Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen

nro 2/2018

UUTISKIRJE

Tässä numerossa

www.ks2020.fi

• Syksylläollaanviisaampialainsäädännönsuhteen–nytnautitaankesästä! s.2

• Syksysaapuunopeasti s.3

• Maakuntakonsernihahmottuu-ensimmäinenversiopalveluidensijoittumisestaesiteltiinmaakuntahallitukselle s.4

• Järjestämissuunnitelman2.kierroksenkommentointituottijälleenuusianäkökulmiavalmisteluun s.6

• JokaisentyöyhteisönjaesimiehenkäytössäovatReal-alustallamuutostukivideotteemalla"Mielimukaanmuutokseen" s.7

• KasvupalveluidenvalmistelueteneetäysinpurjeinKeski-Suomessa s.8

• Laajakuntakierrostarjosiuuttatietoaniinasukkaillekuinvalmistelijoille s.10

• Keski-Suomenmaakunnanympäristö-terveydenhuolto-vaikuttavaatyötäasukkaidenterveydenedistämiseksi s.11

• Valinnanvapauskokeilukertoososiaali-ohjauksentarpeellisuudesta,toimivuudestajakipukohdista s.14

• Keski-Suomenmaakunnallinenjärjestökartoitusonnytvalmis s.16

Kuva: Pirjo Ala-Hynnilä

2

Syksyllä ollaan viisaampia lainsäädännön suhteen – nyt nautitaan kesästä!

Tapani Mattila muutosjohtaja

Keski-Suomi 2020 -projekti

Hyvää kesää kaikille!

Niinhän siinä kävi, että kesälomia kohti siir-ryttäessä tunnelmat eduskunnassa jälleen tiivistyivät. Sote-valiokunnan aikataulujen ja hallituspuolueiden eilisten ilmoitusten

myötä tuli selväksi, että lakien hyväksyminen siir-tyy ja maakuntien aloituksessa tähdätään vuoteen 2021. Maakunnille tuli jälleen lisää aikaa valmis-teluun.

Jatkovalmistelun kannalta olisi tärkeää saada lait käsiteltyä eduskunnassa tulevana syksynä, jotta maakuntien itsehal-linnot voisivat käynnistää toimintansa ja maakunnat saada tarvitsemansa lainsäädäntöpohjan. Se vapauttaisi mei-dät uudistuksen piirissä olevat epävarmuudesta ja auttaisi orientoitumaan tulevaan.

Keski-Suomessa on hyvät valmiudet siirtyä varsinaiseen to-teutusvaiheeseen. Olemme sen nimittäin jo osittain tehneet palveluidemme arjessa. Maakunnalliset kärkihankkeet Ku-koistava Kotihoito, Lasten ja perheiden parhaaksi -hanke se-kä Jyväskylän, Hankasalmen ja Uuraisten valinnanvapaus-kokeilu ovat tehneet muutostyötä tuhansien ammattilaisten sekä asukkaiden arjessa. Keväällä käynnistynyt pilotti kas-vupalveluiden puolella käynnistää käytännön toteutustyön myös Ely-keskusten ja TE-toimiston palveluissa. Jokainen kokeiluihin, niiden suunnittelupalavereihin, yhteistyötapaa-misiin ja käytännön toteutukseen osallistuva työntekijämme on uudistuksen tekijä. Keski-Suomi on kuluneen vuoden aikana päässyt näyttä-mään myös muille maakunnille mallia uudistuksen eteen-päin viemisessä. Avoin ja osallistava tapamme työstää esi-merkiksi järjestämissuunnitelmaa on kerännyt kiitosta niin paikallisilta toimijoilta, kuin muilta maakunniltakin. Maa-kuntien yhteisissä tapaamisissa meille on kuiskuteltu, että suunnitelmaamme aiotaan hyödyntää myös muiden maa-kuntien valmistelussa ja sehän meille käy. Valmistelutyötä tehdään verovaroilla ja siten hyvät mallit ovat vapaasti mui-den hyödynnettävissä. Mekin hyödynnämme jatkuvasti mui-den maakuntien hyviä käytäntöjä ja opimme toisiltamme!

Samaan aikaan Keski-Suomen maakunta on tehnyt töi-tä profiloituakseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakuntana. Järjestämissuunnitelmassa terveyden näkö-kulmaa on vahvasti mukana ja sairauksien hoidon rinnal-la mietitään vahvasti asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämistä. Malleja testataan kärkihank-keissa sekä palveluidemme arjessa. Keski-Suomessa on jo nyt monialaisia malleja, jotka tukevat ihmisen onnistumis-ta oman ja läheistensä hyvinvoinnin rakentamisessa. Halu-amme tarjoutua olemaan koko maan asukkaiden hyvinvoin-nin pilottiympäristö, kehittäjäkumppani ja hyvinvointiveturi. Meillä on siihen hyvät valmiudet.

Odotamme nyt jatkovalmistelun askelmerkkejä ministeriöi-den suunnasta. Olemme luottavaisia. Meillä on hyvät edel-lytykset mennä eteenpäin ja siirtyä demokraattiseen alue-hallintoon ja uusien poliittisten päättäjiemme ohjaukseen yhdessä kaikkien 10 000 työntekijämme voimin.

Nyt kuitenkin nautitaan kesästä ja rentoudutaan. Lomien aikana suosittelen tutustumaan meidän omaan maakun-taan ja sen monipuoliseen tapahtumatarjontaan. Eri puolil-la maakuntaa tapahtuu koko kesän ajan ja kun pysähtyy ta-pahtumassa jututtamaan uusia ihmisiä, voi pian käydä ilmi, että tulevaisuudessa olemmekin kollegoita ja saman maa-kunnan työntekijöitä. Yhteinen 10 000 työntekijän työyhtei-sömme tulee olemaan maakunnan suurin toimija ja osaaji-en joukko. Se on innostava ajatus!

3

valmistuneet Keski-Suomen skenaariot vuoteen 2050. Stra-tegiavaiheessa valetaan myös toimintakulttuurin ja uuden organisaation identiteetin peruskivet. Keski-Suomen maa-kunta ei ole kuntaorganisaation, valtion viraston tai suur-yhtiön kopio. Uutta luotaessa ei kaikkiin kysymyksiin ole valmiita vastauksia. Asennoidutaan näihin tilanteisiin raken-tajan ottein: uutta valmistuu piirustuksia viitteellisesti nou-dattaen.

Loppuvuodesta tai vuoden vaihteessa aloittava väliaikaishal-linto merkitsee uuden syntyä: Keski-Suomen maakunnas-ta muodostuu samalla juridinen oikeustoimihenkilö. Väliai-kaishallinnolla on lakiin perustuvaa, maakunnan ylösajoon keskittyvää päätösvaltaa. Todellinen päätöksenteko voi kui-tenkin alkaa vasta, kun maakuntavaltuusto ottaa vaaleissa saamansa valtakirjan käyttöön kesällä 2019.

Ansaittu hengähdystauko uurastukselle ja mediarummutuk-selle saadaan heinäkuussa. On aika höllätä ja nauttia ke-sän leppoisista hetkistä – kulman takana odottaa kuumot-tava syksy!

Pirjo PeräahoprojektipäällikköKeski-Suomi 2020 -projekti

Pääministeri Sipilän ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiistain ilmoitukset toivat jälleen vuoden lisää aikaa valmistella uutta maakuntaa. Keski-Suomelle uutinen

on harmistus, sillä meillä olisi valmius aloittaa rivakammin. Koska suunnittelua ei kannata jatkaa loputtomiin, on meidän heti lomien jälkeen kes-kusteltava, missä asioissa siirrymme toteutukseen vuonna 2019 ja 2020. Erityisenä toivomuksena valtakunnan päättäjille on, että uudistuksen käyn-nistämisessä ei edettäisi vain hitaimpien, vastaan-hangoittelevien maakuntien aikatauluilla. Alueelli-nen porrastus ja vaiheistus alkaa olla tarpeen.

Syyskuussa saadaan tietoa eduskunnan ja sen valiokuntien syysistuntokauden aikatauluista: mihin ajoittuu uudistuksen H-hetki? Tällä hetkellä oletuksena on, että eduskunta äänes-tää loka-marraskuussa. Näin väliaikaishallinto voisi aloittaa loppuvuodesta tai viimeistään ensi vuoden alussa. Maakun-tavaalien ajankohta ratkeaa vasta lakikäsittelyn loppumet-reillä. Tällä hetkellä arviona on, että vaalit käydään eurovaa-lien yhteydessä toukokuussa 2019.

Uudistuksen johtoryhmä päivittää tilannekuvan syyskauden ensimmäisessä kokouksessa to 16.8. ja maakuntahallitus pe 31.8. Syksy jatketaan nykyiseen malliin vapaaehtoisen yhteistyön merkeissä. Alustava työsuunnitelmakin noudat-telee hyväksi todettua työnjakoa - tehtävien luonne on siir-rettävä testaamiseen ja toteutukseen. Syksyn edetessä painopistettä siirretään palveluiden järjestämisestä konser-nirakenteen ja palvelutuotannon suunnitteluun. Resurssien, henkilöstön ja ICT:n valmistelutehtävissä tarvitaan entis-tä suurempi tekijäjoukko. Erityisen paljon aikaa ja paukkuja meidän kannattaa käyttää asiakkuudenhallinnan jäsentämi-seen, ymmärtämiseen ja konseptointiin. Asiakkuudenhallin-ta on avainkysymys niin konsernin johtamisen, palveluiden järjestämisen kuin palvelutuotannon kannalta.

Koko maakuntakonsernin yhteistä tulevaisuudenkuvaa piir-retään maakuntastrategialla, jonka työstäminen käynnistyy toden teolla syksyn aikana. Pohjatyönä ovat kesän korvalla

Syksy saapuu nopeasti

Kokomaakuntakonserninyhteistätulevaisuudenkuvaapiirretäänmaa-kuntastrategialla,jonkatyöstämi-nenkäynnistyytodenteollaloma-kaudenjälkeen.

4

Maakunnan tulevan konsernirakenteen ensimmäiset versiot esiteltiin maakun-tahallitukselle kesäkuun alussa. Kon-sernirakenteessa lähdetään liikkeelle

niin sanotun järjestämisen ja palvelutuotannon erottamisesta. Järjestäjä, jonka ylintä päätösval-taa käyttää maakuntavaltuusto, määrittää, mitä palveluita maakunta asukkailleen tulevaisuudessa järjestää ja millä kriteereillä niitä myönnetään. Maakuntavaltuusto päättää vuosittain talousarvios-sa myös sen, miten eurot eri palveluille jakautuvat.

Valiokunta tai

lautakunta

Järjestäjätoiminnot

Maakuntahallitus

Maakuntavaltuusto Tarkastus-lautakunta

Vaali-lautakunta

Vaikuttamistoimielimet: Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, asukasneuvosto

Valiokunta tai

lautakunta

Valiokunta tai

lautakunta

Valinnanvapauden liikelaitos*

Järjestäjän tehtäviä ja asiakasohjausta toteuttava yksikkö, valmistelutyönimenä

maakuntavirasto (mahdollisesti liikelaitos)

Maakunnan palveluliikelaitos ja 24/7* Monetra Keski-Suomi Oy

Gerocenter sr.

Johtamisen tuen palvelut (eli konsernitason hallintopalvelut)

Maakuntajohtaja

Tuotannollisia tukipalveluja Fimlab Oy

Sakupe Oy

Istekki Oy

2M IT Oy

Ruokapalvelut Oy

Maakuntien yhteiset palveluyhtiöt (inhouse) Maakuntien Tilakeskus Oy, Sote-Digi Oy, Vimana Oy,

Sovatek sr. KSKS Tukisäätiö sr.

Vitapolis Oy

Jokilaakson Terveys Oy

Cefic Oy

UNA Oy

Suomen biopankkiosuusk.

Strateginen suunnittelu ja kehittäminen

Viestintä ja osallisuus

Laki- ja kilpailutus-

palvelut

Talous-palvelut

Tieto-hallinto HR

*) asiakassetelipalvelut määritellään syksyn 2018 aikana erikseen

Järjestäjä-tuottaja -rajapinta

Maakuntakonserni hahmottuu – ensimmäinen versio palveluiden sijoittumisesta esiteltiin maakuntahallitukselle

Varsinaisia palveluita asukkaillemme tuottavat maakun-nan oma palvelutuotanto ja valinnanvapauden osalta myös muut palveluntuottajat. Konsernihahmotelmassa pohditaan nyt ensimmäistä kertaa sitä, miten maakunnan oma palve-lutuotanto jakautuu erilaisiin liikelaitoksiin ja yhtiöihin.

5

c

Palvelutuotantokolmeenliikelaitokseen? Palvelutuotannon ensimmäisessä hahmotelmissa lähde-tään liikkeelle kolmen liikelaitoksen mallista. Palveluiden ja erilaisten tukien myöntämisestä päättää itsenäinen liikelai-tos. Tämä liikelaitos (josta käytetään epävirallista valmis-telutyönimeä maakuntavirasto) vastaa siitä, että asiakkaat saavat riittävää ohjausta ja neuvontaa sekä tekee erilaisia asiakaspäätöksiä niin yksittäisille asukkaille kuin vaikkapa rahoitusta hakevalle yrityksille. Maakuntavirastoon sijoittuu palveluita ns. maakuntapalve-luista mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Tehtäviä ovat esimerkiksi kasvupalveluiden ohjaus- ja neuvontapalve-lut sekä erilaiset tuet sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden oh-jaustehtävät ja palveluiden myöntäminen asiakkaille. Maa-kuntavirastossa toteutetaan myös maakunnan vastuulle kuuluvia viranomaisvalvonnan sekä erilaisten lupien myön-tämiseen liittyviä tehtäviä. - Liikelaitoksen työntekijät vastaavat sote-puolella esimerkik-si asiakasseteleiden myöntämisestä sekä kertovat asiakkail-le, mitä palveluntuottajia he voivat itselleen päätöksen myö-tä valita. Työntekijät ovat riippumattomia palvelutuotannosta ja voivat ohjata asiakkaita puolueettomasti. Yhtälailla viras-tossa toteutetaan maakuntapalveluiden viranomaistehtäviä kuten alkoholivalvontaa tai myönnetään vaikkapa yksityistei-den kunnossapitoon tai parantamiseen liittyviä avustuksia kertoo vastuuvalmistelija Kati Kallimo.

Maakunnanomanpalvelutuotannonliikelaitos Toinen liikelaitos tuottaa puhtaasti maakunnan vastuulle jääviä palveluita. Näitä palveluita ovat esimerkiksi erityista-son sairaanhoito sekä päivystys, sosiaalihuollon palvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, neuvolapalvelut, pelas-tustoiminta, ensihoito, eläinlääkäripalvelut ja lomituspalvelut. Myös erilaisten tukipalveluiden sijoittumista osaksi liikelai-toksen toimintaa tarkastellaan osana kokonaisuutta. Tuki-palveluista merkittävimpiä ovat esimerkiksi ruokahuolto tai puhtauspalvelut sekä esimerkiksi terveyspalveluita tuke-vat laboratoriopalvelut tai apuvälinehuolto. Kunnissa ja kun-tayhtymissä on nykyisin lukuisia erilaisia tapoja tuottaa tu-kipalveluita. Kunnat saattavat vastata tehtävistä itse tai niitä tuotetaan erilaisissa kuntaomisteisissa yhtiöissä. Erilaisten ostopalvelusopimusten kautta tuotetaan lukuisia tukipalve-luita. Selvitettävänä on myös maakunnan ja kuntien yhtei-sesti omistamien yhtiöiden mahdollisuudet tukipalvelujen tuotannossa.

- Parhaillaan käymme sopimuksia läpi ja arviomme, miten niiden kanssa olisi tulevassa maakunnassa syytä toimia. Ne voivat olla joko osa liikelaitoksen toimintaa tai sitten ne voi-vat toimia yhtiömuodossa. Tukipalveluiden kokonaisuus on laaja ja osana kokonaisuutta käydään läpi nykyisten yhtiöi-den omistuspohjaa, kertoo konsernivalmistelusta vastaava Vesa Voutilainen. Kuntien kanssa selvitetään myös erityisesti sote-sektorin säätiöiden tulevaisuuden kehityspolkuja.

