyttäneistä. Valtakunnalliseksi tavoitteeksi 75 -vuotiaiden säännöllisen kotihoidon asiakasmäärän osuudeksi on asetettu 13-14 %. Omaishoidon tukea sai vuonna 2015 1,4 % 75 -vuotiaista keravalaisista. Keravalla ikääntyneiden kotona asumista tuetaan päivätoiminnalla, kotihoidolla sekä omaishoidontuella. Pääpaino palveluiden kehittämisessä tulee olla kotona asumista tukevissa palveluissa, kevyemmissä palvelurakenteissa sekä oikea-aikaisessa palveluneuvonnassa. Esteetön asuminen ja ikäihmisten liikunta- sekä kulttuuripalvelut tukevat merkittävästi kotona asumista. Taulukko 4. Palveluiden peittävyydet yli 75 -vuotiailla 2011-2014 Keravalla (31.12 tilanne)

Vuosi

Kotona asuvat (suositus 91-92 %)

Kotihoito (suositus 13-14 %)

Omaishoidontuki (Suositus:5-6 %)

Tehostettu palveluasuminen (suositus 5-6 %)

Laitoshoito (suositus 3 %)

2011

91,0 %

6,4 %

2,1 %

6,1 %

2,9 %

2012

91,2 %

6,6 %

2,3 %

6,2 %

2,6 %

2013

91,4 %

6,9 %

1,6 %

5,9 %

2,7 %

2014

92,3 %

6,1 %

1,4 %

5,4 %

2,3 %

2015

6,4 % 1,4 % 5,2 % 1,9 %

41

6 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi Seuraavassa arvioidaan laajassa hyvinvointikertomuksessa 2013-2016 asetettuja painopistealueita, tavoitteita ja toimenpiteitä. 6.1 Keravalaisten lasten hyvinvoinnin edistäminen

Tavoitteet Arviointimittarit Arviointi

• Varhainen puuttuminen lasten pahoinvointiin

• Perheneuvolan toimintamallin kehittäminen, jotta perheneuvolan perustehtävä (auttaa vanhempia kasvatustehtävässä) pystyttäisiin toteuttamaan entistä paremmin.

Kouluterveyskyselyn indikaattorit: • vanhemmuuden

puutetta kokeneiden osuus

• ei yhtään läheistä ystävää osuus

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden määrä (lähde:SOTKAnet)

ARVIOINTIMITTARIT:

• Kouluterveyskyselyn tulokset epäonnistuneet • Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden

piirissä: o v. 2012: 1,5 % 0-17 vuotiaista o v. 2013: 1,4 % 0-17 vuotiaista o v. 2014: 1,5 % 0-17 vuotiaista o v. 2015: 1,9 % 0-17 vuotiaista (ennakkotilasto

2015) TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI: Keravalaisten lasten hyvinvointia on pyritty edistämään vanhemmuutta tukevilla ryhmillä: Tuplatiimi, Nuorten vanhempien ryhmä, Vahvuutta vanhemmuuteen ryhmä, Perhekoulu. Monikulttuurisia perheitä ja perheettömiä tuetaan Toimintakeskus Topaasissa järjestettävillä päivittäisillä toiminnoilla. Topaasissa oli vuonna 2015 2500 osallistumiskertaa, joka oli 31 % edellisvuotta enemmän. Perheneuvolan palvelutarpeeseen vastaamiseen oikea-aikaisesti on otettu käyttöön uusi toimintamalli ja mallia kehitetään edelleen, jotta perhe saisi tarvitsemansa avun mahdollisimman nopeasti ja jotta oikeilla työskentelytavoilla alkujakso riittäisi suuremmalle määrälle perheitä. Ennaltaehkäisevän työotteen vahvistaminen vaatii panostusta työntekijöiden koulutukseen. Yhteistyötä muiden lasten ja perheiden palveluiden sekä aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa lisätään ja ryhmämuotoisia interventioita tulee toteutetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksellisen tasa-arvon eli TASKU -hanke alkoi vuonna 2013 ja jatkuu vuoden 2016 loppuun. Hankkeen painopistealueina ovat: kielitietoisen ja yhdenvertaisen koulun kehittäminen, kodin ja koulun yhteistyömuotojen kehittäminen sekä koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. Hankkeessa työskentelee kaksi perheohjaajaa niissä kouluissa, joiden alueella väestöllä on matala koulutustaso, korkea työttömyysaste ja paljon vieraskielistä väestöä. Perheohjaajan toiminta on ennaltaehkäisevää ja tuki on tarkoitettu

42

alakouluikäisille, erityisesti koulun aloitusvaiheessa oleville lapsille ja heidän perheilleen. Varhaisen tuen keinoilla ehkäistään kouluun liittyvien ongelmien syntymistä. Syitä ottaa yhteyttä perheohjaajaan voivat olla esimerkiksi vanhempien tarvitsema tuki käytännön asioissa, vanhempien tukeminen lasten koulunkäynnissä sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön liittyvät asiat. Koulua kehitetään kielitietoiseksi siksi, että kaikilla oppilailla olisi mahdollisuus jatko-opintoihin perheen sosioekonomisesta asemasta tai äidinkielestä riippumatta. Kielitietoisen koulun kehittämiseen on palkattu 4 Tasku-opettajaa. Tasku-opettajat ovat kehittäneet toimintatapoja, jotka tukevat eri kielisten ja kielellisiä vaikeuksia omaavien oppilaiden suomen kielen taidon kehittymistä ja koulunkäyntiä. Lisäksi he ovat kehittäneet monimuotoisuutta arvostavaa ja yhdenvertaisuutta edistäviä toimintatapoja kouluissa ja suunnitelleet opetusta yhdessä muiden opettajien kanssa kielitietoisemmaksi. Lisäksi kouluissa toimii 18 osa-aikaista Tasku-vastaavaa, joille maksetaan korvausta hankkeeseen liittyvistä töistä oman opetustyönsä lisäksi. Tasku-vastaavien tehtävinä on levittää kielitietoisia opetusmenetelmiä ja oppimateriaalia omilla kouluillaan, jalkauttaa lain velvoittama yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma kouluun, tukea syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä, kehittää moninaisuuden arvostamista ja osallisuutta sekä vahvistaa perheiden ja koulun välistä yhteistyötä. Huoltajia varten on käännätetty koulunkäyntiin liittyvää materiaalia ja ohjeita eri kielillä. Lisäksi on pidetty vanhempien vertaisryhmiä Väestöliiton Puhutaan kotoutumisesta – toimintamallin mukaisesti. Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä opiskeluun liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimusten mukainen opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Opiskeluhuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Sosiaali- ja terveystoimen palveluihin kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhoidon palveluiden lisäksi lääkäripalvelut, lastensuojelu, perheneuvola ja vammaispalvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä lapsen, oppilaan, opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen, oppilaan ja opiskelijan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden, esimerkiksi erikoissairaanhoidon, kanssa. Kaupunkitasoisia lasten ja nuorten palveluja linjaavista työryhmistä lasten ja nuorten palveluiden ohjausryhmän tehtävänä on linjata ja viedä kaupungin johtoryhmään päätettäväksi kaupungin lasten ja nuorten palveluja koskevia asioita. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän tehtävänä on vastata lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelusta ja seurannasta. Lisäksi ryhmä vastaa kunnan lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä koskevan suunnitelman laatimisesta. Työryhmän

