Upload
uponor-fi
View
228
Download
3
Embed Size (px)
DESCRIPTION
https://www.uponor.fi/~/media/countryspecific/finland/download-centre/general-information/magazines/kodin-mukavuudeksi-2004.pdf?version=1
Citation preview
Kodin
1/2004Tammikuu
mukavuudeksiParemman rakentamisen ratkaisut
Asuntomessut Heinolassa sivu 5
Lauran perheelle uusi koti sivut 10-11
Rakenna käyttövesi-putkisto sivut 17-18
Hallittua jätevesien käsittelyä sivu 16
2
Tässä lehdessä
Julkaisija Uponor Suomi Oy PL 21, 15561 Nastola Puhelin 020 129 211 Telefax 020 129 210 [email protected] www.uponor.fi
Vastaava päätoimittaja Veli-Pekka Jormakka
Toimituskunta Uponor Suomi Oy Nastola Mainostoimisto Fortuna Oy
Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Fortuna Oy
Painopaikka Salpauselän Kirjapaino Oy
Kodin mukavuudeksi Uponorin asiakaslehti rakentajille
Luontoystävällinen muoviputki johtaa vettä kesät talvet sivut 11-12
Uponor Vent -ilmanvaihtojärjestelmäKokonaispaketti niin uuteen kuin vanhaankin pientaloon sivu 13
Jätevesien käsittely-vaatimukset kiristyivätUusi asetus voimaan vuoden alussa sivu14
Oikea järjestelmä kohteeseen kuin kohteeseen sivu 15
Upoclean 5 -panospuhdistamoHallittua jäteveden käsittelyä haja-asutus-alueilla sivu 16
Rakenna käyttövesi-putkisto oikeinEsittelyssä Uponor Wirsbo -käyttövesi-järjestelmä sivu 17-18
Unipipe-komposiitti-putkisto Lämmitys- ja käyttövesiputkistojen pinta-asennuksiin sivu 19
Terveellä talolla on kuivat jalat sivu 20
Rakenna radon-turvallisesti sivu 21
Karting perheen yhteisenä harrastuksena sivu 22
Serres-uutuuksia sivu 23
Uponor – Bringing Comfort to Life sivu 3
Paremman rakentamisen ratkaisut Uponorilta sivu 4
Asuntomessut Heinolassa 16.7 – 15.8. 2004 sivu 5
Sinisessä puutalossa testattu jo uutta tekniikkaa sivu 6
Asumismukavuus ja energiataloudellisuus etusijalla sivu 7
Älytalo paikallisten oppilaitosten oppilas-työnä sivut 8-9
Lauran perheelle uusi koti luonnon rauhaan sivut 10-11
3
Uponor on yksi maailman johtavista rakennus- ja ympäristötekniikan
järjestelmien toimittajista. Järjestelmiämme käytetään mm. ilmanvaihdossa,
veden jakelussa, lämmitysjärjestelmissä, jätevesien viemäröinnissä sekä
tietoliikenteessä. Tuotteita valmistetaan 15 maassa ja toimitetaan yli
sataan maahan ympäri maailmaa. Uponorin liikevaihto on noin
1,3 miljardia euroa ja yhtiön palveluksessa on 5500 henkeä.
Uponor on myös pörssiyhtiö, jonka osakkeet
noteerataan Helsingin pörssissä.
Kaikille Uponorin tuotevalikoima ei
ole ehkä kovin tuttu. Siitäkin huoli-
matta, että olemme näiden tuottei-
den jokapäiväisiä käyttäjiä. Yksi syy
tähän lienee se, että useimmat Upo-
norin järjestelmät asennetaan joko
maan alle tai piiloon rakenteiden
sisään. Esimerkkejä yhteisessä käy-
tössämme olevista ratkaisuista ovat
mm. kunnalliset vesijohdot ja viemä-
rit. Kadulla kulkiessamme emme eh-
kä heti osaa ajatella, että jalkakäytä-
vien ja ajoratojen kuivana pitämiseen
on käytetty Uponorin valmistamia
kaivoja ja putkistoja. Tai maahan
upotetut telekaapelit on suojattu
Uponorin suojaputkilla. Hyvän esi-
merkin Uponorin innovatiivisesta
ajattelutavasta muodostavat vesijoh-
tojen ja viemäreiden saneerauksessa
Uponor – Bringing Comfort to Life
käytettävät menetelmät. Yhä useam-
min maanalainen viemäri tai vesi-
johto uusitaan Uponorin kehittämillä
kaivamattomiin menetelmiin perus-
tuvilla ratkaisuilla. Luonnollisesti ym-
päristöä ja työtä säästäen.
Ratkaisuja suomalaiselle rakentajalle
Suomalaiselle rakentajalle Uponor
tarjoaa laajan ja laadukkaan valikoi-
man erilaisia putkistojärjestelmiä.
Kodin rakentamiseen ja korjaukseen
liittyvät putkistojärjestelmät muodos-
tavatkin yhä merkittävämmän osan
Uponorin toiminnasta. Näistä tunne-
tuimpia ovat lattialämmitys- ja käyt-
tövesijärjestelmät, eristetyt vesi- ja
lämpöjohdot, ilmanvaihtoratkaisut
sekä jätevesien käsittelyyn kehitetyt
puhdistamot. Myös kuivatusjärjestel-
mät, radon-putkistot ja maalämmön
siirtoon tarkoitetut putkistot ovat osa
laajaa tuotevalikoimaamme.
Yhteinen nimittäjä kaikille Uponorin
ratkaisuille on sana kokonaisjärjes-
telmä. Yksittäisistä osista koostuvat
valmiit tuotejärjestelmät helpottavat
rakentajien ja asentajien työtä. Val-
miiden tuotejärjestelmien ansiosta
taataan myös paras mahdollinen
yhteensopivuus ja luotettavuus. Esi-
merkkejä näistä ratkaisuista löydät
myös tästä lehdestä.
Tervetuloa Uponorin
maailmaan
4
Paremman rakentamisen ratkaisut Uponorilta
1. Lattialämmitys - Wirsbo-lattialämmitysjärjestelmät
2. Käyttövesi - Wirsbo-käyttövesijärjestelmä
3. Veden ja lämmön siirto - Eristetyt Ecoflex vesi- ja lämpöjohdot
4. Ilmanvaihto - Uponor Vent -ilmanvaihtojärjestelmä - Radon-putkistopaketti
5. Sisäviemäröinti - HTP-sisäviemärijärjestelmä
6. Lattiakaivot ja vesilukot - Upovieser-lattiakaivojärjestelmät ja vesilukot
7. Rakennuksen salaojitus ja sadevesien johtaminen - Valmis kokonaisuus Perusvesi- putkistopaketista
8. Jätevesien käsittely - Uponor Sako -maapuhdistamot ja Upoclean-pienpuhdistamot
Muita Uponor-järjestelmäratkaisuja kodinrakentajille - Uponor maa- ja kalliolämpöputkistot lämmön talteenottoon - Unipipe-komposiittiputkisto käyttövesi- ja lämmitysjärjestelmien rakentamiseen pinta-asennuksena - Meltaway-järjestelmä piha-alueiden sulanapitoon
Lisätietoja Uponorin tuotteista saat jälleenmyyjiltämme LVI-liikkeistä ja rautakaupoista. Jos olet suunnittelemassa rakentamista, tilaa Uponor-
tuotetietopaketti tämän lehden välissä olevalla kupongilla. Tarkempia tietoja löydät myös internet-palvelustamme osoitteesta www.uponor.fi.
Tuotejärjestelmiä kodinrakentajille
5
Asuntomessut Heinolassa16.7.-15.8.2004
23
32
9
Tähtiniemeen rakennetaan kaikkiaan
kaksikymmentäviisi omakotitaloa,
joista kahdeksan sijaitsee omarantai-
sella tontilla. Niillä sallitaan myös
omien rantasaunojen ja laitureiden
rakentaminen. Helsinkiläisen arkki-
tehtitoimisto ARK Oy Kahri & Co:n
laatima kaava sallii rantasaunojen
rakentamisen osittain jopa veden
päälle.
Tähtiniemen asuntomessualueelle
valmistuu kaikkiaan kaksikymmentä-
viisi omakotitaloa, kaksi rivitaloa ja
kytkettyjä paritaloja. Suurin osa ta-
Valtakunnalliset asuntomessut pidetään kesällä Heinolan
Tähtiniemessä. Messualue sijaitsee valtatie 4:n eteläisen liitty-
män läheisyydessä Ruotsalaisen järven rannalla. Moottoritiel-
tä Heinolan eteläisestä liittymästä alueelle on matkaa alle
1 km. Matkaa Heinolan keskustaan on Tähtiniemestä kaksi
kilometriä. Länteen ja etelään avautuvalla rinteellä talot sijoit-
tuvat portaittain ja lähes kaikista taloista on järvinäköala.
loista rakennetaan puusta. Nähtävillä
on laaja katselmus tämän päivän
puurakentamiseen. Talot edustavat
sekä perinteistä että modernia puu-
rakentamisen tyyliä.
Heinolan asuntomessujen keskeisiä
teemoja ovat asumisen elämänkaari
ja lähiliikunta. Alueelle rakennetta-
vaan monitoimikeskukseen eli elä-
mänkaaritaloon tulee peruskoulun
kaksi alinta luokkaa, päiväkoti, liikun-
tahalli ja vanhusten ateriapalveluja
sekä päivätoimintaa.
6
Heinolan Tähtiniemen asuntomessu-
alueen ensimmäinen omakotitalo val-
mistui jo viime syyskuussa. Talven
aikana tontille rakennetaan rantasau-
na. Koskisen Oy:n Herrala-talo on
rakennettu hyödyntäen uusinta talo-
tekniikkaa, ja talven aikana on sitä
siis jo päästy testaamaan. Talossa on
muun muassa öljyä ja aurinkoener-
giaa rinnakkain hyödyntävä lämmi-
tysjärjestelmä sekä antureiden avulla
toimiva, tarpeen mukainen ilman-
vaihto.
Erityisesti on kiinnitetty huomiota
asumisviihtyvyyteen, mukavuuteen ja
energiataloudellisuuteen. Talon LVI-
tekniikan perustana ovat Uponorin
toimittamat vesi- ja viemäröinti-,
lattialämmitys- ja ilmanvaihtojärjes-
telmät.
Talo on ns. matalaenergiatalo, joka
lämpiää öljyllä ja aurinkolämmöllä.
Koko talossa on lattialämmitys.
