Embed Size (px)
Citation preview
KIELIPEDA-TYÖVÄLINE
Kielitietoisen pedagogiikankehittäminenvarhais-kasvatuksessa
Kielitietoisen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa
2
SisällysLUKIJALLE
OSIO 1 KIELITIETOISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTI Lomake 1
OSIO 2 MONIKIELISEN LAPSEN KIELIMAAILMAN TARKASTELU Lomake 2A Lomake 2B
OSIO 3 MONIKIELISEN LAPSEN SUOMEN KIELEN TAITOJEN SEURANTA
Lomake 3
Lomake 3.1
Lomake 3.2
Lomake 3.3
Lomake 3.4
3
4
6
8
1014
16
18
20
22
24
26
ISBN (print) 978-951-29-8183-0 ISBN (online) 978-951-29-8184-7
KieliPeda-työväline
3
Lukijalle
KieliPeda-työväline on kehitetty vastauksena varhaiskasvatuksen tarpeeseen kehittää kie-litietoisia toimintatapoja ja tukea erityisesti monikielisten lasten suomen kielen oppimista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) edellyttää lasten kieli- ja kulttuuri-identiteet-tien tukemista (VASU 2018, 25, 41) ja siten kielitietoisen pedagogiikan toteuttamista. Var-haiskasvatuksen henkilöstön tehtävä on arvioida, millä tavoin pedagoginen toiminta tukee lapsen kielellisten taitojen kehittymistä ja kokonaisvaltaista kasvua.
Kolmiosainen KieliPeda-työväline tukee osaltaan kielitietoista varhaiskasvatusta, jossa ym-märretään kielten merkitys lapsen oppimiselle, kehitykselle, vuorovaikutukselle ja identitee-teille (VASU 2018, 31). Työvälineen avulla
1) arvioidaan ja kehitetään varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä kielitietoisuuden näkökulmasta,2) tarkastellaan yhteistyössä huoltajien kanssa monikielisen lapsen kielimaailmaa ja 3) seurataan monikielisen lapsen suomen kielen taitojen edistymistä.
Jokaisen osion alussa on lyhyt johdanto, jossa osioiden tavoitteita ja kielitietoisen varhais-kasvatuksen periaatteita avataan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) pohjalta. Työväline ohjaa aina palaamaan varhaiskasvatusympäristön ja henkilöstön toiminnan tar-kasteluun ja kysymään, onko varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri tarpeeksi kielitietoinen ja rikasta kieltä mallintava, jotta suomen kielen taito voi siinä parhaalla mahdollisella tavalla kehittyä.
On tärkeää huomioida, että kielitaito ja toiminta muuttuvat koko ajan, ja siksi oppimisympä-ristöjen ja kielitaidon arvioiminen tuottavat aina vain hetkellistä tietoa. Myös tämän työväli-neen avulla saatava kuva lapsen ympäristöistä ja suomen kielen edistymisestä on osittainen, mutta sen avulla saadaan tärkeää tietoa toiminnan kehittämiseksi.
KieliPeda-työvälineen laatimiseen on osallistunut varhaiskasvatuksen ammattilaisia eri puolilta Suomea, minkä lisäksi työvälinettä pilotoitiin kehittämisvaiheessa 27 kunnassa. Kiitos kaikille työvälineen kehittämiseen osallistuneille koekäytöstä, käyttäjäpalautteista ja kehittämisehdotuksista! Tämä varhaiskasvatuksen työväline on ollut mahdollista julkaista ainutlaatuisen valtakunnallisen yhteistyön ansiosta. Toivotamme kaikille käyttäjille kehittä-vää kielitietoisuusmatkaa KieliPeda-työvälineen parissa!
Helsingissä, Vantaalla ja Turussa 1.9.2020
Työvälineen kehittämistyöryhmän puolesta Heidi Harju-Luukkainen, Marjaana Gyekye, Nina Thurin, Niina Kekki ja Maria Tyrer
Kielitietoisen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa
4
Osio 1 Kielitietoisen oppimisympäristön arviointi
Varhaiskasvatuksen perusteiden (2018, 62) mukaan henkilöstön tavoitteellinen ja suun-nitelmallinen itsearviointi on keskeisessä asemassa varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämises-sä ja kehittämisessä. Arviointi voi kohdistua henkilöstön vuorovaikutukseen lasten kanssa, ryhmän ilmapiiriin, pedagogisiin työtapoihin, toiminnan sisältöihin tai oppimisympäristöi-hin.
Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellis-ten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Kielitietoisen oppimisympäristön taustalla on toimintakulttuuri, joka tukee monipuolisesti lapsen kehitystä ja oppimista. (VASU 2018, 28.) Kielitietoisuuden toteutumista on mahdollista tarkastella useista näkökul-mista. Lomakkeessa 1 näkökulmiksi on valittu henkilös-tön toiminta, oppimisympäristöt ja lapsen osallisuus. Lo-makkeen avulla lapsiryhmän kanssa työskentelevä tiimi arvioi ja kirjaa yhdessä, kuinka eri väittämät omassa ryh-mässä toteutuvat. Jokaisen väittämän alle kirjataan lisäksi huomioita siitä, mikä jo toimii, mitä tulee vielä kehittää ja miten.
Kielitietoisessa oppimisympäristössä kielet ovat läsnä jat-kuvasti ja kaikkialla. Kaikki kielet ovat tärkeitä. Kielitie-toinen henkilöstö auttaa lasta oppimaan suomen kieltä, arvostaa lapsen kaikkia kieliä ja tekee monikielisyyttä näkyväksi. Henkilöstö myös vahvistaa lapsen uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, kulttuureihin ja katsomuksiin. (VASU 2018, 25, 31.) Vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapsi tulee kuulluksi. Kie-litietoinen oppimisympäristö tarjoaa runsaasti erilaisia tilaisuuksia puheen ymmärtämiseen, tuottamiseen ja kielen monipuoliseen käyttöön. Ryhmässä tulee olla esillä muun muassa erilaisia ja eri kielisiä tekstejä ja kirjallisuutta. Lapsille myös luetaan, kerrotaan tarinoita ja kannustetaan itse keksimään niitä. (VASU 2018, 42.) Kielitietoista oppimisympäristöä arvi-oidaan ja mukautetaan aina kyseisen lapsiryhmän mielenkiinnon ja osaamisen mukaisesti.
Kieli-tietoinen henkilöstö auttaa lasta oppimaan suomen kieltä, arvostaa lapsen kaikkia kieliä ja tekee monikielisyyttä näkyväksi.
KieliPeda-työväline
Arvioikaa lapsiryhmän kanssa työskentelevän tiimin kesken, kuinka lomakkeessa olevat väittämät toteutuvat. Kirjatkaa jokaisen väittämän alle huomioita siitä, mikä jo toimii ja mitä teidän tulee vielä kehittää ja miten.
5
Arv
ioin
tipäi
väm
äärä
, ryh
män
nim
i ja
tiim
in jä
sene
t
ARV
IOIN
TIA
STEI
KKO
1 Tot
eutu
u hy
vin
– 2
Jonk
in v
erra
n ke
hite
ttäv
ää –
3 P
aljo
n ke
hitt
ävää
H
ENKI
LÖST
ÖN
TO
IMIN
TA1
23
1. H
enki
löst
ö to
imii k
iele
llise
nä m
allin
a, a
utta
a la
sta
laaj
enta
maa
n sa
nava
rant
oaan
ja
m
ukau
ttaa
puh
etta
an la
psen
kiel
itaso
on.
Mik
ä jo
toim
ii ryh
mäs
sä?