43

tehtävänä on myös huolehtia nuorisotakuun vaatimista toimenpiteistä. Opiskeluhuoltopalvelut linjataan kuntatason opiskeluhuollon ohjausryhmässä, johon osallistuu opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen edustajia. Ryhmän tavoitteena on sopia yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten vapaa-aikatoimen, poliisin, pelastustoimen ja seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oppilaille, opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. Palveluja tarjotaan heille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Opiskeluhuoltotyössä tulee turvata se, että lapsen, oppilaan, opiskelijan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan, ja koulu- ja oppilaitosyhteisön, oppilaiden tai opiskelijoiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä heidän kanssaan. Opiskeluhuolto on kaikkien koulu- tai oppilaitosyhteisössä sekä esiopetuksessa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Käytännön opiskeluhuoltotyötä suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään osana esiopetusyksiköiden, koulujen ja oppilaitoksen yhteisöllisten opiskeluhuoltoryhmien toimintaa. Lapsen, oppilaan tai opiskelijan vanhemmille ilmaistaan lasta, oppilasta tai opiskelijaa koskeva huoli viivytyksettä tai heti, kun huoli ilmaantuu. Yksittäisestä lapsesta, oppilaasta tai opiskelijasta herännyt huoli viedään opiskeluhuollon asiantuntijanryhmän käsiteltäväksi oppilaan / opiskelijan suostumuksella, ja oppilaan ja opiskelijan ikä huomioiden huoltajan suostumuksella. Kokoontumisesta kirjataan opiskeluhuollon kertomus. Opiskeluhuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa opiskeluhuollon toimintaa kokonaisuutena ja niiden välillä tehdään yhteistyötä. Opiskeluhuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään koulu- ja oppilaitosyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyön edellytyksenä on opiskeluhuollon suunnitelmallinen arviointi. Opiskeluhuollon arviointia toteutetaan vähintään kerran lukukaudessa. Tämän lisäksi itsearviointia toteutetaan osana esiopetusyksiköiden, koulujen ja oppilaitoksen opiskeluhuoltotyötä.

44

6.2 Nuorten syrjäytymisen vähentäminen

Toimenpiteet Arviomittarit Arviointi • Tajua Mut! –

toimintamallin pilotointi

• Suunnitellaan syrjäytymisen ehkäisyyn uusia matalankynnyksen palveluita, joista saa kokonaisvaltaista apua helposti. Esim. nuorisoneuvola/ nuorten hyvinvointiasema.

• Etsivä nuorisotyö Sieppari auttaa ja tukee nuoria oman elämän jatkopolun suunnittelussa ja eri palveluiden käyttämisessä sekä löytämään opiskelu, työ- tai harjoittelupaikan. Kohderyhmänä ovat 16-29 -vuotiaat nuoret

• Volume +6dB -hanke tarjoaa matalan kynnyksen tavoitteellista ja säännöllistä toimintaa 17- 29 -vuotiaille keravalaisille nuorille, jotka ovat jääneet ilman opiskelu- tai työpaikkaa.

• Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelupiste nuorille. Ohjaamon palvelut on suunnattu ensisijaisesti 16-29 -vuotiaille nuorille. Ohjaamo tarjoaa nuorille ”yhden luukun periaatteella” toimivan paikan, jonka tehtävänä on helpottaa ja nopeuttaa nuorten pääsyä eri palveluihin sekä antaa mahdollisuuden osallistua omaan urasuunnitteluun yhdessä ammattilaisten kanssa.

• Nuorten työpaja Jenga tarjoaa

• Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden osuus

• Pitkäaikaista

toimeentulotukea saavien 18-24 –vuotiaiden osuus

• Nuorisotyöttömien osuus

• Kouluterveys

kyselyn indikaattori: ei yhtään läheistä ystävää (lähde:SOTKAnet)

ARVIOINTIMITTARIT: • Koulutuksen ulkopuolelle on viime vuosina jäänyt Keravalla yhä

pienempi osa 17-24 -vuotiaista. Vuonna 2014 11,8 % 17-24 -vuotiasta jäi koulutuksen ulkopuolelle, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 12,2 %

• Nuorisotyöttömien ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorien osuus on kasvanut viime vuosina.

TOIMENPITEIDEN JA HANKKEIDEN ARVIOINTI: • Tajua Mut: Toimintamallin käyttöönoton myötä 85 nuorta on

saanut apua aiempaa varhaisemmin ja uusia toimijoita tavoitettu yhteistyöhön. Pilotointia jatketaan vuonna 2016 jolloin alaikärajaa laskettiin 13 ikävuoteen ja yläikärajaa nostettiin 29 ikävuoteen. Toimintamallin käyttöönoton myötä nuoret ovat saaneet apua aiempaa varhaisemmin ja muutamia uusia toimijoita tavoitettu yhteistyöhön. Edellyttää kentän toimijoiden kykyä tunnistaa apua tarvitseva nuori ja valmiuksia käyttää toimintamallia sekä yhteydensaantia nuoreen. Tavoitteena vakiinnuttaa toimintamalli Keravan vakiintuneeksi toiminnaksi. Tarvitaan lisää rinnallakulkijoita nuoren tueksi etsivän nuorisotyön lisäksi. Liputuksia tullut eri tasoista tukea tarvitsevista nuorista (nuoria, joilla jo raskaamman tuen tarvetta sekä nuoria joilla ennaltaehkäisevän tuen tarvetta)