Sisäilman laatuun on kiinnitetty eri-
tyistä huomiota. Messutaloon on
asennettu Uponor Vent -ilmanvaih-
tojärjestelmä, joka pitää sisäilman
luonnollisen raikkaana ja vedottoma-
na. Koneellinen ilmanvaihto auttaa
taloa hengittämään oikein, kun tulo-
ja poistoilmamäärät on säädetty oike-
aan suhteeseen. Järjestelmä poistaa
epäpuhtaan ilman poistoilmakanavi-
en kautta ilmanvaihtokoneelle, joka
ottaa talteen sisäilman lämmön.
Ilmanvaihtokoneessa suodatettu ja
esilämmitetty puhdas ulkoilma
johdetaan tuloilmakanavan kautta
asuintiloihin. Koska kysymyksessä on
tavallista kookkaampi talo, taloon on
asennettu kaksi ilmanvaihtokonetta.
Uponor Vent -kanavat ja -yhteet täyt-
tävät M1-luokan vaatimukset, mikä
tarkoittaa, että ne ovat erittäin hygi-
eenisiä eikä niistä irtoa hiukkasia tai
epäpuhtauksia.
Monet edistykselliset ratkaisut, kuten
kosteusanturi ja lämmön talteenotto,
säästävät sekä taloa että energiaa.
Elektroninen valvontajärjestelmä val-
voo sisäilman suhteellista kosteutta
ja tehostaa ilmanvaihtoa automaatti-
sesti suihkua ja saunaa käytettäessä.
Näin vähennetään liiallisen kosteu-
den vahingollista vaikutusta talon
rakenteisiin. Kosteiden tilojen kuivut-
tua ilmanvaihto putoaa normaalita-
solle.
Tavoitteena on talon rakenteiden elin-
ikäinen laadunvalvonta ja samalla
tarkkaa numerotietoa sisältävä huol-
tokirja. Esimerkiksi kosteusteknisesti
vaikeista paikoista saadaan anturei-
den avulla kerättyä tieto huoltokir-
jaan, joka voidaan tarvittaessa esittää
asuntokaupan yhteydessä ostajalle.
Sinisessä puutalossa testattu jo uutta tekniikkaa
Talo nro 32
7
runsaasti aurinkoista ja katseilta suo-
jattua ulkotilaa.
Vesikiertoinen lattia-lämmitys koko talossa
Koko talossa autotallia myöten on
vesikiertoinen lattialämmitys. Järjes-
telmässä kiertävä vesi lämpiää öljyl-
lä. Talossa on myös sydänmuuri.
– Sähkö on mielestäni liian jalostet-
tua energiaa lämmitykseen. Aurinko-
lämmön huipputehot taas osuvat
kuumaan kesäaikaan. Maalämmössä
järjestelmän teho ei riitä kylmimpänä
päivänä, jolloin lisäteho katetaan
suoralla sähköllä. Tämä lisää tarvetta
kalliin huipputehon tuottamiselle,
mikä on taloudellisesti ja ympäristön
kannalta huono asia. Kalleimmat kilo-
watit tuotetaan huipputeholla, se
ratkaisee, tietää Tuukkanen, joka
omassa työssään on perehtynyt
öljyn käyttämiseen polttoaineena.
Nykyaikaisin laittein paikan päällä
tuotettu lämpö on energiataloudelli-
sinta, toteaa Tuukkanen. – Öljy on
kilowattituntia kohden puolta edulli-
sempaa kuin sähkö. Hyvä hyötysuh-
de eli energian tehokas käyttö merkit-
see myös ekologisuutta eli alhaisia
päästöjä. Sähkölämmityksen ekologi-
suus riippuu sähkön tuotantotavasta.
Asumis-mukavuus
ja energiataloudellisuus etusijalla
Tuukkasen nelihenkinen perhe on muuttanut Heinolaan
Helsingistä yhdeksän vuotta sitten. He ovat hyvin kotiu-
tuneet Heinolaan, mistä osoituksena oli päätös rakentaa
oma talo Tähtiniemen asuntomessualueelle.
– Alusta asti oli selvää, että haluam-
me kivitalon. Ajatuksemme ei ollut
rakentaa itse, mutta talomallistoista
ei löytynyt sopivaa. Arkkitehti Asko
Eerola Lahdesta teki ehdotuksia ja
piirsi meille sitten kaksikerroksisen
talon, jonka Lahden Betoni toteutti.
Mielestämme arkkitehti onnistui hy-
vin ja tuloksena on kiva talo, jossa
ilmansuunnat ja tontti on käytetty
hyvin hyödyksi, toteaa Matti Tuukka-
nen, joka on toiminut itse projekti-
vastaavana työmaalla.
Rinteessä sijaitsevan kaksikerroksi-
sen talon toisesta kerroksesta on hie-
not näkymät järvelle ja yli koko mes-
sualueen. Naapuritalot ovat kaikki
alempana rinteessä, joten ylemmän
kerroksen sekä etelään että itään jär-
velle avautuva iso terassi tarjoaa
Talo nro 23
8
Fossiilisilla polttoaineilla lauhdevoi-
malassa tuotettu sähkö on kaikkea
muuta kuin ympäristöystävällistä.
– Vesikiertoinen lattialämmitys on
matalalämpöinen lämmitysmuoto,
joka pitää huoneilman vedottomana,
tasaisen lämpöisenä ja miellyttävänä.
Järjestelmässä kiertävä vesi voidaan
lämmittää millä tahansa energialla.
Energialähdettä voidaan myös muut-
taa tulevaisuudessa, jos olosuhteet
muuttuvat. Muutos on helppo tehdä,
luettelee Tuukkanen.
Talon lattialämmitysjärjestelmä on
varustettu huonekohtaisin termostaa-
tein, joilla jokaisen huoneen lämpö-
tila voidaan säätää erikseen ja näin
lisätä asumismukavuutta.
Hyvää sisäilmaa auto-maattisesti
Talon koneellinen ilmanvaihtojärjes-
telmä poistaa epäpuhtaan ilman
poistoilmakanavien kautta ilmanvaih-
tokoneelle, joka ottaa sisäilman läm-
mön talteen. Ilmanvaihtokoneessa
suodatettu ja esilämmitetty puhdas
ulkoilma johdetaan tuloilmakanavan
kautta asuintiloihin. Ilmanvaihto aut-
taa taloa hengittämään oikein ja
estää osaltaan epäterveellisen kos-
teuden muodostumista. Edistyksel-
listä ja huipputeknistä säätötekniik-
kaa edustavat myös makuuhuonei-
siin asennettavat hiilidioksidianturit,
jotka tarkkailevat ilman hiilidioksidi-
tasoa ja säätävät ilmanvaihtokoneen
pyörimisnopeutta tarpeen mukaan.
Valmiiksi mietityt järjestelmäratkaisut
– Toimitimme talon kuvat Uponorille
ja saimme valmiit suunnitelmat sekä
koko paketin: sadevesi- ja käyttövesi-
putkistot, viemärijärjesteslmän, sää-
dettävän koneellisen ilmanvaihdon
ja lattialämmitysjärjestelmän. Kaverit
osaavat homman ja rakentajan ei tar-
vitse miettiä, mitä kaikkea järjestel-
mät sisältävät, kertoo Tuukkanen.
Myös muilta osin rakennus- ja sisus-
tustarvikkeet hankitaan keskitetysti.
– Omaa ajankäyttöään ei kannata
aliarvioida eikä käyttää aikaansa sel-
laiseen, mikä on jo valmiiksi hyvin
suunniteltu ja toimivaksi todettu, hän
jatkaa.
Älytalo paikallisten
oppilaitosten opiskelijatyönä
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin
rakennushanke Heinolan asuntomes-
suilla on puurakenteiden omakoti-
talo. Talon suunnitteluvaiheen tavoit-
teena on ollut, että se soveltuu
kodiksi esimerkiksi nelihenkiselle
perheelle, jossa on mahdollisesti
lemmikkieläimenä koira. Taloon
toteutetaan kodinohjausjärjestelmä,
joka palvelee myös liikuntaesteisen
tai näkörajoitteisen henkilön tarpeita.
Ekologinen, puurakenteinen talo on
moderni sekä rakenteiltaan että ulko-
asultaan ja sisustukseltaan. Erityises-
ti huomiota on kiinnitetty energia-
taloudellisesti kestävään ja hallittuun
lvis-tekniseen ratkaisuun.
Matti Tuukkanen
Talo nro 9
9
Rakennuksen on suunnitellut Arkki-
tehtitoimisto Satu Päivärinne Oy ja
sisustussuunnittelun on toteuttanut
Lahden ammattikorkeakoulun Muo-
toiluinstituutti opiskelijaryhmätöinä.
Rakentamisesta vastaa pääurakoit-
sijana Heinola-instituutti ja se toteu-
tetaan tiiviissä yhteistyössä eri oppi-
laitosten kanssa. Rakennusteknisten
ja lvis-töiden osalta yhteistyössä on
Lahden ammatti-instituutti ja piha-
ja vihertyöt toteuttaa Päijänne-insti-
tuutti.
Lahden käsi- ja taideteollinen oppi-
laitos toteuttaa suunnittelija-tekijä-
yhteistyönä Lahden Muotoiluinstituu-
tin kanssa keittiön kiintokalusteet ja
sisäovet sekä pintakäsittelyt raken-
nuksen sisällä ja ulkona. Samoin
Heinola-instituutin hienopuusepät
rakentavat märkien tilojen kalusteet,
löylyhuoneen ja puurakenteiset si-
sustuselementit huoneisiin. Myös
irtokalusteita toteutetaan suunnitteli-
ja-tekijä-yhteistyönä. Suunnittelijana
ovat toimineet Muotoiluinstituutin
oppilaat ja toteuttajana Heinolan hie-
nopuusepät sekä Lahden käsi- ja tai-
deteollisuus-oppilaitoksen mallipuu-
sepät.
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin lii-
kelaitosten ulkopuolelta on ostettu
ainoastaan arkkitehtisuunnittelu, kai-
vinkone- ja maansiirtotyöt sekä kone-
saumattu peltikate ja porakaivo sekä
tietysti rakennustarvikkeet. Rakenta-
minen on toteutettu pääosin opiske-
lijatyönä, opiskelijoita on ollut sekä
nuorisoasteelta että aikuisopiskelijoi-
ta. Työmaalla on ollut työpäivinä kes-
kimäärin 5-6 opiskelijaa, enimmillään
parikymmentäkin samana päivänä.
Luonnon lämpöä ja langa-tonta huipputekniikkaa
Talo lämpiää maalämmöllä, joka on
käyttökustannuksiltaan edullinen ja
ympäristöystävällinen lämmitysvaih-
toehto. Energiaa kuluu vain lämmön
siirtoon maaperästä rakennukseen.
