Embed Size (px)
Citation preview
Kestävä paikallisyhteisö – kunta kokoavana voimana:
näkökulmana
demokratia
Innomarkkinat 18.11.2014 Messukeskus Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija [email protected]
2
Suomalaisen (yhteis)kunnan demokratiaperusta on nopeasti rapautumassa
Demokratia pitäisi hahmottaa nykyistä monipuolisemmin
Ryhtiä kuntakeskusteluun: kumppanuuskunnat vahvistaisivat myös demokratiaa
1
2
3
Valtavia muutoksia julkisissa rakenteissa
Yhteiskunnan demokratiaperusta muuttuu
Kartat: Kuntaliitto Kartta: VM Kartta: SYKE
4 4
Kuntavaaleissa äänesti alle 60%
50
55
60
65
70
75
1992 1996 2000 2004 2008 2012
Kuntavaalien äänestysprosentti 1992-2012
Lähes 450.000 eduskuntavaaleissa 2011 äänestänyttä suomalaista jätti kuntavaaleissa 2012 äänestämättä
Edustuksellisen
demokratian
legitimiteetti ei
ole kovin vahva
5
”2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa,
joissa ei ole tehty liitosta.” Helsingin Sanomat 3.11.2012
Mitä isompi kunta, sitä laiskemmin äänestetään
6
Uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä
Kaikkiaan luottamus-henkilöpaikat vähenivät 550 → 230
Luottamushenkilöiden määrä vähenee kuntaliitoksissa, puhumattakaan sote-alueilla
7
Luottamushenkilön työ on entistä vaativampaa
Organisaatiot, asiat, budjetit, alueet ja alueelliset erot ovat entistä isompia. Ongelmatkin ovat usein entistä ilkeämpiä.
Kuka viitsii/ehtii/osaa/jaksaa?
Tämäkin ohentaa edustuksellista demokratiaa.
8
”Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan.”
(Arttu-tutkimus 2011, 13.000 vastaajaa)
Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon
9 Prosenttiosuudet kuvaavat aluetyypin väestöosuutta Kartta: Oulun yliopisto, Toivo Muilu
Kuntien sisäiset alueelliset erot kasvavat kuntaliitosten myötä
Oulun kaupungin pinta-alasta peräti 81 % on maaseutua • 49 % harvaan asuttua
maaseutua • 32 % kaupunkien
läheistä maaseutua
Näillä maaseutualueilla asuu 4,5 % kaupungin asukkaista
10
Mikä on kansalaisten ja lähiyhteisöjen
rooli ja vastuu?
Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin
12
Demokratian vanha paradigma:
”Demokratiassa on kysymys vallasta.
Kansalaisten uudet osallistumisen ja vaikuttamisen tavat vain lisäävät kuntien tehtäviä ja hallintoa.
Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin?”
Demokratian uusi paradigma:
”Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on myös konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi.
Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia.”
Äänestäjiä, asiakkaita, veronmaksajia – vai myös toimijoita ja kumppaneita?
soveltaen Harju & Pihlaja 2013
13
Tulevaisuuden kunta on
kumppanuuskunta
Kumppanuus kuntaorganisaation ja
kuntayhteisön toimijoiden kesken voi olla
1. keskustelukumppanuutta
2. kehittämiskumppanuutta
3. suunnittelukumppanuutta
4. palvelukumppanuutta
5. budjettikumppanuutta
6. toimijakumppanuutta
14
Sote-lakiluonnos:
Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille
Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi
tähän työhön!
15
Demokratia vahvistuu kumppanuuksia vahvistamalla
yhteistyö → verkostot → kumppanuus
”Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa.
Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa.”
”Myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle.
Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan.”
Briitta Koskiaho (2014):
Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä
16
Kunta-organisaatio • henkilöstö ja poliitikot • keskushallinto ja sektorit
Seurakunta • työntekijät ja päättäjät • vapaaehtoiset
Järjestöt • perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne • uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta
Kuntayhteisön muut toimijat • yritykset, oppilaitokset jne
Rivikuntalaiset
Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin
