Keski-ikäisten eläkeikätoiveet

Keski-ikäisten eläkeikätoiveet

FT Eija Räikkönen Jyväskylän yliopisto

TOP-messut, Helsinki 5.3.2013

EläköitymisprosessiEläkkeellejäämisikä lisääntynyt huolen aihe useissa maissa

Eläkkeelle jääminen on pitkällinen tapahtumasarja (Beehr, 1986)

Jos eläköitymisprosessiin halutaan vaikuttaa, olisi vaikuttamisen suuntauduttava eläkkeelle jäämisen varhaiseen vaiheeseen (Pienta & Hayward, 2002)

→ tärkeää tutkia eläketoiveita jo ennen eläkkeelle jäämistä

Eläkkeelle siirtyminen

Aikeet ja suunnitelmateläkkeelle siirtymisestä

Toiveet eläkkeelle siirtymisestä

Yksilölliset tekijät

Ympäristöön liittyvät tekijät

Eläköitymistoiveet

Toiveet eläkkeelle jäämisestä heijastelevat yksilöiden asenteita ja vaikuttimia eläkkeelle jäämiseen

Eläköitymistoiveita on tutkittu vähän.– Olemassa olevat tutkimukset poikkileikkaustutkimuksia

(Bidewell et al., 2006; Esser, 2005; Raymo & Sweeney, 2006; Zappala et al., 2008)

– Ei tutkimuksia siitä, muuttuvatko eläkeikätoiveet keski-iässä, ja jos muuttuvat niin miten.

Uramenestys (esim. Judge ym., 1995; Judge ym., 1999)

“Career success encompasses the real or perceived achievements individuals have accumulated as a result of their work experiences” (Judge ym., 1999, p. 621).

Objektiivinen menestys (objective success) = tekijöitä, joilla muut ihmiset pyrkivät kuvaamaan yksilön työssä suoriutumista ja työssä tapahtuneita onnistumisia

Subjektiivinen menestys (subjektive success) = tekijöitä, joilla yksilö itse kuvaa työssä menestymistään

Objektiivinen ja subjektiivinen uramenestys korre-loivat kohtalaisesti (esim., Judge & Bretz, 1994).

Työn imuTyön imu = myönteinen, tyydytystä tuottava tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat omistautuminen, uppoutuminen ja tarmokkuus (Hakanen, 2002; Schaufeli ym., 2002)– Tarmokkuus = energisyyttä, vireyttä ja sinnikkyyttä työssä sekä halua

panostaa työhön myös vastoinkäymisiä kohdatessa– Omistautuminen = kokemuksia merkityksellisyydestä, innokkuudesta,

inspiraatiosta, ylpeydestä ja haasteellisuudesta työssä– Uppoutuminen = syvä keskittyneisyyden tila, paneutuneisuus työhön ja

näistä koettu nautinto.

Työn imu ja työuupumus korreloivat keskenään, mutta ovat silti erillisiä käsitteitä (esim. Hakanen, 2002).

Tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen pysyviä tiloja (Seppälä ym., 2009).

Työn imu ja uramenestysNaiset kokevat imua enemmän kuin miehet (Hakanen, 2002).Työn imua koetaan eri ammattiryhmissä ja erilaisissa töissä (Hakanen, 2005).

Työn imua kokevat ovat tyytyväisempiä työhönsä (Hakanen, 2002; Schaufeli ym., 2008).

Imun ulottuvuuksista upoutuminen muita ulottuvuuksia heikommin yhteydessä työolo- ja työhyvinvointitekijöihin (Hakanen, 2002).

Eläköitymispäätöksiin vaikuttavia tekijöitä

Eläkeaikeisiin vaikuttavia yksilöön ja ympäristöön liittyviä tekijöitä on tutkittu jonkin verran.– Pitkä työura vähensi kiinnostusta jatkaa työntekoa (Karisalmi ym.,

2011). – Miehet ja korkeasti koulutetut aikovat työskennellä pidempään

(Karisalmi ym., 2011; Salokangas ym., 2005). – Työhyvinvoinnin, kuten korkean työn imun (Perkiö-Mäkelä ym.,

2012) ja työtyytyväisyyden (Salokangas ym., 2005) on havaittu olevan yhteydessä aikomuksiin jatkaa työssä.

Eläketoiveisiin kytkeytyvistä tekijöistä tiedetään vähän ja olemassa olevat tutkimukset poikkileikkaustutkimuksia – Miehet ja korkeasti koulutetut haluaisivat työskennellä pidempään

(esim. Bidewell ym., 2006; Zappala ym., 2008). – Työtyytyväisyys ei kytkeytynyt eläkeikätoiveisiin (Bidewell ym., 2006).

Tutkimuksen tavoitteena tarkastella

mahdollista muutosta keski-ikäisten eläkeikätoiveissa

onko mahdollinen muutos eläkeikätoiveissa erilaista– naisilla ja miehillä

– erilaisen koulutustason omaavilla

Keski-ikäisten ajatuksia eläkeajasta

Eläkeikätoive

Ulkoinenuramenestys

Ulkoinenuramenestys

Sisäinenuramenestys

Sisäinenuramenestys

Työn imu

50-vuotias42-vuotias Ikä

Sukupuoli ?

