Kesän leirit ja

Suomalaiset ja ilmastonmuutos s. 3Biotekniikka puhuttaa s.14

Kesän leirit ja kurssit s. 10–11

4.4.2005

REIJO

VÄ

ISÄ

NEN

/LU

ON

TOK

UVA

T

HINTA 2 EUROA ISSN 0788–8708

Sivu 2 luonnonsuojelija 2/2005

31. vuosikerta • nro 2/huhtikuu

ISSN 0788-8708 Aikakauslehtien liiton jäsen

[email protected]

Matti Nieminen, päätoimittajapuh. (09) 2280 8222 [email protected]

Reetta Harmaja, toimittaja, puh. (09) 2280 8202, [email protected]

VÄRIEROTTELUTJyrki Heimonen, Aarnipaja Ky

PAINOPAIKKA Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, Kokkola 2005

TILAUSHINTA12 kk 31 euroa (sisältyy paikallisen

luonnonsuojeluyhdistyksen jäsen-maksuun)

TILAUKSET JA OSOITTEENMUU-TOKSET Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) 2280 8210, [email protected] ja toimitustapa:1,7 euroa/palsta-mm. Ilmoitukset toimitetaan lopullisessa sähköisessä muodossa PDF-formaatissa.

ILMESTYMINENLuonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2005 kuusi kertaa. Seuraavat lehdet ilmestyvät (suluissa aineiston viimei-nen toimituspäivä):

13.6. (20.5.)5.9. (12.8.)17.10. (23.9.)5.12 (11.11.)

Huteja ja osumia

PÄÄKIRJOITUS 4.4.2005Luonnonsuojelu on myös tunteen ja tunnelman kysymys

Kun Juhani Peltosen komitraaginen hahmo Elmo voitti olympiakultami-taleja, pyysi hän järjestäjiä soittamaan kuluneen Maamme-laulun asemasta Järnefeltin Kehtolaulun sekä Heikki Sarmannon Lauri Pohjanpään Syksy-runoon tekemän haikean sävellyksen. Pasifistina ja ateistisena ortodoksina hän ei mistään hinnasta halunnut ra-dionkaan soittavan Porilaisten marssia vaan lapsikuoron laulavan kaihoisasti: ”maan korvessa kulkevi lapsosen tie”.

Elmo oli lajinsa viimeinen ja valitet-tavasti hän ei ollut edes todellinen. Ei nykypäivän urheilijalla tai vastaavalla satunnaisjulkkiksella ole enää mitään sanottavaa, ei julkituotua aatetta, ei mi-tään. Eikä heiltä kaiketi odotetakaan muuta kuin selityksiä ja toteamuksia. Toimittajat eivät saa heistä muuta irti kuin lempivärin tai mielipiteen kissois-ta. Muun ajan nämä kansakunnan urhot kirmailevat mainosmaailman manne-kiineina.

Tätä taustaa vasten kumarran pää-ni lattian tomuun saakka lukiessani Hannu Siitosen kauniit sanat hakkui-den ahdistamista Hämeen viimeisistä kuukkeleista. Tämä EM-Rooman ja Montrealin olympiasankari, harteikas keihäsjätti eteläisestä Karjalasta viestitti viime vuoden lopulla sanasta sanaan:”Kyllä tämä meno on sydäntä särkevää. Jos valtiomme mailla ei pohjolan pyhää lintua oteta huomioon, olemme pettäneet menneitten sukupolvien saavuttaman

luottamuksen.Kuukkelilla on pitkä historia meidän

kanssa. Se on oppinut luottamaan ihmi-sen ’hyvyyteen’ ja tullut aina tervehtimään metsänkulkijoita. Tänä päivänäkin tuo menneitten sukupolvien suhde sielunlin-tuun näkyy.”

Siitosen tämän päivän kollegat posee-raavat iltapäivälehtien kansissa, mutta ei heillä ole meille mitään viestiä. Missä on se olympiasankari, joka kunnian hetkel-lä toteaa haastattelijalle tylysti: ”Tuohon en osaa sanoa mitään, mutta muuten olen sitä mieltä, että Sipoonkorvesta pitäisi muodostaa kansallispuisto!” Ja missä lymyää se juontajamannekiini, joka maireasti hymyillen vetoaisi kat-sojia muuttamaan kulutustottumuksi-aan, missä joukkoliikenteen puolesta puhuva tähtinäyttelijä tai ilmastonmuu-toksesta huolestunut idolstähti?

Vastauskin on helppo: tekemässä sponsorisopimuksiaan ja pitämässä suunsa visusti kiinni, etteivät sopimuk-sen tuomat löysät eurot karkaa käsistä. Sillä jos suusta hetkahtaa outoa, kantaa ottavaa puhetta, niin sponsorivilinä ym-pärillä katoaa nopeammin kuin muuan tauti Töölöstä.

Ja niinpä julkkistemme arvomaailma kaupallisimpia filosofejamme myöten on valmis myymään isoäidin, vaimon, salarakkaan ja lapsetkin eniten tarjoa-valle naistenjulkaisulle – puhumatta-kaan omista ja sukulaisten sekä valtion metsistä, kaavoitetuista virkistysalueis-

ta, harjuista, avokallioista, saarista, lintu-rannoista, vanhojen myllyrakennusten nostalgiasta, lapsuuden kukkakedoista, heinäsirkkojen sihinän täyttämistä ke-sistä ja kaakaohetkistä talvisen hiihto-retken tulistelutauolla kuuralumen rapistessa lumisessa metsässä…sinne katoavat vain, eniten tarjoavalle…ja ovat jo enimmältään kadonneetkin.

Siksipä kauneutta ja harmoniaa ra-kastavat joutuvatkin kaipaamaan enää muistojaan tai sinkoutumaan ihmis-ammuksena Elmon lailla kohti Lyyran tähdistöä.

VESA LUHTALiittohallituksen jäsen

Inarin luonnonystävien puheenjohtaja

Toimituksen huomautus: Hannu Siitonen ei ole ainut Suomen metsistä huolestunut ”julkkis”. Ks s. 7.

Keihäsjätin hengenperintö

Eletään kevättä joskus hieman en-nen soiden ojitusautomaatin ja ojitusurakoitsijoiden kultakautta. Illan pimentyessä hiivimme Kau-lalamminnevan keskustaa kohti ja haemme teltallemme paikan pie-nestä suonsaarekkeesta. Touko-kuun alkupuolen sydänyön hiljai-suudessa ei vielä voi aavistaa aamun konsertin voimaa.

Aamuauringon ensimmäisen kajon kanssa aloittavat riekot rä-kätyksensä tahi kiroilunsa — veak veak veak, kriiii, ko peu ko peu. Mettäkanan aina yhtä jännittävä alkuvoimainen olemassaolonsa julistus luo erämaisen tunnelman — ollaan kaukana ihmisen raken-nelmista kuuntelemassa vuositu-hansia ennen Kalevalan syntynyt-tä kirousta.

Riekkojen soitimen kanssa yhtä

aikaa nousevat suolta teeren pulina, naukaisut ja suhaukset. Tunnelman nostavat kattoon kurkien ensimmäi-set fanfaarit.

Tuolloin vuonna 1973 nuorena koululaisena teltan oviaukosta tä-hyilemäni kurkien häätanssi syöpyi mieleen ikuisesti. Aamun lämme-tessä koko suo ja lähimetsien linnut yhtyivät huumaavaan kevätkonsert-tiin, joka laimeni vasta auringon kiertäessä keskemmälle taivasta.

Kaulalamminnevan läheisen kauniin lintusuon — Suppelon-nevan ojittaminen oli nuoruuteni katkerimpia kokemuksia. Myös Kaulalamminnevan keskustaan oli vedetty valtava oja, joka entei-li isompaa ojitusta. Yritimme rai-vokkaasti rakentaa puusta, kivistä ja turpeesta olemattomia patoja Kaulalamminnevan kauniin kes-

kustan kuivattamisen estämiseksi tai edes hidastamiseksi. Talvella keräsimme nimiä Luonto-Liiton Pohjanmaan piirin suoadressiin. Taistelu luonnon monimuotoi-suuden ja kauneuden puolesta oli minun osaltani alkanut.

On erinomaisen kummallista, et-tä luonnonsuojelijoiden on perus-teltava kansallisen maiseman säilyt-tämistä taloudellisin argumentein, mutta kotomaamme äidinkasvoja turmelevat hankkeet eivät tarvitse muuta perustelua kuin sen, että jon-kun lompakko lihoo entisestään.

Luonnonarvojen puolustami-nen on meidän perustehtävämme, ja sen parempaa ja kauniimpaa te-kemistä ihminen tuskin voi kuvi-tella ajankulukseen tällä planee-talla. On yksinkertaisesti olemassa ihmisiä, joille henkilökohtainen

menestys ja taloudellisen voiton sekä tavaran haaliminen ei riitä elämänsisällöksi.

Tätä kirjoittaessani maaliskuun alkupuoliskolla pöllöjen kevät-soidin on parhaimmillaan, mutta muut otukset vasta aloittelevat ke-väisiä menojaan. Kun lehti on kä-dessäsi, eletään mielestäni parasta aikaa suomalaisessa luonnossa: hiljalleen kasvavan keväthuuman aikaa. Pohjoinen näyttää kiihkeim-män luontonsa. Nyt on aika mennä ulos tuulettamaan aivojaan. Eino Leinon havainto pitää paikkansa — suvi on lyhyt ja siihen valmis-tautuminen vieläkin lyhyempi.

Aivojaan ei kannata jättää ko-konaan narikkaan, vaan ottaa metsävetoomukset mukaan ke-väiselle retkelle ja pysähtyä poru-kalla vilkkaimpaan kävelykadun

kulmaan tai marketin tuulikaapin eteen keräämään kansalaisten ni-miä eteläisen Suomen metsien suo-jelemiseksi.

HEIKKI SUSILUOMApuheenjohtaja

Lumenkaadosta■ (Imatran kaupungin ympäris-tötoimenjohtaja Ilppo) Silakos-ken mukaan Imatralla Vuokseen kipattavat lumet eivät ole edes kovin saastuneita.”Esimerkiksi lyijyä ei joukossa ole paljon. Iso osa lumikuor-mista tulee pihoilta ja parkki-paikoilta, joissa pitoisuuksia on vähän”, Silakoski huomauttaa.

Uutisvuoksi 2.3.2005

■ Luonnonsuojeluliitto on nostanut Imatran valtakun-nalliseksi häpeäpilkuksi. Tämä ”titteli” on Imatralle myönnetty siksi, että kaupungin aurauslumi kipataan Vuokseen.

Uutisvuoksi 5.3.2005

Metsästystavoista■ Helsingin kaupunki on myön-tänyt metsästysluvan viidelle ammattitaitoiselle jousiampujal-le, jotka saavat pyytää rusakoita ja jäniksiä siirtolapuutarhoista ja Kaupunginpuutarhasta. Met-sästysaikaa on syyskuun alusta helmikuun loppuun saakka, ja metsästys tapahtuu pimeällä.

Uutislehti 100 21.3.2005

Lähiruoasta■ Se on lähellä tuotettua ruo-kaa, joka tulee suoraan tuot-tajalta kuluttajalle kiertämättä

suuren teollisuusketjun kautta.Lähiruoka-guru Leena Valtanen

Etelä-Saimaa 21.3.2005

■ Tässä yritetään ohitttaa tavanomainen jakelukanava eli teollisuus kokonaan.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja

Osmo LaineEtelä-Saimaa

21.3.2005

■ - Nykyään pyrin aina ostamaan lähiruokaa...- Miksi?- Minulla on likinäkö.

Into -sarjakuvaLänsiväylä 23.2005

Ympäristöpelottelusta■ Maailmanlopun povaami-nen ympäristöpelottelulla on kukoistava elinkeino. Se elättää valtavat määrät ympäristöhui-jareita erilaisissa järjestöissä, yliopistoissa, eduskunnassa ja kaupunginvaltuustoissa. Me-dian palveluksessa on sata-määrin ympäristöhurahtaneita toimittajia, joilla on omat koh-deohjelmansa televisiossa ja radiossa. Valtavia avohakkuita tarvitaan Suomen ikimetsissä, jotta saadaan kaikki se paperi, jolle painetaan näiden ympäris-töhuijareiden artikkelit.

laitinenIltalehti Viikonvaihde

5.3.2005

KOLUMNI

HA

NN

U S

IITO

NEN

/LU

ON

TOK

UVA

T

Sivu 3luonnonsuojelija 2/2005

Taloustutkimus selvitti Kauppa- ja teollisuusministeriön pyynnöstä suo-malaisten käsityksiä ilmastonmuu-toksesta. Lähes tuhatta kansalaista haastateltiin vuodenvaihteessa eri puolilla Suomea. Samoja kysymyk-siä esitettiin jo kaksi vuotta sitten. Tällä kertaa vastaajille tehtiin myös arvo- ja asennekartoitus.

Miten vaikuttaa, mistä johtuuSuomalaiset mainitsivat useimmin ilmastonmuutoksen maailmanlaa-juisiksi vaikutuksiksi rankkasateet tulvineen, lämpötilojen nousun ja myrskyjen lisääntymisen. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattu-na on havahduttu myös jäätiköiden sulamiseen. Nuorimmat vastaajista (15–24-vuotiaat) mainitsevat muita useammin valtamerien pinnan nou-sun. Otsonikato alkaa sen sijaan hie-man unohtua, etenkin nuorilta.

Vastaajilta kysyttiin, mistä he us-kovat kasvihuoneilmiön johtuvan. Valmiita vaihtoehtoja ei annettu. 40

% vastaajista uskoi sen johtuvan saas-teista. Teollisuuden päästöt (28 %), liikenne ja energian tuotanto (24 %) olivat myös suosittuja käsityksiä.

Vuoden 2002 tapaan kysyttiin nytkin haastateltavilta, miten oma-kohtaisesti ilmastonmuutos vaikut-taa. Joka toinen ei osannut nimetä

ainuttakaan ilmaston lämpenemisen vaikutusta omaan elämäänsä!

Ne, jotka ovat havainneet jotain itse, mainitsivat useimmin talvien ka-toamisen (24 %). Näin vastannei-den määrä on lisääntynyt kahdessa vuodessa selvästi. Maaseudulla osa ihmisistä sanoo huomanneensa, että tuttujen eläin- ja kasvilajien tilalle

tulee uusia eteläisempiä lajeja. Oma ihmeellisyytensä on se, että

kolme suomalaista sadasta iloitsee ilmastonmuutoksesta! Tai kuten tutkimuksessa sanotaan ”pitää sitä ylipäänsä myönteisenä ja mukava-na asiana”.

Onko kyse tietämättömyydestä? Edessä ei nimittäin ole pitkä kuuma kesä, jota koleuteen kyllääntyneet voisivat odotella aurinkorasvat kas-sissa. Sateet todennäköisesti lisäänty-vät ja kelit käyvät arvaamattomiksi.

Vakavimmat uhkakuvatVakavimpina asioina pidetään tul-vien, myrskyjen ja rankkasateiden yleistymistä. Puolet vastaajista pitää näitä vaikutuksia erittäin vakavana ja 36 % melko vakavana uhkana.

Sitten suomalaiset hieman yllät-tävät. Kansalaiset pitävät toiseksi va-kavimpana uhkana kehitysmaiden edelleen köyhtymistä. Empatiaa tuntuisi heruvan eteläiselle pallon-puoliskolle. Vähiten vakavana asiana

pidetään uhkaa, että talvet muuttu-vat leudommiksi ja lumipeite vähe-nee. Naiset kokevat ilmastonmuu-toksen vaikutukset uhkaavampana kuin miehet.

Mitä voin tehdäHaastateltavilta kysyttiin, millaisiin toimiin he olisivat valmiit.

Suosituin ajatus oli autoilun vä-hentäminen ja joukkoliikenteen suosiminen. Autoilun vähentämistä pohtii erityisesti ruuhka-Suomessa asuva alle 35-vuotias hyvätuloinen mies.

Kuvitelmaako vain, mutta vastaa-misessa tuntuisi kuvastuvan lievää nihkeyttä muuttaa kulutustottumuk-sia, tai edes miettiä asiaa. Vastaajista neljännes ei nimittäin osaa sanoa mitään, mitä voisi tehdä.

Naiset ovat miehiä valmiimpia toimimaan ilmastonmuutosta vas-taan. Nuorilla on muita enemmän valmiutta eko/norppasähkön osta-miseen, etätyöhön ja kansalaisjärjes-

töissä toimimiseen.Kun haluttiin vielä kartoittaa,

miten vastaajat todella toimivat päivittäisessä elämässään luontoa säästääkseen, kolme neljästä kertoi käyttävänsä pyörää tai kävelevänsä lyhyillä asiointimatkoilla. Kertakäyt-tötuotteiden välttäminen, kierrätys ja lajittelu olivat myös suosittuja.

42 % vastaajista kertoi lomaile-vansa ekologisista syistä mieluum-min kotimaassa kuin etelän aurin-gossa. Kaikki vastaajat olivat huolis-saan luonnon selviytymisestä. Naiset ovat huolestuneempia kuin miehet. Iän myötä huoli kasvaa.

Luonnonsuojeluliitto on omas-sa ilmastotyössään vaatinut ensisi-jaisesti ilmastonmuutoksen hillit-semistä, ei niinkään sopeutumista siihen. Olisi ikävä löytää tulevista gallupeista kysymys: ”Oletko ajatel-lut asua edelleen Suomessa, vaikka Golf-virta kääntyykin?”

Ympäristö-järjestöihinluotetaanTuore tutkimus rohkaisee: luonnon-suojelujärjestöt ovat toiseksi luote-tuin taho, kun mitataan kansan luottamusta ilmastonmuutoksesta kertomiseen. Edellä ovat vain tutki-muslaitokset. Taakse jäävät YK, EU, viranomaiset, mediat, ministeriöt ja puolueet. Varsinkin naiset, 15–24-vuotiaat ja 25–34-vuotiaatkin pitä-vät luonnonsuojelujärjestöjä hyvin uskottavina.

Suomen luonnonsuojeluliitossa mietitään osallistumista ilmaston-muutostyöhön ja valtakunnallisen asiantuntijatyön vankistamisesta. Rinnalle saattaa nousta uusiakin toimintamuotoja. Luonto-Liitto, Dodo ja Maan ystävät ovat Nuor-ten Akatemian kanssa kouluttaneet yhteensä 40 ilmastolähettilästä vie-mään ilmastotietoa yläasteille ja lukioihin. Ryhdymmekö joukolla havainnoimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnossa? Pohdintaan voi osallistua vaikkapa Luonnonsuo-jelijan mielipidepalstalla.

MATTI NIEMINEN

Helsingin yliopistoon on perustettu Suomen ensimmäinen opiskelijoiden luonnonsuojeluyhdistys.Helsingin yliopiston luonnonsuoje-luyhdistys HYL keräsi helmikuussa järjestettyyn perustamiskokoukseen kolmisenkymmentä kiinostunutta. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valit-tiin Luonto-Liitossakin aktiivisesti toiminut Henrik Murdoch.

”Tavoitteenamme on madaltaa opiskelijoiden kynnystä osallistua luonnonsuojelutoimintaan. Hel-singin yliopistoon tulee joka vuosi tuhansia uusia opiskelijoita, joille ylioppilaskunnassa toimiva luon-nonsuojeluyhdistys voi olla helppo reitti tutustua ympäristötoimin-taan”, Murdoch kertoo.

Yliopistolle perustettu yhdistys mahdollistaa myös uuden asiantun-tijasukupolven tiedon käyttämistä luonnonsuojelutyössä.

Valtaosa nykyisestä toimijaporu-kasta on viikkiläisiä, lähinnä biolo-geja ja metsäalan opiskelijoita, jot-ka ovat ympäristöasioiden kanssa tekemisissä jo opintojensa kautta.

”Tärkeintä on kuitenkin oma kiinnostus luonnonsuojelua koh-taan. Kaikkien alojen opiskelijat ovat tervetulleita”, Murdoch lisää.

Yhdistystä ei ole vielä hyväksytty Helsingin yliopiston ylioppilaskun-nan piiriin, mutta toimintaa on jo suunnitteilla. Keväällä järjestetään liito-oravakurssi yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Helsingin luonnon-suojeluyhdistyksen kanssa suun-nitellaan mielipidekirjoittamisen tehostamista, ja syksylle suunnitel-

laan metsäiltoja sekä opintopiiri-toimintaa. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia yhdistää luonnon-harrastustoimintaa myös osaksi yli-opisto-opintoja, jotta esimerkiksi luonnonsuojelukirjallisuuteen tu-tustumisesta voisi saada opinto-suorituksia. Yhdistys aikoo järjes-tää myös perinteisiä luontoretkiä sekä osallistua luontokartoitusten tekemiseen.

Siirtyminen opiskelijaelämään on usein elämänvaihe, jossa järjes-tötyö alkaa kiinnostaa. Monissa yli-oppilaskunnissa toimiikin erilaisia ympäristöryhmiä, joten luonnon-suojelutoiminnan lisäämiseen on varmasti mahdollisuuksia useam-mallakin paikkakunnalla.Lisätieto-ja: [email protected].

HANNA-KAISA SAASTAMOINEN

Akateeminen luonnonsuojeluyhdistys perustettu

Miten suomalaiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen?Sukupolvemme suurin ympäristömuutos on totta. On hyvä tietää, mitä katajainen kansa siitä ajattelee.

VESA

GRE

IS/L

UO

NTO

KU

VAT

HEL

SIN

GIN

YLI

OPI

STO

N K

UVA

-ARK

ISTO

Edessä ei nimittäin ole pitkä kuuma kesä, jota koleuteen kyllääntyneet voisivat odotella aurin-korasvat kassissa.


Inarin vanhoista metsistä on käyty vääntöä jo parinkymmenen vuoden ajan.

Metsähallitus hakkasi 1970–80-luvuilla niin voimaperäi-sesti alueen valtion metsiä, että se itsekin joutui pudot-tamaan tahtia. Samaan ai-kaan paine jättää edes jotain jäljelle kasvoi niin paljon, että lopulta synnytettiin erämaa-komitea, jonka tuloksena saa-tiin aikaan viralliset erämaa-alueet 1991.

Hakkuut jatkuvat yhäHienoimpien erämaametsien suojelua tämä ei kyennyt rat-kaisemaan, sillä lähes kaikki varteenotettavat metsäalueet jätettiin metsätalouden pii-riin. Sen jälkeen ovat hakkuut edenneet vakaalla vuositahdil-la ja niin laajoilla pinta-aloil-la, että on aiheellista väittää Inarissa metsissä tapahtuneen ainakin 1965–66 tunturimit-tarituhojen laajuisen muutos-prosessin. Valtavat alueet ovat muuttuneet lyhyessä ajassa luonnontilaisista tyypillisiksi talousmetsiksi samalla, kun niiden puuston tilavuus on pudonnut puoleen.

Inarin Luonnonystävät ry on pyrkinyt lukemattomia kertoja ratkaisemaan tämän arvometsien suojelematto-muusongelman, mutta asia on aina päättynyt poliittiseen vastahakoisuuteen. Samoin kävi myös puolueettoman selvitysmiehen Pirkko Saa-relan tekemälle raportille, joka osaltaan olisi auttavasti pelastanut tärkeimpiä erä-maisia metsiä, ei kuitenkaan läheskään kaikkia.

Poromiesten huoliMetsien hupeneminen on johtanut myös poromiesten huoleen luppolaidunten riittämättömyydestä. Niinpä viime vuoden aikana pääosa poroelinkeinon harjoittajista kutsui avukseen Greenpeacen eräänlaisena viimeisenä veto-na. Poromiesten tavoitteena on ollut lopettaa hakkuut merkitsemiensä 90 000 heh-taarin alueella.

Päättävät tahot ovatkin huolestuneet metsätalouden jatkumisesta alueella siinä määrin, että on asetettu Met-lan johtama tutkimusprojekti selvittämään eri elinkeinojen yhteensovittamisen mahdol-lisuuksia Inarin metsätalous-alueilla. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että tähän-astiset pyrkimykset asiassa on tehty pitkälti metsätalouden yksipuolisilla ehdoilla.

Greenpeacen painostus on puolestaan johtanut melkoi-seen media- ja kansalaistoi-mintamylläkkään, josta farssin piirteetkään eivät ole kauka-na. Inarin kunta on ryhtynyt keräämään nimiä ajaakseen Greenpeacen aktivistit pois Inarista. Lyhyessä ajassa ni-miä on kertynyt yli 3000, mut-ta näistä vain noin neljännes on inarilaisia. SAK:laiset met-säalan ammattijärjestöt ovat puolestaan vaatineet poron-lihan ostoboikottia.

Käyttöpaineet kasvavatJäljellä olevat arvokkaat erä-maametsät ovat poronhoidon lisäksi tärkeä selkäranka taval-lisen inarilaisen virkistäytymi-selle. Mitä harvemmaksi ne käyvät, sitä suurempi käyt-töpaine niihin kohdistuu. Metsät ovat myös luomassa mielikuvaa aidosta erämaa-kunnasta sekä huikeana po-

Suomen luonnonsuojeluliit-to ja Greenpeacen ovat jul-kaisseet raportin ”Ahtaalle ajetut – Valtion hallinnoimien metsien suojelu, käyttö ja mer-kitys saamelaisalueella” . Siinä ehdotetaan, että saamelaisten kotiseutualueella valtion hal-linnoimat metsät siirrettäisiin Metsähallituksen luontopal-velujen hallintaan, ja alueen metsätaloudelta poistettaisiin ehdoton kannattavuuden vaa-timus. Tämä mahdollistaisi Metsähallituksen keskittymi-sen paikalliseen työllistämi-seen ja poronhoidon edelly-tysten turvaamisen lain mu-kaisella tavalla.

Raporttia varten haasta-teltiin toistakymmentä po-romiestä eri puolilta saame-laisaluetta. Haastatteluilla kartoitettiin poroelinkeinoa kohdanneita ympäristömuu-toksia ja poronhoitajien tule-vaisuudennäkymiä.

”Olen aitiopaikalta seuran-nut sitä, kuinka yhteiskunnan edun nimissä tapahtuneet ympäristömuutokset ovat palapalalta murentaneet saamelaiskulttuurin perustaa, eli poronhoitoa. Suomessa ihmiset eivät ole samanar-

voisia lain edessä”, sanoi ra-portin julkistustilaisuudessa kommenttipuheenvuoron käyttänyt poromies Hannu Magga Lapin paliskunnasta Vuotsosta.

Vanhojen metsien hakkui-ta on vähennettävä, jos perin-teinen poronhoito ja erämaat halutaan säästää. Metsurien työpaikat on silti säästettävis-sä, jos koko saamelaisalueella siirrytään metsurihakkuisiin. ”Tämä vaatii, että Metsähalli-tukselta poistetaan ehdoton kannattavuuden vaatimus”, sanoo raportin kirjoittanut Sini Harkki Luonnonsuoje-luliitosta. ”Metsähallituksen 70 miljoonan euron tulokses-sa tämä olisi pieni vähennys, mutta mahdollistaisi paikalli-sesti vastuullisen toiminnan, jolla myös poronhoidon työ-paikat säästyisivät.”

Raportissa osoitetaan myös, että Ylä-Lapin ainoa valtion puusta riippuvainen saha voisi saada korvaavaa puuta yksityismetsistä. ”Jos valtio ottaa vastuun kiistassa, ei ole syytä puhua minkään elinkeinon alasajosta. On il-meistä, että kestävä ratkaisu kiistaan on mahdollinen”,

Harkki jatkaa.Myös Saamelaiskäräjät ja

saamelaispaliskunnat ehdot-tivat 23.3. Metsähallitukselle neuvotteluja, samanaikaista hakkuurauhoitusta ja Metsä-hallituksen tuottovaatimuk-sen poistamista saamelaisalu-eelta. ”Olemme onnistuneet esittämään kiistaan ratkaisuja, jotka moni taho on osin tai täysin voinut allekirjoittaa”, iloitsee Sini Harkki. ”Lisäk-si olen kuullut, että SLL on saanut Lapista poromiesten piiristä runsaasti uusia jäse-niä”.

Saako Nuuksiossa suunnistaa?Pääkaupunkiseudulla on keskusteltu suunnistuksesta Nuuksion Natura-alueilla.

Helsingin kaupunki on muuttamassa omistamiaan Nuuksion Natura-alueita luonnonsuojelualueiksi. Tal-vella tehty päätösluonnos olisi tehnyt osassa Nuuksiota tapahtuvan suunnistuksen lu-vanvaraiseksi.

Suunnistajat pitivät alueita harrastukselleen tärkeinä. He pelkäsivät myös, että lupaa ei aina tipu.

Muun muassa Tuija Braxin (vihr.) eduskunnassa pitämän keskustelutilaisuuden jälkeen kiistaan on otettu aikalisä. Helsinki tekee kesällä maas-toselvityksen suunnistuksen vaikutuksista. Eri osapuolet katsovat vielä karttoja yhdes-sä pohtien minne voisi mennä ja minne ei.

Luonto-Liitto on huomaut-tanut, että suunnistusta suu-rempi ympäristöongelma Nuuksiossa ovat yhä jatkuvat metsänhakkuut.

Ylä-Lapin metsäfarssi

Saamelaismetsien kiistat ratkaistavissa

tentiaalisena resurssina kasva-valle luontomatkailulle.

SLL on julkaissut yhdessä Greenpeacen kanssa raportin ’Ahtaalle ajetut’, joka pyrkii esittämään ratkaisumalleja poro- ja metsätalouden yh-teensovittamiselle. Luon-nonsuojeluliitolle asian tekee kiemuraiseksi, että vain osa suojeluun esitetyistä alueista on luonnonsuojelun kannal-ta korvaamattomia. Alueissa on myös mukana ennestään hakattuja alueita sekä metsä-

taloudenkin kannalta merki-tyksettömiä laki- ja kuusimet-siä.

Edistystä?Skismaa on päätetty ratkoa jo tämän kevään aikana maaherra Hannele Pokan johdolla perustettavassa laa-jassa työryhmässä (ties kuin-ka monennessa!), jossa on mukana myös Inarin Luon-nonystävät ry. Tärkeimmässä roolissa ovat kuitenkin MMM ja Inarin kunta, jotka eivät

juuri ole näyttäneet erämaa-metsille muuta kuin kirvestä ja sahaa.

