TEEMALääkäreiden muuntokoulutus

2/2012lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen verkkolehtimed.utu.fi/tutke/kipina

Anna palautetta ja

osallistu lehden tekemiseen! Ota yhteyttä toimitukseen tästä!

Kipinä 2/2012 15.6.2012Julkaisija TUTKE, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Päätoimittaja Pekka Kääpä Toimitus Helena Haapanen,

Maiju Toivonen, Erika Österholm-Matikainen, Jetro Tuulari, Leena Salminen, Anni Luoto, Heidi Mattila, Sasu Haapanen, Sara SuominenKansi ja taitto Antti Tarponen

Yhteystiedotwww.med.utu.fi/tutke/kipina/facebook.com/tutke/

ISSN 1798-8624

SISÄLLYS

Rehtori Keijo Virtanen: Muuntokoulutusprojekti kehitti koko tiedekunnan opetusta

4

Missä muuntokoulutetut lääkärit ovat nyt ja mitä he tekevät?

10

Kolumni: Mahdoton mahdolliseksi11

Kolmen valmistuneen muuntokoulutusopiskelijan kuulumisia

9

Kokemuksia hajautetusta lääkärikoulutuksesta Satakunnassa

14

Muuntokoulutushankkeella positiivisia vaikutuksia Turun yliopiston lääkärikoulutukseen

16

Askel askeleelta eteenpäin - Muuntokoulutusprojektin luotsin kokemuksia matkan varrelta

6

Pedagogiset messut 22.5.12

Koulutuskalenteri17

TEEMA Lääkäreiden muuntokoulutus

Pääkirjoitus: Lääkäreiden muuntokoulutus ja muutoksen tuulet

3

Kansi: Lehtileikkeitä vuosien varrelta liittyen lääkäreiden muuntokoulutukseen.

Kipinä 2/2012 | 3

Pääkirjoitus

LÄÄKÄREIDEN MUUNTOKOULUTUS JA MUUTOKSEN TUULETTerveydenhuollon ammatillisen tutkinnon suo-rittaneiden ja riittävän työkokemuksen omaa-vien henkilöiden muuntokouluttaminen lääkä-reiksi aloitettiin tiedekunnassamme v. 2003 opetusministeriön ja Turun yliopiston tekemän sopimuksen mukaisesti ns. muuntokoulutuspro-jektin puitteissa. Aloittamista edelsi vilkas, väri-käs ja valitettavan negatiivinen keskustelu pro-

jektin mielekkyydestä. Muuntokoulutusprojekti päättyi sovitusti vuoden 2011 lopussa ja nyt on aika arvioida sen tuloksia.

Kipinä-lehden tässä numerossa käsitellään muuntokoulutusprojektia ja sen tuloksia yksi-tyiskohtaisesti. Opintonsa aloittaneista ”muun-tokoulutettavista” yli 80 % on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laskennalli-sessa tavoiteajassa. Luku on korkea ja osoittaa kiistattomasti sen, että aikuisopiskelu onnistuu erinomaisesti lääkärikoulutuksenkin kaltaisessa koulutusohjelmassa, jossa opintoihin sitoutu-minen vaatii suuren päivittäisen tuntimäärän. Valmistumisen tavoiteaikaa ei kuitenkaan saatu merkittävästi lyhennettyä, vaikka yksittäisten opiskelijoiden kohdalla havaittiin, että rivakam-pi eteneminen on mahdollista. Nopeampi ete-nemisvauhti vaatisi erityisjärjestelyjä ja jous-tavuutta koulutusyksiköltä, mihin ei aina ollut

mahdollisuuksia. Peruskoulutuksen nopeutta-mista olisi syytä ennakkoluuluttomasti tutkia ja arvioida olisiko se mahdollista ainakin parhaiten menestyvien opiskelijoiden kohdalla. Tähän liit-tyy osin myös aikaisemmin opitun tunnistami-nen ja hyväksyminen osaksi yliopistotutkinnon opintosuoritteita; kaikilla valmistuneilla ei tarvit-se olla identtisiä opintoja suoritettuna, vaan voi-

taisiin hyödyntää aikaisempaa laajem-min opiskelijoiden omaa kiinnostusta ja erityistaitoja .

Kun mietitään muita muuntokoulutuk-sen myötä saavutettuja koulutuksen edistysaskelia tulee mieleen ensimmäi-senä lääkärikoulutuksen laajentunut alueellistuminen maakuntiin, mikä sai merkittävän piristysruiskeen muunto-koulutusprojektin aikana. Tämän mah-dollisti erityisesti sairaanhoitopiirien johtajien positiivinen suhtautuminen koulutusyhteistyön kehittämiseen eikä lääkärikoulutusta voisi enää ajatella-kaan ilman hajautettuja koulutuspis-

teitä. Lisäksi projektin turvin ja innoittamana rakennettiin maamme kattavin opettajatuuto-rointijärjestelmä, joka takaa jokaiselle opiskelijal-le henkilökohtaisen opettajan, joka seuraa ja tu-kee opiskelijan ammatillista kasvua ja opintojen etenemistä. Tärkeää oli myös opiskelija-aineksen heterogeenistyminen ja sekoittuminen, jolloin jo ammattiin valmistuneet muuntokoulutettavat pystyivät tuomaan ammatillista kokemustaan nuorempien opiskelijatovereidensa käyttöön. Mielestäni kuitenkin kaikkein merkittävin asia muuntokoulutusproktissa oli se, että ensimmäis-tä kertaa ravisteltiin luutuneita käsityksiä lää-kärikoulutuksen toteuttamisessa ja muutettiin vallitsevia käytäntöjä. Yliopistomme ja tiedekun-tamme johtoa voidaankin pitää edelläkävijöinä ja heidän viitoittamaansa tietä pitäisi uskaltaa kul-kea edelleenkin ja olla innovatiivisia, rohkeita ja valmiita tekemään uusia koulutuspoliittisia aloit-teita. ■

Professori Markku Koulu toimi lääketieteellisen tiedekunnan perusopetuksen varadekaanina vuosina 2001-2009.