Valinnanvapaudenpiirissäolevienpalveluidenliikelaitos Valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden liikelaitok-seen tulevat ne palvelut, joissa maakunta kilpailee yksityis-ten tuottajien kanssa asiakkaista. Liikelaitokseen siirtyvät niin sanotut suoran valinnan palvelut, eli maakunnan sosi-aali- ja terveyskeskusten palvelut ja hammashoitoloiden pal-velut. Liikelaitokseen suunnitellaan siirrettäväksi myös asia-kassetelillä tuotettavia palveluita, kuten maakunnan omaa kotipalvelua, kotiin annettavia tukipalveluita, asumispalvelui-ta, päivä- ja työtoimintaa, lyhytaikaishoitoa sekä erilaisia te-rapiapalveluita. Valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden osalta teh-dään myös tarkkaa selvitystä siitä, onko perusteita tuottaa palveluita yhtiömuodossa. Yhtiömuodossa toimimista voi-si puoltaa esimerkiksi toiminnan ketteryys ja suurempi liik-kumavara oman toiminnan kehittämisessä suhteessa maa-kunnan koko muuhun toimintaan. Samalla yhtiöittäminen kuitenkin edellyttäisi konsernin tukipalveluiden uudenlaista tarkastelua, sillä maakuntakonsernin omat yhtiöt eivät voisi tarjota esimerkiksi tukipalveluita markkinoilla toimivalle yhti-ölle vaan nämä tulisi tällöin yhtiöittää omiksi yhtiöikseen. - Tämä kokonaisuus on varmasti vaikein osa hahmotella, sillä ratkaisuilla on iso merkitys koko konsernin hahmottu-misen näkökulmasta. Tästä syystä selvitystyö lähtee toden teolla liikkeelle vasta tulevana syksynä. Sen edetessä käy-dään tiivistä vuoropuhelua niin henkilöstöjärjestöjen kuin poliittisten päättäjienkin kanssa. Lopullisen mallin tulee hy-väksymään maakuntavaltuusto sitten, kun vaalit on käyty ja valtuusto pääsee aloittamaan työnsä, Kati Kallimo tiivistää. Osana konsernivalmistelua käydään lisäksi läpi niin sanot-tuja konsernipalveluita, joita maakunta tuottaa keskitetysti. Näitä ovat esimerkiksi henkilöstö-jataloushallinnonpal-velut,lakipalvelut,kehittämispalvelut,viestintäjatie-tohallinto.

v

6

Järjestämissuunnitelman 2. kierroksen kommentointi tuotti jälleen uusia näkökulmia valmisteluun

INFO:Suunnitelmiinvoiottaakantaatule-vanasyksynäKonsernivalmistelujasiihenliittyväpalvelutuotannonrakenteenjaorganisoitumisenvalmistelujatkuujapalveluidensijoittuminenjaesimerkiksiliikelaitostenmäärätarkentuuvieläjatkovalmistelussa,kunesimer-kiksilopullisetpäätöksetlainsäädännöstäsaadaantaimaakunnanjärjestämissuunnitelmavalmistuujatar-kentuu.Järjestämissuunnitelmaohjaaosaltaanpalve-lutuotannonorganisoitumista,koskaselinjaamilläta-voinmitäkinpalveluamaakunnassatuotetaan.

Mallejakäsitelläänyhteistyötoimikunnassajatyöyhtei-söissätarkemminalkusyksystä.Samallatyöyhteisöiltätullaankeräämäänpalautettasuunnitelmista.Tarkoi-tusonmyösjärjestäätyöyhteisöjentapaamisia,joissakeskusteluauudistuksestasekämaakunnanvalmiste-lustavoidaankäydäeripuolillamaakuntaa.

- Tarkoitus oli päästä keskustelemaan näistä jo kevään aikana, mutta kansallinen valmistelu on vaatinut lisä-aikaa ja siten työyhteisöihin ei ole haluttu lähteä täy-dellisen epävarmuuden keskellä. Syksyn askelmerkit tarkentuvat, kunhan johtoryhmä linjaa jatkovalmiste-lusta elokuussa, Kati Kallimo kertoo.

Vesa VoutilainenKonsernirakenteen valmistelija

Keski-Suomi 2020 -projekti

Kati KallimoPalvelutuotannon vastuuvalmistelija

Keski-Suomi 2020 -projekti

Keski-Suomen maakunnan järjestämissuun-nitelman 2. kommentointikierros tuotti jälleen useita kymmeniä kannanottoja ja yli 200 sivua aineistoa valmistelutyöhön.

Nyt työstäminen jatkuu eri työryhmissä ja uusi versio tulee julkiseen arvioon alkusyksystä.

Kaikkia kommentteja ei ole voitu ottaa huomioon, sillä suunnittelu on vielä joko liian ylätasolla tai sitten ne liittyvät varsinaisen palvelutuotannon käynnistämiseen. Aineisto on kuitenkin työryhmien käytössä ja siihen palataan tarvittaes-sa suunnittelun edetessä.

Tulevan syksyn aikana pureudutaan erityisesti hoito- ja pal-veluketjuihin. Niissä kuvataan, miten eri toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä, jotta saumaton palvelu toteutuu eri toimi-joiden kesken. Ketjujen kautta näkyy esimerkiksi se, mikä on asiakkaan oma rooli hoidossaan, missä asioissa hoitoa tukevat maakunnan oma palvelutuotanto ja missä vaikkapa valinnanvapauden piirissä oleva sote-keskus. Myös järjestö-jen rooli tunnistetaan ketjuissa esimerkiksi vertaistuen saa-misessa tai omahoidon tukemisessa. Palvelu- ja hoitoketjut ovat siten hyvin konkreettinen tapa nähdä, mitä kenenkin vastuulle tulevissa mallissa kuuluu. Samalla ne ovat keino sovittaa palvelut yhteen asiakkaiden saumattoman palvelu-kokonaisuuden muodostamiseksi.

c

7

Järjestämissuunnitelmaan tullaan tulevana syksynä yhdis-tämään myös palveluihin käytettävissä olevat eurot. Tässä vaiheessa emme tietoisesti ole lähteneet eurot edellä, vaan asukkaiden tarvitsemat palvelut. Kun yhteinen tahtotila al-kaa muodostua, yhdistetään kokonaisuuteen myös euro-vaikutukset. Sen jälkeen tarkastellaan jälleen, mitä voidaan konkreettisesti toteuttaa ja missä asioissa tuleva maakunta-valtuusto joutuu tekemään arvovalintoja. Maakuntavaltuusto hyväksyy järjestämissuunnitelman aloitettuaan toimintansa.

Kommenttikierrosten aineisto sekä vastuuvalmistelijoiden yhteystiedot näet osoitteesta www.ks2020.fi/jarjestaminen/

Mikael PalolaJärjestämistehtävien vastuuvalmistelija

Keski-Suomi 2020 -projekti

Olemme usein taitavia johtamaan isoja ja pieniä muutoksia keskittyen erityisesti asiasisältöihin. Teemme taitavasti muu-tokseen liittyen suunnitelmia, prosessiku-

vauksia ja aikataulutusta. Faktat ovatkin perusta jolle rakennamme.

Faktojen rinnalla kulkee kuitenkin aina myös ”psykologinen muutos”, mielen vaatiman prosessointi. Sille tarvitaan ar-jessa myös yhteistä käsittelyä ja aikaa. Työyhteisöjen muu-tostuella halutaan auttaa työyhteisöjä käymään keskusteluja ja saamaan omaa mieltä sopeutumaan muutokseen.

Muutostuen tueksi laadituilla videoilla tuetaan esimiehiä muutosnäkökulman johtamisessa ja autetaan työyhteisöjä käymään yhteistä keskustelua.

Muutostukiryhmän valitsemiin teemoihin liittyen esimiehille lähetetään eri aiheista kaksi 10 minuutin videota. VideoA on tarkoitettu esimiehelle. Siihen liittyy myös poh-dintatehtävät. Kokonaisuuteen kuuluu myös videoB, jo-ka katsotaan esimiehen johdolla työyhteisössä. Sen jälkeen käydään läpi yhteiset keskusteluteemat.Kaikille esimiehille on toukokuussa lähetetty sähköpostit-se kirjautumislinkki ensimmäiseen videopariin. Teemana on muutosprosessina.

Tulevanasyksynäkäsiteltäviävideoparejaovatlisäksi• Tunteetmuutoksessa• Asenneratkaisee• Muutostyöyhteisössä.