• Etsivä nuorisotyö Sieppari : Siepparin asiakkaita vuonna 2015 oli 87 nuorta. Etsivä nuorisotyö (Sieppari) tarjoaa apua ja tukea 15- 29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole opiskelu, työ-, työkokeilu- tai kuntouttavaa työtoimintapaikkaa. Nuorille, joilla on motivaatio-ongelmia opiskeluiden kanssa tai jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa, tarjotaan tukea ja heitä motivoidaan suorittamaan opintonsa loppuun. Nuorelle tarjotaan yksilöllistä tukea ja opastusta asioiden hoitamiseen. Siepparin asiakkaista 20 hlöä ohjautui ensisijaisesti työkokeiluun, 18 mielenterveyspalveluiden piiriin, 14 sosiaalitoimen palveluihin, 9 asumispalveluihin, 6 työpajalle, 4 terveyspalveluihin, 2 valmistavaan koulutukseen, 1 lukioon, 1 ammatillisiin opintoihin, 1 valmistavaan koulutukseen ja 1 vapaa-ajanpalveluihin

• Volume: Positiivinen vaikutus nuoten mielenterveyteen, paremmat sosiaaliset taidot ja vuorokausirytmi, lisääntyneet opiskelu- ja työtaidot, paremmat arjen taidot, sekä selvästi vähentynyt päihteiden käyttö. Toimintaa toteutetaan Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) tuella, joka päättyy vuoden 2016 lopussa.Hankkeessa toteutetun arvioinnin tuloksena huomattiin, että 2 980 euron sijoitus yksittäiseen osallistujaan kerrytti yhteiskunnalle tuloja noin 3 900 euroa, eli säästöjä kertyi noin 920 euroa vuodessa. Se tarkoittaa 31 prosentin tuottoa. Eniten säätöjä Keravalle tuli työllistymisen, viranomaisten vähentyneen työmäärän, sekä vähentyneiden sairaanhoidon kulujen kautta. Arvioinnissa korostuvat myös laadulliset hyödyt, kuten kohonnut mielenterveys, paremmat sosiaaliset taidot ja vuorokausirytmi, lisääntyneet opiskelu- ja työtaidot, paremmat arjen taidot, sekä selvästi vähentynyt päihteiden käyttö.

• Arvioititulokset: http://www.keravannuorisopalvelut.fi/wp-content/up...

• Ohjaamopalveluissa on järjestetty uusia teema tapahtumia nuorille mm. raha-asioihin, viranomaispalveluihin liittyviä tapahtumia. Ohjaamo on ollut auki 6 tuntia/viikossa. Sinne on

45

työkokeilupaikan tai kuntouttavaa työtoimintaa Keravalaisille 17 -25 -vuotiaille nuorille, jotka ovat jääneet ilman opiskelu- tai työpaikkaa.

• Erityisnuorisotyöntekijät tekevät yksilö- ja pienryhmätoimintaa, yhteistyössä koulujen, sosiaalitoimen lastensuojelun sekä Nuorten Pysäkin kanssa.

• Tasku-hanke •

voinut tulla ilman ajanvarausta saamaan ohjausta opintoihin ja työhön liittyvissä asioissa. Sampolan ohjaamossa kävi 17 nuorta ilman ajanvarausta ja Pysäkin ohjaamossa 3 nuorta.

• Jengassa valmentautujia vuonna 2015 417. Nuorten opiskelu- ja työtaidot lisääntyvät, arjen taidot kehittyvät ja sosiaaliset taidot vahvistuvat.

• Erityisnuorisotyöntekijät : Kohdennettua nuoristyötä, joka on tarkoitettu tasoittamaan elämän pieniä ja vähän isompiakin huolia. Työntekijöitä voi tavata mm. kouluilla ja nuorisotiloilla. Erityisnuoristyötä toteutetaan yksilö- ja pienryhmätyömuotoina .

• Tasku: Vuoden 2016 aikana TASKU -hankkeessa työskentelee kaksi nuoriso-ohjaajaa, jotka ovat sijoittuneet molempiin yläkouluihin. Nuoriso-ohjaajat tapaavat nuoria pääasiassa koulussa ja myös vapaa-aikana. Nuoriso-ohjaajat työskentelevät yhteistyössä oppilashuollon, nuorisopalveluiden, vanhempien, opettajien ja seurakunnan nuorisotyön tekijöiden kanssa. Tavoitteena on kehittää ja toteuttaa toimintoja, joilla ratkotaan ja ehkäistään koulunkäyntiin liittyviä ongelmia sekä tukea nuoren omia vahvuuksia. Nuoriso-ohjaaja tapaa nuoria pääasiassa koulussa, mutta myös vapaa-aikana. Nuoriso-ohjaajan työote on keskusteleva, osallistava ja ratkaisukeskeinen.

• Nuorten psykososiaalisten palveluiden osalta on tapahtunut muutosta vuonna 2016. Kerava osti nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut Keravan Suojakotiyhdistykseltä. 1.1.2016 lähtien kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut on tuottanut itse nuorten psykososiaaliset palvelut ja toimintaa on muutettu hoidollisempaan suuntaan ja Ohjaamo on sijoitettu alakerran avoimen tilan yhteyteen, millä pyritään siihen, että nuoren hoito on kokonaisvaltaisempaa ja hallitumpaa.

• Esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämishanke käynnistyi Keravalla lukukauden 2015 alussa.

• Kasvatus- ja opetustoimi on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa erityisopetuksen laadun kehittämiseen vuosille 2015–2016. Hankkeen tarkoituksena on ollut palkata koulunkäyntiavustajia esi- ja perusopetukseen sekä antaa vaativaan erityisopetukseen osallistuvalle opetushenkilöstölle ja avustajille koulutusta. Avustajia on palkattu kaksi Killan kouluun sekä yksi Sompion kouluun. Perusopetuksessa hanke on suunnattu vaativaan erityisopetukseen eli kouluihin, joissa järjestetään vammaisopetusta sekä avohoidollista eli polikliinista opetusta. Nämä luokat sijaitsevat Savion koulussa (vammaisopetus) sekä Killan ja Sompion kouluissa (polikliininen opetus). Avohoidollista opetusta on järjestetty kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymien oppilaaksiottokriteereiden mukaisesti syyslukukaudesta 2013 alkaen. Opetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. Koulupaikat ovat tilapäisiä, ja niiden tarvetta tarkistetaan puolivuosittain. Esiopetuksessa hanke on suunnattu esiopetuksen ryhmiin, joihin on integroitu erityisen tuen esioppilaita.Tarkoituksena on tukea oppilaiden toimimista ja integroitumista yleisopetuksen ryhmiin. Avustajien osaamista ja valmiuksia antaa korjaavaa ohjausta sekä kykyä ennakoida haastavia tilanteita pyritään vahvistamaan hankkeen kautta järjestettävällä koulutuksella. Koulutuksen kautta saatavaa tietoa suunnataan myös opetuksen eriyttämisen kehittämiseen

46

Hankkeessa on suunnattu koulutusta Killan, Savion ja Sompion koulujen koulunkäyntiavustajille ja erityisluokanopettajille sekä esiopetuksen lastentarhanopettajille ja avustajille. Koulutusta on suunnattu myös koko kaupungin erityisopettajille. Hanke jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka.