Mitä
tule
e vi
elä
kehi
ttää
ja m
iten?
2. H
enki
löst
ö lu
o vu
orov
aiku
tuks
ellis
en ilm
apiir
in, jo
ka o
n sa
lliva
, last
a ku
ulev
a ja
hyv
äksy
vä (e
sim
. aik
aa
la
psen
kuul
luks
i tul
emis
elle
, ään
ensä
vyt,
keho
lline
n vi
estin
tä ku
ten
elee
t, ilm
eet j
a ko
sket
us).
Mik
ä jo
toim
ii ryh
mäs
sä?
Mitä
tule
e vi
elä
kehi
ttää
ja m
iten?
3. H
enki
löst
ö ro
hkai
see
last
a kä
yttä
mää
n os
aam
iaan
kiel
iä e
ri til
ante
issa
.
Mik
ä jo
toim
ii ryh
mäs
sä?
Mitä
tule
e vi
elä
kehi
ttää
ja m
iten?
LOM
AKE
1 KI
ELIT
IETO
ISEN
OPP
IMIS
YMPÄ
RIST
ÖN
ARV
IOIN
TI
OPP
IMIS
YMPÄ
RIST
Ö1
23
1. La
sten
käyt
täm
ät ki
elet
näk
yvät
kirjo
issa
, kuv
issa
, pel
eiss
ä, le
ikei
ssä
ja te
kste
issä
.
Mik
ä jo
toim
ii ryh
mäs
sä?
Mitä
tule
e vi
elä
kehi
ttää
ja m
iten?
2. T
oim
inta
a er
iyte
tään
kiel
itaid
on v
ahvi
stam
isek
si (e
sim
. pie
nryh
mät
ja la
psik
ohta
inen
ohj
aus)
.
Mik
ä jo
toim
ii ryh
mäs
sä?
Mitä
tule
e vi
elä
kehi
ttää
ja m
iten?
3. O
ppim
isym
päris
töä
muo
kata
an la
sten
tarp
eide
n ja
mie
lenk
iinno
n ko
htei
den
muk
aan
kiel
itaid
on
ke
hitt
ymis
en n
äkök
ulm
asta
(esi
m. h
avai
nnoi
nti, k
uvie
n kä
yttö
). M
ikä
jo to
imii r
yhm
ässä
?M
itä tu
lee
viel
ä ke
hitt
ää ja
mite
n?
LAPS
EN O
SALL
ISU
US
12
31.
Hen
kilö
stö
mah
dolli
staa
yks
ittäi
sen
laps
en ku
ullu
ksi t
ulem
isen
ja o
salli
suud
en ka
ikki
in to
imin
toih
in iä
stä,
kiel
itaid
on ta
sost
a ta
i kie
listä
riip
pum
atta
(esi
m. e
leet
, kuv
ien
käyt
tö, t
oist
o, h
avai
nnoi
nti).
Mik
ä jo
toim
ii ryh
mäs
sä?
Mitä
tule
e vi
elä
kehi
ttää
ja m
iten?
2. H
enki
löst
ö tu
kee
aktii
vise
sti la
sten
mon
ikie
lisyy
den
kehi
ttym
istä
yhd
essä
huo
ltajie
n ka
nssa
(esi
m. p
äivä
kodi
ssa
opet
eltu
jen
aihe
iden
san
asto
a ja
laul
uja
kuvi
na ko
tiin)
.M
ikä
jo to
imii r
yhm
ässä
?M
itä tu
lee
viel
ä ke
hitt
ää ja
mite
n?
Kielitietoisen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa
8
Osio 2 Monikielisen lapsen kielimaailman tarkastelu
Jokainen äidinkieli on arvokas ja suojelun arvoinen. Kielet ovat tärkeä voimavara yksilön oman minuuden ja kieltä puhuvaan yhteisöön liittymisen sekä koko ympäröivän yhteiskun-nan kannalta. (OPH 2016.) Kielet ovat yhteydessä toisiinsa, ja vahva äidinkielen/-kielten taito tukee sekä uuden kielen että kaiken muunkin oppimista (Cummins, 2007).
Osion 2 avulla tarkastellaan yhdessä huoltajien kanssa monikielisen lapsen kieliä ja kielen-käyttötilanteita. Sen avulla selvitetään milloin, missä ja kenen kanssa lapsi käyttää kieliään. Lisäksi saadaan näkyviin kielet, joita lapsi kuulee ympäristöissään. Huoltajien näkemys lapsen kielistä, osaamisesta ja oppimisesta on merkityksellinen kielitietoisen pedagogiikan suunnittelun lähtökohta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018, 50) mukaan huoltajille tulee kertoa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja menetelmistä, minkä yhteydessä on tärkeää keskustella perheen kieliympäristöistä ja -valinnoista sekä äidinkie-len/-kielten merkityksestä ja kehityksen vaiheista. Osion 2 käyttö tukee tätä keskustelua ja tekee lapsen kielimaailman näkyväksi myös huoltajille tuottaen heille arvokasta tietoa, jonka pohjalta henkilöstö yhteistyössä huoltajien kanssa voi vahvistaa lapsen kaikkien kielten kie-litaidon kehittymistä.
Vastuu lapsen oman äidinkielen/-kielten ja kulttuurien säilyttämisestä on ensisijaisesti huol-tajilla (VASU 2018, 50). Kuitenkin monikielisten lasten kielitaidon, kieli- ja kulttuuri-iden-titeettien ja itsetunnon kehittymisen näkökulmasta on tärkeää, että henkilöstö on tietoinen siitä, mitä kieliä lasten ympäristöissä puhutaan (VASU 2018, 31). Tämä tietoisuus on avain-asemassa tavoitteellisen kielitietoisen pedagogiikan toteuttamisessa, jossa tulee lisäksi muis-taa kiinnittää huomiota toiseen kansalliskieleen, Suomessa puhuttuihin vähemmistökieliin (ks. Suomen perustuslaki 1999/731 § 17) ja murteisiin.
OHJE MONIKIELISEN LAPSEN KIELIMAAILMA 2A -LOMAKKEEN KÄYTTÖÖN
Lomake 2A on vaihtoehtoinen lomakkeen 2B kanssa. Valitse lomakkeista yhdessä huoltajan tai huoltajien kanssa täytettäväksi se, joka tuntuu tarkoituksenmukaiselta. Lomake voidaan täyttää esimerkiksi lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetuk-sen oppimissuunnitelmakeskustelun yhteydessä.
Lapsen kielimaailma on jaettu lomakkeessa 2A kol-meen eri osa-alueeseen: lapsen perhe, vapaa-aika ja harrastukset sekä varhaiskasvatus/esiopetus. Huoltaja kirjaa sarakkeisiin lapsen elämässä läsnä olevat kielet. Jokainen osa-alue käydään läpi yhdessä huoltajan kanssa keskustellen, ja huoltaja merkitsee rastilla, mikä kieli taulukossa mainitussa toiminnassa lapsella on käytössä. Varhaiskasva-tuksen opettaja merkitsee varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen osuuden. Näin huoltajalle muo-dostuu kuva myös siitä, millainen kieliympäristö lapsella on varhaiskasvatuksessa tai esiopetukses-sa. Taulukoiden avulla muodostuu kokonaiskuva lapsen kielimaailmasta.
Kun lapsen kielimaailma on tehty näkyväksi, voidaan keskustella muun muassa seuraavista asioista:
• Vastaako täytetty lomake huoltajien omaa käsitystä lapsen kielistä ja niiden välisestä tasa-painosta?
• Saako lapsi tarpeeksi virikkeitä niillä kielillä, joita perhe toivoo lapsen osaavan?