Lisätietoja videoista arja.aroheina@jkl.fi, sari.uotila@jkl.fi ja pirkko.koskela@jkl.fi

RR

Jokaisen työyhteisön ja esimiehen käytössä ovat Real-alustalla muutostukivideot teemalla "Mieli mukaan muutokseen"

Arja AroheinäMuutosjohtamisen ja

-valmennuksen vastuuvalmistelijaKeski-Suomi 2020 -projekti

8

Tulevan maakunnan osana Keski-Suomeen valmistuu kasvupalveluiden kokonaisuus. Kasvupalveluissa yhdistyvät ELY-keskuksen yrityspalvelut ja TE-toimiston työvoima- ja

elinkeinopalvelut. Kasvupalveluilla edistetään yritysten kehitystä ja kasvua yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Henkilöasiakkaille kasvupalvelut tarjoavat työllistymistä ja osaamisen kehittymistä tukevia palveluja työuran eri vaiheissa.

Keski-Suomessa keväällä käynnistyneen kasvupalvelupilo-tin avulla toteutetaan asteittainen ja hallittu siirtymä uuteen kasvupalvelumalliin ja varmistetaan asiakaspalvelun toimi-vuus siirtymävaiheessa. Pilotissa testataan uusia palveluja ja haetaan näkemyksiä siihen, miten palveluja tulisi järjestää ja tuottaa tulevassa maakunnassa. Pilotissa tehdään esityksiä tuleville maakuntapäättäjille kasvupalvelujen järjestämises-tä ja tuottamisesta, mikä edistää kasvupalvelujen toimeen-panoa tulevassa maakunnassa. Kasvupalvelupilotti toteute-taan valmisteluryhmätyön muodossa. Pilotin ohjausryhmänä toimii ELY-keskuksen E-johtoryhmä. Tämän lisäksi valmis-telua seuraa TE-toimiston johtoryhmä. Strategiatasolla pilo-tin ohjausvastuu on maakuntauudistusta valmistelevalla joh-toryhmällä. Pilotin testausvaiheelle on haettu 2,5 miljoonan euron rahoitusta. Määräraha sisältää mahdollisen yritysalli-anssikokeilun rahoitustarpeen sekä tulosperustaisten kasvu-palvelujen hankintaan liittyvät määrärahatarpeet.

Keski-Suomenkasvupalveluidenpilottiryh-miltäensimmäisetväliraportitKeski-Suomen kasvupalvelupilotin valmisteluryhmät ovat esitelleet ensimmäiset väliraporttinsa pilotin ohjausryhmäl-le. Väliraportissa ryhmät tekivät tarkennetun tehtävämää-rittelyn ja työsuunnitelman sekä aikataulun loppuvuoden työskentelylle. Lisäksi ryhmät esittelivät suunnitelmat sidos-ryhmäkumppanien osallistamisesta sekä työskentelyn kyt-kemisestä maakuntauudistuksen laajempaan valmisteluun.

Asiakasneuvontaryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus kasvupalvelujen asiakasneuvonnan järjestämiseksi maa-

kunnan laajuisesti ja monikanavaisesti maakunnan muut ja kumppanien palvelut huomioiden. Ryhmä on tehnyt alus-tavaa kartoitusta palveluverkkoon liittyen ja pohtinut muun muassa sitä, miten maakunnan järjestämissuunnitelmassa määritellyt tavanomaisimmat ja laajemmat asiointipalvelut suhteutuvat kasvupalveluihin. Mitkä kasvupalvelut tulisi olla tarjolla 30 minuutin ja mitkä vastaavasti tunnin asiointimat-kan päässä. Koska kasvupalvelujen asiakasneuvonta kytke-tään maakunnan muuhun asiakasneuvontaan, ryhmä pohtii myös sitä, miten kasvupalvelujen asiakasneuvonta tulisi jär-jestää suhteessa vaikkapa sote- tai maaseutupalveluihin.

Markkinavuoropuheluryhmä on nimensä mukaisesti käynnistänyt vuoropuhelun julkisen, kolmannen ja yksityi-sen sektorin toimijoiden välillä. Ryhmän tehtävänä on sel-vittää markkinatoimijat ja tarjonta, kilpailutilanne ja mah-dolliset markkinapuutteet. Ryhmä pohtii myös tarpeita maakunnan omalle kasvupalvelutuotannolle ja tekee ehdo-tuksen kasvupalvelun markkinoille siirtymisen aikataulus-ta. Ryhmä pitää tärkeänä kartoittaa markkinatoimijat siten, että pienet alueelliset palveluntuottajat, järjestöt ja kunnat otetaan huomioon. Ryhmän keskusteluissa on murrettu pe-rinteistä asiakassegmenttiajattelua sekä palvelujen hankin-taa. Ryhmä nostaa työssään keskiöön asiakaslähtöisyyden, joka tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan lähtökohtien huomioi-mista, palvelujen räätälöintiä ja valinnanvapautta.

Palvelumuotoilujahankintaryhmätekee ehdotuksen palvelumarkkinoilta hankittavista kasvupalveluista, palvelu-jen muotoilun toteutustavoista ja eri palvelujen hankintata-voista. Ryhmä valmistelee pilotoitavaksi uusia kasvupalvelu-ja, joihin voidaan ohjata asiakkaita mahdollisesti jo vuoden 2019 alusta. Sopimukset voivat ulottua vuoden 2020 lop-puun, mikä tuo pelivaraa maakunnan toiminnan käynnis-tymiseen. Julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain muutos mahdollistaa muun muassa nykyistä pitempien asiakaspro-sessien, palvelutarpeen arvioinnin, rekrytointipalvelujen ja ammatinvalinnan ohjauksen ostamisen palvelumarkkinoilta. Ryhmä on pohtinut kasvupalvelurahoituksen riittävyyttä ja hankintaprosessin kestoa suhteessa testattaviin palveluihin.

Kasvupalveluiden valmistelu etenee täysin purjein Keski-SuomessaR

9

Ryhmässä joudutaankin valitsemaan pilotoinnin kohteek-si rajattu määrä sellaisia palvelukokonaisuuksia, joissa tes-tataan useita edellä mainituista uudistuksista. Testauksen kohteena voi olla myös yrityspalveluja.

Yritysryhmätekee ehdotuksen kasvupalvelujen, kunnan elinvoimapalvelujen ja valtakunnallisten kasvupalvelujen työnjaosta ja siitä, mitä yrityspalveluja maakunta järjestää ja tuottaa. Ryhmä toteaa, että maakunnan roolin kirkasta-minen edellyttää kuntien elinvoimatehtävien kartoittamista. Valtakunnallisten kasvupalvelujen kärki on kansainvälisty-misessä, kasvussa ja innovaatiokehityksessä. Sijoittumis- ja toimitilapalvelut, kaavoitus, elinkeinolliset hankkeet sekä yritysneuvonta ovat olleet Keski-Suomessa kuntien toi-mintakenttää. Yritysryhmä on alustavasti pohtinut, olisiko maakunnan kasvupalvelujen roolina yrityspalvelujen yhteen-sovitus, EU- rahoitus, kehittämishankkeet ja Team Finland- koordinaatio.

Asiakasryhmienpalvelukartoitusta pohtiva ryhmä tekee ehdotuksen menettelyistä ja periaatteista kasvupalvelujen asiakasryhmien palvelukartoitukselle palveluiden hankin-taa varten. TE-toimistojen nykyisestä palvelulinjatoiminta-mallista on pyritty irrottautumaan valmistelussa ja yhdek-si näkökulmaksi on otettu henkilöasiakkaiden jako nuoriin ja aikuisiin palvelutarpeen erityispiirteistä johtuen. Ryhmä pitää tärkeänä asiakastiedon oikeellisuutta jatko-ohjauksen kannalta. Ryhmä on pohtinut myös maakunnan roolia asia-kasprosessin koordinoinnissa silloin, kun asiakkaan palve-lu tapahtuu ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Ryh-mä toteaa, että asiakasryhmittelyssä on otettava huomioon maakunnan alueiden väliset erot.

Julkisiahallintotehtäviävalmisteleva ryhmä on aloittanut työnsä kasvupalvelujen julkisten hallintotehtävien ja niitä koskevan lainsäädännön tunnistamisella. Ryhmän tehtävä-nä on kytkeä julkiset hallintotehtävät osaksi asiakkaan pal-veluprosessia. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee ryhmällä olla tietoa siitä, miten palveluprosessit määrittyvät tulevassa maakunnassa. Kokonaisten palveluprosessien tai yksittäis-

ten palvelujen vieminen markkinoille sekä palvelujen organi-soituminen esimerkiksi sote-palvelujen yhteyteen vaikuttaa siihen, miten julkiset hallintotehtävät järjestetään. Ryhmä kaavailee, että julkisia hallintotehtäviä testataan pilottihan-kintojen asiakasprosesseissa.