Maahan varastoituneen lämpöener-
gian keräämiseksi talon alle on kai-
vettu maalämpökaivo, josta lämpö
kerätään lämmönsiirtonestettä sisäl-
tävän muoviputkiston ja lämpöpum-
pun avulla.
Maalämpö on parhaimmillaan yhdis-
tettynä vesikiertoiseen lattialämmi-
tykseen, koska vesikiertoisen lattia-
lämmityksen kiertoveden lämpötila
on muita lämmönjakotapoja alhai-
sempi, mistä johtuen lämpöpumpun
hyötysuhde on korkeampi.
Talossa on lämmön talteenotolla va-
rustettu ilmanvaihtokone, joka auto-
maattisesti säätää ilmanvaihdon ase-
tuksia esimerkiksi silloin kun takkaan
sytytetään tuli. Ilmanvaihtoa voidaan
ohjata tarpeen mukaan myös taloon
asennetulla IHC-järjestelmällä (Intel-
ligent House Control). Järjestelmä
ohjaa talossa ensisijaisesti valaistus-
ta ja lukitusta, mutta sillä voidaan
ohjata myös lämmitystä, ilmastoin-
tia, teleliikennettä, savun ja palon val-
vontaa ja vartiointia. Periaatteessa
lähes kaikki kodin sähkölaitteet on
mahdollista kytkeä järjestelmään.
Tietyt toiminnot voidaan valita auto-
maattisiksi, esimerkiksi terassin ja
sisääntulon valaistus. Automatiikka
huolehtii esimerkiksi siitä, että valot
eivät unohdu päälle tai ovi lukkiutuu
automaattisesti. Järjestelmää voi-
daan ohjata Bluetooth-sirulla varus-
tetulla kännykällä, joka mahdollistaa
lyhyen kantaman langattoman yh-
teyden kännykän ja sähkökeskuksen
välillä. Kännykän näytöltä vastaan-
otinta voi komentaa ohjaamaan säh-
kölaitetta, joka voi lähettää vastaa-
vasti tietoa kännykkään. Tässä koh-
teessa Bluetooth-tekniikka on ensim-
mäistä kertaa käytössä todellisessa
kohteessa asuntomessuilla.
10
Lauran perheelle
uusi koti luonnon rauhaan
Heinolan asuntomessu-jen etäkohteena on Lauran perheen yhdis-tetty koti ja työpaikka järven rannalla Heinolan Kirkonkylässä. Komeas-sa talossa modernin rakentamisen ratkaisut yhdistyvät perinteiseenhirsirakentamiseen.
Laura ja hänen perheensä, muusikko Juha Heikkilä ja pojat Leevi (6) ja
Veeti, (2), rakentavat uutta kotia jär-
ven rannalle Heinolan kirkonkylään.
Perhe asui aikaisemmin omakotita-
lossa Lahden lähistöllä. – Edellinen
talomme oli ihan luksuskoti kahdelle,
kertoo Laura. Perheen kasvettua se
ei kuitenkaan ollut käytännöllistä ti-
laa lapsiperheelle, ja kun löysimme
uuden tontin, talo myytiin pois. Lau-
ra ja Juha ovat molemmat kotoisin
Lahden seudulta. Juha on viettänyt
lapsuutensa maalaistalossa, Lauran
koti oli kerrostalossa.
Lähtökohtana työn ja kodin yhdistäminen
– Haimme luonnonläheisyyttä ja rau-
haa ja kaunista ympäristöä. Haluam-
me, että lapsillamme on mahdolli-
suus leikkiä metsässä ja käydä pien-
tä maalaiskoulua. Meillä on Heino-
lassa tuttuja ja työystäviä, ja meille
on muodostunut positiivinen kuva
kaupungista. Kun Heinolan kaupun-
ki otti yhteyttä, huomasimme, että
sillä oli tarjota lapsillemme juuri sel-
lainen kasvuympäristö, jota halusim-
me. Koska musiikki on meille enem-
män kuin vain työelämä, halusimme
myös yhdistää kodin ja työn saman
katon alle, Laura kertoo. Koti säilyy
kuitenkin kotina. Honkarakenteen
toimittamassa talossa on asuinpinta-
alaa noin kaksi ja puoli sataa neliötä,
jonka lisäksi on korkea studiotila.
Pihapiiri ja sen puusto haluttiin säilyt-
tää mahdollisimman luonnonmukai-
sena. Sen tähden tontille valittiin bio-
logis-kemiallinen panospuhdistamo,
joka vie vain vähän tilaa, koska suo-
datus- ja imeytyskenttää ei tarvita.
Sen tieltä ei tarvinnut kaataa puita,
ja näkymät järvelle säilyivät entisel-
lään. Upoclean 5 -panospuhdistamol-
la saavutetaan myös erittäin hyvä
puhdistustulos. Se on luontoystäväl-
linen ratkaisu, jolla perhe omalta
osaltaan vaikuttaa lähiympäristön ja
vesistön suojelemiseksi.
Miellyttävää lämpöä ja puhdasta sisäilmaa
Ilman oikea kosteus ja puhtaus ovat
tärkeitä esiintyvälle artistille. – Hirsi
on luonnollinen, hengittävä materi-
aali, joka kerää ja varastoi kosteutta
Lauran perhe odottaa muuttoa uuteen kotiin Heinolan kirkonkylään.
ja toimii sitä tasaavana elementtinä,
toteaa Juha. – Sibeliuskin asui hirsi-
talossa, virnistää Laura. – Ilman laatu
vaikuttaa ääneen. Siksi valitsen ho-
tellissa aina allergiahuoneen, vaikkei
minulla allergioita olekaan, hän vah-
vistaa. – Emme halunneet agressii-
vista, ilmaa kuivattavaa lämmitystä,
vaan valitsimme vesikiertoisen lat-
tialämmityksen, joka lämpiää maa-
lämmöllä.
Lattialämmityksessä lämpö nousee
ylöspäin ja lämpötilaerot huoneessa
ovat pienet. Tällöin myös pölyn pyö-
rimistä aiheuttavat ilmavirtaukset
vähenevät. Lattialämpö on myös
energiataloudellinen tapa lämmit-
tää, koska siinä lämpö käytetään eri-
tyisen tehokkaasti hyväksi. Maaläm-
pöpumppu/lattialämmitysyhdistel-
mä on ihanteellinen, koska lämpö-
pumpun normaalistikin korkea hyö-
tysuhde paranee, kun lämmityspiirin
lämpötila on matala.
Talon sisäilman puhtauden varmis-
taa koneellinen ilmanvaihtojärjestel-
mä. Hygieeniset kanavat eivät kerää
pölyä eivätkä kierrätä sitä huone-
11
Luontoystävällinen muoviputki
”Päijänne jylhä!”
Näin ylistää Keski-Suomen kotiseu-
tulaulu Päijännettä, tuota juotavan
hyvää järveä. Eipä ihme, että Päijän-
teen rantamille nousee jatkuvasti
uusia kesämökkejä ja vapaa-ajan
asuntoja.
Näin on käynyt myös Korpilahden
Putkilahdessa. Oiva Rantasen, Antti Järviniemen ja Heikki Vilkmanin rakentajaporukka pystyt-
ti sinne komean hirsitalon ja ranta-
saunan.
Jyhkeä, talviasuttava vapaa-ajan
asunto lepää rantajyrkänteen laella.
Sen ikkunoista avautuvat upeat nä-
kymät Päijänteelle Pilkanselän ja
Kotkaselän tuntumassa. Sauna sijait-
see rannalla lähes kymmenen metriä
alempana.
Ei lainkaan kaivutöitä
Rakennuksissa on nykyajan muka-
vuudet. Vessat ja suihkut kuuluvat
asiaan. – Saunaan asennettiin suihku
ja suihkuseinät. Mietimme mistä
saadaan saunalle vettä. Kirkkaan
Päijänteenkin vesi kelpaa vaikka ruu-
anlaittoon, mutta omistaja halusi,
että käytetään päärakennuksen vie-
reen poratun kaivon vettä, sanoo
LVI-urakoitsija Heikki Vilkman.
Ongelmana oli, miten vesi johdetaan
saunalle. Rinne on jyrkkä, karu ja
kallioinen. Kaivutyöt olisivat väkival-
taisia ja turmelisivat luontoa. Heikki
Vilkmanilla oli kuitenkin keinot rat-
kaista asia.
– Asensin kaivolta saunalle vähän
yli kaksikymmentä metriä esieris-
tettyä, saattolämmitettyä Ecoflex
johtaa vettä kesät talvet
Talo Laura: Alaräävelintie 94
ilmassa. Järjestelmään kuuluva kos-
teusanturi ja lämmön talteenotto
säästävät sekä taloa että energiaa.
Talossa on puulattiat, eikä tarkoitus
ole käyttää paljon tekstiilejä sisus-
tuksessa. – Ei juurikaan mattoja eikä
verhoja, kuvailee Laura.
Yksi projekti muiden joukossa
– Olemme Juhan kanssa tiivis työ-
pari. Luomme yhdessä musiikkia ja
olemme tehneet monta yhteistä isoa
projektia, joihin olemme laatineet
budjetit ja palkanneet työntekijät.
Näiden projektien läpiviemisessä on
tarvittu paljon erilaista tietoa, mitä
meillä itsellä ei välttämättä ole.
Olemme oppineet käyttämään am-
mattilaisia ja luottamaan, että heillä
on tieto ja taito hallussaan. Rakenta-
minen on meille yksi projekti muiden
joukossa. Siitä meillä ei ole aikai-
sempaa kokemusta, mutta sitä var-
ten ovat alan ammattilaiset. Tämä
rakennusprojekti ei todellakaan ole
meille mikään aviokriisin paikka,
vaikka sellaistakin on jo ehditty
epäillä, nauraa Laura.
– Alkuperäiset ideat ja suunnitelmat
ovat matkan varrella muuttuneet.
Rakentamisessa muuttuvia tekijöitä
on paljon ja kysymys on isoista
rahoista. Lopullisessa muodossaan
talo on asumiskustannuksiltaan jär-
kevämpi kuin ensimmäiset visiot.
Höyrysaunasta esimerkiksi tuli sitten
lopulta höyrykaappi. Koska talo on
Heinolan asuntomessujen etäkohde,
sitä ei voi jättää kesken.
Luotettavat yhteistyö-kumppanit lähiseudulta
Lauran ja Juhan yhteistyökumppanit
talonrakennuksessa ovat suurim-
maksi osaksi Lahden seudulla toimi-
via tunnettuja valmistajia. Keittiön
toimittaja on Novart, sähkötöistä
vasta LSK Electrics Oy. Talon sa-
devesi-, käyttövesi- ja viemäröinti-
järjestelmät sekä lattialämmitys- ja
ilmanvaihtojärjestelmät toimittaa
Uponor.
Maaperä on järeää kalliota ja kiveä. Eristettyä ja saattolämmitettyä Ecoflex Supra -putkea
ei tarvitse kaivaa maahan. Luonto säilyy koskemattomana.
12
Supra -muoviputkea. Siitä minulla
on hyvät kokemukset. Putkea voitiin
juoksuttaa maata pitkin pinnanmuo-
dostusten mukaan saunalle. Eristys
ja saattolämmitys turvaavat sen, et-
tei putki kovillakaan pakkasilla jäädy.
Siten ei tarvitse suorittaa lainkaan
routarajan alapuolelle meneviä kai-
vutöitä.
Karun maapohjan herkkä kasvusto pysyy koskemat-tomana.
– Putki ei jää näkyviin. Sen päälle
rakennetaan 230 askelman portaat,
joita pitkin on hyvä kulkea saunaan
ja rakennettavalle rantalaiturille.
Musta Ecoflex-putki naamioituu hy-
vin maastoon ilman tällaisiakin rat-
kaisuja. Tiheä aluskasvillisuus pitää
siitä huolen.
Helppohoitoista vesi-huoltoa
Ecoflex Supra -putken asentaminen
on helppoa. Taipuisaa putkea on
kevyt liikutella vaikeassakin maas-
tossa.
– Saattolämmityksen sähkökytkentä
käy kätevästi. Käyttäjän kannalta
olen pitänyt kätevänä varustaa jär-
jestelmän pistotulpalla. Sähköjen
päälle pano on siten helppoa.
Putkilahden kohteessa päädyttiin sii-
hen, että putki tyhjennetään, kun
mökiltä poistutaan. Siten saattoläm-
mitystä ei tarvitse pitää jatkuvasti
päällä. Alhaalle jää vain metrin, pa-
rin pituinen tyhjentymätön mutka.
Siinä seisova vesi sulaa nopeasti,
kun saattolämmitys pannaan mökille
tultaessa uudelleen päälle.
Huippulaatua asialliseen hintaan
Kolmen miehen ryhmä on rutinoi-
tunut rakennusporukka. Se pystyy
paikan päällä tekemään parhaat rat-
kaisut. Kokemusvarasto on lähes
rajaton. Asiakas saa huippulaatua
asialliseen hintaan.
– Minä teen ja toteutan putkistosuun-
nitelmat lopullisesti sitten, kun näen
millaiset ovat olosuhteet. Pelkästään
työpöydän ääressä tällaisia asioita ei
voi ratkaista, Heikki Vilkman sanoo.
Heikki Vilkman on toiminut itsenäise-
nä LVI-urakoitsijana jo vuodesta 1974
lähtien. Hän on nähnyt läheltä Suo-
men mökkirakentamisen kehityksen.
Aluksi rakennettiin mökki ja sauna. Vesi kannettiin sangolla.
Sitten hankittiin kesäkäyttöön sopi-
va vesijohto ja johdon päähän hana.
Kun johtoon jäi talveksi vettä, se hal-
kesi.
– 90-luvulla mökit alkoivat muuttua
vapaa-ajan asunnoiksi. Niissä on
monenlaiset mukavuudet. Niiden ke-
hittämisessä Uponor on ollut vah-
Saunassa on suihku ja suihkuseinä. Kesällä voi pulahtaa Päijänteen kirkkaaseen veteen.
vasti mukana. Uponor-yhtiön jäte-
vesien käsittelyjärjestelmät ja Eco-
flex-putket ovat mahdollistaneet
ympärivuotisen vesihuollon, Heikki
Vilkman toteaa.
Mökkirakentaminen on antanut Heik-
ki Vilkmanille pitkän leivän. Eikä
tämä leipä vähään aikaan lopukaan.
Uusia vapaa-ajan asuntoja rakenne-
taan, vanhoja korjataan ja varuste-
taan nykypäivän vaatimusten mukai-
siksi.
Kun kesä koittaa, Korpilahden elämä
vilkastuu. Kesäasukkaat lähes kol-
minkertaistavat asukasluvun. Tätä
nykyä nuo kesäasukkaat alkavat
näyttäytyä myös talviaikaan Korpi-
lahden marketeissa.
Talviasuttavissa mökeissä on muka-
vaa ja viihtyisää viettää vapaa-aikaa
myös paukkupakkasilla.
Heikki Vilkman on kokenut mökki- ja vapaa-ajan asuntojen rakentaja. Kuistilla pistävät tupakaksi Oiva Rantanen ja Antti Järviniemi.
13
Uponor Vent -ilmanvaihtojärjestel-
mä suunnitellaan jokaiseen pienta-
loon erikseen. Peruspaketti sisältää
ilmanvaihtosuunnitelman ja sen hy-
väksyttämisen viranomaisilla, ilman-
vaihtokoneen, muovisen kanaviston,
äänenvaimentimet ja huoneistokoh-
taiset venttiilit. Kattotarvikepaketti
sisältää poistoputken, huippuimurin
ja kattoläpiviennit, eristepaketti eris-
tematon ja solumuovieristeen raitis-
ilmakanavalle. Lisäksi tarvitset kos-
teusanturit sekä haluttaessa myös
hiilidioksidianturit.
Halutessasi palveluksessasi on Upo-
norin kouluttama asennusliike, jolta
saat ammattitaitoisen asennuksen,
järjestelmän säädön, käyttökoulutuk-
sen ja viranomaisen edellyttämän
iv-työnjohtajuuden.
Voit siis valita eri pakettiratkaisuista
haluamasi tai täydellisen järjestelmä-
toimituksen, joka kattaa koko pien-
talon ilmanvaihdon tarvekartoituk-
sesta, suunnitteluun, asennukseen,
eristämiseen säätämiseen ja käytön-
opastukseen asti.
Soveltuu nyt entistä paremmin myös saneerauskohteisiin
Uponor Vent -järjestelmää on täyden-
netty 100 mm:n kanavistolla sekä sii-
hen kuluvilla osilla. Pienempi kanava-
koko soveltuu erityisesti saneeraus-
kohteisiin, koska se mahtuu hyvin
pieneenkin tilaan. Käytettävissä on
nyt kolme kanavakokoa: 100, 125 ja
160 mm.
Uponor Vent -ilmanvaihtojärjestelmä
Ilmanvaihdon kokonaispaketti niin uuteen kuin vanhaankin pientaloon
Järjestelmässä on nyt myös uudet
muoviset tulo- ja poistoilmaventtiilit.
Kattoventtiilistä on saatavilla koot
100 mm ja 125 mm, seinäventtiilistä
koko 125.
Uponor Vent -ilmanvaihtokanavilla ja
kanavaosilla on ilmanvaihtotuottei-
den puhtausluokituksen M1-luokan
hyväksyntä. Kanavisto on kehitetty
yhteistyössä Allergia- ja Astmaliiton
kanssa.
Uponor Vent -ilmanvaihtokanavilla ja kanavaosilla on ilmanvaihtotuotteiden puh-tausluokituksen M1-luokan hyväksyntä.
14
Suomen väestöstä noin 20 prosenttia
asuu kunnallisten viemäriverkostojen
ulkopuolella kiinteistökohtaisten jäte-
vesijärjestelmien varassa. Pysyvässä
asumiskäytössä olevien kiinteistöjen
määrä on noin 350 000. Lisäksi maas-
samme on noin 450 000 vapaa-ajan
asuntoa, joista arviolta 10 prosentissa
on vesikäymälä ja nykyaikaiset vesi-
kalusteet.
Talousjätevesien käsittely on puut-
teellista etenkin vanhoissa kiinteis-
töissä. Vaikka rakennusten varuste-
tasoa on vuosien mittaan parannettu
hyvinkin mittavasti, jätevesien käsit-
telyjärjestelmien tehokkuutta ja toi-
mivuutta ei useinkaan ole nostettu
varustetason edellyttämälle tasolle.
Käytännössä tämä merkitsee, että
jätevesistä aiheutuva ympäristökuor-
mitus on kasvanut huomattavasti.
Vuoden 2000 alussa voimaan tul-
leessa ympäristönsuojelulaissa on
säädetty jätevesien yleinen puhdis-
tusvelvollisuus kiinteistöille, joita ei
ole liitetty yleiseen viemäriin. Jo lakia
laadittaessa oli tarkoituksena, että
jätevesien käsittelystä säädetään tar-
kemmin erillisellä asetuksella. Tämä
uudet vaatimukset sisältävä asetus
astui voimaan tämän vuoden alussa.
Sen mukaan kaikkien viemäriverkos-
ton ulkopuolella sijaitsevien kiin-
teistöjen tuottamien talousjätevesien
käsittelyn on täytettävä asetuksessa
säädetyt vähimmäisvaatimukset. Ase-
tuksen vaatimukset koskevat välittö-
mästi uudisrakentamista ja vanhoille
kiinteistöille on annettu 10 vuoden
siirtymäaika, jona aikana järjestelmät
on kunnostettava tai uusittava vaati-
musten mukaisiksi. Asetuksen vaati-
muksista voidaan mainita mm. seu-
raavat vähimmäisvaatimukset. Ym-
päristöön joutuvaa kuormitusta on
vähennettävä kiintoaineiden osalta
90 %, kokonaisfosforin osalta 85 % ja
kokonaistypen osalta vähintään 40 %.
Uusi asetus voimaan vuoden alussa
Jätevesien käsittely-vaatimukset kiristyivät
Tarvittavan jätevesijärjestelmän han-
kintaan tai nykyisen järjestelmän kun-
nostukseen vaikuttavat useat eri teki-
jät. Maaperän laatu, maaston muoto,
kaivojen sijainti sekä vesistöjen lä-
heisyys on aina otettava huomioon
järjestelmää hankittaessa. Järjestel-
män suunnittelu edellyttää poikkeuk-
setta, että edellä mainitut asiat käy-
dään selvittämässä paikan päällä.
Yleisesti ottaen vaatimustason täyt-
täminen edellyttää joko imeytys- tai
suodatusjärjestelmää tai ympäristöl-
lisesti herkemmillä alueilla esim. pa-
nospuhdistustekniikkaan perustuvaa
pienpuhdistamoa. Yhtenä vaihtoeh-
tona voi olla myös umpisäiliö tai ns.
erillisviemäröintijärjestelmä.
Tarkempia kunta- ja aluekohtaisia tie-
toja rakentaja saa oman kuntansa
rakennusvalvonnasta ja ympäristö-
viranomaisilta.
15
Jäteveden käsittelyjärjestelmien kehi-tys ja markkinointi ovat olleet jo useita vuosia yksi Uponorin paino-pistealueista. Kehitystyön tuloksena Uponorilla on erittäin monipuolinen valikoima erilaisiin olosuhteisiin soveltuvia jäteveden käsittelyjärjes-telmiä pienistä mökkiratkaisuista aina useamman asunnon käsittäviin kiin-teistöihin sekä maatiloille.
Biologis-kemialliset panospuhdistamot
Biologis-kemiallinen Upoclean 5-pa-nospuhdistamo on yhden perheen kaikkien jätevesien käsittelyyn tarkoi-tettu järjestelmä. Se soveltuu erityi-sesti ympäristöllisesti herkille alueille tai kohteisiin, joissa esim. tontin kokotai kallioisuus estävät normaalin puh-distamokentän rakentamisen. Upoc-lean-perheeseen kuuluvat myös isommat kahden ja kolmen perheenvaihtoehdot Upoclean 10 ja Upoclean 15 sekä maatilakäyttöön tarkoitettuUpoclean Milk -panospuhdistamo.
Maapuhdistamot
Maapuhdistamo voidaan toteuttaa maaperän koostumuksesta riippuen kahdella tavalla, joko imeytys- tai suodatusjärjestelmänä. Mikäli maa-perä on hyvin vettä läpäisevää, käyte-tään imeytysjärjestelmää. Suodatus-järjestelmä on tarkoitettu tiiviiseen, esim. savipohjaiseen maaperään. Uponor Sako -imeytys- ja suodatus-järjestelmistä löytyy useita kokovaih-toehtoja sekä erilaisiin olosuhteisiin kehitettyjä ratkaisuja. Uponor Sako Matala on erityisesti hankaliin maas-to-olosuhteisiin tarkoitettu maanpuh-distamoratkaisu. Kokonaisjärjestelmi-en ohella valikoimassa on myösUponor Sako -saneerauspaketti imeytyskentän rakentamiseen ole-massa olevien ja hyväkuntoisten saostuskaivojen yhteyteen.
Oikea järjestelmä kohteeseen kuin kohteeseen
Uponorilla markkinoiden laajin valikoima
Umpisäiliöratkaisut
Uponor Lokajätti -umpisäiliötä käyte-tään pääasiassa erillisviemäröinti-järjestelmissä, joissa wc-jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaatvedet käsitellään Uponor Sako -maa-puhdistamon avulla. Lokajätti sovel-tuu käytettäväksi myös vapaa-ajan asunnoissa.
Ratkaisut vapaa-ajan käyttöön
Uponor Saunakaivo ja Saostuspallo sekä Uponor Sako Mökkipaketti ovaterityisesti vapaa-ajan asuntojen tar-peisiin kehitettyjä ratkaisuja. Sauna-kaivo on tarkoitettu vesijohdottomille mökeille ja rantasaunoille. Mikäli järjestelmään johdetaan rasvaisia tis-kivesiä Saunakaivon eteen voidaan liittää Saostuspallo puhdistuksen te-hostamiseksi. Uponor Mökkipaketti on vesijohdolla varustetun kesämö-kin, jossa ei ole vesivessaa eikä pesukoneita, keittiö- ja pesuvesille
soveltuva vaihtoehto.
Järjestelmän valinta
Upoclean 5 -panospuhdistamo • • • •Upoclean 10 -panospuhdistamo • • • •Upoclean 15 -panospuhdistamo • • • •Upoclean Milk -panospuhdistamo • • • •
Uponoe Sako -suodatuspaketti/ • • •Uponor Sako Matala -imeytyspaketti + kokoomaputkistopaketti • • •
Uponor Sako -imeytyspaketti • •Uponor Sako Matala -imeytyspaketti • •
Uponor Sako -paketti 2 • •Uponor Sako -paketti 2 + kokoomaputkistopaketti • • •
Lokajätti-umpisäiliö • • •
Järjestelmän valinta
Saunakaivo • •Saunakaivo + Saostuspallo 300 litraa • •Uponor Sako -mökkipaketti • • • •Uponor Sako - mökkipaketti
+ lisätarvikkeet suodatukseen • • • •
Ka
ikil
le m
aa
laje
ille
,
my
ös k
all
ioto
nte
ille
Omakotitalot
Yh
de
n p
erh
ee
n
asu
majä
tev
ed
et
Ka
hd
en
pe
rhe
en
asu
ma
jäte
ve
de
t
Ko
lme
n p
erh
ee
n
asu
ma
jäte
ve
de
t
Yh
de
n p
erh
ee
n a
su
ma
j äte
-
ved
et
+ m
ait
oh
uo
ne
ve
de
t
Yh
de
n p
erh
ee
n
pe
su
- ja
ta
lou
sve
det
Yh
de
n p
erh
ee
n
WC
-ve
de
t
Hie
kk
am
aa
Tii
vis
ma
a,
esim
.
sa
vim
aa
Vapaa-ajan asunnot
Sa
un
an
pe
su
ved
et
Sa
un
an
ja
tisk
ialt
aa
n v
ed
et
Su
ihk
un
ve
de
t
Ero
tte
lev
an
kä
ym
älä
n v
irts
a
Hie
kk
am
aa
Tiiv
is m
aa,
esim
. sa
vim
aa
16
Perinteisin haja-asutusalueilla käytet-
ty jäteveden käsittelyjärjestelmä on
joko suodatus- tai imeytysperiaatteel-
la toimiva maapuhdistamo. Vaihtoeh-
toina ovat myös umpisäiliö tai ns.
erillisviemäröintijärjestelmä, jolloin
mustat vedet ohjataan umpisäiliöön
ja harmaat vedet käsitellään maapuh-
distamossa. Ympäristöllisesti herkille
alueille tai, jos tonttiolosuhteet muu-
ten ovat sellaiset, että maapuhdista-
mo ei tule kyseeseen, on oma vaihto-
ehto, panospuhdistustekniikkaan pe-
rustuva biologis-kemiallinen Upo-
clean-pienpuhdistamo.
Upoclean-puhdistamoperheeseen
sisältyy useita eri kokoisia vaihto-
ehtoja. Yhden talouden jätevesille
tarkoitetun Upoclean 5 -mallin lisäksi
mallistosta löytyvät kahden tai kol-
men perheen versiot Upoclean 10
ja 15, sekä maitotilojen käyttöön
kehitetty Upoclean Milk -panospuh-
distamo.
Hallittua ja tehokasta puhdistusta
Panospuhdistuksessa prosessisäili-
öön otetaan käsiteltäväksi aina tie-
tynkokoinen panos kerrallaan. Näin
kaikki jätevedet saavat samanlaisen
ja hallitun puhdistuksen virtauksen
vaihteluista riippumatta. Upocleaniin
voidaan johtaa kaikki kotitalousjäte-
vedet eli keittiö-, pesu- ja wc-vedet.
Käsittelyn jälkeen puhdistunut vesi
voidaan johtaa avo-ojaan tai maa-
perään. Upoclean 5 -panospuhdis-
tamolla saavutetaan vuoden alussa
voimaan tulleen jätevesiasetuksen
mukaiset puhdistusvaatimukset, jot-
ka ovat orgaanisen aineksen osalta
vähintään 90 %, kokonaisfosforin
osalta vähintään 85 % ja kokonais-
typen osalta vähintään 40 %. Tehokas
fosforin poisto on panospuhdista-
mossa toteutettu kemiallisella saos-
tuksella.
Näin Upoclean 5 toimii
Upocleanin perustana on kolmiosai-
nen muovisäiliö, josta kaksi ensim-
mäistä osaa muodostavat saostus-
säiliöosion, joka toimii samalla liete-
varastona. Saostussäiliössä jäteve-
destä erotellaan laskeutuvat ja kellu-
vat kiintoaineet, kuten liete, hiekka ja
rasvat. Selkeytetty vesi pumpataan
kolmanteen säiliöön, jossa jäteveden
liukoiset epäpuhtaudet hajotetaan
aktiivilietteen avulla ja vedessä oleva
fosfori saostetaan saostuskemikaalil-
la. Puhdistunut vesi johdetaan pois
joko avo-ojaan tai maaperään. Käsit-
telyn yhteydessä prosessisäiliöön
muodostuu vielä jonkin verran lietet-
tä, joka pumpataan takaisin saostus-
säiliöön.
Puhdistamon toimintoja ohjataan
ohjauskeskuksessa esiohjelmoidun
ohjelman mukaisesti. Ohjauskeskuk-
sessa sijaitsee myös kalvopuhallin,
jolla tuotetaan puhdistuksessa tarvit-
tava paineilma. Paineilmaa tarvitaan
ilmastukseen, veden pumppaukseen
mammut-periaattella ja kemikaalian-
nosteluun. Upocleanin säiliöiden
sisällä ei ole yhtään liikkuvaa tai
sähköistä osaa eikä vaidettavia suo-
dattimia. Kaikki kuluvat ja liikkuvat
osat sijaitsevat ohjauskeskuksessa.
Vähäinen huoltotarve
Keskeisempiä kiinteistönomistajan
suorittamia huoltotoimenpiteitä ovat
kemikaalisäiliön täyttö 2 - 6 kuukau-
den välein ja saostussäiliöiden liet-
teen tyhjennys 2 kertaa vuodessa.
Ohjauskeskuksen ulkopuolella on
merkkivalo, joka ilmaisee milloin
kemikaalia tulee lisätä. Upocleanin
toimitukseen sisältyy vuoden perus-
huoltosopimus Uponorin kanssa. Se
sisältää huoltotarkastuksen kerran
vuodessa, jossa tarkastetaan Upo-
cleanin tekninen toiminta sekä aktii-
vilietteen määrä ja laatu. Uponor
suosittelee huoltosopimuksen jatka-
mista myös vuoden perushuoltosopi-
muksen jälkeenkin.
Hyvät puhdistustulokset
Upoclean-puhdistamoja on asennet-
tu jo runsaasti ympäri Suomea. Osa
jo käytössä olevista puhdistamoista
toimii myös viranomaisten seuranta-
kohteina. – Meille on tärkeää saada
tarkkaa ja puolueetonta tietoa siitä
kuinka tuotteemme toimivat, kertoo
Jyrki Löppönen Uponorin LWM-yksi-
köstä. Yhteistyötä on mm. eri ympä-
ristökeskusten kanssa. – Olemme
mukana myös Suomen ympäristö-
keskuksen Ravinnesampo-hankkees-
sa, Varsinais-Suomen Agenda 21:n
AHA-projektissa sekä Kestävä saa-
risto -hankkeessa. Lisätietoja seuran-
takohteiden tuloksista saa Upono-
rilta. Raportteja mm. Uudenmaan
ympäristökeskuksen toimivuusselvi-
tystä Upocleanista, voi käydä katso-
massa myös internet-sivuiltamme,
www.uponor.fi.