Loputtomalle metsäfars-sille olisikin saatava myön-teinen ratkaisu pikimmiten, sillä jatkuva riitely ja metsäta-louden sekä pidemmän pääl-le Greenpeacenkin toiminta alueella syövät voimavaroja ja naapuruussuhteita pienis-sä kylissä.

VESA LUHTAInarin luonnonystävien

puheenjohtaja

Lintuvesille turva-vyöhykkeitäVaikka monet lintujärvet on suojeltu Naturassa ja lintu-direktiivillä, itse linnut eivät yleensä ole rauhoitettuja met-sästykseltä. Useimmilla Suo-men luonnonsuojelualueilla saa ampua vesilintuja.

Sorsanmetsästyksen alkaes-sa elokuussa valtaosa meillä pesivien puolisukeltajasorsa- ja hanhilajien kannoista pake-nee maasta. Metsästysmuutto tapahtuu kesken sulkimisen ja syysmuuttoon tankkaami-sen.

Linnut joutuvat etelään lentäessään ojasta allikkoon. Etelässä metsästyspaine on ni-mittäin vielä suurempi kuin Suomessa.

Metsästys Suomen lintuve-sillä häiritsee myös suojelualu-eilla lepäileviä ja ruokailevia rauhoitettuja lintuja.

Luonnonsuojeluliitto ja BirdLife tekivät maaliskuussa ympäristöministeriölle sekä maa- ja metsätalousministe-riölle aloitteen metsästyksel-tä rauhoitettujen lintuvesien verkostosta. Ministeriöt voisi-vat tilata asiasta esiselvityksen tutkimuslaitoksilta. Esityk-seen liittyy myös laajapohjai-nen työryhmä, jossa olisivat metsästäjätkin mukana.

Tarkoitus ei ole lopettaa metsästystä kaikilla suojelu-alueilla. Muualta maailmas-ta saadut kokemukset osoit-tavat verkoston hyödyttävän kosteikkoluonnon suojelun ja virkistyskäytön lisäksi myös metsästystä. Jos osa lintuvesis-tä olisi rauhassa, linnut jäisivät myöhempään maahamme. Näin syksyllä olisi pidempään enemmän metsästettävää.

TAPANI VEISTOLA

REET

TA H

ARM

AJA

Poromies Hannu Magga SLL:n ja Greenpeacen tiedotustilaisuudessa 21.3.

INA

RIN

LU

ON

NO

NYS

TÄVÄ

T


Kaunisteliko Suomi vesien tilaa EU:lle?Suomen EU:lle lähettämän vesipuitedirektiiviä koskevan ra-portin mukaan Suomessa olisi voimakkaasti kuormitettuja vesistöjä vain muutamia kymmeniä. ”Tuoreiden vesistötut-kimusten mukaan niitä on kuitenkin satoja”, luonnonsuoje-lupäällikkö Ilpo Kuronen sanoo.

”Suomen raportti käsittelee vain suuria järviä ja sellaisia jokia, joiden valuma-alue on yli tuhat neliökilometriä”, Ku-ronen kritisoi. ”Raportti koskee vain noin puolta järviemme kokonaispinta-alasta ja kolmannesta joista, joiden valuma-alue on yli sata neliökilometriä. Direktiivin suojelutavoitteet kos-kevat kuitenkin kaikkia vesistöjä.”

”Vesiensuojelutyötä ei kuitenkaan rajoiteta nyt luokiteltui-hin vesistöihin, vaan se koskee kaikkia vesistöjä”, ympäristö-ministeriön hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine vakuuttaa. Ym-päristöministeriö jatkaa pienempien vesistöjen tutkimuksia.

Suurpedot netissäSuurpedot.fi -sivut tarjoavat perustietoa neljästä suurpedos-tamme: ahmasta, ilveksestä, karhusta ja sudesta. Sivuilta löytyy tietoa mm. tutkimuksesta, lainsäädännöstä, metsästyksestä ja suojeluasta. Näkyvän osan ovat saaneet kannanhoitosuun-nitelmat. Tietoa on koottu myös suurpetojen aiheuttamista vahingoista, niiden korvaamisesta ja vastuutahoista.

Luonnonsuojeluliitto on ollut mukana sivujen suunnitte-lussa. Ylläpidosta vastaa Metsähallitus.

Meriluonnolle aikalisä Metsähallituksen Morenia suunnittelee merihiekan nostoa Satakunnan (Pori-Merikarvia) ja Itä-Uudenmaan (Pernaja-Loviisa) rannikoilla.

Luonnonsuojeluliitto esittää Satakunnan luonnonsuojelu-piirin aloitteesta, että Metsähallitus pidättäytyy merihiekan ottosuunnitelmista kunnes vedenalaisten luontotyyppien kartoitus (VELMU), Naturan suunnitteilla oleva mereisten luontotyyppien täydennys, merikansallispuistojen laajennus-tarpeen arviointi ja Itämeren suojeluohjelmassa mainittu val-takunnallinen merihiekan ottosuunnitelma ovat valmiit. Vasta kokonaiskuvan saamisen jälkeen voidaan arvioida merihiekan kaivamista ja hankkeiden vaihtoehtoja.

Suomen ja Ruotsin raja on ve-teen piirretty viiva. Tornion-joella yhteisiä asioita säätelee rajajokisopimus. Eduskuntaan menossa oleva uusi sopimus ja siihen liittyvä kalastus-sääntö huolestuttavat Lapin luonnonsuojelupiiriä erittäin uhanalaisen luonnonlohen ja meritaimenen takia.

”Uusi sopimus pienentäisi rajajokialuetta merellä ja si-ten mahdollisuutta rajoittaa kalastusta kyseisellä alueella, Luonnonsuojeluliiton Lapin aluepäällikkönä vaelluskalois-ta vastaava Markku Kuortti sanoo.

Suomi on istuttanut Tor-nio-Muoniojokeen lohta ja taimenta. Istukkaat on mer-kitty valvontaa varten leikkaa-malla rasvaevä. Uusi sopimus kuitenkin sallisi rasvaeväleika-tun kalan pyynnin ja vesittäi-si valvonnan: ”Avainasiahan vaelluskalakantojen turvaami-sessa ja niiden geeniperimän säilyttämisessä on emokalojen

pääsy synnyin- ja kutujokeensa merivaelluksen jälkeen. Tämä taas edellyttää riittävän tehok-kaita ja tehokkaasti valvottuja rajoituksia meri-, rannikko- ja jokisuupyynnille. Jos nyt esitet-ty kalastussääntö hyväksytään, heikennetään vaelluskalojen suojelutilannetta oleellisesti”, jatkaa Kuortti.

”Rasvaeväleikatun kalan pyynnin varjolla jokainen voisi harjoittaa mitä tahansa kalastusta missä vain. Jälkikä-teen ei kalafileestä voi sanoa, oliko kalalla pyydettäessä ras-vaevä vai ei.”

Hyvää uudessa sopimukses-sa on, että kansalaisilla olisi jatkossa mahdollisuus valittaa rajajokikomission päätöksistä. Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri antoi rajajokisopimuk-sesta lausunnon maaliskuus-sa. Hallituksen esitystä edus-kunnalle odotetaan ennen kesälomia.

TAPANI VEISTOLA

Peltopyyn löytää helpoiten talvella. Parvi muodostaa hangelle kauas näkyvän tum-man renkaan, kun linnut ovat pyöreässä ”vankkurilin-nassa” kuin lännenfilmien uudisasukkaat intiaanihyök-käyksessä. Kesällä peltopyyn huomaa helpoiten pelto-aukealta yöllä kuuluvasta ”kirr-ik” -äänestä.

Peltopyykanta on pienenty-nyt kuin pyy maailmanlopun edellä. Peltojen entisestä pe-ruslajista on tullut pikkuhar-vinaisuus, jota lintumiesten pitää lähteä erikseen bon-gaamaan.

Valoa tunnelin päässä tuo peltopyylle valmisteilla oleva hoitosuunnitelma. Luonnon-suojeluliitto antoi Oulun yli-opiston tutkija Tuija Liukko-sen luonnoksesta myönteisen lausunnon helmikuussa.

Peltoluonnon perikadon merkkiPeltopyyn väheneminen ku-vaa maaseutuluonnon tilaa yleisemminkin. Tästä syystä yhden lajin hoitosuunnitelma ei riitä mihinkään. Tarvitaan myös laajempia muutoksia maatalouteen -— joista oli-si hyötyä monille muillekin

Järjestöt: Suomi jatkaa kansainvälisenä vapaamatkustajanaKansalaisjärjestöt ovat tyrmistyneitä Vanhasen hallituksen budjettikehyspäätöksestä vuosille 2006–2009. Hallitus päät-ti, että kehitysyhteistyömäärärahat nousevat vain noin 0,02 prosentin vuosivauhdilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Suomi tule saavuttamaan 0,7:n prosentin tavoitetta vuo-teen 2010 mennessä.

82 kansalaisjärjestöä, muun muassa SLL, vetosi edus-kuntaan 0,7 prosentin puolesta. 110 kansanedustajaa on jo allekirjoittanut kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka hallitus aikoo saavuttaa itse asettamansa tavoitteen. Kehyspäätöstä puidaan parhaillaan valtiovarainvaliokunnassa ja eduskunnan käsittelyyn se tulee huhtikuun lopussa.

Maito- ja mehutölkkejä kerätty kymmenen vuottaTalteenotto käynnistyi keväällä 1995 Kuopiossa ja pääkaupun-kiseudulla. Maito- ja mehutölkkejä kerätään yhä enemmän yhdessä muiden kartonkipakkausten ja aalto-pahvin kanssa. Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella maito- ja mehutölk-kien erilliskeräysastiat muuttuivat kaikenlaiselle keräyskar-tongille sopiviksi huhtikuun alusta.

Viime vuonna suomalaisilta kuluttajilta saatiin keräyskarton-kia talteen 13 300 tonnia, mistä kartonkisten nestepakkausten osuus oli 51 prosenttia. Keräyskartongista valmistetaan karton-kia, josta tehdään hylsyjä paperi- ja kangasrullien ytimiksi.

Vahva puheenjohtajakaarti: Liittohallituksen edelliselle puheenjohtajalle Heikki Simolalle (keskellä) myönnettiin 19.3. liiton kultainen ansiomerkki merkittävästä elämäntyöstä luonnonsuojelun hyväksi. Simolaa onnittelevat nykyinen puheenjohtaja Heikki Susiluoma (vas.) ja valtuuston puheenjohtaja Pertti Siilahti (oik.).

Pakkausmerkkiopas kuluttajalleMerkillistä tietoa tuotteesta -oppaassa esitellään yleisimmät vapaaehtoiset pakkausmerkit, jotka antavat tietoja tuotteiden ominaisuuksista, ympäristö- ja terveysvaikutuksista, tuvallisuu-desta, alkuperästä tai kierrätettävyydestä. Painettu aineisto on jaossa Kuluttajaviraston asiakaspalvelupisteessä. Esite myös ladattavissa osoiteessa: www.kuluttajavirasto.fi.

Palaako pallero pelloille?

Simolalle ansiomerkki

Peltopyy on pieni ja pyöreä pelto-Suomen laji. Sen kanta lienee nykyään enää noin 5000 lintua.

maatalousympäristön lajeil-le. Hoitosuunnitelman esit-tämille peltoluonnon moni-muotoisuutta lisääville toi-mille pitää saada määrälliset tavoitteet, aikataulu ja rahat EU:n seuraavasta maaseutu-asetuksesta.

Kannettu vesi ei kaivossa pysyRaportti kuvaa hyvin eläinten tarhauksen ongelmia ylei-semminkin. Istutetut pelto-pyyt eivät ole menestyneet luonnossa. Yksi syy on ollut väärän rodun käyttö. Tarhois-sa on käytetty lähinnä länsi-eurooppalaisia kantoja. Sitä voi pitää luonnonvaraiselle itäiselle rodulle geneettise-nä riskinä.

Istutuksia ovat tehneet lä-hinnä kanakoirametsästäjät. Luonnonsuojeluliiton mie-lestä nykyiseen tarhaus- ja is-tutustoimintaan tulee ottaa aikalisä. Yhtään istutusta ei tule sallia ennen kuin kysei-sen kannan luonnontilaisuus on todettu DNA-testeillä. Vie-rasta alkuperää sisältävät tar-hakannat tulee vieraslajina hävittää.

Istutustoiminnan ja tar-halintujen sijaan kaikki tut-kimus tulee suunnata elin-ympäristöjen hoitoon. Kun elinympäristöt saadaan kun-toon, peltopyyn nykyinen kanta leviää ja lisääntyy ilman istutuksiakin.

TAPANI VEISTOLA

Rajajokisopimus uusiksi Tornionjoen lohen uusin uhka on uusi rajajokisopimus

REET

TA H

ARM

AJA

HEI

MO

RA

JAN

IEM

I/LU

ON

TOK

UVA

T


Luonnonsuojeluliitto on juuri allekirjoittanut yhteistyösopimuksen Celeres Rahastoyhtiön kanssa. Kuinka kovalle maalle norppa oikein rantautuu?Celeres sijoittaa yksityisten ja yhtei-söjen rahoja erilaisiin rahastoihin eli harjoittaa ns. varainhoitoa. Jatkossa sijoittajat voivat luovuttaa HR Suomi -henkilöstörahaston merkintäpalkki-on ja osan hallinnointipalkkiosta lii-tolle. Yhteistyö tuo Luonnonsuojelu-liitolle kaivattuja tuloja. Celeres saa puolestaan käyttää liiton Norppa–lo-goa rahastoa markkinoidessaan.

Kyse ei ole kuitenkaan pelkäs-tään rahasta, vaan myös yhteiskun-tavastuun edistämisestä sijoitus-toiminnassa.”Haluamme tällä yh-teistyöllä ottaa kantaa vastuullisen yritystoiminnan puolesta. Toivotta-vasti se lisää sijoittajien kiinnostus-ta vastuulliseen sijoitustoimintaan,” SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen sanoo.

Henkilöstörahasto on merkki vastuullisuudestaUuden HR Suomi -rahaston salkus-sa on pääosin vain sellaisten suoma-laisten yhtiöiden osakkeita, joilla on henkilöstörahasto. Celeres uskoo tä-män kertovan paljon näiden isojen pörssiyhtiöiden toiminnasta.

Henkilöstörahasto on työnteki-jöiden omistama ja johtama rahas-

to, jolle yritys voi antaa osan voitos-taan. Henkilöstörahasto muistaa työntekijöitä eläkkeelle siirryttäessä, jatkokoulutukseen mentäessä ja vai-keina aikoina.

Kyllä yrityskin hyötyy. Henkilös-törahastojen tarkoituksena on lisä-tä yritysten sisäistä yhteistoimintaa, kannustaa työntekijöitä, edistää taloudellista tasa-arvoa sekä paran-taa yritysten kilpailukykyä. Kaiken tämän on määrä parantaa tulosta.

Isänmaallista ja vihreää sijoittamista?

Celeres Rahastoyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ari Aaltonen on tyyty-väinen Luonnonsuojeluliiton kanssa käynnistyvään yhteistyöhön.

Tapaamme Celereksen kont-torissa Helsingin Yrjönkadulla. Vastaanotto on ystävällinen, tilat uudelle yritykselle tyypillisen siis-tit. Työpöytien litteillä näytöillä kiemurtelee yritysten kurssikäyriä.

Lasten ja läheisten valokuvat erot-tuvat helposti.

Ihan alkuun, oletko kuullut, että muilla rahastoyhtiöillä olisi ollut tällaista yhteistyötä ympäristöjärjes-töjen kanssa?

”Suomessa yhteistyötä ei ole tai-dettu tehdä. Ruotsissa SEB–pankki ja WWF ovat tietääkseni tehneet yh-teistyötä joitakin vuosia.”

Celereksen HR Suomi -rahaston me-nestys on ollut heti alussa erittäin hyvä. Miksi?

”Rahaston erinomaisen tuoton syynä on varmaankin sijoitusstra-tegian konservatiivisuus ja yritys-valintojen painottuminen pitkän aikavälin näkymiin. Niin kutsutun kvartaalianalyysin sijasta painotan valinnoissa yritysten pitkän aika-välin menestystekijöitä, joista hen-kilöstön ja johdon pitkäaikaiset si-touttamisjärjestelmät ovat keskeisiä. Myös toimialapainotukset poikkea-vat tyypillisistä Suomeen sijoittavista osakerahastoista -vähäriskisempään suuntaan.”

Maallikosta rahamaailma tuntuu kivikovalta. Miten täällä pärjäävät ajatukset yritysten yhteiskuntavas-tuusta?

”Sijoitustoiminnan maailma mielletään julkisuudessa kovaksi. Perimmiltään asia lieneekin näin, koska sijoitustoiminnan tavoittee-na on aina mahdollisimman hyvä tuotto sijoituksille. Sijoitustoiminta,

SLL ja Celeres Rahastoyhtiö yhteistyöhön

kuten kaikki inhimillinen toiminta, kuitenkin sopeutuu yhteiskunnan ja arvojen muutokseen. Jos vas-tuulliset sijoitusstrategiat menesty-vät, vaikutukset sijoittamiseen ovat merkittäviä ja yritysten on pakko sopeutua sijoittajien vaatimukseen vastuullisesta toiminnasta.”

Mikä vaikutelma sinulla on Suomen luonnonsuojeluliitosta?

”Positiivinen. Uskon, että tapan-ne vaikuttaa rakentavasti luonnon-suojelun edistämiseksi on suoma-laiselle luonteenlaadulle paras.”

Nokian Jorma Ollila on perännyt vastikään suomalaisilta yrityksiltä isänmaallisuutta. Onko ammatti-

maisessa sijoitustoiminnassa varaa tähän?

”Ammattimaisessa sijoittamises-sa on järkevää olla isänmaallinen. Jos valittavana on kaksi sijoitusvaih-toehtoa, joiden tuotto-odotuksen ja riskin arvioin samanlaiseksi, valit-sen aina suomalaisen vaihtoehdon. Tämä jo yksinomaan siksi, että suo-malaisena sijoittajana uskon tunte-vani suomalaisen sijoituskohteen paremmin kuin ulkomaisen.”

Lempipaikkasi Suomessa?Jostain syystä pidän eniten ka-

ruista ympäristöistä. Saaristomeri ja Lappi ovat alkaneet viehättää vanhemmiten.

MATTI NIEMINEN

PEK

KA

NIE

MEL

Ä

Celereksen Ari Aaltonen painottaa valinnoissaan pitkän aikavälin menestystystä.


Metsävetoomuksen allekirjoittajia jo 20 000 Tapahtumia

Valtakunnallinen nimienkeräys-tempaus la 9.4. Luontojärjestöt keräävät nimiä metsävetoo-mukseen ainakin Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa ja Ou-lussa. Lähde mukaan! Lisätietoja: Marjo Kuisma, p. 050–593 0796, [email protected], www.metsavetoomus.fi

Runoilta ”Metsä sydämessäni” Villa Kivessä Helsingissä (Lin-nunlauluntie 7) ti 19.4. klo 18. Taiteilijat esittävät metsäaiheisia runoja. Mukana muun muassa kirjailija Eeva Kilpi. Lisätietoja Riitta Vaismaa, Villa Kivi p. (09) 7746 1144.

Metsävetoomuksen tukikonsert-ti pe 15.4. Telakalla Tampereella

4

4

4

klo 20, Luonto-Liiton Hämeen piiri järjestää. Lavalla Kauko Röyhkä, lauluyhtye Kuokkavie-raat sekä Office Building. Liput 7e Luonto-Liiton jäsenille, 8e muille. K-18. Ennakkolippu-varaukset: [email protected], p. 044–323 2191 tai [email protected], p.040–841 7501.

Tapahtuma Helsingin rautatien-torilla ma 6.6. Tarkemmat tiedot tulevat kampanjan sivuille www.metsavetoomus.fi.

Luonnonsuojeluyhdistykset ja -piirit järjestävät keräystempau-ksia pitkin kevättä ja kesää. Ota yhteyttä alueesi luonnonsuojelu-piiriin tai -yhdistykseen ja kysy, missä ja milloin nimienkeräystä järjestetään.

4

4

Käyttävätkö eläimet niille tehtyjä vihersiltoja? Mitä Stadiin eksyväl-le citykarhulle tehdään? Miten eläinten kulkureitit turvataan teissä ja kaavoissa? Mitä on tehty meillä ja muualla? Mitä tiede ja laki sanovat?

Näihin ja moniin muihin kysy-myksiin vastaa ELÄINTEN KULKUREITIT -seminaari

ke 6.4. klo 9.30-16.15 Luon-nontieteellisessä museossa (Eläinmuseo), Pohjoinen Rauta-tiekatu 13, Helsinki

Puhujat: Stephen Venn (Helsin-gin yliopisto), Seija Väre (YS-konsultit), Tapani Veistola (SLL), Lasse Rekola (Uudenmaan liit-

to), Keijo Savola (Luonto-Liitto), Saara Jääskeläinen (Liikenne- ja viestintäministeriö), Reijo Orava (Uudenmaan riistanhoitopiiri), Arto Kärkkäinen, (Tiehallinto), Risto Rydman (Suomen Eläin-suojeluyhdistys).Puheenjohtaja Harri Dalhström (SLL).

Koko ohjelma: www.sll.fi

Seminaari on ilmainen, mutta lounas omakustanteinen.

Ilmoittautuminen: Suomen luonnnonsuojeluliitto, p. (09) 228 081, [email protected].

Järjestäjät: Uudenmaan ympä-ristönsuojelupiiri, SLL, Suomen Eläinsuojeluyhdistys ja Uuden-maan riistanhoitopiiri

Kirjoita nimesi oheiseen metsäve-toomukseen. Vetoomusteksti löytyy lomakkeen toiselta puolelta (s. 8). Kerää allekirjoituksia myös ystävil-täsi ja tuttaviltasi. Jokainen nimi on arvokas! Mitä enemmän allekirjoi-tuksia saadaan, sitä suurempi vaiku-tus vetoomuksella on metsiä koske-vaan päätöksentekoon.

Lähetä vajaatkin adressit 31.7.

mennessä osoitteeseen Metsävetoo-mus 2005, Luonto-Liitto, Annanka-tu 26 A, 00100 Helsinki. Metsäve-toomus luovutetaan valtioneuvos-tolle ja eduskunnalle elokuussa.

Allekirjoittaa voit myös osoitees-sa www.metsavetoomus.fi.

Lisätietoja:[email protected] — samalla voit tilata lisää A4-kokoisia vetoomuslomakkeita.

Metsävetoomus LS 0502 2 29.3.2005, 10:00:52

Ja lisää tulee koko ajan. Vetoomus Etelä-Suomen metsien puolesta on saanut myös julkisuuden henkilöitä liikkeelle.

Allekirjoittajien joukosta löytyy näyttelijä Jasper Pääkkönen, kirjai-lija Leena Lehtolainen, muusikot Ilkka Alanko ja Dave Lindholm, malli ja laulaja Janina Frostell... Myös Eppu Normaalit -yhtyeen ki-taristi Juha Torvinen on allekirjoit-tanut vetoomuksen. Tässä Torvisen terveiset:

”Asun perheineni yli sata vuot-ta vanhassa hirsitalossa. Sen mu-

kavuus, järkevyys ja terveellisyys on saanut minut pohtimaan monia asioita. Näen ympärilläni jatku-vaa, törkeää välinpitämättömyyttä ympäristöä kohtaan.

”Mielestäni olisi häpeällistä pelkästään allekirjoittaa vetoomus, aion tuoda mielipiteeni muutenkin julki.”Juha Torvinen

Tavalliset asukkaat näkevät ja arvos-tavat ympäristöään, virkamiehissä tuntuu sen sijaan asuvan ylimieli-syyden ja vallan sokaisema perkele,

joka saa sinänsä täysijärkiset virkai-lijat toimimaan mielivaltaisesti ja välinpitämättömästi.”

Torvinen perustelee allekirjoi-tustaan väkevästi: ”Kaupungissa, jossa asun, tulee tunne, että raken-nusliikkeet tekevät mitä tahtovat ja raha määrää ihan kaiken. Kaikki, mukaan lukien harvat luonnonti-laiset metsät, voidaan uhrata lain rajoja nuollen. Aina löytyy laista jo-ku aukko, josta voi luikahtaa läpi, jos joku älähtää, tai sitten maallik-ko eksytetään virkamiesten diiba-daaba-höpinään, josta ei ota selvää ilman lakimiestä. Mielestäni olisi häpeällistä pelkästään allekirjoittaa vetoomus, aion tuoda mielipiteeni muutenkin julki.”

REETTA HARMAJA

Osallistu vetoomustalkoisiin


Luonnonarvokaupassa metsänomistaja sitoutuu suojelemaan hehtaareitaan määräajaksi korvausta vastaan.

Turun luonnonsuojelupiirin jär-jestämässä jäsenillassa puitiin Ete-lä-Suomen metsien suojeluohjel-maan (METSO) liittyvän kokeilun onnistumista. Keskustelijoina olivat Satakunnan luonnonsuojelupiirin luonnonsuojeluvastaava Raimo Hakila ja Luonto-Liiton suojelu-asiantuntija Keijo Savola.

Voiko metsäomistaja suojeluajan umpeuduttua eli 10 vuoden kulut-tua tehdä metsälleen mitä haluaa?

Savola: Kyllä eli kohteiden tule-

vaisuudesta ei voida sanoa mitään. Pahimmassa tapauksessa metsän-omistaja saa ensin tuntuvan korva-uksen suojelujaksolta, jolloin pää-oma eli metsä kasvaa korkoa. Tä-män jälkeen hän voi myydä puunsa ja tienata lisää.

Hakila: Omistaja voi kyllä teh-dä metsälleen mitä haluaa, mutta toisaalta eikö 10 vuoden suojelu ole vaihtoehtona parempi kuin ta-lousmetsäkäyttö? Määräaikaisesta suojelusta maksettava korvaus on luonnollisesti alempi kuin pysyvän suojelun.Metsänomistajat ovat saa-neet määräaikaisista sopimuksista pääomalleen n. 3 % tuoton.

Mihin luonnonarvokauppa (LAK) sopii?

Hakila: Se toimii parhaiten maa-talousympäristössä, jossa aluetta on tarkoitus pitää kunnossa esimer-

kiksi laiduntamalla tai niittämällä. Sekä metsätyypeissä, joissa kulote-taan tai hoidetaan lehtoluontoa. Tällöin maanomistaja saa ikään kuin korvausta siitä, että hän ak-tiivisesti tuottaa luonnonarvoja. Toteutuneissa hankkeissa tällaisia hoitoprojekteja on ollut vähän. Luonnonarvokaupan resepti usein on, ettei alueelle tehdä 10 vuoden aikana mitään.

Savola: Olen samaa mieltä siitä, että LAK toimii parhaiten esim. perinnebiotoopeissa, jossa met-säelinympäristön monimuotoisuus on naimisissa ihmisen vaikutuksen kanssa. Mutta varsinaisen pitkäai-kaisen suojelun yhteydessä LAK:sta ei pitäisi puhua.

Luonnonarvokauppaa tarjotaan tällä hetkellä vapaaehtoisen suoje-lun ainoaksi keinoksi. Minne ovat unohtuneet muut keinot ja metsä-talouden ympäristötuki?

Suojelumetsää vuokralla

Mikä luonnonarvokauppa?

METSO on toimintaohjelma (2003–2007) Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin metsien monimuotoisuuden tur-vaamiseksi. Ohjelmaa johtavat ym-päristöministeriö ja maa- ja metsä-talousministeriö.

Luonnonarvokauppa on yksi kol-mesta kokeiluhankkeesta, jota tar-jotaan yksityismetsien omistajille. Muut kokeiluhankkeet ovat tarjous-kilpailu ja yhteistoimintaverkostot.

Luonnonarvokaupassa maanomis-taja ylläpitää määräajan sovittuja luontoarvoja tietyllä kohteella ra-hoitusta vastaan. Metsäkeskukset ja alueelliset ympäristöviranomaiset ottavat tarjouksiin kantaa luon-nonsuojelubiologisten kriteerien perusteella.

Ajatus luonnonarvokaupasta virisi Satakunnan luonnonsuojelupiirissä 1990-luvulla, mikä johti kokeilun

4

4

4

4

käynnistämiseen kesällä 2003.

Satakunnan kokeilussa hehtaari-kohtaiset palkkiot ovat 150–170 euroa/vuosi ja palkkio maksetaan maanomistajalle etuajassa.

Satakunnan luonnonarvokaupassa vuonna 2004 sopimuksia tehtiin 34 (2003:30) maanomistajan kanssa yhteensä 323,4 (2003:228) hehtaa-rista. Suuri osa alueista on runsas-puustoista kangasmetsää. Osassa sopimuksia maanomistajaa on vel-voitettu tekemään hoitotoimen-piteitä, kuten lahopuun lisäämistä, monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Kokeiluhanketta laajennettiin vuon-na 2004 myös Varsinais-Suomeen, jossa tehtiin 8 sopimusta.

Metsänomistaja voi katkaista sopi-muksen. jolloin hän saa pitää sii-hen asti keräämänsä korvauksen. Toisaalta sopimus jatkuu, vaikka kohde siirtyisi uudelle omistajalle tai perikunnalle.

Lisätietoja: www.mmm.fi/metso

4

4

4

4

4

LOU

NA

IS-S

UO

MEN

MET

SÄK

ESK

US

Luonnonarvokaupan asiantuntija Leena Gustafsson Lounais-Suomen metsäkeskuksesta inventoi satakuntalaisen lehtokohteen kasvillisuutta.

Pysyvä vai määräaikainen suojelu?Savola: Luonnonarvokauppa on

pitkäaikaisen suojelun näkökulmas-ta epävarmaa. Esimerkiksi vanho-jen runsaslahopuustoisten metsien väliaikainen rauhoittaminen on kustannustehotonta. Meillä pitäisi olla 20 vuoden kuluttua kohtalai-sen kattava ja pysyvä suojelualuei-den verkosto, jossa alueet kytkey-tyvät toisiinsa eivätkä ole yksittäisiä saarekkeita.

Hakila: Metsät uudistetaan Suo-messa n. 100 vuoden välein. Uudis-tettavalla alueella voi kuitenkin olla sellaisia sekametsiä, lehtoja tms. joiden kiertoaika onkin paljon pi-dempi (120-140 vuotta). Verrattu-na siihen, että tämä alue voidaan suojella pysyvästi, tilanne LAK:ssa on huonompi. Verrattuna siihen, että paikalla olisi vain talousmetsä, tilanne on parempi.