Kasvu-sote-yhdyspintatyöryhmän valmistelu etenee sa-massa tahdissa muun sote-valmistelun kanssa. Koska Kes-ki-Suomi ei päässyt sote-valinnanvapauskokeiluun, ryh-mässä pohditaan voisiko kasvupalveluja kytkeä käynnissä olevaan palvelusetelikokeiluun. Keskeisimmiksi kasvu- ja sote-palvelujen yhdyspinnoiksi on ryhmässä tunnistettu ai-kuisten sosiaalipalvelut, mielenterveys- ja päihdepalve-lut, vammaispalvelut, lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut, sote-keskuspalvelut sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja Kelan palvelut. Ryhmä katsoo, että palvelutarvearvioon tulee kes-kittyä huolella ja kehittää sitä yhteisesti. Ryhmä nostaa syk-syllä valmistelun keskiöön palvelupolkujen ja palveluohja-uksen sekä palveluiden integroimisen näkökulmat. Tuolloin ryhmään pyydetään myös terveydenhuollon sekä palvelun-tuottajien ja yhdistysten näkemykset.

Tuula SäynätmäkiTyö- ja elinkeinopalveluiden valmistelijaKeski-Suomi 2020 -projekti

Keski-Suomessakeväälläkäynnisty-neenkasvupalvelupilotinavullato-teutetaanasteittainenjahallittusiirtymäuuteenkasvupalvelumalliinjavarmistetaanasiakaspalveluntoi-mivuussiirtymävaiheessa.

v

Kasvupalveluiden valmistelu etenee täysin purjein Keski-Suomessa

10

Keski-Suomi2019

Maakunta- ja sote uudistuksen valmiste-lijat käynnistivät kaikki Keski-Suomen kunnat kattavan kierroksen touko-kuussa. Kierroksella tavattiin erillisissä

tilaisuuksissa niin kuntapäättäjiä kuin kuntien asukkaita. Tilaisuuksissa keskusteltiin keskisuo-malaisten asukkaiden kanssa avoimesti siitä, mikä uudistuksessa mietityttää, huolettaa, kiin-nostaa ja innostaa. Kuntien asukkailla oli myös mahdollisuus kysyä valmistelijoilta uudistuksesta sekä kommentoida valmistelutyötä. Epävarmuu-desta huolimatta uudistuksessa nähdään paljon potentiaalia.

Kuntalaisten ja kuntapäättäjien näkemykset ja kysymykset yllättivät positiivisesti: kuntalaisilla on paljon tietoa uudistuk-sesta, keskustelu on rakentavaa ja tieto on lisääntynyt puo-lin ja toisin. Kuntalaisten näkemykset antoivat arvokkaita työkaluja valmistelun jatkoa ajatellen, sillä on välttämätöntä ymmärtää, kuinka monipuolista aluetta järjestäminen kos-kee ja millaisia erityispiirteitä kussakin kunnassa on.

Uudistus herättää asukkaissa paljon epävarmuutta, mutta yhteisten keskustelujen myötä ollaan vakuuttuneita siitä, et-tä muutoksessa on kaikki edellytykset nykyistä parempaan palveluiden järjestämiseen.

BudjettiherättääkysymyksiäValtion rahoituksen riittävyys, säästöjen toteutuminen, työt-tömien ja yrittäjien palvelut, sote-palveluiden tuottajien osuudet ja asiakkaiden tulevat palvelumaksut nousivat tois-tuvasti keskusteluun. Lainsäädännön keskeneräisyydestä johtuen tarkkoja vastauksia talouskysymyksiin ei vielä ollut. Järjestämissuunnitelma kuitenkin perustuu asiakaslähtöi-syyteen, vahvaan järjestäjään ja yhdenvertaisuuteen. Näin ollen paitsi asiakkaiden, myös tuottajien etua valvoo uusi, vahva maakunta.

ValinnanvapaudestakaivataanlisäätietoaKeskustelua herätti myös kunta- ja maakuntarajojen merki-tys valinnanvapauden toteutuessa. Mistä saa valita palve-

Laaja kuntakierros tarjosi uutta tietoa niin asukkaille kuin valmistelijoille

luita, jos asuu maakuntien rajalla? Täytyykö kaikki palvelut valita samasta sote-keskuksesta? Saako palveluntuottajaa vaihtaa?

Näihin kysymyksiin oli keväällä vasta alustavia vastauksia. Tiedot tulevat tarkentumaan valmistelun edetessä, mikä-li lait hyväksytään ja valinnanvapaus tulee voimaan koko maassa. Lainsäädännön voimaantulon myötä tulevia toi-mintatapoja pystytään kuvaamaan tarkemmin, jolloin pys-tytään vastaamaan kuntalaisten kysymyksiin kohdennetus-ti ja viestimään niistä asioista, joista maakunnan asukkaat eniten tarvitsevat tietoa. Kuntakiertueelta saatu palaute on siis valmistelun kannalta tärkeää ja mieltä askarruttavat ky-symykset on kuultu.

PitkäjänteinenvalmistelutyötuottaatulostaKeski-Suomi on uudistuksen valmistelussa hyvässä vaihees-sa ja tämä on ollut palaute myös kuntakierroksella. Valmis-telutyön saama lisävuosi on palautteen mukaan selkiyttänyt asioita ja vienyt tilannetta selvästi eteenpäin. Kansallisesti katsottuna lähtötilanne Keski-Suomessa on suhteellisen hy-vä, joten uudistuksen toteutuessa muutokseen voidaan läh-teä luottavaisesti. Erityistä kiitosta on saatu siitä, että alu-een pienimmätkin kunnat kierretään. Tämä onkin ainoa tapa aidosti kohdata ja kuunnella asukkaita sekä kehittää valmistelua yhdenvertaisesti, maakunnan tulevien asiakkai-den ehdoilla.

Anniina HuuskoViestinnän harjoittelijaKeski-Suomi 2020 -projekti

11

Ympäristöterveydenhuollon lakisäätei-siin tehtäviin kuuluu terveydensuojelun, elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuol-lon tehtäviä. Näiden eri tehtäväkenttien

olennaisena osana on tarkastusten suorittami-nen. Valvonnan vaikuttavuutta voidaan tarkas-tustoiminnan ohella parantaa lisäämällä muita valvontaa tukevia toimia, kuten kouluttamista, tiedottamista ja sidosryhmäyhteistyötä. Mahdol-lisimman vaikuttavat keinot, jotka kannustavat toiminnanharjoittajia toimimaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja kannustavat kansalaisia toimimaan terveyttä edistävillä tavoilla, lisäävät Keski-Suomen maakunnan elinvoimaisuutta.

Ympäristöterveydenhuollonresurssitkäyttööntehokkaastimaakuntaorgani-saatiossaTuleva maakunta on ympäristöterveydenhuollon näkökul-masta mahdollisuus vaikuttaa nykyistä laajemmalla mitta-kaavalla kansanterveyteen. Keski-Suomen maakunnan ym-päristöterveydenhuollon resurssit tulevat olemaan noin 64 henkilötyövuotta, mikä on esimerkiksi terveydenhuollon re-sursseihin verrattuna hyvin pieni yksikkö.

Pienestä koostaan huolimatta kyseessä on toimiala, jon-ka laaja asiantuntemus elinympäristön terveellisyyteen vai-kuttavista tekijöistä tulee osata hyödyntää maakunnassa mahdollisimman hyvin, jotta maakunnan järjestämissuun-nitelmassa mainitut päätavoitteet toteutuvat. Tulevalla maa-kuntaorganisaatiolla on tärkeä rooli, jotta ympäristötervey-dellä on parhaimmat mahdolliset työkalut toteuttaa laajaa kansanterveyden edistämistyötä.

Nämäkin palvelut ovat jatkossa osa maakuntaamme!

Keski-Suomen maakunnan ympäristöterveydenhuolto

– vaikuttavaa työtä asukkaiden terveyden edistämiseksi

Uusiatyötapojaterveydenedistämiseksi,verkostojahyödyntäenMillaista tämä laajemman mittakaavan terveydenedistämis-työ voisi ympäristöterveyden näkökulmasta olla? Lakisääteis-tä ja tarkoin ohjattua viranomaistoimintaa tehdään tietysti perinteisesti esimerkiksi tarkastusten, näytteenottojen ja pää-tösten muodossa. Tulevaisuuden maakunnassa tulisi kuiten-kin muistaa, että ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö antaa mahdollisuudet paljon muunkinlaiseen terveyshaittoja ennaltaehkäisevään toimintaan.

