kirjasto - mielen paikkatulevaisuuden kirjastoa etsimÄssÄ

Hyväksytty ___.___._____ __________________________________

KIRJASTO - MIELEN PAIKKA Tulevaisuuden kirjastoa etsimässä

Opinnäytetyö

Sirpa Luukkonen

Muotoilun koulutusohjelma Tuotemuotoilu

Tila- ja kalustemuotoilu

Savonia-ammattikorkeakoulu Kuopion Muotoiluakatemia Muotoilun koulutusohjelma Opinnäytetyö 2992/2010 Tuotemuotoilu, Tila- ja kalustemuotoilu TIIVISTELMÄ

Sirpa Luukkonen

KIRJASTO - MIELEN PAIKKA Tulevaisuuden kirjastoa etsimässä

Opinnäytetyön lähtökohtana on selvittää yleisten kirjastojen nykytilannetta ja tulevaisuusnäkymiä. Työn tarkoituksena on tutkia kirjastoa mielen paikkana eli tilana, jossa ihmisen immateriaaliset tarpeet kohtaavat kirjaston fyysisen ja virtuaalisen ympäristön. Työhön haetaan näkökulmia yhteiskunta- ja kulutustottumuksien muutoksista sekä ihmisen perustarpeista. Tavoitteena on tehdä katsaus kirjaston tulevaisuuteen ja herättää keskustelua kirjaston nykytilasta ja sen merkityksestä.

Aineiston hankintaan on hyödynnetty monimenetelmällisiä tapoja niin analysoimalla kirjallista aineistoa kuin havainnoimalla ympäristöä. Merkityksellisimpinä lähdeaineistoina ovat toimineet Opetusministeriön julkaisemat kirjaston kehittämiseen liittyvät julkaisut vuosien 2004-2009 välillä.

Tulevaisuuden kirjastonäkemyksiä ja pohdintoja on kerätty lisäksi delfoi -menetelmää hyödyntäen asiantuntijapaneelille osoitetun kaksiosaisen kyselyn avulla. Näiden tulosten ja aineistojen pohjalta on koottu ja suunniteltu tulkinta tulevaisuuden kirjastosta mielen paikkana.

Työn osat ja säilytyspaikat: 2992:1 Raportti, 74 s., Taitemian kirjasto 2992:2 Kerätty aineisto, tekijän hallussa

Asiasanat: kirjasto, tulevaisuus, yhteiskunta, delfoi-menetelmä

Savonia University of Applied Sciences Kuopio Academy of Design Degree Programme in Design Final project with thesis 2992/2010 Product Design, Interior and Furniture Design ABSTRACT

Sirpa Luukkonen

KIRJASTO - MIELEN PAIKKA Looking for the library of the future

The aim of this thesis was to clarify the current situation of public libraries and to study their prospects for the future. The purpose was to explore library as a place of mind, i.e. as a space where people's immateral needs meet the library's physical and virtual environment. Perspective to the work was sought from the changes in society and people's consuming habits as well as from people's basic needs.

The source material was collected by using several methods, such as by analysing written material and observing the environment. The most significant

sources were the publicatons on the development of library between 2004 – 2009 published by Ministry of Education.

More viewpoints and thoughts were collected by using the delphi method. This method was used to create an enquiry which was directed to a panel of experts. The enquiry was in two parts.

Finally, Kirjasto – Mielen paikka was designed based on the results of the enquiry and the source material. The result is an interpretation of library as a place of mind.

Parts of the works and where deposited: 2992:1 Report, 74 p., Taitemia Library 2992:2 Collected material, in the author's possession

Keywords: library, future, society, delphi method

6 KIRJASTO - MIELEN PAIKKA............................................35

6.1 Kirjaston perustehtävät tulevaisuudessa..................................35

6.2 Lähikirjasto ja kirjastoauto .................................................36

6.3 Kirjastokortin tuomat mahdollisuudet....................................37

6.4 Verkkopalvelut..............................................................38

6.5 Kirjastotilat ...................................................................40

6.6 Valtakunnallinen yhteistyöverkko ja markkinointi .....................45

6.7 Profiloituminen kaupallisuuden keskellä ................................45

7 POHDINTA..................................................................48

KUVALUETTELO.....................................................................51

LÄHTEET...............................................................................53

AINEISTOLUETTELO...............................................................55

LIITTEET

LIITE 1. Ensimmäisen kyselykierroksen väittämät

LIITE 2. Toisen kyselykierroksen väittämät

LIITE 3. Delfoi -menetelmällä saatujen tulosten raportti

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO................................................................1

2 KIRJASTO.....................................................................4

2.1 Kirjasto tänään..................................................................4

2.2 Palvelut..........................................................................6

2.3 Käyttäjät........................................................................7

2.4 Kirjaston tiloista..............................................................10

3 MUUTOKSIA YHTEISKUNNASSA......................................13

3.1 Yhteiskunta muutoksien kourissa..........................................13

3.2 Suomalaisten kulutustottumuksista ja vapaa-ajasta.....................16

3.3 Tarpeet.........................................................................18

4 AJATUKSIA TULEVAISUUDEN KIRJASTOSTA......................22

5 DELFOI -MENETELMÄ....................................................28

5.1 Delfoi -menetelmä ja sen vaiheet..........................................28

5.2 Tutkimusongelman määrittely ja kuvaus..................................30

5.3 Asiantuntijapaneeli...........................................................31

5.4 Kyselyn laatiminen...........................................................32

5.5 Kyselykierrokset ja analysointi.............................................33

kirjasto - mielen paikkatulevaisuuden kirjastoa etsimÄssÄ

1 JOHDANTO

Tämä on tarina, jonka päähenkilönä toimii suomalainen kirjasto. Tarinan lähtökohtana on huomio kirjaston nykyti-

lanteesta ja käyttäjien vähenevästä määrästä. Kirjastolla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys ja monet, niin kirjaston

työntekijät kuin kirjaston käyttäjät olettavat sen olevan itsestäänselvyys. Tähän olettamukseen ei kuitenkaan ole tuudit-

tautuminen, sillä kirjasto on jäämässä muiden yhteiskunnan palvelujen varjoon. Kirjasto on ilmainen kulttuurilaitos,

jonka merkitystä tulee korostaa, jotta se säilyisi myös tulevaisuudessa. Keskustelu kirjastotilanteesta on käynyt viime

aikoina kuumana, kun lähikirjastoja uhkaa lakkauttamiset ja suuren Keskustakirjaston suunnitelmia laaditaan Helsingis-

sä. Maaseudulla kirjastojen merkitys on vahvasti korostunut muiden kulttuuripalvelujen ollessa toisaalla.

Tämän työn tarkoituksena on selvittää yleisten kirjastojen nykytilannetta ja tulevaisuus näkymiä. Ensisijaisesti tar-

kastelen kirjastoa jokaiselle kuuluvana peruspalveluna paikkasidonnaisuudesta riippumatta. Tutkin kirjastoa “mielen

paikkana” eli tilana, jossa ihmisen immateriaaliset tarpeet kohtaavat kirjaston fyysisen ja virtuaalisen ympäristön. Kuin-

ka kirjaston toiminta, palvelut ja tilat heijastuvat ihmisen tarpeisiin ja kuinka nämä tarpeet voidaan tulevaisuudessa

täyttää, että kirjasto vastaisi tulevaisuuden muutoksiin ja sen käyttöaste nousisi ovat ydinkysymyksiä, jotka ohjaavat

suunnittelutyötä. Kirjasto on monen mielen paikka, jonka pitää vastata tilallisin keinoin kehittyvään teknologiaan sekä

muuttuviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin huomioiden ensisijaisesti kansalaisten tarpeet. Kirjaston tavoitteena on olla

siellä missä on ihmiset, niin fyysisesti kuin virtuaalisestikin.

Työ jakautui Kaavion 1 osoittamalla tavalla (sivu 3). Aineiston hankintaa tein monimenetelmällisesti silmät auki ym-

päristöä tarkkaillen sekä kirjallisuutta lukien ja analysoiden. Pohja-aineiston tärkeimpinä lähteinä ovat toimineet Ope-

1

Kuva 1. Vallilan kirjasto

tusministeriön kirjaston kehittämiseen liittyvät julkaisut vuosien 2004–2009 välillä. Tämä aineisto toimi myös delfoi

-menetelmällä laaditun kyselyn pohjana. Delfoi -menetelmän tarkoituksena oli löytää sekä käyttäjien että kirjastolais-

ten näkemyksiä ja ajatuksia kirjaston tulevaisuudesta. Kyselyn tulokset toimivat alustana ”mielen paikan” suunnittelulle

muun aineiston ohella. Delfoi -menetelmä on esitelty kappaleessa viisi.

Tämän opinnäytetyön innoittajana toimi syventävässä opintokokonaisuudessa tekemäni ryhmätyö Tulevaisuuden kir-

jastokonsepti ja sen visualisointi. Innostusta on lisännyt myös yleinen keskustelu julkisten palveluiden ja kaupallisten

palveluiden vertaistamisesta ja saatavuudesta. Muotoilijalle yksilöllisten tarpeiden huomioiminen julkisessa tilassa on

haastavaa ja mielenkiintoista. Muotoiltu tila, joka ympäröi ihmiset ja on jokaisen saavutettavissa kokemuksena sekä

hyvinvoinnin parantajana, on myös yksi kirjastotilan tulevaisuuden haasteista.

Työn tavoitteena on herättää keskustelua kirjaston nykytilasta ja sen merkityksestä. Työ on vuoropuhelua kirjaston,

yhteiskunnan ja ihmisten välillä. Lopputuotos esittelee vaihtoehtoja, jota tämä vuoropuhelu on tuottanut ja jotka voivat

olla kirjaston arkea tulevaisuudessa.

2

Kuva 2. Vallilan kirjaston aineistoa

Kaavio 1. Työnkuvaus ja toiminnallinen raami.

3

kirjoja, ei aivan vastaa nykykirjaston palvelutarjontaa. Kirjojen lisäksi sieltä

löytää lehtiä, musiikkia, elokuvia, taidetta ja nettipäätteitä. Entistä enemmän

kirjasto toimii myös kohtaamis- ja tapahtumapaikkana, jossa on kirjailijatapaa-

misia, näyttelyitä ja lukutuokioita. Kirjasto on ilmainen peruspalvelu, jonka

koko toimintakulttuuri perustuu asiakkaan tarpeisiin. (Leisti 2008, 4; OPM

2008, 14, 16)

Erityisen tärkeä osa kirjastolla on yleisen sivistyksen ja lukutaidon ylläpitämi-

sessä. Kirjasto on keskeisin käyttäjän tarpeita kohdennetusti palveleva sivistys-

ja kulttuuripalvelu, joka vaikuttaa laaja-alaisesti oppimiseen, opetukseen ja ak-

tiiviseen kansalaisuuteen. Se varmistaa kansalaisten tasavertaisen pääsyn tiedon

ja kulttuurin lähteille. Tieto ja kulttuuri virtaavat vapaasti vastakohtana median

ja opetustoimen ohjatulle tiedon ja kulttuuri tarjonnalle. Kirjasto on ainoa kau-

nokirjallisuuden asiantuntijaorganisaatio.(OPM 2003, 6-7, 10–11)

Kirjastolla on kaksi tärkeää ulottuvuutta. Ensinnäkin se toteuttaa tietoyhteis-

kunnallisia perusoikeuksia edistämällä tiedon ja kulttuurin saatavuutta sekä

tukemalla tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja. Toiseksi kirjasto kehittää kansa-

laisten omaa kieltä ja ajattelua. Lisäksi se antaa eväitä oman sekä vieraiden

kulttuurien tuntemukseen samoin kuin oman itsensä ja muiden ihmisten sy-

vällisempään ymmärtämiseen. Nämä ulottuvuudet ovat keskeisiä paitsi oppi-

kirjoja, ei aivan vastaa nykykirjaston palvelutarjontaa. Kirjojen lisäksi sieltä kirjoja, ei aivan vastaa nykykirjaston palvelutarjontaa. Kirjojen lisäksi sieltä .2 KIRJASTO

Tässä kappaleessa tutustutaan kirjaston nykypäivään, käyttäjiin, palveluihin

sekä tiloihin. On tärkeää huomioida kirjastojen tämän hetkinen tilanne ennen

tulevaisuuden visioita ja uusien näkökulmien kehittämistä. Kirjastolla on huo-

mattava asema nykyajan yhteiskunnassa sivistyksen ylläpitäjänä, unohtamatta

sen lukuisia muita kulttuuria edistäviä tehtäviä tämän rinnalla.

2.1 Kirjasto tänään

Kirjaston perustehtävä on sivistää ihmisiä. Sitä säätää yleinen kirjastolaki, jonka

tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjal-

lisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisval-

miuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Lisäksi tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkko-

palvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. (Finlex 09.10.2009

< http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904>).

Kirjasto on tärkeä osa yhteiskuntaamme ja sillä on ihmisille merkitystä. Kirjas-

ton merkityksen ymmärrämme julkisena ja tasa-arvoisena palveluna. Kirjasto

kertoo ympäristöstään ja sen arvoista; sivistyksestä, tiedosta ja kirjan arvos-

tuksesta. Mielikuva hiljaisesta paikasta, josta vain haetaan ja jonne palautetaan

4

misen ja yhteiskunnallisen osallistumisen, myös ihmisen koko elämän kannalta.

Kirjastot vaalivat kansallista identiteettiä, kotimaisia kieliä, kirjallisuutta sekä

monikulttuurisuutta. (OPM 2003, 10–11; OPM 2006, 13)

Kirjastojen rooli on muuttunut viime vuosien saatossa. Informaatio- ja media-

ympäristön radikaalin ja kiihtyvän muuttumisen myötä, kirjaston perustehtävä

on ajankohtaisempi kuin koskaan. Informaation helppo saatavuus, paljous ja

samanaikainen kaaos haastavat kirjastoalan ammattilaiset. Informaation käyttö

on yhä enemmän ongelmanratkaisun luonteista ja henkilökohtaiseen tiedon-

hankintaan tarvitaan yhä enemmän ammattitaitoista kirjastohenkilökuntaa.

Kansalaisten opastaminen tiedonhallintataitoihin on nousemassa kirjastojen

ydintehtäväksi. Onhan asiakkaan kannalta ratkaisevaa aineiston löytyminen ja

sen vaivaton saanti. (OPM 2008, 9, 11, 13, 14)

Kirjasto on maamme käytetyin kulttuuripalvelu. Lainaajia Suomessa oli vuonna

2008 noin 2,2 miljoonaa ja kirjoja lainattiin 71 932 755 kappaletta. Kirjasto-

tilastoja tarkastellessa voi huomata, että kirjastojen käyttäjämäärät ovat vähen-

tyneet, kirjastoja on suljettu ja verkkokäynnit fyysisten käyntien rinnalla ovat

kasvaneet. (Opetusministeriö 18.1.2010 < http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/

perustilastot.aspx>) Kuntien kyky tarjota tietoyhteiskunnan kirjastopalveluita

on heikentynyt. Kirjastojen korkeakoulutetun henkilöstön väheneminen, väes

Kaavio 2. Toimintayksiköiden määrämuutokset vuosina 1999-2008.

Kaavio 3. Lainaus, kirjastokäynnit ja verkkokäynnit 1985-2008.

5

2.2 Palvelut

Kirjasto on ilmainen peruspalvelu ja sen tarkoituksen on toteuttaa ja vahvistaa

perusopetuksen ohella jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia. Perus-

palvelulla laajempana käsitteenä tarkoitetaan sellaisia palveluja, jotka koskevat

suurta määrää ihmisiä, vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden

puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Yleensä peruspalvelut ovat jul-

kisia palveluita tai julkisen sektorin ylläpitämiä. Peruspalveluiden avulla tur-

vataan kaikille kansalaisille tasa-arvoiset ja mahdollisimman hyvät lähtökohdat

elämään. Peruspalvelut ovat kirjastoissa pääsääntöisesti ilmaisia (OPM 2004,

17–18).

Nykyisen tietoyhteiskunnan kirjasto tarjoaa sekä perinteisiä että sähköisiä pal-

veluja. Kirjaston keskeisimpiä ja tärkeimpiä toimintoja ovat edelleenkin perin-

teisen kirja-aineiston tarjoaminen asiakkaiden käyttöön, lainattavaksi tai paikan

päällä käytettäväksi, tietopalvelu sekä asiakkaiden opastus ja opettaminen tie-

donhaussa ja hankinnassa. Sähköisiä palveluja ajatellaan uudenlaisina palvelu-

kokonaisuuksina kuten lisensoidut Internetin kautta toimivat tietokannat tai

e-kirjat. Sekä perinteiset että sähköiset palvelut ovat toisiaan täydentäviä pal-

velumuotoja. Verkkokirjastolla ei voida korvata fyysisessä tilassa olevia kirjas-

tön koulutustason nousu, opetustoimen ja elinikäisen oppimisen laajentuneet

tarpeet sekä kirjasto-osaamisen kasvava kysyntä tuovat palveluille uusia vaati-

muksia (OPM 2003, 7).

Nykypäivän kirjasto elää ajassa ja kokeilee jatkuvasti uusia palveluita ja tapoja

tuoda esiin aineistoaan. Haasteena on kirjaston vaatimattomuus ja osaamisen

näkyviin tuominen. Huolenaihe on myös nuorten vähentynyt kirjastonkäyttö.

(Leisti 2008, 4) Yhteiskuntamuutoksiin ja käyttäjien muuttuviin tarpeisiin vas-

taaminen tuo suuria haasteita kirjaston olemassa ololle sekä kirjaston henki-

lökunnan ammattitaidolle. Ihmisten ajankäytöstä kilpaillaan verkkopalvelujen

yleistymisen myötä. Tässä kilpailussa menestyäkseen kirjastojen tulee tuottaa

sellaista lisäarvoa, jota muut eivät pysty tarjoamaan. (OPM 2008, 11)

Kirjastot nykyisellään tarjoavat laadukkaan ja kattavan palveluverkoston, jossa

yhteistyötä tehdään laajasti eri kulttuurikenttien kanssa. Koululaiset, opiskeli-

jat sekä maahanmuuttajat ovat tärkeässä roolissa niin käyttäjinä kuin kehittäji-

näkin kirjaston tulevaisuutta ajatellen. Kirjasto on ilmainen, jokaisen vastaan-

ottava julkinen tila, joka mahdollistaa kaikille samanvertaiset palvelut ikään tai

ulkonäköön katsomatta.

6

jaston tehtävänä ei ole voiton tavoittelu. Lisäksi maksullisten lisäpalveluiden

liiallinen korostaminen kirjaston toiminnassa ja sen markkinoinnissa syö ide-

ologista pohjaa yleisen kirjaston tärkeimmältä tehtävältä ja suurimmalta vah-

vuudelta. (OPM 2004, 18,26)

Viereisellä sivulla olevassa kollaasissa (Kollaasi 1), olen käyttänyt apuna Kuopi-

on kaupungin kirjastosta saamaani listausta käyttäjistä ja palveluista tutustuessa-

ni Kuopion kaupungin kirjastoon syksyllä 2009 informaatikko Päivi Savinaisen

opastuksella. Palvelut ovat eritelty käyttäjien mukaan ja ne vastaavat Kuopion

kaupunginkirjaston tarjoamia palveluja vuonna 2009. Palvelut vaihtelevat usein

kirjastoittain, joskin peruspalvelut ovat pitkälti samoja. Kirjastojen palvelut

ovat laajentuneet viime vuosien aikana ja kannustavat sekä sosiaalisuuteen että

hyvinvoinnin nostamiseen. Joistakin kirjastoista on mahdollista jopa lainata

mm. ulkopelejä sekä sykemittareita ja kävelysauvoja.

2.3 Käyttäjät

Kirjasto kuuluu kaikille. Kirjaston toimintakulttuuri tapahtuu asiakkaan lähtö-

kohdista. Lapsille kirjasto on tärkeä perus- ja lähipalvelu. Kansainvälinen las-

tenoikeus sopimus velvoittaa, että lapsia ja nuoria pitää kuulla heitä koskevissa

asioissa. Lapsille ja perheille on tarjolla tasokkaita aineistoja ja omaa ohjelmaa.

toja. Verkkokirjastoon on pyritty saamaan nimenomaan sellaisia palveluja, jot-

ka saavat lisäarvoa paikka- ja aikariippumattomuudesta. (OPM 2006, 6; OPM

2004,13).

