Klasipruuki - Pori · Sisältyy asemakaavan selostuksessa KV:n päätökseen § 153 3.9.2012, joka koskee Klasipruukin (89.) kaupunginosan 1. asemakaavan ja asemakaavan muutoksen

Klasipruuki

Rakennustapaohje

Koskee Klasipruukin (89.) kaupunginosan kortteleita: 1-12

Liittyy asemakaavaan n:o 609 1598

Sisältyy asemakaavan selostuksessa KV:n päätökseen § 153 3.9.2012, joka koskee Klasipruukin (89.)

kaupunginosan 1. asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 609 1598 sekä tonttijakojen 4451-4455,

7961-7967 ja 7996 hyväksymistä.

KLASIPRUUKI RAKENNUSTAPAOHJE Porin kaupunki / Kaupunkisuunnittelu 7.5.2012, 6.8.2012, 18.6.2013

Rakennettava peltoaukio etelästä

1. Rakennustapaohje

Tämän rakennustapaohjeen tavoitteena on auttaa tontin suunnittelussa ja raken-tamisessa, sekä edistää viihtyisän asuinalueen syntymistä Porin Klasipruukiin.

Rakentamisessa noudatetaan asemakaavan sitovia määräyksiä sekä rakentamista koskevaa yleistä lainsäädäntöä. Tämä rakennustapaohje täydentää Klasipruukin asemakaavaa, ja on sisällöltään ohjeellinen. Rakennustapaohjeen noudattaminen ei ole pakollista, mutta se on suositeltavaa.

Alueen kuvaus

Klasipruukin asuntoalueesta on tarkoitus rakentaa yhtenäinen ja kaupunkimainen omakotialue noin viiden kilometrin päähän Porin keskustasta. Alue on saanut nimensä Tuorsniemen vuosina 1781-1869 toimineesta lasitehtaasta, jonka ruukkialue on sijainnut asemakaava-alueen eteläpuolella. Ruukkialueen vanhaa rakennuskantaa on säilynyt lähimmillään noin 100 metrin päässä uuden omakotialueen eteläreunasta.

Klasipruukin alueelle on sijoitettu 103 erillispientalojen tonttia. Valtaosa (82 kpl) on yksikerroksisille pientaloille. Alueen yhtenäisyys syntyy rakennusten säännön-mukaisesta sijoittelusta sekä vesikattoa koskevista kaavamääräyksistä. Julkisivuja koskevia määräyksiä on annettu etupäässä alueen laidoilla sekä eteläreunassa, jossa alue liittyy puiston välityksellä kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Pruukinmäen rakennuskantaan.


2. Korttelikohtaiset tavoitteet

Klasipruukin pientaloalue on jaoteltu kaavamääräyksin kolmen eri rakennus-tyypin alueiksi. Suurimman ryhmän muodostaa yksikerroksisten harjakattoisten pien-talojen ryhmä. Omakotialueen pohjois-ja itäreunalle on osoitettu korttelialueet I u ½-I u 2/3 -kerroksisille pientaloille. Eteläreuna on varattu loivempikattoisille pientaloille.

AO 104 ( korttelit 1,6-11)

Kaavamääräys:

Erillispientalojen korttelialue.

Päärakennuksen kattomuoto on harjakatto. Päärakennuksen kattokaltevuus on 1:2.

Talousrakennus voi olla myös pulpettikattoinen, jolloin sen kattokaltevuus on 1:5-1:3.

Vesikate on värisävyltään tiilenpunainen.

Kortteleiden 1 ja 6-11 julkisivumateriaalit ovat vapaasti valittavissa. Alueen yhte-näisyys perustuu yhtenäiseen kattokaltevuuteen ja -väriin, sekä rakennusten sijoituk-seen. Kortteleiden rakennuskanta tulee muodostumaan ulkoasultaan melko perin-teiseksi, sisältäen runsaasti valmistaloja.

AO 108 ( kortteli 8)

Kaavamääräys:


Päärakennuksen kattomuoto on harjakatto. Päärakennuksen kattokaltevuus on 1:2. Talousrakennus voi olla myös pulpettikattoinen, jolloin sen kattokaltevuus on 1:5-1:3. Autotallia tai -katosta ei saa sijoittaa päärakennuksen kadun puoleiseen päätyyn.

Asuinrakennuksen kadun puoleiseen päätyyn tulee sijoittaa vähintään yksi asuinhuoneen tai

keittiön ikkuna.

Korttelin 8 erityispiirre on asuinrakennusten sijoittuminen pääty kohti katua. Kaavassa on asetettu Palkotien puoleiselle julkisivulle joitakin vaatimuksia kaupunkikuvallisista syistä. Autotallia tai –katosta ei Palkotien puolelle saa sijoittaa, mutta esimerkiksi erkkerin tai sisäänvedetyn parvekkeen saa. Erityistä huomiota rakennussuunnittelussa kannattaa kiinnittää Palkotien puoleisen julkisivun jäsentelyyn, ikkunoiden avautumissuuntiin sekä apurakennusten käyttöön


suojaisten pihatilojen muodostamisessa. Oleskelupiha sijoittuu tonteilla luontevasti tontin itäpuoliskolle. Asuntojen pääikkunat tulisi suunnata länteen, etelään ja itään.

AO 109 ( korttelit 3-5,12)

Kaavamääräys:


Kattomuoto on pulpetti-, lape- tai harjakatto.Kattokaltevuus on 1:5-1:3. Päärakennuksen pulpettikaton tulee kallistua kadulle päin. Vesikatteen materiaali on sileä pystysaumattu peltikate, kattohuopa tai kattotiili. Räystäiden on oltava malliltaan avoräystäät. Pääasiallinen julkisivumateriaali on rappaus, puu tai sileäpintainen poltettu tiili. Suurin osa rakennuksen puu- tai tiiliverhoilusta tulee toteuttaa väriltään vaaleasävyisenä.

Loivahko kattokulma, pulpettikatot ja avoräystäät tuottavat kortteleille muuta aluetta modernimman yleisilmeen. Tavoitteena on, että suuri osa kortteleiden 3,4,5 ja 12 rakennuksista olisi varta vasten tontin omistajalle ja kyseiselle paikalle suunniteltuja taloja. Kortteleiden kaavamääräyksiin on jätetty liikkumavaraa rakennussuunnittelua varten. Nykyaikaisia julkisivuvärejä puurakennuksissa ovat esim. valkoinen, harmaa, vaalean ruskea tai kuultokäsitelty puu. Vaaleita pintoja voi elävöittää voimakkaan värisillä materiaalikentillä tai rakennuksen osilla. Päämateriaalin lisäksi rakennusten julkisivuja voi täydentää esim. klinkkeriä, lasitiiltä tai luonnonkiveä käyttäen. Mikäli rakennuksesta halutaan kauttaaltaan voimakkaan värinen (punainen, keltainen), suositellaan kortteleissa 3-5 ja 12 julkisivurappausta.

Avoräystäs ja nurkkalaudaton julkisivuverhous


3. Tontti, piha ja rakennuksen sijainti tontilla

Tontin käyttö esitetään rakennuttajan laadituttamassa asemapiirroksessa. Rakennus-ten lisäksi esitetään mm. korkeusasemat, ajotiet, muut kulkutiet, autopaikat, aidat, pihavarusteet, pihamaan muotoilu, istutukset ja sadevesikaivot.

Rakennukset sijoitetaan tontille kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan kiinni asema-kaavamääräyksiä noudattaen. Korkeusasemia määritettäessä käytetään lähtökohtina asuntokadun tulevia korkoja sekä naapuritontin ja –rakennuksen korkoja. Rakennuksen lattiapintaa ei saa keinotekoisesti nostaa ylemmäksi kuin mitä rakennus-teknisesti on tarpeellista. Sopivan lattiapinnan korkeusaseman määrittelyssä avustaa Porin rakennusvalvonta.

Päärakennusmassan peruslaatan yläpinnan tulee olla 600 mm tontin rajalla olevasta kadunpinnasta ylöspäin. Näkyvän sokkelin tulee olla vähintään 400 mm. Tuulettuva alapohja rakennetaan edellistä soveltaen.

Sallittuja tontin aitaustapoja alueella ovat pensasaita sekä korkeintaan 1000 mm korkea muu-rattu aita tai tukimuuri. Lauta-aitaa ei tällä alueella tule käyttää. Mikäli käytetään kiviaineista aitaa, suositellaan aita täydennettäväksi istutuksin.

Jokaiselle tontille on sijoitettava sadevesikaivot kadulta katsoen ainakin tontin taka-osaan. Jos ajotiet päällystetään, on ne varustettava sadevesikaivoilla. sadevesikaivot yhdistetään kaupungin sadevesiviemäriverkostoon.

Erilaisia tilapäiseksikään aiottuja rakennuksia tai merkittäviä rakennelmia ei tule sijoit-taa 4 metriä lähemmäksi naapurin rajaa. Näitä rakenteita ovat mm. lasten leikkimökit, huvimajat ja avoimet varastokatokset. Em. rakenteet voivat uusina olla viehättäviä, mutta vanhetessaan ne rumentavat ikävästi naapuritonttien näkymiä.

4. Rakennukset

Alle 1500 m2 kokoiselle tontille saa rakentaa yhden omakotitalon. Yli 1500 m2 tontille saa rakentaa omakotitalon tai kaksi asuntoa, esimerkiksi paritalon tai pienemmällä sivuasunnolla varustetun omakotitalon.

AO-tonteille saa rakentaa myös työ- ja liiketiloja enintään 40 % tontille rakennetusta kerrosalasta. Työ- ja liiketilojen sekä niihin aiotun toiminnan tulee olla ympäristö-häiriöitä aiheuttamatonta (melu, pöly, hajut) sekä olla rinnastettavassa asumiseen. Tällaisia toimintoja voivat olla esim. kotitoimisto- ja kotiparturitilat sekä harrastus-luonteiset verstastilat. Pienimuotoisten työ- ja liiketilojen sijoittuminen alueelle lisää alueen elävyyttä.


Alueen asemakaavassa osoitetut kerrosluvut ja kattokulmat ovat ehdottomasti noudatettavia, koska alueen yhtenäisyys perustuu pitkälti niihin. Julkisivujen suhteen rakentajille on annettu enemmän vapauksia.

4.1 Rakennussuunnittelusta Rakennushankkeen kustannukset sekä tekninen, toiminnallinen ja esteettinen onnis-tuminen riippuvat pitkälti suunnittelusta. Tämän takia rakennushankkeen suunnitte-luun tulee varata riittävästi aikaa, vaikka kyse olisikin valmistalosta ja tontti olisi ominaisuuksiltaan ja kaavamääräyksiltään helposti rakennettavissa. Omakotitalolle tulee nimetä pääsuunnittelija. Tavallisesti pääsuunnittelijana toimii kohteen pääpiirustukset laativa arkkitehtisuunnittelija. Pääsuunnittelijan asema perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Porin kaupungin rakennusvalvonnasta ja rakennusvalvonnan internet-sivuilta saa mm. seuraavat omakotirakentamiseen liittyvät oppaat: - Käytännön ohjeita rakentajille 2011-2013, Satakunnan kunnallisrakennusmestarit

ja –insinöörit AMK Ry - Pääsuunnittelijan suostumus ja tarkastuslista (RakMK A2) 4.2 Julkisivut ja julkisivujen aukotus Nykyaikaisessa onnistuneessa julkisivussa on yleensä yksi pääasiallinen julkisivu-materiaali, jota käytetään rakennuksen sokkelilinjasta räystäälle saakka. Lautaver-hoilun tulisi olla kokonaan joko pysty- tai vaakasuuntainen. Jos rakennuksessa käyte-tään nurkkalautoja tai julkisivua jaksottavia listoja, päästään nykyaikaiseen loppu-tulokseen maalaamalla ne julkisivun päävärillä tai pääväriin sointuvalla värillä, ilman suurta kontrastieroa. Onnistuneissa rakennuksen julkisivuissa aukotus on sijoitettu harkiten, ei pelkästään pohjapiirroksen ehdoin. Rauhalliseen ja hallittuun lopputulokseen päästään, kun ikkunoiden ja aukkojen sijaintia tutkitaan huolellisesti julkisivupiirroksissa, turhista pikkuikkunoista luovutaan ja julkisivuihin jätetään myös ehjää, aukotuksesta vapaata seinäpintaa. Puujulkisivujen ulkoasulle on eduksi, jos ikkunat sijaitsevat ulkoseinärakenteessa lähellä julkisivupintaa. Samaan kannattaa pyrkiä myös Klasipruukissa, mikäli se kosteus- ja lämpöteknisesti suinkin on mahdollista. Syvälle julkisivurakenteen sisään jäävät ikkunat ovat suomalaiselle puurakentamisperinteelle vieraita. Ne rikkovat ikä-vällä tavalla julkisivun eheyden, ja saavat puutalon näyttämään turvonneelta. 4.3 Julkisivun lisävarusteet Talotikkaat sekä mahdolliset lämpöpumput ja lautasantennit tulisi rakennuksissa sijoittaa pihanpuoleiselle julkisivulle.

5. Istutukset

Tontin istutussuunnitelma on esitettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

Kaupungin toimesta katupuuistutuksia tehdään Siementien, Kulotien ja Kaskitien var-


teen. Lisäksi kaupunki vastaa lähivirkistys- ja puistoalueiksi kaavassa merkittyjen aluei-

den toteuttamisesta.

Klasipruukin asukkaiden omilla istutuksilla on suuri merkitys alueen tulevan viihtyi-

syyden kannalta. Puulajeista tonttien sisäosissa suositellaan käytettäväksi pieniä ja

keskikokoisia hedelmä- ja koristepuita (omena, vaahtera, kirsikka, katajat, tuijat, Teri-

joen salava). Suuria metsäpuita, kuten koivua ja mäntyä, tulisi istuttaa vain harkiten.

Metsäkuusta ei tonteille tulisi istuttaa ollenkaan.

6. Autopaikat ja -suojat

Kullekin tontille on osoitettava vähintään 2 autopaikkaa asuntoa kohti. Rakennusjärjestyksen mukaan tontille sallitaan yksi 4 m levyinen ajoneuvoliittymä.

Taajamakuvallisista syistä tonttien autopaikat tulee sijoittaa joko päärakennukseen sisältyvään autotalliin tai autotallirakennukseen, joka on sijoitettu kadulta katsoen päärakennuksen sivulle ja taakse. Vapaasti seisovan avonaisen autokatoksen sijoittaminen päärakennuksen ja asuntokadun väliselle tontin osalle on kaavamääräyksellä erikseen kielletty.

Erillinen autotalli- tai talousrakennus sopeutuu ympäristöönsä paremmin, jos se toteutetaan julkisivuiltaan päärakennuksen rakennustapaa vastaavasti sekä varustetaan umpiovilla ja lasitetuilla ikkunoilla.

Vas: Erillinen autotalli/katos julkisivulinjan takana

Oik: Päärakennukseen sisältyvä tai kytketty autotalli

Kadun ja päärakennukseen väliin jäävä avonainen autokatos on Klasipruukinmäessä

kielletty.


TIIVISTELMÄ

raksk2

Konekirjoitusteksti

raksk2

Tekstiruutu

109

raksk2

Konekirjoitusteksti


LISÄTIETOJA:

Rakennusvalvonta

os. Valtakatu 11, 28100 PORI

Vaihde (02) 621 1100

Apulaisrakennustarkastaja Sirpa Tauru, p. 044 701 1352

Tarkastaja Marianne Mattila, 044 701 1353

Tonttien myynti ja vuokraus

Porin kaupunki / kiinteistövarallisuus

Kiinteistöasiamies Juha Luoma

p. 044 701 1814, os. Yrjönkatu 6 B, IV krs

Satakunnan vihertietokeskus

Neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo

p. 044 701 1755, os. Kirjurinluodontie 6

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä

p. (02) 621 1601, os. Valtakatu 4, VII krs

Documents

Klasipruuki - Pori · Sisältyy asemakaavan selostuksessa KV:n päätökseen § 153 3.9.2012, joka koskee Klasipruukin (89.) kaupunginosan 1. asemakaavan ja asemakaavan muutoksen