Demokratia-ajattelusta voimavara- ajatteluun – hallinto mukaan … · 2019-02-08 · way that Collaborative Consumption builds social networks and communities through the development

www.helsinki.fi/yliopisto

Demokratia-ajattelusta voimavara-ajatteluun – hallinto mukaan

aktivismien aikakaudelle

Kaupunkiaktivismi kaupunkien voimavarana -kurssi, Avoin yliopisto 12.5.2016

Maija Faehnle Helsingin yliopisto & SYKE

www.helsinki.fi/yliopisto 12.5.16 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2

Aktivismien aikakaudella tarvitaan uutta ajattelua


•  Kansalaistoiminnan muuttuminen – neljännen sektorin nousu – kutsuu ja lopulta pakottaa hallintoa mukautumaan

•  Hallinto ei vielä mahdollista ja tue kansalaisten omaehtoista toimintaa niin hyödyllisesti kuin voisi

•  Käytäntöjen muuttamiseksi pureuduttava taustalla vaikuttaviin ajattelutapoihin mm. osallisuudesta

•  ”Osallisuuden käsitettä on kyettävä laajentamaan demokratiasta eli päätöksenteon legitimiteetistä ihmisten osaamisen, ideoiden ja kapasiteetin valjastamiseen yhteisen hyvän eli koko yhteisön parhaaksi. --- On silkkaa voimavarojen haaskausta, elleivät kaupungit kykene niitä hyödyntämään.” (Sauri 2015)

12.5.16

Kansalaisyhteiskunta kutsuu hallintoa muutokseen


•  Osallisuudessa on kysymys kuulumisen tunteesta (Sassi 2002)

•  Osallisuuden lajeja (Valtioneuvoston selonteko 2002) •  Tieto-osallisuus •  Suunnitteluosallisuus •  Päätösosallisuus •  Toimintaosallisuus

•  Osallistuminen, osallistaminen, valtaistuminen, voimaantuminen (ks. Bäcklund ym. 2002)

12.5.16

Osallisuus


•  Osallisuus kasvavan huomion kohteena Suomessa 1990-luvulta alkaen •  Sisäasiainministeriön osallisuushanke 1997 •  Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999

•  Taustalla huoli edustuksellisen demokratian tilasta •  Kehittämisen kohteena kansalaisten mahdollisuudet

osallistua ja vaikuttaa suoraan vaalien välillä •  Hallinto osallistajana •  Keskiössä tieto-, suunnittelu- ja päätösosallisuus

12.5.16

Osallisuusaalto 1: ”Kansalaisilla on oikeus tulla kuulluksi”


•  Kansalaislähtöinen kehittäminen välillä törmää demokratian ajatukseen toimijoiden ja alueiden tasapuolisesta kohtelusta

•  Vaihtoehtosuunnitelmat: asiantuntevan ryhmän perusteellinenkin työ samanarvoinen kuin yksittäinen mielipide

•  Paikallinen ehdotus esim. yhteiskäyttötilasta: kaupunki ei voi tukea, koska ei ole varaa tukea kaikkia muitakin alueita samalla tavalla

12.5.16

Mahdollisuuksia jää hyödyntämättä


•  Viriämässä 2010-luvulla •  Kansalaisten yhä moninaisemmat roolit – osallisuus

syntyy montaa kautta (ks. toimijuuden muutos Pasi Mäenpään luennolla)

•  Huomio yhä enemmän myös toimintaosallisuudessa avarasti ymmärrettynä

•  Hallinto mahdollistajana: fasilitoijana, kumppanina, osallisena – tai poissa pysyjänä

•  Kehittämisen kohteena toimijoiden kohtaaminen, vuorovaikutus ja yhteistyö

12.5.16

Osallisuusaalto 2: ”Kansalaiset ovat voimavara”


•  Omaehtoinen yhteisön hyväksi toimiminen samalla voimavarana ja osallisuuden edistäjänä

•  Ideaali: ihminen löytää oman tapansa toimia yhteisön hyväksi ja vahvistaa siten itse osallisuuttaan

•  Tunnetta kuulumisesta yhteisöön syntyy kokemuksesta, että halutessaan pystyy vaikuttamaan itseä ja muita koskeviin asioihin ja toimimaan toisten hyväksi

•  Moni motivoituu toimimaan auttamisen halusta (Pessi & Oravasaari 2010) ja kokee elämäänsä merkitykselliseksi tehdessään hyvää muille (Martela 2015)

•  Ei nollaa demokratia-ajattelua mutta haastaa sen ”ylivallan”, monipuolistaa ajattelua