6.3 Lasten terveellisten elintapojen vahvistaminen

Toimenpiteet Arviointimittarit Arviointi

• Lasten ja

nuorten liikalihavuuden ehkäisy

• Kaupungin vapaa-aikapalvelut huomioivat erityisesti tukea tarvitsevien lapsiperheiden mahdollisuudet osallistua kulttuuri-, liikunta ja seurojen palveluihin.

Kouluterveyskyselyn indikaattorit: • terveydentil

ansa heikoksi tai huonoksi kokevien osuus

• hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa harrastavien osuus

• kouluruokaa syömättömien osuus

(lähde:SOTKAnet)

ARVIOINTIMITTARIT: • kouluterveyskyselyn tulokset epäonnistuivat v.2015 Keravan osalta.

HANKKEIDEN JA TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI: • Pienin askelin painonhallintaa ja liikuntaa ylipainoisille 1-3 lk oppilaille:

osallistui 11 perhettä ja 14 lasta. • zigabo-hanke: Keravalle on perustettu kohdennettu 8-10 lasta käsittävä

toimintaryhmä (Zigabo) syrjäytymisvaarassa olevista lapsista. Lapset ovat iältään n. 8-12 -vuotiaita ja ryhmään valinnassa käytettiin sosiaalisia perusteita. Säännöllisiä tapaamisia ja toiminto-ja on ollut 2 kertaa / vko, joista toinen tapaaminen on ollut liikunnallinen ja toinen tapaaminen vaihtuva nuorisotyömenetelmällinen ryhmätoiminta (ryhmäytymistä, pelejä, ulkoilua, ym.). Ryhmää on ohjannut yksi osa-aikainen työntekijä 15 h / vko ja lisäksi toiminnan tukena on ollut erityisnuorisotyöntekijä ja liikunnanohjaaja. Ryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana 62 kertaa, ja lisäksi lapset osallistuivat nuorisopalveluiden kesäleirille. Toimintaan on kuulunut eri urheilulajeihin tutustumista (mm. uinti, paini, seinäkiipeily), kokkausta, musisointia sekä vierailuja eri kohteisiin (mm. PompIt, Heureka, Linnanmäki). Syksyllä 2015 koottiin uusi ryhmä eri koulun oppilaista ja vanha ryhmä lopetettiin. Myös tämän ryhmän toiminta-aika on 1,5 vuotta, kuten edellisenkin ryhmän. Näin projektista on hyötyä useammallekin Keravalaiselle lapselle. Projektilla on ollut myönteinen vaikutus lasten syrjäytymiseltä ennaltaehkäisyyn. Vanhempien ja opettajien antama palaute on ollut hyvää, he ovat huomanneet positiivisia muutoksia lapsissa. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä monipuoliseen ja ilmaiseen toimintaan. Opettajat kertovat lasten itseluottamuksen ja ryhmätaitojen parantuneen ja kertovat heidän puhuvan kerhosta myönteisesti. Myös projektiin osallistuneet lapset ovat olleet tyytyväisiä toimintaan.

• Kouluruokailu: Kaikilla kouluilla toimii oppilaista koostuva ruokaraati, joka seuraa ja kehittää ruokaa ja ruokailutilanteen laatua. Koulu- ja päiväkotiruokailussa on vuoden 2015 aikana panostettu kestävään kehitykseen. Viikottain on pyritty tarjoamaan kasvisateria, salaattitarjontaa on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa monipuolisemmaksi lisäksi suurimot ja hiutaleet ovat luomutuotteita

• Liikkari-hanke vakiinnutettiin alueellisiksi liikuntakerhoiksi lukuvuoden 2014 alusta lähtien.

• Liikunta on painopisteenä Keravan varhaiskasvatuksessa. Liikkumisen lisäämiselle asetetaan tavoitteet päiväkodeissa toimintakausittain. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksessa kaikki päiväkodit osallistuvat Valo ry:n ilo kasvaa liikkuen hankkeeseen, jossa tavoitteena lisätä lasten liikkumista arjessa. Uuteen opetussuunnitelmaan on lisätty velvoittavaksi järjestää joka päivä liikuntatuntien lisäksi liikunnallista toimintaa kaikille oppilaille yhden tunnin ajan.

• Liikkuva koulu –hanke on laajentunut yläkouluista Keravanjoen koulun Lapilan toimipisteeseen, Keskuskouluun sekä Savion kouluun lukuvuonna 2015–2016. Hankkeen avulla oppilaita on kannustettu liikkumaan. Hanke

47

laajenee kaikkiin kouluihin syksyllä 2016 uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä. Tavoitteena on ollut liikunnallisuuden ja toiminnallisuuden lisääminen kouluihin, ja tämä on kirjoitettu 11.5.2016 hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan.

• Keravan liikennekasvatustyöryhmä: Toiminnan painopiste on liikennekasvatuksessa ja -tiedotuksessa, mutta ottavat myös kantaa liikenneympäristön parannustarpeisiin ja liikenteen valvonnan kohdentamiseen.

• Pienin askelin - Liikuntaa ja painohallintaryhmä kokoontui syksyllä 2015 yhteensä 11 kertaa ajanjaksolla 21.9. - 7.12.2015 Keravanjoen koululla Jaakkolan toimipisteessä 1 tunti viikossa. Perheiden osallistumisaktiivisuus oli hyvä, poissaloja lähinnä sairauksien, matkojen vuoksi tai muiden lapsen harrastusten vuoksi. Perheet olivat pääosin motivoituneita käymään ryhmässä, 11 perheestä 8 sitoutui aktiivisesti viikottain ryhmään. Kolme perhettä kävi ryhmässä satunnaisesti. Lapset (14 lasta) olivat keravalaisia 1.-4.-luokkalaisia (1.lk: 2 lasta, 2.lk: 6, 3.lk: 2 ja 4.lk: 4 lasta). Kolmesta perheestä oli kaksi lasta/perhe mukana ryhmässä. Kaikilla 14:llä ryhmään osallistuneella lapsella ylipainoa, suhteellinen paino-% välillä 28-86%. Perheet asettivat ryhmän alussa mm. seuraavia tarvoitteita lapselle/ perheelle: säännölliset ruoka-ajat/ ruokarytmi haltuun, karkkipäivästä kiinni pitäminen,yhdessä syöminen, annoskoko sopivaksi niin lapselle kuin vanhemmalle sekä terveelliset välipalat, terveellisempi ruokavalio (kiinnittäminen huomiota rasvojen laatuun/määrään, sokerin käytön vähentäminen. Huoltajien kokemukset ryhmästä olivat varsin hyviä. Kaikki vastaajat (N=9) olivat sitä täysin tai jokseenkin saamaa mieltä, että ryhmä oli heille hyödyllinen, vastaavia ryhmiä kannattaa järjestää, ryhmän tapaamisiin oli kiva tulla ja lapsi nautti liikuntakerhosta.