Ympäristöterveydenhuollon terveyshaittoja ennaltaehkäise-vään toimintaan panostamalla Keski-Suomen maakunta voi saada selkeän kilpailuedun kansalaisten sairastelun merkit-tävästi vähentyessä. Sairastelu saadaan vähentymään, kun ympäristöterveyttä edistäviä toimenpiteitä saadaan jalkautet-tua mahdollisimman vaikuttavasti oikeisiin paikkoihin oike-aan aikaan.

Asian havainnollistamiseksi voisi käyttää esimerkkinä vaikka-pa päiväkotivalvontaa. Päiväkotien infektioriskin vähentämi-seksi tehtävät toimenpiteet vähentävät tutkitusti lasten van-hempien ja päiväkotihenkilökunnan työpoissaoloja, lasten infektioita ja antibioottien käyttöä, pienentävät terveydenhuol-lon kustannuksia sekä parantavat perheiden hyvinvointia.

Päiväkotien ja koulujen infektioriskin pienentämistä on ym-päristöterveydessä pidetty tärkeänä painopisteenä valvontaa toteutettaessa. Tulevaisuuden maakunnassa tähän työhön tulee kehittää uusia, toimivia ratkaisuja. Keski-Suomen maa-kuntaan voitaisiin esimerkiksi perustaa maakunnan alueella toimiva lasten infektioiden ennaltaehkäisyn työryhmä, johon kuuluisi asiantuntijoita ympäristöterveydestä, terveydenhuol-losta, kuntien sivistystoimesta ja varhaiskasvatuksesta. Ryh-män kokoonpanoa voisi täydentää tarpeen mukaan.

Lasten sairastelusta aiheutuvien haittavaikutusten vähenemi-nen jopa noin 25 %:lla on tutkimusten mukaan täysin mah-

c

12

dollista, kun osataan tehdä oikeita asioita. Näin suuri infek-tioiden väheneminen olisi valtava harppaus kohti tervettä maakuntaa. Lasten sairastelun vähenemisestä aiheutuvaa taloudellista säästöä on vaikea arvioida, mutta Keski-Suo-men maakunnan alueella kyse on miljoonista euroista.

RakennetunympäristönhaasteethaltuunmaakunnassaLasten infektioiden ennaltaehkäisyn lisäksi ympäristötervey-denhuollosta löytyy asiantuntemusta ja osaamista monien muidenkin terveyttä uhkaavien tekijöiden suhteen. Eräs täl-laisista uhkaavista tulevaisuuden haasteista on esimerkiksi rakennetun ympäristön rapistuminen. Rakennetulla ympä-ristöllä tarkoitetaan asuntoja, julkisia ja yksityisten omista-mia rakennuksia, mutta myös muuta infrastruktuuria kuten vesilaitoksia ja vesijohtoverkostoja.

Rakennuksissa ilmenneet sisäilmaongelmat on mahdollista ratkaista moniammatillisia yhteistyöverkostoja hyödyntäen. Parasta tietysti on, että sisäilmaongelmat ennaltaehkäis-tään jo ennen kuin ihmisiä sairastuu. Ympäristöterveyden-

huollossa on pyritty ennaltaehkäisemään rakennuksista aiheutuvia terveyshaittoja puuttumalla epäkohtiin jo varhai-sessa vaiheessa lausuntojen muodossa tai toteuttamalla suunnitelmallista valvontaa monenlaisissa kohteissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissa.

Veden laatua valvotaan ympäristöterveyden toimesta jatku-vasti. Ympäristöterveydenhuollossa tehdään paljon ennalta-ehkäisevää työtä veden hyvän laadun turvaamiseksi yhteis-työssä eri toimijoiden kesken. Vesihuollon riskien hallinta vaatii motivoituneiden ammattilaisten yhteistyötä ja ympä-ristöterveyden rooli näiden riskien ennaltaehkäisyssä on hyödynnettävä entistäkin paremmin. Veden laadun suhteen haasteena nähdään esimerkiksi vesijohtoverkostojen ikään-tyminen ja tämä ongelma pitäisi maakunnassa ottaa hyvin haltuun. Nykypäivänä riittämättömästä omaisuudenhallin-nasta seuraavien riskien toteutuminen on kasvussa juurikin vesijohtoverkostojen ikääntymisestä johtuen. Varsinaisen vesikriisin ja jopa vesiepidemian tapahtuessa on pelisään-töjen oltava kristallinkirkkaita kaikkien kriisin hoitamiseen osallistuvien tahojen osalta. Vesihuollon toimintavarmuus ja laatu paranevat ainoastaan määrätietoisella kehittämistyöllä, poikkeusolojen harjoitteilla ja jatkuvalla riskienarvioinnilla.

13

Maailmanlaajuisetilmiöthuomioivaaym-päristöterveydenhuoltoaTulevaisuuden haasteina nähdään myös esimerkiksi maail-manlaajuisten ongelmien tiedostaminen sekä niihin varautu-minen ja niistä aiheutuvien terveyshaittojen minimoiminen. Yksi tämän hetken suurimmista maailmanlaajuisista on-gelmista on lääkkeille vastustuskykyisten taudinaiheuttaji-en yleistyminen. Suomessa lääkkeille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien määrä on vielä pysynyt kohtuullisena ja osan kiitoksestaan tilanteen kohtuullisena pysymiselle saa Suomessa hyvin toiminut ympäristöterveydenhuolto. Infek-tioiden ennaltaehkäisy on yksi parhaimpia keinoja vähentää lääkkeiden käyttöä ja näin ollen myös vähentää lääkkeille vastustuskykyisten mikrobikantojen muodostumista. Infek-tioiden ennaltaehkäisyn eteen tehdään töitä niin terveyden-suojelussa kuin eläinlääkinnässä ja elintarvikevalvonnassa.

Lääkkeille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien haittojen vähentämiseksi tulee Keski-Suomen maakunnassa käyttää resursseja yli organisaatioiden rajapintojen. Tämänkaltais-ten haittojen vähentämistä ei ole mahdollista tehdä yksin ympäristöterveydenhuollossa, vaan yhteistyönä laajoissa verkostoissa, jotka ulottuvat myös maakuntaorganisaation rajojen ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkais-sut vuonna 2017 ensimmäisen mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen toimintaohjelman 2017–2021. Oh-jelmassa sanotaan, että resistenssin torjuntaa on tehtävä poikkihallinnollisessa yhteistyössä kaikilla tasoilla koko yh-

teiskunnassa. Tästä syystä ympäristöterveydenhuollon asi-antuntemusta tulee hyödyntää lääkeresistenttien mikrobien vastaisessa torjuntatyössä entistäkin paremmin.

Oikeitaratkaisujaihmisten,eläintenjaympäristönhyväksiYmpäristöterveydenhuollon maakuntaan siirtyvillä palveluil-la vastataan tulevassakin maakunnassa yksilöiden ja väes-tön terveydensuojelusta ja elintarvikkeiden turvallisuudesta sekä hoidetaan eläinten terveyteen ja hyvinvointiin kuuluvia tehtäviä. Pienistä henkilöstömääristä huolimatta ne ovat tärkeitä palveluita, joiden ansiosta Suomessa on moni asia hyvin maailmanlaajuisestikin arvioituna. Meillä on esimer-kiksi maailman puhtainta juomavettä, puhtaat järvivedet, turvalliset elintarvikkeet, hyvä eläintautitilanne ja ympäris-tössämme on melko vähän lääkkeille vastustuskykyisiä mik-robeja. Jotta tulevaisuudessakin tilanne olisi vähintään yhtä hyvä, pitää meidän nyt osata tehdä oikeita ratkaisuja palve-luiden järjestämistä mietittäessä.

Heidi CollianderYmpäristöterveystarkastaja

Jyväskylän kaupunki

14

Valinnanvapauskokeilu kertoo sosiaaliohjauksen tarpeellisuudesta, toimivuudesta ja kipukohdista

Sosiaaliohjauksella on merkittävä rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaan kokonaisvaltaisen huomioimisen kannalta. Valinnanvapauden toteutuessa sosiaali-

ohjausta on jatkossa saatavilla sote-keskuksista, mutta Keski-Suomessa uudenlaista toimintatapaa on valinnanvapauskokeilun myötä jo harjoiteltu.

- Sosiaaliohjauksen asiakkaat tulevat hyvin monenlaisista elämäntilanteista. Tarve sosiaaliohjaukselle voi johtua esi-merkiksi yksinäisyydestä, päihdeongelmista, toimeentuloon, työllisyyteen tai asumiseen liittyvistä ongelmista, tai avuntar-peesta vaikkapa etuuksia haettaessa. Sosiaaliohjaajan teh-tävänä on tarjota asiakkaalle neuvontaa, kertoa asiakkaan oikeuksista ja ohjata häntä tarvittaessa eteenpäin, tilantees-sa tarkoituksenmukaisimpien palveluiden ääreen. Näin ker-too valinnanvapauskokeilun projektityöntekijä, sosiaaliohjaa-ja Marita Korhonen.

Jyväskylässä, Hankasalmella ja Uuraisilla käynnissä olevan valinnanvapauskokeilun myötä sosiaaliohjaus on viety terve-ysasemien yhteyteen. Tämän ansiosta asiakas saa apua en-tistä kokonaisvaltaisemmin, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Korhonen kertoo, että asiakas, joka ei muuten hakeutuisi sosiaaliohjaukseen saa neuvoa nyt sieltä mistä terveyspalveluitakin. Korhonen korostaa sosiaaliohjauksen ennaltaehkäisevää merkitystä paitsi asiakkaan hyvinvoinnin, myös taloudellisten säästöjen kannalta.

- Asiakkaan kannattaisi joissain tilanteissa tulla sosiaalioh-jaajan luo ennen terveydenhuollon vastaanotolle menemis-tä. Pitkällä aikavälillä tulisi säästöjä, mikäli asiakkaan tilan-

netta kartoitettaisiin sosiaaliohjauksessa ennen hoitoon siirtymistä. Säästöt eivät synny heti, vaan vasta pitemmäl-lä aikavälillä. Vaikuttavuus syntyy siitä, että lähipalveluna tarjottava sosiaalipalvelu auttaa puuttumaan ongelmiin ny-kyistä aikaisemmassa vaiheessa ja eri ammattilaiset teke-vät työtä asiakkaan rinnalla yhteistä tavoitetta kohti, Korho-nen pohtii.

Palveluiden integraatio on viime kädessä asiakkaan etu. Asiakkaat saavat nopeammin apua, kun tiedonkulku helpot-tuu ja työntekijät jalkautuvat sinne missä asiakkaat ovat.

HenkilöstönhajauttaminenhuolettaaSote- ja maakuntauudistuksen myötä palvelut viedään asi-akkaiden luokse sote-keskuksiin. Tämä on ilman muuta asiakaslähtöinen toimintatapa, mutta henkilöstöllä on muu-toksessa totuteltavaa. Korhonen korostaa kollegiaalisen yh-teisöllisyyden merkitystä.

- Jalkautuminen sote-keskuksiin on hieno asia, mutta sa-maan aikaan on huolehdittava siitä, että työn kehittäminen yhteisöllisesti on edelleen mahdollista. Kehittäminen tapah-tuu vain keskustelun ja yhteisön tuen kautta. Kyllähän lää-käritkin konsultoivat toisiaan.

Korhonen iloitsee siitä, kuinka paljon sosiaalipuolen työ on kehittynyt ja toivoo, että kehitys on mahdollista jatkossakin. Tämän vuoksi yhtenäisyyden säilyminen on mahdollistetta-va siitäkin huolimatta, että palvelut jalkautuvat ympäri maa-kuntaa.

- Henkilöstöllä on oltava kotipesä, Korhonen kiteyttää.

15

MoniammatillisenyhteistyönhaasteetjapotentiaaliVaikka ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys korostuu en-tisestään uudistuksen myötä, ovat näkemykset sote-kentäl-lä yhä vaihtelevia. Kaikkialla sosiaaliohjauksen tuomista ter-veyspalveluiden yhteyteen ei koeta tarpeellisena. Korhonen arvelee, että moniammatillisen yhteistyön toimivuus edellyt-tää enemmän tutustumista, keskustelua ja vastavuoroisen arvostuksen lisääntymistä. Korhosen mukaan uuden työta-van opetteleminen ei välttämättä ole henkilöstölle mielekäs-tä ennen kuin tiedetään, että muutos on tullut jäädäkseen. Korhosen kokemus valinnanvapauskokeilusta on kuitenkin myönteinen.

- Yhteistyö toimii hyvin jo nyt. Tietoa jaetaan puolin ja toisin, laitetaan sähköpostia ja ollaan yhteisissä tiimeissä ja koko-uksissa. Tällainen tulee lisääntymään tulevaisuudessa.

Kaikkialla ei kuitenkaan vielä ole sisäistetty, mitä hyötyjä yh-teistyöstä voisi oman työn kannalta olla. Muutoksen alku-vaiheessa vaaditaan enemmän töitä, joten tulevaisuuden mahdollisuuksien näkeminen voi olla vaikeaa. Miten asen-noituminen sitten saataisiin myönteisemmäksi?

- Enemmän tiedottamista kaikille. Sosiaali- ja terveydenhuol-lon työntekijöille sekä kuntalaisille pitäisi kertoa, että tällai-nen kokeilu on käynnissä, mitä hyötyä siitä on ollut ja mil-laisia kokemuksia asiakkailla on saamistaan palveluista, Korhonen listaa.

Pelkona on ollut, että sosiaalipalveluihin ohjautuu kokeilun myötä lisää asiakkaita, mutta kokemus on päinvastainen. Sosiaaliohjauksen ennaltaehkäisevä vaikutus siis näkyy ja useimmat asiakkaat saavat tarvitsemansa neuvonnan ker-takäynnillä, joskus jopa puhelinsoitolla.

Toimivasote-palveluidenkokonaisuusedel-lyttääuudenlaisiatoimintatapojaSosiaaliohjauksen integroiminen muihin palveluihin vaatii uudenlaisten toimintatapojen omaksumista. Korhosen mu-kaan sosiaaliohjauksen osuutta sote-kokonaisuudessa on vaikeaa arvioida kokeilun perusteella, sillä uusia toiminta-malleja ei ole vielä täysin omaksuttu. Toimintaan vaikuttaa myös resurssien jakautuminen ja riittävyys. Selvää on, et-tä lain mukaisesti sosiaaliohjausta hyödynnetään nykyis-

tä enemmän. Sosiaaliohjaaja on tulevan lain mukaan läsnä nykyistä enemmän, mikä on hienoa niin asiakkaiden kuin työntekijöiden kannalta.

- Voisimme järjestää yhteisvastaanottoaikoja terveydenhuol-lon ammattilaisten kanssa. On tärkeää, että sosiaaliohjaaja on aiempaa enemmän fyysisesti läsnä, Korhonen painottaa.

Päivystysajat olisivat sosiaaliohjaukseen toivottu lisä. Ajan-varaukset ja yhteydenotot vievät tällä hetkellä paljon aikaa, mutta Korhonen toivoisi ehtivänsä tekemään myös päivys-tystyötä. Ajanvarauskäytännöissäkin olisi hiomista, jotta asi-ointi saataisiin mahdollisimman sujuvaksi.

ToimintaakehitetäänaktiivisestiSosiaaliohjausta kehitetään jatkuvasti – niin valinnanva-pauskokeilun sisällä kuin yli kunta- ja maakuntarajojen. Kor-honen kertoo, että valtakunnallisten kokeilujen puitteissa yhteistyötä tehdään esimerkiksi Hämeenlinnan ja Tampe-reen kanssa. Maakunnan sisällä esimerkiksi Seututerveys-keskuksen edustajilta on saatu virkistäviä näkemyksiä.

Suunnittelua tehdäänkin yhdessä ja hyviä kokemuksia jae-taan aktiivisesti. Kehittämistyöryhmässä on mukana myös kokemusasiantuntija, joka tulee havainnoimaan sosiaali-ohjaajien työskentelyä ja haastattelemaan asiakkaita. Näin myös asiakkaiden palaute otetaan huomioon kehittämis-työssä.

Kehittäminen ja henkilöstön osallistaminen tulevat tarpee-seen muun muassa siksi, että sosiaaliohjaajan nimike ei ole aivan yksiselitteinen. Sote-keskuksen sosiaaliohjaajan ja virkaatekevän sosiaaliohjaajan oikeudet ovat erilaiset: vir-kaatekevällä sosiaaliohjaajalla on päätöksenteko-oikeus, eli hän voi esimerkiksi myöntää asiakkaalle tiettyjä etuuksia.