12.5.16

Voimavara-ajattelu

Hallinnon tärkeä tehtävä: tunnistaa mahdollisuuksia hyviin kehityssykäyksiin

”There is a wide spectrum of ways that city governments can use their resources to develop new affordances for participation. Their basic goal should be to imagine opportunities, often facilitated by information technologies, to invite citizens to bring their talents and imagination to the table.” ”Open data may be one of the most powerful new affordances that cities can provide to its citizens.” Bollier 2016

10

Osallistumisen vaikuttavuustikapuut

Osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon (Arnstein 1969)

Osallistuminen suoralla omaehtoisella toiminnalla: esimerkkinä tapahtuma-aktivismi - Ravintolapäivä

Vaikuttavuus yhteisöön, alueeseen,

kaupunkielämään

Toimintamahdollisuuksien luominen muille Ravintolapäiväkonseptin perustaminen Toiminnan järjestäminen Ravintolapäiväravintolan pitäminen Toiminnan kannattaminen Ravintolapäivässä asiointi Tiedonvälitys, muiden aktivointi Ravintolapäivän mainostaminen esim. somessa

Kansalaisten valta Kansalaiskontrolli Jaettu valta Yhteistyö/kumppanuus Mielipiteenilmaisu Sovittelu Konslutointi Tiedottaminen Ei osallistumista Terapia Manipulaatio

Osallistavuus

Toim

inna

n m

erki

tys

Välitön apu, hyöty tai ilo

Tavoitteena arjen tai yhteiskunnan parantaminen pitkällä tähtäimellä

Kuka vain voi tulla mukaan

aktivistiksi

Oman asunnon tai auton

vertaisvuokraus

Pop-up-tapahtumat

Myyrmäki-liike

Perinteiset kaupunginosa-

yhdistykset

Siivouspäivä

Aktivisteilla erityistä

osaamista tai muita

valmiuksia

Nappi Naapuri

Lisää kaupunkia Helsinkiin

Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin -kampanja

Ravintolapäivä

FB-kirpputorit Hätäkahvit

Haktivismi

Ympäristömummo- ja -vaaritoiminta

Hertsikan pumppu Kryptovaluutta-

aktivismi


Suunnittelun/yhteiskehittelyn kohteita

12.5.16

Yleiskaava

Johtamis-järjestelmä

Kouluverkko

Nuorten asumis- konseptit

Raha-järjestelmä

Herttoniemi Block Party

Maunula-talo

Palvelualusta esim. Nappi

Naapuri

Järjestelmätaso

Yhdistyksen toiminta

Paikallinen taso

Kaupungin verkkosivut

Vaihtoehtoinen yleiskaava

www.helsinki.fi/yliopisto 12.5.16

Ajattelusta toimintaan – hallintaa aktivismien aikakaudella

käytännössä


•  Vuorovaikutteisuus ja hallinnon prosessit (toimijoiden ja potentiaalien tunnistaminen, yhteistyökumppanien ja osallisten määrittely, yhteistyötilanteet, some…)

•  Muut mahdollistamisen ja tukemisen tavat (osallistuminen kansalaislähtöisiin hankkeisiin, kokoontumistilat, rahoitus ja rahoituksen hankinnan tuki, avoin data, materiaali- ym. tuki vaihtoehtosuunnittelulle…)

•  Hallinnan jatkuva kehittäminen (arviointi ja parantaminen eri tasoilla, hallintasysteemi kokonaisuutena itseään korjaavaksi)

•  Kaikkea tätä tukevan ajattelun ja osaamisen kehittäminen (seminaarit, kurssit, kokeiluista oppiminen, oppimisen kannustimet…)

12.5.16

Mitä tehdä hallinnossa toisin?


•  Voimavara: määrittely riippuu tarpeesta, yleisesti esim. kaikki mitä voi tavalla tai toisella jakaa yhteisön hyväksi

•  Alueen osallisuusrakenne (Wallin 2015) •  Pitkäaikaiset paikalliset toimijat, joiden avulla voidaan

aina tarpeen tullen koota paras mahdollinen ajantasainen tieto alueen olemassa olevista ja potentiaalisista voimavaroista tiettynä ajankohtana

•  Sovelluksia: Helsingin nuorisoasiainkeskuksen alueanalyysi, Nappi Naapuri!, cultural planning Nikkilässä, Renfrew cultural map