50-vuotias

Lapsesta aikuiseksi

Vuosi Ikä Osanottajat Menetelmät

1968 8 196 poikaa 173 tyttöä

Opettaja-arviointi Toveriarviointi Persoonallisuustestit

1974 14 189 poikaa 167 tyttöä

Opettaja-arviointi Toveriarviointi

77 poikaa 77 tyttöä

Oppilaan haastattelu Vanhemman haastattelu

1980 20 68 miestä 67 naista

Haastattelu Itsearviointilomakkeet


Elämäntilannekysely Haastattelu + EPQ, SSS


NESTA (Costa & McCrae) TV:n katselu -kysely


Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet


Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus


Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus

Lisätietoa: http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/en/research/jyls

http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/en/research/jyls

Tutkittavat

Tutkittaviksi valittiin ne 114 naista ja 133 miestä (n = 247), jotka eivät olleet jääneet eläkkeelle 50 ikävuoteen mennessä.

14 naista ja 10 miestä oli jäänyt eläkkeellä 50 ikävuoteen mennessä.

Uramenestys tässä tutkimuksessa

Objektiivinen uramenestys 42- ja 50-vuotiaana– Koulutustaso1 = ei ammatillista koulutusta, 2 = ammattikoulu, 3 = ammatillinen opisto, 4 = yliopisto

– Ammattiasema1 = työntekijä, 2 = alempi toimihenkilö, 3 = ylempi toimihenkilö

– Tulot

Subjektiivinen uramenestys 42- ja 50-vuotiaana– Tyytyväisyys ammattiin tai ammatinvalintaan– Tyytyväisyys työhön tai työtilanteeseen– Tyytyväisyys toimeentuloon1 = Erittäin tyytymätön - 4 = Erittäin tyytyväinen

Työn imu tässä tutkimuksessa

Työn imu 50-vuotiaana (the Utrecht Work Engagement Scale; Hakanen, 2002; Schaufeli ym., 2002; Seppälä ym., 2009)– 9 osiota– vastausasteikko: 1 = Ei koskaan - 7 = päivittäin– Tarkastellaan erikseen kolmea ulottuvuutta

• Tarmokkuus ”Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni”

• Omistautuminen ”Olen innostunut työstäni”• Uppoutuminen ”Tunnen tyydytystä, kun olen syventynyt

työhöni”

Minkä ikäisenä haluaisit jäädä eläkkeelle?Vuotta

57,15 v

54,41 v

60,20 v

58,75 v

Vaihteluväli: naiset 42-80 vuotta, miehet 41-80 vuotta

Vaihteluväli:naiset 49-70 vuotta, miehet 49-80 vuotta

Eläkeikätoive ja koulutustasoVuotta

Ajatukset eläkeajasta 50-vuotiaana

10%

7%

13%

8%54%

8%Terveys

Toimeentulo

Pelko

Eläkkeellejäämis-prosessin pohdinta

Vapaa-aika, tekeminen

Ei ajatellut asiaa

Kuvailevia tietojaNaiset Miehet t-testi

Ka (kh) Ka (kh) p-arvo

Työn imu 50-vuotiaana

Tarmokkuus 6.14 (0.83) 5.95 (0.93) 0.156

Omistautuminen 6.06 (0.95) 5.85 (1.14) 0.177

Uppoutuminen 6.03 (0.99) 5.48 (1.31) 0.001

Objektiivinen menestys 42-vuotiaana2 0.29 (0.77) -0.26 (0.95) < 0.001

Objektiivinen menestys 50-vuotiaana2 0.27 (0.80) -0.26 (0.97) < 0.001

Subjektiivinen menestys 42-vuotiaana2 -0.02 (0.87) 0.02 (0.93) 0.696

Subjektiivinen menestys 50-vuotiaana2 -0.04 (0.90) 0.03 (0.83) 0.552

Huom. 2Keskiarvosumma standardoiduista muuttujista.

Korrelaatiot1 2 3 4 5 6 7 8

1 Eläkeikätoive 50 1 .25* .30** .31** -.07 -.06 -.05 .23*

2 Tarmokkuus 50 .20† 1 .74*** .70*** -.04 .05 .23* .51***

3 Omistautuminen 50

30** .61*** 1 .74*** -.01 .06 .27** .49***

4 Uppoutuminen 50 36*** .52*** .82*** 1 .15 .23* .27** .56***

5 Obj. menestys 42 .18† .01 .06 .05 1 .92*** .38*** .27**

6 Obj. menestys 50 .21* .05 .08 .09 .91*** 1 .37*** .42***

7 Subj. menestys 42 .23* .28** .25* .16 .26** .19* 1 .48***

8 Subj. menestys 50 .09 .38*** .30** .20† .01 .09 .32*** 1

Huom. ***p < .001; **p < .01; *p < .05; †p < .10 .Miehet (n = 91–133) diagonaalin yläpuolella ja naiset (n = 91–114) alapuolella.