4 | Kipinä 2/2012

taava tunnustus Turun yliopistolle. Uskon, että tämä on vaikuttanut sekä suoraan että välillisesti opetuksen kehittämiseen koko yliopiston tasolla, rehtori Virtanen kertoo.

- Opetuksen ja harjoittelun hajauttaminen Sata-kuntaan, sekä myöhemmin Vaasaan, on toiminut hyvänä esimerkkinä muille yliopistoille, erityisesti nyt kun lääkärikoulutuksen lisäämistä suunnitel-laan. Ilman vastaavanlaista hajauttamismallia tätä tuskin voidaan toteuttaa. Tämä on samalla hyvä osoitus siitä, miten yliopisto voi hajauttaa ope-tustaan ja osaamistaan maakuntiin. Tämän mat-kan varrella ovat syntyneet yliopistokeskukset, joista toimivana esimerkkinä mainittakoon Porin yliopistokeskus, jossa Turun yliopisto on vahvasti mukana.

Muuntokoulutusprojekti esiteltiin 2000-luvun alus-sa uhkaavan lääkäripulan ja hajasijoitusalueiden lääkärikadon takia. Projektissa vuosien varrella opis-

REHTORI KEIJO VIRTANEN: MUUNTOKOULUTUSPROJEKTI KEHITTI KOKO TIEDEKUNNAN OPETUSTA

Haastattelu ja teksti TUTKE:n harjoittelija Sasu Haapanen, Humanistinen ammattikorkeakoulu/KulttuurituotantoKuva Turun yliopiston viestintä

Muuntokoulutusprojekti aloitettiin Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2003 ja se kesti vuoteen 2011 asti. Viimeiset muuntokoulutettavat aloittivat opiskelunsa vuonna 2006, joten heidän määräaikainen valmistumisensa tapahtuu vuoden 2012 keväällä. Muuntokoulutuksen päättöraportti luovutettiin 26. maaliskuuta 2012 opetusministeri Jukka Gustafssonille. Kipinän toimitus kävi haastattelemassa rehtori Keijo Virtasta maaliskuun alkupuolella muuntokoulutusprojektin tiimoilta.

Muuntokoulutus toi monia rakenteellisia muutok-sia Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hankkeen aikana tiedekunnassa käynnistettiin mm. opettajatuutorijärjestelmä, laadittiin aikaisemman osaamisen arviointiperiaatteet, otettiin käyttöön henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, lisättiin kou-lutuksen organisaation joustavuutta ja aloitettiin systemaattinen hajauttaminen Satakuntaan. Minkä-laisina te rehtori Virtanen näette nämä muutokset koulutuksen kehittämisessä?

- Kaikki nämä asiat ovat vahvistaneet lääketie-teellistä koulutusta Turussa muutenkin kuin vain muuntokoulutettavien osalta. Tämän lisäksi mai-nitut asiat varmastikin edesauttoivat osaltaan myös lääketieteellisen tiedekunnan valitsemista korkeakoulujen arviointineuvoston päätöksellä koulutuksen laatuyksiköksi nyt päättymäisillään olevaksi kolmivuotiskaudeksi. Näitähän ei valittu koko maahan kuin kymmenen kappaletta kaikki tieteenalat mukaan lukien ja tämä on ainoa vas-

Kipinä 2/2012 | 5

kelleet 85 terveydenhoidon ammattilaista eivät suu-resti lääkäripulaa helpottaneet, vaikkakin loppura-portin mukaan suuri osa muuntokoulutettavista on työelämään siirtyessään sijoittuneet terveyskeskuk-siin ja jopa hajasijoitusalueille. Koulutus oli kallista ja vaati paljon työtä, mutta muuntokoulutuksen tuo-mat lisäresurssit auttoivat kuitenkin myös kehittä-mään koulutusta koko tiedekunnan osalta. Miten te koitte projektin loppuun saattamisen ja minkälainen olo teille jäi muuntokoulutushankkeen päätyttyä?

- Tammikuunn loppuseminaarin ja maaliskuun päättöraportin luovutuksen jälkeen voin kyllä sa-noa, että kun pitää käsissään kaksiosaista päät-töraporttia, on mukava ja hyvä olo, koska loppu-tulos osoittautui onnistuneeksi koko tiedekunnan kannalta - erityisesti koska se pystyi kehittämään koko opetustaan muuntokoulutusprojektin kautta.

- Koko suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakennehan vaatisi perusteellisen uudistuksen,

varsinkin nyt kun suuret ikäluokat ovat eläköity-mässä ja väestön elinikä nousee. Lääketieteelli-sen tiedekunnan aloituspaikkamääriä ollaan nos-tamassa ja aivan oikeutetusti niin, toteaa rehtori Virtanen.

Muuntokoulutuksesta ei näin ollen saatu kestävää ratkaisua lääkäripulaan, mutta minkä takia se pää-tettiin Turussa aikoinaan aloittaa?

- Aloitusehdotelma tuli silloiselta opetusministe-riltä, Maija Raskilta, mutta projektin aloittaminen vaati paljon neuvottelutyötä sekä ministeriössä että yliopiston hallituksessa ja lääketieteellisen tiedekuntaneuvostossa. Suurin ongelma nousi muuntokoulutettavien koulutuksen pituudesta, jonka oli oltava lyhyempi kuin suoraan lukiosta tulleiden koulutuksen kesto. Alkuperäisesti muun-tokoulutuksen kesto oli tarkoitettu kestävän kol-me ja puoli vuotta ministeri Raskin ehdotuksesta, mutta lääketieteellisen tiedekunnan työryhmän selvityksen jälkeen kävi selväksi, että koulutusta ei voida suorittaa alle viidessä ja puolessa vuo-dessa. Projektia voidaan siis kutsua kokeilevaksi kompromissiksi.