• Kirjasto: Taiteen ja kulttuurin merkityksestä ihmisten hyvinvointiin ja terveysteen ollaan tänä päivänä yhä vakuuttuneempia. Keravan kirjasto edistää lasten lukutaitoa säännöllisellä lukuvinkkauksella ja lukukoiratoiminnalla. Kirjastossa järjestetään tapahtumia, työpajoja ja nuorten iltoja, joissa lapsi ja nuori voi kohdata muita nuoria turvallisessa ympäristössä.

6.4 Koulukiusaamisen vähentäminen

Toimenpiteet Arviointimittarit Arviointi Koulun, kouluterveydenhuollon ja kotien välinen yhteistyön kehittäminen

Kouluterveyskyselyn indikaattorit: • Koulukiusattuna

vähintään kerran viikossa olleiden osuus

(lähde:SOTKAnet)

ARVIOINTIMITTARIT • Kouluterveyskyselyn tulokset epäonnistuneet v.

2015 Keravan osalta. • Vuosina 2015 ja 2016 toteutettujen

oppilaskyselyjen tulosten mukaan usein tapahtuva koulukiusaaminen on vähentynyt.

• Kouluissa käytössä KiVa koulu toimintamalli Ja Verso sovittelut

48

6.5 Lastensuojelun muuttaminen avohuoltopainotteisemmaksi

Toimenpiteet Arviointimittarit Arviointi

Sosiaalityöntekijöille lisää tilaa lastensuojelun muutostyön tekemiseksi. Avohuollon tukitoimien arvioimista ja perheille annettavaa suoraa tukea on jatkossa annettava sosiaaliohjaajien avulla. Sosiaaliohjaajia on saatavissa työmarkkinoilla hyvin ja sosiaaliohjaus on suoraan vanhemmuuteen vaikuttavaa.

• Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuus

• Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat (lähde:SOTKAnet)

ARVIOINTIMITTARIT: • Avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä

olevien 0-17 v osuus on hieman laskenut vuoden 2014 vuoteen 2015.

• Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on ollut vuosien 2013-2015 aikana nousujohteinen.

TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI: • Vuonna 2015 voimaan astunut

sosiaalihuoltolain uudistus siirtää painopistettä entistä enemmän hyvinvoinnin edistämiseen, ennalta ehkäisevään työhön sekä varhaiseen tukeen ja velvoittaa tekemään palvelutarpeen arviointia entistä tarkemmin kaikille asiakkaille

• Varhaiskasvatuksessa toimii varhaiskasvatuksen perhetyöntekijä. Varhaiskasvatuksen perhetyö on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää palvelua. Palvelu on tarkoitettu varhaiskasvatuksen piirissä oleville perheille. Työ on lyhytkestoista, tapaamisia on noin 1-5 kertaa, perheen tapeista riippuen. Tarkoituksena on löytää ja vahvistaa perheen sisäisiä voimavaroja. Työn painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja matalan kynnyksen perheiden tukemisessa. Tarvittaessa perhetyöntekijä ohjaa perheen sopivien tukimuotojen pariin.

49

6.6 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen Toimenpiteet Arviointimittarit Arviointi

Laitospalveluiden rinnalle rakennetaan vahvempaa avohoitoa ostopalveluna: mm. kotiin annettava avokatkaisu. Ylläpidetään päivä- ja tukitoimintaa Vastaanottotoimintaa ja erilaisia ryhmätoimintoja jatketaan, otetaan palveluvalikkoon myös akupunktiohoito.

• Mielenterveysindeksi • debressiolääkkeiden

korvausta saaneiden määrä

• erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoski oikeutettujen määrä

• mielenterveys ja käytöshäiriöiden vuoksi

• työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet

• perusterveydenhuollon

• mielenterveyskäynnit 1000 asukasta kohden (lähde:SOTKAnet)

ARVIOINTIMITTARIT: • Mielenterveysindeksi ei ole päivitetty vuoden 2013 jälkeen • Depressiolääkkeiden korvausta saavien osuuksissa on

tapahtunut laskua. • Erityskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuosioikeutettujen

osuus on hieman laskenut. • Mielenterveyden ja käytöshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyys

eläkettä saavien 25-64 vuotiaiden osuus on ollut laskusuuntainen

• Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit 1000 asukasta kohden ovat hieman vähentyneet

• Vuoden 2015 lopulla mielenterveys- ja päihdevastaanottopalvelu yhdistettiin osaksi terveyskeskuksen avovastaanottoa. Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito kuuluu kaikkien omahoitajien ja lääkärien työnkuvaan

TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI:

• Kerava sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialan uusi organisaatio käynnistyi 1.4.2015 ja uudessa organisaatiomallissa mielenterveys- ja päihdepalvelut jakautuvat kolmelle vastuualueelle. Vastaanottopalvelut kuuluvat kokonaisuudessaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviin palveluihin.

• Vuoden 2015 lopulla mielenterveys- ja päihdevastaanottopalvelut yhdistettiin osaksi terveyskeskuksen avovastaanottoa. Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito kuuluu kaikkien omahoitajien ja lääkärien työnkuvaan.

• Lähtökohtana ja perusajatuksena on 1) mielenterveys- ja päihdetyö kuuluu kaikille, 2) mielenterveys- ja päihdeongelmia hoidetaan kuten muitakin sairauksia, 3) mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivän kaupunkilaisen ensisijainen hoitopaikka on terveyskeskus, 4) hoidon tarpeen arvioon ja hoitoon pääsee matalalla kynnyksellä, helposti ja yhden luukun periaatteella.

• Päihdehaittojen ehkäiseminen ja mielenterveyden edistäminen ovat tehtäviä, joilla on ratkaiseva vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin. Tavoitteena on Keravan omien mielenterveys- ja päihdepalveluiden tehostaminen siten, että peruspalvelut kykenevät jatkossa entistä tehokkaammin hoitamaan kuntalaisen asiat kokonaisuudessaan, ilman tarvetta lähettää potilasta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

• Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut tuotetaan 1.1.2016 alkaen Keravan kaupungin omana palveluna osana perheitä tukevia palveluja. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämissuunnitelmassa on muun muassa vastuualueiden kattavampi yhteistyö. Toimialojen ylittävä yhteistyötä on myös tehostettava.