Terveysaseman tai tulevan sote-keskuksen sosiaaliohjaajalla sen sijaan ei ole oikeutta tehdä viranomaispäätöksiä, vaan toiminta perustuu sananmukaisesti ohjaukseen ja neuvon-taan. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että palveluketju on saumaton esimerkiksi tilanteessa, jossa asia siirtyy sosiaali-ohjaajalta viranomaiselle.

Pohdintaa tullaan käymään myös siitä, onko sosiaaliohjaaja nimikkeenä asiakkaalle täsmällinen. Korhonen ounastelee, että nimike herättää harhaanjohtavia mielikuvia esimerkiksi

16

viranomaistoiminnasta, joten harkinnassa on, pitäisikö sosi-aaliohjaajan sijaan ottaa käyttöön jokin tarkoituksenmukai-sempi nimike.

Nimikkeistä on Korhosen mukaan ollut epäselvyyttä myös henkilöstön keskuudessa, joten työntekijöille on suunnitteil-la kysely, jossa kartoitetaan sosiaaliohjaajien omia näke-myksiä asiasta.

Kehittämistä siis tehdään aktiivisessa yhteistyössä pait-si henkilöstön, myös asiakkaiden kanssa. Moniammatilli-nen yhteistyö on valinnanvapauskokeilun myötä hyvässä vauhdissa, mutta tehtävää ja resurssikysymyksiä kokeilus-sa riittää. Korhonen katsoo, että sosiaaliohjauksen ennal-taehkäisevä ja ohjaava rooli terveydenhuollon rinnalla tulee kasvamaan. Yhteistyöllä turhaa hoitoon hakeutumista voi-daan karsia ja asiakkaat pystytään huomioimaan entistä ko-konaisvaltaisemmin.

– Ennaltaehkäisevyys, yhteistyö ja valinnanvapaus tulevat il-man muuta olemaan tulevaisuuden toimintatapoja, Korho-nen vakuuttaa.

Teksti: Anniina Huusko

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke on toteut-tanut ainutlaatuisen kartoituksen keskisuomalaises-ta järjestökentästä. Vastaavaa kartoitusta ei maa-kunnassa ole aiemmin tehty. Kartoitus koostuu

keskisuomalaisille järjestöille ja kunnille tehdyistä kyselyis-tä. Kunnista yhtä lukuun ottamatta kaikki vastasivat kyse-lyyn. Kartoituksen tuottama tieto on hyödynnettävissä myös valtakunnallisesti, sillä järjestöjen toimintaan tällä hetkellä vai-kuttavat muutokset ovat joka puolella maata samantyyppisiä.

Kartoitus tuo selkeästi esille keskisuomalaisen järjestöken-tän moninaisuuden: järjestöissä on suuria ja pieniä sekä ammattimaisesti johdettuja ja puhtaasti vapaaehtoisin voi-min toimivia.

Järjestöt toimivat elinvoiman moottoreina, kehittämiskump-paneina, aktiivisuuden vahvistajina ja luottamuksen ra-kentajina. Ilman järjestöjä lukemattomat ihmisten arjen ja

Keski-Suomen maakunnallinen järjestökartoitus on nyt valmis!

myönteisen kuntakuvan kannalta merkitykselliset asiat jäi-sivät tekemättä. Kaiken toiminnan lisäksi järjestöissä on paljon sellaista kokemustietoa, jota ei ole muilla toimijoil-la. Lisäksi voidaan arvioida, että keskisuomalaisissa ihmis-ten hyvinvointia edistävissä järjestöissä on yhteensä huikeat 100 000 vapaaehtoista!

Järjestöt–liianarvokkaitamenettäväksiKartoituksen pohjalta voidaan hyvillä mielin todeta, että keskisuomalaiset kunnat arvostavat järjestöjä ja tunnista-vat niiden merkityksen sekä asukkaiden hyvinvoinnille että myönteiselle kuntakuvalle. Kunnat haluavat myös kehittää järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä entistä systemaatti-sempaan ja pitkäjänteisempään suuntaan.

Jos järjestötoiminta onnistutaan pitämään elinvoimaisena, sillä on oleellinen rooli paikallisen hyvinvointipolitiikan ra-

Kuva: Pirjo Ala-Hynnilä

17

kentamisessa sekä hyvinvoinnin lisäämisessä ja sitä kaut-ta sosiaalisen pääoman kasvattamisessa. Toivomme, että Keski-Suomen uudessa maakunnassa ja kunnissa varmis-tetaan tulevaisuudessakin järjestöjen toimintaedellytykset. Kartoituksen ja useiden muiden ajankohtaisten selvitysten perusteella suosittelemme, että maakuntaan ja kuntiin ni-metään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyshenki-löt sekä järjestöyhdyshenkilöt. Tällöin esimerkiksi vapaaeh-toisten yhteydenotot löytäisivät kunnassa helpommin oikean osoitteen ja yhteistyöllä olisi jatkuvuutta. Omalta osaltam-me tarjoamme järjestöille tukea toiminnan näkyväksi teke-

miseen sekä toimintaympäristön muutokseen liittyen. Ra-kennetaan Keski-Suomesta yhteistyöllä ja konkreettisilla toimilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunta kaikille!

Kartoitus on luettavissa osoitteessa www.yhdistystori.fi/jarjestotietopankki/jarjestokartoitus/

Järjestöjen muutosagentti Anne AstikainenKeski-Suomen Yhteisöjen TukiKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke

INFO Keski-Suomenvaikuttavatjärjestötonosamaakuntauudistuksenvalmistelua

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeessa tuetaan erilaisten ja erikokoisten järjestöjen luontevan roolin ra-kentumista suhteessa maakuntaan ja kuntiin. Hanketta

(2017–2020) rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avus-tuskeskus (STEA), ja se on yksi Keski-

Suomen maakuntauudistuksen kärkihankkeista.

Aktiivinen kansalaisjärjestötoiminta on hyvinvoivan maakunnan sydänJärjestöt kehittämiskumppaneina• Yhteistyö kuntien ja

maakunnan kanssa• Hyvinvointipalvelut ,

erityisryhmien arjen ja elämäntavan asiantuntijuus

• Vaikuttavien ja innovatiivisten palveluiden räätälöinti

Järjestöt vauhdittavat hyvän

kierrettä, jossa kaikki pidetään

mukana!

Järjestöt luottamuksen rakentajina • Etsivää työtä, rinnallakulkemista• Arjen pulmissa auttamista,

yhteisöjen ja palveluiden piiriin ohjaamista

Järjestöt aktiivisuuden vahvistajina• Mielekäs tekeminen• Oppiminen, itseilmaisu,

kansalaistaidot• Oikeudet ja velvollisuudet

Järjestöt elinvoiman moottoreina• Kylien ja asuinalueiden

kokoontumistilat, tekemisen paikat ja tempaukset

• Harrastusmahdollisuudet• Ryhmätoiminta, tapahtumat• Naapuri- ja oma apu -verkostot• Lähipalvelut

Hyvinvointi on maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteinen

tehtävä.

Järjestöt kohtaavat ja auttavat myös ihmisiä, joita muut

toimijat eivät tavoita tai pysty auttamaan.

Varmistetaan kaikkien äänen kuuluminen omaa elämää ja lähiyhteisöä koskevissa asioissa sekä poliittisessa

päätöksenteossa.

Monipuolinen palveluverkko vastaa parhaiten ihmisten

tarpeisiin ja pitää koko maakunnan elinvoimaisena.

Järjestökenttä on kuntien mielestä liian arvokas menetettäväksi. Järjestötoiminnan väheneminen johtaisi todennäköisesti

merkittävään palvelutason heikkenemiseen.Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 9/2018 Taustakuvio: Designed by katemangostar / Freepik

Ihmisten hyvinvointia

palveleva maakunta

Kohdatuksi, nähdyksi

ja kuulluksi tuleminen

Osallistuminen ja

vaikuttaminen

Hyvinvoivat ja huoltapitävät lähiyhteisöt

INFO:Keski-Suomenvaikuttavatjärjestötonosamaakuntauudistuksenvalmistelua

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeessa tuetaan erilaisten ja eriko-koisten järjestöjen luontevan roolin rakentumista suhteessa maakuntaan ja kuntiin. Hanketta (2017–2020) rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), ja se on yksi Keski-Suomen maakuntauudistuksen

kärkihankkeista.

Uutiskirjeen taitto: Pirjo Ala-Hynnilä