Luonnonarvokaupan tulevaisuus?Hakila: Luonnonarvokauppa

on johtanut metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten aktivoitu-miseen. He tavallaan liittyvät nii-hin talkoisiin, joissa mukana ovat

olleet kansalaisjärjestöt, biologit ja asiantuntijat. Suojelu tapahtuu metsänomistajien omista lähtökoh-dista käsin, minkä merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Nuorempi met-sänomistaja on keskimäärin suoje-lumyönteisempi. Uskon myös, että luonnonarvot tulevat tulevaisuudes-sa yhä halutuimmiksi.

Savola: Ymmärrän hyvin, että metsätaloustoimijat ovat innoissaan luontoarvokaupasta. Mahdollistaa-han se talousmetsien luontokoh-teiden suojelun rahoitusvastuun siirtämisen ympäristöministeriön rahoituksen varaan. Muutaman hehtaarin arvometsälaikkujen säi-lyttäminen talousmetsissä voitaisiin hoitaa muilla keinoin.

Nykyiset kokeiluhankkeet ovat pinta-alaltaan ja rahoitukseltaan aivan liian rajallisia, jotta tarvittavia tilastollisia johtopäätöksiä onnistu-misesta voidaan tehdä. Laaja kan-sallinen metsiensuojeluohjelma on välttämätön, METSO ei sitä korvaa. Luonnonarvokauppa voidaan toki nähdä tulevaisuuden keinopaletissa yhtenä osana.

REETTA HARMAJA

Metsävetoomus LS 0502 1 29.3.2005, 09:44:04


Laatokan-Karjalan lehtovyöhykkee-seen kuuluvan Parikkalan eläimistö ja kasvisto on erittäin runsaslajinen. Rajan tuntumassa esiintyy paljon kaakkoisia ja eteläisiä lajeja, jotka puuttuvat Järvi-Suomesta. Alueella törmää myös kasviharvinaisuuksiin, kuten keltahierakkaan. Kurssilla ret-kiä tehdään erityyppisiin maastoihin ja nähdään kämmeköitäkin.

Siikalahti ja Parikkalan seutu ovat myös lintuharrastajien mie-leen. Sisä-Suomen arvokkaimmaksi lintukosteikoksi tituleeratulla Siika-lahdella on vuoden aikana havaittu yli 250 lintulajia.

Suojelualueelle jää pesimään rei-lut 70 lajia, joten poikueissa riittää ihmettelemistä. Silkkiuikut, mus-takurkku-uikut ja monet sorsat ha-keutuvat pesimään lokkiyhdyskun-tien tuntumaan. Kalasääsket kiertä-vät etsimässä saalista. Alue on myös Suomen parhaan yölaulajaseudun maineessa.

Jääkauden jäljet vievät kurssi-laiset n.10 000 vuotta ajassa taak-sepäin. Harjut, drumliinit, deltat, sandurit ja hiidenkirnut kertovat kukin omaa tarinaansa jäätikön liikkeistä. Parikkala sijaitsee Sal-pauselkien välissä. Salpausselät ovat reunamuodostelmia, jotka syntyivät, kun jäätikön reuna py-sähtyi pitkäksi ajaksi. Maastoretkel-lä kävellään pitkin harjun lakea ja nähdään, miten harjun olosuhteet vaikuttavat kasvillisuuteen.

Kurssi on tarkoitettu kaikille yli 11-vuotiaille luonnosta kiinnostu-neille. Kurssipaikkana on toimin-takeskus Oronmylly, joka sijaitsee kirkasvetisten lampien ja harjujen tuntumassa. Opetus pidetään joen varrella sijaitsevassa viehättävässä Myllytuvassa. Päivittäin tehdään useita maastoretkiä. Tarkemmat kurssitiedot seuraavalta aukeamal-ta.

REETTA HARMAJA

Parikkalan luonnonharrastuskurssilla ensi heinäkuussa kuljetaan jälleen jääkauden jäljillä, nautitaan vehreästä lehtomaisemasta sekä ihmetellään pikkulokkien kätkätystä yhdellä Suomen parhaista lintuvesistä.

Reilusti kahviaKahvi on öljyn jälkeen pörssien toiseksi vaihdetuin raaka-aine.

Kahvituloilla on suuri merki-tys paitsi noin 25 miljoonan kahvinviljelijän perheille myös kokonaisten maiden kansanta-louksille.

Kahvin maailmanmarkkinahinta

4

4

4

oli vuosina 2001–2004 niin al-hainen, ettei se läheskään aina riittänyt kattamaan viljelyn aihe-uttamia kustannuksia. Kahvikrii-sin vaikutukset tuntuvat viljeli-jöiden elämässä edelleen.

Reilun kaupan kahvista makse-taan viljelijöille korvausta, joka kattaa viljelykustannukset ja ta-kaa viljelijän perheelle kohtuul-lisen elannon. Kupillinen reilun kaupan kahvia maksaa suoma-laiskuluttajalle vain 1–4 sent-tiä enemmän kuin ns. tavalliset kahvit.

Lähes kaikki Suomessa myytävät Reilun kaupan kahvit on viljelty luonnonmukaisesti. Reilun kau-pan tuotannossa suositaan aina ympäristöystävällisyyttä.

Reilun kaupan kahveja voi ostaa kaikista ruokakaupoista. Tarjol-la on useita makuvaihtoehtoja. Kahveja saa työpaikoille myös tukuista sekä Cafe Barin, Cof-fee Pleasen ja Vendorin auto-maatteihin.

4

4

4

IBM, Vodafone, Merril Lynch, Microsoft, Air France, Orange…

Reilun kaupan kahvia käyttävien yritysten nimilista on komeaa luet-tavaa. Suomalaiset suuryritykset ei-vät vielä ole profiloituneet Reilun kaupan tuotteiden käyttäjinä, mutta reilu kahvi, tee, sokeri ja hunaja ovat vakiinnuttaneet paikkansa jo moni-en pienempien yritysten tarjoiluissa sekä yksittäisillä työpaikoilla.

Esimerkiksi Olarin koulun opettajainhuoneessa Espoossa on kahviteltu reilusti jo toista vuotta. ”Koska opettajien kahvikassalla ei ole tarkoitus tehdä voittoa, niin ajattelimme, että tässä on hyvä paik-ka vaikuttaa valinnoillaan”, kertoo Seppo Hietaranta, Olarin lukion biologian ja maantiedon opetta-ja. Reilun kaupan tuotteet löysivät tiensä 50 opettajan työpaikalle ni-menomaan Hietarannan ansiosta. Kahvikaapin sisällön saneeraus kävi varsin kivuttomasti: ”Reiluun kah-

viin siirtymisestä ei oikeastaan käyty edes keskustelua, vaan se hyväksyt-tiin ikään kuin ilmoitusluontoisena asiana. Ehkä ihmiset pitivät sitä jo-pa itsestäänselvyytenä”, Hietaranta toteaa.

Mitä pienet edellä, sitä isot perässäItse asiassa kimmoke reiluun kahviin siirtymisestä tuli alun perin oppilail-ta. Koulussa toimii lukiolaisten vetä-mä kestävän kehityksen toimikunta, jossa Hietaranta on taustaohjaajana. Toimikunta on järjestänyt muun muassa oman reilun kaupan viikon, jonka aikana pidettiin tuoteinfoja ja pyöritettiin kioskia.

Reiluutta resurssien puitteissaKoulun henkilökunta suhtautuu op-pilastoimikunnan toimintaan posi-tiivisesti. Harmittavan usein resurssit asettavat kuitenkin rajoituksia, vaik-ka tekemisen meininkiä löytyisikin. Esimerkkinä Hietaranta mainitsee kotitalousopetuksen määrärahojen

leikkaamisen.”Kotitalousopetuksen määrära-

hat ovat hyvin rajalliset. 30 tunnin kurssilla opettaja voi käyttää raaka-aineisiin vain noin 15 euroa oppi-lasta kohden, joten esimerkiksi rei-lun kaupan tuotteiden käyttäminen opetuksessa on mahdotonta.”

LAURA KINNUNEN

Reilua kahvia tarjolla jo useilla työpaikoilla

Parikkalan kesä — luonnonhistoriaa ja harvinaisuuksia

REET

TA H

ARM

AJA

REET

TA H

ARM

AJA

HEI

DI K

ORV

A

Parikkalan Siikalahdella on runsaasti sudenkorentoja — yli 20 lajia. Kuvassa erittäin harvinainen viherukonkorento.

Soranottokuopan kerrostumista näkee, miten jäätikön sulamisvedet kuljettivat ja kasasivat erilaisia maa-aineksia. Retkiporukka innostuu myös törmäpääskyjen pesärivistöstä törmän ylimmässä kerroksessa.

Espoolaisen Olarin koulun opettajat nauttivat työpaikallaan reilun kaupan kahvia.

Sivu 10 luonnonsuojelija Kurssiliite

NUUKSION PARHAAT PAIKAT 4.–6.6. (la–ma)Nuuksio on paljon muutakin kuin kansallispuiston suosituimmat polut ja nuotio-paikat. Tällä Nuuksion vaelluksella kierrellään järviylängön pohjoisosissa koukaten välillä myös kansallispuistoon kuuluville erillisille alueille. Kesän 2004 vaelluksen kohteista sivutaan muutamia, mutta pääosin kuljetaan muissa maisemissa. Päivä-matkat eivät ole kovin pitkiä, jotta aikaa jää luonnosta nautiskeluun ja leirielämään. Yhtenä päivänä valmistetaan yhdessä myös juhla-ateria. Vaellus sopii niin aloitteli-joille kuin konkareillekin. Patikointi päättyy Luukin ulkoilualueen saunan löylyihin. Kurssi järjestetään yhteistyössä Helsingin Seudun Lapinkävijöiden (HSL) kanssa. Vetäjänä toimii Raija Hentman.

Hinta: SLL:n ja HSL:n jäsenille 45 euroa, muille 75 euroa. Ilmoittautumi-nen: 7.5. mennessä.

TUNTURIKASVIT 9.–16.7. (la–la) Kilpisjärvellä Kilpisjärven alueen upeat suurtunturit tarjoavat kasveista ja luonnosta kiinnostu-neille tilaisuuden viettää viikko retkeillen Saanan ja Mallan maisemissa. Kurssilla tutustutaan tunturikasvillisuuteen ja opetellaan tuntemaan tunturikasveja. Osallis-tujilta ei edellytetä aiempaa kasvien tuntemusta. Päiväohjelmat painottuvat siten, että tunturikasveista kiinnostuneet voivat keskittyä aiheeseen tositarkoituksella.

Viikon aikana tehdään päiväretkiä lähituntureille kuten Saanalle, Mallalle ja Jeah-katsille. Käymme yhtenä päivänä kolmen valtakunnan rajalla ja yhden kokonaisen päivän vietämme Jäämeren rannassa tutustuen mm. merenrannan kasveihin.

Jottei viikko jäisi pelkäksi kasvien opiskeluksi, kerromme myös alueen luonnon erityispiirteistä joko luontoretkillämme tai iltaohjelmissamme.

Tukikohtana on koko kurssin ajan Kilpisjärven biologinen asema, missä majoitus 2 hengen huoneissa täysihoidolla. Vetäjinä Rauni Partanen ja Aino Hämäläinen.

Hinta: SLL:n jäsenille 310 euroa, muille 350 euroa. Ilmoittautuminen: 27.5. mennessä.

LAATOKAN-KARJALAN LUONTO 10.–13.7. (su–ke) ParikkalassaKurssilla tutustutaan Laatokan–Karjalan lehtovyöhykkeeseen kuuluvan Parikkalan lintuihin ja muihin eläimiin, kasvillisuuteen ja jääkausien jälkiin. Parikkalan eläimistö ja kasvisto on erittäin runsaslajinen ja sieltä löytyy paljon erittäin harvinaisia laje-ja. Siikalahden luonnonsuojelualue on yksi tutustumiskohteistamme. Siikalahti on Suomen paras lintujärvi ja sen kasvisto on myös erittäin merkittävä. Kurssi sopii kaikille yli 11 -vuotiaille luonnosta kiinnostuneille. Erityisen hyvin kurssi soveltuu lajintuntemusta kertaaville luokanopettajille, biologianopettajille, ja opettajiksi opis-keleville. Lintuihin ja jääkausiin liittyvän osuuden opettaa niihin erikoistunut biologi Hanna Aalto. Kasviosuudessa opettajana on kosteikko- ja suokasvien asiantuntija Marko Vauhkonen. Mukana ovat myös luontokuvaaja Hannu Siitonen ja sudenko-rentoharrastaja Rainer Rajakallio. Kurssiohjelmaan voit käydä tutustumassa osoit-teessa www.ornio.net/sllkurssit.html.

Hinta: SLL:n jäsenille 230 euroa, muille 270 euroa. Hinta sisältää opetuksen lisäksi majoituksen (2–4 hengen huoneissa) ruokailuineen Oronmyllyn toiminta-keskuksessa. Ilmoittautuminen: 31.5. mennessä.

KESÄVAELLUS SUOMEN SUURTUNTUREILLE 16.–24.7. (la–su)Lähdemme vaellukselle Norjan puolelta Didnujokivarresta. Nousemme Lossujär-ven kautta jylhään Urttasjokilaaksoon. Sieltä reittimme jatkuu Kalottireittiä pitkin Pitsuskönkään kautta Haltille. Ylitämme viisihuippuisen Haltin ja laskeudumme Guo-lasjärven rantaan Norjan puolelle, josta kuljetus jylhien maisemien halki takaisin Kilpisjärvelle. Reittimme varrella on hyviä kalavesiä. Vaelluksen ajankohta sijoittuu

myös tunturikasvien parhaaseen kukkimisaikaan. Vaelluksen pituus on noin 70 ki-lometriä. Mukaan mahtuu 14 vähintään 15-vuotiasta vaeltajaa. Tarvitset vaellukselle mukaan oman teltan ja retkieväät. Vaelluksen aikana on kaksi kertaa mahdollisuus yöpyä varaustuvassa. Vetäjinä ovat Aino Hämäläinen ja Eeva Kaisa Hyry.

Hinta: SLL:n jäsenille 230 euroa, muille 270 euroa. Hinta sisältää opastuksen lisäksi majoituksen ruokailuineen vaelluksen aluksi ja lopuksi Kilpisjärven biologi-sella asemalla, kuljetukset Norjan puolelle ja takaisin sekä kaksi varaustupamaksua. Ilmoittautuminen: 3.6. mennessä.

TALKOOLEIRIT KOLIN KANSALLISPUISTOSSA 17.–23.7. (su–la) ja 25.–31.7. (ma–su)Perinnebiotoopit — ahot, niityt, pihapiirit ja kaskimetsät ovat Kolin kansallispuiston keskeisiä monimuotoisuuden ja maiseman tekijöitä. Näiden perinneympäristöjen suojelu edellyttää runsaasti hoito- ja kunnostustöitä. Kesän talkooleiri Kolilla on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä käytännön työtä ympäristön hyväksi ja saada samalla tietoa alueen luonnosta ja kulttuurista.

Leiri on järjestetty jo kuutena vuotena, ja sen suuren suosion vuoksi tänä vuonna pidetään kaksi viikon mittaista leiriä. Leirien aikana hoidetaan etupäässä Herajärven rannalla sijaitsevan Lakkalan ja viereisen Seppälän pientilojen pihapiirejä heinätöitä tekemällä. Ohjelmassa on myös kaskenpolttoa, jos säät suosivat.

Majoittuminen omissa teltoissa tai läheisessä Seppälän varaustuvassa. Molem-mille leireille otetaan 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos tunnet olevasi työtä pelkäämätön, yhteistyökykyinen ja huumorintajuinen, sopii leiri sinulle!

Työnteon lisäksi leirillä retkeillään paikallisen oppaan johdolla mm. pirunkirkon ja Repouuron luolissa ja Kolin korkeimmilla vaaroilla. Tutustumme myös ahojen ja kaskimetsien kasvillisuuteen, Kolin alueen geologiaan ja paikallishistoriaan.

Järjestäjät huolehtivat kuljetuksista Joensuu-Kajaani-valtatien varrelta Kolille sekä muonituksesta. Talkooleirit järjestetään yhteistyössä Metsäntutkimuslaitok-sen ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kanssa. Leirin vetäjänä toimii Hilpi Liimatainen. Leiri on maksuton. Ilmoittautuminen: 31.5. mennessä.

LAPIN JA JÄÄMEREN LUONTO 18.–23.7. (ma–la) Kevo-VaranginvuonoKoe unohtumaton matka Lapin ja Jäämeren upeaan luontoon. Tutustumme poh-joisimman Lapin tunturiluontoon ja Jäämeren vuonomaisemiin ja valtaviin merilin-tukolonioihin. Kävelymatkat eivät ole pitkiä, paikasta toiseen liikumme bussilla ja linnut näemme läheltä. Tämä matka on kasvi-, lintu-, ja luontoharrastajan unelma!

Matkan vetäjinä toimivat biologi Hanna Aalto, kasvitutkija Marko Vauhkonen ja lintuharrastaja Janne Aalto. Ohjelma ja kuvia kohteista sivuilla www.ornio.net/sll-kurssit.html

Hinta: SLL:n jäsenille 450 euroa, muille 490 euroa. Hinta sisältää opastuksen lisäksi majoittumisen omin lakanoin, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä bussikul-jetuksen Rovaniemeltä. Ilmoittautuminen: 3.6. mennessä.

VIRON RETKI 21.–25.7. (to–ma)Kohteena Kihnun saari ja Pärnun läheiset ranta-alueet. Retken ohjelma valmistuu huhtikuussa. Retken vetäjinä Tuovi Kurttio ja Erik Sikk.

Hinta tulee olemaan noin 320 euroa jäsenille ja 360 euroa muille. Hinta sisältää opastuksen lisäksi majoituksen täysihoidolla, laivamatkat Hki-Tallinna-Hki ja kaikki kuljetukset Virossa. Ilmoittautuminen: 10.6. mennessä.

SOUTURETKI INARIJÄRVELLE 24.–29.7. (su–pe)Retkellä soudetaan perinteisillä puuveneillä Ivalosta Inarin kirkonkylään (noin 70 km). Kalastusmahdollisuus. Oma teltta ja retkieväät mukaan. Vetäjinä Vesa Luhta

ja Mika Alava. Hinta: SLL:n jäsenille 240 euroa, muille 280 euroa. Hintaan sisältyy opastuksen

ja veneiden lisäksi sisämajoitus ruokailuineen retken aluksi ja lopuksi. Ilmoittau-tuminen: 10.6. mennessä.

RETKI TUNTSAJOELLE (Vanha Salla) 1.–9.8. (ma–ti)Kokoontumien ja yöpyminen Sallassa. Seuraavana päivänä kuljetus Kantalahteen, jossa tutustutaan kaupunkiin ja yövytään. Kantalahdesta kuljetus Zarechenskiin, josta siirrytään moottoriveneillä Tuntsajoelle. Maastossa yövytään omissa teltoissa. Mukaan omat retkeilyvälineet, retkieväät sekä passi ja viisumi. Vetäjänä eräopas Janne Ollikainen.

Hinta: SLL:n jäsenille 350 euroa, muille 390 euroa. Hintaan sisältyvät opastuk-sen lisäksi ohjelmassa mainitut kuljetukset ja majoitukset ruokailuineen. Ilmoit-tautuminen: 10.6. mennessä.

VAELLUS ITÄ-SAARISELÄLLE 27.8.–6.9. (ke–la)Kookontuminen ja yöpyminen Ivalossa. Seuraavana päivänä kuljetus Murmanskiin, jossa kiertoajelu kaupungissa ja ruokailu. Tämän jälkeen alkaa vaellus Itä-Saariselän tuntureille. Leiripaikat vesistöjen läheisyydessä, sään salliessa käydään tunturin hui-pulla. Lähimmillään ollaan noin 20 km päässä Suomen rajasta. Mukaan oma teltta,ja muut retkeilyvälineet, retkieväät sekä passi ja viisumi. Maasto on vaativa, joten aikaisempaa vaelluskokemusta täytyy olla. Vetäjänä eräopas Janne Ollikainen.

Hinta: SLL:n jäsenille 330 euroa, muille 370 euroa. Hintaan sisältyvät opastuk-sen lisäksi ohjelmassa mainitut kuljetukset ja majoitukset ruokailuineen. Ilmoit-tautuminen: 30.6. mennessä.

Luonnonsuojeluliiton LUONNONHARRASTUSKURSSIT 2005

Luonnonsuojeluliiton KURSSEILLE ILMOITTAUTUMINEN

Kursseille ilmoittaudutaan Suomen luonnonsuojeluliittoon (SLL) kurssisihteeri Susanna Kirkkolalle, puh. (09) 2280 8207, [email protected], fax (09) 2280 8200.

Osallistujille lähetetään yksityiskohtainen kurssikirje noin kuusi viikkoa ennen kurssia. Ilmoittautumisen jälkeen lähetetään maksettavaksi 50 euron varauslasku (alle 180 euroa maksavilla retkillä varausmaksu 10–25 euroa). Ilmoittautuminen on sitova, kun varausmaksu on suoritettu eräpäivään mennessä. Loppulasku lä-hetetään neljä viikkoa ennen kurssin alkua.

Kurssinjärjestäjän peruutusehdot: Jos kurssille ei ole kuukautta ennen alka-misajankohtaa ilmoittautunut vähintään minimimäärää osallistujia (vaihtelee kurs-sikohtaisesti), kurssia ei järjestetä. Tällöin kaikki maksusuorituksesi palautetaan tai voit vaihtaa toiselle kurssille.Asiakkaan peruutusehdot mikäli peruutus tapahtuu- viimeistään 30 vrk ennen kurssin alkua, palautetaan varausmaksu- myöhemmin kuin 30 vrk, mutta viimeistään 14 vrk ennen kurssin alkua, veloi-tetaan varausmaksu- myöhemmin kuin 14 vrk, mutta viimeistään 48 tuntia ennen kurssin alkua, peritään 50 % hinnasta- myöhemmin kuin 48 tuntia ennen kurssin alkua tai jos asiakas ei saavu ajoissa lähtöpaikalle myöhästyen kurssilta on kurssinjärjestäjällä oikeus pidättää koko kurssin hinta.

Kurssit toteutetaan yhteistyössä OK-Opintokeskuksen ja Opintotoiminnan keskusliiton kanssa (www.okry.fi).

Kurssit löytyvät myös liiton verkkosivuilta osoitteesta www.sll.fi/kalenteri/luonnonharrastuskurssit.

HEI

KK

I KET

OLA

/LU

ON

TOK

UVA

T

Tunturikasvit-kurssilla Saanan maisemat tulevavt tutuiksi.

Sivu 11luonnonsuojelija Kurssiliite

IMOITTAUTUMINEN KESÄLEIREILLE: Ks. kyseisen leirin kohdalta

LASTEN LEIRITKORPILAHTI6.–10.6. (ma–pe) 7–12-vuotiaille13.–17.6. (ma–pe) 7–12-vuotiailleLeirit pidetään Korpilahdella, Putkilahden kylätalolla, keskellä kaunista keskisuoma-laista luontoa. Leireillä on luvassa luontoon tutustumista, seikkailuja, kädentaitoja, pelejä, saunomista, uimista, iltanuotioita sekä paljon uusia kavereita. Tule mukaan viettämään ikimuistoinen leiriviikko! Leirit järjestää Keski-Suomen luontopiiri.

Hinta: 80e/ Luonto-Liiton jäsen ja 100e/muut. Sisarusalennus on 10e. Voimme antaa alennusta vähävaraisuuden vuoksi. Hinta sisältää: ruokailut, telttamajoituksen, vakuutuksen, ohjelman ja materiaalit. Huonojen säiden sattuessa mahdollisuus myös sisämajoitukseen. Ilmoittautuminen: Jaana Kuorelahti/leirityöntekijä, [email protected], puh: 050–4104 923.

LAVAJÄRVI, HÄMEENKYRÖ5.-9.6 7–12 (su–to) 7–12-vuotiaille13.-17.6 (ma–pe) 7–12-vuotiailleLeirille otetaan 25–30 leiriläistä, joten ilmoittaudu ajoissa! Tule mukaan viettämään seikkailuntäyteinen viikko metsän keskellä, järven rannassa. Lavajärvellä pääset tu-tustumaan hämäläiseen luontoon, retkeilemään, kiipeilemään, uimaan, saunomaan sekä touhuamaan ötököiden parissa.

Hinta: 70e L-L:n jäseniltä / 85e muilta. Hinta sisältää ruokailut, telttamajoi-tuksen, materiaalit, vakuutuksen sekä loistavan ohjelman. Ilmoittautuminen: viim.13.5. mennessä, arkisin klo:18 jälkeen 041–4496481 / Eeva.

LEMI, VANTAA 1. leiri 6.–11.6. (ma–la) 8–12-vuotiaille2. leiri 11.–16.6. (la–to) 8–12-vuotiailleVantaan Luonnonystävät järjestää kesällä kaksi luontoleiriä Vantaan kaupungin lei-rikeskuksessa Lemillä. Leirillä tutustumme luontoon tutkien ja retkeillen lähiym-päristössä. Lisäksi leikimme, harjoitamme kädentaitoja, tutustumme toisiimme ja saamme uusia ystäviä. Leiripaikkamme on luonnon helmassa järven rannalla sijaitseva Lemin leirikeskus. Leirillä tietenkin myös uidaan, saunotaan ja istutaan iltanuotiolla leirilauluja laulellen. Hinta: 110e (Luonto-Liiton jäsenet) tai 130e (ei-jäsenet) sisältäen ohjelman, majoituksen, ruokailut, vakuutuksen ja kuljetuksen Vantaalta Lemille ja takaisin. Ilmoittautuminen VaLun toimistolle puh: (09) 857 3848 tai [email protected].

SVEDJA, PIETARSAARI 6.–10.6. (ma–pe) 7–12 vuotiailleLuonto-Liiton Pohjanmaan piiri järjestää jo kolmatta kertaa kaksikielisen lastenleirin Pietarsaaressa. Leiripaikka, Svedja, sijaitsee meren rannalla. Luvassa on monenlaista jännää, luonnon tutkimisesta leikkeihin ja nuotiolla istuskeluun. Kaksikielisyys antaa oman vivahteensa leirielämään, mutta täysin yksikielisetkin osallistujat ovat erittäin tervetulleita, ja ohjelma vedetään aina kahdella kielellä. Hinta: 85e jäsenille, 100e muille. Leirillä majoittaudutaan sisätiloissa, mutta myös telttamajoitusmahdollisuus on. Ilmoittautuminen: [email protected] tai Kajsalle 050- 5862111 ilta-aikaan.

ESPOON KESKUS1. leiri 6.–10.6. (ma–pe, päiväleiri) 7–12 vuotiaille2. leiri 13.–17.6. (ma–pe, päiväleiri) 7–12 vuotiaillePäiväleirien tukipaikkana toimii Villa Apteekin puutalo Kannusillanmäen ”luontotas-kussa” Espoon keskuksessa. Leirillä tutustutaan lähiluontoon ja tehdään muutama pidempi retki metsään ja rannalle. Lisäksi pelataan, leikitään ja tehdään erilaisia puhdetöitä. Leirin järjestää Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat. Hinta: 60 e Luonto-Liiton jäsenille, 80e muille. Hintaan sisältyy ohjelma, materiaali, kasvisruoka, retkien bussikulut ja vakuutus. Ilmoittautuminen: ENY:n toimis-toon p.09-859 6758 tai [email protected].

NUUKSIO, ESPOO18.–22.7. (ma–pe)Luontokivaa, pelejä, leikkejä, nuotioiltoja ja kavereita! Ja tietysti paljon uimista ja lättyjä. Hinta Luonto-Liiton jäsenille 75 e, muille 95 e. Hintaan sisältyy kasvisruoka, telttamajoitus, ohjelma, materiaalit, kimppa-kyyti ja vakuutus. Ilmoittautuminen: ENY:n toimisto p.(09) 859 6758 tai [email protected].

KARHONSAARI, KUOPIO5.–10.6. (su–pe) 7–11-vuotiaille19.–24.6. (su–pe) 7–11-vuotiailleLuontoleirillä ohjelmassa retkeilyä metsän uumeniin, kasvien, kalojen ja pikkuötö-köiden tutkailua, lintujen tiirailua, kivoja kavereita, uintia, saunomista ja jännittäviä seikkailuja. Leirit järjestää Savo-Karjalan luontopiiri. Hinta: Luonto-Liiton jäsenille 75e, muille 95e. Hinta sisältää ruuat, vakuutuk-sen ja ohjelman. Majoitus on teltoissa, ruokailua varten ja sateen varalta on käy-tettävissä myös sisätilat. ilmoittautuminen: 050–414 74 92, arkisin klo 10-18 [email protected].

BENGTSÅR,HANKO 1. leiri 6.–11.6. (ma–la) 8–12-vuotiaille2. leiri 13.–18.6. (ma–la) 8–12-vuotiaille3. leiri 18.–23.6. * (la–to) 8–12-vuotiaille4. leiri 27.6.–2.7. * (ma–la) 8–12-vuotiaille5. leiri 18.–23.7. (ma–la) 8–12-vuotiaille6. leiri 25.–30.7. (ma–la) 8–12-vuotiaille7. leiri 1.–6.8. (ma–la) 8–12-vuotiaille(*Ympäristöetsivät -teemaleiri)Leiriä vetävät kokeneet johtajat ja ohjaajat. Leireillä eletään luonnon keskellä, seikkaillaan, tutustutaan luonnon ihmeisiin, uidaan, sauno-taan, nukutaan teltoissa ja pide-tään kaikinpuolin hauskaa.

Leirit järjestää Luonto-Liiton Uudenmaan piiri. Hinta: 120e Luonto-Liiton jäse-nille, 145e muille. Hintaan sisältyy ohjelma, telttamajoitus, ruokailut, materiaalit, bussikuljetus Helsingistä Bengtsåriin ja takaisin sekä tapaturmavakuutus. Lähdöt leireille Rautatientorilta. Ilmoittautuminen: Lupin toimisto, Petro Pynnönen (09) 446313 tai [email protected]

PERHELEIRITSVEDJA, PIETARSAARI11.–12.6.(la–su)Pohjanmaan luontopiiri on mukana järjestämässä perheille suunnattua luontoleiriä Svedjassa, Pietarsaaressa. Idyllinen leiripaikka sijaitsee meren rannalla komeissa maisemissa ja hienoa luontoa löytyy aivan läheltä. Leiri kestää reilun vuorokauden, lauantainaamusta sunnuntai-iltapäivään.Ohjelmassa on luontoretkeilyä, ympäristötaidetta, luontoleikkejä, saunomista, ilta-nuotion lumoa ja muuta mukavaa. Mahdollisuus joko sisä- tai telttamajoitukseen. Leirille voivat osallistua kaikenikäiset lapset aikuisten kanssa. Viikonlopun hinta on 20e aikuiset ja 10e lapset. Ilmoittautuminen: [email protected] tai Kajsalle 050- 5862111 ilta-aikaan.

NUUKSION KATTILAJÄRVI, ESPOO12.–16.7. (ti–la) Telttaleirille voi osallistua myös lyhyemmän ajan ti–to 12.–14.7. Mainiot retkimaa-astot, mustikkametsä teltan vieressä, hyvä sauna ja lämmin järvivesi. Ohjelmaa ja puuhaa koko perheelle ja kaiken ikäisille. Hinta: alle 7-v.= 5e/vrk, 7–12-v.= 10 e/vrk ja yli 12-v.= 15 e/vrk. Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 20 e alennus loppusummasta telttakunnalta (perheeltä). Hintaan sisältyy kasvisruoka, telttamajoitus, ohjelma, materiaali ja va-kuutus. Ilmoittautuminen: ENY:n toimisto p.(09) 859 6758 tai [email protected].

KUHMO19.–21.8. (pe–su)Koko perheen karhuteemainen luontoleiri. Leirillä taide ja tieto yhdistyvät koko-naisvaltaiseksi kokemukseksi karhun elämästä, jota yhdessä koettu yö karhujen kanssa vahvistaa ja elävöittää. Leirin kuluessa tutustumme eläimen biologiseen ja esteettiseen olemukseen. Leirin ohjelmaan kuuluu karhuaiheisia taidetöitä, tietoa karhusta asiantuntijan kertomana, leirikivaa, erämaista tunnelmaa, yö karhukojussa. Leirillä valmistuneista taidetöistä pidetään näyttely julkisella paikalla Kuhmossa. Leiriläisiksi otetaan ympäri Suomea n. 15–20 vanhempaa ja lasta. Koska yksi yö vietetään karhukojussa on alle kouluikäisten osallistuminen rajoitettua. Erityisesti osallistujiksi toivotaan vanhempia ala-asteikäisten lasten kanssa. Hinta: 50e/hlö, sisältyy ruoka, majoitus ja ohjelma. Ilmoittautuminen: Mervi Koskela, p. 050–3368400, [email protected].

NUORTEN LEIRITSEITSEMISEN KANSALLISPUISTO27.6 –1.7. (ma–pe) 13–16-vuotiailleUppoudumme pohjoishämäläiseen luontoon: retkeilemme ikimetsissä ja suurilla soilla, uimme metsäjärvissä. Vierailemme Koveron perinnetilalla, teemme käsitöitä

ja keräämme luonnonyrttejä. Pohdim-me luonnon merkitystä ihmiselle ja etsimme keinoja sen suojelemiseksi. Tule mukaan! Majoitus Kortesalon kämpällä.Hinta: 70e Luonto-Liiton jäseniltä / 85e muilta sisältäen ruokailut, majoi-tuksen, materiaalit, vakuutuksen sekä monipuolisen ohjelman. Ilmoittau-tuminen: viimeistään 10.6. mennessä Tanjalle, puh. 040–764 2577 tai [email protected] (arkisin kello 18 jälkeen) Leirille otetaan 25 leiriläis-tä, joten ilmoittaudu ajoissa!

PIETARSAARI6.–11.6. (ma–la)13–16-vuotiailleNyt olisi mahdollisuus päästä ensim-mäistä kertaa kokemaan luontoliitto-lainen ympäristöleiri kauniissa meren-rantamaisemissa Pietarsaaressa. Leiri

on kaksikielinen. Leirin ohjelmassa on luonnontutkimista, ympäristötaidetta, uintia ja retkeilyä. Hinta: 85e jäsenille, 100e muille. Leirillä on sisä- ja telttamajoitus. Ilmoittautuminen: [email protected] tai Kajsalle 050–5862111 ilta-aikaan.

LIESJÄRVEN KANSALLISPUISTO, KANTA-HÄME16.–22.7. (la–pe) 12–16-vuotiailleLeirillä tutustutaan monipuolisesti kansallispuiston eliömaailmaan puiden latvuksis-ta vedenpinnan alle. Ohjelmasta huolehtivat Vantaan Luonnonystävien leirinvetäjät ja vierailevat asiantuntijat. Majoitus on teltoissa ja muonituksesta vastaa mainio leirikokki. Retkeilyn ja luonnonharrastuksen lisäksi leirillä tietysti myös uidaan, saunotaan, lauletaan iltanuotiolla, tutustutaan uusiin ystäviin ja pidetään hauskaa. Hinta: 100e Luonto-Liiton jäsenet, 120e muut. Ilmoittautuminen: VaLun toimis-to puh: (09) 857 3848 tai [email protected]. Lisätietoa myös www.valu.fi.

KARHONSAARI,KUOPIO12.-17.6. (su–pe) 12–17-vuotiailleLuontoleirillä luvassa retkiä öiseen metsään, kasveja ja ötököitä maalla, vedessä ja ilmassa, saunomista, laavuöitä, erätaitoja ja kalastusta, ympäristötaiteilua, ystävyyttä ja maailmanparannusta. Leirin järjestää Savo-Karjalan luontopiiri. Hinta: Luonto-Liiton jäsenille 75e, muille 95 e. Hinta sisältää ruuat, vakuutuksen ja ohjelman. Majoitus on teltoissa, ruokailua varten ja sateen varalta on käytet-tävissä myös sisätilat. Ilmoittautuminen: 050–414 74 92, arkisin klo 10-–18 [email protected]

BENGTSÅR,HANKO 2.–9.7. (pe–la) Luonnonharrastusleiri13–16-vuotiaille 9.–16.7. (la–la) Ympäristötaideleiri 13–16-vuotiaille Leiriä vetävät kokeneet johtajat ja ohjaajat. Leireillä eletään luonnon keskellä, seikkaillaan, tutustutaan luonnon ihmeisiin, uidaan, saunotaan, nukutaan teltoissa ja pidetään kaikinpuolin hauskaa.Hinta: 100e/125e. Hintaan sisältyy ohjelma, telttamajoitus, ruokailut, materiaalit, bussikuljetus Helsingistä Bengtsåriin ja takaisin sekä tapaturmavakuutus. Lähdöt leireille Rautatientorita. Ilmoittautuminen: Lupin toimisto Petro Pynnönen p. (09) 446313 tai [email protected]

KANSAINVÄLISET LEIRITKURKIJOKI,VENÄJÄ1.–10.7. (pe–su)Tule suomalais-venäläiselle kasvien inventointileirille Laatokan rannalle. Leirillä kartoitetaan Kurkijoen koululaisten ja Petroskoin yliopiston biologian opiskelijoi-den kanssa Karjalan punaisen kirjan lajien vanhoja suomalaiskaudella tunnettuja esiintymispaikkoja (mm. kangasvuokko ja huurrepaju). Lisäksi tutustutaan Kurkijoen historiaan kuten alueen linnavuoriin, tavataan soutu- ja purjehdusretkellä olevia Pietarin meriteknisen yliopiston opiskelijoita ja käydään Kojonsaaren maailmankuuluilla hiekkarannoilla, melotaan Laatokalla ja tietenkin vietetään rattoisaa leirielämää.Hinta: Luonto-Liiton tai Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 40e ja muille 50e. Hintaan sisältyy ruoka, ohjelma ja matkat Imatralta leirille ja takaisin. Viisumin jokainen hankkii itse n. 50e. Suomalaisia pääsee mukaan kymmenen nopeinta. K-18. Ilmoittautuminen: Anni Hassi [email protected] p. 050–490 1213. Tiedot luontoselvityksistä: Olli Turunen p. 040–755 3815. [email protected]

NORDIC ENVIRONMENTAL YOUTH CAMP IN FINLAND7.–14.8. (Sunday–Sunday) for youth 15–25 years old Luonto-Liitto will organise Nordic Environmental Youth Camp in August 2005 in Vihti. This camp is meant for young people aged 15–25 from all Nordic countries. The number of Finnish participants will be around 12 and altogether there will be around 70 people taking part in the camp. Camp language is English. There is no participation fee for the camp and we can even pay 75 % of your travel costs, maximum is 80 euros.During the camp we will learn about each others and our organisations, share ideas and plan common actions for the future. The main theme of the camp is how to promote environmental awareness and affect decisionmaking. The program will consist of workshops about different themes that are interesting for all of us. There will be also nature expeditions and maybe forest inventing excursion and some environmental restoration work and of course sauna, camp fires, playing and singing during the nights.If you are interested in taking part in the camp, please contact project coor-dinator Anni Välikangas [email protected] or 040-721 9812 to get more information and a specific application form for the camp. More information is also be available in Luonto-Liitto’s webpage www.luontoliitto.fi. Deadline for applications is 30.4.

Luonto-Liiton KESÄLEIRIT

SAA

RA S

USI

LUO

MA

SAA

RA S

USI

LUO

MA


Haluatko viestinviejäksi petoasioissa?

Luonto-Liiton Susiryhmä etsii palve-lukseen susilähettiläitä. Susilähetti-läät vierailevat vielä tänä keväänä oman lähiseutunsa yläkouluilla kertomassa susien elintavoista ja keskustelemassa oppilaiden kanssa siitä, miten susivahinkoja voitaisiin ennaltaehkäistä. Projektin tavoit-teena on vähentää susivihaa ja -pel-koa sekä lisätä oikeaa tietoa susista. Hanke toteutetaan keväällä Pirkan-maalla ja Keski-Suomessa, Jyväskylän seudulla.

Mitä odotamme lähettiläältä: Si-nulla on jo jonkinlainen käsitys su-sien elintavoista ja hukan aiheutta-mista yhteiskunnallisista jännitteistä

Suomessa. Olet joko opiskellut bio-logiaa tai suurpedot kuuluvat har-rastuksiisi.

Mitä tarjoamme: Koulutamme kaikki lähettiläät Jyväskylässä 23.–24.4. pidettävällä kurssilla. Kurssin ohjelmassa on tuhti tietopaketti su-den ekologiasta, sudesta yhteiskun-nallisena eläimenä ja käytännön vinkkejä oppituntien pitoon. En-simmäinen päivä on kaikille muil-lekin halukkaille kuulijoille avoin tilaisuus.

Ohjelma alkaa lauantaina kello 10 ja jatkuu klo 17 asti. Kurssi on susilähettiläiksi aikoville ilmainen. Kurssin hinta muille 10 euroa, mikä sisältää lounaan ja kaksi kahvitusta. Kurssi pidetään Sepänkeskuksessa osoitteessa Kyllikinkatu 1.

Lähettiläät saavat projektin ajak-si käyttöönsä oheislukemista ja Su-siryhmän tuottaman opetuspaketin.

Ongelmissa ja kysymyksissä neuvoo Susiryhmän työntekijä. Vierailuajat kouluille Susiryhmän työntekijä on järjestänyt jo valmiiksi.

Lähettiläät saavat pienen korvauk-sen, joka määräytyy seuraavasti: sama-na päivänä pidetty 2 oppituntia=9e, samana päivänä 4 tuntia=18e ja sa-mana päivänä pidetty 6 tuntia=30e. Korvaamme lisäksi matkakulusi kou-luille ja alun koulutukseen.

Ilmoittautuminen lähettilääksi/kurssille: [email protected]. Kerro viestissä hieman itsestäsi ja siitä, miksi haluaisit susilähettilääk-si. Allu ottaa kaikkiin hakijoihin yh-teyttä, vastausta voit kuitenkin jou-tua hetken odottamaan. Susilähet-tilästoimintaa tukemassa ovat myös Keski-Suomen Luonnonsuojelupiiri, Pirkanmaan Luonnonsuojelupiiri ja Oriveden luonnonsuojeluyhdistys.

Moni hiihtäjä tulee Luonto-Liiton susihiihtoon vuodesta toiseen. Tänäkin talvena kaukaisin tulija matkustaa Saksasta asti.

Idea susihiihdoista syntyi Luonto-Liiton Susiryhmässä vähitellen muu-tama vuosi sitten. Muutama aktiivijä-sen teki keskenään pari hiihtoretkeä alueilla, joilla susia elelee. Nopeasti huomattiin, että hiihdot herättivät ulkopuolisissakin suurta kiinnostus-ta, eräälle alkupään retkelle ilmestyi yhtäkkiä

Mainostelevision kuvausryhmä-kin uutisoimaan tapahtumaa. Näin ollen oli luonnollista, että susihiih-toja alettiin pian järjestää ihan oi-keana yleisötapahtumana. Viimeis-ten neljän vuoden ajan susihiihdot ovatkin olleet Susiryhmän suurin talvinen tapahtuma.

Hiihtojen idea on yksinkertai-nen: retkeläiset hiihtävät metsäsuk-silla sellaisilla alueilla, joilla elää suurpetoja, eritoten susia. Retkillä on aina Susiryhmän puolesta opas, joka opettaa tunnistamaan eläinten lumijälkiä ja joka varmistaa, ettei joukko eksy. Usein mukana on li-säksi joku paikallinen asiantuntija:

rajavartija, luontokuvaaja tai luon-tomatkailuyrittäjä.

Kolme osuutta kunnon ja tason mukaanTänä vuonna susihiihdot on jaettu vaativuuden osalta kolmeen luok-kaan. Pääsiäisenä Ilomantsissa jär-jestettiin ensimmäinen kurssi erityi-sesti niille, joilla on hyvin vähän tai ei ollenkaan kokemusta metsäsuk-sista. Päivämatkat pidettiin lyhyinä, ja illaksi palattiin majapaikkaan syö-mään ja saunomaan.

Toinen osuus hiihdettiin 31.3–3.4. Lieksassa. Jo edellisistä susihiih-doista tutuiksi tulleissa Ruunaan-järven maisemissa nautittiin paitsi erämaan rauhasta, niin myös hie-noista aarniometsistä. Edellisvuo-sina ryhmä on löytänyt sekä suur-petojen että metsäpeurojen jälkiä. Perinteisesti Lieksan hiihdon eri-tyiseksotiikkaan on kuulunut myös hiihto rajavyöhykkeellä rajavartijan mukana.

Muutama hiihtäjä jatkaa tämän lehden ilmestyessä Lieksasta varus-tekaravaanin mukana vielä eteen-päinkin. Viikolla on tarkoitus naut-tia täysin siemauksin pienen joukon kera luonnonrauhasta ja kiireettö-myydestä. Hiihto suuntautuu Nur-meksen maisemiin.

Viimeinen ja raskain hiihtoetap-pi hiihdetään tänä talvena itäisessä

Kuhmossa 7–10.4. Vaaramaisemis-sa päästään harjoittelemaan myös mäenlaskua, mikä metsäsuksilla on erityisen haasteellista. (Lisätiedot Anu Salminen p. 050 536 1024 tai Luonnonsuojelija 1/05 s.19)

Susihiihdoille markkinarakoUseat susihiihtoa kokeilemaan us-kaltautuneet ovat olleet erityisen iloisia siitä, miten vähän nämä ret-ket muistuttavat koulujen traumo-ja aiheuttaneita hiihtokilpailuja tai ylipäätään pakkotahtista kuntohiih-toa. Tärkeintä on nauttia hienosta luonnosta, löytää monenlaisia jälkiä ja pitää lomaa niin yhteiskunnalli-sesta vaikuttamisesta, työstä kuin opiskelustakin.

Susiryhmän järjestämänä hiih-tokokonaisuus ei enää kovin pal-joa voi laajeta. Tämän talvinen kolmen viikon satsaus on ennätys-pitkä. Olemme pitkään toivoneet, että myös joku vastuullinen luon-tomatkailuyrittäjä ottaisi vastaavan tuotteen ohjelmaansa.

Kenties vasta tällainen laajamit-tainen kaupallinen toiminta saisi useammat ihmiset oivaltamaan, että suurpedot voivat olla uhan sijaan taloudellinen mahdollisuus syrjäseuduille.

ANU SALMINEN

Hohtavilla hangilla suurpetojen jäljillä

Oma kerho sääksilleSääksisäätiö on perustanut oman sääksikerhon. Jäseneksi voivat liit-tyä kaikki yli 12-vuotiaat, sääksestä ja sen suojelusta kiinnostuneet. Jä-seniksi kelpuutetaan myös erilaiset luontokerhot ja -yhdistykset.

Kerhomestari Jukka Rahunen kertoo, että Sääksikerho julkaisee muutaman kerran vuodessa verk-kosivuillaan tiedotteen sääkseen liittyvistä asioista, kuten pesinnän onnistumisesta, tapahtumista, sa-telliittisääksien muuttoreiteistä ja elämästä talvehtimispaikoilla. Keväällä seurataan sääksien paluumuuttoa takaisin Suomeen.

Jäsenillä on tulevaisuudessa mahdollisuus seurata kerhon oman sääk-sen elämänvaiheita kameran välittämän kuvan kautta mikäli suunniteltava tekniikka ja varainhankinta sen vain sallivat.

Kerho järjestää nuorille sääksiaiheisia tietovisailuja ja piirustuskilpai-luja. Kesällä on tiedossa sääksipäivä Pohtiolammen sääksikeskuksessa, missä seurataan sääksien kalastelua. Sähköpostin kautta kerholaisilla on mahdollisuus lähettää kysymyksiään Sääksisäätiön asiantuntijoiden vas-tattavaksi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: [email protected] . Liittymis- tai jäsenmaksuja ei sääksikerholla ole.

TERHO POUTANEN

ERIlainen luontoliikeLiikkeellä luonnossa, mutta täysin erilaisella tavalla. Opintotoiminnan Keskusliitto tuottaa tämän vuoden aikana kolmen luontotapahtuman sar-jan eri puolilla Suomea. Mukana on myös Kankaanpään seudun Luon-nonystävät ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri.

Kolmessa komeassa luontokohteessa toteutetaan tapahtuma, jossa yleisö liikkuu osana kerrontaa. Ryhmiin jaetut katsojat kulkevat luontopolkuja valaisten itse maisemaa ja jopa toisiaan. Matkan varrella nähdään Tans-siteatteri ERIn toteuttamia kuvaelmia.

Koreografi Tiina Lindforsin kuvaelma kertoo mm. ihmisen ja veden välisestä suhteesta. Myös luontomystiikasta nousevat hahmot, siivelliset ja siivettömät, ovat kuvaelmissa edustettuina.

Ensimmäinen ”ERIlainen luontoliike” pidettiin 1.4. Jämijärvellä. Seu-raavat tapahtumat ovat 21.9 Kajaanissa. ja 28.9 Siuntiossa.

Yksityismetsien luontokartoitus- ja koulutushanke kartoittaa luon-nonarvokaupan sopimusalueiden luonnonarvoja.

Satakunnan luonnonsuojelupiiri etsii LUONTOKARTOITTAJIA kesän 2005 kartoitustyöhön.

Kohteet sijaitsevat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Tarjoukset 1.5. mennes-sä osoitteeseen: Satakunnan luonnonsuojelupiiri, Otavankatu 11, 28100 [email protected] Lisätiedot p. (02) 632 6163

LAHJA LUONNOLLE

Tilaa norppalogo kännykkääsi 2 eurolla numerosta 17223. Viesti: norppalogo. Toimii puhelimissa, joissa on gprs-toiminto.

Tai tee puhelinlahjoitus:0600 17110 (5 euroa)0600 17111 (10 euroa)Palvelun tuottaa Sonera.

Suojelijat tapaavat pohjoisessa ja etelässäLiiton pohjoisten piirien (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) perinteinen kevättapaaminen pidetään 9–10.4. Rovamotellilla. Koulutuksen teemoja ovat vesipuitedirektiivi, vanhojen metsien suojelu, järjestötoiminta sekä tiedotus.

Samana viikonloppuna 9.4. järjestetään Uudellamaalla koulutuspäi-vä kaikille alueen yhdistyksille. Kevättapaamisen aiheina ovat mm. Uu-denmaan piirin toiminta, jäsenhankinta, vapaaehtoistyön kehittäminen sekä alueen yhdistysten tilan ja tarpeiden kartoitus. Lisäksi tarjolla on asiaa ajankohtaisista liiton ja nuorisojärjestö Luonto-Liiton teemoista ja tapahtumista.

Koulutukset on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille ja ne järjestetään yhteistyössä OK-Opintokeskuksen kanssa. Lisätiedot pohjoisten piirien tapaamisesta vs. aluepäälliköltä Markku Kuortilta, p. 040–823 2443 ja Uudenmaan piirin tapaamisesta piirisihteeri Hanna Kaisa Saastamoiselta puh. (09) 228 08 206.

SAM

I SÄ

YNEV

IRTA

Susi on mennyt tästä. Huomaa myös aski hangella jäljen ”mittatikkuna”.


Postimaksumaksettu.

Halutessasivoit tukea

Luonnonsuojelu-liittoa maksamallaitse postimaksun.

SuomenluonnonsuojeluliittoKotkankatu 9, 00510 Helsinki

VASTAUSLÄHETYSTunnus 5009174

00003 HELSINKI

Suomen luonnonsuojeluliitto ryJÄSENHANKINTATALKOOT

Haastan seuraavat henkilöt Suomen luonnonsuojeluliiton jäseniksi:

Nimi: Puhelin kotiin tai matkapuhelin:1.__________________________________ (___) ____________________2.__________________________________ (___) ____________________3.__________________________________ (___) ____________________4.__________________________________ (___) ____________________5.__________________________________ (___) ____________________

Lähettäkää minulle Luonnon poluilla Luonnon marjat ja hedelmät Pieni Seikkailukirja

Haastajan nimi:________________________________________________Osoite:________________________________________________________Postinumero ja toimipaikka:______________________________________

Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti.

❏❏

❏

Kirjoita oheiseen palvelukorttiin sel-vällä käsialalla (mieluiten tekstaten) haastamiesi henkilöiden nimet ja joko kotipuhelinnumerot (suuntanu-mero mukaan) tai kännykkänumerot. Muista kuitenkin kysyä ensin lupa tuttavaltasi, sillä henkilörekisterilain 5§:n mukaan yhteystietoja ei saa antaa ilman henkilön suostumusta. Kirjoita myös oma osoitteesi, jotta voimme lähettää Sinulle korvauksen osallistumisesta talkoisiin:● Yhdestä haasteesta saat Norp-pa-aiheisen hihamerkin (arvo 3 euroa).● Kolmesta haasteesta saat lisäksi valita jonkin seuraavista oppaista: Luonnon poluilla, Luonnon marjat ja hedelmät värikuvina tai Pieni Seik-kailukirja (kunkin arvo 11,50 euroa).

Muista ruksata viereiseen palvelu-korttiin, minkä oppaan haluat!● Viidestä tai useammasta haas-teesta saat lisäksi perinteisen luon-toaiheisen seinäkalenterin (arvo 12 euroa).

Eli jos haastat viisi tai useamman, saat hihamerkit, oppaan ja seinä-kalenterin. Saadaksesi palkinnon, haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi. Riittää, kun nimi ja puhelinnumero toimivat eli saamme vietyä haasteesi perille. Emme lähde nimien perusteella ha-kemaan puhelinnumeroita, mikäli ne ovat virheellisiä. Haastettavan henki-lön tulee myös muistaa Sinut.

Kaikki uudet jäsenet saavat ho-peisen jäsenmerkin (arvo 6 euroa).

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupii-rin seitsemässä paikallisyhdistykses-sä on nykyisin vähän yli 900 jäsen-tä, joista lähes joka neljäs kuuluu Imatran seudun luonnonsuojelu-yhdistykseen. Sen toimintahistoriaa ovat värittäneet kymmenet kuva- ja luontoillat, erilaiset raivaus-, kun-nostus- ja siivoustalkoot sekä luonto-retket maakuntaan ja sen ulkopuo-lelle. Monipuolisen ja ennen kaik-kea säännöllisen toiminnan myötä yhdistyksen jäsenmäärä on säilynyt melko vakaasti 200 ja 250 henkilön välillä aina 1980-luvun alkuvuosista lähtien.

Norppa-ilta oli vetonaulaYhdistyksen toimialueella Imatralla ja Ruokolahdella toimintapuitteet ovat erinomaiset, sillä varsinkin Vuoksi ja Saimaa ovat tarjonneet ehtymättömästi kasvi- ja linturetki-kohteita. Myös luonto heti itärajan takana kiinnostaa ihmisiä. Tämä to-distettiin viime syksynä, kun yhdistys syysvuosikokouksen jälkeen järjesti kuvaillan yhdessä Imatran pääkir-jaston kanssa. Kulttuurikeskuksen Kaleva-sali täyttyi yli äyräiden, kun yli sata henkilöä saapui kuulemaan luontokuvaajan, kirjailijan ja Sai-maannorppien puolustajana tunne-tun Juha Taskisen diaesitystä Laato-kan seitsemän merta. Illan aikana lii-kuttiin monille kuulijoille tutuissa maisemissa, joissa yhdistyivät Laa-tokan upea luonto ja alueen rikas kulttuurihistoria. Laatokannorpista saatiin rautaisannos tietoa ja pääs-tiinpä lopussa vielä kurkkaamaan ”Saimaan veljeskunnan” vedenalai-seen elämään uusien videotallentei-den myötä.

Virkeä kolmekymppinen

Imatran seudun luonnonsuojelu-yhdistyksen syntysanat lausuttiin

23.10.1976. Tuolloin paikalla olleis-ta 30 henkilöstä ei enää löydy yh-distyksen aktiiveja, mutta niin ovat toiminnan painopisteetkin muuttu-neet. Kun 1970–1980-lukujen vaih-teessa muun muassa soidensuojelun perusohjelma ja Saimaan säännöste-lysuunnitelma vaativat kannanottoa, nyt yhdistyksen arkipäivään kuulu-vat mm. kaupunkiluonnon säilyttä-minen ja moottorikelkkailun ym-päristövaikutukset. Kaavoitukseen liittyvät kysymykset sen sijaan ovat olleet kestosuosikkeja läpi yhdistyk-sen toimintahistorian.

Ensi vuonna 30-vuotisjuhlia pi-tävää yhdistystä on matkan varrella luotsannut kaikkiaan kuusi puheen-johtajaa. Pisimpään peräsimessä ovat olleet biologian lehtori Hannu Aarnio pääasiassa 1980-luvulla sekä sittemmin kansanedustajaksi siirty-nyt Kimmo Tiilikainen 1990-luvun jälkipuoliskolla. Vuoden 2003 alus-ta ohjat ovat olleet Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tut-kija Kimmo Saarisen käsissä.

Oma työntekijä priimusmoottoriViime vuosina paikallisyhdistysten jäsenmäärät ovat yleisesti laskeneet. Kurssin kääntämiseksi tarvitaan uu-sia innokkaita luontoihmisiä, jotka eivät pelkää talkootyötä — vaikka se ei enää olekaan kovin muodikasta. Imatran yhdistyskin saa paljolti kiit-tää pitkäaikaisinta sihteeriään Tuija

Mertasta siitä, että toiminta on jat-kunut vireänä tällä vuosituhannella. Vuodesta 1986 mukana ollut Tuija jatkaa Imatran seudun luonnonsuo-jeluyhdistyksen sihteerinä jo seitse-mättä vuotta peräkkäin.

Tuija on työllistetty yhdistykseen yhdistelmätuella, jossa tuki saadaan sekä Kelasta että työvoimatoimistos-ta.

”Lähtökohtanahan on yksi hen-kilö, joka pitää lankoja käsissään. Tuija on meille eräänlainen prii-musmoottori, joka ajaa toimintaa eteenpäin. Hän toimii esimerkki-nä muille aktiiveille”, Kimmo heh-kuttaa.

Yhdistyksen talous perustuu lä-hinnä jäsenmaksuosuuksiin. Lisätu-loja saadaan seinäkalenterien myyn-nistä ja joulumyyjäisistä. Vuosittain yhdistys hakee piiriltä projektiavus-tusta, jonka turvin imatralaiset ovat voineet järjestää muutaman isom-man tapahtuman.

Paikallinen yhteistyö

Yhdistyksestään ylpeä Kimmo ker-too, että toinen tärkeä toiminnan kulmakivi on hyvä yhteistyöverkos-to. Imatralaiset ovat järjestäneet

paikallisen lintuyhdistyksen ja Lap-peenrannan paikallisyhdistyksen kanssa lintukävelyjä, jotka ovat olleet huippusuosittuja. Vuoksen kävelyllä ihasteltiin uiveloita ja merimetsoja.

Yhteistyön kautta yhdistys on vuosien varrella luonut hyvät välit alueen muihin toimijoihin, yrityk-siin ja yhdistyksiin. Tämä on näky-nyt konkreettisesti monissa hank-keissa sekä myös ympäristömyöntei-semmässä ajattelussa. Viime vuosina toimintaan osallistuneista tai tuke-neista erityiskiitoksen ansaitsevat Etelä-Karjalan lintutieteellinen yh-distys, Imatran kotiseutuyhdistys, Imatran kaupungin ympäristötoi-mi, Imatran pääkirjasto sekä Vuok-sen kalastuspuisto.

Tulevaisuus näyttää valoisalta. Vuonna 2005 jäsenille ja muille Etelä-Karjalan luonnosta kiinnos-tuneille on tarjolla aikaisemmista vuosista tuttuja tapahtumia, joista varsinkin huhtikuussa järjestettävä Vuoksen linturetki koko perheelle ja 19.6 järjestettävä luonnonkukki-en päivän kasviretki ovat olleet erit-täin suosittuja.

KIMMO SAARINENKRISTIINA HÄMÄLÄINEN

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys:

Luontoillasta potkua

MA

RJA

HU

UH

TAN

EN

JUH

A JA

NTU

NEN

Luontokuvaaja Juha Taskisen omistuskirjoitus oli haluttua tavaraa norppaillan päätteeksi.

Yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen valottaa hulluruohon tarunhohtoista menneisyyttä Korvenkylän luontoillassa. Kuulijoiden ohella vastausta aprikoi asiantuntijaraadin lintumies Karri Kuitunen.

JÄSENHANKINTATALKOOT JATKUVAT


SLL ja biotekniikan neuvottelukunta

Atte von Wright esitti (Luon-nonsuojelija 1/05) huolensa SLL:n suhtautumisesta bio-tekniikkaan. Aiheena hänen kirjoitukseensa oli hämmin-kiä aiheuttanut liiton edus-tajan valinta valtioneuvoston asettamaan Biotekniikan neu-vottelukuntaan.

Haluan selventää asiaa omalta osaltani, kun puheen-johtajana olin valikoimassa mahdollisia henkilöitä liiton edustajiksi kyseiseen neuvot-telukuntaan.

Näkemykseni mukaan kansalaisjärjestön edustajal-la on valtioneuvoston aset-tamassa neuvottelukunnassa rooli nimenomaan kriittisen kansalaisnäkemyksen edus-tajana. Hänen ei tarvitse am-matillisesti edustaa kyseisen aihepiirin toimialoja. Bio-tekniikan neuvottelukunnas-sakin on alan tutkimuksella, hallinnolla, teollisuudella ja kaupalla omat mandaattinsa, ja niiden ääni tulee epäilyksit-tä kuuluviin.

Luonnonsuojeluliiton edustaja neuvottelukunnassa 2002–2004, Liisa Kuusipalo, ja hänen varaedustajakseen esitetty Hannes Tuohiniitty esittävät oheisissa vastineis-saan näkemyksiään biotek-niikasta ja sen ajankohtaisista kysymyksistä.

Mielestäni on perusteltua, että liittokin suhtautuu kriitti-sesti tiettyihin geenitekniikan sovellutuksiin ja niiden väitet-tyyn ongelmattomuuteen. Tä-mä ei suinkaan tarkoita, että liiton linja olisi ohjelmallisen kielteinen saati ”äärimmäi-sen asenteellinen” biotek-niikkaan sinänsä, kuten von Wright arvelee.

HEIKKI SIMOLASLL:n puheenjohtaja 2001–2004

Liiton geeni-tekniikkalinja kestävällä pohjalla

Atte von Wright on huolestu-nut (Luonnonsuojelija 1/05), että SLL:llä olisi ”asenteelli-nen linja biotekniikkaan”. Al-lekirjoittaneen nimeäminen liiton varajäseneksi Biotek-niikan lautakuntaan ei olisi tehnyt kesää.

Edustan jo liittoa MMM:n gm- (geenitekniikalla muun-nettujen) ja tavanomaisen sekä luomumaataloustuotan-non rinnakkaiseloa käsittele-vässä ohjausryhmässä.

Kansalaisten Bioturvayh-distys ei — vastoin von Wrigh-tin väitettä — vastusta ”oh-jelmallisesti geenitekniikkaa”. Kritiikki on tapauskohtaista. Selkeä linjaus on, ettei gm-organismeja tule vapauttaa

avoimeen ympäristöön riittä-mättömin tiedoin. Geenitek-niikka eroaa selkeästi tekniik-kana muista jalostustavoista, vaikka von Wright sen yrittää kieltääkin.

Samassa lehdessä Hanna Matinpuro kertoo Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n maailmankongressista. Jutusta ei käy ilmi, että marraskuussa IUCN-kongressi hyväksyi kaksi gm-kriittistä päätöslausumaa. Niissä vaaditaan mm. välitön-tä gm-organismien levityksen keskeyttämistä (moratorio) siihen asti, että organismit on voitu riittävällä varmuudelle osoittaa turvalliseksi biodi-versiteetille sekä ihmisten ja eläinten terveydelle.

Von Wright on jäsenenä EFSA:n (European Food Sa-fety Authority) paneelissa, mutta hän ei ole asiantuntija gm-kasvien ympäristövaiku-tuksissa. Liiton kannan tulisi olla varovainen gm-organis-meja kohtaan. Suomi on vie-lä ns. GM-vapaa alue ja tulisi myös pysyä sellaisena.

SLL:n sisarjärjestöt suhtau-tuvat kielteisesti gm-kasveihin. English Nature on vaatinut moratorion jatkamista. Ruot-sissa Naturskyddsförening on tuottanut mm. videon aihees-ta ja kannustanut perusta-maan gm-vapaita alueita.

Toivottavasti keskustelu SLL:ssä alkaa nyt toden teol-la. Paras hetki puhua on en-nen kuin muuntogeenit ovat luonnossamme. Kannanotto-ja voi lukea ja kirjoittaa myös internetfoorumista: www.gm-foorumi.fi

HANNES TUOHINIITTYKansalaisten

Bioturvayhdistyksen pj.

Vielä biotekniikasta

Luonnonsuojeluliittoa ar-vosteltiin viime numerossa asenteellisesta linjasta suh-teessa biotekniikkaan. Toi-min viimeiset neljä vuotta lii-ton edustajana Biotekniikan neuvottelukunnassa.

Näkemykseni mukaan biotekniikasta tiedottamista tulee lisätä. Teollisuuden ja lääketuotannon käyttämä bio-tekniikka on tuottanut mm. paremmin toimivia lääkkeitä ja pesuaineiden entsyymejä, joilla voidaan vähentää saas-tuttamista. Teollinen biotek-niikka käyttää muunneltuja organismeja valvotuissa ti-loissa, ja eristää niistä halutun lopputuotteen altistamatta luontoa.

Vastustan kuitenkin kasvi-en geenimuuntelua silloin, kun tarkoituksena on vapaut-taa nämä kasvit luontoon, osaksi peltoekosysteemiä. Mielipiteeni perustuu yhä li-sääntyvään tietoon siitä, että kasvibiotekniikan perustana oleva käsitys kasvien perimäs-tä on ollut karkea yksinker-taistus. Tämän voi tarkistaa uusimmista yliopistollisista ge-netiikan oppikirjoista, esim. Lewin: Genes VIII.

Me aitotumalliset, eli kasvit ja eläimet, käytämme geene-jämme samanaikaisesti mo-nen eri lopputuotteen valmis-tamiseen. Ihmisellä on noin 25.000 geeniä, vaikka niiden ohjeiden perusteella syntyviä proteiineja on 100.000.

Geenit toimivat yhteistyös-sä, ja uuden geenin väkival-tainen ja satunnainen lisäys

Lähetä tekstit (max. pituus 2000 merkkiä): [email protected]

perimään sotkee muiden toi-mintaa arvaamattomasti.

Koska kasvigeeniteknii-kan teoreettinen pohja on puutteellinen, on ymmär-rettävää, että sen käytännön sovellutuksetkin ovat vielä ai-van liian kokeellisia luontoon vapautettaviksi. Kasvien gee-nien keskinäisen toiminnan häiriöt synnyttävät uusia, jopa myrkyllisiä yhdisteitä, kasvit kun ovat huomattavasti ih-mistä tehokkaampia uusien aineiden valmistajia.

Kasvi pyrkii myös puolus-tautumaan siirrettyä virus-maista geenijaksoa vastaan. Gmo-kasvilinjoissa on yleistä se, että siirtogeeni lakkaa toi-mimasta. On myös raportoitu tapauksia, joissa siirretty gee-nijakso ei muutaman vuoden kuluttua enää olekaan enti-sensä.

Myös itse tekniikka on ar-veluttavan alkeellinen. Kos-ka uuden geenin paikkaa ei varmasti osata määrätä, se rakennetaan virusmaiseen muotoon, jotta se kiinnittyisi uuteen isäntäänsä. Tämä lisää geenin alttiutta siirtyä eteen-päin muualle eliökuntaan arvaamattomin seurauksin. Luonnon kannalta ikävintä on se, että jos vahinkoja alkaa ilmetä, niitä ei voi perua.

Kasvien geenimuunte-lun ikäviä ja arvaamattomia puolia on esitelty jo lukuisis-sa tieteellisissä artikkeleissa. Tämän vuoksi luonnonsuoje-luliiton kriittinen asenne pe-rustuu tietoon. Mutta lisäksi on muistettava, että monelle ihmiselle eri eliölajien geeni-en sekoittaminen on eettisesti arveluttavaa. Eliöillä on arvo sinänsä. Luonnonsuojelu pe-rustuu myös kunnioitukseen, nöyryyteen ja tunteeseen siitä, että kuulumme luontoon.

LIISA KUUSIPALOFT, solubiologi

Saimaannorppa ei ole laji

Luonnonsuojelijassa (1/05, s. 14–15, kirjoittaja Raija Au-ra) esitellään saimaannor-pasta tehty koulutuspaketti ja saimaannorpan valinta Luonnonsuojeluliiton ensim-mäiseksi nimikkolajiksi. Kum-massakin kirjoituksessa toiste-taan, että saimaannorppa on laji, kuten esimerkiksi: ”…ai-to suomalainen ja saimaalai-nen laji, jota ei tavata missään muualla maailmassa”.

Saimaannorppa ei ole laji, vaan se on norpan alalaji eli maantieteellinen rotu. Tämän paljastaa tieteellinen nimikin Phoca hispida saimensis. Sii-nä Phoca on suvun nimi, his-pida lajin nimi ja saimensis alalajin nimi.

Vastaavasti laatokannorp-pa on Ph. h. ladogensis ja itä-merennorppa Ph. h. botnica (metsästyslaissamme ’itäme-ren norppa’ erikseen kirjoi-tettuna, mikä on väärin).

Kaikki nämä kolme alalajia ovat samaa norpan Phoca his-pida –lajia, jota esiintyy laajal-ti pohjoisilla merialueilla. Sitä pidetään maailman runsaslu-

kuisimpana hylkeenä. Asian voi tarkistaa esimerkiksi Ee-ro Helteen kirjasta Hylkeiden elämää (1983), s. 158.

Suomessa on kaksi muuta selkärankaislajia, joiden ala-lajeja suojellaan. Nämä ovat etelänsuosirri Calidris alpina schinzii ja metsäpeura Ran-gifer tarandus fennicus. Kum-paakaan ei ole onneksi pyritty sanomaan lajiksi, vaikka met-säpeurakannan puhtautta on yritetty poroaidoin ja kivää-rein varjella.

Etelänsuosirri, metsäpeu-ra ja saimaannorppa voidaan käytännön syistä sijoittaa suo-jeltavien lajien luetteloon, ku-ten on tehtykin. Tällöin kol-miosainen tieteellinen nimi paljastaa ne alalajeiksi. Jos tätä nimeä ei ole, sana alala-ji olisi hyvä panna vaikkapa sulkeisiin.

Moni voi ajatella, että sai-maannorpan lajiksi nimittä-misen arvostelu on turhaa nipottamista. Tätä sen ei pi-täisi olla ainakaan biologin koulutuksen saaneelle.

Lajien sukulaisuussuhtei-ta ja alalajikysymyksiä tutkii taksonomiaksi sanottu tie-teenala. Niin kauan kuin taksonomit eivät muuta päätä, saimaannorppa on alalaji, ei laji. Jos me yleensä luotam-me suojelutyössä biologien asiantuntemukseen, meidän pitäisi luottaa myös taksono-meihin.

Miten saimaannorppia olisi sopiva nimittää? Sana saimaannorppa on parempi kuin aikaisemmin käytetty saimaanhylje, koska se ker-too eläinten olevan norppia. Joskus sanotaan, että saimaan-norppa on uhanalainen hylje, nisäkäs tai eläin; nämä sanat nimenomaan yhdessä edel-tävän adjektiivin (suojeltava, harvalukuinen, uhanalainen tms.) kanssa. Myös näin il-maistaessa sanoissa on vahva lajin maku.

Voidaan sanoa, että sai-maannorpat ovat suojeltavia, harvalukuisia ja uhanalaisia. Samoin saimaannorppakanta tai -populaatio on uhanalai-nen tai pieni. Ja myöskin, että saimaannorpat ovat maailman pienin norppapopulaatio tai norppakanta tai harvalukui-sin norpan alalaji.

On myönnettävä, että nä-mä sanonnat eivät ole yhtä kä-teviä kuin lajiksi kutsuminen, mutta jotakin on maksettava siitä, että asia ilmaistaan bio-logisesti oikein.

MARKKU SOIKKELITurku

Kirjoittaja vastaa

Tosi, on että Phoca hispida saimensis on tarkasti ilmais-tuna alalaji, biologina itsekin asian tiedän ja tiedostan asi-an. Aiheesta on keskusteltu ennenkin.

Koulutuspakettissa, josta kirjoittamani artikkeli kertoi, saimaannorpan kehityshisto-ria ja käsitteet on selvitetty tar-kasti. Luonnonsuojelija ei ole ammattibiologeille suunnat-tu tieteellinen julkaisu, vaan kaikelle kansalle tarkoitettu

lehti. Silloin alalaji -nimitys voi olla kömpelö, aiheuttaa hämmennystä ja kysymyksiä, tai käsite pitäisi selittää. Mik-sei tietysti voitaisikin selvittää. Samoin kannoista tai popu-laatioista puhuminen vaatii lisää selityksiä ja pituutta jut-tuihin. Puheissa asia yleensä tuleekin esille sukulaisuus-suhteista puhuttaessa.

Laji-nimityksellä asia on kieltämättä oikaistu, tarkan tieteellisen totuuden vastai-sesti. Samaa linjaa käyttää Metsähallitus suurelle yleisöl-le suunnatussa tiedotuksessa ja valistuksessa, mm. saimaan-norppa -esitteessään. Mieles-täni synti ei ole suuri.

Phoca hispida (mikä on-kaan suomalainen nimi) on toki runsalukuinen laji koko esiintymisalueellaan, mutta suomalaisella nimellä sai-maannorppa esiintyy vain Saimaalla ja on kiistämättä harvalukuinen ja uhanalai-nen. Tärkeintä lienee että tämä viesti on selkeä ja to-tuudenmukainen.

PS. Moni luulee tuntevan-sa voikukan, joka nimi kuuluu lähes 500 alalajin tai muodon käsittävälle ryhmälle. Mutta voikukasta silti puhutaan. Sallitaanko tämä?

RAIJA AURAvs. aluepäällikkö

Saimaan luonnonsuojelukeskus

”Valon vaivaamalle” voidaan tuoda helpotusta

Kirjoituksessa ”Autuaaksi te-kevä tievalaistus?”(1/2005) oli kiinnitetty huomiota aivan oikeaan asiaan. On totta, et-tä liiallisella tievalaistuksella aiheutetaan valosaastetta ja hukataan energiaa. Uudella tekniikalla asia on jo ratkais-tavissa.

Huonoissa sääoloissa ja liikenteen ollessa vilkasta va-laistus lisää huomattavasti lii-kenneturvallisuutta pimeällä (kolarit vähenevät 30-50%). Teiden valaiseminen on yh-teiskunnalle halvempaa kuin onnettomuuksien jälkien kor-jaaminen.

Yöaikaan liikenteen ollessa hyvin vähäistä liiallinen valais-tus on tarpeetonta. Ratkaisu on säätää valaistusta olosuh-teiden mukaisesti. Siten voidaan saada huomattavia energiansäästöjä ja vähentää valosaasteen määrää. Tieva-laistuksen säätöä on kehitelty jo parikymmentä vuotta, mut-ta vasta nykyisellä tekniikalla on onnistuttu kehittämään toimiva tievalaistuksen sää-töjärjestelmä.

Valaistusvoimakkuutta voidaan säätää jopa valaisin-kohtaisesti sääolojen ja lii-kennevirran mukaan. Ensim-mäinen toimiva säädettävien valaisimien järjestelmä valmis-tuu ensi kesänä valtatie 1:lle. Noin 700 valaisinta kauko-oh-jataan säätö- ja tilastointijär-jestelmällä. Keskustietokone laskee oikean valaistustason ja himmentää valaistusta pai-kalla olevien olosuhteiden ja

MA

RKK

U H

AU

KIO

JA/L

UO

NTO

KU

VAT

Geenitekniikalla muunneltu maataloustuotanto puhuttaa. Kuvassa luonnonmukaisesti viljeltyjä pihvitomaatteja.


liikennemäärien mukaan.Englantilaisilla on jo vuo-

sien kokemus säädettävistä valaistusjärjestelmistä. Ener-gian säästö on ollut jopa 50% aiempaan verrattuna ja ener-giantuotannon hiilidioksidi-, rikkidioksidi- ja typenoksidi-päästöt ovat vähentyneet tu-hansilla tonneilla vuosittain.

Säätö- ja tilastointijärjes-telmä vähentää huoltokus-tannuksia myös siksi, että järjestelmän käyttö pidentää lamppujen polttoikää 30-50%. Nykytilanteeseen verratuna järjestelmä maksaa siis itsensä takaisin lyhyessä ajassa.

Suomessa kulutetusta säh-köenergiasta kuluu julkiseen tievalaistukseen noin 2 %. Jo pelkästään uudella VT1 -pät-källä säästöt tulevat olemaan noin 1000 euroa/km vuo-

dessa. Säätämällä Suomen julkisten teiden noin 10700 km valaistua osuutta todelli-sen tarpeen mukaisesti, voitai-siin pelkästään energiansääs-töksi saada yli miljoona euroa vuodessa!

TUULA SIVUSAARITuotepäällikkö, DI

Trilight Oy

”Leipäpuusta arvopaperia” -kirjan arviosta

Arviossaan Ari Lehtisen ja Pertti Rannikon toimitta-masta kirjasta ”Leipäpuusta arvopaperia” (Luonnonsuo-jelija 1/2005) Jan Kunnas kai-pasi perusteluja väitteelleni,

Krisse suunnittelee järjestö-koulutustaHelmikuun alusta liitossa on toiminut osa-aikaisena järjes-tösihteerinä 32-vuotias bio-logian opettaja FM Kristiina Hämäläinen. Krisse auttaa järjestöpäällikkö Tarja Keto-laa, joka on puolipäiväisellä opintovapaalla.

Krissen vastuulla ovat Luonto- ja ympäristöviikon (ks. s. 16) koordinointi sekä paikallisyhdistyksille suunna-tun järjestömateriaalin tuot-taminen verkkosivuille.

Liiton toiminta on Krissel-

le entuudestaan tuttua, sillä hän on aiemmin toiminut Luonto-Liitossa järjestösih-teerinä ja -päällikkönä.

Krissen tavoittaa numeros-ta (09) 228 08 235 ja sähkö-postitse osoitteesta [email protected].

Jouni Taigalle metsätöihinSLL:n hallituksen jäsen Jou-ni Nissinen aloitti 14.3. työt kansainvälisen Taiga Rescue Network (TRN) -verkoston kansainvälisenä koordinaat-torina. Matkaa Jokkmokkista Pohjois-Ruotsista kokouksiin liiton toimistolle kertyy pyö-reät 1000 kilometriä.

Taigan pelastusverkosto toimii koko boreaalisen ha-vumetsävyöhykkeen metsien suojelun ja kestävän käytön puolesta. Järjestöön kuuluu yli 200 metsien monikäytön, ympäristöasioiden ja alku-peräiskansojen oikeuksien parissa toimivaa järjestöä Pohjoismaista, Venäjältä ja Pohjois-Amerikasta sekä puutuotteiden käyttäjäalueil-ta, mm. Keski-Euroopasta ja Japanista. Suomesta mukana on 11 järjestöä, mm. SLL ja Luonto-Liitto.

Toiminta näkyy myös Suo-messa. Helmikuussa Inarissa järjestettiin pohjoismaiden

saamelaisten poronhoitajien tapaamisen, jossa keskustel-tiin pohjoisen metsätalouden kipupisteistä ja esimerkiksi FSC-sertifiointijärjestelmästä. Tämän vuoden painopisteitä ovat alkuperäiskansojen oi-keudet, laittomien hakkuiden ehkäiseminen, Venäjän Kau-koidän metsä- ja energiakysy-mykset ja paperinkulutuksen vähentäminen. TRN:llä on suunnitelmia myös pohjois-maisen metsätoiminnan tu-kemiseksi.

Lisätietoja: www.taigares-cue.org tai Jounilta: [email protected].

Raskasta tykistöä avuksemme Tuomas Kuokkanen & Juhani Parkkari (toim.): Kansainväliset ympäristö-sopimukset. Edita, 2004. 1165 s.Lakikirja on luonnonsuoje-lijan paras tavara. Suomen ja Euroopan yhteisön lisäksi ympäristöoikeutta tulee yhä enemmän myös kansainvä-lisistä sopimuksista.

Yli sadan ympäristösopi-muksen suomennokset on vihdoin koottu yksiin kan-siin. Kirja alkaa tiivillä joh-dannolla, jossa kerrotaan valtiosopimuksista, niiden historiasta, neuvottelupro-sesseista sekä sopimusten suhteesta Suomen ja EY:n oikeuteen.

Sopimukset on luokiteltu kymmeneen lukuun. Näin hakemisto on voitu jättää suppeaksi.

Luvut alkavat muutaman sivun katsauksella ja kirjal-lisuusluettelolla. Sitten tu-levat aihetta koskevat sopi-mukset: nimi, Suomen sää-döskokoelman sopimussar-jan viite, tekopaikka- ja aika, voimaantulo maailmassa ja Suomessa, osapuolten mää-rä ja mahdollinen interne-tosoite. Sopimustekstit on päivitetty vuoden 2004 al-kuun mennessä tehdyillä muutoksilla.

Vaikka ”kaikki on nyky-ään netissä”, kirja jäsentää sopimustilannetta. Esimer-kiksi maisemansuojelijalle kirja antaa uusia ideoita: Tällainenkin Firenzen so-pimus siis on olemassa — miksi Suomi ei ole sitä vielä ratifioinut?

Kansainväliset sopimuk-set eivät ole turhaa sanahe-linää. Wienin sopimuksen mukaan ”Jokainen voimassa oleva valtiosopimus on sen

osapuolia sitova, ja se on pantava täytäntöön vilpit-tömässä mielessä.”

TAPANI VEISTOLA

Kuvia VirostaMikko Tiittanen: Näkymiä kiviaitojen välistä. Saa-renmaan ja Länsi-Viron luonto ja ihminen. – 156 s.,WSOY 2002.Pitkään valokuvausalalla myynnin ja markkinoinnin johtotehtäviä hoidellut Mik-ko Tiittanen jättäytyi 1996 vapaaksi valokuvaajaksi ja teki ensimmäisen valoku-vausmatkansa Viroon. Koh-teena olivat Matsalunlahti ja Saarenmaa. Tiittanen on matkoillaan ihastunut Länsi-Viron maaseutuun, sen ihmiseen ja hänen ta-poihinsa ja vaatimattomaan, luonnonläheiseen elämään-sä.

Kunnianhimoinen aja-tus luonnon ja ihmisen ku-vaamisesta kirjaksi syntyi ja vahvistui varhain. Se myös näkyy; kirja on koottu suun-nitelmallisesti matka mat-kalta ja pala palalta. Kirjan teksti on Rein Kuresoon, joka muistetaan esimerkik-si Eesti Looduse Fondin pe-rustajana.

Tiittasen Viron-matkojen tuloksena syntynyt Näkymiä kiviaitojen välistä tallentaa lyhyen mutta merkittävän vaiheen naapurimaamme lähihistoriasta. Viro oli 50 vuotta vieraan vallan mie-hittämä, jolloin esimerkik-si länsirannikko saarineen oli ulkopuolisilta kokonaan suljettu. Tiittasen aikana ke-hitys kaupungeissa oli uu-den itsenäisyyden myötä jo lähtenyt vauhtiin ja ihmi-nen tapoineen muuttunut. Maaseudulla murros eteni hitaammin ja Tiittanen eh-ti siihen mukaan. Seuraava onnen tai kohtalon hetki Vi-

rolle ja sen luonnolle koitti vuosi sitten.

Mikko Tiittanen opastaa toukokuussa suomalaisia va-lokuvaajia kirjansa kuvaus-paikoilla. Sekä kirjan aineis-tosta että uusista kuvistaan Tiittanen on pitänyt lukui-sia näyttelyitä Suomenlah-den kummallakin puolella. Syksyllä on tiedossa luonto-kuvailta uusin aihein.

TERHO POUTANEN

Pietarin alueen luonnostaRed Data Book of Nature of Saint Petersburg (ve-näjäksi, tiivistelmät eng-

lanniksi) — 416 s., 2004, useita kirjoittajia

Pietarin kaupungin ja sen lähiympäristön käsittävästä maakunnasta on ilmestynyt alueellinen ”punainen kir-ja”. Kirjassa esitellään ole-massa olevat ja suunnitellut suojelualueet sekä suojelu-toimenpiteitä vaativat eläin- ja kasvilajit. Kaikista lajeista on komeat piirroskuvat ja kartta tunnetuista havain-topaikoista. Lajeihin liitetyt elinympäristövalokuvat ovat oivallinen tapa popularisoi-da lajin ekologiaa.

Kirjaan kannattaa kui-tenkin suhtautua tietyllä varauksella. Esimerkiksi

osa kirjan kirjoittajista ei ole eri maiden kasvimuseoi-den pyynnöistä huolimatta suostunut lähettämään kiis-tanalaisten havaintojensa museonäytteitä tarkistetta-vaksi. Niinpä useimmat ko. lajiryhmän asiantuntijoista pitävät havaintoja yksinker-taisesti virheellisinä.

Toinen seikka on Venä-jällä laajalti käytössä oleva uhanalaisluokitus, mikä tuo listalle erinäisiä kummalli-suuksia vierasperäisestä ka-nadanmajavasta aina viime vuosikymmeninä kovasti runsastuneisiin lajeihin ku-ten rusakko. Useiden mui-denkin lajien uhanalaisuus tai suojelun tarve herättää monissa suomalaisissa epäi-lyjä. Ehkä Pietarin ihmispal-jouden takia moni muualla tavallinen laji voidaan las-kea alueella uhanalaiseksi, mutta ovatko ne juuri nämä lajit? Vaikuttaa siltä, että la-jien estetiikallakin on ollut vaikutusta lajivalintoihin. Jotakin kertoo myös, että viittaukset länsimaisiin tut-kimuksiin puuttuvat täysin.Uhanalaisluokittelussa olisi varmasti kansainvälisen yh-teistyön tarvetta.

Suosittelen puutteistaan huolimatta kirjaa kaikille itäisen rajanaapurimme luonnosta kiinnostuneil-le. Kirja johdattaa ainakin suuntaa antavasti, mitä luontoarvoja ja lajeja Pie-tarin ympäristöstä saattaa vielä löytyä. Retkeilemällä alueella tämän kirjan kanssa pääsee helposti näkemään Suomesta puuttuvia lajeja ja kokemaan upeita luon-toelämyksiä parhaimmilla luontokohteilla.

Kirja on toteutettu Pie-tarin luonnonvarain, ympä-ristönsuojelun ja ympäristö-turvallisuuden komitean ja SYKE:n yhteishankkeena.

OLLI TURUNEN

Kirjat

että suomalaisen metsäpo-litiikan perusteena jo 1800-luvun puolivälin jälkeen oli sukupolvien välinen oikeu-denmukaisuus.

Tässä lyhyet perustelut: Useissa 1800-luvun teksteis-sä mainitaan metsäpolitii-kan tarpeen perusteena se, että metsiä olisi säästettävä myös tuleville polville. Lai-nattakoon tähän esimerkik-si kunnianarvoisaa Edmund von Bergiä, joka metsänhoi-dollisten ohjeidensa jälkeen toteaa näin: ”Tällä tavalla owat nyt kruununmetsät hoi-dettawat, sillä niihin on sekä nykyisillä että tulewillakin su-kukunnilla yhtä suuri walta ja oikeus”.

Tapani Tasanen puoles-taan kirjoittaa viime vuonna ilmestyneessä metsänhoi-

don historiaa käsitteleväs-sä väitöskirjassaan aiheesta seuraavasti: ”Metsäntuotteet muodostivat suurimman osan Suomen viennistä, mikä seik-ka lisäsi kiinnostusta keino-jen etsimiseen metsävarojen riittävyyden takaamiseksi sekä teollisuuden kasvaviin tarpei-siin että myös tulevien polvi-en käyttöön.”

Mielestäni on siis riittävästi perusteita todeta, että metsä-politiikan yhtenä perusteena 1800-luvulla oli tulevien pol-vien tarpeet. Tavoitteena oli toki turvata nimenomaan metsien taloudellisen hyöty-käytön mahdollisuus jatkossa-kin, mutta se ei sulje pois sitä, että perusteena oli tulevien polvien hyvinvointi.

TEIJO RYTTERI

KYMENLAAKSON LUONTOKUVA 2005SARJAJAKO JA KUVAMÄÄRÄ:a) Aikuiset b) Lapset (alle 15-vuotta kilpailun julkistamispäivänä). Kumpaankin sarjaan voi osallistua enintään kolmella kuvalla.

PALKINNOTKolme parasta kuvaa kustakin sarjasta palkitaan. Kunkin sar-jan voittaja saa 100 euron palkinnon, toiseksi tullut 50 euroa ja kolmanneksi tullut Luontokaupan tuotteita. Tuomaristo valitsee yhden palkituista kuvista Kymenlaakson luontoku-vaksi 2005. Tuomaristo jakaa myös erikoispalkinnon par-haasta metsäaiheisesta kuvasta. Lisäksi tuomaristo voi jakaa kunniamainintoja harkintansa mukaan.

OSALLISTUMISOIKEUS JA PALKINNOT:Kilpailu on avoin ja siihen voivat osallistua kaikki Suomes-sa asuvat henkilöt Kymenlaakson alueella otetuilla luonto-kuvilla. Kuvien viimeinen postituspäivä on 1.9. Palkintojen jako ja parhaiden kuvien esittely järjestetään Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin perinteisessä luontokuvaillassa mar-raskuussa. Palkitut ja kunniamaininnan saaneet kuvat jul-kaistaan Kymenlaakson Luonto 2006 -vuosijulkaisussa.

LISÄTIETOJA:Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin toimisto: Asemaka-tu 2, Kouvola, p. (05) 3710301 tai www.sll.fi/kymenlaak-so sekä keväällä 2005 ilmestyvästä Kymenlaakson Luonto -lehdestä.


Säästöä asumiseeenLämpötilalla on merkitystä: kun lämpötila alenee asteen, läm-mönkulutus pienenee 5 %.