• Vuonna 2016 toteutetaan Keravan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuosille 2016-2020.

50

6.7 Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen

Toimenpiteet Arviointimittarit Arviointi Kuntouttavan työtoiminnan piiriin otetaan mahdollisimman monta sellaista pitkään työttömänä ollutta henkilöä, jonka työllistyminen on vaikeutunut ja joka tarvitsee tukea esim. elämänhallinnan parantamiseksi tai työkyvyn saavuttamiseksi. Mielekkäiden työtehtävien järjestämiseksi hallintokunnat ottavat enemmän vastaan työtoimintaan osallistuvia sekä käyttävät työllisyysyksikön palveluja enenevässä määrin. Työllistetään pitkäaikaistyöttömiä kaupungin eri hallintokuntiin sekä parannetaan yritysten ja yhdistysten palkkausmahdollisuuksia myöntämällä palkkatuen kuntalisää pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Lisätään alle 30- vuotiaiden nuorisotakuun piiriin kuuluvien nuorten työllistämistä sekä alle 25-vuotiaiden ohjausta työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.

• 15-64- vuotiaista työttömien osuus

• 18-24 -vuotiaiden työttömien osuus

(lähde:SOTKAnet)

ARVIOINTIMITTARIT: • Työttömien osuus kääntyi vuonna 2016 laskuun.

Marraskuussa 2016 työttömyyprosenitti oli 10,6 %. • Nuorisotyöttömien ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea

saaneiden nuorien osuus on kasvanut viime vuosina. (kts. luku 1.3.2)

TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI: • Kuntouttava työtoimintaa järjestetään 25 vuotta

täyttäneille yli 500 päivää työttömyysturvaa tai työttömyyden johdosta toimeentulotukea saaneille pitkäaikaistyöttömille ja alle 25- vuotiaille, joiden työttömyys on pitkittynyt eikä työllistyminen tai opintojen aloittaminen ole mahdollista ilman tukitoimenpiteitä. Kuntouttavan työtoiminnan päivät vähenivät 3 prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2015.

• Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen: Työllistämistoiminnan päivät lisääntyivät 6 prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2015

• Nuorison työllistäminen: Ohjaamo ja Etsivä nuorityö Sieppari on kuvattu luvussa 5.2

6.8 Työikäisen väestön liikalihavuuden ehkäisy

Toimenpiteet Arviointimittarit Arviointi

Liikkumisreseptien uudelleen virittäminen yhdessä liikuntatoimen kanssa

• %- osuus 40-64-vuotiastia, jotka ovat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi (Lähde: SOTKAnet)

• Kardiovaskulaarisairauksista ja diabeteksesta johtuvien pitkäaikaisten hoitoepisodien osuus (Lähde DRG)

ARVIOINTIMITTARIT: • Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi

oikeutettujen 65 -vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuodesta 2014 vuoteen 2015 sekä koko maassa että Keravalla

• Keravalla vuonna 2015 6,5% 40-64 vuotiaista oli oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi ja koko maan tasolla 6,3 %

TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI: • Vuonna 2015 kokeiltiin omaishoitajien liikunta- ja

hyvinvointiryhmää ja vuonna 2016 toimintaa päätetty jatkaa yhden työntekijän voimin

• Syksyllä 2016 on tarkoitus käynnistää liikuntatoimen kanssa yhteistyössä liikunnanohjaajan vastaanotto terveyskeskuksessa (aluksi n. 4h viikossa). Tavoitteena ohjata vastaanotolle liian vähän liikkuvia pitkäaikaissairaita, jotka hyötyisivät liikunnan lisäämisestä sairautensa hoidossa.

51

6.9 Iäkkäiden elämänlaadun parantaminen: toimintakyky ja hyvinvointi edistyvät

Toimenpiteet Arviointimittarit Arviointi

1 Avustavan henkilöstön käyttö hoivayksiköissä laajennettava (avustavat hoitotehtävät, ulkoilu, liikkuminen, virikkeet).

2 Kotisairaalatoiminta alkaa vähitellen aluksi tehostettuna kotihoitona vuosina 2014- 2016.

3 Päivätoiminnalla tuetaan ja edistetään kotona asuvien vanhusten ja pitkäaikaissairaiden toimintakykyä.

4 Ikäihmisten hoivapalveluissa kuntouttava toimintamalli otetaan kattavasti käyttöön

5 Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut ovat ikäihmisten näkökulmasta vaivattomasti saatavilla

6 Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystapaamiset

Asiakas-tyytyväisyyskyselyt vuosittain

ARVIOINTIMITTARIT: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset:

TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI: 1 Avustavan henkilöstön käyttöä on laajennettu hoivayksiköissä (avustavat

hoitotehtävät ) 2 Kotisairaalatoiminta ei ole vielä käynnistynyt. Toiminnan

käynnistämiseen liittyvään valtuustoaloitteeseen on vastatttu ja toiminnan aloittamisen suunnitelma on tehty . Kotisairaalassa annetaan terveyskeskustasoista sairaalahoitoa aikuisikäisille keravalaisille asiakkaille heidän kotonaan. Ympärivuorokautinen kotisairaalatoiminta käynnistyessään sijoittuu akuuttihoidon osaston yhteyteen ja edellyttää henkilöstön rekrytointia ja

uudelleen sijoittumista. 3 Päivätoimintaa järjestetään maanantaista perjantaihin klo 9.00-15.00

Hopeahovin palvelutalossa 4 Ikäihmisten hoivapalveluissa kuntouttava toimintamalli on otettu

kattavasti käyttöön kotihoidossa. 5 Terveyskeskuksen vastaanottopalveluiden saatavuutta seurataan

kiireettömän hoidon osalta T3 mittarilla (kolmas vapaa kiireetön hoitoaika). Vuoden 2016 T3 eli kolmas vapaa aika on ollut keskimäärin lääkärien vastaanotoilla 30 päivää ja hoitajien vastaanotolla 7 päivää. Tavoite T3 ajalle on lääkärille 25 pv ja hoitajilla T3 5 pv. Väestövastuumallin purkamisen myötä 2016 hoidon saatavauus tulee tasapuolistumaan, koska potilaat voivat päästä myös muun kuin oman alueen lääkärin vastaanotolle tarpeen vaatiessa. Myös T3 tulee pienenemään toiminnanmuutoksen ansiosta.

6 Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystapaamiset: Omahoitajien hyvinvointi- ja terveystapaamiset aloitettiin vuonna 2015.Vuonna 2015 järjestettiin omaihoitajille liikunta- ja hyvinvointiryhmä ja vuonna 2016 toimintaa jatkettiin.

52

6.10 Yli 75- vuotiaista 92-94 % asuu kotona esteettömissä asunnoissa soveltuvien palveluiden turvin

Toimenpiteet Arviointimittarit Arviointi

• Asiakkaiden palvelutarve arvioidaan määräajan puitteissa.

• Mahdollistetaan onnistuneella asiakasohjauksella oikea-aikainen ja oikealla palvelutasolla olevan palvelun piiriin ohjautuminen.

• Asiakkaita ohjataan soveltuvien apuvälineidenhankintaan ja käyttöön kotona.

• Yhteisöasumista laajennetaan ja palvelun sisältöä kehitetään. Edistetään yhteisöllisyyttä.

• Asuntojen korjausavustusten hakemisen ohjaus tehostuu.

• Hissien rakentamista tuetaan ohjaamalla taloyhtiöitä ARA-avustusten hakemiseen ja selvitetään kaupungin mahdollisuudet tukea hissirakentamista taloudellisesti.

1 Peittävyys % arvioidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.

2 Palvelutarpeen arviointikäyntienmäärä vuosittain

3 Asiakasohjauksen suuntautuminen eri palvelutasoille neuvonnan tuloksena lkm/vuosi.

4 Yhteisöasumisen paikkamäärän seuranta kpl vuosittain.

ARVIOINTIMITTARIT 1 Peittävyys v. 2015: 92,9 % yli

75 v. asuu kotona 2 palvelutarpeen

arviointikäyntejä v. 2015 : 256 kpl

3 asiakasohjauksen suuntautuminen v. 2015: kotihoidon asiakkuus 55 , tukipalvelut 32, muut sosiaalipalvelut 33, terveyspalvelut 54.

4 yhteisöasumisen paikkamäärä v. 2015: 8 kpl ( säilynyt samana edelliseen vuoteen nähden)

6.11 Vanhustyön toimijat muodostavat aktiivisesti toimivan verkoston, jota koordinoidaan hallitusti

Toimenpiteet Arviointimittarit Arviointi Perustetaan ikäihmisten järjestöjen, vanhusneuvoston, vapaaehtoistoimijoiden, seurakunnan, yksityisten palveluntuottajien ja kaupungin toimijoiden muodostama yhteistyöfoorumi, joka koordinoi sovitulla tavalla ikäihmisille suunnattuja palveluita, vapaaehtoistyötä ja virkistystoimintaa. Kaupungin edustajat koordinoivat toimintaa.Verkosto tiedottaa säännöllisesti ja aktiivisesti tapahtumista soveltuvilla ja monipuolisilla menetelmillä.

• Toimintakertomukset vuosittain.

• Tyytyväisyystutkimukset vuosittain ja palautteet ajantasaisesti.

Vuonna 2015 ei varsinaisia verkostotapaamisia. Internetsivuilla on tietoa järjestöjen toiminnasta

6.12 Elinympäristön parantaminen 1. Kaupunkilaisten turvallisen liikkumisen mahdollistaminen Keravan liikenneturvallisuuden taso on naapurikuntia ja koko Suomen keskiarvoa parempi. Vuonna 2015 Keravalla ei ole tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta ja lisäksi loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet siten, että liikenteessä loukkaantuneita oli 15 henkilöä vuonna 2015.

53

Positiivinen kehitys johtuu sekä liikennekasvatustyöstä että liikenneympäristön pitkäaikaisesta määrätietoisesta kehittämisestä. Sen lisäksi, että liikenneturvallisuusnäkökulma on otettu huomioon liikenneinvestoinneissa erillisinä liikenneturvallisuusinvestointeina toteutettiin mm. uusia keskisaarekkeita Kurkelantielle ja Ylikeravantielle.

2. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus matkoista kasvaa Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseen vaikutetaan ensisijaisesti samoilla toimenpiteillä kuin liikenneturvallisuuteen.

Useimmiten turvalliset ratkaisut koetaan myös houkuttelevina ja ne lisäävät kävelyn ja pyöräilyn määrää. Lisäksi kaupunkirakenteeseen lisätään kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen suhteellista osuutta.

Keravan joukkoliikenteen järjestää Helsingin seudun liikenne (HSL). Riittävän palvelutason ylläpitämiseksi kaupunki maksaa HSL:lle kuntaosuutta, minkä lisäksi HSL saa käyttöönsä joukkoliikenteen lipputulot.

Luotettavia kulkutapaosuustietoja saadaan määräajoin tehtävistä matkapäiväkirjatutkimuksista. Tuoreimmat tiedot ovat syksyltä 2012. Merkittävin kulkutapa Keravan sisäisessä liikkumisessa on kävely. Kaikista matkoista laskettuna, joukkoliikenteen ja henkilöautoilun roolit korostuvat.

Kuva 71. Kulkutapaosuudet kaupungin sisäisessä liikenteessä

Kuva 72. Keravalaisten tekemien matkojen kulkutapaosuudet

54

3. Elinympäristö ikääntyvien liikkumista tukevaksi Ympäristöstä pyritään rakentaman esteetöntä, jolloin kulkeminen erilaisten liikkumista avustavien apuvälineiden kanssa on sujuvaa. Tärkeimpien kulkureittien varteen sijoitetaan penkkejä. Penkkejä lisätään vuosittain. Vuonna 2015 täydennettiin terveyskeskukselle vievälle reitille kaksi penkkiä.

6.13 Hyvinvointitiedolla johtaminen paranee Hyvinvointitiedolla johtaminen on olennainen osa kunnan menestystä. On tärkeää, että kuntapäättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että väestön hyvinvointiin ja terveyteen voidaan vaikuttaa ennakoivasti. Kunnassa tehdään päätökset siitä, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu kunnan alueella. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on lakisääteinen tehtävä, josta vastaa kunnan ylin johto.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tulee perustua tietoon kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Lisäksi tarvitaan terveyden edistämistoimintaa kuvaavaa tietoa.

Laajassa hyvinvoitikertomuksessa 2013-2016 asetettiin tavoitteeksi selkeyttää ja virtaviivaistaa hyvinvointiohjelmien ja suunnitelmien valmistelutyötä. Keravan johtamisjärjestelmässä hyvinvointikertomus linkittyy vahvasti palvelujen järjestämissunnitelmaan, joka laaditaan kerran vuodessa. Jotta voidaan ennustaa kuntalaisten tulevaa palveluiden tarvetta sekä miettiä palveluiden järjestämistapoja, on oltava tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulisi jatkossa olla yhä tiiviimpi osa kunnan kokonaisjohtamista. Johtamisjärjestelmän pitäisi tukea hyvinvointityön edellyttämää toimialat ylittävää vastuunottamista ja yhteistyötä. Seuraavassa kuvassa on esimerkki pienen ja keskisuuren kunnan linjaorganisaatioon perustuvasta hyvinvointijohtamisen organisaatiorakenteesta.(Lähde: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79999...)