Eläkeikä-toive

Objektiivinenuramenestys

Objektiivinenuramenestys

Subjektiivinenuramenestys

Subjektiivinenuramenestys

Uppoutumi-nen

50-vuotias42-vuotias IkäΧ2(31) = 29.68, p = .53;

TLI = 1.00; CFI = 1.00; RMSEA = .00

.35/.29

n.s./.12

.26/.41

.18/.49

.92/.92

Tarmokkuus

Omistautu-minen

.26/.40

.31/.41

n.s./.19

.30/

.38

n.s./.20

.25/.31

.27/.33

.22/.22

.22/.24

Johtopäätökset

Työura osa aktiivista ja hyvää vanhenemista

Iän myötä tutkittavien eläketoiveikä kasvoi– Erityisesti miehillä ja ammattikoulututkinnon omaavilla

Merkittävä osa tutkittavista halusi aktiivista eläkeikää

JohtopäätöksetTyön imun osa-alueista vain vahva upoutumisen kokemus kytkeytyi korkeaan eläkeikätoiveeseen sekä naisilla että miehillä.– Imun osa-alueet (tarmokkuus, omistautuminen,

uppoutuminen) korreloivat kuitenkin keskenään.

Vain miehillä objektiivinen uramenestys kytkeytyi epäsuorasti korkeaan eläkeikätoiveeseen subjektiivisen uramenestyksen ja uppoutumisen kokemuksen kautta.

JohtopäätöksetUramenestys ei ennakoinut suoraan eläkeikätoiveita.– Eläkeikätoiveet heijastelevat todennäköisemmin yksilöiden sen

hetkistä elämäntilannetta kotona ja työssä.

Subjektiivinen uramenestys kytkeytyi epäsuorasti korkeaan eläkeikätoiveeseen uppoutumisen kokemuksen kautta kummallakin sukupuolella.– Subjektiivisen uramenestyksen yhteys omistautumisen ja

uppoutumiseen oli erilainen naisilla ja miehillä.

→ Motivaatiolla ja myönteisillä työssä koetuilla tunteilla on merkitystä!→ Mistä uppoutumisen kokemus muodostuu?→ Mikä on valikoitumisen rooli?

Kysymyksiä, kommentteja?

Kiitos!

Yhteystiedot:[email protected]

LähteetBeehr, T. A. (1986). The process of retirement. Personnel Psychology, 39, 31-55.Bidewell, J., Griffin, B., & Hesketh, B. (2006). Timing of retirement: Including a delay discounting perspective in retirement

models. Journal of Vocational Behavior, 68, 368-387.Hakanen, J. (2002). Työuupumuksesta työn imuun – positiivisen työhyvinvointikäsitteen arviointimenetelmän suomalaisen version validointi opetusalan organisaatiossa. Työ ja Ihminen, 16, 42-58.Hakanen, J. (2005). Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reunaalueilla. Helsinki: Työterveyslaitos.Judge, T. A. & Bretz, R. D. (1994). Political influence behavior and career success. Journal of Management, 20, 43-65.Judge, T. A., Higgins, C. A., Thoresen, C. J., & Barrick, M. R. (1999). The Big Five personality traits, general mental ability, and career success across the life span. Personnel Psychology, 52, 621-652. Karisalmi, S., Tuominen, E., Takala, M., & Kaliva, K. (2011). Joustava vanhuuseläkeikä ja eläkesuunnitelmien toteutuminen. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2011:4.Pienta, A. M. & Hayward, M. D. (2002). Who expects to continue working after age 62? The retirement plans of couples.

Journal of Gerontology: Social Sciences, 57B, S199-S208.Pulkkinen, L. (2006). The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development. In L. Pulkkinen, J. Kaprio,

& R. J. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 29–55). New York: Cambridge University Press.

Pulkkinen, L. & Kokko, K. (2010). Keski-ikä elämänvaiheena [Middle-age as a stage of life]. (Rep. No. 352). Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä.

Raymo, J. M. & Sweeney, M. M. (2006). Work-family conflict and retirement preferences. Journal of Gerontology: Social Sciences, 61B, S161-S169.

Salokangas, T., Vuori, J., & Huuhtanen, P. (2005). Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia: Katsaus eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin ja työuran jatkamisen edistämiseen. Työ ja ihminen, 19, 307-325.Schaufeli, W. B., Salanova, M., Gonzalez-Roma, V., & Bakker, A. B. (2002). The measurement of engagement and burnout: A two sample confirmatory factor analytic approach. Journal of Happiness Studies, 3, 71–92.Schaufeli, W. B., Taris, T. W., & Van Rhenen, W. (2008). Workaholism, burnout and work engagement: Three of a kind or three different kinds of employee well-being. Applied Psychology: An International Review, 57, 173−203.Zappalá, S., Depolo, M., Fraccaroli, F., Guglielmi, D., & Sarchielli, G. (2008). Postponing job retirement? Psychosocial influences on the preference for early or late retirement. Career Development International, 13, 150-167.

Documents

Keski-ikäisten eläkeikätoiveet