Hallittua jätevesien käsit-telyä haja-asutusalueella
Upoclean 5
Upoclean-panospuhdistamossa ei tarvita imeytyskenttää, joten
se ei vie tilaa tontilla. Matalan asennussyvyyden ansiosta sijoi-
tus onnistuu vaivattomasti myös kallioiseen maastoon.
-panospuhdistamo
17
Rakenna käyttövesiputkisto oikein
Esittelyssä Uponor Wirsbo -käyttövesijärjestelmä
Putkistojen rikkoontumisesta aiheu-
tuvat vesivahingot poikkeavat muis-
ta, yleensä hitaasti etenevistä kos-
teusvaurioista. Putkirikko on usein
äkillinen ja aiheuttaa mittavia vahin-
koja. Toisaalta vauriot korjataan no-
peasti ja esim. terveydellistä haittaa
aiheuttavia homekasvustoja ei nor-
maalisti ehdi syntyä. Poikkeuksiakin
tosin löytyy. Joillekin metalliputkille
ominaiset pistesyöpymät voivat vuo-
taa pitkäänkin rakenteiden sisällä
kunnes ne havaitaan. Yksi melko ylei-
nen putkistovaurioiden aiheuttaja on
jäätyminen. Merkittävän riskitekijän
muodostavat myös tilanteet, joissa
putkisto rakennetaan osista, jotka ei-
vät ole kaikilta osin yhteensopivia.
Nykyaikaisissa suojaputkitekniikkaan
perustuvissa muoviputkistoissa on-
gelmia esiintyy erittäin harvoin. Jos
ongelmia syntyy, syynä ovat usein
varsin inhimilliset tekijät, kuten vää-
rään paikkaan lyöty naula tai muu
käyttövirhe, kertoo tuotepäällikkö
Pekka Jalonen Uponorin lämmitys-
ja käyttövesiyksiköstä. Hyvä suunnit-
Rakennusten kosteusvauriot ja niistä aiheutuvat haitat
ovat nousseet otsikoihin tuon tuostakin. Syitä kosteus-
ongelmiin on luonnollisesti lukemattomia, mutta yksi
yhteinen perussyy on kuitenkin ilmeinen. Tutkimusten
mukaan jopa yli puolet pientalojen kosteusvaurioiden
syistä syntyykin jo rakentamisen aikana. Näistä yleisim-
miksi nousevat suunnittelussa esiintyvät puutteet, ei
ammattilaisten tekemät asennukset sekä kohteisiin
sopimattomien materiaalien käyttö.
telu, oikeat materiaalit ja osaavat
asentajat ovat parhaat lääkkeet myös
kodin putkistoja rakennettaessa.
Rakentajan tulisi myös vaatia ura-
koitsijalta kirjallinen selvitys, kuinka
putkisto on rakennettu ja mitä materi-
aaleja ja osia siinä on käytetty.
Vaatimuksena vaihdetta-vuus ja vuotohavaittavuus
Käyttövesijärjestelmän tehtävänä on
johtaa taloon puhdasta ja raikasta
vettä, joten sen on oltava mahdolli-
simman hygieeninen. Lämpimän
käyttöveden osalta putkiston pitää
kestää suuriakin lämpövaihteluita.
Rakentamismääräyskokoelman C2
vaatimukset edellyttävät, että putkis-
to on rakennettava siten, että se täyt-
tää kriteerit vuotohavaittavuuden se-
kä putkien vaihdettavuuden osalta.
Putket on pystyttävä vaihtamaan tar-
vittaessa ilman että rakenteita joudu-
taan purkamaan. Putkien ja liittimien
on oltava myös tyyppihyväksyttyjä.
Kaikki tarvittava yhdestä järjestelmästä
Uponor Wirsbo -käyttövesijärjestel-
mä on laaja kokonaisuus, johon sisäl-
tyvät kaikki käyttövesiputkistoissa tar-
vittavat putket ja liittimet sekä muut
tarvikkeet. Järjestelmällä toteutettu
putkisto täyttää luonnollisesti vaati-
mukset sekä vuotohavaittavuuden et-
tä putkien vaihdettavuuden osalta.
Uponor Wirsbo -järjestelmän kes-
kuksena toimii vesitiivis jakokaappi,
josta virtausputket viedään vesipis-
teille suojaputkien sisällä. Jokaista
vesipistettä kohti on aina oma put-
kensa, joten välille ei tule ylimää-
räisiä liitoksia. Rakennusvaiheessa
taipuisat muoviputket on helppo
vetää esimerkiksi välipohjan ja väli-
seinien sisällä tai kiintokalusteiden
sokkeleissa oikeille paikoilleen. Vesi-
pisteiden kohdalla käytettävät hana-
kulmarasiat on suunniteltu siten, että
virtausputki voidaan vaihtaa myös
niitä irrottamatta. Hanakulmarasian
18
Uponor Wirsbo -käyttövesijärjestelmän periaate
1. Vuotosuojattu jakotukkikaappi, jossa on avattavat reikäaihiot putkiläpivienneille.
2. Tiivisteelliset läpivientiholkit suo- ja putkien liittämiseksi vesitiiviis- ti jakotukkikaappiin.
3. Ylivuotoputki, joka johtaa mahdollisen vuotoveden lattia- kaivolliseen tilaan, jolloin vuoto ei aiheuta vahinkoa ja on nopeasti havaittavissa.
4. Kylmän ja lämpimän veden jako- johdot tiiviiden suojaputkien sisällä.
ja suojaputken liitokset on tiivistetty
vedenpitäviksi, jolloin mahdollinen
vuotovesi ei pääse tunkeutumaan
rakenteisiin. Toimintavarmuutta lisää
myös se, että hanakulmarasia liite-
tään tiivistelaipalla seinän vedeneris-
tykseen.
Lämmönjakohuoneeseen tai vastaa-
vaan lattiakaivolliseen tilaan sijoitettu
jakokaappi sisältää tarvittavat jakotu-
kit. Suojaputket liitetään jakokaapin
läpivienteihin tiivisteellisillä holkeilla,
jolloin koko yhdistelmästä saadaan
vesitiivis. Jakokaappiin liitetään myös
ns. ylivuotoputki, joka johtaa vuoto-
veden pois kaapista ja samalla vuoto
voidaan myös havaita ajoissa. Mikäli
jakokaappi ei sijaitse lattiakaivollises-
sa tilassa, ylivuotoputki johdetaan
johonkin lähellä olevaan lattiakaivol-
liseen tilaan.
Uudisrakentamisessa putkistot asen-
netaan poikkeuksetta rakenteiden
sisään. Näin ne eivät ole näkyvissä
tai estämässä kalusteiden asennusta.
Silloin, kun putkia joudutaan asenta-
maan kylmälle alttiisiin kohtiin, kan-
nattaa käyttää jo valmiiksi eristettyjä
putkia. Talojohdoissa suositeltavin
ratkaisu on lämmityskaapelilla varus-
tettu Ecoflex-putki.
Maailman eniten valmistettu putki
Uponor Wirsbo -käyttövesijärjestel-
mä on tarkkaan harkittu kokonaisuus,
jossa Uponorille tyypillinen pitkäjän-
teinen tuotekehitys näkyy monissa
yksityiskohdissa. Esimerkkinä Jalonen
pitää mm. Wiplet Q&E -liitinjärjestel-
mää, joka on kehitetty käytettäväksi
nimenomaan Wirsbo PEX -putkien
kanssa. Uponor Wirsbo PEX-putki on
myös ylivoimaisesti maailman eniten
käytetty muoviputki. Sitä on valmis-
tettu vuodesta 1972 lähtien jo noin 1,5
miljardia metriä. Se tekee pyöreät 36
kierrosta maailman ympäri, muistut-
taa Jalonen.
5. Kytkentäjohdot tiiviiden suoja- putkien sisällä.
6. Virtausputkien liitokset luotet- tavasti ja nopeasti Wiplet-puris- tusliittimillä.
7. Suojaputken ja hanakulmarasian tiivis liitos.
8. Hanakulmarasian tiivistelaippa liittyy vesitiiviisti seinänveden- eristykseen.
19
Unipipe-komposiittiputkisto
Lämmitys- ja käyttövesiputkis-tojen pinta-asennuksiin
Saneerauskohteissa putket on pystyttävä asentamaan jo
olemassa olevien rakenteiden ehdoilla. Rakenteiden pur-
kaminen lisäisi remontin kustannuksia huomattavassa
määrin. Asennuksissa pitää huomioida myös turvallisuus.
Ahtaissa, usein hyvinkin paloalttiissa tiloissa työ on teh-
tävä ilman tulitöitä. Unipipe-järjestelmän puristusliittimiin
perustuva liitostekniikka onkin saanut kiitosta asennus-
turvallisuudestaan. Esimerkkeinä toimivat monet vaativat
suojelukohteet, kuten museot ja muut arvokkaat vanhat
rakennukset. Riskiä avoliekillä tehtävien juotoksien aiheut-
tamasta palovaarasta ei kannata ottaa.
Putki moneen käyttötarkoitukseen
Unipipe-komposiittiputki on alumiinivaipalla vahvistettu
monikerroksinen muoviputki. Putkella on sekä muovi- että
metalliputken hyvät ominaisuudet. Alumiinikerros lisää
putken muotojäykkyyttä, antaa putkelle tarvittavan happi-
tiiveyden ja sen lämpölaajeneminen on pieni. Alumiini-
putken sisällä oleva muoviputki on korroosionkestävä ja
hygieeninen. Putken pinnassa oleva muovikerros on siisti,
eikä putkea tarvitse maalata, joten se soveltuu pinta-asen-
nuksiin sellaisenaan.
Ominaisuuksiensa ansiosta Unipipe-järjestelmä soveltuu
moneen tarkoitukseen. Sille tyypillisiä käyttökohteita ovat
käyttövesi- ja lämmitysputkistojen ohella myös jäähdy-
tysputkistot ja erilaiset teollisuussovellukset. Kestävyys ja
keveys ovat avanneet tietä Unipipe-järjestelmälle myös
laivateollisuudessa. Rakentajalle monikäyttöisyys on mer-
kittävä etu. Käytännössä talon kaikki putkistot voidaan
remontoida yhtä ja samaa järjestelmää hyödyntäen, ker-
too tuotelinjapäällikkö Jarmo Mäenpää Uponorilta. – Maa-
ilmalla Unipipe-komposiittiputkia on käytetty jo yli 20 vuot-
ta. Suomeen järjestelmä tuotiin reilut kolme vuotta sitten
ja tähän mennessä sillä on uudistettu jo tuhansien asunto-
jen käyttövesi- tai lämmitysputkistot.
Uusi teknologia istuu vanhaankin taloon
Vuosi sitten lasitaiteilija Markku Salo saneerasi Nuuta-
järven lasikylän miljöössä sijaitsevan, jo 1800-luvulla ra-
kennetus hirsitalon asunto- ja ateljeekäyttöön. Pitkään
käyttämättä ollut rakennuksen kunto alkoi jo heiketä uh-
kaavasti, joten Salo päätti ryhtyä toimiin, joilla historial-
lisesti arvokas talo saatetaan jälleen asuttavaan kuntoon.
Haasteita vanhan talon remontoinnissa riittää. Kun ky-
seessä on lisäksi suojelukohde, ei kaikkea voi tehdä aivan
oman päänsä mukaan.
Jotta talo saataisiin jälleen asuttavaan malliin, piti myös
lämmitysjärjestelmä rakentaa uuteen uskoon. Taloon on
joskus asennettu patterilämmitys, joka päätettiin säilyttää.
Tosin vanhasta jätettiin jäljelle vain patterit. Sekä putkis-
tot, että lämmönlähde vaihtuivat uudempaan tekniikkaan.
Veden lämmitykseen käytetään nyt maalämpöä. Pattereil-
le lämpöpumppujen lämmittämä vesi siirtyy Unipipe-
komposiittiputkilla.
Putkitöiden tekemisestä vastasi LVI-Tapioharju Oy Urjalas-
ta. Jo saatujen kokemusten perusteella Markku Salolle
suositeltiin patteriputkistojen uusimista Unipipella. Putkea
tarvittiin isossa talossa paljon ja asennukset on tehtävä
pinta-asennuksena. Toisaalta puinen rakennus ja remon-
tista aiheutuva pöly muodostivat omat riskinsä paloturval-
lisuuden suhteen, joten tulitöitä ei voinut ajatellakaan.
Salo on ollut tyytyväinen valintaan. Putkistoasennukset
sujuivat reippaalla tahdilla ja jälki on siistiä. Salon mie-
lestä Unipipe istuu hienosti niin uudempien seinäma-
teriaalien kuin vanhan hirrenkin rinnalle. Tärkeintä on
kuitenkin se, että talo on saatu asuttavaan kuntoon ja
lämpöä riittää.
Uudisrakentamisessa sekä lämmitys- että käyttövesiputkistot asennetaan
lähes poikkeuksetta rakenteiden sisään. Saneerattaessa joudutaan kuitenkin
usein turvautumaan pinta-asennuksiin. Näihin kohteisiin Uponorilta löytyy
oma järjestelmänsä – Unipipe-komposiittiputkisto.
20
Purkuviemäri
SalaojakaivoSalaoja
Sadevesi-kaivo
RännikaivoSadevesi-viemäri
Perusvesikaivo- salaoja-liittymässäpadotusventtiili
Pientalon katolta valuu vuosittain keskimäärin 50-100 m3 sade- ja sulamis-
vesiä. Jos näitä ei ole johdettu asianmukaisesti pois rakennuksen läheisyy-
destä, seurauksena voi olla piha-alueen lammikoitumista sekä ajan mittaan
itse rakennukselle aiheutuvia kosteusvaurioita. Erilaisilla koururatkaisut ovat
yleensä riittämättömiä. Vesimassat siirtyvät ehkä vain muutaman metrin
päähän rakennuksesta. Toimiakseen ne edellyttävät lisäksi, että maaperä
on hyvin vettä läpäisevää. Mutta mitä kaikkea sitten tulee ottaa huomioon
talon kuivatusjärjestelmää rakennettaessa?
Kuivatusjärjestelmä koostuu kahdes-
ta osasta; perustusten salaojituksesta
sekä piha-alueiden kuivatuksesta
huolehtivasta sadevesiviemäröinnis-
tä. Sekä salaojat että katolta valuvat
sadevedet keräävä sadevesiviemäri
johdetaan sadevesikaivoon ja sieltä
edelleen joko kunnalliseen viemäriin
tai haja-asutusalueella muulla tavoin
riittävän kauas itse rakennuksesta.
Milloin talon kuivatusjär-jestelmä kannattaa uusia?
Uusissa rakennuksissa kuivatusjär-
jestelmän suunnittelu ja toteutus
sujuu yleensä helposti. Salaojat voi-
daan asentaa perustusten valamisen
jälkeen, kaivannothan ovat silloin vie-
lä valmiiksi auki. Vanhojen talojen
kohdalla uusiminen on hieman työ-
läämpää, mutta varmasti kannatta-
vaa. Jos ränneistä valuva vesi tulee
suoraan maahan, on jo syytä epäillä
pystyvätkö perustusten viereen upo-
tetut salaojat pitämään maan riittä-
vän kuivana. Salaojina saattaa olla
käytetty myös vääränlaisia tuotteita,
joiden toiminta ei ole luotettavaa.
Esimerkiksi aiemmin käytetyt tiili-
putket sekä ns. peltosalaojaputket
eivät enää parinkymmenen vuoden
kuluttua toimi kuten nykyaikaiset kak-
sinkertaisella seinämällä varustetut
salaojat.
Koko kuivatusjärjestelmä yhdestä paketista
Suunnittelun ja hankinnan helpot-
tamiseksi Uponor on toteuttanut
valmiin paketin pientalojen salaoja-
ja sadevesiviemäröintiin. Paketissa
olevien tarvikkeiden määrä vastaa
keskikokoisen omakotitalon
tarpeita. Uponor Perusvesi-
putkistopaketti sisältää
salaoja- ja sadevesiviemärit
liitosyhteineen, rännikaivot,
Terveellä talolla on kuivat jalat!
salaojien tarkastuskaivot sekä perus-
vesikaivon pallopadotusventtiilei-
neen.
Paketin salaojaputkina on Uponor
Tupla -salaojaputki. Putki on suunni-
teltu erityisesti tekniseen salaojituk-
seen ja sen rengasjäykkyys kestää
maan aiheuttaman paineen muuttu-
mattomana. Ympäri rei’itettynä se
kerää maassa olevan veden tehok-
kaasti.
Katolta valuva vesi kerätään Uponor
Rännikaivoilla ja johdetaan sadevesi-
viemäreinä toimivien Uporen-putkien
avulla perusvesikaivoon. Kaivoon
johdetaan sekä salaojista että sade-
vesiviemäristä tulevat vedet. Kaivo
on varustettu pallopadotusventtiilillä,
joka estää kaivoon tulevien sadevesi-
en joutumisen salaojaan.
21
Suomalaisten keskimääräinen säteily-
annos on 3,7 millisievertiä vuodessa.
Sisäilman radon aiheuttaa noin puolet
tästä säteilystä. Radon on radioaktii-
vinen kaasu, jota syntyy, kun maa-
ja kallioperässä oleva uraani hajoaa
radioaktiivisesti. Radonia tulee huo-
neilmaan jonkin verran myös raken-
nusmateriaaleista, esim. betonista
ja tiilestä. Asuntojen, työpaikkojen
ja porakaivovesien radonpitoisuudet
ovat Suomessa maailman suurimpia
ja suomalaisten keskimääräistä sä-
teilyannosta vähennetäänkin tehok-
kaimmin pienentämällä huoneilman
radonpitoisuutta. Radonin on arvioitu
aiheuttavan meillä noin 200 keuhko-
syöpää vuosittain.
Keskimääräinen radonpitoisuus suo-
malaisissa asunnoissa on noin 120
becquereliä kuutiometrissä. Sosiaali-
ja terveysministeriön päätöksen mu-
kaan asunnon huoneilman radonpi-
toisuus ei saisi ylittää arvoa 400 bec-
quereliä kuutiometrissä (Bq/m3).
Uusi asunto tulee suunnitella ja ra-
kentaa siten, että radonpitoisuus ei
ylitä arvoa 200 Bq/m3.
Koska radonin torjunta uudisrakenta-
misessa on edullisempaa ja helpom-
paa kuin korjausrakentamisessa, on
järkevää rakentaa varmuuden vuoksi
radonturvallisesti varsikin kaikilla
harjualueilla mutta myös muilla ra-
Rakenna radonturvallisesti
kennusmailla suurimmassa osassa
Suomea.
Maanvaraisen laatan, rinneratkaisu-
jen ja kevytsoraharkkojen käyttö lisää
radonpitoisen ilman vuotoreittejä
maasta asuntoon. Ulko- ja sisäläm-
pötilojen ero aiheuttaa alipaineen,
joka suorastaan imee radonpitoista
ilmaa maaperästä lämpimiin sisäti-
loihin. Talvella radonia virtaa sisään
enemmän kuin kesällä. Huono ilman-
vaihto myös suurentaa radonpitoi-
suutta. Myös pelkkä ilmanvaihto voi
kasvattaa alipaineisuutta ja suuren-
taa radonpitoisuutta, jos korvaus-
ilmaventtiilejä ei ole tarpeeksi.
Uutuutena radonputkisto-paketti pientaloon
Tärkein asia maanvaraisella laatalla
varustetun talon radonturvallisessa
rakentamisessa on perustuksien
tiivistäminen. Radonia torjutaan tii-
vistämällä mahdollisimman hyvin
talon alapohjan saumat ja putkilä-
piviennit sekä maanvastaiset seinät.
Lisäksi talon alle asennetaan poisto-
kanavisto radonia varten.
Talon valmistuttua huoneilman radon-
pitoisuus mitataan. Radonpitoisuu-
den mittaus tehdään marras- ja huh-
tikuun välisenä aikana, kun alapohjan
pinnoitukset ja rakennuksen vierus-
täytöt ovat valmiina ja lämmitys-
sekä ilmanvaihtojärjestelmä ovat toi-
minnassa. Mittausaika on kaksi kuu-
kautta. Mittausvälineen "radonpur-
kin" voi tilata Säteilyturvakeskuk-
sesta tai Gammadata Finland Oy:stä
Helsingistä.
Jos mitattu radonpitoisuus ylittää
tavoiterajan, poistokanavan katolla
sijaitsevaan päähän liitetään huippui-
muri, jonka teho on yleensä 35-50 W.
Järjestelmän toiminnan kannalta on
oleellista, että huippuimuri on jatku-
vasti päällä. Kanavistoa ei saa liittää
huonetilojen ilmanvaihtojärjestel-
mään.
Uponor on koonnut omakotitaloon
soveltuvan radonkanaviston, asen-
nusvalmiiksi paketiksi asennusohjei-
neen. Paketissa on imu-, siirto- ja
poistokanavat yhteineen ja virtaus-
säätimineen sekä tiivistys- ja eristys-
tarvikkeet. Paketti sisältää yksityis-
kohtaiset ohjeet kanaviston sijoitta-
mista, asentamista ja käyttöönottoa
varten. Se riittää keskikokoiseen pien-
taloon. Mahdollisia lisätarvikkeita,
esim. lisähaaroja ja -kulmia on saata-
vissa rautakaupoista ja LVI-alan
liikkeistä. Vesikaton materiaaliin ja
väriin sovitettava kattoläpivienti ja
mahdollisesti tarvittava huippuimuri
hankitaan tapauskohtaisesti erikseen.
Uponorin radonputkistopaketin perustana ovat ns. "tuplarakenteiset" imu- ja siirto-
kanavat. PE- ja PP-muoveista valmistettu kanavisto on täysin syöpymätön ja tiivis.
Se kestää asentamisen ja ympärystäytön tiivistämisen aiheuttamat kuormitukset ja
pysyvät ehjinä myös seuraavien rakennusvaiheiden aikana.
22
Karting on yleensä koko perheen har-
rastus. Lapset ajavat, isät toimivat
mekaanikkoina ja valmentajina, äidit
huoltavat ja kannustavat. Varsinaisia
kartingratoja Suomessa on n. 40 sekä
lisäksi monta tilapäistä ajoharjoittelu-
paikkaa. Kartinghalleja ei seuroilla
ole, vaan ne ovat yksityisten yrittäji-
en yritystoimintaa, joka on tarkoitettu
lähinnä aikuisille. Myös ulkoradoille
on tullut mukaan paljon seniorikuljet-
tajia, joilla on omat sarjansa.
Isä edellä, pojat perässä
Heikki Myöhänen innostui kartingista
1990-luvun puolivälissä kun hän sai
eräässä pr-tilaisuudessa mahdolli-
suuden ajaa mikroautoa. Hänen lap-
suuden ystävänsä Magnus Liljestrand
aloitteli harrastusta samoihin aikoihin
ja haki itselleen mekaanikkoa. Siitä al-
koi hänen mekaanikkouransa, joka on
jatkunut omien poikien autojen huol-
tajana kesä toisensa jälkeen.
Karting
Karting eli mikroautoilu on autourheilun nuorisolaji, jonka
parissa esimerkiksi kaikki autourheilun huipulle nousseet
suomalaiset F1-kuljettajat ovat aloittaneet uransa. Pienim-
mät kartingkuljettajat ovat noin kuusivuotiaita. Nappulatur-
naukset aloitetaan 7-vuotiaana ja kansalliselle kilpailutasolle
siirrytään 10-vuotiaana. Kartingissa on kaikkiaan 11 luokkaa,
joissa edetään iän ja kokemuksen myötä. Isommissa luokissa
ajetaan SM-sarjat ja siitä eteenpäin voi jatkaa kansainvälisissä
kilpailuissa aina maailmanmestaruustasolle saakka.
Kuvat: Sport Image.
Olli Myöhänen on ajanut kartingia 6-vuotiaasta.
Pikkuveli Otto vauhdissa.
Myöhäsen Olli (17) ja Otto (14) aloit-
tivat kartingharrastuksensa isän mu-
kana jo ennen kouluikää. – Karting on
perheen yhteistä vapaa-ajan viettoa.
Kaikki poikien kaverit ovat mikroauto-
radalta. Tunnemme heidät ja tiedäm-
me aina, missä lapset ovat, hän jat-
kaa. – Samaan aikaan kuin monet per-
heet lähtevät kesämökeille tai mat-
koille, meidän perheemme kiertää kar-
tingkilpailuja. Se on meille luonnölli-
nen tapa viettää aikaa yhdessä ja
perheen yhteisenä harrastuksena
23
muiden samanhenkisten perheiden
kanssa.
– Kartingradalla huippunopeus nou-
see yli 100 kilometriin tunnissa.
Autossa, joka kulkee noin 1,5 cm as-
faltin yläpuolella, se on melkoisen
kovaa kyytiä. Ajo kehittää lasten mo-
toriikkaa ja vaatii tarkkaavaisuutta ja
kärsivällisyyttä, koska siinä on tarkat
säännöt. Kuten kaikkien kilpaurheilu-
lajien, sen parissa oppii myös voit-
tamaan ja häviämään, toteaa Myöhä-
nen. Talvella poikien harrastuksia
ovat lumilautailu ja salibandy.
Ei välttämättä kallis harrastus
– Jos haluaa, lajiin voi sijoittaa paljon
rahaa, mutta sitä voi myös harrastaa
edullisesti. Osalla radoista on vuokra-
autotoimintaa, joten autoa ei heti tar-
vitse ostaa itse. Toisaalta hyvää käy-
tettyä kalustoa on paljon ja pienellä-
kin rahalla pääsee mukaan. Moniin
muihin urheilulajeihin verrattuna
karting ei välttämättä ole yhtään kal-
liimpi harrastus. Vähänkin tekniikasta
kiinnostunut isä pystyy huoltamaan
auton, kertoo Myöhänen. - Ollin tois-
taiseksi paras saavutus on viime ke-
sän 5. sija Suomen Cupissa, johon
osallistui noin 50 kuljettajaa. Tämä
vuosi näyttää, mihin harrastus on
menossa, kertoo Myöhänen.
Lattialämmityksiä päivätyönä
Heikki Myöhänen on osakkaana Suur-
Helsingin alueella toimivassa Alan
LVI-Palvelu Oy:ssä, joka toimii Van-
taan Vehkatiellä. Yrityksessä on kym-
menen työntekijää. Sen toimialaan
kuuluvat kaikki LVI-työt viemärien
avauksesta kerrostalojen putkisto-
asennuksiin. Alan LVI-Palvelu on
erikoistunut maalämmöllä tai öljyllä
lämpiävien pientalojen vesikiertoisten
lattialämmitysjärjestelmien asennuk-
seen.
Serres Oy on tuonut markkinoille
uuden Vieser-Stop-erikoisvesilukon
mustiin lattiakaivoihin. Tuotteessa on
patentoitu läppämekanismi, joka
avautuu vedenvirtauksesta ja sulkeu-
tuu taas virtauksen lakattua. Läpän
tarkoituksena on hidastaa voimak-
kaasti vesilukossa olevan veden haih-
tumista. Se estää viemärihajujen pää-
syä huonetilaan jopa kaivon vesilukon
ollessa täysin kuiva.
Vieser-Stop-erikoisvesilukko on tarkoi-
tettu tiloihin, joissa lattiakaivon käyttö
on vähäistä tai tilapäistä.
Serres-uutuuksia
Vieser-Stop
-erikoisvesilukko
Toinen Serreksen uutuus on ruostu-
mattomasta teräksestä valmistettu
lattiakaivon vaihtokansi. Uusi pyöreä
RST-kansi soveltuu sekä matto- että
laattalattioihin kotikäytössä tai ke-
vyessä julkisessa käytössä, kuten
päiväkodeissa, kouluissa, huoltoase-
milla, toimistoissa jne. Kannen pak-
suus on 1,5 mm ja halkaisija 150 mm.
Materiaalina on ruostumaton teräs.
Kansi on helppo vaihtaa myös itse
ja materiaalinsa ansiosta se on help-
po pitää puhtaana. Laattalattioissa
RST- kansi asennetaan Upovieser-
valukorotusrenkaaseen. Kannesta on
saatavana myös lukittava versio.
Uutta ilmettä lattiaanUpovieser-RST pyöreä teräksinen vaihtokansi
Esimerkkejä näistä ovat vapaa-ajan
asunnot, kodinhoitohuoneet, iv-kone-
huoneet, oppilasasuntolat ja toimis-
tot.
Ylivoimaisten virtaamaominaisuuksi-
en (esim. vaakakaivo 1,2 l/s, pysty-
kaivo 2,1 l/s) vuoksi sen voi asentaa
huoletta myös päivittäin käytössä
oleviin suihkutiloihin. Asennus käy
helposti, vanha vesilukko nostetaan
pois ja uusi Vieser-Stop painetaan ti-
lalle. Tuote soveltuu kaikkiin mustiin
sivuliitännällisiin Upovieser-lattia-
kaivoihin.
Serres-tuotteita myyvät LVI-liikkeet
sekä rautakaupat.
24
Uponor-järjestelmien
hankinta
Uponorin järjestelmiä myyvät LVI-liikkeet sekä rautakaupat.
Osa tuotteista, kuten ilmanvaihto ja lattialämmitysjärjestelmät
edellyttävät etukäteissuunnittelua sekä tarjouslaskentaa.
Näiden tuotteiden osalta voi ottaa yhteyttä myös suoraan Uponorin asiakas-
palveluun esim. sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]
Tuoteneuvontaa ja -esitteitä saat kaikilta jälleenmyyjiltä.
Järjestelmiimme liittyvää tietoa löydät helposti myös
Uponorin internet-palvelusta osoitteesta www.uponor.fi
Uponorin tuotteita
esillä messuilla
Rakentaminen ja Asuminen Turku 30.1.-1.2.2004
Rakenna & Remontoi Vantaa 6.-8. 2.2004
Raksa Lahti 12.-14.3.2004
Mökki 2004 Helsinki 13.-14.3.2004
Rakentaminen & Talotekniikka Jyväskylä 19.-21.3.2004
Omakoti & Pisa Helsinki 1.-4.4.2004
Pytinki Seinäjoki 2.-4.4.2004
Rakenna ja Asu Kuopio 17.-18.4.2004
Porras-messut Hyvinkää 17.-18.4.2004
Rakentajamessut 2004 Oulu 23.-25.4.2004
Loma-asuntomessut Hartola 18.6.-11.7.2004
Asuntomessut Heinola 16.7.-15.8.2004
Omakoti 2004 Vantaa 22.-24.10.2004
Asta Tampere 12.-14.11.2004
Uponor Suomi OyPL 2115561 Nastola
Puh. (03) 88 501Fax (03) 885 [email protected]
KAIKKIPUTKISTOT
Uponor Suomi OyNastola - Forssa
Uponor Suomi OyPL 2115561 Nastola
Puhelin 020 129 211Telefax 020 129 [email protected]