Oikeaoppinen tuuletustapa on nopea ristiveto: avaa kerralla monta ikkunaa auki vähäksi ai-kaa.

Kylmäkalusteet sijoitetaan mah-dollisimman kauas lämpöä tuot-tavista laitteista kuten astianpe-sukoneesta, liedestä, takasta ja lämpöpatterista. A-energialuo-kan laite kuluttaa 45 % vähem-män sähköä kuin D-luokan laite. Uusien A+ ja A++-luokkien lait-teiden sähkönkulutus on vähin-tään 25 % ja jopa 40 % pienempi kuin vastaavalla A-energialuokan laitteella.

4

4

4

Energiansäästölamput säästävät energiaa! 20 W valotehokas ener-giansäästölamppu vähentää valai-simen sähkönkulutusta 60 % ver-rattuna 60 W hehkulamppuun. Energiansäästölamput kestävät lisäksi jopa 15 kertaa kauemmin kuin hehkulamput.

Taltuta sähkövarkaat: erilaisten laitteiden valmiustilat kulutta-vat kotitaloussähköstä 5–10 % turhaan.

Norppamerkitty sähkö on tuotet-tu uusiutuvilla energialähteillä. Norppamerkittyä sähköä osta-malla tuet kestävää energiantuo-tantoa! www.ekoenergia.info

Saippuoinnin ajaksi suljettu suih-ku säästää vettä ainakin ämpäril-lisen.

4

4

4

4

Bromarvin ekokylä Tammisaaren läheisyydessä on tämän hetken parhaimpia esimerkkejä siitä, mitä ekologinen rakentaminen ja asuminen voi käytännössä olla.

Kaikki rakennukset on sijoitettu niin, että ne hyödyntävät mahdol-lisimman tehokkaasti aurinkoener-giaa. Lämmitysenergia tuotetaan paikallisesti tuotetusta hakkeesta ekokylän omassa lämpölaaitokses-sa. Bruno Eratin suunnittelemasta ja Finlands Svenska Marthaförbun-detin rakennuttamasta kylästä löy-tyy myös kierrätyskeskus ja biologi-nen vedenpuhdistamo.

Vessoissa erotellaan virtsa, jota maanviljelijät käyttävät lannoittee-na. Loput jätevedestä puhdiste-taan biologisessa jätevedenpuhdis-tamossa ja kerätään tekolampeen, josta vettä käytetään viljelypalsto-jen kasteluun.

Suunnittelussa on otettu huo-mioon, ettei rakennuksiin pääse syntymään kosteusvaurioita. Kai-kissa asuintaloissa on rossipohja, harjakatto ja leveät räystäät. Eris-tysmateriaalina käytetään pellavaa ja selluloosaa. Rakenteet ovat siksi avoimia ja ilmatiiviitä. Märkätilat on koottu omaan tiilirakenteiseen ja betonipohjaiseen moduuliin.

Arkkitehdin mukaan raken-nukset ovat käyttökelpoisia jopa sata vuotta, koska puurakenteet

- Päätapahtuma pe 15.4. Kolmen se-pän patsaan aukiolla Helsingissä. Näyt-telyitä, tietoiskuja, korjausnäytöksiä sekä lapsia varten nukketeatteri. Huom. päi-vä voi vielä vaihtua.

- Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ja Nuorten luontotalo järjestävät ta-varanvaihtopäivän to 21.4 klo 18-20 Nuorten luontotalolla, Mechelininkatu 6. Tuo mukaasi hyväkkuntoiset tavarat ja vaihda ne uusiin.

- Etelä-Pohjanmaan rakennuskult-tuurikeskus Herrala (Könnintie 27 A-B, Ilmajoki) järjestää Rakennusvaraosat kiertoon! -päivän la 23.4. klo 10-15 Herralan vanhojen rakennusosien ja -materiaalien varaosapankissa ja Taito-rati Rouvalassa Ilmajoella.

- Porin seudun Rakennuskulttuuri-seura järjestää vanhojen rakennusten päivän la 16.4. Varaosapankissa, Veturi-tallinkatu 7.

- Helsingin yliopiston ympäristövalio-

kunnan ylläpitämä tavaranvaihtopöytä ja Nuukuuviikon infopiste ke 20.4. päära-kennuksen aulassa. Tuo vanhat käyttö-kelpoiset vaatteet ja vaihda ne toisiin. Asumiseen liittyvä ekovinkki-kilpailu koko viikon ajan. Palkintona mm. lahja-kortti Kierrätyskeskukseen.

- Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri järjestää ekotehokkuus- ja luonnon-suojelunäyttelyn Hyvinkään kirjastossa viikolla 17.

- Rakennusapteekin kevätkunnostus-päivä la 14.5. klo 10–16 Varasosapankis-sa, Ruukintie 8, Billnäs. Teemapäivä, joka keskittyy vanhan talon korjaukseen ja perinteiseen pintakäsittelyyn.

Lisätietoja Nuukuusviikosta: www.sll.fi/toiminta/kestava/kierratysliike/nuu-kuusviikko2005

Nuukuusviikkoa ideoi 20 eri kansa-laisjärjestön muodostama Kierrätyslii-ke.

Kirjastoviikolla yhdistykset näyttäytyvätPaikallisyhdistykset ja piirit pääsevät näyttävästi esiin, kun liiton valtakunnallista Luonto- ja ympäristöviikkoa vietetään 15.–22.4.

Tiedossamme on paikallisyhdistys-ten toimintaa kirjastoissa ainakin 45 paikkakunnalla!

Viikko järjestetään yhdessä Kier-rätysliikkeen järjestämän Nuukuus-viikon ja Luonto-Liiton kanssa. Mo-net yhdistykset ja kirjastot ovat jo tilanneet materiaaleja jaettavaksi. Vielä ehtivät mattimyöhäisetkin hyvin mukaan ([email protected]). Luonto- ja ympäristöviikkoa varten on tuotettu myös uusi ja näyttävä nelivärinen jäsenhankintajuliste.

Metsiensuojelua vauhditetaan Imatralla Imatran luonnonsuojeluyhdistys ke-rää nimiä Metsävetoomukseen 18.–23.4. Imatran pääkirjastossa. Tiistai-

na 19.4. piirin aluepäällikkö Raija Aura kertoo (klo 14–18) yksityiskoh-taisemmin metsiensuojelusta ja eko-energiavastaava Sirkka Tepponen lu-ennoi (klo 18) energia-asioista.

Perinnemaisemia HuittisissaHuittisten seudun ympäristöyhdis-tyksessä toimiva Tapani Suojanen kertoo, että yhdistys on koonnut näyttelyn perinnemaisemista.

Näyttely kiertää alueen neljässä kirjastossa seuraavasti: Huittinen 2.–16.4., Punkalaidun 18.–24.4., Alastaro 25.–29.4. ja Vampula 2.–13.5. Näyttelyn oheen on pysty-tetty infopiste, jossa esitellään toi-mintaa.

Pieksämäen yhdistykseltä ei mielikuvitusta puutu Yhdistyksen monitoimijan Anja Sa-volan mukaan houkuttelevan näyt-telyn rakentaminen kirjastoviikon yhteyteen on tärkeää, jotta asiak-kaat saadaan pysähtymään hetkek-si ja kiinnostumaan näyttelyn lisäk-si toiminnasta. Pieksämäen seudun

luonnonystävien näyttelyiden aihei-na ovat vuosien mittaan olleet mm. perhoset, myrkkykasvit ja tavallisim-mat rikkakasvit.

Toinen tapa pysäyttää kirjaston asiakkaat on kilpailu. Yhdistyksen puuhanaiset ovat järjestäneet erilai-sia kilpailuja, joissa on tunnistettu mm. eläinten jälkiä, sulkia, kääpiä ja kotimaisia puulajeja puukiekko-jen ja rankojen avulla. Palkintoina yhdistys on jakanut SLL:n oppaita.

Tänä keväänä suunnitelmissa on yleisimpien sammal- ja jäkälälajien tunnistuskilpailu. Yhdistys aikoo myös kerätä nimiä Metsävetoomuk-seen ja Luonto-Liitosta on tilattu jo kevätseurantamateriaaleja.

Pieksämäellä on viritelty yhteis-työtä kirjastoviikon tiimoilta moni-en tahojen kanssa. Yhtenä keväänä Nuukuusviikon teemat konkretisoi-tuivat kirjastossa näyttelyn ohessa, kun paikalle oli kutsuttu aito sukan-parsija ja veitsenteroittaja. Yhdistys on myös myynyt lepakkopönttöjä ja siilinpesiä, joita valmistettiin yhteis-työssä paikallisen työllistämispajan kanssa. Lukion oppilaiden kanssa

yhdistys on koonnut näyttelyn ni-mikkolinnusta lirosta ja nimikko-kasvista vaiverosta. Myös taiteilijoita on ollut mukana Luonto- ja ympä-ristöviikon toteuttamisessa.

”Olennaista on, että materiaalit ovat ilmaisia jaettavia. Myös julis-teet ja kaikki muukin rekvisiitta on tärkeää”, muistuttaa Anja. ”Tosin kirjaston siivoojat kyllä olivat vähän eri mieltä puunrangoista...”

”Olemme kutsuneet lehdistön suoraan kirjastoon tutustumaan

näyttelyymme”, toteaa Anja. Yhdis-tykselle onkin kertynyt melkoinen lehtileikearkisto vuotuisista näytte-lyistä.

KRISTIINA HÄMÄLÄINEN

Luonto- ja ympäristöviikon tärkeät osoitteet:www.metsavetoomus.fiwww.sll.fiwww.luontoliitto.fiwww.sll.fi/toiminta/kestava/kierratys-liike/nuukuusviikko/2005/

JARI

VIR

TA/L

UO

NTO

KU

VAT

PIEK

SÄM

ÄEN

LU

ON

NO

NSY

VÄTÄ

T

Pellavarive on ekorakentajan eristysaine.Nuuka säästää asumisessa– Bromarvin ekokylä näyttää mallia

on rakennettu siten, että ne on helppo korjata ja uusia. Lisäksi suuret räystäät ja istutettavat puut suojaavat rakennuksia tuulelta, sa-teelta ja kuumuudelta.

Asunnoissa on hormit eli niihin voidaan halutessa liittää kamiina tai puuliesi. Asuntojen keittiöissä on paikka halkolaatikolle ja veran-nalla halkopinolle. Jokaisen sisään-tulon vieressä on myös varasto, joka toimii myös liiterinä. Rakennukset istuvat hyvin muuhun ympäris-töönsä, koska niiden mittakaavat, muodot, materiaalit ja ulkosivujen väritys myötäilevät alueen muita

rakennuksia. Lämpölaitos ja kier-rätyskeskus on maalattu punamul-lalla.

Ekokylässä asuminen ei edellytä erityisiä ekologisia tapoja. Asukkail-le annetaan kuitenkin opastusta esimerkiksi ekologisten puhdis-tusaineiden käytöstä. Keittiöt on suunniteltu siten, että lajittelu on helppoa. Jokaisessa asunnossa on oma energiamittari ja asukas mak-saa oman energiankulutuksensa mukaan.

JOHANNA AF HÄLLSTRÖMNuukuusviikon koordinaattori

Nuukuusviikolla tapahtuuJokakeväisen luonnonvarojen säästöviikon eli Nuukuusviikon (15–22.4) aiheena on nyt toista vuotta luonnonvaroja säästävä asuminen ja rakentaminen


Lisätietoja: vs aluepäällikkö Raija Aura, p. (05) 4117 358, 050–5110 546, [email protected]

Taipalsaaren luonnonsuojeluyhdistys:Perinteinen linturetki su 29.5 klo 7

alkaen. Mukaan omat eväät ja säänkes-tävä vaatetus. Lisätietoja paikallislehdis-tä ja Jaana Uusipuro, p. 050–533 6672.

Lappeenrannan seudun luonnonsuoje-luyhdistys:

Jäsenilta ”Puhtaan veden läh-teillä” ti 10.5. klo 17.30–19. Kokoon-tuminen Lappeenrannan Huhtiniemen vesilaitoksen pihalla. Laitoksen hoitaja Hannu Hytti esittelee vesilaitoksen toi-mintaa ja limnologi Pentti Saukkonen kertoo raakaveden laadusta ja läntisen Pien-Saimaan tilasta. Tervetuloa!

KAINUUSotkamon Luonto:

Kevät- ja linturetki Maaningalle la 14.5. Kohteena mm. lintuvesi ja putous. Linja-autoretki, lähtö klo 7 virastotalon pihalta, omat nuotioeväät, kumisaappaat ja kiikari mukaan. Kyytimaksu 5 e/hlö tai 10e/perhe.

Lasten (6–13 v) kevätseuranta/luontokerho Tenetin koululla touko-kuussa tiistaisin klo 18–19.30.

Lasten luontoleiri kesällä. Tarkem-mat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Järjestetään yhdessä 4H-yhdistyksen kanssa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Leena Korhonen p. 040–7261158 [email protected].

Suosittu kotiseuturetki Etelä-Sotkamoon la 27.8. Kohteena mm. Hiidenjärvi ja Hiidenkattila, Hiidenmyl-ly ja Nurmimäki. Linja-autoretki, ilm. myöhemmin tarkemmin.

Kajaanin Seudun Luonto:Kajaanin Seudun Luonto ry on

mukana Mahdollisuuksien tori -ta-pahtumassa Kajaanin Raatihuoneen torilla la 21.5. klo 10–14. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja keskus-telemaan ajankohtaisista asioista!

Kajaanissa Metsävetoomuksen voi käydä allekirjoittamassa Kehitysmaa-kauppa Runtinpuodissa, Kauppakatu 33.

KESKI-SUOMIKorpilahden luonnonsuojeluyhdistys:

Vuosikokous pidetään kunnan-viraston takkahuoneessa to 14.4. klo 18.30 alkaen. Käsitellään sääntömääräi-set asiat, kuten hallituksen valinta.

Perinteinen yölaulajaretki to 9.6. Putkilahden linturannoille, kesto noin 3 tuntia. Lähtö Matkahuollon edestä klo 20.30, tapaamme klo 21 Putkilahden kylätalolla (ent. koulu, jossa meneillään luontoliittolainen lastenleiri). Aluksi yö-laulajien äänten kertausta tallenteelta. Kimppakyydit ja omat eväät. Tuuli- ja sadevaraus. Lisätiedot ja ilmoittautu-miset Heljä ja Jussi, p. (014) 855 960.

Keurusseudun Luonnonystävät:Yhdistys järjestää keväällä seuraavat retket:- joutsenretki su 17.4. klo 9- koskiretki pe 22.4. klo 18- suurien puitten retki pe 29.4. klo 18- vanhan metsän retki pe 6.5. klo 18- vaellus Lintusyrjä–Roosinpohja–Huhkojärvi la 7.5. n. klo 8–16- suoretki pe 13.5. klo 18- retki Keuruun korkeimmalle mäelle Janhosperälle pe 20.5. klo 18- yhdistyksen kevätretki Ruoveden Siikanevalle la 21.5. n. klo 8–16- retki Huttulan lähteelle pe 27.5. klo 18- yölaulajaretki la 28.5. klo 23–- retki Kiiskilänmäen näkötornille pe 3.6. klo 18- lehtoretki Hallinmäen lehtoon Mul-tialle pe 10.6. klo 18Retkille lähdöt Keuruun linja-auto-asemalta kimppakyydein. Tervetuloa mukaan kaikki luonnosta kiinnostu-neet! Lisätietoja Pihlaisen Joukolta p. 040–8431709.

KYMENLAAKSOKymenlaakson luonnnosuojelupiiri:

15.–22.4. Luonto- ja ympäristö-viikolla näyttelyt ainakin Anjalan-kosken pääkirjastossa Myllykoskella ja Kouvolan Haanojan kirjastossa.

La 23.4. Luova Luonto-kerho, jossa lapset voivat aikuisten kanssa opetellaan puun vuolemista. Paikkana Luontoasema, Asemakatu 2, Kouvola. Ilmoittautumiset p. (05) 3710 301

La 14.5. retki Korian Pionee-ripuistoon. Tarkoituksena tutustua Elimäen Luonnonystävien opastuksella Pioneeripuiston takametsän suojelu-historiaan ja luontoon. Kokoontumi-nen klo 10. Pioneeripuiston ravintolan edessä.

La 21.5. perinteinen koko per-heen Arktika-retki Ulko-Tammion yhdessä Kotkan Luonnon kanssa. Läh-tö Kotkan Sapokasta klo 9 ja paluu 17 Lisätiedot ja ilmoittautumiset Luonto-aseman toimistoon (05) p. 3710 301.

LAPPILapin luonnonsuojelupiiri:

SLL:n pohjoisten piirien (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) pe-rinteinen kevättapaaminen pide-tään 9–10.4 Rovamotellilla (n.10 km. Rovaniemeltä etelään). Aloitamme la 9.4 klo 12 ja tilaisuus päättyy su 10.4 iltapäivällä. Teemoina vesipuitedirektiivi, vanhojen metsien suojelu ja järjestötoi-minta / tiedotus. Kokouspaketin hinta (ruokailut + majoitus) 47e + matkat.. Kaikki asioista ja reippaasta yhdessä-olosta kiinnostuneet ovat tervetul-leita! Lisätiedot Markku Kuortti puh. 040–823 2443, [email protected] tai piirien aluetyöntekijät. Mukana järjestelyissä myös OK-opintokeskus.

Niittotalkoot SLL:n omistamalla palstalla Keminsaarilla Vuotosalueella la–su16–17.7. Kutsumme mukaan tal-kooväkeä myös etelämpää. Niiton ja raivauksen ohessa kuulemme tilanne-katsauksen Vuotoksesta ja alueen Na-tura-tilanteesta. Mukana järjestelyissä myös OK-opintokeskus.

Majoitumme telttoihin, talkooruu-at järjestäjien puolesta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Markku Kuortti, p. 040–823 2443 tai [email protected].

PIRKANMAAPirkanmaan luonnonsuojelupiiri:

Pe 15.4. Metsävetoomuksen tukikonsertti Telakalla Tampereella klo 20, Luonto-Liiton Hämeen piiri järjestää.

To 5.5. Perinteinen linturetki Porin ja ympäristön lintukohteille. Lähtö klo 8 Keskustorilta Vanhan kirkon turis-tipysäkiltä. Hinta luonnonsuojeluliiton jäseniltä 25e ja muilta 30e, hinta sisäl-tää matkat, opastuksen ja ruokailun. Oppaana on Lauri Mustalahti.

Pe–su 29.–31.7. Ennallistamistal-koot Seitsemisen kansallispuistossa yhdessä Metsähallituksen luontopal-velujen kanssa.

Pe–su 26.–28.8. perheleiri Helve-tinjärven kansallispuistossa.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot toimis-tosta, p. (03) 213 1317, [email protected].

Nokian Luonto:Su 15.5. ”Nyt ja 15. päivä” – Nokian

Luonto esittelee toimintaansa Pirk-kalaistorilla Nokia-viikolla. Tule ky-symään luonnosta ja keskustelemaan ajankohtaisista luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksistä ! Nokian Lintukoulu järjestää la 28.5 koko perheen tapahtuman Maa-tialanlahdella Pitkäniemen lintutornilla klo 9–12 (alustava aika). Kiikaroidaan lintuja ja piirretään niitä luonnon väreil-lä. Nokian Lintukoulu järjestää kevään ja kesän aikana useita teemaretkiä. Tie-dustelut Anne Viitalaakso-Kaasalainen p. (03) 340 6686, [email protected]

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry (Tysy):

Ke 4.5. kaavoitusluento ja la 7.5 kaavoituskierros. Haluatko vai-kuttaa maankäytön suunnitteluun? Luento Vanhassa kirjastotalossa klo 17–20. Kaavatietoutta jakavat Tam-pereen kaupungilta Kaarina Kivimäki ja Satu Kiveliö-Lukka. Tampereen yli-opiston tutkijatohtori Markus Laine kertoo esimerkkejä väitöskirjastaan ”Ympäristökysymys ja aseveliakseli” sekä liikenneosayleiskaavaa koskevas-ta tutkimuksestaan. Kaavoituskierros ajankohtaisiin maankäyttökohteisiin klo 9–15, lähtö Keskustorilta. Oppaina toimivat Pirkanmaan luonnonsuojelu-piirin Kaija Helle sekä Markus Laine.

Etukäteen toimitettavan materiaalin ja kuljetusjärjestelyjen vuoksi pyydämme kiinnostuneita ilmoittautumaan Juha Lehmusnotkolle 22.4. mennessä p. 040-5808 311 tai [email protected]. Kaavaluento ja -kierros ovat mak-suttomia. Kierrokselle omat eväät ja säänmukainen ulkoiluvarustus.

Kalkun Myllypuron siivoustalkoot ke 11.5. Tapaaminen Kalkun viertotien sillalla klo 18. Ota mukaan saappaat ja työhanskat. Tarjolla mehua ja pullaa. Jär-jestäjä Tampereen ympäristönsuojelu-yhdistys. Lisätietoja p. 050–3611 959.

Kevätretki Keuruun ekokylään ja Lahtuan luomumaitotilalle Orivedelle la 14.5. Lähtö klo 9 Tampereen vanhan kirkon pysäkiltä, paluu n. klo 19.30. Matkan hinta 25e, SLL:n ja Luonto Lii-ton jäsenkortilla 20 e. Lapset alle 12 vuotta 15e. Hinta sisältää kuljetukset, opastukset, lounaan Keuruun ekokyläs-sä sekä kahvin ja makean palan Lahtuan luomutilalla. Lisätietoja ja ilmoittautu-miset viim. ti 3.5, [email protected], p. 050–5380381/Sari. Lisätietoja Keuruun ekokylästä: www.ekokyla.tk/ ja Lahtuan luomutilasta: www.kotiposti.net/lahtua/

Tysyn hallitus kokoontuu ennen kesätaukoa vielä ma 11.4. ja ma 16.5. klo 18. Mikäli haluat tuoda jonkin asi-an yhdistyksen hallituksen käsittelyyn, ilmoita siitä jollekin hallituksen jäsenel-le vähintään viikkoa ennen hallituksen kokousta. Hallituksen kokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille, tervetuloa! Kokouksen esityslista on pyydettäessä saatavana puheenjohtajalta viikkoa en-nen kokousta, [email protected].

Kyrön Luonto:Kyrön Luonto täyttää 25 vuotta,

minkä kunniaksi Hämeenkyrön pää-kirjastossa on huhtikuun ajan esillä näyttely yhdistyksen toiminnasta vuosien kuluessa.

POHJANMAAVaasan ympäristöseura:

Toukokuisena lauantaina lähdemme katsomaan lintujen kevätmuuttoa ja kalojen kutunousua glolampiin. Ilmoita kiinnostuksestasi huhtikuun puoliväliin mennessä, niin saat tietää tilausauton tarkan lähtöajan ja -paikan.

Elokuun alkupuolella veneretki ulkosaaristoon. Lähtöpäivä ja kohteet päätetään juhannukseen mennessä. Jos olet kiinnostunut merellisistä mai-semista ja saaristoluonnosta, ilmoita yhteystietosi, niin kerromme retken yksityiskohdista.

Kohta kolme vuotta ovat Itämeri-viesti ja yhteistyöhanke Itämeriforum (Natur och Miljö, Marthaförbundet ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC) toimineet yhtei-sen meremme puolesta ja ensi kesänä kulminoituu yhteistyö kampanjaan ”Ett slag för Östersjön” ts. ”Tempaus Itämeren puolesta”. Ideana on jär-jestää huomiotaherättävä tapahtuma 10 rannikkopaikkakunnalla muistut-tamaan saariston ainutlaatuisuudesta mutta myös merellisistä ongelmista. Tehkäämme tempauksesta iloinen saa-ristotapahtuma, jossa samalla tarjotaan konkreettisia ideoita mitä pitäisi tehdä kun törmätään ravinnepäästöjen ne-gatiivisiin seurauksiin. Kaljaasi Albanus (ks. etusivu) on tulossa Vaasaan la 16.7. Ks. www.naturochmiljo.fi tai www.martha.fi

Ympäristöseuran yhteystiedot: [email protected] tai [email protected], p. 050–3041046, www.sll.fi/yh-distykset/vaasa

POHJOIS-KARJALAPohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri:

Kevätkokous pe 15.4. klo 18 Lieksassa Yrjälän kotiseututalolla. Ko-kouksen jälkeen illanvietto saunoineen ja mahdollisuus yöpyä. La 16.4. mm. ret-keilyä. Ilmoittautuminen oheisohjelmiin ja tiedustelut yhteiskyydistä ym: Teemu Tahvanainen, p. 050–355 9177, [email protected].

POHJOIS-POHJANMAAPohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelu-piiri:

Maaseudun tulevaisuus — kes-tävä kehitys ke 6.4. klo 18 alkaen Lakarin koululla, Pudasjärvellä. Pudas-järven luonnonsuojeluyhdistys ja Poh-jois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri

ETELÄ-HÄMEEtelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri:

Perheleiri kauniilla paikalla Mal-linkaisten leirikeskuksessa Janakkalan Jokimaalla 10.–12.6. Kaikenikäisille so-veltuvalla leirillä havainnoidaan luontoa yhdessä ja tutustutaan lähiympäristön kohteisiin. Leirillä heitellään lettuja ja opetellaan tärkeitä luontotaitoja. Hinta aikuisilta 25e ja alle 15-vuotiailta lap-silta 15e. Hinta sisältää majoituksen, ruoan ja opastuksen. Leiri toteutetaan yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: alue-sihteeri Kaija Helle, p. 040–515 4557, [email protected]

Janakkalan Luonto ja Ympäristö:La 18.6. niittyretkipäivä Somero-

Paimio seudulle. Tutustumme Häntälän notkoon, jossa on yrtti- ja kotieläintila sekä merkitty luontopolku. Paimiolla käymme Askalan perinnemaisema-kohteessa. Päiväretki sopii hyvin lap-siperheille. Bussikuljetus ja ruokailu. Ilmoittautumiset 23.5. mennessä Raisa Tanner p.050–5168901.

Pe–su 5–7.8. kansallispuistoretki Leivonmäelle. Mennessä ihastelemme Sysmässä Päijätsalon vanhanajan näkö-tornista maisemia. Majoituksena mökki ja teltta. Lähtö pe 5.8. n. klo 7 ja paluu su 7.8. n. klo 20. Mukaan mahtuu 30 ensiksi ilmoittautunutta. Sitovat ilmoit-tautumiset 31.5. mennessä Ari Lehtinen p. 0400–599623.

Asikkalan luonnonystävät:La 28.5. Salonsaaren kyläyhdistys

järjestää luontopäivän yhteistyös-sä yhdistyksen kanssa. Luontopäivän aikana tutustutaan Salonsaaren luon-toon, lintuoppaana Birdlifen edustaja. Luontopäivä alkaa klo 9, kesto noin 3–4 tuntia. Salonsaaressa on opastus Päijän-teen rantaan, jossa kokoonnutaan.

La 20.8. lepakkoretki Vääksyssä klo 19 alkaen. Kokoonnutaan ensin Päijänne-talolle, jossa retken vetä-jä Mikko Erkinaro puhuu Suomessa tavattavista lepakkolajeista. Pimeän tullen maastoudumme Vääksynjoen ympäristöön tunnistamaan lepakkoja ultraäänilaitteella.

Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys:La 23.4. pöllöretki Asikkalaan.

Lähtö klo 19 Heinolan turistipysäkiltä, paluu klo 23. Kylmä ilta, vähän kävelyä. Omilla autoilla, kimppakyyti tai pikku bussi. Ilmoittautuminen Sanna Vääris-koski-Kaukanen, p. (03) 8484214

Su 24.4. aamulla kosteikkolintu-retki. Bussilla Artjärvelle ja Pukkilaan.

To-la 5.5.–7.5. kiertoretki kivi-, kallio- ja kaivosaiheisiin, Kolin met-siin, Kaaviin, Juukaan ja Outokumpuun. Bussilla n. 800 km, ruokailut, yöpymi-set ja opastus. Ilmoittautuminen Ari Henriksson (Kivi ja mineraali ry), p. 040–5870526 tai Heikki Niinimäki p. (03) 715 2080. Vielä 10 paikkaa jäljellä. Maksu 135e Padasjoen säästöpankkiin 421212–230724, 4.4. mennessä.

Su 15.5. Elimäen Arboretum, alppiruusut

La 4.6. Leivonmäen Haapasuo, kansallispuisto.

Kesäkuussa: Kävelyretki, Heinolan Vahravuoren rinnepihoja ja -puutar-hoja.

Salpausselän luonnonystävät:Kevätkokous ma 18.4. klo 18 (hal-

litus klo 17) Lahdessa Ravintola Wanha Herrassa (Laaksokatu 17, Paavola-kabi-netti). Tervetuloa!

ETELÄ-KARJALAEtelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri:

Kevätvuosikokous su 10.4. Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituu-tissa Joutsenon Tiuruniemessä. Vuosi-kousohjelmassa klo 16 esitelmä ”Veden äärellä”, limnologi Pentti Saukkonen Saimaan vesiensuojeluyhdistyksestä kertoo eteläisen Saimaan seurannasta ja veden laadusta. Varsinainen kokous aloitetaan klo 18. Tervetuloa!

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on esillä erä- ja urheilumessuilla 13.–15.5. Lappeenrannan Jäähallilla. Ete-lä-Karjalan liikunta ja urheilu (EKLU) järjestää vaelluksen maakunnan halki Uukuniemeltä Lappeenrantaan 3.–13.5. ja retki päättyy messuille.

Luonnonkukkien päivän retket 19.6.