Tärkeänä kirjastopalveluna pidetään myös kirjastoautopalveluita. Kirjastoautot

takaavat kirjastonpalvelut myös harvaan asutuilla seuduilla. Tietoverkkoyhte-

yksien riittävä tarjoaminen asiakkaiden käyttöön on kirjastoautoissa vaikeaa

jo pelkästään tilan puutteen vuoksi. Internet-bussia on kokeiltu muun muassa

Tampereella, jossa se on saanut paljon huomiota ja innokkaita asiakkaita. (OPM

2004, 32)

Kirjastojen palvelut ovat monipuolistuneet vuosi vuodelta. Kirjasto paikkana

ei ole enää ainoastaan kirjojen lainaus ja palautuspaikka, vaan siellä ihmiset ta-

paavat toisiaan ja viettävät aikaa. Internet ja eri hakupalvelujen käyttö ei ole

vähentänyt kirjastojen merkitystä, vaan kehitys on ollut päinvastainen. (OPM

2006, 15)

Kirjastonasiakkaita voidaan ryhmitellä ja asiakassegmentoinnin myötä voidaan

löytää uusia käyttäjätarpeita. Profiloiduista, juuri omia tarpeita lähellä olevista

palveluista, monet ovat myös valmiita maksamaankin. Maksullisten ja voittoa

tuottaviin palveluihin suhtaudutaan kuitenkin hyvin varauksellisesti, sillä kir-

7

Kollaasi 1. Kuopion kaupunginkirjaston palvelut käyttäjäryhmittäin vuonna 2009.

8

Ensiarvoisen tärkeää on tuoda menneisyys lasten ulottuville myös koulun ulko-

puolella. Kirjaston haasteena on medialukutaidon opettaminen lapsille. Lapset

tarvitsevat myös tilaa ympärilleen ja heidät pitää huomioida tiloja suunnitelles-

sa sekä rakentamisessa. (Leisti 2008, 24)

Useissa kirjastoissa nuorten aineisto on sijoitettu lastenosastolle. Nuorten tilo-

jen tulisi sijaita omalla osastollaan. Tilojen tärkeys heijastuu myös nuorten kir-

jastovierailuihin. Kirjasto voi tarjota nuorille toimivan, miellyttävän ja turval-

lisen kohtaamis- ja oleskelupaikan. On huolestuttavaa, että viimeisten kolmen

vuoden aikana noin 26% kirjastokortin omistavista 13-17 vuotiaista nuorista ei

ole lainannut mitään. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme kirjaston käyttä-

jiä ja sen ylläpitäjiä. Heidän tarpeisiin ja käyttäytymismuutoksiin vastaamalla

kirjaston paikka yhteiskunnassa on turvattu. ((Leisti 2008, 24) OPM2008, 14)

Työikäisille ihmisille kirjasto on ehtymätön tiedon ja elämysten lähde. Kirjasto

auttaa ihmisiä vastaamaan työelämän jatkuvaan kouluttautumisen vaatimuksiin.

Sen tuoma sisältö ja osaaminen voi tuoda monen työhön lisäarvoa. Nopean

muutoksen, erikoistumisen ja verkostoitumisen seurauksena työntekijöiltä vaa-

ditaan tulevaisuudessa aiempaa monipuolisempaa osaamista. (Leisti 2008,26)

Lisäksi kirjasto tarjoaa tiloja ja mahdollisuuksia rauhoittumiseen sekä stressit-

tömään vapaa-aikaan.

Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa kirjaston käyttäjistä on senioreita. He

omaavat yhä paremman terveydentilan, koulutustason, taloudellisen aseman

sekä aktiivisen elämäntavan. Aktiiviset seniorit osaavat arvostaa kirjaston vah-

vaa osaamista ja laadukasta tarjontaa. He matkustavat, harrastavat ja opiskelevat.

Kirjaston tulee tarjota senioreille monenlaisia palveluita ja viihtyvyyttä sekä

toimia keskeisessä roolissa elinikäisen oppimisen turvaajana. (Leisti 2008,26)

Väestö- ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat kirjaston toiminnan painotuk-

siin. Kiireiset täsmätietoa etsivät työikäiset ja nuoret ovat esimerkkejä asia-

kasryhmistä, joiden tarpeet muuttuvat nopeasti viestintätekniikan kehittyessä.

Aktiiviset seniorit puolestaan tarvitsevat kotoa käsin käytettäviä uusia etäpal-

veluita. Lisäksi maahanmuuttajien palvelutarpeet lisääntyvät. (OPM 2008,

14) Monikulttuurisuus on nykypäivänä olennainen osa Suomea. Oikeus oman

kulttuuri-identiteetin säilyttämiseen on kirjattu perustuslakiin ja kotouttamis-

lakiin. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä ta-

voitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kiel-

tään ja kulttuuriaan säilyttäen. (Leisti 2008,26)

9

paan hankkimiseen. Langattoman Internet yhteyden myötä itsenäinen tilojen

käyttö on kasvanut. Tarve yksityisille ja rauhallisille työpisteille on nyt tärkeäm-

pää kuin varsinaisten isojen tilojen yhteiskäyttö. (OPM 2006, 31)

Kirjastojen tilojen välillä vallitsee omalaatuinen vastakkain asettelu. Samaan

aikaan kun kirjastoaineistot ja palvelut siirtyvät verkkoon ja fyysisten kirjas-

totilojen tarve kyseenalaistetaan, rakennetaan uusia upeita kirjastoja ja perus-

korjataan vanhoja. Kaikkialla maailmassa on kuitenkin havaittu, että fyysisten

kirjastotilojen käyttö ja tarve ovat lisääntyneet virtuaalisten palvelujen myötä.

Fyysiset kirjastot ovat tärkeimpiä avoimia, ei-kaupallisia kohtaamispaikko-

ja, joihin jokainen voi tulla omana itsenään. Se tarjoaa tilan hiljaisuudelle ja

keskittymiselle samalla kun se torjuu yksinäisyyttä ja tukee yhteisöllisyyttä.

Kirjastotiloihin sekä poiketaan että siellä oleskellaan. Kirjastotilan merkitys

kohtaamis- ja tapahtumapaikkana on kasvanut. Kirjastosta sanotaan, että se on

kolmas tila kodin ja työpaikan rinnalla. (Iisalo, M. 3.2.2010 <http://www.

kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/neuvosto/_tapahtumat/semit2006/laatu3/Fi-

les/liitetiedosto2/3mi.pdf>;OPM 2006, 9; OPM 2008, 14-15, 30)

Kirjastotila näyttäytyy usein asiakkaalle uuvuttavana labyrinttina. Yksi ratkaisu

näihin ongelmiin on kirjaston jakaminen suuriksi aihepiirialueiksi. Jakaminen

2.4 Kirjaston tiloista

Kirjaston pyrkimys on olla siellä missä ihmiset. Tämän pyrkimyksen toteutumi-

nen vaatii tilojen helppoa saavutettavuutta esimerkiksi toimivien liikenneyh-

teyksien avulla. Lisäksi tilojen tulee olla tarpeeksi kookkaita aineistojen ja toi-

mintojen vaatimuksiin. (Kuopion kirjastoverkkoselvitys 10.10.2009 <http://

www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/140507124455811/$FILE/Kirjastove

rkkoselvityslautakunnanmuutos8.5.2007doc.pdf>)

Haasteellista kirjastojen tiloista tekee niiden monipuolinen kulttuuri ja sen

asettamat kriteerit. Toimitilojen on sovelluttava sekä oleskeluun että työskente-

lyyn, asiakaspäätteiden käyttöön, aineistojen järkevään sijoitteluun, lainauksiin

ja muuhun kirjastotoiminnalle ominaiseen käyttöön. Tiloihin on lisäksi oltava

esteetön pääsy. Opetusministeriön antaman laatukriteerin mukaan toimitilaa

tulee vähintään olla 100m2 1000 asukasta kohti. Harvoin tämä kriteeri kui-

tenkaan täyttyy. (Kuopion kirjastoverkkoselvitys 10.10.2009 <http://www.

kuopio.fi/attachments.nsf/Files/140507124455811/$FILE/Kirjastoverkkos

elvityslautakunnanmuutos8.5.2007doc.pdf>)

Hyvin resurssoidut kirjastot soveltuvat hyvin Internet-työpisteiden sijoituk-

seen samalla kun ne tarjoavat muuta aineistoa ja ammattiapua tiedon laajem-

10

tapahtuu jo arkkitehtonisen tilan tasolla eriyttäen ja jakaen tilaa mahdollisim-

man toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa materiaalin lisäksi on myös tilaa ja rau-

haa käyttää sitä. Erilaiset opiskeluympäristöt, ryhmätyöalueet, tietokoneluo-

kat, lukusalit ja sohvanurkkaukset auttavat asiakkaita löytämään oman tapansa

käyttää kirjastoa ja mahdollistavat sen monipuolisen käytön (OPM 2004, 6)

Maaseudulla kirjastojen tilahaasteet ovat korostuneet, kun muita organisaa-

tioita, kulttuurilaitoksia tai erikoisasiantuntijoita ei ole lähettyvillä. Maaseu-

dun kirjastojen tärkeä tehtävä on tarjota kohtaamispaikka ja fyysinen tila, joka

tarjoaa mielekkään vapaa-ajan ja omaehtoisen opiskelun tilan kaikenikäisille.

Kirjasto on ainoita jäljellä olevia hiljaisuuden ja rauhan julkisia keitaita (OPM

2006, 31)

11

ILMIÖITÄ JA TULEVAISUUSKUVIAILMIÖITÄ JA TULEVAISUUSKUVIA

BOOKCROSSING

BookCrossing on kansainvälinen ”kirjojen vapautusliike”, jonka toiminta perus-

tuu yhdysvaltalaiseen Internet-sivustoon BookCrossing.com. BookCrossign.com

sivusto on perustettu vuonna 2001. Se on Internet-yhteisön tyyppinen, ei varsi-

naisesti kaupallinen sivusto. Taustalla on havainto, että kirjat (varsinkin romaanit)

tulevat luettavaksi vain kerran ja päätyvät lopulta kirjahyllyn täytteeksi tai jopa

jätteenkeräykseen. Perusajatuksena on tällaisten kirjojen antaminen toisten, myös

aivan tuntemattomien ihmisten luettavaksi.

Yksinkertaisimmillaan tämä käy vapauttamalla kirja eli jättämällä se julkisel-

le paikalle kenen tahansa kiinnostuneen poimittavaksi. Kirjan voi rekisteröidä

BookCrossing sivustoilla, jolloin sille saa oman BCID tunnuskoodin. Tätä kautta

kirjan kulkua maailmalla voi halutessaan seurata koodin ja sivuston avulla. Sivus-

ton käyttö on maksutonta ja anonyymiä. Kirjojen vapauttamisen lisäksi BookCros-

singin yhteydessä harrastetaan monenlaisia kirjoihin ja lukemiseen liittyvää oheis-

toimintaa. Kirjoja siirtyy BookCrossing – harrastajien kesken paljon myös suoraan

kädestä käteen.

BookCrossing kirjoja vapautetaan julkisille paikoille sillä tarkoituksella että kuka

tahansa kiinnostunut voi poimia kirjan mukaansa luettavaksi. Kirjat varustetaan

yleensä selkeillä etiketeillä, jossa selitettään kirjan löytäjälle mistä on kyse ja anne-

taan ohjeet BookCrossing -sivuston löytämiseen ja käyttämiseen. Valtaosa kirjoista

päätyy jonkun luettavaksi.

BookCrossingiin liittyy useita sivuilmiöitä. Lisäksi eri puolilla maailmaa järjestetään

harrastajien kesken vapaamuotoisia tapaamisia. BookCrossingiin ei liity kirjojen ko-

piointia vaan alkuperäinen kirja kiertää lukijalta lukijalle kenenkään hyötymättä tästä

rahallisesti. BookCrossing sivustolla on maailmanlaajuisesti yli 700 000 jäsentä, jotka

ovat rekisteröineet yli 5 miljoonaa kirjaa. Suomalaisia jäseniä on yli 5 000 ja näistä

aktiiviharrastajia useita satoja.

LÄHTEET

www.bookcrossing.com (luettu 20.2.2010)www.wikipedia.org/wiki/bookcrossing (20.2.2010)

KUVAT:

http://www.flickr.com/photos/thelostbook/3485852322/in/photostream/ (14.3.2010)

http://bookcrossingfinland.net/esitteet/Airam_BC-infolappuja%20vapautus-kirjan%20v%C3%A4liin.pdf (14.3.2010)

http://bookcrossingfinland.net/kuvat/JuupajoenPamaus/LahtevatKirjat2.png (14.3.2010) (taustakuva)

12

Tulevaisuudessa elämäntavat globaalistuvat ja kulttuurit lähestyvät toisiaan,

limittyvät ja sekoittuvat. Suomen asukasluvun uskotaan kasvavan 5,7 miljoo-

naan ja Helsingin asukasluvun uskotaan lähenevän kahta miljoonaa seuraavan

50 vuoden aikana. Väestö ikääntyy ja tarpeet muuttuvat. Ikäluokat ovat entistä

koulutetumpia ja varakkaampia. Vuosina 2010–2025 työikäinen väestö vähenee

ennusteiden mukaan 265 000 henkilöllä (Leisti 2008, 18).

Ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa ja heidän toimintakykynsä odotetaan paran-

tuvan. Elämänkokemuksineen ja taitoineen he ovat myös yhteiskunnan merkit-

tävä voimavara. Heillä on hyvät mahdollisuudet olla arjen apuna lähiyhteisöil-

leen ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. (OPM 2006, 12).

Maaseudun kehityksessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Viljelijäväestön

määrä on romahdusmaisesti laskenut, loma-asukkaiden ja osa-aika-asukkaiden

määrä puolestaan kasvanut. Kaupunkien ruuhkautumiselle, hintojen nousulle,

turvattomuudelle ja vastaaville ilmiöille maanseudun vetovoima rauhallisena

ja laadukkaana asuinympäristönä lisääntyy. Maaseudun muuttoliike tuo maa-

seudulle myös uutta kansalaistoimintaa. (OPM 2006, 11) Toisaalta yli puolet

maailman ihmisistä asuu jo kaupungeissa ja tämä kehitys jatkuu voimakkaasti.

Merkittävin muutos ympäristön kannalta liittyy materiaalisen kasvun synnyt-

tämiin ongelmiin, ilmaston lämpenemiseen sekä uusiutumattomien luonnon-

3 MUUTOKSIA YHTEISKUNNASSA

Yhteiskuntamuutokset vaikuttavat kirjaston tilanteeseen tulevaisuudessa. Jos

ymmärrämme nykyisiä muutoksia, voimme luoda myös todennäköisempiä tu-

levaisuuskuvia. On tärkeää olla ajan tasalla ympäröivästä maailmasta ja vastata

sen tuomiin muutoksiin mahdollisimman nopeasti. Teknologian nopeassa kehi-

tyksessä on vaikea pysyä mukana. Kirjaston tulisi jopa olla yksi askel edellä ja

toimia edelläkävijänä muutosvirrassa, jotta kiinnostus kirjastoa kohtaan säilyisi

ja lisääntyisi. Tässä osiossa tehdään katsaus yhteiskunnan muutoksiin, kulutus-

tottumuksiin, vapaa-ajan muutoksiin sekä ihmisen tarpeisiin. Tarkoituksena on

antaa tietoperustaa tulevaisuuden kirjaston suunnittelulle ja luoda katsaus tule-

vaisuuden käyttäytymiseen ja kuluttamiseen yleisellä tasolla.

3.1 Yhteiskunta muutoksien kourissa

Suomalaisen yhteiskunnan menestys tulevaisuudessa taataan, mikäli se pystyy

kehittämään uusiin haasteisiin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestä-

viä ratkaisuja. Yhteisiä tulevaisuuden muutoksia tuottavat muun muassa väes-

tön kasvu, ympäristön tilanne sekä tiedon määrän kasvu ja sen saavutettavuus.

(Leisti 2008, 18)

13

tuskin koskaan ollut niin kaukana toisistaan kuin nyt ja tulevaisuudessa. Nuoret

elävät aivan toisenlaisessa todellisuudessa kuin vanhemmat, suuret ikäluokat.

(Mannermaa 2008, 81)

Tieteen ja teknologian räjähdysmäinen kehittyminen muuttaa väistämättä maa-

ilmaa ja voimme vain arvailla mitä seuraavat vuosikymmenet tuovat tullessaan.

Tieto on saavutettavissamme heti ja avoimen toimintamallin ansioista jopa jo

työstövaiheessa. Langattomat, mobiilit ja ubiikit tietokoneratkaisut tulevat

osaksi arkea. Uudet viestintäteknologiat mahdollistavat 24/7 – yhteiskunnan,

jossa kuluttaminen ja työnteko mahdollistuvat ympärivuorokautiseksi. Tällai-

nen yhteiskunta tulee muuttamaan merkittävästi ihmisten aikakäsitystä ja ajan-

käyttöä. (Leisti 2008, 19)

Kokemuksemme maailmasta ja tapamme ymmärtää ja hahmottaa sitä välitty-

vät yhä useammin eri medioiden kautta. Media vaikuttaa merkittävästi yhteis-

kunnallisten arvojen kehittymiseen ja kansalaisten arvojen muodostumiseen.

Ihmiset osallistuvat tuottamalla, arvioimalla ja jakelemalla sisältöä ja verkon

sovelluksia yhteisöllisesti. Ylenpalttinen sisältö ja lähdemäärä sekä tiedonhal-

linnan epäluotettavuus ovatkin haasteita verkossa. Kuitenkin Internet ja sii-

hen kehittyvät palvelut nähdään kokonaisvaltaisina ratkaisuntarjoajina. (Leisti

2008,19)

varojen hupenemiseen. Kestävän kehityksen ratkaisut ovat keskeisempiä kuin

koskaan. (Leisti 2008, 19)

Infrastruktuurimuutosten myötä myös ihmisten tavat opiskella ja tehdä työtä

muuttuvat. Ympäristö, tavat ja välineet muuttuvat ja avoimuus ja joustavuus

kasvavat. Multimedia kehittyy täysin langattomaksi ja liikkuvaksi, jolloin myös

vuorovaikutus mahdollisuudet monipuolistuvat ja kehittyvät. Etätyön mahdol-

lisuudet tulevat muuttamaan ihmisten aikakäsitystä ja paikkasidonnaisuus kato-

aa. (OPM 2006, 12)

Hyvinvointipalvelujen tarve kehittyy eri tavalla eri alueilla. Työn ja opiskelun

jaksot voivat vaihdella koko elämän ajan, samoin asuminen eri paikoissa ja mais-

sa. Ikäkausittainen elämäntyyli ei ole enää ennustettavissa. Elämän arvot ja -va-

linnat eriytyvät yksilöiden ja ryhmien välillä. (OPM 2006, 12)

Suomalainen kulttuuri monipuolistuu sekä maailmankuvaltaan että arvomaa-

ilmaltaan. Uusien yhteisöjen merkitys kasvaa, työtehtävät erikoistuvat, moni-

kulttuurisuus lisääntyy ja ikäpolvierot sekä yhteiskunnan polarisaatio kasvaa.

Ihmisen identiteetin lähteiksi muodostuvat uudet sosiaaliset yhteisöt sekä ver-

kostot. Ihmisten kokemus yhteenkuuluvuudesta, tahdosta elää sekä tehdä töitä

olennaistuvat. (Leisti 2008, 18) Eri ikäluokkien ymmärrys todellisuudesta on

14

ILMIÖITÄ JA TULEVAISUUSKUVIAILMIÖITÄ JA TULEVAISUUSKUVIA

SLOW LIFE

Nyky-yhteiskunnassa hallitsee nopeuden kultti ja tehokkuus on ylimmäinen arvo.

Slow life antaa aikaa ja tilaa rentoutumiselle ja luovuudelle. Tämän tuloksena hyvin-

vointi ja elämänlaatu kohoavat. Slow life on Italiassa vuonna 2000 syntynyt liike,

jonka tarkoituksena on parantaa elinolosuhteita hyödyntämällä uutta teknologiaa

menneisyyden perintöä unohtamatta.

Slown päämääränä on parempi hitaampi ja merkityksellisempi elämä. Slow mer-

kitsee ihmisen yksilöllistä kokemusta laadukkaasta, merkityksellisestä ja tasapai-

noisesta elämästä. Slow life on kiireettömyyttä tukevaa, mutta myös merkityk-

sellistä. Merkityksellisyys rakentuu ensisijaisesti kokemuksen kautta eli ihminen

kiireisenäkin pääsee osaksi sellaista palvelutapahtumaa, tilaa tai ympäristöä, jossa

kiireettömyys ja kiireettömyyden tunne luo lisäarvoa. Slow life –ajattelussa tärkeää

on huomioida kaikki ne osatekijät, jotka tukevat kiireettömyyttä. Esimerkiksi Slow

Foodissa on kysymys nautinnosta, ajankäytöstä ja kiireettömyydestä. Tällöin myös

ympäristön tulee tukea tätä tapahtumaan.

Rauhallisten kaupunkien malli koskee kaikkea ympäristöä kuten kaupunkisuun-

nittelua, ympäristöä, energiaa, liikennettä ja koulutusta. Asukkaiden, kaupunkien

ja ympäristön välinen sidos on keskiössä. Yhteisössä keskipisteenä on terveellinen

syöminen, asuminen sekä nauttiminen. Tarkoituksena on, että ihmiset nauttisivat

elämänlaadusta tietoisesti.

LÄHTEET:

Heinonen, P. 2009. Arki ja tulevaisuuden ammatit. Tulevaisuuden kesäseminaari 21.8.2009.http://www.futurasociety.fi/seminaarit/kesasem2009/Heinonen_alus-tus_Evo2009.pdf. (luetu 2.2.2010)

Orento, J. 2010. Designing Slow Life Conference Lahti in October 21-22, 2009. http://www.slowlife.fi/01/index.html (katsottu 2.2.2010)

KUVA:

http://4.bp.blogspot.com/_OwaFHJQiAJY/SceRmzUPuvI/AAAAAAAABSY/F-lgkxJjpw0/s400/Enjoy_Life_by_dandelgrosso.jpg (14.3.2010)

15

Elinoloja määrittävät kotitalouden asuinpaikka ja -tapa sekä kotitaloustyyppi.

Kotitalouksien lukumäärä on Suomessa kasvanut 20 viime vuoden aikana noin

neljänneksellä eli puolella miljoonalla. Kasvua selittää luonnollisesti osin väes-

tönkasvu, mutta myös kotitalouksien rakenteelliset muutokset. Kotitalouksien

koko on hitaasti pienentynyt vuosi vuodelta. Palvelujen läheisyys ja viihtyvyys

korostuvat taloudellisesti, sosiaalisesti ja toiminnallisesti hyvässä elinympäris-

tössä. (Raijas & Varjonen 2009, 13, 15)

Kotitalouksien todellinen kulutus ei toteudu pelkästään varallisuuden, ansio-

tulojen ja tulonsiirtojen avulla, vaan lisäksi siihen vaikuttavat julkisen sektorin

palvelujen käyttö ja kotitalouksien itselleen tuottamien palvelujen arvo. Jul-

kiset hyvinvointipalvelut vaikuttavat kulutusmahdollisuuksiin huomattavasti,

vaikka tätä puolta harvemmin tuodaan esille. Esimerkkejä näistä palveluista

ovat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, julkinen liikenne sekä kunnalliset

vapaa-ajan palvelut, kuten mahdollisuus urheilukenttien ja -hallien sekä kirjas-

tojen käyttöön. (Raijas & Varjonen 2009, 16)

Vapaa-ajan vietolle on monenlaisia tavoitteita: rentoutuminen, elämysten, nau-

tintojen tai jännityksen hakeminen, itsensä kehittäminen, terveyden edistämi-

nen. Nykyisin vapaa-aikaa ei koeta monesti aitona vapaa-aikana. Esimerkiksi

lapsiperheissä vapaa-aikaa voidaan viettää lasten ehdoilla, ensisijaisesti heidän

Mikäli kirjastot pystyvät vastaamaan väestömuutoksiin ja käyttäjien muuttu-

viin tarpeisiin, niiden merkitys kasvaa ja monipuolistuu sekä yhteiskunnallinen

vaikutus korostuu (OPM 2006, 15). Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja

lähes mahdotonta. Päätöksillä, joita teemme nyt on suoranainen yhteys tulevai-

suuteemme. Yhteiskuntamuutoksia on nähtävissä jo nyt, kun maaseutu autioi-

tuu ja kulutusyhteiskunnan arvot kasvavat. Kiireellisyyden ja tehokkuuden rin-

nalle on kehittynyt kuitenkin vastakkaisia ajatusmalleja, jossa elämänlaatuun,

yhteisöllisyyteen sekä henkiseen hyvinvointiin halutaan panostaa. Äärimmäiset

muutokset aiheuttavat ympärilleen aina vastakkaisia reaktioita. Se kuinka mi-

hinkin muutokseen suhtaudutaan ja kuinka ne vaikuttavat ympärillämme, on

vain ajan näyttämä kysymys.

3.2 Suomalaisten kulutustottumuksista ja vapaa-ajasta

Vuosien 2008–2009 taloudellisen taantuman vaikutus kulutukseen on ollut

runsaasti esillä julkisessa keskustelussa. Hyvinvointi muodostuu ihmisten elin-

oloista, joita voidaan mitata ja kuvata tilastotiedoin, toiminnoista, jotka ilmene-

vät ajankäyttönä ja kulutuksena, sekä kokemuksista, joista saadaan tietoa mieli-

pidetutkimuksien avulla (Raijas & Varjonen 2009, 13).

16

tarpeitaan tyydyttäen. Vapaa-aika voi myös olla suorittamista: rakennetaan

omaa identiteettiä tai pyritään kehittymään kyvykkäämmäksi työntekijäksi.

(Raijas & Varjonen 2009, 30)

Vapaa-ajan vietto suuntautuu nykyisin yhä enemmän kodin ulkopuolelle ja

vaatii erilaisten hyödykkeiden hankintaa. Nuorilla yksin asuvilla, keski-ikäisillä

pariskunnilla ja lapsiperheillä vapaa-ajan vietto on hyvin kulutusintensiivistä.

Eläkeläistaloudet viettävät vapaa-aikaansa pienimmin kustannuksin, niin koto-

na kuin kodin ulkopuolella (Raijas & Varjonen 2009, 34).

TAULUKKO 1. Muutamien kulttuuriin liittyvien harrastusten yleisyys vuo-sina 1999, 2001 ja 2005.

Elinympäristön infrastruktuuri ja palveluiden saatavuus on muuttunut suuresti.

Vapaa-ajan kulutusmenojen tarkastelu kertoo kuitenkin toisenlaisesta kehityk-

sestä: ne ovat kasvaneet roimasti. Vapaa-ajastamme on siis tullut yhä tuotein-

tensiivisempää ja tuotteistetumpaa. Vapaa-aika on sidoksissa ansiotyön ja koti-

työn määrään, jotka molemmat ovat suurimmillaan pikkulapsiperheissä.

Vapaa-ajan määrän muutokset ovat yhteydessä lähinnä työllisyyden muutok-

siin. Ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaisten keskimääräinen työaika on

vähentynyt noin puolella tunnilla vuosien 1987–88 jälkeen, ja vapaa-aikaa on

tullut lisää noin tunti viikossa. Siitä huolimatta aikapula vaivaa monia. Työajan

vähentyminen johtuu työssäkäyvien lukumäärän vähentymisestä ja työllisillä

vapaa-aika onkin itse asiassa vähentynyt (Raijas & Varjonen 2009, 29).

Aikapula vaivaa erityisesti työuraa tekeviä keski-ikäisiä ja pienten lasten van-

hempia, kun taas työttömät ja eläkeläiset ovat kiireettömimpiä. Aikapula on

aiheuttanut ajankäytön tehostamisen, jolloin toiminnot pyritään suorittamaan

nopeammin, runsaasti aikaa vievät toiminnot korvataan nopeammilla toimin-

noilla, useita toimintoja toteutetaan samanaikaisesti tai ajankäyttöä aikataulute-

taan. Näin toimien vuorokauteen ajatellaan saatavan lisää tunteja. Pyrkimys on

johtanut siihen, että ajankäyttö pirstaloituu. Mobiili-, tieto- ja informaatiotek-

nologia on lisännyt tätä kehitystä: se on laajentanut mahdollisuuksia ajankäytön

17

3.3 Tarpeet

Ihmisen tarpeet voidaan nähdä inhimillisen käyttäytymisen sosiaalisena sekä

kulttuurisena muutosvoimana. Tarpeet ilmenevät usein vuorovaikutuksesta

ympäristön kanssa. Niitä ei voi tarkastella ainoastaan yksilötasolla, vaan ne ovat

yhtälailla yhteiskunnallisen ja sosiaalisen elämän tuotteita kuin ihmisen psyy-

kenkin tuotteita. (Anttila 1993, 152)

Andrezj Niezabitowski on esittänyt ympäristösuunnitteluun soveltuvan tarpei-

den jaottelun. Hän on laatinut tarveluokituksen, jonka päähuomio on arkkiteh-

tuurin ja ympäristösuunnittelun alueella. Vaikka tarveluokitus onkin tehty jo

1987, on siinä paljon nykyaikaiseen yhteiskuntaan soveltuvia piirteitä. (Anttila

1993, 153)

Kirjaston tulevaisuutta tarkastellessa on syytä huomioida ihmisen inhimillisiä

tarpeita, jotta voidaan suunnitella sekä fyysisiä että virtuaalisia, ihmiselle yksi-

löllisen että yhteisöllisen kokemuksen tuovia tiloja. Seuraavassa tarveluokitus

Niezabitowskin mukaan:

tiivistämiseen, niin että ”tyhjiä” odotusaikoja ei enää elämässämme ole. (Raijas

& Varjonen 2009, 29)

Suomalaisia harrastuksia tutkittaessa kulttuurin harrastamisessa on säilynyt va-

kaus. Seuraavasta taulukosta voidaan havaita, ettei kuuden vuoden ajanjaksoon

mahdu tilastollisesti merkittäviä muutoksia kulttuurin harrastamisessa. Vaikka

lista ei ole kattava kuvaus suomalaisten kulttuuriharrastuksista, on pääsuunta

selvä. Huomattava osa suomalaisista harrastaa säännöllisesti lukemista, musiik-

kia ja teatterissa käyntiä. (Puohiniemi 2006, 127–128)

Tällä perusteella voidaan myös olettaa kirjaston arvostuksen ja tärkeyden säi-

lyvän ihmisten keskuudessa. Kirjasto tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden il-

maiseen kulttuurin harrastamiseen vapaa-ajan tuotteistamisesta huolimatta.

Kysymys onkin siinä, osaavatko ihmiset hyödyntää näitä kirjaston antamia mah-

dollisuuksia ja löytävätkö he niiden äärelle kiireen luoman illuusion keskellä.

18

Kuva 3. Ihmisen tarpeet Niezabitowskin mukaan

TOIMINNAN TARVE

Toiminnan tarpeeseen kuuluu esim. tarve uusiin vaikutteisiin, kokemuksiin, ha-

vaintojen tekoon, kehittymiseen ja menestymiseen. Tähän kuuluvat myös tarve

osallistua liikuntaan, kulttuuritoimintaan ja harrastuksiin (Anttila 1993, 153).

RAUHAN TARVE

Rauhan tarpeeseen kuuluu tarve eristäytyä omaan tilaan, näkösuojaan, kuulo-

suojaan. Siihen kuuluu myös tarve kokea ympäristö pysyvänä ja muuttumatto-

mana sekä tarve yksityiseen ja intimiteetti suojaan. (Anttila 1993, 153)

TARVE KAUNEUTEEN

Kauneuden tarpeeseen sisältyy herkkyys ympäristön esteettisiin arvoihin esi-

merkiksi tilaan liittyvien muotojen ja suhteiden, värien, materiaalien, viimeis-

telyjen, huolto- ja hoitomahdollisuuksien sekä merkitys sisältöjen huomioon

ottaminen. (Anttila 1993, 153)

TURVALLISUUDEN TARVE

Turvallisuuden tarve pyrkii sekä sisäisesti että ulkoisesti koettujen uhkien tor-

jumiseen, esim. teknologisten järjestelmien ja viestintävälineiden hallintaan,

ympäristön saastumisen torjuntaan, teknologian hallintaan sekä rakenteiden

että materiaalien osalta. (Anttila 1993, 153)

MUKAVUUDEN TARVE

Mukavuuden tarpeella tarkoitetaan muiden perustarpeiden helppoa tyydy-

tettävyyttä esimerkiksi hyödykkeiden helppoa saavutettavuutta, valaistuksen,

äänen- ja lämmöneristyksen, lämmityksen, tuuletuksen ja puhtauden tarpeen

tyydyttämistä. (Anttila 1993, 153)

SOSIAALISEN PÄTEMISEN TARVE

Sosiaalisen pätemisen tarpeeseen sisältyy tarve korostaa sosiaalista asemaa, tar-

ve ympäristön laadukkuuteen, eleganssiin, nykyaikaisuuteen sekä pyrkimys va-

rusteiden ja sisustus töiden standardeihin ja arvokkuuteen. (Anttila 1993, 153)

SOSIAALISTEN KONTAKTIEN TARVE

Sosiaalisten kontaktien tarpeeseen liittyy halu liittyä muihin ihmisiin, tunteisiin

vastaaminen, liittyminen ryhmään ja kontaktien läheisyys. (Anttila 1993, 153)

20

21

ILMIÖITÄ JA TULEVAISUUSKUVIAILMIÖITÄ JA TULEVAISUUSKUVIA

DIGIRUNOUS

Digitaalinen runous on kasvava ilmiö, joka kuitenkin hukkuu helposti verkon sa-

navyöryyn. Runouden mullistukset ovat suunnilleen tapahtuneet näin: ensin rii-

mirunojen suorat rivit alkoivat liikehtiä ja säkeistä tuli epäsuhtaisia. Sitten säkeet

alkoivat valua, pyöriä ja muodostaa kuvia. Sanat karkasivat. Nyt ne juoksevat pois

kirjan sivuilta ja siirtyvät Internetiin.

Digirunouteen liittyy olennaisesti tietokone ja teknologia. Siihen kuuluu hakuko-

nerunous, videorunous ja digitaalinen runous. Hakukonerunoilijoista mm. Tyt-

ti Heikkinen, käyttävät Googlea sytykkeenä kokeellisiin runoihin. He syöttävät

sanoja hakukenttään ja muokkaavat tuloksista runon. Videorunossa sanat saavat

tuekseen kuvan ja äänen. Se on lähes videotaidetta, mutta sanapainotteisempaa.

Digirunous voi olla mitä vain sana-animaatiosta kirjapeliin. Digirunoissa pelataan

sanoilla. Elektronisia ja videorunoja on alettu tuottaa jo 1960-luvulla, mutta In-

ternetin myötä digitaalinen kirjallisuus on kokenut huiman nousun. Internetissä

on kymmeniä elektronisen kirjallisuuden sivustoja ja blogeja. Sivustoilla on laajat

arkistot digirunoja. Digirunous on päässyt myös kansainvälisiin runotapahtumien

ohjelmistoihin ja sitä voi opiskella ainakin Yhdysvalloissa.

Suomessa digitaalinen runous hengailee kokeellisen runouden liepeillä. Suoma-

laista kokeellista ja digitaalista runoutta on koottu Nokturno-nimiselle sivustolle,

jota ylläpitää Marko Niemi. Hän on myös yksi Suomen tunnetuimmista digiru-

noilijoista.

Digitaalisen runouden ongelmana ja mahdollisuutena on Internet. Runous hukkuu

helposti verkon sanavyöryyn eikä verkossa julkaiseminen ole samanlainen seremonia

kuin kirjapinon tuominen painoista. Myöskään kritiikkejä verkossa julkaistuista ru-

noista ei ole näkynyt. Selitys saattaa piillä kriitikoiden keinoissa arvioida digirunoja.

Miten sitä pitäisi lukea tai kokea? Digirunossa kannattaa pohtia sen ideaa, ajankäytön

mielekkyyttä ja sitä, miten teknologiaa on hyödynnetty. Siihen voi suhtautua kuin

taideteokseen näyttelyssä. Digiruno on ajallinen, sitä katsoo ja lukee tietyn ajan.

LÄHDE

Mattila, N. 2010. Runo karkaa paperilta. Helsingin Sanomat 22.2.2010

KUVA:

http://www.nokturno.org/files/marko-niemi/kukkuu-ariadne.html (14.3.2010)

Marko Niemen Kukkuu Ariande!! -digiruno

4 AJATUKSIA TULEVAISUUDEN KIRJASTOSTA

Erityisesti 2010-luvulla on alkanut muutos, jossa visiona on rajaton kirjasto.

Rajaton kirjasto on sivistyksen ja elämysten lähde elämänkaaren kaikissa vai-

heissa. Se on paikka, jossa tiedon, taitojen ja tarinoiden kohtaaminen on aina

luontevaa ja luotettavaa, haluaa sitten itsekseen lukea ja pohtia tai kuulla mui-

denkin ajatuksia. (Kekki 12.2.2010 < http://www.minedu.fi/export/sites/

default/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/Liitteet/Kirjastomaise-

ma_2035.pdf>)

Tulevaisuudessa kirjasto on sivistyksen ja ajan tasalla pysymisen tukikohta, hen-

gen talo. Kirjasto on kiinnostava paikka sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Kirjas-

to pyrkii aktiivisuuteen ja olemaan palvelu, jota jokainen suomalainen käyttää.

(Leisti 2008,30)

Sisältö on tärkein. Aineisto rakentuu kaikista tarpeellisista medioista ja niiden

yhdistelmistä. Kirja on kirjaston sydän myös tulevaisuudessa. Teknologian tuo-

mia mahdollisuuksia hyödynnetään etupäässä. Fyysisen kokoelman osuus lattia-

alasta voi olla jopa vain 25 %, loppu menee ihmisten toimintaan. (Leisti 2008,

32; Kekki 12.2.2010 < http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/

Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/Liitteet/Kirjastomaisema_2035.pdf>)

VISIOITA VUODELLE 2012

Kansalaiset ovat tasa-arvoisia tiedon, sivistyksen, kulttuurin ja uusi-

en kansalaistaitojen saatavuuden suhteen. Saatavuudella tarkoitetaan

etenkin ammmaisen opastuksen saatavuutta.

Laatu ja luotettavuus ovat kirjastopalveluiden tunnusmerkkejä.

Samoin ajantasaisuus, monipuolinen aineisto, monikanavaiset palve-

lut ja palvelujen räätälöinti yhdessä asiakkaan kanssa.

Kirjastoammatillista henkilöstöä on lisätty. Täydennyskoulutus on

jatkuvaa.

Kirjastot levittävät ympäristöönsä hyvinvointia monipalvelukeskuk-

sina ja toisaalta erikoistuneina lähikirjastoina ja

kirjastoautopalveluina.

Kirjastojen laajentuneet tehtävät ja lisääntyneet laatuvaatimukset on

otettu huomioon resursoinnissa.

Kirjastotilat rakennetaan helposti muunneltaviksi.

(Kekki 10.10.2009 <http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/Liitteet/maaseutu.pdf>)

22

Yksi yhteiskunnan toiminnan peruspiirre ei häviä: tieto- ja kulttuurisisältöjä

pitää edelleen järjestää ja taata niihin tasa-arvoinen pääsy. Kansalliset kulttuurit

ovat voimissaan, koska niitä tuetaan aktiivisesti. (Kekki 12.2.2010 < http://

www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hank-

keet/Liitteet/Kirjastomaisema_2035.pdf>)

Tulevaisuuden kirjasto on kohtauspaikka, jossa aineisto elää ja jossa tapahtuu.

Tapahtuma on muutos, pieni tai suuri hetki, joka herättää kiinnostuksen ja an-

taa syyn tulla kirjastoon. Se on oiva tapa tehdä monimuotoista yhteistyötä kir-

jailijatapaamisista eri maiden esiintuloteemoihin ja luokkakokouksista lasten-

juhliin. Kirjastot sijaitsevat muiden palvelujen läheisyydessä: ostoskeskuksissa

osana suuria kauppakeskuksia, joissa ihmiset viettävät aikaa ja hoitavat arkiasi-

oitaan. (Leisti 2008,32; Kekki 12.2.2010 < http://www.minedu.fi/export/

sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/Liitteet/Kirjastomai-

sema_2035.pdf>).

Tilojen painopiste on siirtynyt monimuotoisten tilojen luomiseen erilaisille

toiminnoille, joissa keskeisessä roolissa ovat käyttäjät itse. He osallistuvat pal-

veluiden tuottamiseen ja niiden räätälöimiseen omiin tarpeisiinsa. Kirjastotila

on luovutettu käyttäjien ”hallintaan” tekemisen ja toimimisen paikaksi. ”Toimi-

miseen” sisältyy myös perinteisiä asioita kuten hiljaisuuden tarve, mutta tarvi-

Nykyisistä alle 30 vuotiaista ja tulevista nuorista tulee kirjaston käyttäjinä uu-

denlaisia tilassa piipahtajia ja oleskelijoita. Heille ei kirjamuoto tai levymuoto

enää ole merkityksellinen. Sosiaalinen verkostoituminen ja kommunikaatio

ovat ”sisältö” ja ratkaiseva tekijä kiinnostukselle. Ihmisellä on halu vaikuttaa

lähiympäristöön ja hallita omaa elämäänsä. (Kekki 12.2.2010 http://www.

minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/

Liitteet/Kirjastomaisema_2035.pdf>)

25 vuoden sisällä painettujen julkaisujen kohtalo suhteessa elektronisiin jul-

kaisuihin alkaa tulla tosiasialliseksi kysymykseksi kirjastoille. E-kirjat ja -jul-

kaisut tulevat. Kirjasto tulee haastetuksi, kun siirrymme paperista näyttöihin

sekä tilannekohtaiseen, visuaaliseen ja aistimelliseen dataan. Kehitys palaa

myös kirjoitetusta kielestä uudelleen puheen, visuaalisen, aistimellisen ja het-

kellisen valtaan. Multimodaalisuus näkyy erilaisina käyttöliittyminä ja näyttö-

muotoina, joissa visuaalisuus, äänentunnistukseen ja haptiikkaan perustuvat

käyttötavat lisääntyvät. (Kekki 12.2.2010 < http://www.minedu.fi/export/

sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/Liitteet/Kirjastomai-

sema_2035.pdf>)

Verkko synnyttää myös uusia tarinankerronnan ja oman historian taltioinnin

muotoja, joita kirjastojen voi olla vaikea saada kokoelmiinsa tai välitykseensä.

23

UBIIKKIYHTEISKUNTA

Ubiikkiteknologian eli jokapaikan tietoteknologian käyttöönotto etenee jo vuo-

sina 2012-2015 useassa maassa. Se tarkoittaa lyhyesti minkä tahansa esineiden ja

henkilöiden tunnistuksen, paikannuksen ja seurannan mahdollisuutta – mikä ta-

hansa esine ja henkilö voidaan sen avulla tunnistaa, paikantaa ja sen liikkumista

seurata ja tuottaa kerätyn tiedon perusteella henkilö- ja tilannekohtaisia palveluja.

Ubiikkiyhteiskunta eli kaikkialla oleva tietoyhteiskunta voidaan ymmärtää tieto-

yhteiskunnan uudeksi vaiheeksi. Teknologinen kehitys on edelleen voimakasta,

mutta yhteiskunnallisesti kiinnostavampia ovat sisällöt ja kysymykset siitä mihin

teknologiaa käytetään.

Ubiikkiyhteiskunta on jokuveliyhteiskunta, joka valvoo kaikkialla, tietää yhä

enemmän eikä koskaan unohda. Eettinen ja yhteiskunnallinen ajattelu sekä kes-

kustelu vaikuttavat ratkaisevasti siihen millaisena jokuveliyhteiskunta toteutuu

huolimatta siitä, että yhteiskunta on teknologisempi kuin koskaan. Ubiikkiyhteis-

kunnassa eräs pääkysymys on transparenssi. Mikä tulisi olla läpinäkyvää ja minkä

jäädä yksityiseksi ja varjoon?

Ubiikkiyhteiskunnassa yksi tärkeimmistä näkökulmista on ajatus kaikkialla ole-

vasta älystä. Sulautettu tietotekniikka toimii huomaamattomasti ja on kaikkialla

ympäristössä olevaa. Se ei häiritse käyttäjäänsä, eikä keskeytä hänen muuta toi-

mintaansa.

UBIIKKIYHTEISKUNNAN MÄÄRITELMÄ:

Ubiikkiyhteiskunta on yhteiskunta, jossa langaton tiedonsiirto ja verkot-

tuminen ovat mahdollista kenelle tahansa, milloin tahansa, missä tahansa

ja minkä välityksellä tahansa.

Ubiikkiyhteiskunnassa äly on autonrenkaissa ja ohjauskeskuksissa, talojen

seinissä ja mummon pillerilaatikossa. Arjen esineet ja koneet viestivät

langattomasti keskenään sekä muuttavat toimintaansa itsenäisesti.

Ubiikkikehitys tulee vaikuttamaan merkittävästi sekä ihmisen työhön ja

arkeen sekä yhteiskuntaan laajemmin. On hyvin todennäköistä, että se

myös yllättää meidät monin tavoin.

ILMIÖITÄ JA TULEVAISUUSKUVIAILMIÖITÄ JA TULEVAISUUSKUVIA

LÄHTEET :

Kekki, K. 2009. Näkemyksiä tulevaisuuden kirjastomaisemista. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/Liitteet/Kirjastomaisema_2035.pdf(luettu 12.2.2010)

Mannermaa, M. 2008. Jokuveli. Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Helsinki: WSO-Ypro.

TAUSTAKUVA:

http://media.wsoy.fi/media?path=jpg/951-0-34021-9.jpg (14.3.2010)

24

taan myös uudenlaisia oppimisen tiloja, jotka eivät perustu vain verbaalisuu-

teen, vaan myös liikkumiseen, ääneen ja kuvaan. Kirjasto on vieraanvarainen, ei

vaadi mitään ja sallii yksinolon sosiaalisessa tilassa. (Kekki 12.2.2010 < http://

www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hank-

keet/Liitteet/Kirjastomaisema_2035.pdf>)

Tila on ubiikkiyhteiskunnan älykäs tila, jossa tekniikka on kaikkialla läsnä oleva-

na ja sisäänrakennettuna, mutta osittain myös näkymättömänä. RFID:n avulla

on luotu kommunikoivia ja opastavia hyllyjä sekä muita välineitä esimerkik-

si lattia voi opastaa. Ubiikki tietoympäristö muuttaa logistiikkaa ja palveluita.

Käyttöön tulevat varasto- ja kuljetusrobotit, julkaisujen ja asiakkaiden sirutus

sekä siihen perustuva tunnistus ja paikannusteknologian hyödyntäminen. Mo-

nenlaisesta tekniikasta huolimatta kirjasto ei ole tunnelmaltaan kylmä ja tekni-

nen, vaan lämmin ja ihmistä arvostava. Palvelujen tulee olla eri aistien avulla

sekä tiedollisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti saavutettavia. Sähköiset palvelut

löytyvät sieltä, missä käyttäjä on, olipa kyseessä sähköinen oppimisympäristö,

paikkatietoa hyödyntävä mobiilipalvelu tai kirjastoauto. (Kekki 12.2.2010 <

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_

ja_hankkeet/Liitteet/Kirjastomaisema_2035.pdf>)

Kirjasto edustaa yhteiskunnassa jatkuvuutta ja luotettavuutta kaupallisten pal-

velujen rinnalla. Kirjastokenttä muodostuu edelleen kunnallisista kirjastoista

LÄHDE: Sivenius, J. 2010. Sellonkirjastossa voi rauhoittua suolahuoneessa. Helsingin Sanomat 15.1.2010.

25

ILMIÖITÄ JA TULEVAISUUSKUVIAILMIÖITÄ JA TULEVAISUUSKUVIA

STRESS FREE AREA

Margit Sjöroos on kehittänyt Stress Free area@ -konseptin, jonka avulla luodaan

ylimääräisistä aistiärsykkeistä vapaita, stressittömiä tiloja. Konseptin tavoitteena

on vähentää suunnittelun keinoin negatiivisia stressitekijöitä, eli negatiivisia ais-

tiärsykkeitä fyysisestä ja digitaalisesta ympäristöstä, jotka vaikuttavat tunteisiim-

me ja siten tunnelmiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja terveyteen. Konseptin

avulla tuotetaan erilaisia tunnelmia ja vireystiloja moniaistisesti ja aistiystävällises-

ti tavoitteena tukea ihmisen hyvinvointia.

Kolme tärkeintä asiaa hyvinvoinnin kaupallistamisessa ovat rohkeus, viisaus ja

nöyryys eli vastuullinen, laajasti asioita tarkasteleva, terveesti itseensä luottava,

pitkäjänteinen, rakentava näkemys.

1. Sisältö: Monialainen hyvinvointi, joka yhdistää fyysisen, digitaalisen ja mentaa-

lisen ympäristön neurofysiologisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti tarkasteltuna.

2. Palvelu: Yksityis- ja työroolien erottaminen, tiedostettu ja monialainen ihmis-

käsitys, korkea palvelutaso tähtiluokituksesta riippumatta.

3. Viestintä ja brändi, joka näkyy ehjänä kokonaisuudessa kautta linjan.

Stress free -filosofian mukaan ympäristön suunnittelussa on otettava huomioon

kaikki ihmisen aistit, eli näkö-, kuulo-, haju-, maku- sekä tuntoaisti. Myös tasapai-

noaisti huomioidaan. (Kylteri_0106.pdf s.19)

Tilan äänet, muodot, värit kuin materiaalitkin huomioivan konseptin us-

kotaan olevan hyödyksi mm. luovaa tai muutoin vaativaa aivotyöskentelyä

suorittaville henkilöille, mutta yhtälailla myös jokaiselle joka haluaa huo-

lehtia hyvinvoinnistaan ja stressitasostaan. Stress free -pohjaisia tiloja on

Suomessa ja maailmalla toteutettu vasta vuodesta 2004 lähtien.

Sjöroosin mukaan stressiä on kahdenlaista. Negatiivinen on pahasta, mut-

ta positiviinen saa aikaa inspiroitumista ja flow-ilmiötä. Stress free area ei

pyri minimoimaan kaikkea stressiä, vaan suodattamaan negatiiviset tekijät

ja luomaan olosuhteet hyvinvoinnille.

Konkreettisesti stressitön tila –ajattelu tarkoittaa tilojen suunnittelua si-

ten, etteivät ylimääräiset aistiärsykkeet häiritse ajattelua. Apuna suunnit-

telussa ovat muun muassa hahmolait ja käytettävyyspsykologia. Suunnitte-

lussa pyritään välttämään suoraa valoa ja häiritsevää hälyä, räikeää väritystä

sekä tietyn taajuuksisia ääniä.

LÄHTEET:

Iisalo, M. 2006. Stressiseikkailu. http://www.kylteri.fi/arkisto/kylteri_0106.pdf (Luettu 3.2.2010)

Pöntinen, A. 2004. Stressitöntä päivänjatkoa! Viikkosavo 20.10.2004

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus. 2009. Syyskuun elämyspersoona. http://www.leofinland.fi/index.php?name=Content&nodeIDX=3569(Luettu 3.2.2010)

26

ja erilaisista tieteellisistä kirjastoista. Kunnalliset kirjastot toimivat entistä suu-

remmissa yhteenliittymissä joko maakuntakirjaston tai muun suuren kirjaston

kokoamina. Maakuntakirjastoja ja yleisten kirjastojen keskuskirjastoa tarvitaan

edelleen kunnallisten kirjastojen paikallisen ja maanlaajuisen yhteistoimin-

nan varmistamiseksi. Varastokirjastosta on tullut lähes yksinomaan yleisten

kirjastojen palvelupiste, koska nämä kirjastot ovat siirtäneet sinne tieteellisiä

kirjastoja enemmän aineistoa. (Kekki 12.2.2010 < http://www.minedu.fi/

export/sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/Liitteet/Kir-

jastomaisema_2035.pdf>)

Kirjastolaisia tarvitaan informaatiotulvan keskellä suunnistamiseen. Tietopal-

velut vaativat yksilöllistä ohjausta ja konsultointia. Kirjastoammattilaisia tarvi-

taan hyvän kaunokirjallisuuden löytämiseen, lukupiirien vetämiseen netissä ja

kirjastoissa, musiikin, nettisisältöjen, kirjallisuuden vinkkaamiseen ja ääneen

lukuun sekä kulttuuri tapahtumien järjestämiseen. Kirjasto suuntautuu ute-

liaasti ulkomaailmaan, tulkitsee sen ilmiöitä ja etsii koko ajan omaa rooliaan

yhteiskunnallisena toimijana. Aktiivinen viestintä ja houkutteleva markkinoin-

ti kutsuvat kirjastoon. Henkilökunta on kirjaston tärkein viestinviejä. (Kekki

12.2.2010 <http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjas-

tot/linjaukset_ja_hankkeet/Liitteet/Kirjastomaisema_2035.pdf>); Leisti

2008,32).

Tulevaisuutta on lähes mahdotonta ennustaa tarkastelematta menneisyyttä ja

nykyisyyttä uudessa valossa. Tulevaisuutta luodaan ennen kaikkea toimimalla

nykyisyydessä huomiota herättävästi uudella tavalla. Vanha viisaus pätee tässä-

kin yhteydessä: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Hedelmällinen toisin-

ajattelu vaatii eri alojen toimijoiden yhteentörmäystä ja rikastavia kohtaamisia,

josta syntyy kyky unelmoida enemmän kuin vallitseva todellisuus. On astuttava

hetkeksi oman kontekstinsa ulkopuolelle. Yleisten kirjastojen tulevaisuus tu-

lee entistä enemmän olemaan tilassa ja asiantuntijuudessa. (Kekki 12.2.2010

< http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_

ja_hankkeet/Liitteet/Kirjastomaisema_2035.pdf>)

27

5 DELFOI -MENETELMÄ

Tässä kappaleessa perehdytään delfoi -menetelmään ja sen pääkohtiin. Tarkoi-

tuksena selventää kuinka menetelmä toimii ja kuinka se on edennyt tässä pro-

sessissa.

5.1 Delfoi –menetelmä ja sen vaiheet

Delfoi – menetelmän pohjana on mielipidekysely, joka kohdistetaan tutkit-

tavan ilmiön asiantuntijoille. Kysely osoitetaan postitse tai verkossa valitulle

asiantuntijapaneelille. Delfoi – menetelmää on käytetty laajasti tulevaisuus-

tutkimuksessa. Delfoi – menetelmä soveltuu parhaiten henkilöiden laatimien

ennusteiden yhdistämiseen ja käyttöön silloin, kun tarkoituksena on saavuttaa

yksimielisyys jostakin asiasta. (Anttila 2005, 402)

Menetelmässä asiantuntijoiksi luokitellut henkilöt toimivat tulevan kehityk-

sen oraakkeleina. Asiantuntijajäsenet kehittävät kyselyn avulla ryhmän yhteistä

ratkaisua eteenpäin, mutta pysyttäytyvät kuitenkin yksilöinä. Delfoi -teknii-

kan tärkeimpiä tunnusmerkkejä on anonyymisyys. Anonyymisyydellä vältetään

useita ilmaisu- ja kuuntelurajoitteita, joita voidaan kohdata kasvokkain ryhmis-

sä. Asiantuntijan asema (korkea tai alhainen status) ei anonyymiprosesseissa

28

pääse vaikuttamaan muiden mielipiteisiin. Vastaajan ei myöskään tarvitse pe-

lätä kasvojen menetystä, vaikka vastaisikin ”väärin” tai kommentoisi ”löysästi”.

(Lankinen & Linturi 15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delfoi/?mate

rials:Open=950951&materials:selres=950951>)

Usein delfoi -menetelmää käytetään sellaisten näkemysten, ideoiden ja perus-

telujen tuottamiseen, joita tarvitaan suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Menetelmä sopii hyvin silloin, kun tutkittava asia ja ongelma ovat avoimia.

Sellaisia ovat ennen muita tulevaisuuden tapahtumat, joiden suhteen vallitsee

vaihtoehtojen moneus. Tulevaisuus tapahtuu aikanaan, mutta se myös tehdään

ja tahdotaan. Delfoi-tekniikan avulla voidaan käynnistää tulevaisuusvaihtoehto-

jen (futuribles) punninta ja valinta. Yhtä oikeaoppista delfoi -tekniikkaa ei ole

olemassa. Kuitenkin menetelmässä esiintyy usein neljä tunnusomaista piirrettä

(kts. sivu 27). (Lankinen & Linturi 15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/fi/

nd/delfoi/?materials:Open=950951&materials:selres=950951>) Tutkimus-

menetemän rakenne ja kulku tässä työssä on kuvattu kaaviossa neljä (sivu 28).

Delfoi-tekniikan teho perustuu onnistuneeseen ongelmanasetteluun, moni-

ääniseen paneeliin ja metodin selkeään vaiheistukseen. Tutkimuksen manage-

rilla on kaikissa vaiheissa avainrooli. Useimmiten delfoi –projektilla pyritään

kartoittamaan mahdollisia (possible), todennäköisiä (probable) ja haluttavia

sekä määrällisen että laadullisen lähestymistavan. Silloinkin kun käsitellään

haluttavia tulevaisuusvaihtoehtoja, se tapahtuu panelistien valintojen ja argu-

mentoinnin kautta. Delfoi on aineistolähtöinen metodi, jonka sisältöjä ovat ma-

nagerin keräämä lähtöinformaatio, ja panelistien sen pohjalta tuottama asian-

tuntijatieto. (Lankinen & Linturi 15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/fi/nd/

delfoi/?materials:Open=950951&materials:selres=950951>)

29

DELFOI -METODIN PÄÄVAIHEET

(a) tutkimusongelman määrittely ja kuvaus,

(b) asiantuntijapaneelin valinta,

(c) ensimmäisen kierroksen kysely ja kommentointivaihe,

(d) toisen kierroksen argumentointi,

e) kolmannen kierroksen fokusointi sekä lopuksi

(f) tutkimuksen analysointi ja raportointi. Usein vaiheistusta pyri-

tään aika- ja kustannussyistä tiivistämään.

(Lankinen & Linturi 15.2.2010 < http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delfoi/01_delfoi/01_johdanto/011-

pedadelfoi?materials:Open=950951&materials:selres=950951>)

DELFOI -METODIN NELJÄ TUNNUSOMAISTA PIIRRETTÄ

1. asiantuntijan tunnistamattomuus (engl. anonymity)

2. useamman kierroksen prosessi (engl. iteration)

3. argumentointi ja palaute (engl. feedback)

4. asiantuntijaryhmä (engl. panel),

jota vakiintuneen tavan mukaan nimitetään paneeliksi.

(Lankinen & Linturi 15.2.2010 < http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delfoi/01_delfoi/01_johdanto/011-

pedadelfoi?materials:Open=950951&materials:selres=950951>)

(preferable) tulevaisuuksia. Monien tulevaisuushankkeiden päämääränä on seuloa

esiin mahdolliset vaihtoehdot, analysoida niiden toteutumisen todennäköisyyttä,

ja lopuksi valita mieluisimmat vaihtoehdot toteutettavaksi. (Lankinen & Linturi

15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delfoi/?materials:Open=950951&

materials:selres=950951>)

Vaikka delfoi -projekti usein edeltää ja valmistelee päätöksentekoa, menetelmän

käytössä on syytä pitäytyä tutkimusorientaatiossa. Delfoi menetelmä yhdistää

5.2 Tutkimusongelman määrittely

Delfoi vaatii kunnolla käynnistyäkseen tunnistettua ongelmaa siinä missä klas-

sinen tutkimusasetelmakin. Menetelmä soveltuu ratkaisemattomiin mutta lä-

hitulevaisuudessa ratkaistaviin kiistakysymyksiin, joista vallitsee useita erilaisia

käsityksiä, ja joihin ei ole löydettävissä yksiselitteisen objektiivista ratkaisua.

Ratkaisun läheisyys tekee tutkimusongelmasta sekä poliittisen että konkreetti-

sen silloinkin, kun se koskee ilmiöitä, joiden merkitystä ei nykyhetkessä ylei-

sesti tunnisteta (Lankinen & Linturi 15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/fi/

nd/delfoi/?materials:Open=950951&materials:selres=950951>)

Hyvään aihevalmisteluun kuuluu olemassa olevan tietämysperustan selvittä-

minen, sillä tarkoituksena ei ole selvittää jo olemassa olevaa tietoa. Manage-

rin olennainen tehtävä on kartoittaa olemassa oleva muuttumaton tieto, jotta

tutkimus voidaan käynnistää siitä, missä tieto muuttuu epävarmaksi. Muuttu-

matonta tietämyspohjaa voidaan kartoittaa tilastollisin aikasarjoin, kirjallisuus-

lähtein sekä esitutkimuksin. Huolellisen esivalmistelun lisäksi muita hyvän tut-

kimusaiheen kriteereitä ovat mm:

1. rajattu, kiinnostava ja ajankohtainen aihe, johon liittyy selkeä

tutkimustavoite ja -ongelma (tutkimuskriteeri),

30

Kaavio 4. Menetelmä vaiheiden kuvaus työprosessissa

Ydinkysymyksten asettelu ja pohja-aineistoon perehtyminen antoivatkin suun-

nan tutkimusongelman määrittämiselle ja näin ensimmäisen kierroksen väit-

teiden syntymiselle. Delfoin tavoitteena tässä työssä oli löytää näkökulmia ja

ajatussuunita tulevaisuuden kirjastosta. Tutkimusongelma keskittyi siis siihen

visioon ja niihin elementteihin mitä tulevaisuuden kirjaston tulisi sisällään.

5.3 Asiantuntijapaneeli

Delfoi on leimallisesti asiantuntijamenetelmä. Sen paneeliksi nimettyyn raatiin

valitaan tutkimusaihetta eri suunnilta hallitsevia eksperttejä. Nämä asiantuntijat

saatetaan vuorovaikutukseen aiheen teemojen ja toistensa kanssa tavalla, jossa

korostuvat asiaperustelut vastaajien aseman ja auktoriteetin sijasta. Paneelikoot

vaihtelevat pienryhmästä tuhansiin vastaajiin. Teknologian ennustetutkimuksis-

sa on suosittu suuria asiantuntijajoukkoja ja yhteiskunnallisissa kiistakysymyk-

sissä pieniä ryhmiä. (Lankinen & Linturi 15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/

fi/nd/delfoi/?materials:Open=950951&materials:selres=950951>)

Delfoi -menetelmää hyväksi käyttäen halusin löytää erilaisia näkökulmia kir-

jastokonseptini tueksi ja inspiraatioksi. Pohja-aineiston tutustumisen jälkeen ja

ydinkysymysten asettelun jälkeen perustin Facebook yhteisöön ryhmän, johon

toivoin useiden niin kirjaston käyttäjien kuin ei -käyttäjien kommentteja kir-

2. jota voidaan kuvata myös kiistakysymyksenä (politiikkakriteeri),

joka puolestaan

3. edellyttää vaihtoehtojen moneutta ja tulevaisuusperspektiiviä

(tulevaisuuskriteeri)

Onnistunut aiheenvalinta ja tutkimusongelma palkitsevat pohtijansa valittaessa

asiantuntijapaneelia ja laadittaessa ensimmäisen delfoi-kierroksen kyselyloma-

ketta. (Lankinen & Linturi 15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delfoi/

?materials:Open=950951&materials:selres=950951>)

Tutkimusongelman selvittäminen ja sen rajaminen keskittyi vahvasti ydinky-

symyksien sekä pohja-aineistosta nouseiden näkökulmien ympärille. Ydinkysy-

mykset asetin työlle jo alkuvaiheessa prosessia, jolloin vastauksia niihin löytyi

osittain myös pohja-aineistosta.

Ydinkysymykset:

1. Kuinka kirjasto pystyy vastaamaan kuluttajien muuttuviin tapoihin ja arvoihin?

2. Kuinka kirjaston käyttöastetta saadaan nostettua ja kirjaston näkyvyyt tä lisättyä?

3. Mikä on kirjaston paikka tuleivasuudessa - fyysisyys ja virtuaalisuus?

31

5.4 Kyselyn laatiminen

Olennaista on, että delfoi -kyselyssä ei kysellä tosiasioita vaan vastaajien mieli-

piteitä, käsityksiä ja näkemyksiä siitä, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan

ja millä ehdoin. Kyselylomakkeen laatimisen perustana on jaottelu tutkimusai-

heeseen teemoihin ja yksittäisiin väitteisiin, joihin asiantuntijat ottavat kantaa.

(Lankinen & Linturi 15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delfoi/?mate

rials:Open=950951&materials:selres=950951>)

Tyypillinen delfoi -teema koostuu yhdestä tai useammasta väitteestä, vastaus-

tyypistä, vastausjakaumaa kuvaavista diagrammeista, kommenteista ja perus-

teluista. Kyselyn rakenne voi olla tarkasti määritelty tai vapaamuotoinen, jol-

loin ainoaksi vaatimukseksi jäävät tulevaisuusorientoituneet väitteet ja niiden

kommentointi. Väitteet voivat olla avoimia tai suljettuja. Avoimet väittämät

sopivat teknologia-, epäjatkuvuus- ja innovaatiokysymyksiin, joihin vastataan

vapaalla tekstillä. Suljetuissa kysymyksissä käytetään asteikkoja, joiden valintaa

voidaan perusteluttaa avoimilla kommenteilla. (Lankinen & Linturi 15.2.2010

<http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delfoi/?materials:Open=950951&materials:

selres=950951>)

jaston tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa. Tätä kautta pyrin löytämään lopullises-

sa delfoissa tarvitsemaani asiantuntijapaneeliin niitä ihmisiä, joilla on kirjaston

käyttäjän näkemys. Facebook yhteisössä olevaan ryhmään liittyi yllättävän pal-

jon ihmisiä. Kuitenkin kommentointi jäi suppeaksi. Tätä kautta löysin kuitenkin

asiantuntijapaneeliini kaksi kirjaston käyttäjää ja yhden ei-käyttäjän, jotka suos-

tuivat osallistumaan delfoi -menetelmällä tehtävään kyselyyn.

Samanaikaisesti kokosin asiantuntijaryhmää kirjastoalan ammattilaisista ja sel-

laisista ammattilaisista, jotka ovat olleet tekemässä muutosta kirjaston saralla.

Lähestyin heitä sähköpostitse, jossa kerroin työni perusperiaatteet ja tavoitteet.

Kysyin lisäksi halua osallistua asiantuntijapaneeliin ja pyysin heitä ilmoittamaan

osallistumisestaan. Sähköpostissa kerroin hiukan delfoi -menetelmästä ja kuin-

ka tulisin sen suorittamaan tulevien viikkojen aikana.

Kutsuin sähköpostitse 24 eri alan ammattilaista osallistumaan kyselyyni. Heistä

11 ilmoittautui. Suurin osa osallistujista on kirjastoalalla työskenteleviä hen-

kilöitä, mutta paneeliin otti osaa muun muassa arkkitehti, tutkimuspäällikkö

sekä opetusministeriön kulttuuriyksikön työntekijä. Asiantuntijapaneeli koos-

tui siis 11 eri alojen ammattilaisesta ja kolmesta käyttäjä /ei –käyttäjästä.

32

ja rajata niin, että jatkokierroksilla selviää vain osa alkuperäistä kyselyä (Lanki-

nen & Linturi 15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delfoi/?materials:O

pen=950951&materials:selres=950951>)

Jokaiselle kyselykierrokselle määritellään yksiselitteinen pääteaika, johon asti

on mahdollisuus vastata kysymyksiin. Perinteellisessä posti delfoissa vastaaja ei

voi kierroksen aikana seurata muiden vastailua tai tarkistaa omia vastauksiaan.

Se mahdollisuus tulee vasta seuraavalla kierroksella, kunhan manageri on ensin

koonnut edellisen kierroksen tulokset ja esittänyt niistä valitut osat seuraavan

kierroksen pohjaksi. Toisella kierroksella osallistujille välitetään tietoja mui-

den osallistujien näkemyksistä ja argumentaatioista. Tällöin asiantuntijat voivat

halutessaan muuttaa esittämiään mielipiteitä ja arvioita. (Lankinen & Linturi

15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delfoi/?materials:Open=950951

&materials:selres=950951>)

Delfoi-tutkimuksessa on siis kaksi tai useampia kierroksia, joiden aikana asi-

antuntijoilla on mahdollisuus korjata ja syventää kannanottojaan. Managerin

päätöstehtävä on tiedottaa tuloksista ja laatia sitä tukemaan loppuraportti, jossa

yleensä esitetään keskeiset saadut autenttiset tulokset höystettynä tutkijan tul-

kinnoilla (Lankinen & Linturi 15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delf

oi/?materials:Open=950951&materials:selres=950951>)

Kyselyn väitteet perustin työni ydinkysymysten ympärille. Väitteitä ensimmäi-

sellä kyselykierroksella oli kuusi. Väitteistä pyrin muodostamaan tiiviitä, hie-

man jopa provokatiivisia lauseita, jotta ne aiheuttaisivat mahdollisimman suu-

ren reaktion lukijassa. Väitteisiin tuli vastata avoimesti pohdiskellen, vapaata

tekstiä kirjoittaen. Tarkoituksena kyselyllä oli löytää mielipiteitä ja näkemyksiä

tekemiini väittämiin. Kyselyn tein Word –muotoon (Liite 1).

5.5 Kyselykierrokset ja analysointi

Kun paneeli on valittu ja kyselylomake laadittu, asiantuntijat kutsutaan vas-

taamaan ensimmäisen kierroksen kysymyksiin ja perustelemaan vastauksiaan

argumentein. Ensimmäinen kyselykierros suoritetaan joko kirjallisena tai suul-

lisena haastatteluna tai kyselynä. Kirjallinen kysely tehdään perinteisen mal-

lin mukaan postitse. Toinen vaihtoehto on hyödyntää sähköpostia tai Internet

-pohjaisia delfoi –ohjelmistoja, jolloin koko prosessin kulku voidaan tiivistää.

(Lankinen & Linturi 15.2.2010 <http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delfoi/?mate

rials:Open=950951&materials:selres=950951>)

Jatkokierroksilla syvennetään kysymyksen asettelua aiemmilla kierroksilla esi-

tettyjen argumenttien perusteella. Argumenteista luodaan uusia pääkysymyksiä

entisten lisäksi, jolloin tutkimus laajenee. Tutkimusta voidaan myös fokusoida

33

että olin onnistunut yhteisen näkökulman saavuttamiseen ensimmäisen kier-

roksen vastauksien pohjalta.

Toisen kierroksen vastauksien jälkeen analysoin tulokset ja kirjoitin siitä rapor-

tin. Kuten ensimmäisessä vaiheessa pyrin olemaan hyvin objektiivinen analysoi-

dessani ja kootessani vastauksia. Raportointi jakaantui seitsemään pääkohtaan

väittämien lukumäärän mukaan. Raportin voi kokonaisuudessaan lukea liittees-

tä kolme.

Suorittamani delfoi -kysely perustui kahteen kyselykierrokseen. Ensimmäisen

kyselykierroksen suoritin sähköpostitse niille asiantuntijoille, jotka ilmoittau-

tuivat asiantuntijapaneeliin. Ensimmäisen kierroksen väitteisiin annoin viikon

vastausaikaa. Viikko venyi kuitenkin puoleentoista erinäisistä syistä; kiireinen

kevään aikataulu vaikutti suuresti vastaajien reagointiin. Sain ensimmäisellä

kierroksella kaikilta 14 asiantuntijapaneeliin osallistuvalta vastauksen.

Vastauksien analysoinnin suoritin väite väitteeltä. Kokosin yksittäiset väitteet

samalle paperille, josta ryhdyin analysoimaan ja kirjoittamaan uusia, toiselle

kierrokselle tulevia väitteitä. Pyrin analyysissä olemaan mahdollisimman ob-

jektiivinen ja unohtamaan oman näkemykseni. Toisen kierroksen väitteet ra-

kentuivatkin pääsääntöisesti paneelin antamiin pohdintoihin ja näkökulmiin,

jotka kokosin seitsemäksi uudeksi väitteeksi.

Toisen kierroksen kyselyn (Liite 2) suoritin myös sähköpostitse kaikille asian-

tuntijapaneelin osallistujille. Alkuun tein briefauksen toisen kierroksen käytän-

nöstä ja kuinka toisen kierroksen väittämät ovat syntyneet. Vastaamisprosent-

ti jäi toisella kierroksella kuitenkin pienemmäksi; 14 henkilöstä 11 osallistui

toiselle kierrokselle. Olen kuitenkin tyytyväinen toisen kierroksen osallistu-

jamäärään. Toisen kierroksen väittämiin ei syntynyt yhtä vahvoja näkökulmia

kuin ensimmäisen kierroksen väittämiin. Tätä pidin hyvänä asiana, sillä koin,

34

6 KIRJASTO - MIELEN PAIKKA

Tämä kappale kokoaa yhteen aikaisemman aineiston ja delfoi –menetelmällä

hankitun tutkimusaineiston tulokset. Tulokset jakautuvat seitsemään eri koh-

taan ja peilaavat delfoi -kyselyn toisen kierroksen väitteisiin. Nämä seitsemän

kohtaa toimivat tulevaisuuden kirjaston rakennuspalikoina. Kappale kertoo

tulkinnan tulevaisuuden kirjastosta mielen paikkana.

6.1 Kirjaston perustehtävät tulevaisuudessa

VÄITE:

”Kirjaston tehtävänä on edelleen muun muassa sivistää ihmisiä, pitää ihmiset tasaver-

taisina sekä ylläpitää lukutottumuksia. Kirjaston perustehtävä säilyy, joskin tulevai-

suudessa tarvitaan uusia tapoja hoitaa sitä. Kirjastot pyrkivät tarjoamaan palvelujaan

siellä missä ihmiset viettävät aikaa ja liikkuvat. Ne tarjoavat uusia palveluja kuten

kirja-automaatteja esim. asemilla, missä matkalaisten on helppo lainata ja palauttaa

kirjoja. Kirjasto tilojen käyttö monipuolistuu ja muuttuu. Saumaton yhteistyö muiden

toimijoiden ja kulttuurilaitosten kanssa korostuu.”

Kirjastot pyrkivät tarjoamaan palvelujaan siellä missä ihmiset viettävät aikaa

ja liikkuvat. Kirjastopalvelut laajenevat. Sähköisiä kirjoja voidaan lainata missä

vain ja milloin vain maankattavan langattoman verkon kautta. Fyysisten aineis-

tojen lainaaminen onnistuu monella eri tavalla, ei pelkästään kirjastonseinien

sisällä. Kirjasto tilojen käyttö monipuolistuu ja muuttuu.

Yhteistyö muiden toimijoiden ja kulttuurilaitosten kanssa korostuu. Erilaiset

verkostot, niissä toimiminen ja niiden kautta näkyminen eri yhteyksissä voivat

olla kriittisiä tekijöitä kirjastojen säilymiselle. Ihmisten käyttäytyminen ja va-

paa-ajan vietto ovat muuttuneet ja edelleen muuttumassa eikä kirjaston asema

siinä ole enää niin itsestään selvä kuin ennen. Ihmisten vapaa- ajan vietto on

muuttunut sekä fyysiseksi että virtuaaliseksi.

Kirjasto säilyy ja se edesauttaa myös kulttuurin säilyttämistä ja edistämistä.

Kuntien rahoitus kirjastoja kohtaan vähenee, joten uusia ja edullisia tapoja käyt-

tää kirjastoa on tärkeää. Kirjastot pitävät kiinni perustehtävästään eli sivistyk-

sestä, laadukkaan aineiston tarjonnasta sekä siitä, että ihmisillä on vapaa pääsy

niihin omasta varallisuudesta tai elämäntilanteesta riippumatta.

Kirjaston perustoiminnot pysyvät maksuttomina peruspalveluina myös tule-

vaisuudessa. Fyysisten kokoelmien määrä on pienentynyt ja keskittynyt kerto-

ma- ja lastenkirjallisuuteen. E-kirjojen merkitys kasvaa erityisesti tietokirjojen

puolella, mutta paperittomuus leviää vähitellen myös kaunokirjallisuuteen. Tai-

35

niihin omasta varallisuudesta tai elämäntilanteesta riippumatta.

Kirjaston perustoiminnot pysyvät maksuttomina peruspalvelulululll iniininininna myös tule-

vaisuudessa. Fyysisten kokoelmien määrä on pienentynyt ja keskittynyt kerto-

ma- ja lastenkirjallisuuteen. E-kirjojen merkitys kasvaa erityisesti tietokirjojen

puolella, mutta paperittomuus leviää vähitellen myös kaunokirjallisuuteen. Tai-

de ja valokuvateokset halutaan edelleen kirjamuodossa. Fyysisten kokoelmien

vaihtuvuus on suuri pienissä kirjastoissa. Aineistojen osuus kirjastojen tiloissa

pienenee huomattavasti. Aineiston markkinointiin verkossa panostetaan. Ensi-

sijaisesti kirjastohenkilökuntaa tarvitaan tiedon- ja kokoelmahallinnan tehtäviin

peruspalveluiden rinnalla. Kirjastohenkilökunnan ammatillinen osaaminen ko-

rostuu ja vaatimukset monipuolistuvat.

6.2 Lähikirjastot ja kirjastoauto

VÄITE:

Yhteisen kokoelmatietokannan myötä kaukolainaajat voivat tilata kirjan suoraan omaan

postilaatikkoon verkkopalvelun avulla. Fyysinen kirja on elämys jo itsessään ja sen merki-

tys säilyy elektronisen aineiston rinnalla. Lähikirjastojen asema heikkenee ja palveluita

korvataan kirjastoautoilla. Kirjastoautoista kehittyy liikkuvia ”monipalvelukeskuksia”,

jossa yhdistyy ubiikkiteknologia ja mahdollisuudet sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen

myös syrjäseudulla.

Lähikirjastopalvelut säilyvät ja ovat olennaisessa roolissa lähipalveluiden joukos-

sa. Lähikirjastot ovat monen lähiön pelastus. Lähikirjastot profiloituvat vahvas-

ti oman sijaintialueensa tarpeisiin riippuen asiakaskunnasta. Esimerkiksi alueet,

joissa asuu paljon lapsiperheitä ja maahanmuuttajia, voidaan aineistoa painottaa

palvelemaan paremmin näitä ryhmiä. Lähikirjastojen merkitys vahvistuu myös

ikärakenteen vanhetessa; ikäihmiset muuttavat lähemmäksi palvelukeskuksia.

Tulevaisuudessa lähikirjastoja ja lähipalveluja pidetään entistä tärkeämpinä ja

ekologisempina vaihtoehtoina. Lähikirjastot muuttuvat toimintatavoiltaan ja

käyttäjiltään ja niistä tulee ensisijaisesti eri kulttuurien sulatusuuneja, pieniä

kulttuurikeskuksia ja tapahtuma-areenoita, jossa ihmisten kohtaaminen ja yh-

teisöllisyys on ensisijaisen tärkeää. Lähikirjastot ovat niitä paikkoja, jossa pis-

täydytään silloin kuin itselle sopii. Ikääntyvälle väestölle tuttu kirjastonhoitaja,

jonka kanssa vaihdetaan sana tai kaksi on yhtä tärkeää kuin nuorelle virtuaalisen

kirjaston käyttömahdollisuudet.

36 Kuva 4. Fyysinen kirjastoverkko

tietoa asiakkaan kiinnostuksen kohteista sekä aikaisemmista lainoista. Työskentelytilaa,

lukuhuonetta ja lehtisalia voi kortin avulla käyttää klo 7-23 välisenä aikana muun kir-

jaston ollessa suljettuna. Yhtä korttia voi käyttää kaikissa kirjastoissa valtakunnallisesti.

Tulevaisuudessa on olemassa vain yksi kortti, johon voidaan liittää kirjasto-,

luotto-, ajo-, kanta-asiakas- ja plussakortit. Kortti ei itsessään ole mikään näis-

tä vaan jokainen voi itse päättää, mitä ominaisuuksia korttiinsa liittää. Samalla

Kirjastoautot kiertävät haja-asutusalueilla, joissa kirjastoja ei ole, eikä niitä kan-

nata perustaa liian pienen asukasmäärän takia. Kirjastoautoista kehittyy liikku-

via ”monipalvelukeskuksia”, jossa yhdistyy ubiikkiteknologia ja mahdollisuudet

sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen myös syrjäseudulla. Kirjastoautoissa järjes-

tetään lukupiirejä, nukketeatteria ynnä muita pienimuotoisia esityksiä. Kir-

jastoautopalvelut ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa: on ekologisempaa, että

yksi auto ajaa asiakkaiden luokse kuin että 100 asiakasta ajaa keskuskirjastoon.

Kirjastoautovisiitti on sosiaalinen – mutta lyhyt tapahtuma.

Verkkopalvelujen myötä asiakas saa ajantasaisesti tiedon siitä, missä kirja on.

Tämä pakottaa myös miettimään logistisia vaihtoehtoja. Yhteisen kokoelmatie-

tokannan myötä kaukolainaajat voivat tilata varastokirjastosta aineistoja suoraan

omaan postilaatikkoon verkkopalvelun avulla.

6.3 Kirjastokortin tuomat mahdollisuudet

VÄITE:

Kirjastopalvelut pysyvät pääsääntöisesti maksuttomina. Nykyisten kirjastokorttien omi-

naisuudet on mahdollista liittää muihin kortteihin kuten luotto- ja henkilökortteihin.

Kortin avulla asiakas voi profi loitua verkkoon. Profi ilin voidaan lisätä yksityiskohtaista

37

Kuva 5. Yksi kortti, kaikki arjen toiminnot

tietoa asiakkaan kiinnostuksen kohteista sekä aikaisemmista lainoista. Työskekekekentelytilaa,

lukuhuonetta ja leleeeelehthhhhhh isssiisisisalalalallalaliaa v vvvvoioioooooi k k kkk korrrtittititittitititiiiiin nnnn avaaa ululuuuuluuuuu lalllll kkkkäyäyäyäyäyäytttttääääääääää k kkkkkkkkklololllllll 7 7-2-2223 33333333 vävävääväääävääääälilil ssesesenänänänänänänänänäää a a aaaaaikiiiiiiii anannnna a aa mummmmmmm ununununn kk kiriir-

jaston ollessa suljettuna. Yhtä korttia voi käyttää kaikissa kirjastoissa valtakunnallisesti.

Tulevaisuudessa on olemassa vain yksi kortti, johon voidaan liittää kirjasto-,

luotto-, ajo-, kanta-asiakas- ja plussakortit. Kortti ei itsessään ole mikään näis-

tä vaan jokainen voi itse päättää, mitä ominaisuuksia korttiinsa liittää. Samalla

kortilla voidaan hoitaa kirjastoasiat missä tahansa kirjastossa valtakunnallisesti

kortissa olevan sirun ja henkilökohtaisen salasanan myötä. Julkista keskustelua

käydään tietoturvasta ja yksilön tietosuojasta, mutta kehittyvien verkkoalusto-

jen ja käyttöliittymien myötä nämäkin ongelmat pystytään ratkaisemaan.

Kortin avulla kirjaston asiakas voi profiloitua kirjaston verkkosivustoille. Pro-

fiiliin voidaan lisätä yksityiskohtaista tietoa asiakkaan kiinnostuksen kohteista

sekä aikaisemmista lainoista. Asiakas voi myös räätälöidä ”omannäköisen” sivun

kirjastoon. Kirjastot tarkkailevat sitä sosiaalista dataa, jota asiakkaat tuottavat.

Asiakkaiden antamien tägien avulla voidaan kehittää kirjaston tuottamaa sisäl-

lönkuvailua. Näin pystytään kehittämään kirjastojen työtapoja ja palveluita sekä

verkostoitua käyttäjien kanssa.

Yleisellä tasolla verkossa on mahdollisuus omaan henkilökohtainen profiilisi-

vusto. Profiilisivustoon voidaan liittää minkä tahansa toimijoiden ja viranomais-

ten tuottamia palveluita, joita itse tarvitsee. Sivustoa ja valitsemiaan palveluita

voi räätälöidä oman mielenkiintonsa mukaan.

6.4 Verkkopalvelut

VÄITE:

Verkkopalveluiden laatuun, sisältöön ja saatavuuteen satsataan. Tieto esitetään havain-

nollisesti, kiinnostavasti kaikille. Sosiaaliseen median välineitä kokeillaan ja hyödyn-

netään entistä voimakkaammin. Luodaan valtakunnallinen kirjastojen verkkopalvelu,

jossa mahdollistetaan asiakkaan henkilökohtainen profi loituminen. Näin kirjaston on

mahdollista tarjota asiakkaalle mm. henkilökohtaisten intressien mukaisia sisältöjä ja

kirjallisuusesittelyjä teemoittain. Tietopalvelulähteet sekä sosiaaliset kontaktit kohtaavat

verkossa interaktiivisesti ja tukevat yhteisöllisyyttä myös ilman fyysistä kontaktia.

Verkosta tulee kirjaston markkinapaikka, jolla voidaan kertoa aineistosta ja kir-

jastopalveluista kiinnostavasti. Tietopalvelu siirtyy pääosin verkkoon ja asiakas

voi olla suoraan kotoaan yhteydessä kirjastonhoitajiin lähes aamusta iltaan. Kir-

jastonhoitajat ottavat verkon haltuunsa ja alkavat aktiivisesti tuottaa materiaalia

sekä tehdä yhteistyötä eri ryhmien kanssa. Verkkosivustot ovat joustavia, visu-

aalisesti houkuttelevia ja käyttäjäystävällisiä. Kirjastojen yhteinen verkkopalve-

lu toteutetaan modernilla tekniikalla, joka mahdollistaa tiedon havainnollisen

esittämisen. Kirjastolaisten koordinoitu ja organisoitu sisällön tuotto mahdol-

listaa, että palveluun on mahdollista tallentaa haettavaksi ja esille tuotavaksi

kirjastojen aineistojen koko kirjo ja kirjastolaisten niihin liittyvä tietämys. Verk-

38

HENKILÖKOHTAINEN “WORK SPACE”

Verkkoalusta, jonne voi luoda oman profi ilin ja liittää ne toiminnot, jotka kokee hyödyllisiksi esim. kalenteri, pankkisivustot ja työasiat. Sivusto päivittää automaatti-sesti tulevat tapahtumat kalenteriin. Voi liittää suoran yh-teyden myös valtakunnalliseen verkkokirjastoon.

ESIMERKKITIEDONHAKUPALVELUS-TA

Ainestoa haettaessa palvelu il-moittaa vastaavanlaisista teok-sista tai vaihtoehtoisesti mitä muut ovat lainanneet kyseisen teoksen yhteydessä. Aineistoi-ta voi myös jättää ja lukea ar-vioita.

VALTAKUNNALLINEN VERKKOKIRJASTO

Valtakunnallinen verkkokirjasto tarjoaa palveluita mm. omien lainojen uusimiseen ja vanhojen lainojen tarkasteluun. Kirjahyllyllä voit tarkastel-la omien intressien mukaisia valikoimia sekä tietoja. Kahvipöydässä on mahdollisuus istahtaa lukemaan kirja-arviota tai juttelemaan muiden kir-jastokävijöiden kanssa.

Verkkokirjasto tiedottaa tapahtumista ja ajankohtaisista asioista. Kir-jaston käyttäjät ja henkilökunta tekevät yhteistyötä verkossa. Sosiaaliset kontaktit kohtaavat interaktiivisesti ilman fyysistä kontaktia.

39Kollaasi 2: Valtakunnalinen verkkokirjasto

kopalvelun avulla voidaan myös kehittää ja parantaa fyysisissä kirjastoissa tapah-

tuvaa neuvontatyötä sekä aineiston esittelyä.

Opetusministeriö tulee rahoittamaan merkittävillä summilla kansallisesti ja

alueellisesti tuotettuja ja laadukkaita verkkopalveluita. Osa verkkopalveluista

tulee asiakkaalle maksulliseksi. Tarvitaan hyvin toimiva fyysinen kirjasto tiloi-

neen, aineistoineen, henkilökuntineen, mutta tarvitaan myös verkkokirjasto.

Tietopalvelulähteet sekä sosiaaliset kontaktit kohtaavat verkossa interaktiivises-

ti ja tukevat yhteisöllisyyttä myös ilman fyysistä kontaktia.

6.5 Kirjastotilat

VÄITE:

Kirjastot ovat monipalvelukeskuksia, joissa kokoontumisen, tapahtumien ja yhdessä oles-

kelun sekä elämysten merkitys korostuu perustehtävänsä lisäksi. Samanaikaisesti hiljai-

sia luku- ja opiskelutiloja arvostetaan. Fyysisten kokoelmien määrä on pienentynyt ja

keskittynyt kertoma- ja lastenkirjallisuuteen. Tietokirjoissa e-aineiston merkitys kasvaa.

Fyysisten kokoelmien vaihtuvuus on suuri ja aineiston markkinointiin verkossa panoste-

taan. Ensisijaisesti kirjastohenkilökuntaa tarvitaan tiedon- ja kokoelmahallinnan teh-

täviin. Kirjastohenkilökunnan ammatillinen osaaminen korostuu.

Kirjastot ovat monipalvelukeskuksia, joissa sosiaalisuus ja yhteisöllisyys ovat

entistä tärkeämmässä asemassa perustehtävän rinnalla. Tapahtumien sekä elä-

mysten merkitys kokonaisvaltaisessa palvelukokemuksessa korostuu merkittä-

västi. Hiljaisia luku- ja opiskelutiloja arvostetaan entistä enemmän sosiaalisen

tominnallisuuden rinnalla. Kirjastotilan tarjoamat elämykset liittyvät aineistoi-

hin, niiden esillepanoon ja sisältöjen esille tuomiseen. Kaikki muut kirjaston

tarjoamat aktiviteetit liittyvät jollakin tavoin näihin. Aineistojen loputtomat in-

40

Kuva 6. Moduuli kirjaston tilana

tertekstuaaliset viittaukset pitäisi jollakin tavoin tuoda esille ja siten auttaa asia-

kasta löytämään aina uusia teoksia. Myös verkossa oleva tieto ja aineistoesittelyt

pitäisi kytkeä kirjastotilaan.

Keskeistä tiloissa on muunneltavuus: tarvittaessa voidaan siirtää hyllyjä ja seiniä

ym. Tila ei toimi enää perinteissä muodossa vaan muuntautuu lukunurkkauk-

sesta esiintymislavaksi. Kirjastot ovat kulttuurinmonitoimitaloja, joissa järjes-

tetään taidenäyttelyitä, luentoja, musiikkiesityksiä etc.

Suomessa kokeillaan miehittämättömiä kirjastoja, joita on kokeiltu myös Tans-

kassa. Pääsääntöisesti paikalla ei ole henkilökuntaa, vaan asiakas pääsee kirjas-

tokortilla ja tunnusluvulla kirjastoon, voi lainata, palauttaa ja käyttää aineistoa.

Henkilökuntaan on mahdollisuus saada etäyhteys. Suomessa kirjastotilojen

osittainen, omatoiminen käyttö on kokeilu tällaisen palvelun toimivuudesta.

Omatoimitilassa on mahdollisuus tiedonhakuun, työskentelyyn, lukemiseen ja

päivän lehtiin. Tilaan kirjaudutaan kortin tunnisteella. Omatoimitilaa voi käyt-

tää klo 7-23 välisenä aikana muun kirjaston ollessa suljettuna.

Seuraavaksi esittelen kirjastomodulin ja sen synnyn. Kirjastomoduli toimii ti-

lallisena esimerkkinä fyysisyyden ja immateriaalisuuden yhdistämisestä konk-

reettiseen tuotteeseen. Lisäksi se on esimerkki kirjaston tulevaisuuden tilasta.

KIRJASTOMODUULIN SYNTY - SUUNNITTELIJAN AJATUKSET

”Ajatus kirjastomoduulista muodostui pohja-aineiston ja aihealueen syvällisen pe-

rehtymisen sekä analysoinnin tuloksena. Koko työn alkuosuuden ajan pohdin fyysisen

tilan ja ihmisen tunnetilojen sekä tarpeiden vuorovaikutusta. Kuinka jokin fyysinen

muoto ilmentäisi ja vastaisi ihmisen immateriaalisiin sekä fyysisiin tarpeisiin ja samal-

la kohtaisi kirjaston niin käyttäjän kuin kirjaston itsensä näkökulmasta? Huomasin

usein havahtuvani ajatukseen kirjastomoduulista, joka ilmentää kaikkia näitä tarpeita

ja koko sitä maailmaa, johon mieleni niin syvästi oli kiinnittynyt. Alitajunta teki työtä

muun työskentelyn ohella.

”Tila tilassa” on hyvin kiehtovaa. Siinä yhdistyy objektin luoma tila sekä jonkin isom-

man arkitehtoonisen tilan yhteys ja vuoropuhelu. Ne molemmat toimivat myös yksittäi-

sinä fyysisinä objekteina jossakin määrittelemättömässä ympäristössä. Ihminen on osa

tätä kombinaatiota ja muodostaa lisäksi kolmannen tilan, jolloin kaikki nämä kolme

yhdessä luovat vahvan kokemukseen ja tunteeseen pohjautuvan illuusion. Kun pohdin

”tilaa tilassa” syntyi ensimmäinen ajatus puhelinkoppimaisesta muodosta. Puhelinkoppi

sijaitsee usein vilkaasti liikennöidyssä paikassa. Se on hyvin äänieristetty, jolloin ih-

minen voi rauhassa puhua puhelimessa. Se siis yhdistää ihmisen, fyysisen objektin sekä

arkitehtoonisen ympäristön kokonaisuuteen, jossa objekti toimii hiljaisuuden tarpeen

täyttäjänä vilkkaassa ympäristössä. Kirjastomoduuli heijastelee tätä maailmaa.

Tämänkaltaisia ajatusvälähdyksiä syntyi koko työni varrella ja kirjoitin ne sanoin

paperille. Luonnostelen harvoin, joten sanat toimivat tässä kohtaa minun muistina ja

mieli muodonantajana. Piirtäessäni puhelinkoppimaisen muodon 3D:nä Rhinocerok-

sella ja monistamalla muotoa ilmeni näiden kahden välille vastamuoto, joka mahdol-

listi tilan lepoon ja lueskeluun. Lisäämällä päätyihin istuiosat syntyi kokonaisvaltai-

nen profi ili objektille, joka antaa mahdollisuuden sekä sosiaaliseen että yksityiseen

toimintaan. Modulissa on pyritty yhdistämään kaikki ne aspektit, jotka työnaikana

on noussut esille. Se on syntynyt tekijän mielessä niinkuin mielen paikan kuuluukin

syntyä.

41

KIRJASTOMODUULI

Kirjastotilassa alueet voidaan rajata kaksipuoleisilla moduuleilla, joissa yhdistyy saman-aikaisesti sosiaalisuus sekä oman tilan tarve. Keskellä moduulia voidana pelata lautape-lejä tai tavata ystäviä. Moduulin sivuosat muodostavat puhelinkoppimaisia syvennyksiä, joiden akustiset ominaisuudet sulkevat melun ulkopuolelle. Materiaalit ovat älykkäitä ja mahdollistavat muun muassa kännykänlataamisen ilman laturia.

Syvennyksiä voi hyödyntää itsenäiseen työskentelyyn, verkossa olemiseen ta lukemiseen.Langattoman verkkoyhteyden avulla tiedonhaku, verkossa oleminen ja aineistojen lataa-minen mahdollistuu. Pöytätaso on jokaisesssa syvennyksessä käännettävissä istuimeksi tai työtasoksi halutusta käytöstä riippuen.

Moduuli yhdistää monenlasia tarpeita ja on funktionaalisilta ominaisuuksiltaan monipuo-linen ja sovellettavissa useisiin eri kohtesiin.

Moduuleita yhdistelemällä voidaan tehdä erilaisia tilo-jakoja. Tilat voidaan haluaman mukaan jakaa halutun muotoisiksi alueiksi tarpeen mukaan.

Neljän modulin yhdistelmästä muodostuu keskialue, jota voidaan käyttää kokoontumiseen, kirjailijavierailujen ja muiden tapahtumien järjestämiseen ja lukupiireihin.

Modulia voidaan hyödyntää kirjaston sisällä, mutta sen avulla kirjasto voi myös siirtyä ihmisten pariin kaup-pakeskuksiin, metroasemille ja muihin julkisiin sisäti-loihin.

42

Kollaasi 3. Kirjastomoduuli

43Kuva 7. Moduulit tilan jakajana

44Kuva 8. Moduuli keskellä kauppakeskusta

Kirjastot eivät ole tulevaisuudessa itsestäänselvyys, jonne ihmiset osaavat tulla

ilman sen kummempaa mainostamista. Nykyisessä huomiotaloudessa ei kui-

tenkaan selviä ilman näkymistä eri medioissa. Mainonta on tehtävä huolelli-

sesti, olennaiseen keskittyen, ilman kaupallista vivahdetta. Toimijoiden tulee

olla yksimielisiä siitä, mihin fokusoidaan, mitä kirjastosta halutaan tuoda esiin

ja mikä on se brändi, jota yhdessä rakennetaan. Kirjasto säilyy markkinoinnista

huolimatta valtion rahoittamana, sillä ei havitella voittoa ja palvelut taataan kai-

kille. Markkinoinnilla pyritään saavuttamaan lisää asiakkaita edelleen ilmaiseen

koko kansan kirjastoon.

6.7 Profiloituminen kaupallisuuden keskellä

VÄITE:

Kirjaston profi loitumista suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäjänä koroste-

taan. Kirjasto kilpailee elintilastaan kaupallisuuden keskellä. Kirjasto tukee Slow life

-ajattelua, jossa kiireen ja tehokkuuden sijasta korostetaan aikaa ja tilaa rentoutumi-

selle. Tämän tuloksena on hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohoaminen. Tämä tuottaa

kirjastolle lisäarvoa.

Kirjastoihin on karttunut tutkittua ja todennettua tietoa vuosikymmenien ja

6.6 Valtakunnallinen yhteistyöverkko ja markkinointi

VÄITE:

Kirjastot yhtenäistyvät valtakunnalliseen yhteistyöverkkoon, jolloin kirjastojen palvelu-

konsepteja kehitetään yhdessä ja aineistoja asetetaan entistä paremmin kaikkien yhtei-

seen käyttöön. Kirjaston tuotekuvaa vahvistetaan yhteisenä ”Suomen kirjastona”, jolla on

oma vahva graafi nen ilme niin verkossa kuin muussakin markkinoinnissa. Mainonta on

modernia ja hienovaraista, kirjaston perusarvoja ja – tehtäviä tukevaa. Sitä ylläpitää

ensisijaisesti Kirjastoseura.

Yhteinen luettelointi, yhteinen tietokanta ja yhteinen käyttö ovat osa kirjas-

ton tulevaisuutta. Keskusluettelointi luetteloi aineiston kaikkiin kirjastoihin

kerralla, jolloin päällekkäiseltä työltä vältytään. Asenteet muuttuvat ubiikkiyh-

teiskunnan tulon myötä, jolloin yhteiset päämäärät kasvavat ja valtakunnallisen

yhteistyön merkitys korostuu. Asiakkaalle on aivan sama mistä aineisto tulee,

kunhan tarvitsemansa aineiston saa. Valtakunnallinen yhteistyö on avain ase-

massa kirjaston säilymiselle tulevaisuudessa. Voimavarojen yhdistyessä saavute-

taan näkyvyyttä ja saadaan enemmän käyttäjiä. Kirjastojen keskinäinen kilpai-

lu kanavoituu vahvaksi yhteistyöksi. Kirjastojen paikallisuus katoaa ja yleinen

asennemuutos on edessä.

45

46

Kirjaston lakisääteinen tehtävä vaatii kaikille tasavertaisia kirjastopalveluja.

Tämä taas vaatii suvaitsevaisuutta ja tasa-arvon korostamista palveluja kehi-

tettäessä. Kirjastossa on tarjolla molemmat puolet: verkkopalvelut, helposti

verkon kautta levitettävä e-kirja-aineisto, tehokas logistiikka maanlaajuiselle

kaukopalvelulle sekä Slow life – ajattelutapa, joka tuo asiakkaat fyysiseen kir-

jastoon selailemaan, tutkimaan uutuuksia tai niitä vanhoja hyviä teoksia, kah-

vittelemaan katselemaan näyttelyjä, lueskelemaan. Kirjasto on kaiken kaupalli-

suuden keskellä rauhoittumisen keidas.

-satojen ajalta. Se tarjoaa myös elämyksiä ja oivaltamisen iloa aivan toisella ta-

voin kuin nopeasti verkosta bongattu tieto. Kirjastossa on mahdollista rakentaa

kokonaisnäkemystä aivan eri tavalla kuin verkon sirpaleisessa kaaoksessa. Tämä

voisi olla ”tiedonhankinnan slow lifeä”, luotettavuutta, jota kirjastoissa voitai-

siin tuoda esiin ja markkinoida.

Kirjastot ovat esitaistelijoita kokonaisvaltaista tehostamista vastaan. Kirjastot

tukevat ei -kaupallisia elämänarvoja ja ekologista ajattelua. Kirjaston tarkoituk-

sena ei ole tavoitella asiakkaita kaupallisten laitosten tapaan seuraamalla tren-

dejä vaan tarjota hyvin laajasti aineistoja eri aloilta ja eri genreistä. Perimmäi-

senä tehtävänähän kirjastoilla on ollut ihmisten sivistystyö eli tarjota ihmiselle

mahdollisuuksia laajentaa ajatusmaailmaansa ja saada uusia kokemuksia.

Kuva 9. Kirjaston flyeri

Kuva 10. Kirjasto - Mielen Paikka

Monimenetelmällisyys aineiston hankinnassa ja analysoinnissa olivatkin hyvin

tärkeässä osassa koko prosessia. Delfoi –menetelmällä suoritetun kyselyn laa-

timinen olisi ollut hankalaa ilman pohja-aineistoon syventymistä ja kirjaston

kokonaisuuden hahmottamista. Delfoi –menetelmä osoittautui mielenkiintoi-

seksi ja tässä tapauksessa varsin oivalliseksi tavaksi löytää sekä käyttäjien että

kirjastolaisten näkemyksiä tulevaisuudesta. Asiantuntijapaneeli oli hyvin inno-

kas vastaamaan väittämiin ja antamaan omia pohdintojaan tulevaisuudesta. Näi-

den näkemyksien ja ajatuksien yhteenveto antoi selkeät raamit suunnittelulle ja

niihin oli helppo heijastaa aikaisempaa työssä käytettyä aineistoa. Delfoi –me-

netelmän tuloksena syntyi seitsemän kohtaa, jotka tulevaisuuden kirjasto pitää

sisällään.

Näiden seitsemän kohdan visualisoiminen sekä niiden pohjalta tuotettavien tul-

kintojen kuvaaminen oli hyvin mielenkiintoista. Työn yksi tarkoitus oli tehdä

katsaus tulevaisuuden kirjastoon. Tämä onnistui mielestäni hyvin ja opinnäyte-

työn eri osa-alueet tukivat kokonaisuutta vaihe vaiheelta työn edetessä. Haasta-

vaa oli hallita työn moniulotteisuus ja työn tarkempi rajaaminen olisi varmasti

tuottanut erilaisen lopputuloksen. Moniulotteisuus loi kuitenkin kokonaisuus-

7 POHDINTA

Kirjasto on hyvin moniulotteinen ja haasteellinen suunnittelun kohde. Se he-

rättää aina ympärillään keskustelua, vaikka se omalla tavallaan pysyy myös hil-

jaisuudessa. Se on tärkeä kulttuurilaitos, jonka perustehtävä jo antaa perustan

kirjaston selviytymiselle tulevaisuudessa. Tämän työn tavoitteena oli löytää

keinoja, jolla kirjasto saadaan näyttäytymään voimakkaana jokapäiväisessä elä-

mässä ja olemaan oman tavoitteensakin mukaan kaikkialla. Kaupallistumisen

keskellä kirjasto jää helposti jalkoihin ja nyt sen onkin perusteltava olemassa

olonsa ja suuntauduttava ulospäin pölyisten sivujen lomasta. On selvää, että

muutoksiin tulee suhtautua avoimesti ja kulkea silmät auki tulevaisuuteen avoi-

min mielin luopumatta perusperiaatteista.

Kirjaston nykytilanne ja ymmärrys kirjaston toimintakulttuurista selkeytyivät

tutustumalla huolellisesti aineistopohjaan. Tätä kautta myös oma käsitykseni

kirjaston tilasta vahvistui. Lisäksi keskustelut eri ihmisten kanssa antoivat työl-

leni merkitystä ja tukivat kokonaisuutta. Kirjastolaiset suhtautuivat opinnäy-

tetyöni aiheeseen hyvin kiinnostuneina ja antoivat tämä työn onnistumiselle

välttämättömiä aineistoja ja tietoutta, jota muuten olisi ollut hankala löytää.

48

49

kuvan, jota itse pidin hyvin tärkeänä ja joka myös antaa eväitä mahdollisesti

tulevaisuudessa jatkettavaan työhön.

Opinnäytetyöni eteni suunnitelmieni mukaisesti ja oli oman oppimiseni kan-

nalta kasvattavaa. Aikaisemmissa opinnoissani en juuri ole tehnyt vastaavanlaisia

töitä lukuun ottamatta syventää opintokokonaisuutta. On hyvin kiinnostavaa

tehdä töitä julkisen hyvinvoinnin eteen ja löytää ne reitit, jolla tätä hyvinvointia

voidaan ylläpitää muotoilun keinoin sellaisissa tiloissa, jotka ovat meidän jokai-

sen käytössä. Työtäni ohjasti alusta asti oma näkemys, siitä että muotoilun tulisi

olla kaikkialla ja kaikkien saatavana. Myös kirjaston tavoitteet on olla kaikkialla,

osana ihmisten elämää. Tämä kombinaatio toimi vahvasti työskentelyni innoit-

tajana ja antoi merkitystä omalle työskentelylleni.

Toivon, että opinnäytetyöni antaa pohjaa ja näkemystä sille keskustelulle, joka

kirjastosta on voimakkaasti käynnissä. Tarkoituksena on julkaista työ verkossa ja

lähettää se kokonaisuudessaan asiantuntijapaneeliin osallistujille. On kiinnosta-

vaa nähdä millaisia ajatuksia opinnäytetyöni herättää ja millaisia reaktioita siitä

syntyy.

“tulevaisuus ei ole jokin paikka,

johon olemme menossa,

vaan paikka, jonka luomme.

Polkuja tulevaisuuteen

ei löydetä,

vaan ne tehdään.”

- John Schaar -

KUVALUETTELO

Kuvat:

Kuva 1. http://www.lib.hel.fi/File/e99c3c50-4198-4a57-8514-b4663282f174/image002.jpg (9.3.2010)Kuva 2. http://www.lib.hel.fi/File/e99c3c50-4198-4a57-8514-b4663282f1K74/image002.jpg (9.3.2010)Kuva 3. Sirpa Luukkonen Kuva 4. Sirpa Luukkonen http://www.lasiluoto.fi/images/ref/355722.jpg (25.3.2010) http://www.lib.hel.fi/File/e99c3c50-4198-4a57-8514-b4663282f174/image002.jpg (25.3.2010) http://www.bic.asn.au/ozebus/img/civis_clermont.jpg (25.3.2010) http://img.villagephotos.com/p/2007-1/1236845/varastokirjasto.gif(25.3.2010) http://www.betamet.fi/files/images/product/postilaatikko.jpg(25.3.2010)Kuva 5. Sirpa LuukkonenKuva 6. Sirpa LuukkonenKuva 7. Sirpa LuukkonenKuva 8. Sirpa LuukkonenKuva 9. Sirpa LuukkonenKuva 10. Sirpa Luukkonen

Kollaasit:

Kollaasi 1. Sirpa Luukkonen http://lukiot.tampere.fi/seututarjotin/vopas/kuvat/7.5.jpg (14.3.2010) http://www.flickr.com/photos/32604684@N08/3361059606/ (14.3.2010) http://www.texasagriculture.gov/vgn/tda/files/1848/36050_Retirement%20Seniors%20Reading.JPG (14.3.2010) http://suomenkuvalehti.fi/s/files/vanhat/library/images/myllyp.jpg (14.3.2010)

51

Kollaasi 2. Sirpa Luukkonen http://farm4.static.flickr.com/3016/2961993810_eed3b07825.jpg (2.2.2010) http://www.finnishdesignshop.com/images/double_access_shelf_iso.jpg (2.2.2010) http://kapitza.com/images/592.gif (2.2.2010) http://1.bp.blogspot.com/_tkSZnXVlz_Q/Sn8PCsFt2wI/AAAAAAAAAKI/C2Q5vhcFXxQ/s320/kaiman-rosso-sofa-campana-brothers. jpg (2.2.2010) http://www.bookplus.fi/kirjat/orwell%2c_george/vuonna_1984-4340559 (2.2.2010)

Kollaasi 3. Sirpa Luukkonen

Kaaviot:

Kaavio 1. Sirpa Luukkonen Kaavio 2. Sirpa LuukkonenKaavio 3. Brendtson 2009, 15 Kaavio 4. Sirpa Luukkonen

Taulukko:

Taulukko 1 Puohiniemi 2006, 127

52

LÄHTEET

KIRJALLISET LÄHTEET:

Anttila, P. 1993. Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. Helsinki: WSOY.

Anttila, P. 2006. Tutkiva toiminta ja ilmaisu, teos, tekeminen. Hamina: AKATIIMI Oy

Mannermaa, M. 2008. Jokuveli. Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Helsinki: WSOYpro.

Niezabitowski, A. 1987. Study of residential environment and psycholocigal needs. Design Studies. Vol. 8, No 2. April 1987, 109-116.

Opetusministeriö. 2008. Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015. Yleiset kirjastot. Kansalliset strategiset painoalueet. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 32.

Opetusministeriö. 2006. Kirjaston kehittämisohjelma 2006 – 2010. Kirjasto maaseudun ja taajamien monipalvelukeskuksena. Opetusministeriön julkaisuja 2006: 44.

Opetusministeriö .2004. Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla. Palvelutuotannon tilat, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia. Opetusministeriön julkaisuja 2004:5.

Opetusministeriö. 2003. Kirjastostrategia 2010. Tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka. Opetusministeriön julkaisuja 2003: 1.

Puohiniemi, Martti. 2006. Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika. Limor kustannus.

Raijas, A. & Varjonen, J. 2009. Katsaus kulutukseen. Teoksessa: Kulutuksen liikkeet. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja 2009. Toim. Lammi, M.; Niva, M & Varjonen J. Kuluttajatutkimuskeskus. Helsinki.

SÄHKÖISET LÄHTEET:

Brendtson, M. 2009. Rajattoman kirjaston visio. http://www.lib.hel.fi/File/176be04-65d3-4fc6-963e-125d1275f42e/Day%20of%20Excellence%20Maija%20Berndt-son.pdf. (luettu 2.2.2010)

Iisalo, M. Onko paikalla väliä? Kirjastotilojen vaikuttavavuus. http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/neuvosto/_tapahtumat/semit2006/laatu3/Files/liitetiedosto2/3mi.pdf. (luettu 3.2.2010)

Heinonen, P. 2009. Arki ja tulevaisuuden ammatit. Tulevaisuuden kesäseminaari 21.8.2009.http://www.futurasociety.fi/seminaarit/kesasem2009/Heinonen_alus-tus_Evo2009.pdf. (luettu 2.2.2010)

Kekki, K. 2009. Näkemyksiä tulevaisuuden kirjastomaisemista. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/Liitteet/Kirjas-tomaisema_2035.pdf (luettu 12.2.2010)

53

Kekki, K. 2006. Maaseudun kirjasto monipalvelukeskuksena. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/Liitteet/maaseutu.pdf (luettu 10.10.2009)

Leisti, M. 2008. Keskustakirjasto. Metropolin sykkivä sydän. Selvitystyönraportti. http://www.hel2.fi/ajankohtaista/keskustakirjasto/kirjasto.pdf (luettu 12.2.2010)

Kuopion kirjastoverkkoselvitys 2007. Työryhmäraportti. http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/140507124455811/$FILE/Kirjastoverkkoselvityslautakunnanmuutos8.5.2007doc.pdf (luettu 10.10.2009) Opetusministeriö. Suomen yleisten kirjastojen tilastot. http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/perustilastot.aspx (luettu 18.1.2010).

Sivenius, J. 2010. Sellonkirjastossa voi rauhoittua suolahuoneessa. Helsingin Sanomat 15.1.2010.

Pöntinen, A. 2004. Stressitöntä päivänjatkoa! Viikkosavo 20.10.2004

Iisalo, M. 2006. Stressiseikkailu. http://www.kylteri.fi/arkisto/kylteri_0106.pdf (luettu 3.2.2010)

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus. 2009. Syyskuun elämyspersoona. http://www.leofinland.fi/index.php?name=Content&nodeIDX=3569. (luettu 3.2.2010)

Aura, S.; Horelli, L. & Korpela, K. 1997. Ympäristöpsykologian perusteet. Porvoo: WSOY.

http://www.edelfoi.fi/fi/orgs/hse/materials/001_delfix (luettu 15.02.2010)

54

AINEISTOLUETTELO

KIRJALLISUUS:

Aura, S., Horelli, L. & Korpela, K. 1997. Ympäristöpsykologian perusteet. Porvoo: WSOY.

Honoré, C. 2004. Slow - Elä hitaammin!. Helsinki: Bazar Kustannus Oy.

Kopomaa, T. 2009. Leppoistamisen tekniikat. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy

Reijonen, M. 1995. Tilan kolmet kasvot. Pieksamäki: Kirjapaino Raamattutalo.

Tammekann, E-M…[et. al.]. 1987. Kirjastotilojen suunnittelu: opas kirjastorakennusten ja - huoneistojen suunnittelijoille. Pieksamäki: Kirjapaino Raamattutalo.

Tuikka, M. 2009. Tervetuloa tilaan! Kirjastojen tilasuunnittelun ja palvelumuotoilun arviointia. Opinnäytetyö. Kulttuuriala. Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Rantanen, M-L. 2007. HelMet-kirjaston ei-käyttäjätutkimus. Helsinki. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/Luennot/Liitteet/Marja_Leena_Rantanen.ppt. (luettu 19.1.2010)

ARTIKKELIT:

Huuskonen M. 2009. Tuhannet puollustavat kirjastoja. Helsingin Sanomat 27.11.2009.

Kauhanen A-L. 2009. Tukholman trendikkäin kirjasto löytyy metroasemalta. Helsingin Sanomat 15.11.2009.

Moilanen, K. 2010. Kunta menee ostoskeskukseen. Helsingin Sanomat 22.2.2010.

Moilanen K. 2010. Pajusen lakkautuslistaa ei teilattu kokonaan. Helsingin Sanomat 12.1.2010.

Männikkö, P. 2009. Tulevaisuuden kirjasto on asiakkaita varten. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/tulevaisuuden-kirjasto-on-aktiivisia-asiakkaita-varten. (lu-ettu 1.3.2010)

Mäkinen, O. 2008. Kauhuseknaario: kaupalliset kirjastot. http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/kolumnit?modeyksi=yksi&takaisin=etusivu/lehti/uutiset/&teksti_id=11325. (Luettu 3.1.2010)

Salmela. M. 2009. Miksei kaupunkien kirjastoja jo yhdistetä. Helsingin Sanomat 13.11.2009.

Siukkonen, T. 2010. Helsingin seutu nuortuu seniorien muuttaessa muualle Suomeen. Helsingin Sanomat 16.1.2010.

55

Salmela M. 2010. Helsingin suuret suunnitelmat keskustakirjastosta lässähtivät. Helsingin Sanomat 14.1.2010.

Saraste, M. 2008. Ajasta ja paikasta riippumatta. http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/kolumnit?modeyksi=yksi&takaisin=etusivu/lehti/uutiset/&teksti_id=11017. (luettu 3.1.2010).

56

LIITE 1. Ensimmäisen kyselykierroksen väittämät

KIRJASTO – ”MIELEN MIELIPAIKKA” Kirjastokyselyn ensimmäinen kierros

Kirjastokyselyä käytän opinnäytetyöni pohja-aineistona uuden kirjaston palvelukonseptin luomiseksi. Kysely on kaksi osanen, josta toinen ki-erros tullaan tekemään ensimmäisen kierroksen analyysin jälkeen. Vastaukset käsitellään anonyymisti. Sukupuoli: Ammatti:

Pohdi ja kirjoita oma näkökulmasi väittämiin. Perustele vastauksesi.

VÄITE 1

Kirjaston asema ja merkitys vahvistuu ja kaupunkienrakenne muuttuu kirjastokeskeiseksi. Kirjastot sijoittuvat kaupunkiympäristössä vilkkaasti liikennöityjen paikkojen läheisyyteen, kuten torien, juna-/linja-autoasemien tai kauppakeskusten yhteyteen.

Näkökulma:

VÄITE 2

Kirjastokortissa on siruominaisuus, johon voidaan ladata erilaisia ostopalveluita kirjaston infopisteistä. Ostopalveluilla asiakas voi esim. käyttää kirjaston tiettyä yötilaa opiskeluun/lukemiseen. Tila antaa myös matkailijoille mahdollisuuden yöpymiseen, mikäli paikkakunnalle saapuu silloin, kun mitkään muut paikat eivät ole enää auki.

Näkökulma:

VÄITE 3

Kirjastossa on kaukopalvelu, joka toimii Postin kanssa yhteistyössä. Kirjoja voi tilata läheiseen Postin toimipisteeseen, jolloin maaseudulla asu-ville, kirjastottomille ihmisille mahdollistetaan kirjaston palvelut myös fyysisinä.

Näkökulma:

VÄITE 4

Verkkopalvelut laajenevat virtuaaliympäristöön siten, että kirjastossa voidaan vierailla virtuaalisena hahmona 3D – maailmassa. Virtuaalisesti voidaan osallistua kirjailijavierailuihin ynnä muihin kirjaston tapahtumiin reaaliajassa.

Näkökulma:

VÄITE 5

Kirjoja ja artikkeleita luetaan yhä enemmän virtuaalisesti kirjastonlatauspisteistä saatavien kämmentietokoneiden avulla. Oikeiden kirjojen asema heikkenee ja vähitellen kirjastot muuttuvat pieniksi olohuonemaisiksi latauspisteiksi, jonne haluttaessa voidaan tilata oikea kirja kirjaston keskusvarastosta.

Näkökulma:

VÄITE 6

Kirjastolla on vahva brändi, jota markkinoidaan aktiivisesti. Kirjastot profi loituvat brändiensä mukaisesti ja sitä mainostetaan laajamittaisesti eri medioissa. Kirjastojen vahva brändi tukee kaupunkien omia teemoja, jolloin asukkaiden identiteetti ja ylpeys omasta paikkakunnasta kasvaa.

Näkökulma:

Halutessasi voit jättää tähän lisäkommentteja:

Kiitos vastauksista!

LIITE 1. Ensimmäisen kyselykierroksen väittämät

LIITE 2. Toisen kyselykierroksen väittämät

KIRJASTO – ”MIELEN PAIKKA” Kirjastokyselyn toinen kierros

Kirjastokyselyä käytän opinnäytetyöni pohja-aineistona uuden kirjaston palvelukonseptin luomiseksi. Väittämät ovat syntyneet ensimmäisen kierroksen näkökulmien analyysistä. Vastaukset käsitellään anonyymisti.

Sukupuoli: Ammatti:

Pohdi ja kirjoita oma näkökulmasi väittämiin. Perustele vastauksesi.

VÄITE 1

Kirjaston tehtävänä on edelleen mm. sivistää ihmisiä, pitää ihmiset tasavertaisina sekä ylläpitää lukutottumuksia. Kirjaston perustehtävä säilyy, joskin tulevaisuudessa tarvitaan uusia tapoja hoitaa sitä. Kirjastot pyrkivät tarjoamaan palvelujaan siellä missä ihmiset viettävät aikaa ja liikku-vat. Ne tarjoavat uusia palveluja kuten kirja-automaatteja esim. asemilla, missä matkalaisten on helppo lainata ja palauttaa kirjoja. Kirjasto tilo-jen käyttö monipuolistuu ja muuttuu. Saumaton yhteistyö muiden toimijoiden ja kulttuurilaitosten kanssa korostuu.

Näkökulma:

VÄITE 2

Kirjastopalvelut pysyvät pääsääntöisesti maksuttomina. Nykyisten kirjastokorttien ominaisuudet on mahdollista liittää muihin kortteihin kuten luotto- ja henkilökortteihin. Kortin avulla asiakas voi profi loitua verkkoon. Profi ilin voidaan lisätä yksityiskohtaista tietoa asiakkaan kiinnostuk-sen kohteista sekä aikaisemmista lainoista. Työskentelytilaa, lukuhuonetta ja lehtisalia voi kortin avulla käyttää klo 7-23 välisenä aikana muun kirjaston ollessa suljettuna. Yhtä korttia voi käyttää kaikissa kirjastoissa valtakunnallisesti.

Näkökulma:

LIITE 2. Toisen kyselykierroksen väittämät

VÄITE 3

Verkkopalveluiden laatuun, sisältöön ja saatavuuteen satsataan. Tieto esitetään havainnollisesti, kiinnostavasti kaikille. Sosiaaliseen median väli-neitä kokeillaan ja hyödynnetään entistä voimakkaammin. Luodaan valtakunnallinen kirjastojen verkkopalvelu, jossa mahdollistetaan asiakkaan henkilökohtainen profi loituminen. Näin kirjaston on mahdollista tarjota asiakkaalle mm. henkilökohtaisten intressien mukaisia sisältöjä ja kirjal-lisuusesittelyjä teemoittain. Tietopalvelulähteet sekä sosiaaliset kontaktit kohtaavat verkossa interaktiivisesti ja tukevat yhteisöllisyyttä myös ilman fyysistä kontaktia.

Näkökulma:

VÄITE 4

Yhteisen kokoelmatietokannan myötä kaukolainaajat voivat tilata kirjan suoraan omaan postilaatikkoon verkkopalvelun avulla. Fyysinen kirja on elämys jo itsessään ja sen merkitys säilyy elektronisen aineiston rinnalla. Lähikirjastojen asema heikkenee ja palveluita korvataan kirjastoau-toilla. Kirjastoautoista kehittyy liikkuvia ”monipalvelukeskuksia”, jossa yhdistyy ubiikkiteknologia ja mahdollisuudet sosiaalisuuteen ja yhteisöl-lisyyteen myös syrjäseudulla. Näkökulma:

VÄITE 5

Kirjastot ovat monipalvelukeskuksia, joissa kokoontumisen, tapahtumien ja yhdessä oleskelun sekä elämysten merkitys korostuu perustehtävänsä lisäksi. Samanaikaisesti hiljaisia luku- ja opiskelutiloja arvostetaan. Fyysisten kokoelmien määrä on pienentynyt ja keskittynyt kertoma- ja lastenkirjallisuuteen. Tietokirjoissa e-aineiston merkitys kasvaa. Fyysisten kokoelmien vaihtuvuus on suuri ja aineiston markkinointiin verkossa panostetaan. Ensisijaisesti kirjastohenkilökuntaa tarvitaan tiedon- ja kokoelmahallinnan tehtäviin. Kirjastohenkilökunnan ammatillinen osaamin-en korostuu.

Näkökulma:

VÄITE 6

Kirjastot yhtenäistyvät valtakunnalliseen yhteistyöverkkoon, jolloin kirjastojen palvelukonsepteja kehitetään yhdessä ja aineistoja asetetaan entistä paremmin kaikkien yhteiseen käyttöön. Kirjaston tuotekuvaa vahvistetaan yhteisenä ”Suomen kirjastona”, jolla on oma vahva graafi nen ilme niin verkossa kuin muussakin markkinoinnissa. Mainonta on modernia ja hienovaraista, kirjaston perusarvoja ja – tehtäviä tukevaa. Sitä ylläpitää ensisijaisesti Kirjastoseura.

Näkökulma:

VÄITE 7

Kirjaston profi loitumista suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäjänä korostetaan. Kirjasto kilpailee elintilastaan kaupallisuuden keskel-lä. Kirjasto tukee Slow life -ajattelua, jossa kiireen ja tehokkuuden sijasta korostetaan aikaa ja tilaa rentoutumiselle. Tämän tuloksena on hyvin-voinnin ja elämänlaadun kohoaminen. Tämä tuottaa kirjastolle lisäarvoa.

Halutessasi voit jättää tähän lisäkommentteja:

Kiitos vastauksista!

LIITE 2. Toisen kyselykierroksen väittämät

LIITE 3. Delfoi -menetelmällä saatujen tulosten raportti

YLEISESTI

Tulevaisuudessa kirjaston tehtävänä on edelleen mm. sivistää ihmisiä, pitää ihmiset tasavertaisina sekä ylläpitää lukutottumuksia. Kirjaston pe-rustehtävä säilyy, joskin tulevaisuudessa tarvitaan uusia tapoja hoitaa sitä. Kirjastot pyrkivät tarjoamaan palvelujaan siellä missä ihmiset viettävät aikaa ja liikkuvat.

Kirjastopalvelut laajenevat. Sähköisiä kirjoja voidaan lainata missä vain ja milloin vain maankattavan langattoman verkon kautta. Fyysisten aineistojen lainaaminen onnistuu monella eri tavalla, ei pelkästään kirjastonseinien sisällä. Kirjasto tilojen käyttö monipuolistuu ja muuttuu. Saumaton yhteistyö muiden toimijoiden ja kulttuurilaitosten kanssa korostuu. Erilaiset verkostot, niissä toimiminen ja niiden kautta näkyminen eri yhteyksissä voivat olla kriittisiä tekijöitä kirjastojen säilymiselle. Ihmisten käyttäytyminen ja vapaa-ajan vietto ovat muuttuneet ja edelleen muuttumassa eikä kirjaston asema siinä ole enää niin itsestään selvä kuin ennen. Ihmisten vapaa- ajan vietto on muuttunut sekä fyysiseksi että virtuaaliseksi.

Kirjasto säilyy ja se edesauttaa myös kulttuurin säilyttämistä ja edistämistä. Kuntien rahoitus kirjastoja kohtaan vähenee, joten uusia ja edullisia tapoja käyttää kirjastoa on tärkeää. Kirjastot pitävät kiinni perustehtävästään eli sivistyksestä, laadukkaan aineiston tarjonnasta sekä siitä, että ihmisillä on vapaa pääsy niihin omasta varallisuudesta tai elämäntilanteesta riippumatta.

KIRJASTOKORTTIN TUOMAT MAHDOLLISUUDET

On olemassa vain yksi kortti, johon voidaan liittää kirjasto-, luotto-, ajo-, kanta-asiakas ja plussakortit. Kortti ei itsessään ole mikään näistä vaan ihminen voi itse päättää, mitä ominaisuuksia korttiinsa liittää. Kirjastokortin ominaisuudet ovat yksi näistä. Samalla kortilla voidaan hoitaa kir-jastoasiat missä tahansa kirjastossa valtakunnallisesti kortissa olevan sirun ja henkilökohtaisen salasanan myötä. Esiin nousee keskustelua tieto-turva ja yksilön tietosuojasta, mutta kehittyvien verkkoalustojen ja käyttöliittymien myötä nämä ongelmat pystytään ratkaisemaan.

Kortin avulla asiakas voi profi loitua kirjaston verkkosivustoille. Profi ilin voidaan lisätä yksityiskohtaista tietoa asiakkaan kiinnostuksen kohteista sekä aikaisemmista lainoista. Asiakas voi myös räätälöidä ”omannäköisen” sivun kirjastoon. Kirjastot tarkkailevat sitä sosiaalista dataa, jota asiakkaat tuottavat. Asiakkaiden antamien tägien avulla voidaan kehittää kirjaston tuottamaa sisällönkuvailua. Näin pystytään kehittämään kirjas-tojen työtapoja ja palveluita sekä verkostoitua käyttäjien kanssa.

Yleisellä tasolla verkossa on mahdollisuus omaan henkilökohtainen profi ilisivusto. Profi ilisivustoon voidaan liittää minkä tahansa toimijoiden ja viranomaisten tuottamia palveluita, joita itse tarvitsee. Sivustoa ja valitsemiaan palveluita voi räätälöidä oman mielenkiintonsa mukaan.

LIITE 3. Delfoi -menetelmällä saatujen tulosten raportti

KIRJASTOJEN TILAT

Kirjastot ovat monipalvelukeskuksia, joissa kokoontumisen, tapahtumien ja yhdessä oleskelun sekä elämysten merkitys korostuu perustehtävänsä lisäksi. Samanaikaisesti hiljaisia luku- ja opiskelutiloja arvostetaan. Kirjastotilan tarjoamat elämykset liittyvät aineistoihin, niiden esillepanoon ja sisältöjen esille tuomiseen. Kaikki muut kirjaston tarjoamat aktiviteetit liittyvät jollakin tavoin näihin. Aineistojen loputtomat intertekstuaaliset viittaukset pitäisi jollakin tavoin tuoda esille ja siten auttaa asiakasta löytämään aina uusia teoksia, myös verkossa oleva tieto ja aineistoesittelyt pitäisi kytkeä kirjastotilaan.

Keskeistä tiloissa on muunneltavuus: tarvittaessa voidaan siirtää hyllyjä ja seiniä ym. Tila ei toimi enää perinteissä muodossa vaan muuntautuu lukunurkkauksesta esiintymislavaksi. Kirjastot ovat kulttuurinmonitoimitaloja, joissa järjestetään taidenäyttelyitä, luentoja, musiikkiesityksiä etc. Suomessa kokeillaan miehittämättömiä kirjastoja, joita on kokeiltu myös Tanskassa. Pääsääntöisesti paikalla ei ole henkilökuntaa, vaan asiakas pääsee kirjastokortilla ja tunnusluvulla kirjastoon, voi lainata, palauttaa ja käyttää aineistoa. Henkilökuntaan on mahdollisuus saada etäyhteys. Suomessa kirjastotilojen osittainen, omatoiminen käyttö on kokeilu tällaisen palvelun toimivuudesta. Omatoimitilassa on mahdollisuus tiedon-hakuun, työskentelyyn, lukemiseen ja päivän lehtiin. Tilaan kirjaudutaan kortin tunnisteella. Omatoimitilaa voi käyttää klo 7-23 välisenä aikana muun kirjaston ollessa suljettuna.

VERKKOPALVELUT

Verkkopalveluiden laatuun, sisältöön ja saatavuuteen satsataan. Tieto esitetään havainnollisesti, kiinnostavasti kaikille. Sosiaaliseen median väli-neitä kokeillaan ja hyödynnetään entistä voimakkaammin.

Luodaan valtakunnallinen kirjastojen verkkopalvelu, jossa mahdollistetaan asiakkaan henkilökohtainen profi loituminen. Näin kirjaston on mahdollista tarjota asiakkaalle mm. henkilökohtaisten intressien mukaisia sisältöjä ja kirjallisuusesittelyjä teemoittain. Verkosta tulee kirjaston markkinapaikka, jolla voidaan kertoa aineistosta ja kirjastopalveluista kiinnostavasti.

Tietopalvelu siirtyy pääosin verkkoon, asiakas voi suoran kotoaan olla yhteydessä kirjastonhoitajiin lähes aamusta iltaan. Kirjastonhoitajat ot-tavat verkon haltuunsa ja alkavat aktiivisesti tuottaa materiaalia sekä tehdä yhteistyötä eri ryhmien kanssa. Verkkosivustot ovat joustavia, vis-uaalisesti houkuttelevia ja käyttäjäystävällisiä. Kirjastojen yhteinen verkkopalvelu toteutetaan modernilla tekniikalla, joka mahdollistaa tiedon havainnollisen esittämisen. Kirjastolaisten koordinoitu ja organisoitu sisällön tuotto mahdollistaa, että palveluun on mahdollista tallentaa haetta-vaksi ja esille tuotavaksi kirjastojen aineistojen koko kirjo ja kirjastolaisten niihin liittyvä tietämys.

Kirjastojen yhteinen verkkopalvelu poistaa nykyisin kirjastoissa tehtävää päällekkäistä työtä, kun jokainen ylläpitää omia verkkopalveluita. Näistä syntyy kustannuksia, jotka eivät aina vastaa palveluiden käyttöä. Verkon idea on rajattomuus ja helppokäyttöisyys, nyt kirjastot turhaan

pitäytyvät omissa käyttöliittymissään ja rakentavat sillä tavoin esteitä asiakkaiden joustavalle palveluiden käytölle. Verkkopalvelun avulla void-aan myös kehittä ja parantaa fyysisissä kirjastoissa tapahtuvaa neuvontatyötä sekä aineiston esittelyä.

Opetusministeriö rahoittaa kansallisesti ja alueellisesti tuotettuja ja laadukkaita verkkopalveluita. Osa verkkopalveluista tulee asiakkaalle mak-sulliseksi. Tarvitaan hyvin toimiva fyysinen kirjasto tiloineen, aineistoineen, henkilökuntineen, mutta tarvitaan myös verkkokirjasto. Nykyih-minen elää fyysisesti ja verkossa.

Tietopalvelulähteet sekä sosiaaliset kontaktit kohtaavat verkossa interaktiivisesti ja tukevat yhteisöllisyyttä myös ilman fyysistä kontaktia. Kir-jastossa itsepalvelu on entistä voimakkaampaa, tällaiset palvelut mahdollistavat ihmisten juttelun kirjallisuudesta ja kirjoista samanhenkisten ihmisten kanssa.

KIRJASTO – AINEISTOT JA PALVELUT

Kirjaston perustoiminnot pysyvät maksuttomina peruspalvelun tuottajina myös tulevaisuudessa. Fyysisten kokoelmien määrä on pienentynyt ja keskittynyt kertoma- ja lastenkirjallisuuteen. E-kirjojen merkitys kasvaa erityisesti tietokirjojen puolella, mutta paperittomuus leviää vähitellen myös kaunokirjallisuuteen. Taide ja valokuvateokset halutaan edelleen kirjamuodossa. Fyysisten kokoelmien vaihtuvuus on suuri pienissä kir-jastoissa. Kaupunkien pääkirjastot tarjoavat edelleen laajan aineistovalikoiman. Aineiston markkinointiin verkossa panostetaan. Ensisijaisesti kirjastohenkilökuntaa tarvitaan tiedon- ja kokoelmahallinnan tehtäviin peruspalveluiden rinnalla. Kirjastohenkilökunnan ammatillinen osaaminen korostuu ja vaatimukset monipuolistuvat.

Fyysinen kirja säilynee jonkun aikaa e-kirjan rinnalla, mutta ennemmin tai myöhemmin perinteinen paperikirja katoaa. Kukaan ei osanne vastata tapahtuuko tämä kymmenen vai sadan vuoden päästä, mutta kehitys tulee väistämättä johtamaan paperittomaan kirjastoon.Uudet kirjastonkäyttäjät nousevat lapsista ja nuorista, joten tottumus kirjastonkäyttöön on luotava varhain. Nämä ovat myös ihmisiä, jotka ovat kasvaneet verkossa, ja kirjastoissa pitäisi hyödyntää heidän asiantuntemustaan ja ideoitaan verkkopalveluiden kehittämisessä.

KIRJASTOJEN VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖVERKKO JA MARKKINOINTI

Kirjastot yhtenäistyvät valtakunnalliseen yhteistyöverkkoon, jolloin kirjastojen palvelukonsepteja kehitetään yhdessä ja aineistoja asetetaan entistä paremmin kaikkien yhteiseen käyttöön. Kirjaston tuotekuvaa vahvistetaan yhteisenä ”Suomen kirjastona”, jolla on oma vahva graafi nen ilme niin verkossa kuin muussakin markkinoinnissa. Mainonta on modernia ja hienovaraista, kirjaston perusarvoja ja tehtäviä tukevaa.

Yhteinen luettelointi, yhteinen tietokanta ja yhteinen käyttö ovat järkevää tulevaisuutta. Keskusluettelointi luetteloi aineiston kaikkiin kirjastoihin keralla, jolloin päällekkäiseltä työltä vältytään. Asenteet muuttuvat ubiikkiyhteiskunnan tulon myötä, jolloin yhteiset päämäärät kasvavat ja val

LIITE 3. Delfoi -menetelmällä saatujen tulosten raportti

takunnallisen yhteistyön merkitys korostuu. Asiakkaalle on aivan sama mistä aineisto tulee, kunhan tarvitseman aineiston saa. Valtakunnallinen

yhteistyö on avain asemassa kirjaston säilymiselle tulevaisuudessa. Voimavarojen yhdistyessä saavutetaan näkyvyyttä ja saadaan enemmän käyt-täjiä. Kirjastojen keskinäinen kilpailu kanavoituu vahvaksi yhteistyöksi. Kirjastojen paikallisuus katoaa ja yleinen asennemuutos on edessä. Kirjastot eivät ole tulevaisuudessa itsestäänselvyys, jonne ihmiset osaavat tulla ilman sen kummempaa mainostamista. Nykyisessä huomio-taloudessa ei kuitenkaan selviä ilman näkymistä eri medioissa. Mainonta on tehtävä huolellisesti, olennaiseen keskittyen, ilman kaupallista vivahdetta. Toimijoiden tulee olla yksimielisiä siitä, mihin fokusoidaan, mitä kirjastosta halutaan tuoda esiin ja mikä on se brändi, jota yhdessä rakennetaan. Kirjasto säilyy markkinoinnista huolimatta valtion rahoittamana, sillä ei havitella voittoa ja palvelut taataan kaikille ryhmille. Mark-kinoinnilla pyritään saavuttamaan lisää asiakkaita edelleen ilmaiseen koko kansan kirjastoon.

PROFILOITUMINEN KAUPALLISUUDEN KESKELLÄ

Kirjaston profi loitumista suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäjänä korostetaan. Kirjasto kilpailee elintilastaan kaupallisuuden kes-kellä. Kirjastot ovat esitaistelijoita kokonaisvaltaista tehostamista vastaan. Kirjastot tukevat ei -kaupallisia elämänarvoja ja ekologista ajattelua. Kirjastoihin on karttunut tutkittua ja todennettua tietoa vuosikymmenien ja -satojen ajalta. Se tarjoaa myös elämyksiä ja oivaltamisen iloa aivan toisella tavoin kuin nopeasti verkosta bongattu tieto. Kirjastossa on mahdollista rakentaa kokonaisnäkemystä aivan eri tavalla kuin verkon sir-paleisessa kaaoksessa.

Tämä voisi olla ”tiedonhankinnan slow lifeä”, luotettavuutta, jota kirjastoissa voitaisiin tuoda esiin ja markkinoida. Kirjasto ei voi myöskään lähteä tavoittelemaan asiakkaita kaupallisten laitosten tapaan seuraamalla esim. trendejä (musiikki, lehdet jne), vaan tarjota aina hyvin laajasti aineistoja eri aloilta, eri genreistä jne., ei esim. tarjoamalla uusimpia listahittejä. Perimmäisenä tehtävänähän kirjastoilla on ollut ihmisten siv-istystyö eli tarjota ihmiselle mahdollisuuksia laajentaa ajatusmaailmaansa ja saada uusia kokemuksia. Kirjasto tukee Slow life -ajattelua, jossa kiireen ja tehokkuuden sijasta korostetaan aikaa ja tilaa rentoutumiselle. Tämän tuloksena on hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohoaminen. Tämä tuottaa kirjastolle lisäarvoa.

Kirjaston lakisääteinen tehtävä vaatii kaikille tasavertaisia kirjastopalveluja. Tämä taas vaatii suvaitsevaisuutta ja tasa-arvon korostamista palve-luja kehitettäessä. Kirjastossa on tarjolla molemmat puolet: verkkopalvelut, helposti verkon kautta levitettävä e-kirja-aineisto, tehokas logistiikka maanlaajuiselle kaukopalvelulle sekä slow life –ajattelutapa, joka tuo asiakkaat fyysiseen kirjastoon selailemaan, tutkimaan uutuuksia tai niitä vanhoja hyviä teoksia, kahvittelemaan, katselemaan näyttelyjä, lueskelemaan jne.

Kirjaston tuotekuvaa vahvistetaan yhteisenä ”Suomen kirjastona”, jolla on oma vahva graafi nen ilme niin verkossa kuin muussakin markkinoin-nissa. Mainonta on modernia ja hienovaraista, kirjaston perusarvoja ja tehtäviä tukevaa. Sitä ylläpitää ensisijaisesti Kirjastoseura.

LIITE 3. Delfoi -menetelmällä saatujen tulosten raportti