• Mitä lapsen kieltä/kieliä pitäisi vahvistaa enemmän?
• Miten kieltä/kieliä voisi vahvistaa (keskustelut lapsen kanssa, kirjojen lukeminen lapselle, harrastukset, media jne.)?
Keskustelun muistiinpanot kirjataan lomakkeen alaosaan. Muistiinpanoja voi hyödyntää esimerkiksi pedagogisen suunnitelman kirjaamisessa lapsen varhaiskasvatus- tai esioppimissuunnitelmaan.
Jokainen äidinkieli on arvokas.
9
Laps
en p
erhe
Laps
en v
apaa
-aik
a ja
har
rast
ukse
t
Kiel
iKi
eli
Kiel
iKi
eli
Kiel
i
Huo
ltaja
Huo
ltaja
Sisa
ruks
et
Isov
anhe
mm
at
Isov
anhe
mm
at
Muu
t suk
ulai
set
Muu
, kuk
a?
Muu
, kuk
a?
Kiel
iKi
eli
Kiel
iKi
eli
Kiel
i
Ystä
vät
Aiku
iset
(esi
m. h
arra
stuk
sen
ohja
aja)
Kirja
t, ta
rinat
jne.
Mus
iikki
, loru
t jne
.
Tv, t
ieto
kone
, tab
lett
i jne.
Muu
toim
inta
, mik
ä?
Muu
toim
inta
, mik
ä?
LOM
AKE
2A
MO
NIK
IELI
SEN
LAP
SEN
KIE
LIM
AAIL
MA
Pvm
.La
psen
nim
i
Laps
en v
arha
iska
svat
us ta
i esi
opet
us
Kiel
iKi
eli
Kiel
iKi
eli
Kiel
i
Ystä
vät
Aiku
iset
(esi
m. h
arra
stuk
sen
ohja
aja)
Kirja
t, ta
rinat
jne.
Mus
iikki
, loru
t jne
.
Tv, t
ieto
kone
, tab
lett
i jne.
Muu
toim
inta
, mik
ä?
Muu
toim
inta
, mik
ä?
Kiel
iKi
eli
Kiel
iKi
eli
Kiel
i
Opp
imis
ympä
ristö
t
Hen
kilö
stö
Ystä
vät
Mui
stiin
pano
ja y
htei
sest
ä ke
skus
telu
sta
kosk
ien
laps
en kä
yttä
miä
kiel
iä, n
iiden
kehi
tyst
ä ja
tuke
mis
ta
(ks.
apu
kysy
myk
set s
. 9).
Kielitietoisen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa
OHJE MONIKIELISEN LAPSEN KIELIMAAILMA 2B -LOMAKKEEN KÄYTTÖÖN
Lomake 2B on vaihtoehtoinen lomakkeen 2A kanssa. Valitse lomakkeista yhdessä huoltajan tai huoltajien kanssa täytettäväksi se, joka tun-tuu tarkoituksenmukaiselta. Lomake voidaan täyttää esimerkiksi lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelun yhteydessä. Lomakkeen 2B täyttämiseen tarvitaan värikynät.
Lapsen kielimaailma on lomakkeessa 2B jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: lapsen perhe, va-
paa-aika ja harrastukset sekä varhaiskasvatus/esiopetus. Huoltaja kirjoittaa lapsen elämässä läsnä olevat kielet viivoille ja valitsee jokaiselle kielelle oman värin. Jokainen osa-alue käydään läpi yhdessä huoltajan kanssa keskustellen. Huoltaja värittää eri kielten osuudet lapsen kielimaailman kussakin osa-alueessa. Jos esimerkiksi lapsen ystäväpiirissä puhutaan venäjää, viroa, suomea ja arabiaa, huoltaja värittää ystäviä kuvaavan ympyrän näillä väreillä. Huoltaja voi myös arvioida, kuinka paljon mitäkin kieltä käytetään: jos lapsen ystäväpiirissä puhutaan esimerkiksi enemmän venäjää kuin suomea, voi venäjän väritetty osuus olla suurempi. Olennaista on, että värien avulla ympyröistä hahmottuu lapsen kielimaail-ma huoltajan näkökulmasta.
12
KieliPeda-työväline
Varhaiskasvatuksen opettaja värittää var-haiskasvatuksen tai esiopetuksen osuuden. Näin huoltajalle muodostuu kuva myös siitä, millainen kieliympäristö lapsella on varhaiskas-vatuksessa tai esiopetuksessa.
Kieli venäjäKieli suomiKieli viroKieli arabia
Kun lapsen kielimaailma on tehty näkyväksi, voidaan keskustella muun muassa seuraavista asioista:
• Vastaako täytetty lomake huoltajien omaa käsitystä lapsen kielistä ja niiden välisestä tasapainosta?
• Saako lapsi tarpeeksi virikkeitä niillä kielillä, joita perhe toivoo lapsen osaavan?
• Mitä lapsen kieltä/kieliä pitäisi vahvistaa enemmän?
• Miten kieltä/kieliä voisi vahvistaa (keskustelut lapsen kanssa, kirjojen lukeminen lapselle, harrastukset, media jne.)? Keskustelun muistiinpanot kirjataan lomakkeen alaosaan. Muistiinpanoja voi hyödyntää esi-merkiksi pedagogisen suunnitelman kirjaami-sessa lapsen varhaiskasvatus- tai esioppimis-suunnitelmaan.
13
Ystävät
LOM
AKE
2B
MO
NIK
IELI
SEN
LAP
SEN
KIE
LIM
AAIL
MA
Pvm
.La
psen
nim
i
Kiel
i Ki
eli
Kiel
i Ki
eli
Kiel
i
LAPS
EN P
ERH
E
Huo
ltaja
Iso-
vanh
emm
atIs
o-va
nhem
mat
Muu
, kuk
a?M
uu, k
uka?
Huo
ltaja
Sisa
ruks
et
Suku
lais
et
Mui
stiin
pano
ja y
htei
sest
ä ke
skus
telu
sta
kosk
ien
laps
en kä
yttä
miä
kiel
iä, n
iiden
kehi
tyst
ä ja
tuke
mis
ta
(ks.
apu
kysy
myk
set s
. 13)
.
LAPS
EN V
APA
A-A
IKA
JA
HA
RRA
STU
KSET
LAPS
EN V
ARH
AIS
KASV
ATU
S TA
IES
IOPE
TUS
Aiku
iset
, esi
m.
harr
astu
ksen
ohja
aja
Opp
imi-
sym
päris
töt
Ystä
vät
Mus
iikki
, loru
t jn
e.Tv
, tie
toko
ne,
tabl
etti
jne.
Ystä
vät
Kirja
t, ta
rinat
jn
e.H
enki
lö-
kunt
a
Muu
toim
inta
, m
ikä?
Muu
toim
inta
, m
ikä?
Kielitietoisen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa
16
Osio 3 Monikielisen lapsen suomen kielen taitojen seurantaKohdekielen eli oppimisen kohteena olevan ympäristön kielen oppiminen on äidinkielen kehittymisen kaltainen prosessi. Lapsi omaksuu ympäristöstään uuden kielen äänteitä, sa-noja ja ilmaisuja, vaikka ei alussa välttämättä itse tuota puhetta. Alle kouluikäisen lapsen kielenkehitys on vielä kesken, ja se etenee kaikilla kielen kehityksen keskeisillä osa-alueilla sekä äidinkielessä/-kielissä että suomen kielessä (VASU 2018, 41, 50). Tavoite on, että lapsen suomen kieli kehittyy mahdollisimman ikätasoiseksi. Osio 3 on kehitetty tavanomaisesti kieltä oppivan monikielisen lapsen suomen kielen oppimisen edistymisen seurantaan. Lisäksi osio toimii oikea-aikaisen kielitietoisen opetuksen suunnittelun tu-kena.
Ennen lapsen suomen kielen taitojen tarkastelua tiimin tulee arvioida varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä ja henkilös-tön toimintaa (osio 1) sekä tarkastella monikielisen lapsen kielimaailmaa (osio 2). Lapsen suomen kielen taitoja voidaan arvioida vain sen perusteella, mitä lapsella on ollut mahdolli-suus oppia. Kielitietoisilla oppimisympäristöillä, menetelmillä, työtavoilla ja tavoitteellisella suomen kielen opetuksella ediste-tään lapsen kielitaidon karttumista.
Suomen kielen osaaminen ja oppimisen tarpeet tulee huomioida lapsen varhaiskasvatus-suunnitelman tai esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimisessa sekä arvioitaessa suunni-telman toteutumista. Lapsen suomen kielen taitoja tulee tarkastella vähintään kerran vuo-dessa ja aina tarvittaessa. Voidakseen arvioida lapsen suomen kielen oppimista henkilöstön on havainnoitava ja dokumentoitava hänen suomen kielen taitojensa edistymistä aktiivisesti ja säännöllisesti. Osion 3 lomakkeita voi käyttää tämän havainnoinnin tukena. On tärkeää, että henkilöstö keskustelee yhdessä havainnoistaan lapsen edistymisestä kielen kehityksen keskeisillä osa-alueilla (vuorovaikutustaidot, kielen ymmärtämisen taidot, puheen tuottami-sen taidot, kielen käyttötaidot, kielellinen muisti ja sanavaranto sekä kielitietoisuus; ks. kuvio 1).
Kielen ymmär- tämisen taidot kehittyvät nopeammin kuin puheen tuottamisen taidot.
KieliPeda-työväline
17
Lomakkeisto on laadittu siten, että perusopetukseen suunnattu Kehittyvän kielitaidon as-teikko (2016) on yhdistetty ja sovellettu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) ku-vattuihin lapsen kielen kehityksen keskeisiin osa-alueisiin. Uutena on laadittu suomen kielen taitojen esikielellinen esi-A1-taitotaso, jolla lapsi ei vielä ymmärrä eikä puhu suomea. Osio 3 sisältää yhteensä neljä taitotasoa: ei vielä suomen kielen taitoja (esi-A1), kehittyvä alkeiskie-litaito (A1), kehittyvä peruskielitaito (A2) ja sujuva peruskielitaito (B1).
Kunkin taitotason arviointilomakkeen alussa on yleiskuvaus tasolle tyypillisistä taidoista ja siitä, miten suomen kielen taidot kehittyvät taitotasolta seuraavalle siirryttäessä. Taitotasoi-hin liittyvät arvioitavat väittämät kuvaavat edistymistä kielen kehityksen keskeisillä osa-alu-eilla. Kaikkia taitotasoja ei ole tarkoitus käydä läpi samalla arviointikerralla. Suomen kielen taitoja arvioidaan vain sillä taitotasolla, joka kuvaa lapsen sen hetkistä osaamista parhai-ten. Parhaiten taitoja kuvaavan tason löytäminen voi olla vaikeaa, jos taidot ovat esi-A1 tai A1-taitotasoa kehittyneemmät. Tarkastelun voi aloittaa lukemalla taitotasojen yleiskuvauk-set B1:stä taaksepäin, kunnes lapsen taitoja parhaiten kuvaava taitotaso löytyy.
Arviointikriteereitä on kaksi. “Kehittymässä” sisältää orastavia ja horjuvia taitoja, jotka tule-vat esiin vaihtelevasti ja yleensä tuetuissa tilanteissa. Taito ei siten vielä ole sujuvaa eikä hal-linta säännönmukaista, mutta silti edistyminen on havaittavaa. “Osaa” tarkoittaa, että lapsi suoriutuu pääsääntöisesti itsenäisesti kyseisessä tilanteessa suomen kielellä. Hallinta on siten yleisesti ottaen säännönmukaista ja varmaa, joskaan ei välttämättä vielä aina täysin sujuvaa ja tarkkaa. Lomakkeeseen merkitään arviointikriteerin kohdalle se päivämäärä, jolloin ar-viointi on tehty. Jos taito ei ole vielä havaittavissa, kohta jätetään tyhjäksi ja siihen palataan myöhemmin.
Kielen kehityksen eri osa-alueet edistyvät usein eritahtisesti. Kielen ymmärtämisen taidot kehittyvät nopeammin kuin puheen tuottamisen taidot. Puheen tuottamisen taidot kehit-tyvät vähitellen tilannetietoisen kielen käyttötaidoiksi. Ymmärtäminen ja tuottaminen ovat sidoksissa toisiinsa ja samalla riippuvaisia vuorovaikutuksesta sekä kielellisestä muistis-ta ja sanavarannosta. Kielitietoisuus tukee eri osa-alueiden kehittymistä ja kasvaa muiden osa-alueiden kehittyessä. Näin ollen suomen kielen taitojen muodostama profiili voi olla epätasainen eivätkä kaikki taidot välttämättä tule esille kaikilla taitotasolla. Suomen kielen taitojen arvioiminen on suuntaa antava tilannearvio kehittymässä olevista taidoista ja osaa-misesta.
Arviointikriteerit tuovat esiin kehittymässä olevat taidot ja osaamisen. Lapsen suomen kie-len tarkastelun pohjalta käytävä arviointikeskustelu tuottaa henkilöstölle yhteistä tietoa, jota he voivat hyödyntää kielitietoisen toiminnan ja suomen kielen opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Taitojen havainnointi on tiimin yhteinen tehtävä, mutta varhaiskasvatuksen opettaja vastaa lapsen oppimisprosessin edistymisen seurannasta ja pedagogisen toiminnan suunnittelusta.
LOM
AKE
3 L
APSE
N S
UO
MEN
KIE
LEN
TAI
TOTA
SON
SEU
RAN
TA
Taus
tatie
dot l
apse
n os
allis
tum
ises
ta s
uom
enki
elis
een
toim
inta
an
Laps
en s
ukun
imi ja
etu
nim
et:
Kuts
uman
imi (
tai n
imen
ään
töm
uoto
):
Synt
ymäa
ika:
Sy
ntym
äpai
kka:
Äi
dink
ieli,
-kie
let:
Aika
isem
pi o
salli
stum
inen
suo
men
kiel
isee
n to
imin
taan
(pai
kka,
aik
a pv
m.–
pvm
.):
Aloi
tusa
jank
ohta
nyk
yise
ssä
varh
aisk
asva
tusp
aika
ssa/
ryhm
ässä
(pvm
. ja p
aikk
a):
Mer
kits
e to
imin
tam
uoto
: ker
ho
/
osa
päiv
ä
/ ko
kopä
ivä
/
muu
, mik
ä:
Läsn
äolo
on
sään
nölli
stä
/
läsn
äolo
on
epäs
äänn
öllis
tä
, ta
rkem
min
:
Lom
a-ai
koje
n ul
kopu
olis
et p
oiss
aolo
jaks
ot ja
kest
ot:
Muu
ta
Arvi
oint
ipai
kka,
arv
ioija
, aja
nkoh
ta (p
vm.):
Pvm
.
“Var
hais
kasv
atuk
sess
a tu
etaa
n m
onip
uolis
esti
vier
aski
elis
ten
ja m
onik
ielis
ten
last
en k
ielit
aido
n se
kä k
ieli-
ja k
ultt
uuri-
iden
-tit
eett
ien
ja it
setu
nnon
keh
ittym
istä
. Suo
men
/ruo
tsin
kie
len
taid
on
kehi
ttym
istä
ed
iste
tään
ta
voitt
eelli
sest
i ki
elel
liste
n ta
itoje
n ja
val
miu
ksie
n os
a-al
ueill
a la
sten
tar
peis
ta ja
ede
lly-
tyks
istä
läh
tien.
Mon
ipuo
liste
n vu
orov
aiku
tust
ilant
eide
n ja
op
pim
isym
päris
töje
n av
ulla
laps
ille
tarjo
taan
mah
dolli
suuk
sia
käyt
tää
ja o
mak
sua
suom
ea/r
uots
ia to
isen
a ki
elen
ä. S
uom
en/
ruot
sin
kiel
en o
mak
sum
isen
läht
ökoh
tana
on
arki
eläm
än ko
nk-
reet
tinen
kie
li ja
sen
ilm
aisu
vara
nto.
Kie
len
ymm
ärtä
mis
- ja
tu
otta
mis
taito
jen
kehi
ttym
inen
niv
outu
vat t
oisi
insa
. Lap
si s
aa
valm
iuks
ia h
avai
ntoj
en t
ekem
isee
n se
kä o
man
aja
ttel
unsa
, tu
ntei
dens
a ja
mie
lipite
iden
sä il
mai
sem
isee
n til
ante
esee
n ja
its
elle
en s
opiv
alla
tava
lla.”
(VAS
U 2
018
, 50.
)
Vuor
o-va
ikut
us-
taid
ot
Kiel
enym
mär
täm
isen
taid
ot
Puhe
entu
otta
mis
enta
idot
Kehi
ttyv
ät ki
elel
liset
iden
titee
tit
Kiel
enkä
yttö
-ta
idot
Kiel
ellin
enm
uist
i jasa
nava
rast
o
Kiel
i-tie
tois
uus
Kuvi
o 1.
Last
en ki
elen
kehi
tyks
en ke
skei
set o
sa-a
luee
t var
hais
kasv
atuk
sess
a (V
ASU
20
18, 4
1).
“Tai
to t
oim
ia v
uoro
vaik
utus
tilan
teis
sa: A
idos
sa v
uoro
vaik
u-tu
kses
sa p
uhee
n ym
mär
täm
inen
ja p
uhum
inen
kie
tout
uvat
tii
viis
ti yh
teen
. Puh
umin
en e
i ole
mon
olog
imai
sta
yksi
npu-
helu
a, v
aan
toim
imis
ta v
uoro
vaik
utus
tilan
tees
sa, j
ossa
pitä
ä py
styä
re
agoi
maa
n vu
orov
aiku
tusk
umpp
anei
den
toim
in-
taan
. Täl
löin
tarv
itaan
puh
een
ymm
ärtä
mis
en ja
vuo
rova
iku-
tust
ilant
een
tulk
inta
taito
ja.”
“Lap
sen
ikä,
äid
inki
elen
tai
to ja
m
ahdo
llise
sti m
uual
la s
aatu
kou
luta
usta
vai
kutt
avat
siih
en,
kuin
ka p
aljo
n hä
nellä
on
maa
ilman
tieto
a ja
str
ateg
ista
taito
a yl
ittää
kie
litai
tons
a ra
joja
.” (K
ehitt
yvän
kie
litai
don
aste
ikko
20
16.)
LOM
AKE
3.1
LAPS
EN S
UO
MEN
KIE
LEN
TAI
TOTA
SON
SEU
RAN
TA
Suom
en k
iele
n es
i-A
1-ta
itota
so: e
i vie
lä s
uom
en k
iele
n ta
itoja
Laps
i sel
viää
raja
tuis
ta a
rkis
ista
vuo
rova
ikut
ustil
ante
ista
, mik
äli t
ilant
eet j
a ym
päris
tö o
vat h
änel
le tu
rval
lisia
. Lap
si ta
rvits
ee
vuor
ovai
kutu
ksen
tuek
si k
uvia
ja h
avai
nnol
lista
mis
ta ja
/tai
om
an ä
idin
kiel
en s
anoj
a tu
lkita
ksee
n hy
vin
yksi
nker
tais
ta ja
sel
keää
til
ante
esee
n lii
ttyv
ää p
uhet
ta. L
apse
n tu
lee
void
a se
urat
a m
uide
n to
imin
taa
ja jä
ljite
llä s
itä. U
sein
laps
i vas
taa
häne
lle o
soite
t-tu
un e
sim
. nim
ellä
, kuv
alla
tai e
leel
lä tu
ettu
un v
uoro
vaik
utus
aloi
ttee
seen
kat
seel
la, e
leel
lä ta
i ilm
eellä
. Lap
si s
aatt
aa k
äytt
ää
omaa
äid
inki
eltä
än/-
kiel
iään
.
Seur
aa to
iste
n la
sten
toim
inta
a.
Toim
ii mal
lin m
ukaa
n.
Oso
ittaa
kiin
nost
usta
puh
eese
en ka
tsee
lla ta
i ele
ellä
.
Teke
e vu
orov
aiku
tusa
loitt
eita
kats
eella
, ele
illä,
ilmei
llä, k
oske
tuks
ella
tai k
uvia
hyö
dynt
äen.
Toim
ii joi
denk
in y
ksin
kert
aist
en ku
vin
ja e
lein
tuet
tuje
n til
anne
sido
nnai
sten
ohj
eide
n m
ukaa
n.
Pvm
.La
psen
nim
i
Taito
ja e
si-A
1-ta
itota
solla
Vuor
ovai
kutu
stai
dot
Kehi
ttym
ässä
: pvm
.O
saa:
pvm
.
Kiel
en y
mm
ärtä
mis
en ta
idot
Puhe
en tu
otta
mis
en ta
idot
Kiel
en k
äytt
ötai
dot
Oso
ittaa
tark
oitt
amaa
nsa
esin
että
.
Pyyt
ää e
leel
lä, il
mee
llä ta
i kuv
alla
puh
ekum
ppan
ia n
imeä
mää
n as
ioita
ja e
sine
itä.
Tois
taa
välit
töm
ässä
tila
ntee
ssa
help
poja
ja ly
hyitä
, päi
vitt
äin
usei
n to
istu
via
sano
ja ja
terv
ehdy
ksiä
.
Mite
n ki
eli k
ehitt
yy e
si-A
1-ta
itota
solta
A1-
taito
taso
lle:
Laps
i alk
aa o
mak
sua
suom
en k
ieltä
ym
päris
töst
ään.
Alu
sta
alka
en la
psi t
ekee
huo
mio
ita k
uule
mas
taan
kie
lest
ä ja
ker
rytt
ää
ymm
ärtä
vää
sana
vara
stoa
, vai
kka
ei v
ielä
itse
tuot
tais
ikaa
n pu
hett
a. V
ähite
llen
laps
i alk
aa to
ista
a sa
noja
ja s
anon
toja
kuu
le-
man
sa m
allin
muk
aan.
San
ojen
mer
kity
kset
alk
avat
jäse
ntyä
tila
nnek
ohta
ises
sa k
äytö
ssä.
Lap
si ta
rvits
ee e
rittä
in p
aljo
n pu
-he
en m
allin
tam
ista
ja h
avai
nnol
lista
mis
ta ku
vin,
ele
in ja
näy
ttäm
ällä
.
Päiv
ämää
rä, e
sim
erkk
ejä
laps
en tu
otta
mas
ta p
uhee
sta
ja m
uita
huo
mio
ita:
Kehi
ttym
ässä
: pvm
.O
saa:
pvm
.
Luet
tele
e yk
sink
erta
isia
san
oja,
kute
n nu
mer
oita
, vär
ejä
tai e
sine
itä.
Kiel
ellin
en m
uist
i ja
sana
vara
nto
Kiel
itiet
oisu
us
Osa
llist
uu s
eura
amal
la y
ksin
kert
aise
n ka
tsel
ukirj
an lu
kem
ista
.
LOM
AKE
3.2
LAP
SEN
SU
OM
EN K
IELE
N T
AITO
TASO
N S
EURA
NTA
Kehi
ttyv
ä al
keis
kiel
itaito
, tai
tota
so A
1: su
ppea
vie
stin
tä k
aikk
ein
tutu
imm
issa
tila
ntei
ssa
Laps
i sel
viää
use
imm
in t
oist
uvis
ta ra
jatu
ista
ark
isis
ta k
ahde
nkes
kisi
stä
kiel
enkä
yttö
tilan
teis
ta. V
uoro
vaik
utuk
sess
a la
psi t
u-ke
utuu
pal
jon
ilmei
siin
ja e
leis
iin. H
än y
mm
ärtä
ä hi
taas
ta ja
tar
vitt
aess
a to
iste
tust
a pu
hees
ta ly
hyet
ohj
eet
ja t
utut
aih
eet.
Hän
osa
a ni
met
ä tu
ttuj
a as
ioita
ja tu
nnis
taa
selk
eäst
i puh
utus
ta k
iele
stä
ja lu
etus
ta te
kstis
tä tu
ttuj
a sa
noja
ja il
mau
ksia
. Uu-
sien
asi
oide
n om
aksu
min
en e
delly
ttää
hav
ainn
ollis
tam
ista
ja k
uvat
ukea
, sel
keää
ja h
idas
ta p
uhet
ta s
ekä
tois
toa,
jott
a la
psi
ymm
ärtä
ä kä
site
ltävä
stä
aihe
esta
joita
kin
asio
ita. T
uttu
puh
uja
ja p
uhet
apa
help
otta
vat y
mm
ärtä
mis
tä. L
apsi
tarv
itsee
pal
jon
puhe
kum
ppan
eide
n ap
ua. P
uhee
ssa
voi o
lla p
aljo
n pi
tkiä
tauk
oja,
tois
toja
ja k
atko
ksia
. Vap
aiss
a so
siaa
lisis
sa p
uhet
ilant
eiss
a pu
heen
aihe
en y
mm
ärtä
min
en e
delly
ttää
pal
jon
tuke
a ko
ntek
stis
ta ja
tila
nnes
idon
nais
ia v
ihje
itä. O
petu
spuh
eest
a la
psi y
m-
mär
tää
kuvi
en ja
sel
väst
i oso
itett
ujen
ydi
nsan
ojen
avu
lla a
ihee
n. K
yky
ymm
ärtä
ä en
tuud
esta
an tu
ntem
aton
san
a ed
es h
yvin
en
nust
etta
vass
a yh
teyd
essä
on
raja
lline
n.
Vast
aa v
uoro
vaik
utus
aloi
ttei
siin
.
Vast
aa ly
hyes
ti tu
ttui
hin
yksi
nker
tais
iin ky
sym
yksi
in.
Teke
e sa
nalli
sia
vuor
ovai
kutu
salo
ittei
ta (1
–2 s
anal
la).
Ymm
ärtä
ä pä
ivitt
äin
tois
tuvi
a ly
hyitä
ohj
eita
, kys
ymyk
siä
ja ke
hotu
ksia
.
Tunn
ista
a pu
hees
ta tu
ttuj
a sa
noja
.
Pvm
.La
psen
nim
i
Taito
ja k
ehitt
yvän
alk
eisk
ielit
aido
n A
1-ta
itota
solla
Vuor
ovai
kutu
stai
dot
Kehittymässä: pvm.
Kehi
ttym
ässä
: pvm
.O
saa:
pvm
.
Kiel
en y
mm
ärtä
mis
en ta
idot
Nim
eää
tutt
uja
esin
eitä
ja a
sioi
ta.
Käyt
tää
ulko
a op
pim
iaan
lyhy
itä ilm
auks
ia ja
fraa
seja
.
Puhe
en tu
otta
mis
en ta
idot
Mite
n ki
elita
ito k
ehitt
yy A
1-ta
solta
A2-
taso
lle:
Puhe
esta
tule
e yh
täja
ksoi
sem
paa.
Tuo
toks
een
tule
e en
emm
än s
anas
toa
ja s
isäl
töä.
Väl
itön
tarv
e pu
heku
mpp
anin
tuke
en v
ä-he
nee.
Ym
mär
täm
inen
laaj
enee
yks
ittäi
sten
san
ojen
ja fr
aasi
en ta
solta
joid
enki
n pä
äasi
oide
n ja
pid
empi
en ja
ksoj
en y
mm
är-
täm
isee
n.
Päiv
ämää
rä, e
sim
erkk
ejä
laps
en tu
otta
mas
ta p
uhee
sta
ja m
uita
huo
mio
ita:
Ilmai
see
keho
llise
sti t
ai s
anal
lises
ti, e
ttei
ym
mär
rä.
Teke
e tu
ttui
hin
tilan
teis
iin ja
om
aan
arke
ensa
liitt
yviä
kysy
myk
siä
(mik
ä, m
itä).
Vast
aa ly
hyes
ti pä
ivitt
äisi
in ti
lant
eisi
in lii
ttyv
iin h
elpp
oihi
n ky
sym
yksi
in (1
–2 s
anal
la).
Puhe
en tu
otta
mis
en ta
idot
Kiel
en k
äytt
ötai
dot
Kiel
ellin
en m
uist
i ja
sana
vara
nto
Mui
staa
joita
kin
jaks
oja
laul
uist
a ja
loru
ista
.
Hyö
dynt
ää v
isua
alis
ia v
ihje
itä.
Kuun
tele
e he
tken
lyhy
itä s
atuj
a ja
kert
omuk
sia,
kun
käyt
etää
n ha
vain
nolli
stav
aa tu
kea
(esi
neet
, kuv
at).
Kiel
itiet
oisu
us
Kehi
ttym
ässä
: pvm
.O
saa:
pvm
.
LOM
AKE
3.3
LAP
SEN
SU
OM
EN K
IELE
N T
AITO
TASO
N S
EURA
NTA
Kehi
ttyv
ä pe
rusk
ielit
aito
, tai
tota
so A
2: v
älitt
ömän
sos
iaal
isen
kan
ssak
äym
isen
per
usta
rpee
t ja
lyhy
t ker
ront
aVu
orov
aiku
tuks
essa
laps
i tuk
eutu
u vi
elä
paljo
n ilm
eisi
in ja
ele
isiin
. Lap
si s
elvi
ää v
arha
iska
svat
ukse
ssa
joka
päiv
äisi
in ru
tiine
ihin
lii
ttyv
istä
kie
lenk
äytt
ötila
ntei
sta.
Hän
ym
mär
tää
tois
tuva
t ohj
eet j
a te
htäv
änan
not j
a os
aa k
äytt
ää ta
valli
sim
pia
fraa
seja
sek
ä ke
skus
tella
lyhy
esti
tutu
ista
, tila
nnes
idon
nais
ista
aih
eist
a. Y
mm
ärtä
min
en e
delly
ttää
rauh
allis
ta ja
sel
keää
puh
etta
, toi
stoa
se
kä tu
ttua
aih
etta
. Lap
sen
puhe
on
välil
lä s
ujuv
aa, m
utta
eril
aise
t kat
koks
et o
vat h
yvin
yle
isiä
. Ään
täm
inen
ja k
iele
n ra
kent
ei-
den
horju
nta
voi a
joitt
ain
aihe
utta
a ym
mär
täm
isva
ikeu
ksia
. Lap
si ta
rvits
ee ru
nsaa
sti m
alle
ja ja
tuke
a pu
hum
isen
har
joitt
eluu
n.
Uus
ien
asio
iden
om
aksu
min
en v
aatii
runs
aast
i tuk
ea. L
apsi
tarv
itsee
ohj
aust
a si
inä,
mih
in a
sioi
hin
puhu
tuss
a ja
ään
een
lue-
tuss
a te
kstis
sä tu
lee
kiin
nitt
ää h
uom
iota
. Hav
ainn
ollis
tavi
n m
enet
elm
in tu
etus
ta o
petu
spuh
eest
a la
psi y
mm
ärtä
ä ai
heen
ja
satu
nnai
sia
tieto
ja. Ä
änee
n lu
etus
ta te
kstis
tä h
än y
mm
ärtä
ä ha
jana
isia
tiet
oja
kuvi
en ja
esi
neid
en a
vulla
hav
ainn
ollis
tett
una.
La
psi o
saa
ilmai
sta
sana
llise
sti, e
ttei
ym
mär
rä, ja
saa
ttaa
esi
ttää
tark
enta
via
kysy
myk
siä.
Vap
aiss
a so
siaa
lisis
sa ti
lant
eiss
a la
p-se
n on
vai
kea
ymm
ärtä
ä m
uide
n pu
hett
a, jo
s puh
eese
en e
i liity
konk
reet
tisia
tila
nnev
ihje
itä ja
toim
inta
a. L
apsi
tunn
ista
a om
an
nim
en ki
rjoite
ttun
a ja
pys
tyy
kirjo
ittam
aan
oman
nim
ensä
mal
lin m
ukaa
n.
Pyst
yy p
uhek
umpp
anin
avu
lla ki
inni
ttäm
ään
huom
ion
olen
nais
een.
Vast
aa ky
sym
yksi
in tu
tuis
ta a
ihei
sta,
teke
e ky
sym
yksi
ä se
kä p
yytä
ä se
litys
tä ja
tois
toa.
Kert
oo ky
sytt
äess
ä its
estä
än, lä
hipi
irist
ään
ja e
linym
päris
töst
ään
sekä
päi
vitt
äisi
stä
tapa
htum
ista
.
Pvm
.La
psen
nim
i
Taito
ja k
ehitt
yvän
per
uski
elita
idon
A2-
taito
taso
llaVu
orov
aiku
tust
aido
tKe
hitt
ymäs
sä: p
vm.
Osa
a: p
vm.
Huo
maa
kesk
uste
luai
heen
vai
htum
isen
.
Ymm
ärtä
ä til
anne
sido
nnai
sta
puhe
tta
itsel
le tä
rkei
stä
ja tu
tuis
ta a
sioi
sta.
Ymm
ärtä
ä yk
sink
erta
isia
mää
rään
, om
inai
suuk
siin
ja s
ijain
tiin
liitt
yviä
käsi
ttei
tä (p
aljo
n, v
ähän
, suu
ri,
pien
i, ede
ssä,
taka
na, v
iere
ssä)
.
Kiel
en y
mm
ärtä
mis
en ta
idot
Puhe
en tu
otta
mis
en ta
idot
Mite
n ki
elita
ito k
ehitt
yy A
2-ta
solta
B1-
taso
lle:
Vuor
ovai
kutu
s on
nist
uu v
ähite
llen
myö
s en
nako
imat
tom
issa
tila
ntei
ssa.
Lap
sen
taito
tehd
ä al
oitt
eita
kes
kust
elus
sa k
ehitt
yy.
Hän
opp
ii ym
mär
täm
ään
ja ke
skus
tele
maa
n ai
heis
ta, jo
tka
eivä
t väl
ittöm
ästi
liity
om
aan
eläm
ään
tai e
linpi
iriin
. Hän
pys
tyy o
sal-
listu
maa
n us
eam
man
hen
kilö
n ke
skus
telu
un ta
i ryh
mät
ilant
eese
en. L
isäk
si la
psi p
ysty
y va
rioim
aan
ilmai
suaa
n ja
ilm
aisu
on
yhtä
jaks
oise
mpa
a ja
sid
oste
isem
paa.
Päiv
ämää
rä, e
sim
erkk
ejä
laps
en tu
otta
mas
ta p
uhee
sta
ja m
uita
huo
mio
ita:
Kesk
uste
lee
tutu
ista
aih
eist
a, m
utta
tarv
itsee
puh
ekum
ppan
in a
pua
kesk
uste
lun
yllä
pitä
mis
essä
.
Kert
oo m
uuta
mal
la ly
hyel
lä la
usee
lla e
sim
. kuv
asta
.
Käyt
tää
kier
toilm
auks
ia p
uhee
ssaa
n.
Kiel
en k
äytt
ötai
dot
Käyt
tää
laaj
entu
vaa
sana
vara
ntoa
an a
ktiiv
ises
ti.
Kiel
ellin
en m
uist
i ja
sana
vara
nto
Päät
tele
e sa
noje
n m
erki
tyks
iä ti
lann
e-, la
use-
ja ku
vavi
hjei
stä.
Ymm
ärtä
ä ly
hyes
tä ä
änee
n lu
etus
ta ke
rtom
ukse
sta
satu
nnai
sia
asio
ita.
Kiel
itiet
oisu
us
Kehi
ttym
ässä
: pvm
.O
saa:
pvm
.
LOM
AKE
3.4
LAP
SEN
SU
OM
EN K
IELE
N T
AITO
TASO
N S
EURA
NTA
Suju
va p
erus
kiel
itaito
, tai
tota
so B
1: se
lviy
tym
inen
ark
ielä
mäs
säLa
psi y
mm
ärtä
ä se
lkeä
stä
puhe
esta
pää
kohd
at ja
pys
tyy
osal
listu
maa
n ke
skus
telu
un. H
än o
saa
ilmai
sta
itseä
än y
mm
ärre
ttä-
väst
i myö
s ry
hmät
ilant
eess
a, jo
s ai
hepi
iri o
n tu
ttu.
Ker
ront
a vo
i olla
kie
leltä
än y
ksin
kert
aist
a se
kä s
isäl
löltä
än n
iukk
aa ja
luet
-te
lom
aist
a ta
i lav
eaa
ja v
ielä
jäse
ntym
ätön
tä. P
uhee
n ep
ätar
kkuu
s ei
vai
kuta
puh
etila
ntee
n on
nist
umis
een.
Ope
tusp
uhee
n se
uraa
min
en o
nnis
tuu,
mut
ta la
psi t
arvi
tsee
vie
lä tu
kea
kesk
eist
en a
sioi
den
tunn
ista
mis
essa
. Pitk
än p
uhee
nvuo
ron
ymm
ärtä
-m
inen
vaa
tii ti
ivis
tä k
eski
ttym
istä
ja h
äiriö
tönt
ä ym
päris
töä.
Itse
näis
en, k
uulo
nvar
aise
n op
etus
puhe
en m
ukai
nen
työs
kent
ely
voi o
lla h
anka
laa.
Aut
ettu
na la
psi p
ysty
y kä
yttä
mää
n ly
hyen
puh
eenv
uoro
n ja
pys
tyy
vast
aam
aan
siih
en li
ittyv
iin k
ysym
yksi
in.
Vapa
issa
sos
iaal
isis
sa ti
lant
eiss
a la
psi p
ysty
y pä
äosi
n se
uraa
maa
n m
uide
n pu
hett
a, jo
s pu
he o
n yl
eisk
ieltä
tai t
uttu
a pu
heki
el-
tä. N
opea
tem
pois
een
kesk
uste
luun
osa
llist
umin
en tu
otta
a va
ikeu
ksia
. Puh
een
sävy
jen
tunn
ista
min
en o
n va
ikea
a. L
apsi
osa
a ki
rjoitt
aa n
imen
sä o
ikea
n su
unta
ises
ti ilm
an m
allia
.
Vuor
ovai
kutu
s on
nist
uu, v
aikk
a ki
elel
linen
ilmai
su e
i ehk
ä ol
e ko
vin
tark
kaa.
Ymm
ärtä
ä la
ajem
mas
ta ke
skus
telu
sta
pääk
ohtia
ja y
ksity
isko
htia
.
Taito
ja s
ujuv
an p
erus
kiel
itaid
on B
1-ta
itota
solla
Vuor
ovai
kutu
stai
dot
Pvm
.La
psen
nim
i
Kehi
ttym
ässä
: pvm
.O
saa:
pvm
.
Kiel
en y
mm
ärtä
mis
en ta
idot
Pyst
yy ke
rtom
aan
omaa
n el
ämää
n lii
ttyv
istä
tapa
htum
ista
myö
s yk
sity
isko
htia
.
Pyst
yy ke
rtom
aan
mie
lipite
ensä
, näk
emyk
siää
n ja
ehd
otuk
siaa
n.
Puhe
en tu
otta
mis
en ta
idot
Pyst
yy ilm
aise
maa
n its
eään
mel
ko v
aiva
ttom
asti
ja it
senä
ises
ti, v
aikk
a pu
hees
sa v
oi e
siin
tyä
tauk
oja
ja ka
tkok
sia.
Kiel
en k
äytt
ötai
dot
Mite
n ki
elita
ito k
ehitt
yy B
1-ta
solta
B2-
taso
lle?
B2-t
aito
taso
a vo
idaa
n od
otta
a va
sta
peru
sope
tusi
käis
eltä
laps
elta
. Per
usop
etuk
sen
aika
na la
psen
keh
ityks
en ja
opp
imis
en
myö
tä a
jatt
elun
abs
trak
tiota
so n
ouse
e ja
käs
ittee
llist
en a
ihei
den
käsi
ttel
ystä
tule
e he
lpom
paa.
Ilm
aisu
sta
tule
e va
rioiv
ampa
a ja
idio
maa
ttis
empa
a. O
ppila
alla
on
mon
ia v
aiht
oeht
oisi
a ke
inoj
a ilm
aist
a as
ioita
. Vie
stin
näst
ä tu
lee
entis
tä it
senä
isem
pää
ja
oppi
las
pyst
yy it
seki
n oh
jaile
maa
n vu
orov
aiku
tust
ilant
eita
. Opp
ilas
oppi
i ero
ttam
aan
eri t
ilant
eisi
in s
opiv
at k
iele
nkäy
ttöt
avat
(m
m. m
uodo
lline
n ja
epä
muo
dolli
nen
reki
ster
i) va
rioiv
issa
kont
ekst
eiss
a ja
käyt
täm
ään
kiel
tä s
yste
maa
ttis
esti
tilan
teen
ja ta
r-ko
ituks
en m
ukai
sella
tava
lla. Y
leis
taju
iste
n ai
heid
en y
mm
ärtä
min
en ja
niis
tä ke
skus
tele
min
en ja
kirjo
ittam
inen
on
suht
eelli
sen
help
poa,
vaik
ka a
ihee
t eiv
ät lii
tykä
än su
oraa
n om
aan
eläm
ään
ja ki
inno
stuk
sen
koht
eisi
in. T
arkk
uus l
isää
ntyy
, ilm
aisu
kein
ot m
o-ni
puol
istu
vat j
a ilm
aisu
tiiv
isty
y.
Päiv
ämää
rä, e
sim
erkk
ejä
laps
en tu
otta
mas
ta p
uhee
sta
ja m
uita
huo
mio
ita:
Kehi
ttym
ässä
: pvm
.O
saa:
pvm
.
Pyst
yy m
onip
uolis
een
sana
llise
en ilm
aisu
un.
Kiel
ellin
en m
uist
i ja
sana
vara
nto
Pyst
yy le
ikitt
elem
ään
kiel
ellä
.
Pyst
yy s
eura
amaa
n ää
neen
luet
tuja
kuva
kirjo
ja.
Kiel
itiet
oisu
us
Kielitietoisen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa
LähteetCummins, J. 2007. Rethinking monolingual instructional strategies in multilingual classrooms. Canadian Journal of Applied Linguistics 10, s. 221–240.
Harju-Luukkainen, H. & Kultti, A. 2017. Undervisning i flerspråkig förskola. Gleerups förlag.
Harms, T., Clifford, R. & Cryer, D. 2015. Early Childhood Environment Rating Scale (ECERS-3). New York: Teachers College Press.
Kehittyvän kielitaidon asteikko 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto). Opetushallitus.
OPH 2016 = Oma kieli – oma mieli. Oppilaan oma äidinkieli. Opetushallitus.
Sallinen, J., Paqvalén, M., & Harju-Luukkainen, H. 2009. Språkgroddar: Information om barns språkutveckling. Helsinki: Folkhälsan.
Språkligt observationsschema för barn som lär sig svenska som andraspråk (S2). Espoo: Svenska bildningstjänster.
Språkprogram för förskolorna i Enskede-Årsta-Vantör 2015. Stockholms stad.
Suomen perustuslaki 1999/731. Annettu Helsingissä 22.4.1999. Saatavilla sähköisesti osoitteessa <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731>
VASU 2018 = Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2018: 3a. Opetushallitus.
28
KieliPeda-työväline
29
Työryhmän vetäjäHeidi Harju-Luukkainen
TyöryhmäJohanna af BjörkstenIrene AltundasSatu AntikainenTiia ElomaaMarjaana GyekyeRiitta HakkarainenTerhi HyvärinenVirpi HämäläinenRiitta-Liisa JoutsenlahtiIrmeli JärvinenJaana KastikainenAuli Kauhanen-SalomäkiTaija KorhonenMinna Lehtivuori-AhonenKirsi-Marja LehtovirtaMinna LyytinenNiina Nevalainen-PohjalaKirsi PennanenTeija PylkkänenNiina RosvallMirkka RouhioTuija RuonalaJenni SuokasNina ThurinRiikka TidenbergTuija Vähätiitto
Kielitietoisen pedagogiikan kehittäminen varhais-kasvatuksessaKIELIPEDA-TYÖVÄLINE
KieliPeda-työväline on kehitetty osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen järjestämää, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Opettajana monikielisessä ja -kulttuurisessa yhteiskunnassa -hanketta keväällä 2019. Työvälinettä pilotoitiin 27 kunnassa syystalvella 2019–2020, minkä pohjalta kehitystyö viimeisteltiin osana Opetushallituksen rahoittamaa, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen järjestämää Moninainen opetus ja varhaiskasvatus -hanketta. Työryhmään kuului varhaiskasvatuksen ammattilaisia eri puolilta Suomea.
Suunnittelu ja toimitusHeidi Harju-LuukkainenMarjaana GyekyeNina ThurinNiina KekkiMaria Tyrer
TaittoJaska Poikonen
ISBN (print) 978-951-29-8183-0 ISBN (online) 978-951-29-8184-7Kustantaja © Turun Yliopisto 2020
Muistiinpanoja