12.5.16

Voimavarojen kartoitus


•  Avoin toimintakulttuuri johdosta kentälle •  Verkostomainen yhteistyö, välittäjän ja tulkin rooli •  Kuntalaislähtöisyys: ei nuorille vaan nuorten KANSSA,

empatia, ”hyväksyvä katse” •  Kuntalaiset voimavarana: vastuuttaminen, yhteisöpedagogia,

motivointi •  Nuorisotaloihin innovatiivisen kilpailutuksen malli •  Alue- ja yhteisölähtöinen toiminta •  Alueanalyysit kaikkien käyttöön, yhteistyön väline •  Arviointi ja seuranta, nuorten kokemustiedon hyödyntäminen www.nuortenhyvinvointikertomus.fi

www.hel.fi/www/uutiset/fi/nuorisoasiainkeskus/osallisuuden+kehittaminen+vaatii+yhdessa+ihmettelemista

12.5.16

Helsingin nuorisoasiainkeskus edistyksellisenä virastona


Tukemisen mahdollisuuksia aktivismien elinkaarien eri vaiheissa

12.5.16 12.5.16

Toiminnan viriämistä edistävä mahdollistaminen ja rohkaiseminen: viestintä sallivuudesta ja esimerkeistä, lupa- ym. järjestelyjen helppous, avustus…

Hengen puhaltaminen hiipumiselle alttiiseen toimintaan: esim. tilan avaaminen, toimijoiden verkottaminen, uusi yhteistyöehdotus

Toiminnan muovautumista, hyödyllisyyden lisääntymistä edistävät toimet esim. kannustimet kumppanuuksiin

innostus alkaa laantua innostus toiminnan

uudistumisen kautta


Esim. alustatalouden näkökulmassa: Key social impact indicators should focus on: the way that Collaborative Consumption builds social networks and communities through the development or promotion of localised interactions and connections, as well as stimulating off-line interactions and encouraging non-monetized exchanges. (OCU 2016)

12.5.16

Tukemisen arvioinnin kehittäminen


•  Aktivismien esteet, jotka on tärkeintä ja mahdollista purkaa? •  Edellytysten luominen sille, että ihmiset haluavat toimia yhteisön

hyväksi? •  Hallinnon sisäinen resurssitehokkuus: millaiset

uudelleenkohdennukset hyödyllisimpiä?

•  Miten välttää päällekkäistä työtä voimavarojen kartoittamisessa? •  Miten hyödyntää muualla tehtyä työtä esim. jo kehitettyjä

menettelyjä uusien toimintamuotojen arvioimiseen? •  Millä käytännöillä hallinnasta saadaan itseään korjaava?

•  Miten yhdistää osallistamisen (top-down) keinot, foorumit ja aikataulut aktivismin vastaaviin (bottom-up)?

•  Käsiteuudistus: paikallisista toimijoista ei voi puhua vain asukkaina

12.5.16

Kysymyksiä


•  Arnstein, S.R. (1969). A ladder of citizen participation. American Institute of Planners Journal 35, 216–224.

•  Bäcklund, P., Häkli, J., Schulman, H. (toim.) 2002. Osalliset ja osaajat. Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. Gaudeamus, Helsinki.

•  Bollier, D. 2016. The City as Platform: How Digital Networks Are Changing Urban Life and Governance. The Aspen Institute.http://csreports.aspeninstitute.org/documents/CityAsPlatform.pdf

•  Martela, F. 2015. 2015. Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirja. Gummerus, Helsinki. •  Pessi, A.B. & Oravasaari, T.A. 2010. Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä: Tutkimus RAY:n

avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta. RAY Avustustoiminnan raportteja 23.

•  OCU et al. 2016. Collaboration or business? Collaborative consumption: From value for users to a society with values. http://www.slideshare.net/AmayaApestegua/collaboration-or-business-collaborative-consumption-from-value-for-users-to-a-society-with-values-ocu

•  Sassi, S. 2002. Kulttuurinen identiteetti ja osallisuus. Julkaisussa Bäcklund, P., Häkli, J., Schulman, H. (toim.) 2002. Osalliset ja osaajat. Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. Gaudeamus, Helsinki.

•  Sauri, P. 2015. Julkishallinto ja sosiaalinen media. http://kaks.fi/julkaisut/julkishallinto-ja-sosiaalinen-media/

•  Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kansalaisten suoran osallistumisen kehittymisestä. 2002.

•  Wallin, S. 2015. Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa. Kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta. Alue ja ympäristö 44: 1, 17–30. http://www.ays.fi/aluejaymparisto/pdf/aluejaymp_2015_1_s17-30.pdf

12.5.16

Lukemista

kaupunkiaktivismi.wordpress.com www.facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi/

Kiitos!

Documents

Demokratia-ajattelusta voimavara- ajatteluun – hallinto mukaan … · 2019-02-08 · way that Collaborative Consumption builds social networks and communities through the development