Projekti sai alussa laajaa kritiikkiä eri tahoilta, mm. Lääkäriliitto ja tiedekunnan opiskelijat vastustivat muuntokoulutuksen aloittamista. Kuinka vaikeaa tä-män projektin esitteleminen ja eteenpäin vieminen oli?

- Muistan hyvin miten projektia kritikoitiin ja il-man dekaani Jouko Suonpään sitoutumista ei siitä varmaan olisi tullutkaan mitään. Jouduimme käymään Brysselissä asti vakuuttamassa, että tämä on asianmukainen koulutusohjelma. Haluan kuitenkin sanoa, että Turun lääketieteellinen tie-dekunta oli kauaskatseinen ottaessaan haasteen vastaan osoittaen ennakkoluulottumuutta ja jous-tavuutta. Näin on varsinkin jälkikäteen arvioitaes-sa projektin aikaansaamia tuloksia, jotka vaikutta-vat tiedekunnan sekä koko yliopiston tasolla.

- Kokonaisuudessaan projekti oli aikaavievä ja vaati runsaasti työtä. Jos joskus aion kirjoittaa omasta elämästäni muistelmateoksen, niin var-masti kyllä kirjoittaisin tästäkin. Tämä on ollut yksi rehtoriaikani dramaattisimmista ja työläim-mistä projekteista, mutta pidän sitä samalla myös hienona kokemuksena ja onnistuneena kokeiluna, jota olisin ollut valmis jatkamaankin, päättää reh-tori Virtanen. ■

Keijo Virtanen on toiminut Turun yliopiston rehtori-na vuodesta 1997.

tiedekunta oli kauaskatseinen ottaessaan haasteen vastaan osoittaen ennakkoluulottumuutta ja joustavuutta

”

Muuntokoulutusprojektin luotsin kokemuksia matkan varrelta

Toimittanut Maiju Toivonen, TUTKE:n harjoittelija Sara Suominen, kasv. yoKuvat Antti Tarponen, Maiju Toivonen

LT Anna-Liisa Koivisto on toiminut vuonna 2003 tiedekunnassa käynnistetyn lääketieteen muun-tokoulutusprojektin johtajana. Muuntokoulutus-projekti päättyi vuoden 2011 loppuun ja vuosien varrelle on mahtunut monia koke-muksia ja kehitysprojekteja. Pyysimmekin Anna-Liisaa kertomaan kokemuksistaan ja kuulumisistaan näin muunto-koulutusprojektin päätteeksi.

Olen syntyisin Koijärveltä Lounais-Hämeestä, josta muutin opiskelemaan Turkuun. Ensin valmistuin lääkintävoimistelijaksi vuonna 1981. Pian tämän jälkeen jatkoin lääketieteen lisensiaatiksi ja valmistumiseni jälkeen toi-min terveyskeskuslääkärinä Härkätien ter-veyskeskuksessa 90-luvulla. Työssäni sain toimia koulutusvastaavana sekä ensihoidon vastuulääkärinä ja opettaa lääketieteen kan-didaatteja. Vuonna 2002 valmistuin lääke-tieteen tohtoriksi ja aloitin samana vuonna yleislääketieteen apulaisopettajana Turun yli-opistossa. Kyseisestä työstä tulinkin valituksi lääketieteen muuntokoulutukseen projekti-johtajaksi vuonna 2003. Sain vetää projektin alusta loppuun aina sen päättymiseen asti vuoden 2011 lopussa. Tämän vuoden kevään toimin Turun yliopiston yleislääketieteen eri-tyisasiantuntijana Satakunnassa eli olin jäl-leen kliinisessä opetustyössä, nyt Porin ope-tusterveyskeskuksessa. Tällä hetkellä hoidan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Sata-kunnan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen perusterveydenhuollon yksikön va. johtajan virkaa.

ASKELASKELEELTAETEENPÄIN

8 | Kipinä 2/2012

Alkuvuosien moninai-set haasteet ja vaikeudet muuntuivat projektin ai-kana mielenkiintoisek-si sadonkorjuuksi

” KOKEMUKSIA MUUNTOKOULUTUSPROJEKTIN AJALTA

Terveydenhoidon ammattilaisesta lääkäriksi – muuntokoulutusprojek-tiin haettiin vetäjää ja olin hyvin kiinnostunut lähtemään mukaan, olihan itsellänikin lääkintävoimistelijan tausta. Alkuvuosien moninaiset haas-teet ja vaikeudet muuntuivat projektin aikana mielenkiintoiseksi sa-donkorjuuksi. Lääketieteelliseen tiedekuntaan luotiin ohjeet aiemman osaamisen tunnistamisesta ja näin muuntokoulutusopiskelijoille luotiin mahdollisuus nopeuttaa opintojaan. Projektin myötä lääketieteen pe-ruskoulutuksen hajautus tuli systemaattiseksi Satakuntaan ja jokainen

lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelija sai oman opet-tajatuutorin.

Muuntokoulutusprojekti onnistui toteuttamaan sille suunni-telmassa ja aiesopimuksessa asetetut tavoitteet, ja projektin mukana kehittyi myös uusia, jo täyttyneitä tavoitteita. Mieles-täni muuntokoulutuksen opiskelijavalinta olisi hyvä malli myös terveydenhoidon ammattilaisten jatkokoulutuksen kehittämi-seksi. Projekti ei kuitenkaan olisi toteutunut ilman hyvää yh-teistyötä yhteistyökumppanien kanssa. Kaikkiaan yhteistyö-verkostosta muodostui hämmästyttävän laaja!

AJATUKSIA HAJAUTETUSTA LÄÄKÄRI-KOULUTUKSESTA SATAKUNNASSA

Muuntokoulutuksen projektijohtajana olin luomassa perus-koulutussopimusjärjestelmää niin Satakunnan, Varsinais-Suomen kuin myös Vaasan seudun kanssa, joten tiedän, että hallinnollisesti lääketieteen peruskoulutuksen hajautuksen jatkumiselle on luotu pohja ja opetushenkilökunnan palkka-us on turvattu hajautetun koulutusyksikön toimesta. On ilo todeta, miten alueellinen koulutus toimii lääkärien rekrytoi-jana. Nuoren lääkärin on helppo hakeutua töihin opiskelusta tuttuun työpaikkaan. Hajautetussa koulutuksessa lääketie-teen kandidaatit oppivat ymmärtämään terveydenhuollon organisaatiota, hoitoketjuja ja saavat mahdollisuuden hoitaa eritasoisia sairauksia. Tärkeä asia on myös, että hajautus on luonut pedagogisesti orientoituneen opetushenkilökunnan

niin Satakuntaan kuin Vaasan seudulle. Erityisesti haluan lämpimästi kiittää Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Porin kaupungin johtoa hyvästä yhteistyöstä hajautetun lääkärikoulutuksen onnistumiseksi.

OMAT TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT MUUN-TOKOULUTUSPROJEKTIN JÄLKEEN

Tällä hetkellä kliininen yleislääketieteen opetustyö tuntuu erittäin mie-lenkiintoiselta. On mukavaa tavata ja tutustua motivoituneisiin opis-kelijoihin, jotka viikon opetusjakson aikana oppivat valtavasti uutta ja etenevät kohti lääkärin ammattia. Työhön liittyvät opetus- ja tutkimus-hankkeetkin ovat kiinnostavia ja erityisesti Varsinais-Suomen ja Sata-kunnan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikön johtajan tehtävät. Kaiken kaikkiaan tuntuu, että hallinnollinen työ vetää jälleen kovasti puoleensa. Askel askeleelta eteenpäin kohti tulevaa! ■

Anna-Liisa esittelemässä posteria AMEE-kongressissa Wienissä vuonna 2011

Opetushoitaja Helena Haapanen, joka on paimentanut muuntokoulutusopiskelijoita kuusi vuotta, teki pienen sähköpostihaastattelun kolmelle jo valmistuneelle muuntokoulutusopiskelijalle.

TERVEISESI TIEDEKUNTAAN TYÖELÄMÄSTÄ, RISUJA JA RUUSUJA?

1 Enemmän käytännön opetusta pienryhmis-sä tarvittaisiin ja harjoitteluja käytännössä.

2 Vaikka perusterveydenhuollon opetukseen on viime vuosina panostettu, sitä voisi olla vieläkin paljon enemmän. Terveyskuksessa

tulee usein vastaan haastavia potilaita ja tilantei-ta. Tiedekunnasta on kuitenkin hyvin paljon sekä opettavaisia että lämpimiä muistoja!

3 Koulusta sain perustiedot mutta työ ja po-tilaat tämän ammatin opettavat.

NOPEUTITKO OPINTOJASI JA JOS, NIIN MITEN SE ONNISTUI?

1 Aloitin työt Raision tk:ssa jo 16.12.11, kevään 2012 aikana suoritin vielä Radiologian tentin ja tein syvärit loppuun töiden lomassa. työs-

kentelin kokopäiväisesti Raisiossa.

2 Nopeutin opintojani tavallaan alkuvaihees-sa, koska aloitettuani vuonna 2005 sain esikoiseni ekana syksynä ja olin koko lop-

pulukuvuoden poissa. Seuraavana vuonna kävin ensimmäisen ja toisen vuoden opinnot, jotta pääsin takaisin omalle kurssilleni (Costae). Tuo aika oli melko rankkaa, enkä muista siitä paljoa-kaan, koska lapsi oli pieni ja opiskeltavaa oli pal-jon. Mutta muistaakseni omalla aktiivisuudella ja tarvittaessa opettajien joustolla opintoasiat kui-tenkin järjestyivät hyvin.

3 En nopeuttanut opintojani, valmistuin muun kurssin mukana.

MILLOIN VALMISTUIT, MITÄ TEET JA MISSÄ OLET NYT?

1 2012 toukokuussa oman kurssin mukana. Sain terveyskeskuslääkärin viran Raision terveyskeskuskesta 9/12. Puolet työstäni on

koululääkärin työtä, meitä on kaksi koululääkäriä Raisiossa. Jäljelle jäävästä puolesta minulle kuu-luu kehitysneuvola n. 4h/vk, oman väestön suu-ruus tk:ssa on 500hlöä, koska koululaiset ovat ns. väestöäni. Lisäksi päivystys ja normaalia vo työtä. Koulujani ovat Raision ammattiopisto, 3 ala-astetta ja kauppaopisto. Erikoistun yleislää-ketiteeseen.

2 Valmistuin toukokuussa 2011. Sen jälkeen olen työskennellyt Porin Perusturvassa tk-lääkärinä ja tehnyt joitain päivystyksiä

yhteispäivystyksessä Satks:ssa. Nyt olen äitiys-lomalla ja minulla on aikaa miettiä, mitä teen tu-levaisuudessa.

3 Valmistuin 2009. Olen nyt työterveyshuol-lossa Porissa. Sitä ennen 9 kk terveyskes-kusta, ½v. keuhkotaudeilla ja vuoden neu-

rologialla. Lisäksi päivystelin paljon ensimmäiset vuodet valmistumisen jälkeen mutta nyt into on laantunut ;)

Kolmen valmistuneen muuntokoulutusopiskelijan kuulumisia

INTEGROIDUITKO HYVIN RYHMÄÄSI?

1 Mielestäni kyllä, ei ollut koskaan ongelmia ja tulin toimeen kaikkien kanssa ja tutustuin moniin ihmisiin opintojen aikana, osan kans-

sa olen vieläkin tekemisissä.

2Sopeuduin kurssilleni ja kulloisillekin pien-ryhmille oikein hyvin. Kurssilla oli aina hyvä yhteishenki.

3 Olin yksi opiskelija muiden joukossa kuten kaikki muutkin.

10 | Kipinä 2/2012

LAPIN LÄÄNIkotilääni 0

työpaikkalääni 1

OULUN LÄÄNIkotilääni 4

työpaikkalääni 2

ITÄ-SUOMEN LÄÄNIkotilääni 4

työpaikkalääni 4

ETELÄ-SUOMEN LÄÄNIkotilääni 8

työpaikkalääni 8

LÄNSI-SUOMEN LÄÄNIkotilääni 11

työpaikkalääni 12

Loppuvuodesta 2011 tavoiteltiin Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneita muun-tokoulutusopiskelijoita projektijoh-taja Anna-Liisa Koiviston toimesta. Tarkoituksena oli kyselyllä kartoit-taa mihin paikkakunnalle opiskelijat olivat sijoittuneet valmistumisen-sa jälkeen ja mikä oli heidän tämän hetkinen työpaikkansa. Lisäksi kiin-nostuneita oltiin siitä, mille erikois-tumisalalle muuntokoulutuksen kautta lääkäriksi valmistuneet olivat suuntaamassa. Kevään kartoituk-

seen vastasi 27 valmistunutta, joka tarkoittaa reilua kolmannesta kaikis-ta tällä hetkellä muuntokoulutuksen läpikäynyttä lääkäriä. Työssäoloai-kaa valmistumisen jälkeen heille oli ehtinyt kertyä vastaajasta riippuen 1-3 vuotta.

Oheisessa Suomen läänijaossa on kuvattuna kyselyssä tavoitettujen muuntokoulutuksesta valmistunei-den kotipaikkaläänit sekä ne läänit, joissa he nyt valmistumisen jälkeen työskentelivät. Lääneittäin tarkastel-

tuna sijoittuminen ennen ja jälkeen opiskeluiden on ollut melko tasaista.

Vastanneista runsas puolet (n=16, 59%) työskenteli tällä hetkellä ter-veyskeskuslääkärinä, sairaalalää-kärinä toimi noin kolmasosa (n=9, 33%) ja kaksi (8%) oli äitiyslomal-la. Viidennes vastaajista arveli, et-tei tulevaisuudessa tule toimimaan terveyskeskuslääkärinä. Erikoistu-maan oli ilmoittautunut reilu kol-me neljästä valmistuneesta (77%), joista yli puolet (57%) oli valinnut erikoistumisalaksi yleislääketie-teen. Noin viidesosa (19%) ei osan-nut vielä sanoa erikoistuuko ja jos, niin mille alalle.

Kartoitus antaa kuvan siitä, että hyvin moni muuntokoulutetuista (67%) palasi kotilääniinsä töihin. Useimmiten vastaajien päivät kulu-vat terveyskeskuslääkärin työssä ja tämä myös näkyy yleislääketietee-seen suuntautuvina erikoistumis-valintoina. Osa punnitsee vielä eri vaihtoehtojen välillä. Valmistumisen jälkeen moni on perustanut perheen tai kasvattanut perheen kokoa, jos-kin usea sai lapsen myös jo opiske-lun aikana. ■

MISSÄ MUUNTOKOULUTETUT LÄÄKÄRIT OVAT NYT JA MITÄ HE TEKEVÄT?

Teksti Erika Österholm-Matikainen

Kipinä 2/2012 | 11

Kolumni

MAHDOTONMAHDOLLISEKSI

Teksti Jouko SuonpääKuva Antti Tarponen

Lääkärien peruskoulutuksen opetusohjelmiin on tiede-kuntamme kohta seitsemänkymmenvuotisen historian aikana tehty paljon muutoksia. Perusopetuksen kehittä-misen kannalta tärkeitä virstanpylväitä olivat tiedekun-nassa vuonna 1991 hyväksytty opintouudistussuunni-telma ja kansainvälinen opetuksen arviointi. Näistä virisi uusia aloitteita: juonneopetus, kliinisen ryhmäopetuksen hajasijoitus TYKS:n ulkopuolelle, terveyskeskusharjoitte-lun lisääminen, ongelmalähtöiset opetusmetodit, opetta-jien pedagoginen koulutus jne. Vuosituhannen vaihtees-sa tehtyjen valtiovallan korjausliikkeiden seurauksena tiedekuntamme lääkärikoulutukseen otettavien määrä nousi muutamassa vuodessa 350:stä takaisin 120:een. Taloudelliset resurssit eivät kuitenkaan riittäneet tarvit-tavaan opettajakunnan lisäykseen saati sitten opetus-hallinnon kehittämiseen. Pientä apua saatiin Satakunnan sairaanhoitopiirin rahoittamista muutamista opettajista. Uudistusintoa ja aloitteita riitti, mutta tiukka budjetti salli oikeastaan vain opetushallinnon viranomaistehtävät. Tut-kintojen suunnittelutoimikunnan innovatiiviset aloitteet jäivät usein toteutumatta. Samanaikaisesti sairaanhoito-piireille kohdistettua erityisvaltionosuutta (opetus-EVO) vähennettiin. Näkymät perusopetuksen uudistamis-hankkeiden toteuttamiselle olivat lähes toivottomat.

Vuoden 2002 alussa virisi opetusministeriössä aloite ter-veydenhuollon ammattitutkinnon suorittaneiden ja käytän-nön työkokemusta omaavien henkilöiden ”pikakouluttami-sesta” lääkäreiksi. Tällaisen koulutuksen rahoitus nähtiin mahdollisena EU-hankkeena, mikäli koulutus toteutettaisiin tukeen oikeuttavalla alueella, jollainen Satakuntakin oli.

Alkuperäisestä opetusministeriön suunnitelmasta poi-keten tiedekunnassamme laadittiin syksyllä 2002 suun-nitelma, jonka mukaan esitetty ”pikakoulutus” todettiin mahdottomaksi, mutta peruskoulutuksen valinnaisosioon perustuen pidettiin mahdollisena suorittaa ETY-direktii-vin edellyttämä lääkärikoulutus 5.5 vuodessa normaalin 6 vuoden sijasta. Lisäksi todettiin, että tällainen koulu-tusjärjestely tulee tavanomaista kalliimmaksi ja se vaatii runsaasti opettajakuntaa sekä Satakuntaan että Turkuun. Suunnitelmaan sisältyi myös valmistelussa ollutta yliopis-tolakia ennakoivia uudistuksia, kuten henkilökohtainen opetussuunnitelma, opettajatuutorit, portfoliotyöskentely, opettajien pedagoginen koulutus ja ennen kaikkea kliinisen

Professori Jouko Suonpää toimi lää-ketieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2001-2007.

12 | Kipinä 2/2012

Pedagogiset messut 22.5.2012Turun yliopiston ja Åbo Akademin henkilökunnalle sekä opiskelijoille suunnattu messupäivä keskittyi tänä vuonna opetussuunnitelmiin, osaa-mistavoitteisiin ja saavuttamisen ar-viointiin. Seminaarin aamupäivä oli kaikille yhteinen, iltapäivällä painopiste oli työpajoilla ja hanke-esittelyillä.

Messuille lähdettiin TUTKE:sta esitte-lemään posteria pedagogisen koulu-tuksen vaikutuksista sekä esittelemään hajautettua koulutusta. Aamupäivän posterikierto sekä luennot olivat erittäin antoisia ja herättivät paljon keskustelua. Yhdessä iltapäivän rinnaikkaissessiossa oli mahdollisuus kuulla Maiju Toivosen esittelyä aiheesta ”Hajautetun lääkä-rikoulutuksen laatu ja vaikuttavuus”.

Messuilta palasimme koulutuksel-lisesti virkistynein ja iloisin mielin. Kainalossa keikkui ykköspalkinnon vienyt posteri sekä kunniakirja.

Kuvassa Erika Österholm-Matikainen ja Pekka Kääpä (kuva Mari Ratia).

opetuksen vahva hajasijoitus yliopis-tosairaalan ulkopuolelle Satakuntaan.

Opetusministeriön ja Turun yliopiston maaliskuussa 2003 tekemän sopi-muksen mukaan koulutukseen otetaan neljänä perättäisenä vuonna (2003-2006) kaksikymmentäviisi pääsytut-kinnon läpäissyttä opiskelijaa. Pro-jektilla oli erillisrahoitus, joka toteutui vuosittaisten vääntöjen avulla lähes alkuperäisen suunnitelman mukaises-ti. Hyväksyessään korotetun sisäänot-tokiintiön yliopiston hallitus edellytti, että saatu rahoitushyöty tulee kohden-taa kaikille lääketieteen opiskelijoille.

Jälkikäteen arvioiden voi todeta, että nyt päättyneestä projektista ovat hyö-tyneet kaikki Turun yliopiston lääketie-teellisessä tiedekunnassa lääkärin ja jopa hammaslääkärin peruskoulutus-ta suorittavat opiskelijat sekä projektin aikana että myös sen jälkeen. Erillisra-hoituksen avulla on toteutettu mitta-va kliinisen harjoittelun hajautus sekä Satakuntaan että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin aluesairaaloihin ja kummankin maakunnan terveyskeskuk-siin. Merkitystä on ollut myös yliopis-tosairaalamme ja tiedekunnan välisellä hyvällä yhteistyöllä ja opiskelijamäärän nousua vastaavalla EVO-rahoituksella. Projektin aikana luotiin kaikkia opiskeli-joita koskeva opettajatuutorijärjestelmä, vahvistettiin oleellisesti opetushallin-toa tukemalla tiedekunnan opetuksen tutkimus- ja kehittämisyksikköä (TUT-KE), laadittiin aikaisemman osaamisen arviointiperiaatteet, otettiin käyttöön henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, hankittiin uusia kalliita opetusvälineitä ja lisättiin joustavuutta ja koordinaatio-ta koulutusjärjestelmäämme. Vähäinen ei suinkaan ollut uudistuksen ja eten-kin hajasijoituksen edellyttämä välillä toivottomaltakin tuntunut sopimus- ja järjestelybyrokratia. Näistä selvittiin innostuneen, vahvasti sitoutuneen ja kritiikkiä kestäneen yhteisömme avulla. Se teki mahdottomasta mahdollisen. ■

Kipinä 2/2012 | 13Posterin suunnittelu Antti Tarponen

14 | Kipinä 2/2012

Muuntokoulutusprojektin aikana tiedekunnassa kehitet-tiin lääkärikoulutusta monin tavoin ja luotiin uusia toimin-tamalleja. Projektin myötä lääketieteen peruskoulutuksen hajauttamisesta Satakuntaan tuli myös vakiintunut käytän-tö tiedekunnan lääkärikoulutuksessa. Satakuntaan luotiin erinomaiset puitteet lääketieteen opetukselle ja opetusyh-teistyöhön on oltu tyytyväi-siä sekä tiedekunnassa että Satakunnassa. Opetusyhteis-työtä onkin sitouduttu jatka-maan muuntokoulutusprojek-tin päättymisen jälkeenkin.

KOKEMUKSIA HAJAUTETUSTA LÄÄKÄRIKOULUTUKSESTA SATAKUNNASSA

Toimittanut Maiju Toivonen ja TUTKE:n harjoittelija Sara Suominen, kasv. yoKuvat Porin opetusterveyskeskuksen arkisto, Pertti Aarnion ja Harri Peltoniemen arkistot

Kyselimme muutamalta Satakunnan avainhenkilöltä kokemuksia muuntokoulutusprojektista ja sen vaikutuksista Satakuntaan. Tiedustelimme heiltä myös toiveita tiedekunnan ja Satakunnan yhteistyölle jatkossa.

PERTTI AARNIO, KIRURGIAN PROFESSORI SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA

Olen ollut mukana lääketieteen hajautetussa opetuk-sessa Satakunnassa aivan sen käynnistämisestä alkaen. Muuntokoulutuksen myötä käynnistetty lääkäriopiske-lijoiden opetus Satakunnan keskussairaalassa on huo-mattavasti vireyttänyt sairaalamme henkilökuntaa ja erityisesti lääkäreitä opetusmyönteisempään suuntaan. Opetus näkyy paljon sairaalan arjessa: on ilahduttavaa nähdä nuoria lääketieteen kandidaatteja osastoillamme ja sairaalan käytävillä.

Lääketieteen opiskelijoiden tutustuminen Satakunnan keskussairaalaan ja Satakunnan sairaanhoitopiiriin jo opintojensa aikana tulee todennäköisesti edesautta-maan heidän rekrytoitumistaan sairaanhoitopiirimme alueelle. Hajautettu lääketieteen opetus siis hyödyttää Satakuntaa tästäkin näkökulmasta. Odotan tulevaisuu-delta Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Satakunnan alueen opetusyhteistyön syvenemistä ja monipuolistumista.

Pertti Aarnio aloitti Satakunnassa kirur-gian professorina lokakuussa 2000. Kirurgian professuuri oli ensimmäinen Satakuntaan perus-tettu professuuri.

Nyt Satakunnassa on yhteensä neljä professuuria: kirurgiassa, psykiatriassa, sisätaudeis-sa ja yleislääketieteessä.

Kipinä 2/2012 | 15

MARJU SJÖSTEN, OPETUSHOITAJA PORIN OPETUSTERVEYSKESKUKSESSA JA SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA

Olen toiminut muuntokoulutusprojektin aikana opetushoitajana Porin opetusterveyskeskuksessa (Porin perusturva) vuodesta 2006 lähtien ja lisäk-si Satakunnan keskussairaalassa vuodesta 2010 lähtien. Olen saanut työssäni seurata läheltä, kuin-ka muuntokoulutusprojektin myötä lääketieteen hajautettu koulutus on määrällisesti lisääntynyt Satakunnassa. Laajentuneen lääkärikoulutuksen hajauttamisen kautta Satakuntaan on saatu uudet opetustilat, välineet ja lisää opetushenkilökuntaa, sekä Porin opetusterveyskeskukseen että Satakun-nan keskussairaalaan.

Lääketieteen opiskelu, lääketieteellinen tiedekunta ja Turun yliopisto ovat tulleet muuntokoulutuksen ansiosta Satakunnassa paremmin tunnetuiksi. Yh-teistyö eri organisaatioiden välillä onkin tiivistynyt, helpottunut ja tuonut uusia yhteistyömalleja. Jat-kossakin odotan Turun yliopiston lääketieteelliseltä tiedekunnalta erilaisia yhteistyötapaamisia ja ahke-raa tiedottamista Satakunnan henkilöstölle. Toivoi-sin myös koko opetushenkilökunnan jalkautumista hajautuspaikkakunnille useammin ja oppiaineilta tiiviimpää yhteistyötä hajautuspaikkakuntien henki-löstön kanssa opetuksen suunnittelutyössä.

HARRI PELTONIEMI, PORIN YLIOPISTOKESKUKSEN JOHTAJA

Toimin aluksi Porin kaupungin edustajana muuntokou-lutushankkeen ohjausryhmissä. Porin kaupungilla on muuntokoulutusprojektin alusta lähtien ollut myön-teinen ja aktiivinen rooli muuntokoulutushankkeessa. Omien toimitilojen rakentaminen opetusterveyskes-kukselle ensimmäisenä koko maassa on yksi esimerkki kaupungin ennakkoluulottomuudesta. Siirryttyäni Porin yliopistokeskuksen johtajaksi olen osallistunut muunto-koulutuksen kehittämiseen myös yliopistokeskuksessa tehtävän yhteistyön näkökulmasta. Lääketieteen edus-tajat kuuluvat kaikkiin Porin yliopistokeskuksen keskei-siin työryhmiin kuten yliopistokeskuksen johtoryhmään ja tutkimuksen johtoryhmään. Tätä yhteyttä voidaan vielä tiivistääkin jatkossa.

Muuntokoulutusprojektilla on ollut paljon myönteisiä vaikutuksia. Niistä yksi tärkeä on se, että projektin avul-la luotiin malli lääketieteellisen koulutuksen hajautta-miseen Satakuntaan. Nyt projekti jatkuu koulutuksen hajautuksena pysyväisluonteisesti. On tärkeää, että Satakunnassa on omaa lääketieteellistä koulutusta ja tutkimusta. Sillä voidaan varmistaa alan korkea osaa-mistaso maakunnassa. Lääketieteen koulutuksen ha-jautus myös turvaa pätevien lääkäreiden saatavuutta alueella. Lääketiede on olennainen myös monialaisen ja monitieteisen yhteistyön kannalta. Satakunnassa voi-daan toteuttaa jatkossakin muuntokoulutusprojektissa kehitettyä moniammatillista koulutusta. Myös monitie-teisiä tutkimushankkeita on synnytetty ja niitä voidaan myös jatkossa toteuttaa. Tulevaisuudessa toivon hyvän yhteistyön jatkuvan niin tutkimuksessa kuin opetukses-sakin. Esimerkiksi tutkijakoulutuksessa voidaan yhteis-työtä lisätä. Myös moniammatillista koulutusta voidaan vielä kehittää.

Porin opetusterveyskes-kukselle saneerattiin omat

tilat vanhaan kulttuurihisto-riallisesti merkittävään Porin Puuvilla -tehtaan miljööseen entiseen värjäämöön Koke-mäenjoen äärelle. Samassa

rakennuksessa toimivat myös Pohjois-Porin terveysasema ja

hammashuolto. Tilat valmistui-vat toukokuussa 2005. Myös Satakunnan keskussairaalaan

on perustettu paljon uusia opetukseen tarkoitettuja tiloja

ja luotu hyvät puitteet lääkä-riopiskelijoiden opetukselle.

Harri Pelto-niemi toimii Porin yliopis-tokeskuksen johtajana ja on toiminut tärkeänä yh-teistyökump-

panina muuntokoulutushank-keessa projektin alusta lähtien.

16 | Kipinä 2/2012

Muuntokoulutushankkeella positiivisia vaikutuksia Turun yliopiston lääkärikoulutukseen

Teksti ja valokuva Turun yliopiston viestintä (julkaistu UTUOnline-verkkolehdessä 26.3.2012)

Terveydenhoidon ammattihenkilöiden muuntokoulutukseen osallistuneista

80 prosenttia on tähän mennessä valmistunut lääkäreiksi.

Tuore muuntokoulutuksen loppuraportti luovutettiin opetusministeri Jukka Gustafssonille (kuv. vas.) hänen vierailunsa yh-teydessä Turun yliopistossa maanantaina 26.3. Kuvassa emeritusprofessori Jouko Suonpää, dekaani Tapani Rönnemaa ja projektijohtaja Anna-Liisa Koivisto.

Turun yliopistossa vuosina 2003 - 2011 toteute-tussa muuntokoulutushankkeessa koulutettiin lääketieteen lisensiaatteja terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joilla oli aikaisempi tervey-denhuollon tutkinto sekä alan työkokemusta.

Turun yliopistossa valmistuneesta muuntokou-lutuksen loppuraportista käy ilmi, että valmis-tuneiden lääkäreiden lisäksi muuntokoulutus-hanke on poikinut useita positiivisia uudistuksia tiedekunnan koulutukseen ja toimintaan.

Hankkeen aikana muun muassa käynnistettiin kaikkia opiskelijoita koskeva opettajatuutori-järjestelmä, laadittiin aikaisemman osaamisen arviointiperiaatteet, otettiin käyttöön henkilö-kohtaiset opetussuunnitelmat ja lisättiin jousta-vuutta koulutuksen organisaatioon.

Kipinä 2/2012 | 17

Hankkeen myötä on toteutettu myös lääketie-teellisen koulutuksen hajautus Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaaloihin ja terveyskes-kuksiin. Samalla on edistetty koulutuksen laa-tua, työelämävastaavuutta, moniammatillisuut-ta ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä. Hajautus on tuottanut laajenevaa tutkimusyh-teistyötä ja useita väitöskirjoja.

Korkeakoulujen arviointineuvosto on myöntänyt Turun yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnal-le yliopistokoulutuksen laatuyksikön statuksen vuosiksi 2010 - 2012.

Yli puolet koulutukseen osallistuneista sairaanhoitajia

Alun perin lähtötutkinnoiksi hyväksyttiin viisi ammattikorkeakoulutasoista ammattinimikettä, mutta hankkeen edetessä sisäänotossa tutkin-tonimikkeitä lisättiin kuuteentoista.

Koulutuksessa on ollut mukana 85 opiskelijaa. Heistä yli puolella on sairaanhoitajatausta.

Tällä hetkellä pysyvän opinto-oikeuden saanei-den muuntokoulutusopiskelijoiden joukosta on valmistunut 69 lääkäriä. Tiedekunnassa on vielä 16 opiskelijaa, joista suurin osa valmistunee ke-vään kuluessa.

Muuntokoulutusprojektin käynnistämisen taus-talla oli paheneva lääkäripula. Opetusministeri Maija Rask oli esittänyt harkittavaksi lyhen-netyn koulutuksen ohjelmaa niille yliopistoille, joilla sijaintinsa mukaan oli mahdollisuus saada koulutukseen Euroopan Unionin rahoitusta.

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekun-nassa laadittiin syksyllä 2002 koulutussuunni-telma, jonka mukaan terveydenhuollon ammat-tihenkilöille suunnattu lääkärin peruskoulutus olisi mahdollista suorittaa kuuden vuoden sijas-ta viidessä ja puolessa vuodessa. ■

Muuntokoulutuksen loppuraportti ”Ter-veydenhoidon ammattilaisesta lääkäriksi” on luettavissa lääketieteellisen tiedekunnan www-sivuilla osoitteesta www.med.utu.fi/hallinto/muuntokoulutus/

13.11.2012 OPPIMISYMPÄRISTÖT MUUTOKSESSA -KOULUTUSPÄIVÄKoulutuspäivän aiheena on mm. sähköiset oppimisympäristöt ja sosiaalinen media opetuksessa.

9.10.2012 LÄÄKETIETEELLISEN PEDAGOGIIKAN KURSSI (10 OP) 2012-2013Pedagogista koulutusta lääketieteellisessä tiedekunnassa opetusta antaville henkilöille.

Lokakuu 2012PEDAGOGIIKAN PERUSTEET- VERKKOKURSSI (2 OP)Tarkempi ajankohta sekä ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan myöhemmin.

25.08.2012 AMEE 2012The Continuum of Education in the Healthcare Professions. Lääketieteen koulutuksen Euroopan yhdistyksen kongressi 25.-29.8.2012, Lyon, Ranska

18152228

29162329

310172430

411182431

7142127

6132026

5121925

KOULUTUSKALENTERI

2012

TUTKE kokoaa koulutuskalenteria lääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökuntaa, opetuksen koordinointitehtävissä toimivia sekä opiskelijoita varten sisältäen opetuksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia.

Kalenteri löytyy osoitteesta www.med.utu.fi/tutke/opettajalle/koulutuskalenteri/

Koulutuskalenteri

Lääketieteellisen pedagogiikan kurssilaiset. Lukuvuoden päätösseminaarissa 28.5.2012 kuultiin lukuisia mielenkiintoisia opetuksen kehittämishankkeiden esityksiä.

HYVÄÄ KESÄÄ!