Toimintaa Lähetä ilmoitukset: [email protected]

venanmaa), Ramsholmen, klo 10 suojelualueen portin P-paikkaMuonio, Pyhäjoen luontopolku, klo 10 P-paikkaMäntsälä, Sandberginpelto, klo 14 oikoradan huoltotien kännyk-kämastoNokia, Siuron Kesäniemi, klo 11 Kuljun kartanon rantaOulu, Toppilansaari, klo 12 Meri-Oulun P-paikkaPieksämäki, Nikulanmäki, klo 12 Kaupungintalon P-paikkaPohja, Myllyjärvenharju-Torby, klo 17 Fiskarin lukaalin P-paikkaPori, Ahlaisten kyläraitti, klo 9 yhteiskuljetus Luontalo Arkilta, ennakkoilmoittautuminen 6.6. alkaen p. (02) 621 1350Pudasjärvi, Ruuhensuon Kau-nislampi, klo 11 P-paikkaPunkalaidun, Isosuo, klo 13 Punkalaitumen toriPyhäjoki, Parhalahden Hanhikivi, klo 14 Raahen linja-autoasemaRaisio, Kuuanvuori, klo 10 Luon-tokoulu Lumikko (Hulvelankatu 35) Rovaniemi (mlk), Napapiirin retkeilyalueen Vaattunkiköngäs, ilmainen bussikuljetus klo 10 Lappiatalon P-paikalta, kesto 5hSalla, Hautajärvi, klo 10 Luon-totupaSalo, Vuohensaari, klo 11 tans-silavaSavonlinna, Hevosniemen Saa-risenmäki, klo 14 Saarisenmäen tien levikeSavukoski, Kivitunturin luonto-polku, klo 12 hiihtomajaSeinäjoki, Sikakankaan lehto, klo 18 Peräseinäjoentien varsi 5km Kärjestä etelään (opaste)Siikainen, Leväsjoen kyläraitti, klo12 Saarikoskentie 34Sodankylä, Luostotunturi, klo 12 laskettelukeskuksen P-alueSodankylä, Tankavaara, klo 12 Koilliskairan luontokeskusSomero, Häntälän notkot, klo 12 Häntälän koulu Suolahti, Aatula, 45 min opas-tukset klo 12-16 puolen tunnin välein, Tilakeskuksen esittelytaulu (Aatulantie 160)Tampere, Tohloppijärvi, klo 14 läntisen uimarannan P-paikkaTohmajärvi, Kemie, klo 10 NuorisotaloTurku, Ruissalo, klo 15 opastus-keskus Tammenterho Vilppula, Katajamäki, klo 12 Vilppulan kunnantaloValkeakoski, keskusta, klo 12 Uimahallin P-paikkaVammala, Karkku, klo 10 Ri-tajärvien retkeilyalueen opas-taulut Ylöjärvi, Pikku-Ahvenisto, klo 12 päärakennus

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

VESA

GRE

IS/L

UO

NTO

KU

VAT

Luettelossa ovat kunnittain aak-kosjärjestyksessä ne retket, jotka olivat tiedossa maaliskuussa. Retket kestävät useimmiten kah-desta kolmeen tuntiin. Jos retki kestää yli neljä tuntia, se on erik-seen mainittu. Retket ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Mahdol-lisesta ennakkoilmoittautumisesta tai kuljetusmaksusta mainitaan erikseen.

Lisätiedot retkistä Luonnonsuojelijassa 3/2005 ja www.sll.fi/toiminta/luonnonkukat

Asikkala, Urajärvi, klo 11 kar-tanon P-paikkaDragsfjärd, Lövön niityt, ennak-koilmoittautuminen Sinisimpukka p. 0205-644620Forssa, Salmistonmäki, klo 10 P-paikkaHamina, Metsäkylä, klo 9.40 Haminan linja-autoasemaHanko, Kolavikenin hiekkaranta, klo 12 Appelgrenin tien P-paikka (Bellevue)Helsinki, Korkeasaari, klo 18 Mustikkamaan portin vastaanot-torakennusHelsinki, Suomenlinna, klo 14 lauttaranta SuomenlinnassaHyvinkää, Hyvinkäänkylä, klo 10 Uudenmaan maaseutuoppi-laitoksen P-paikkaHämeenkyrö, Lavajärvi, klo 12 kaupan piha (Komintie 580)Ikaalinen, Kalmaa, klo 10 ve-nerantaIlomantsi, Maukkula, klo 13.20 bussi Ilomantsista, klo 14 Puusti-lan maisematilan tienhaaraImatra, Imatrankoski, klo 10 Kruunupuiston P-paikkaInari, Juutuanjoen Haapaniemi, klo 11.15 Ivalon linja-autoasema ja klo. 12 Siida, kesto 4 hJalasjärvi, Kirkonkylän Lammin-järvi, klo 12 uimarantaJoensuu, Noljakanmäki, klo 12 Sinkkolan kotieläin- ja perinne-pihaKaarina, Kuusiston kartano, klo 10 Linnanrauniontien P-paikkaKaavi, Telkänmäki, klo 12 pe-rinnetilaKajaani, Pöllyvaara, klo 12 Pöl-lyvaaran P-paikkaKarjalohja, Maila, klo 14 Mailantie 109:n postilaatikotKesälahti, Totkutniemi, klo 12 entinen koulu (Kainulantie 5)Keuruu, Pohjoisjärven Mäkikylä, klo 12 Keuruun linja-autoasemaKirkkonummi, Keskusta, klo 10 Uimahallin P-paikka, kesto 4hKitee, Pajarinmäki, klo 12 Kitee-järven uimarannan P-paikka Kolari, Ylläksen Varkaankuru, klo 11 Luontokeskus KellokasKristiinankaupunki, Tiiliteh-taanmäki, klo 12 luontopolun alku Tiukantien varrellaKuhmo, Pajakka-koski, klo 14 kaupunginkirjaston P-paikkaKuopio, Puijo, klo 13 KonttilaKuusamo, Oulangan Kiutakön-gäs, klo 14 LuontokeskusLammi, Sankola, klo 13 Mainie-men P-paikkaLappeenranta, Luukkaanniemi, klo 14 Siltakioski (Luukkaanka-tu 2)Leppävirta, Orinoro, klo 9 Mustinmäen koulu, kesto 4hLieksa, Kolin Mäkränaho, klo 12 Luontokeskus UkkoMaarianhamina (Jomala, Ah-

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4

4


Toimintaa Lähetä ilmoitukset: [email protected]

Suomenluonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto avoinna ma–pe klo 8.30–16.15. Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu avoinna ma–pe klo 9–15.

Lahjoitukset luonnonsuojeluliitolle tilille Sampo 800016–98850Lisätietoja lahjoituksista ja testamenteista, puh, (09) 228 08 221

Kotkankatu 9, 00510 Helsinkipuh. (09) 228 081, faksi (09) 2280 8200Sähköposti: [email protected]öntekijät: [email protected]: [email protected]: http://www.sll.fiTOIMISTOMirja Breider, toimistosihteeri (sijainen Anne Vaara)

TOIMINNANJOHTAJAEero Yrjö-Koskinen

KANSAINVÄLISTEN ASIAINPÄÄLLIKKÖHanna MatinpuroLUONNONSUOJELU-PÄÄLLIKKÖIlpo KuronenVIESTINTÄPÄÄLLIKKÖMatti NieminenJÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖTarja Ketola (osa-aikainen sijainen järjestö- sihteeri Kristiina Hämäläinen)KURSSISIHTEERISusanna Kirkkola FINNWATCHEeva SimolaEKOENERGIASirkka TepponenMETSÄTSini HarkkiRUUHKA-SUOMI JA NATURA 2000Tapani VeistolaYMPÄRISTÖASIANTUNTIJAAnssi VaittinenTALOUS Rauni Järvinen, talouspäällikköJÄSENREKISTERI JA TILAAJAPALVELU Irma Kaitosaari, rekisterinhoitajaLAKIASIAT Raisa Tarasuo, juristiVIENTILUOTTOKAMPANJATove SelinSUOMEN LUONTO Antti Halkka, toimittaja Alice Karlsson, toimitussihteeri Ritva Kupari, toimitussihteeri Jorma Laurila, päätoimittaja Juha Valste, toimittaja Juha Kauppinen, toimittaja Johanna Mehtola, toimittaja Elina Juva, toimituksen assistentti (sijainen Leena Kurkela) LUONNONSUOJELUKESKUKSET Lapin luonnonsuojelukeskusMarkku Kuortti, vs. aluepäällikköSärkijärventie 76, 93600 Muoniofaksi (016) 529 213, gsm 040 823 [email protected] Pohjois-Pohjanmaan ls-keskusMerja Ylönen, aluepäällikkö Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu, puh. (08) 378 443, faksi (08) 378 361, [email protected].

Saimaan ls-keskusRaija Aura, vs. aluepäällikköKatariinantori 6, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 411 7358, 050–511 0546faksi (05) 453 1930, [email protected] ls-keskus Hanna Kaisa Saastamoinen, piirisihteeripuh. (09) 2280 8206, faksi (09) 2280 [email protected]

Varsinais-Suomen ls-keskusHannu Klemola, aluepäällikköMartinkatu 5, 20810 Turkupuh. (02) 235 5255, faksi (02) 235 5244, [email protected].

Etelä-Hämeen ls-piiriKaija Helle, piirisihteeriHämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna puh. (03) 633 [email protected]

Etelä-Savon ls-piiriEeva Taimisto, piirisihteeriPappilankatu 3, 57100 Savonlinnapuh. (015) 571 5805, [email protected]

Kainuun ls-piiriJouni Laaksonen, piirisihteeri Lentiirantie 1572 88900 Kuhmo, puh. (08) 651441, [email protected]

Keski-Suomen ls-piiriJuhani Paavola, piirisihteeriKilpisenkatu 8, 40100 Jyväskyläpuh./faksi (014) 611 223, ti 10–14 (–18), [email protected]

Kymenlaakson ls-piiriHanna Majander, piirisihteeri(Kirsi Kiviranta 9.7. asti)Asemakatu 2 45100 Kouvolapuh/fax (05) 371 0301, [email protected] Pirkanmaan ls-piiri: Kaija Helle, piirisihteeri Näsilinnankatu 48E, 33200 Tampere, puh. (03) 213 1317, faksi (03) 213 1017, [email protected] ls-piiriJan Gäddnäs, piirisihteeriWolffintie 36 F 12, 65200 Vaasapuh. (06) 312 7577, [email protected]

Pohjois-Karjalan ls-piiriKauppakatu 44, 80100 Joensuupuh. (013) 138 281, [email protected]

Pohjois-SavonluonnonsuojelupiiriMariko Lindgren, piirisihteeriKirkkokatu 35, 70100 Kuopiopuh./faksi (017) 262 [email protected]

Satakunnan ls-piiriMaija Lammi, piirisihteeriOtavankatu 11, 28100 Poripuh./faksi (02) 632 6163, [email protected]

LUONTO-LIITTO Annankatu 26 A, 00100 Helsinkipuh. (09) 684 4420, faksi (09) 6844 4222

SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖKotkankatu 9, 00510 HelsinkiLahjoitukset Suomen LuonnonsuojelunSäätiölle tilille: Sampo 800013–434 553

SUOMEN LUONNONSUOJELUNTUKI OYKotkankatu 9, 00510 Helsinkipuh. (09) 2280 8333, faksi (09) 2280 8248Puhelinmarkkinointi yrityksille:puh. (09) 854 4990, faksi (09) 852 2362

LUONNONKUVA-ARKISTO Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. (09) 2280 8238

JÄSENMAKSU 200525,50 euroa, perhejäsenmaksu 8,50 euroa

LUONTOKAUPAT (itsenäisiä yrittäjiä): Helsinki: Nervanderinkatu 11, puh. (09) 4780 0690 Forssa: Greenmix, Torikatu 8, puh. (03) 4225 7150 Hämeenlinna: Raatihuoneenkatu 20, puh. (03) 6530 0101 Jyväskylä: Kurjenkello, Kauppakatu 5, puh. (014) 372 1022 Kouvola: Tmi Irma Saarinen, Keskikatu 6, puh. (05) 311 0069 Oulu: Hallituskatu 11, puh. (08) 336 545 Tampere: Laukontori 4, puh (03) 222 0077 Porvoo: Porvoon Luontokauppa, Jokikatu 10, puh. 0400-709320 Turku: Turun Luontokauppa, Kristiinankatu 6, puh. (02) 250 5595

sekä OK-opintokeskus järjestävät kes-kusteluillan, jossa liiton puheenjohtaja Heikki Susiluoma johdattaa kuulijat illan teemaan. Mukana ajatuksia vaihtamassa ovat myös Hannu Gröhn Pohjanmaan bioenergiatoimistosta, luonnonsuoje-lupiirin puheenjohtaja Esko Saari sekä Pudasjärven kaupungin edustaja. Luon-

tai muilla hyvillä staijauspaikoilla. Muka-na olevista torneista tiedotetaan Kuikan kotisivuilla lähempänä ajankohtaa. Tied. Asta Lähdesmäki p. 050–5623935.

Su 15.5. Polkupyörä-linturetki Sii-linjärvellä. Lähtö linja-autoasemalta klo 7. Tied. Eelis Rissanen p. 044–7854162.

Pe-su 20.–22.5. Linturetki Limin-ganlahdelle. Järjestäjinä Pohjois-Savon lintutieteellinen yhdistys Kuikka ja Iisal-men Luonnon Ystäväin Yhdistys. Kimp-pakyyti, majoitus edullisissa mökeissä. Tied. Jarmo Yliluoma p.040–7212618.

Pe 3.6. yleisölinturetki polkupyö-rillä Iisalmessa klo 22–03. Lähtö Iisal-men luontomuseon edestä, Kirkkopuis-tonkatu 9. Huomioi lämmin vaatetus. Tied. Jarmo Yliluoma p. 040–7212618.

Ti 7.6. Linturetki Karttulassa. Ko-koontuminen Syvänlahdessa Herman-nitalolla klo 19. Tutustutaan lähiseudun linnustoon ja jatketaan yölaulajaretke-nä. Välillä makkaranpaistoa. Tied. Asta Lähdesmäki p. 050–5623935.

Varkauden Luonnonystävät:13.4–11.5. keskiviikkoisin klo 17-20

lintutornipäivystys Ruokojärvellä, nuotiokahvit ja makkaranpaistoa lin-tujen tarkkailun lisäksi. Yhteyshenkilöt Eino Repo p. 040–8454983 ja Hannu Räsänen p. 0400–386708

15.–22.4. valtakunnallisella luonto- ja ympäristöviikolla Varkauden Luon-nonystävillä oma pöytä Varkauden kaupunginkirjastossa, esillä luon-nonsuojeluaiheista materiaalia.

La 7.5. osallistutaan tornien tais-toon Varkauden Ruokojärven lintu-tornilla ja Pasalan Lintulavalla, ylei-söllä mahdollisuus tulla kannustamaan joukkueita ja seuraamaan kisaa paikan päälle.

Su 5.6. koloveden kanootti-retki. Yhteyshenkilö Anne Törn p. 040–5813581.

Ulla-mummon yrttiklinikka Ve-kara-Varkaus tapahtuman yhteydessä kesäkuussa.

Kiuruveden luonnonystävät:Kevätkokous Kiuruveden osuus-

pankin kerhohuoneella ma 11.4. klo18.30. Kokouksen päätteeksi mahdollisen yhteistyön suunnittelua kylätoimikuntien ja nuorisoseurojen kanssa. Tervetuloa!

Su 15.5. avoin retki kaikille Riikonhoville. Seuraa Kiuruveden paikallislehteä perhekerhotoiminnan alkamisesta sekä muista kevään lintuja luontoretkistä! Lisätiedot Susanna p. 050–3305659

SATAKUNTAKasvi- ja hyönteiskerho Tesman kesän retkiohjelmaa valmistellaan. Jos olet kiinnostunut pienimuotoisista luontoretkistä vailla suuria maastokel-poisuus- ja lajintuntemuskynnyksiä, niin

laita yhteystietosi ja ohjelmaevästyksesi sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai soittamalla p. (02) 632 6163 tai poikkeamalla Norppaluodolle, Otavan-katu 11 Pori.

UUSIMAAUudenmaan luonnonsuojelupiiri:

Koulutuspäivä yhdistyksille Sipoossa la 9.4. Kevättapaamisen (klo 10-18) aiheina ovat mm. Uudenmaan piirin toiminta, jäsenhankinta, vapaaeh-toistyön kehittäminen ja Uudenmaan yhdistysten tilan ja tarpeiden kartoitus. Lisäksi tarjolla asiaa ajankohtaisista lii-ton ja nuorisojärjestön teemoista ja tapahtumista.

Tapahtuma järjestetään yhteistyös-sä Luonto-Liiton Uudenmaan piirin ja OK-Opintokeskuksen kanssa. Koulu-tuspäivä on ilmainen (sis. ruoan ja ma-teriaalit). Iltaa vietetään saunoen.

Ilmoittautuminen: Uudenmaan luon-nonsuojelupiiri, Hanna-Kaisa, p. (09) 228 08 206, [email protected] tai Kristiina Hämäläinen/järjestösihteeri, p. (09) 228 08 235, [email protected].

Hangon ympäristöyhdistys:Su 12.6 linturetki Hangon parhai-

siin luontokohteisiin. Tapaaminen klo 8 Tvärminnen leirikeskuksen pihalla. Lisätiedot Astrid Lindström, p. (019) 2488186.

Espoon ympäristöyhdistys:Ti 26.4. kompostoinnin esittely-

tilaisuus klo 18–20 Villa Apteekissa, Pappilantie 5.

Ke 27.4. hallituksen kokous klo 18 ( Villa Apteekki ).

La 14.5. pihatalkoot klo 10–15 Villa Apteekin ympäristössä, Pappilantie 5.

HELSINGIN LUONNONSUOJELU-YHDISTYS RYLisätiedot tapahtumista järjestösihtee-ri Johanna Ojalta, [email protected] , p. (09) 228 08 277, tai yhdistyksen nettisivuil-ta www.sll.fi/yhdistykset/helsy/. Ter-vetuloa mukaan! Takiainen ilmestyi maaliskuussa. Ellet saanut lehteäsi, ota yhteyttä järjestösihteeriin (ks. yllä)!

Hallituksen kokoukset ke 11.5. klo 17.15 SLL:n toimistolla, Kotkankatu 9, 2. krs ja ke 8.6. Torpalla.

Kevätkokous ti 5.4. klo 18 Tie-teiden talon salissa 309. Aluksi Aija Staffansin esitelmä ’Vaikuttavat asuk-kaat kaupunkisuunnittelun haasteena’. Kahvitauon jälkeen käsitellään sään-tömääräiset kevätkokousasiat. Kaikki mukaan!

KurssitTi 12.4. alkava lintuharrastus-

kurssi on TÄYNNÄ, kysy peruutus-paikkoja! Hinta 10 euroa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen p. (09) 228 08 277

tai [email protected]. Järjestetään yhteis-työssä OK-opintokeskuksen kanssa. Kurssin ohjelma: Luennot tiistaisin klo 18–20.15 SLL:ssa (Kotkankatu 9, 3. krs): 12.4. Havainnointi ja lajinmääritys, 10.5. Pesimälinnusto, 7.6. Muutto ja talvehtiminen. Retket lauantaisin: 16.4. klo 12-15 Suomenlinnaan, lähtö HKL:n lauttarannasta Suomenlinnassa, 14.5. klo 8-11 Viikkiin, lähtö Majavatien pääs-tä Herttoniemestä, 11.6. klo 22.45–01 yölaulajaretki Mätäjoelle, lähtö bussin 42 päätepysäkiltä Kannelmäestä.

La 11.6. klo 10–14.30 kartanopuis-tokasvikurssi Laajasalossa ja Hertto-niemessä. Lähtö Laajasalosta Ylistalon edestä, Muurahaisenpolku 4. Maksuton, mutta siirrymme joukkoliikenteellä Herttoniemeen. Lisätiedot Johannalta (ks. yllä). Järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.

Retket ja luennotLa 9.4. klo 10–14 retki Lahtipo-

lun maisemiin Rastilan metsään ja Ramsinniemeen. Lähtö Rastilan met-roasemalta (länsipäästä). Ota halutes-sasi eväät!

Ti 19.4. klo 18–20 geologinen luento Helsingin maankamaran his-toriasta. SLL:n toimisto (Kotkankatu 9), 3. krs.

Ma 25.4. klo 18–21 retki Musta-purolle. Lähtö Roihuvuoresta Untu-vaistentien itäpäästä.

La 30.4. klo 9–16 vappuaaton luontoretki Torpalle tilausbussilla. Lisäksi makkaranpaisto- ja saunomis-mahdollisuus sekä ohjelmaa lapsille! Lähtö Mikonkadun tilausajopysäkiltä Rautatientorin laidalta (ns. Fennian py-säkki). Hinta 10 (aikuinen) ja 5 (lapsi) euroa. Omat eväät mukaan! Ilmoittau-tuminen viim. ke 27.4. p. (09) 228 08 277 tai [email protected].

Tis 3.5. kl 18–21 svenskspråkig fågelexkursion till Borgnäset i Gam-melstaden. Start vid Tekniska muséets port, Viksvägen 1.

Ma 9.5. klo 18–21 retki Keskus-puiston eteläosaan. Lähtö Lääkä-rinkadun itäpäästä. Yhteisretki Keskus-puiston puolesta ry:n kanssa.

To 12.5. kasviretki Fiskarsin leh-toon Espooseen. Lähtö Lasilaaksontien eteläpäästä.

Ma 16.5. klo 18 pyöräretki: kau-punkiluontoa ja -kulttuuria. Lähtö VR:n makasiineilta ekokauppa Ruohonjuuren edestä, Mannerheimintie 13 A.

To 19.5. kasviretki Malminkartanon kartanopuistoon ja Mätäjoelle. Lähtö Malminkartanontien ja Kartanonkaaren itäisemmästä risteyksestä.

La 21.5. klo 15–22 linturetki Pork-kalaan tilausbussilla, fågelexkursion till Porkala. Kaksikielinen/tvåspråkig. Lähtö Mikonkadun tilausajopysäkiltä, hinta 10/5 euroa. Omat eväät mukaan! Ilmoittautuminen viim. ke 18.5. p. (09) 228 08 277 tai [email protected].

tokuvaaja ja -kirjailija Jorma Luhta esit-telee suomaisemia ja kaffiakin juodaan. Tilaisuus on maksuton.

Lisätiedot: Pirkko-Liisa Luhta p. 0400–293023 ja aluepäällikkö Mer-ja Ylönen, p. (08) 378 443, [email protected].

Piirin kevätkokous su 10.4. Kevät-kokous pidetään pohjoisten luonnon-suojelupiirien tapaamisen yhteydessä ohjelman päätteeksi sunnuntaina puo-len päivän jälkeen. Paikkana on Rova-

motelli Rovaniemen maalaiskunnassa.

Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuo-jeluyhdistys:

Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna 20 vuotta! Luonto- ja ympäristöviikko Kempeleen pääkirjastossa 15.–22.4. Teemana metsiensuojelu.

Tornien Taisto la 7.5. klo 05–13. Yhdistyksen joukkue kilpailee Oulun-salon Akionlahden lintutornilla. Lintu-jen havainnoinnin ohessa yleisölle mm. makkaran paistoa. Yhdistykselle avataan lähiaikoina www-sivut Pohjois-Pohjan-maan luonnonsuojelupiirin sivujen yhteyteen.

Tervetuloa mukaan toimintaan! Yh-distyksen yhteystiedot: Heini Hyväri-nen, [email protected], p. 040–7007152

POHJOIS-SAVOTi 5.4. Petolintuilta Kuopion

museon kokoushuoneessa klo 18. Opetellaan tunnistamaan tavallisia päi-väpetolintuja. Lisätietoja Eelis Rissanen p. 044–7854162.

La16.4. Lintutorniopastus Rau-talammin Tyyrinvirran tornilla klo 7–13. Lisätietoja Asta Lähdesmäki p. 050–5623935.

13.4.–11.5. keskiviikkoisin lintu-torniopastukset klo 17–20 Varkau-den Ruokojärven tornilla. Järjestäjinä Pohjois-Savon lintutieteellinen yhdistys Kuikka ja Varkauden Luonnonystävät. Nokipannukahvit tarjolla ja mahd. mak-karanpaistoon. Tied. Timo Immonen p. 0400–371736.

La 23.4. Petolinturetki Maaningal-le. Lähtö h-autoilla Kuopion linja-au-toasemalta klo 8.30, paluu iltapäivällä. Tied. Ilkka Markkanen p. 044–7284506 tai Eelis Rissanen p. 044–7854162.

La 23.4. Yleisölinturetki Iisalmes-sa. Lähtö henkilöautoilla klo 6 Iisalmen luontomuseon edestä, Kirkkopuiston-katu 9. Paluu n. klo 13. Tied. Jarmo Yli-luoma p. 040–7212618.

Ti 26.4. Lintutorniopastus Riis-taveden Keskimmäisen lintutornilla klo 15–19. Tied. Riitta Rajala p. 050–3763758.

Ke 4.5. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen stipendienjakokokous ja esitelmä Kuopion museon kokous-huoneessa klo 18. Aluksi kunniakäynti Betty Väänäsen haudalla klo 17 alkaen. Tied. Marika Hämelahti p. 040–846 7629.

To 5.5. Linturetki Lapinlahdella. Ko-koontuminen Linnansalmen lintutornilla klo 7, käydään myös muilla hyvillä lin-tupaikoilla kimppakyydein. Paluu n. klo 13. Tied. Juha Koponen p. 050–67854 ja Armi Riikonen p. 050–3288819.

La 7.5. Tornien taisto ja P-S:n Ta-esto. Kisa lintutornien paremmuudesta ja yleisöopastusta maakunnan torneilla

Luontoelämyksiä Laatokan souturetkillä

Laatokan, ”Karjalan meren” luonto tarjoaa maisemiltaan ainutlaatuisen jylhänkauniin ja luonnoltaan monipuolisen ympäristön suomalais-venäläisille soutu-/purjehdusretkille. Retkillä liikutaan sekä aavan ulapan tuntumassa että saaristossa yhden kymmenen ja kahdella kuuden soutajan jaalalla, suotuisilla tuulilla purjehditaan. Huoltoveneenä on mukana moottorivene. Majoitus on omissa teltoissa. Kullekin retkelle mahtuu 15 suomalaista, venäläisiä yliopiston kouluttajia ja opiskelijoita on saman verran.

4.–14.7. Käkisalmi–Lahdenpohja–Sortavala (11 pv, 135 km) Retken alussa tutustutaan Luonto-Liiton Kurkijoen seudun metsien luonnonarvokartoituksia tekevän leirin toimintaan. Hinta: noin 375 euroa14.–24.7. Sortavala–Valamon saaristo (säävaraus)–Impilahti–Sortavala (11 pv, 155 km)Soudun päätyttyä ja 3. retken alussa voi osallistua Sortavalassa 25.7. järjestettävään Laatokan pohjoissaariston suojelua ja luontomatkailun kehittämistä koskevaan seminaariin. Hinta: noin 375 euroa24.–31.7. Sortavalan saaristokierros (8 pv, 80 km) Hinta: noin 300 euroa31.7.–8.8. Sortavala–Lahdenpohja–Käkisalmi (9 pv, 135 km) Hinta: noin 325 euroa7.–11.8. Käkisalmi–Konevitsa–Sortanlahti (5 pv, 40 km) Hinta: noin 225 euroa

Hintaan sisältyy: viisumi, venäläinen retkimuonitus, suomalaisen vetäjän opastus yms. Matkat Suomesta Venäjälle ja takaisin eivät sisälly hintaan. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään mm. viisumin hinnan ja valuuttakurssien muutoksien mukaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Pertti Siilahti, p. 050 521 6975, s-posti: [email protected] tai Raija Aura, p. (05) 411 7358, faksi: (05) 453 1930. s-posti: [email protected] . Osoite: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta,

Järjestäjät: Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Pietarin meritekninen yliopisto.

PERT

TI S

IILA

HTI


Kursseja

VANTAANLUONTOKOULUVantaan luontokoulu on Vantaan ym-päristöyhdistyksen ylläpitämä luonto-opetuskeskus. Lisätietoja www.van-taanluontokoulu.fi. Nettisivuiltamme löydät myös syksyn kurssit ja muiden pääkaupunkiseudun luontokoulujen kurssit.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Van-taan Luontokoulu, p.(09) 875 30 57, toimisto@vantaan luontokoulu.fi. Päivystämme maanantaisin klo 10–15, muina aikoina saatamme vastata tai voit jättää viestin vastaajaan. Jätäthän vastaajaan ilmoittautuessasi nime-si, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mahdolliset allergiat. Huom: Vapaita paikkoja Luonnon kaverit -leirille voi kysellä Saara Susiluomalta kesä-heinä-kuussa, p.041–4620184. Kurssit ja lei-rit pidetään Luontokoululla Sotungissa, Itä-Vantaalla, Sotungintie 25, jos muuta ei ilmoiteta.

Vantaan Luontokoululla järjestetään koko perheen luontokahviloita kerran kuussa sunnuntaisin klo 11–13. Tilaisuuksissa on ohjattua luontotoi-mintaa sekä mahdollisuus ostaa kuppi reilun kaupan kahvia sekä luomupul-laa. Tilaisuudet ovat osa EU:n Urban II-yhteisöaloiteohjelman rahoittaman Lähiluonto-hankkeen toimintaa. 10.4. seurataan kevään edistymistä ja 15.5. sukelletaan keijujen, peikkojen ja maa-histen maailmaan

Myttyskurssi la16.4. klo 10–18. 3–4-vuotiaiden lasten metsämörriryh-mien vetämisen taidot ja temput oma-na kurssinaan. Vetäjänä Suomen met-sämörriryhmien toiminnan uranuurtaja Gunilla Cavonius. Hinta vantaalaisten päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle 45e, muille 55e. Hinta sisältää opetuk-sen sekä lounaan ja kahvit.

Vihreä Lippu -infoilta ti 26.4. klo 16-18. Vihreä lippu on kansainvälinen kouluille ja päiväkodeille suunnattu ympäristökasvatusohjelma, jossa ko-rostuu suunnitelmallisuus, pitkäjäntei-syys, jokapäiväiset ekoteot sekä lasten ja nuorten osallistuminen. Infoiltapäi-vän ohjelmassa on tiivis tietopaketti Vihreästä Lipusta sekä konkreettista tietoa projektiin ryhtymiseen. Infoilta on avoin kaikille. Infotilaisuuden vetää luontokoulunopettaja Saara Susiluoma. Tarjolla kahvit. Tilaisuus on maksuton.

Lintukurssi opettajille ja päivä-hoitoväelle ti 3.5. klo 16–19. Lähti-sitkö mielelläsi linturetkelle lasten kanssa, mutta olet unohtanut niiden tavallisimpienkin lintujen nimet? Kurs-si antaa eväitä tavallisimpien lintujen, etenkin värikkäiden ja kookkaiden ve-silintujen tunnistukseen, neuvoo hyviä retkikohteita ja rohkaisee lähtemään retkelle lapsiryhmän kanssa. Kurssi on suunnattu etenkin opettajien ja var-haiskasvattajien luontokasvatustyöhön.