Kuva 74. malli pienen ja keskisuuten kunna hyvinvoitijohtajisen organisaatiorakenteesta

55

Poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä/ terveyden edistämisen ohjausryhmä olisi tärkeä sen takia, että hyvinvointitavoitteet ovat lähes aina sellaisia, joiden saavuttamiseksi tarvitaan useiden toimialaolojen yhteistyötä ja osaamista.

Terveydenedistämisen aktiivisuus Keravalla

Seuraavassa on arvioitu terveyden edistämisen aktiivisuutta Keravalla THL:n Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) -verkkopalvelun tulosten pohjalta. TEAviisarin aineistot on kerätty suoraan kunnista ja olemassa olevista tilastoista.

TEAviisarin tuloksien perusteella hyvinvointiedon tulisi olla Keravalla yhä tiiviimpi osa koko kunnan strategiaa ja tiedolla johtamista. Keravalla terveyden edistämisen aktiivisuuden yleisluku on hieman koko maan lukua pienempi. Haastetta tämän tutkimuksen mukaan on erityisesti kuntajohdon osalta terveyden edistämisen johtamisessa, joka sisältää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisoinnin, vastuun määrittelyn ja toimeenpanon. Parhaiten terveydenedistämisen aktiivisuus toteutuu Keravalla liikunnan saralla (kts. kuva 75). Tuloksiin voi tarkemmin tutustua verkossa:www.teaviisari.fi

Kuva 75. Keravan terveydenedistämisen aktiivisuus eri alueilla

56

Kuva 76. Kuntajohdon terveyden edistämisaktiivisuus

7 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä. Terveyden edistämisestä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja kuntalaissa (365/1995). Sote uudistuksen myötä vuodesta 2019 alkaen maakunnat vastaavat kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Sen sijaan kuntien tehtävänä säilyy edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kunnille ollaan tähän liittyen suunniteltu luotavan hyvinvoinnin ja terveyden edidtämisen kannustimia. Niiden tavoitteena tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Kannustimia varten on suunniteltu prosessi- ja tulosindikaattoreita, joilla seurataan kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työtä (Lisätietoja: http://www.slideshare.net/THLfi/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistmisen-kannustin-kuntien-valtionosuuteen).

57

Kuva 77. Maakuntien tehtävät ja uusi Sote-rakenne. (lähde: Heli Hätönen, STM, 2.6.2016 esitys) Keravalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on huomioitava, että väestön ikärakenne vanhenee vähitellen ja muuta kuin suomea, ruotsia tai saame äidinkielenään puhuvien osuus lisääntyy. Lapsiperheiden osalta on tärkeä kiinnittää huomiota lapsiperheiden eriarvoisuuden vähentämiseen. Keravalla on lapsiperheiden tuloasema on ollut keskimääräistä kuntalaisten tuloasemaa heikompi. Perheen köyhyydellä voi olla vaikutusta mm. oppimiskykyyn ja terveyteen. Keravalla on myös koko maata enemmän perheitä, jotka ovat yksinhuoltajaperheitä. Nuorten osalta huolestuttavaa on mm. nuorten työttömyyden ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorten osuuden kasvu. Nuorisorikollisuuden määrä on Keravalla hieman useita lähikuntia korkeampi. Myös nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin on tärkeä kiinnittää huomiota ja aloitettua Nuorten talo -toimintamallia kehitettävä eteenpäin. Työikäisten osalta myös mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ja niihin varhainen puuttuminen on tärkeää. Mielenterveys- ja käytöshäiriöihin työkyvyttömyyseläkettä saaneiden työikäisten osuus sekä mielenterveysperusteisesti rairauspäivärahaa saaneiden työikäisten osuus on ollut laskusuuntainen viime vuosina. Hyvästä suuntauksesta huolimatta monissa mielenterveysindikaattoreissa Keravan osuudet ovat muita vertailukuntia hieman korkeammat. Sen sijaan Keravalla on sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon mielenterveyskäyntejä (lääkärikäyntejä lukuunottamatta) suurinta osaa vertailukuntia vähäisemmät. Vuonna 2015 aloitettua Keravan mielenterveys ja päihdepalveluiden kehittämistyötä (kts. luku 5.6) on tärkeä jatkaa seuraavina vuosinakin.

58

Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on tärkeä kiinnittä huomiota ikääntyneiden elintapoihin, toimintakykyyn ja elämänlaatuun.Esimerkiksi itsensä yksinäiseksi kokevien osuus oli alueellisen terveydenhuolto kyselyn tulosten mukaan tyypillisempää yli 75 -vuotiaiden keskuudessa. Suunnitelmissa on ikäihmisten palvelu- ja elintapaohjauksen kehittäminen vuonna 2017. Suunnitelmissa on muodostaa moniammatillinen asiakasohjausyksikkö, joka sisältäisi asiantuntijoita ikäihmisten palveluista, omaishoidosta, mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä vammaispalvelusta. Yksi numero, joka vastaa ja ohjaa palveluista klo 8-16 sekä paikka, jossa asiantuntijoita paikalla ts. matalan kynnyksen neuvontapiste esim. aamupäivä/ iltapäivä sovitussa tilassa (helppo tulla, missä ihmiset liikkuvat ja toimivat).

OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2016 Vuodelle 2016 ei aseteta erillisiä hyvinvointisuunnitelmia, vaan voimassa ovat laajassa hyvinvointikertomuksessa 2013-2016 asetetut tavoitteet. 8 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Keravan kaupungin strategia 9 Hyvinvointisuunnitelma Keravan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Laaja Hyvinvointikertomus 2017-2020 valmistelu aloitetaan vuonna 2017

OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 10 Suunnitelman laatijat Hyvinvointikertomuksen päivitys on tehty vuonna 2016 poikkihallinnollisena yhteistyönä. Hyvinvointikertomuksen indikaattoreita on esitelty eri ryhmille ja yksiköille. Yhdessä on mietitty ilmiön taustoja ja siihen vaikuttavia asioita. Laajassa hyvinvointikertomuksessa esitettyihin tavoitteisiin pääsemistä arvioitiin Hyry ryhmässä sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Keskusteluilla pyrittiin valmistautumaan tulevan valtuustokaudella laadittavaan laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteiden asetteluun. 11 Suunnitelman hyväksyminen Kaupungin valtuusto hyväksyi hyvinvointikertomuksen 2016 xx.xx.2017