Postimaksumaksettu.

Halutessasivoit tukea

liittoa maksamallaitse postimaksun.

SuomenluonnonsuojeluliittoKotkankatu 9, 00510 Helsinki

VASTAUSLÄHETYSTunnus 5009174

00003 HELSINKI

LUONNONSUOJELIJAN PALVELUKORTTI

❏

❏

❏

❏

❏

Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistykseen

Muutan osoitettani. Mikäli paikkakunta vaihtuu: haluan en halua vaihtaa yhdistystä

Haluan lisätietoja jäsenten matkavakuutuksesta

Tilaan Suomen Luonto -lehden (12 numeroa)Kestotilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus/Norppakorttilaisille 45,50 euroa, muille 52 euroa)Määräaikaistilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus/Norppakorttilaisille 49 euroa, muille 58,50 euroa)

Tilaan Suomen Luonto -lehden kuusi numeroa määräaikaistilauksena 32 euroa

Nimi____________________________________________________

Jakeluosoite______________________________________________

Postinumero_____________ Postitoimipaikka__________________

Jäsennumero (jäsenkortista)_________________________________

YkkösBonus/Norppa-kortin numero__________________________

Sähköpostiosoite__________________________________________

Osoite muuttuu, uusi osoite:

Nimi____________________________________________________

Jakeluosoite______________________________________________

Postinumero_____________ Postitoimipaikka__________________Suomen luonnonsuojeluliiton ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

❏ ❏❏

Vappushokkelo – perinteikäs ja riehakas lastentapahtuma

Luonnontieteellisellä mu-seolla su 1.5. klo 10–17. Luvassa mm. seikkailura-ta, poniratsastusta, pal-lomeri sekä lemmikki- ja kotieläimiä. Järjestää Hel-singin yliopiston biologi-an opiskelijat. Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki, klo 10-17. Liput 2/3 euroa. Ks. www.helsinki.fi/jarj/symbioosi/shokkelo.

Ohjaajana toimii luontokouluopettaja Olli Viding. Ota mukaan lämmin vaa-tetus ja omat retkieväät. Kurssi on

maksuton vantaalaisille opettajille ja päiväkotihenkilökunnalle, muille 10e. Paikkana on Viikki Helsingissä. Tapaam-me aluksi Gardenian pihalla Koetilantie 1, ellei toisin ilmoiteta.

Luonnossa leikkimällä iloa ja oppia ti 10.5. klo 16–19. Luontoleikki-kurssilla opetellaan itse kokeillen monia leikkejä, joiden avulla voi opettaa luon-non asioita ja ilmiöitä tai pitää hauskaa metsässä. Kurssilla saat ideoita ympä-ristökasvatukseen tai vaikka metsäret-kille lasten kanssa. Kurssi on suunnattu opettajille, päiväkotien henkilökunnalle sekä muille lasten ja nuorten kans-sa työskenteleville. Ohjaajana toimii luontokoulunopettaja Saara Susiluo-ma. Kurssi on maksuton vantaalaisille opettajille ja päiväkotihenkilökunnalle, muille 10e. Hinta sisältää kahvitarjoilun. Kurssimateriaalina Luonto-Liiton Luon-toleikit -kirjanen, hinta 6e.

Kudomme ja punomme luon-nonkasveista alustus ti 31.5. klo 17–19, itse kurssi ti ja ke 23. & 24.8. klo 17–20. Kurssin alustuskerralla tou-kokuussa esitellään diakuvin mitä kaik-kea elokuun kurssilla voi tehdä. Samalla annetaan vinkkejä punontamateriaalien keräämiseen ja kuivattamiseen. Tarkoi-tuksena on, että kurssilaiset keräävät itse omat materiaalinsa syksyn kurssia varten. Kurssilla opetellaan tekemään kransseja, tabletteja, seinävaatteita ym. Kurssin vetää puutarhuri-taiteilija Marja Calonius. Kurssin hintaan, 45e, sisältyy myös kahvit ja pientä purtavaa.

Yrtti-iltapäivä ti 7.6. klo 17–20. Kesäkuussa villiyrtit ovat rehevim-millään pihapiireissä ja lähimetsissä. Ympäristökasvattaja Erkki Makkosen johdolla tutustutaan tärkeimpiin ravin-toja lääkeyrtteihin ja opitaan niiden tunnistaminen ja käyttö. Sopii kaikille yrteistä kiinnostuneille, myös opettajille antamaan virikkeitä luonto-opetukseen Oma kori yrttien keräykseen mukaan jos on. Kurssin hinta, 10e, sisältää ope-tuksen ja yrttipitoisen iltapalan.

Luontotaiteilijat - lasten päi-vätaideleiri ma–to 13.–16.6. Luonto-taiteilijat on tarkoitettu 7–13-vuotiaille, joita kiinnostaa luonto ja taide. Kurssi pidetään luontokoululla klo 9.30–15. Hinta 70e, sis. lounas, välipala, materi-aalit ja ohjaus. Ohjaajana kokenut kuva-taide- ja luokanopettaja Tea Warinows-ki-Kallio. Lisätietoja Luontokoululta.

Luonnon kaverit - lasten päi-väluontoleiri ma–pe 8.–12.8. ja la 27.8. Kuka on salaperäinen E.M.? Miten kaikki maapallolla oikein toimii? Leirillä selvitetään salaperäisiä arvoituksia, ret-keillään hienoissa maisemissa, leikitään ja nautitaan eväitä nuotion loimussa. Leirin ohjelma perustuu Maakasvatuk-sen Maanvartijat ohjelmaan. Leiri on tarkoitettu 9–12-vuotiaille ja se pide-tään Luontokoululla ma–pe klo 9–15 ja la 10–14. Hinta 80e, sis. lounas, välipala, materiaalit ja ohjaus. Ohjaajina luonto-kouluopettajat Tiia Katajainen-Hakala ja Saara Susiluoma.

Ma 23.5. klo 18–21 retki Haltia-laan ja Tammistoon. Lähtö Haltialan kotieläintilan pihalta Kuninkaantam-mentien ja Laamannintien kulmasta.

La 4.6. klo 8–17 bussiretki Valkmu-san suokansallispuistoon Pyhtäällä sekä vierailu Kotkan Maretarium-akvaarios-sa. Lähtö Mikonkadun tilausajopysäkiltä, hinta 10/5 euroa. Omat eväät mukaan! Ilmoittautuminen viim. ke 1.6. p. (09) 228 08 277 tai [email protected].

To 9.6. kasviretki Harakkaan. Lähtö Kompassilaiturilta Merisatamantorilta. Venekuljetus maksullinen (aikuiset: meno-paluu 3 euroa).

Ma 13.6. klo 18–21 retki Ete-lä-Myllypuroon: geologiaa, muuta luontoa sekä tutustumista kaavoittajan opastuksella alueen rakennussuunni-telmiin. Lähtö Kajaaninlinnantien poh-joispäästä.

TalkootLa 23.4. klo 10–14 rantojensiivous-

talkoot Vanhankaupunginlahden alueel-la. Keräämme roskia ruovikon reunoilta ym. rannoilta jätelavoille, joiden luota myös saa opastusta ja työvälineitä. Pukeudu saappaisiin ja työhönsopiviin vaatteisiin, ota hanskat ja eväät mu-kaan! Lavojen sijaintipaikat ilmoitetaan lähiaikoina, seuraa nettisivuja! Lisätie-toa myös Kauko Kesseliltä, p. 040–777 1021

VARSINAIS-SUOMIVarsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri:Perinteiset Saaristomeren kansallis-puiston hoitotalkooleirit- Houtskari, Bjonholm (telttamajoitus) pe-su 22.4.–24.4.- Houtskari, Jungfruskär to–su 5.–8.5. (täynnä!)- Houtskari, Jungfruskär ma–su 18.–24.7.Kevätleireillä siivotaan ja raivataan, ke-sällä niitetään ja haravoidaan saariston perinnemaisemia. Ilmoittautuminen: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, p. (02) 2355 255, [email protected].

Turun luonnonsuojeluyhdistys:Lasten luontokerho jatkuu ti

5.4. klo 17.30–19 Luonnonsuojelukes-kuksessa, Martinkatu 5, ja kesätauon jälkeen jälleen syksyllä. Kerhossa tu-tustutaan luontoon askartelun, retkien ja muun puuhastelun merkeissä. Ilmoit-tautumiset ohjaajille: Heidi Ilmanen, [email protected]., p. 050–541 8506 (klo 16 jälkeen) ja Jaana Saario, [email protected], p. 050–369 0374 (klo 16 jälkeen). Kaikki lapset innolla mukaan!

Jäsenretki Meri-Poriin la 14.5. Vierailemme tuulivoimapuistossa ja lintukohteissa sekä tutustumme porilai-seen perinnemaisemaan – rantaniittyyn. Retkelle lähdetään aamulla ja takaisin tullaan alkuillasta, joten omat eväät ja säähän sopiva vaatetus mukaan. Sito-vat ilmoittautumiset 29.4. mennessä Martti Uusitalolle, p. 040–572 7550 tai [email protected]. Retken hinta 5e/hen-kilö.

Kevätretki Halikkoon la 28.5. klo 9–17 (yhteisretki Turun sieniseuran kanssa). Pääkohteena Vuorelanmäen lehto. Lisäksi käymme ainakin Rika-lanmäen muinaispolulla sekä läheisellä Linnamäellä. Lähtö Turun kaupungin-teatterin edestä. Saappaat, sadevaat-teet, omat eväät ja kahvit mukaan. Il-moittautumiset Sirkku Häkkilälle 26.5. mennessä, [email protected], p. (02) 233 6396. Retken hinta 10 e/henkilö.

Mynämäen – Mietoisten luonnonsuo-jeluyhdistys:

Yhdistys esittäytyy Mynämäen kirjastossa Luonto- ja ympäristövii-kolla 15.–22.4. Jaetaan liiton materiaale-ja, kerätään nimiä metsävetoomukseen ja kerrotaan yhdistyksen toiminnasta. Paikalla on yhdistyksen edustajia aina-kin la16.4., jolloin yhdistys rakentaa ja myy linnunpönttöjä kirjaston edustalla. Lisätietoja Pirjo Majuri, p. 040–5871 071.

Paimion seudun ympäristöyhdistys:Katajaisessa ja kukkaisessa Pai-

mionjokilaaksossa talkoillaan jäl-leen (13. kerran) ti–su 19.–24.7. Leirillä huhkitaan niiton, haravoinnin, raivauk-sen ja muiden ympäristötöiden parissa. Järjestelyt sujuvat vankan kokemuksen avulla, mutta talkootyöt tehdään ”ilon kautta”. Jos telttamajoitus ei miellytä, vanha leiritalo tarjoaa yöpymispai-kan. Leirin tärkeimmät henkilöt ovat monelle tuttuja: johdosta pitää kiinni Risto ”Murtsi” Murto, ja kauhasta

Leena ”Pommi” Haapanen. Ruoka on hyvää, ja sitä on riittävästi. Saunalle ja uimalammelle mennään kimpassa joka ilta. Legendaarinen leirikirje lähtee ennakkoilmoittautuneille. Kyselyt ja ilmoittautumiset: Viri Teppo-Pärnä, [email protected], p. 050–5280 670 ja Marjukka Kulmala, [email protected], p. 050–5243 278. Tapaamisiin!

LUONTO-LIITTOLiittokokous pääkaupunkiseudulla la 23.4.Vainupäivä – ympäristöaiheinen kaupunkiseikkailu la 14.5. Helsin-gissä. Tapahtuma on osa Kallio kukkii -tapahtumaa. Tarkoitettu luontoker-hoille ja lapsiperheille. Tule tekemään tapahtumaa: ota yhteyttä Minna Erti-moon, [email protected] tai p. 050-463 5750.Kevättuuli- kiertue starttaa jälleen helsinkiläisissä kouluissa. Ota yh-teyttä LUP:iin/Heta Niemeen ([email protected], p. (09) 446 313), mikäli olet kiinnostunut kouluttautu-maan kevättuulilähettilääksi ja pitämään Kevättuuli-kaksoistunteja alakoulujen 4.luokille.

Faktaa leikin varjolla – luontoleik-kikurssilla perehdytään luonto- ja ympäristökasvatukseen teoriassa ja käytännössä. Soveltuu erinomaisesti luontokerhojen ja -leirien ohjaajille sekä muille lasten ja nuorten parissa toimiville. Kursseja järjestetään tänä keväänä vielä ti 5.4. Pieksämäellä, su 10.4. Oulussa, huhtikuussa Espoossa ja toukokuussa Hyvinkäällä. ilmoit-tautuminen Minna Ertimo, [email protected], p.(09) 68 444 245, 050–463 5750.

MetsäryhmäMetsävetoomuksen valtakunnalli-

nen nimienkeräyspäivä la 9.4. Lisätietoa sähköpostilistoilla ja nettisivuilla lähem-pänä h-hetkeä. Nimiä vetoomukseen saa ja pitää toki kerätä jatkuvasti! www.metsavetoomus.fi

Inarin inventointiretkeily ma–su 6.–12.6. Inarin ja Enontekiön laajoihin suojelemattomiin vanhoihin metsiin. Ryhmä jakautuu pienempiin osaryhmiin retkeilemään ja kerää mahdollisimman paljon luontotietoa ja kuvamateriaalia. Ennen retkeä järjestetään suunnitte-lutilaisuus lähtijöille. Huippuosaamista metsälajistosta ei välttämättä tarvita, omatoimisuutta ja hyvät varusteet kyllä. Kuvaamisestakin on jo hyötyä, Osallistujat maksavat omat matkansa ja ruokansa, tehokkaimmille raportoi-jille maksetaan kuluja ja ehkä pientä korvaustakin. Ilmoittautuminen Ollii Manninen, [email protected], p.050–5940429

Kääpäkurssi pe–su 20.–22.5. Si-poon Talosaaressa ja Sipoon metsissä. Kääpätuntemus on oiva oikopolku metsien ja niiden monimuotoisuuden tuntemukseen. Osallistujien toivotaan olevan motivoituneita oppimaan kääpiä ja käyttämään tuntemustaan luonnon-suojelutoiminnassa (rajoitettu osallis-tumismäärä). Hinta 25e Luonto-Liiton jäsenet, 40e muut (+ 10e pakollinen kurssimoniste). Ilmoittautuminen: Ollli Manninen [email protected], p. 050–5940429.

Tulossa vielä ainakin liito-orava-kurssi. Metsäryhmän muusta toimin-nasta voi kysellä metsävastaava Juho Ky-tömäeltä ([email protected]) ja pääkaupunkiseudun asiois-sa Markku Koskiselta, [email protected]). Muista myös www.luontoliitto.fi/metsa.

Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat (ENY)Luontoillat Villa Apteekissa (Pappilan-tie 5, Espoon keskus) klo: 18-20:ke 27.4. liito-orava (retki to 5.5.)ke 25.5. lepakot (retki 25.5.)

Kesän luontoleirien työnteki-jähaku. Etsitään johtajia, kokkia ja ohjaajia seuraaville ajankohdille: Lasten päiväluontoleiri 6.–10.6. ja 13.–17.6. Es-poon keskuksessa, perheleiri 12.–16.7. ja lasten telttaleiri 18.–22.7. Nuuksion Kattilajärvellä. Lisätietoja ENYn toimis-tosta ja Luppi-tiedotteesta.

Vantaan Luonnonystävät (VaLu) VaLuRAUTAA -kestävän mu-

siikin ilta pe 8.4. klo 21–02 on ku-lutuskriittinen musiikkitapahtuma, joka järjestetään Vernissassa Tikkurilassa. Tiedossa on luonteikkaita kotimaisia esiintyjiä. Tämän vuoden esiintyjät ovat Disco Ensemble, Echo is your

love, Plain Ride ja I walk the line. Liput maksavat 7e / 6e (ennakkoon ostettu-na, Luonto-Liiton ja Velmun jäsenille myös ovelta, rajoitettu anniskelualue). Tiedustelut ja lippujen ennakkomyynti toimistolta. Ota yhteyttä, mikäli haluat mukaan talkoolaiseksi tapahtumaan.

Vantaan Luonnonystävät (VaLu) ja Luonto-Liiton Susiryhmä järjestävät petoillan Vantaan Tikkurilassa, Tont-tulan talo (Ratatie 2) ti 19.4. alkaen kello 18. Biologian opiskelija ja Susi-ryhmän jäsen Mia Valtonen kertoo Suomen susista, suden ekologiasta ja susitutkimuksesta. Lisäksi Susiryh-mä esittelee toimintaansa. Lisätie-toja osoittesta [email protected] tai [email protected] .Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kevätluontoretki Viikkiin su 24.4. klo 10 alkaen. Retki on tarkoitettu koko perheelle, myös luontokerhot ovat tervetulleita. Kesto 4–5 tuntia. Omat eväät mukaan. Tapaaminen Vanhankau-punginlahden (Pornaistenniemen) käve-lysillan päässä Lammassaaren puolella (silta on lähellä Hämeentien päätä ja Tekniikan museota). Ilmoittautumiset VaLun toimistolle 15.4. mennessä.

Kevätmuuttoretki la 21.5. Hanko-niemen hienoihin merimaisemiin. Sopii koko perheelle. Mukaan kannattaa ottaa omat eväät sekä kiikarit ja kaukoputki mikäli sellaiset omistat. Retkibussin kyytiin voi nousta Korsosta (klo 7.45), Tikkurilasta (klo 8.00) tai Myyrmäestä (noin klo 8.20). Paluu Vantaalle on noin klo 17. Osallistumismaksu Luonto-Lii-ton jäsenille 12e, muille 15e. Ilmoittau-tumiset VaLuun 11.5. mennessä

Lepakkoillassa ti 31.5. klo 18 Tonttulan nuorisotalolla Tikkurilassa lepakkotutkija kertoo näiden kiehtovi-en nahkasiipien elämästä. Vapaa pääsy.

Lepakko- ja yölaulajaretki Vanhankaupunginlahdelle pe 10.6. Ta-paamme Vanhakaupunginlahden (Por-naistenniemen) kävelysillan itäpuolisil-la kallioilla (silta on lähellä Hämeentien päätä ja Tekniikan museota) klo 23 ja suuntaamme Lammassaareen. Retki päättyy n. klo 01 (niin että haluavat ehtivät viimeiseen Helsingin keskus-taan menevään bussiin). Varaa mukaasi kiikarit, lämmintä juotavaa ja vaatetta. Mukanamme on lepakkoja lintuopas. Retki maksaa 2/4e (L-L:n jäsenet/muut). Ilmoittaudu toimistolle 3.6. mennessä.

VaLun toimisto: [email protected], p. (09) 857 3848.

Keski-Suomen piiri (Kessu)Kevätseurantaretket:

Su 17.4. omilla autoilla Jyväskylän maalaiskuntaan. Kokoontuminen klo 9 jäähallin parkkipaikalla. Ilmottautumi-nen 15.4. mennessä Hannu Laakkoselle, p. 050–3559674. Retki soveltuu koko perheelle.

Su 24.4. polkupyörillä Jyväskylän Pitkäruohon ja Hämeenlahden lintu-torneille. Kokoontuminen Lutakon sa-taman parkkipaikalla siltakadun varrella. Retki soveltuu koko perheelle.

La 14.5. Kuhmoisten Isojärven kan-sallispuistoon. Retkelle lähtee yhteis-kuljetus bussille. Lähtö tapahtuu klo 9 Harjukadun tilausajolaiturilta. Ilmoit-tautumiset 2–13.5 Hannu Laakkoselle p. 050–3559674.

Hämeen Luontopiiri HLPMetsäkeikka pe 15.4. Tampereen

Telakalla! Lavalla Kauko Röyhkä, lau-luyhtye Kuokkavieraat sekä Office Building. Liput 7e Luonto-Liiton jä-senille, 8e muille. Lipputulot menevät Etelä-Suomen metsien suojelutyöhön. K-18 (ravintola Telakan ikäraja). Li-sätiedot ja ennakkolippuvaraukset: Hanna Savisaari, [email protected], p. 044–323 2191 tai Juho Kytömäki, [email protected], p.040–841 7501.

Uudenmaan piiri (LUP) (ks. www.luon-toliitto.fi/luppi/tapahtumat)Torstai-illat klo 18–21 Nuorten Luontotalolla (Pauligin huvila), Meche-lininkatu 367.4. Hallitus kokoontuu14.4. Kääpäilta21.4. Tavaranvaihtopäivät Pauligilla28.4. Ydinvoimalaretki5.5. Helatorstai, ei to-iltaa12.5. Hallitus kokoontuu19.5. Perunanistutusta26.5. Niittytalkoot ja grillausta

La 30.4. Kevätseurantaretki Es-poon Kattilajärvelle. Retki sopii erin-omaisesti perheille ja kerhoille sekä kaikille luonnosta nautiskelijoille. Tuki-kohtanamme toimii lämmin hirsisauna

oleskelutiloineen. Hinta 5e/perhe sisäl-tää matkat Helsingistä Rautatientorilta ja opastuksen. Lähtö klo 10, paluu klo 15. Luonto-Liiton kerhoille retki on maksuton. Omat herkkueväät. Ilmoit-tautumiset 25.4. mennessä ja lisätietoja toimistolta.

Ke–la 4.–7.5. Pyöräretki Ahve-nanmaalle. Kevään huipputapaus! Pyöräilemme leppoisaan tahtiin ihastel-len kaunista saaristoluontoa, majoitum-me majataloissa, nautimme keväästä. Hinta 50e jäsenille, 70e muille sisältää bussi- ja lauttamatkat, majoituksen, vakuutuksen ja mukavan retkiseuran. Ilmoittautumiset 29.4. mennessä ja lisätietoja toimistolta.

To 12.5. Määrityskilpailu. Lupin uusperinteinen lajintuntemusaiheinen määrityskilpailu jäsenille järjestetään nyt jo ensimmäistä kertaa! Kisassa näy-tetään 30 kuvaa kotimaan eliölajeista. Palkintona luvassa ainakin mainetta ja kunniaa. Paikka Lupin kerhohuone, Mechelininkatu 36, klo 19 alkaen. Ter-vetuloa kisaamaan!

Pe–su 13.–15.5. Arktikaretki Porkkalanniemelle. Omat teltat ja eväät mukaan. Hinta 10e sisältää matkat Helsingistä, vakuutukset ja opastuksen. Lähtö pe 16.30, paluu su- iltana. Lisätie-toja toimistolta.

La 21.5. Retki Karkalin luonnon-puistoon. Karkali on kuuluisa pähkinä-puistaan ja -hakeistaan. Sopii erinomai-sesti lapsiperheille. Omat eväät mukaan. Hinta n.10e. Sisältää bussikuljetukset Helsingistä Rautatientorilta. Lähtö klo 9, paluu n. klo 16. Mukana kasvi- ja lintuasiantuntijoita. Ilmoittautuminen toimistoon.

Lupin toimisto: Petro Pynnönen, p.(09) 446313 tai [email protected].

Savo-Karjalan luontopiiri (SaKa)Pe 8.4. Ohjaajahakemusten dea-

dline. Vielä ehtii hakea, jos on nopea! Lisätietoja Ilonalta.

Ti 19.4 Hallituksen kokous klo 17 Joensuussa. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!

La–su 14.–15.5. Karhonsaaren leirien suunnitteluviikonloppu ja hallituksen kokous. Mahdollisuus nauttia keväisestä Karhosta ja tehdä talkootöitä.

La 28.5. Vainupäivä Kuopion Kar-honsaaressa. Jännittävä luontoseikkailu kerhoille ja lapsiperheille.

Lisätietoja: Ilona Aho, p.050–414 74 92, [email protected]


Helmikuun alussa lunta alkoi pyryttää ja ki-nokset kasautuivat luotojen ja saarten ran-noille turvaamaan saimaannorpan pesinnän onnistumisen.

Saimaannorppa rakentaa pesänsä veden-rajaan rantakinokseen. Kuutit syntyvät lumi-pesään helmi-maaliskuun vaihteessa. Ensim-mäisten elinviikkojen ajan kuutin ruumiin-lämmön turvaavat emon lämpö ja ravitseva maito, poikaskarva, ihonalainen ruskea rasva sekä pesän tuoma suoja. Poikaskarva suojaa kuitenkin vain kuivana. Saimaan vedenpin-nan äkillinen vaihtelu voi olla kohtalokasta: vedenpinnan lasku voi romahduttaa pesän, pinnannousu taas nostaa veden pesään ja kuutilla on riski paleltua. Myös häirintä pesä-luolan lähistöllä saattaa säikäyttää emon pe-sästä. Liian pitkäksi aikaa yksin ilman emon lämpöä ja ravintoa jätetty kuutti saattaa jopa menehtyä pesään.

Saimaannorpan lemmenkausi ja parittelu ajoittuvat pian synnytyksen jälkeen maalis-kuun alkuun. Saimaannorpan kantoaika on 11 kuukautta, koska alkionkehitys on viivästy-nyt. Parittelu tapahtuu ilmeisesti vedessä tai uroksen talvipesässä.

Kevään edetessä saimaannorpat nousevat jäälle nauttimaan kevätauringon lämmöstä. Emo imettää kuuttia 7–9 viikkoa ja vieroit-taa poikasen 2–2,5 kk ikäisenä, kun kuutti painaa n. 20 kg. Kuutin elopaino laskee heti vieroituksen jälkeen, mutta alkaa nousta, kun kalastustaidot kehittyvät. Kalaverkkoihin hukkumisen riski on suurin itsenäisen elä-

mänsä aloittavilla kokemattomilla kuuteilla. Kalastuskuntien kanssa tehdyt vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuvat verkkokalastusrajoi-tukset astuvat voimaan 15.4. ja päättyvät 30.6. Niiden turvin kuutit voivat aloittaa itsenäisen elämän turvallisemmin.

Saimaa vapautuu jäästä toukokuun al-kupuolella. Saimaannorpan elämä helpot-tuu ja reviiri laajenee. Karvanvaihtoaikaan touko-kesäkuussa aikuiset saimaannorpat oleskelevat pitkiäkin aikoja kivillä ja syövät hyvin vähän, jos lainkaan. Linnut keräävät innokkaasti rannoilla pöllyäviä karvatupsuja pesiensä pehmikkeeksi. Kevät on uuden elä-män aikaa Saimaallakin.

RAIJA AURA

Lisää Luonnonsuojeluliiton vuoden eläimeksi valitun saimaannorpan elämästä: www.sll.fi/toiminta/mon-imuotoisuus/saimaannorppa

Kurkistus saimaannorpan kevääseen

Saimaannorppien pesälaskentaaSaimaannorpan pesät lasketaan ja tutkitaan vuosittain. Pesälaskennat aloitetaan yleensä huhtikuun puolivälin jälkeen, kun norpat ovat siirtyneet jäille ja pesät ovat tyhjät. Las-kennat ajoitetaan myöhäiseen kevääseen, jot-ta norpan kotirauhaa ei häirittäisi.

Eteläisen Saimaan kevätjäillä on liikku-nut 1980-luvun alusta lähtien saimaannorp-pien pesälaskennoissa aina Marttisia. Isä Kaiku ja pojat Ismo ja Vesa Marttinen ovat vastanneet pesälaskentojen kenttätöistä tar-kastamalla norppien pesinnän onnistumi-sen. Liikkuminen sananmukaisesti heikoilla jäillä on tapahtunut niin jalkaisin, hiihtäen, potkukelkoin, kuin motorisoiduinkin väli-nein — moottorikelkalla, hydrokopterilla ja ilmatyynyaluksella.

Pesälaskennoilla saadaan tarkka tieto norppakannan tilasta ja alueista, jotka suo-jelun suhteen ovat keskeisimpiä. Myös pe-sälaskentojen yhteydessä saadut istukka- ja karvanäytteet antavat pohjaa suojelututki-mukselle. Työ on luvanvaraista tutkimustyö-tä, joka vaatii norpan elinolojen ja Saimaan järvialueen tuntemuksen. Silti heikoilla jäillä liikuttaessa aina pieni riski jäihin vajoami-seen on olemassa. Paikallistuntemus on tie-tysti hyväksi avuksi.

Ja tästä esimerkkinä evästauolle pysähty-neiden pesälaskijoiden havainto Saimaan paikallisasukkaiden liikkumisesta: olimme liikkeellä kelirikkoajoneuvolla, pukeutunee-na asianmukaisesti pelastautumispukuihin ja ajoimme ilmatyynyaluksemme taukopaikalle saaren pohjoisrannalle pysähdyksiin (etelä-rannat olivat jo sulia).

Eväskahveja hörppiessä ja luonnonrau-hasta nauttiessa alkoi kuulua auton ääni jostain saaren takaa — ja eikös vain sieltä sulapaikkoja kierrellen varovasti lähestyen il-maantunutkin auto eteemme, josta kuului eteläsavolaisittain murtaen varoitus: ”Elekee hyvät pojat ennee työ liikkuko autollanne tällä selällä — alakoo olla heikkoja nämä ji-ät.” Ja läksivät ukot omia jälkiään takaisin, mistä lie tulleetkaan. Jäimme eväspalat suus-sa hölmistyneenä miettimään, että mistäkö-hän heitäkin keväämmällä naarataan…

ISMO MARTTINEN

Alkutalvi 2005 oli leuto. Jäät tulivat myöhään ja kirkas sileä jää riemastutti vain retkiluistelijoita. Saimaalla ei ollut lunta, mikä nosti huolen ryppyjä monelle otsalle. Tätäkö ovat talvet tulevaisuudessa: leutoa, epävakaista, vetistä. Miten selviytyy jäähän ja lumeen sitoutunut saimaannorppa?

JUH

A T

ASK

INEN

TERO

SIP

ILÄPesälaskennoissa löytyy aina jokunen kuollut kuutti. Kuutti on voinut jo syntyä kuolleena ja tai kuolla jostain syystä heti

synnytyksen jälkeen. Joskus myös ihmisen aiheuttama häiriö voi häiritä kuutin herkkää alkuelämää siten, että esimerkiksi imetys epäonnistuu ja kuutti kuolee.

Linnut keräävät innokkaasti rannoilla pöllyäviä karvatup-suja pesiensä pehmikkeeksi.

Documents

Kesän leirit ja